Kaupunginkirjasto. Kaupunginkirjaston hallituksen kertomus vuodelta 1917 x ) oli seuraavaa

Transkriptio

1 VI. Kaupunginkirjasto. Kaupunginkirjaston hallituksen kertomus vuodelta 1917 x ) oli seuraavaa sisällystä: Hallituksen Kirjaston hallituksena olivat samoin kuin edellisenäkin vuonna kokoonpano. varsi na j se t jäsenet ent. päätirehtööri Richard Sievers puheenjohtajana, professori J. N. Reuter varapuheenjohtajana ja lehtori Hugo Bergroth sekä varajäsenet professori Kustavi Grotenfelt, professori Yrjö Hirn ja filosofiantohtori A. H. Bergholm. Henkilökunta. Kirjaston henkilökunnasta on ainoastaan mainittava, että ylimääräinen amanuenssi Edit Kajan tammikuun 1 päivänä erosi ja hänen sijaansa tuli filosofianmaisteri Ludvig Wennerström sekä että vakinaiseksi amanuenssiksi Kallion haaraosastoon tammikuun 12 päivänä nimitettiin ylimääräinen amanuenssi Olga Bask, jonka sijaan ylimääräiseksi amanuenssiksi otettiin harjoittelija Olga Inkola. Kirjaston työskentelyä vuonna 1917 haittasivat jossakin määrin levottomat ja epävarmat olot sekä kallis aika. Venäjän vallankumouksen vaikutukset yhteiskuntaamme, kirjansitoja- ja kirjaltajalakko kesällä, marraskuun»suurlakko», kirjojen, kirjansidontatyön ja kirjastotarpeiden sikäli kuin niitä yleensä oli saatavissakaan tavattomasti kohonneet hinnat sekä vaikeat liikenneolot tuntuivat kirjastonkin toiminnassa. Mainittavampia häiriöitä ne eivät kuitenkaan aiheuttaneet kirjaston työskentelylle. Lainausliike lisäytyi, mutta sen johdosta myös kirjastohuoneiston jo useasti huomautettu ahtaus kävi yhä tuntuvammaksi. Kysymys uuden keskuskirjastorakennuksen paikasta oli vuoden varrella käsiteltävänä useassa eri asteessa, kuitenkaan vielä saavuttamatta ratkaisuaan. Rahatoimikamarin 1916 vuoden alussa asiaa valmistelemaan asettama komitea, jonka jäseninä olivat tod. valtioneuvos Alexis Gripenberg, ent. päätirehtööri Richard Sievers, arkkitehdit Hugo Lindberg ja Armas Lindgren, kaupungininsinööri G. Idström (kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadin sijasta, joka sairauden vuoksi oli estynyt ottamasta osaa neuvotteluihin) ja kirjastonhoitaja Uno Therman, antoi keväällä 1917 ehdotuksensa rahatoimikamarille. Kertomukseen liittyvät taulutiedot kirjalainoista sekä lukusalikäynneistä ovat julkaistuina Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa vuodelta 1920.

2 VI. Kaupunginkirjasto. 315 Komitean enemmistö puolsi rakennuspaikaksi Töölön kaupunginosassa sijaitsevan korttelin n:o 416 itäpuoliskoa, josta osa aiemmin oli varattu kansakoulurakennuksen paikaksi. Kirjastonhoitaja Therman, joka piti ehdotettua paikkaa liian etäisenä kaupungin keskeisistä ja tärkeimmistä osista, puolsi rakennuspaikaksi etusijassa Ilmatieteellisen keskuslaitoksen tonttia, Vuorikadun n:oa 24, sekä siihen rajoittuvaa Kaisaniemen puiston osaa. Kirjaston hallitus piti kumpaakin paikkaa tarkoitukseen sopivana. Rahatoimikamari yhtyi komitean enemmistön ehdotukseen. Syksyn kuluessa keskusteltiin asiasta sanomalehdissä. Silloin esitti ajatuksensa myöskin yliopiston kirjastonhoitaja Georg Schauman, uudistaen kirjaston hallituksen vuonna 1912 ja myöhemmin tekemän ehdotuksen keskuskirjaston sijoittamisesta Hakasalmen puistoon. Kaupunginvaltuusto, jonka valmisteluvaliokunta niinikään oli puoltanut Töölön korttelia n:o 416, käsitteli kysymystä kokouksessaan lokakuun 23 päivänä, mutta lykkäsi asian ratkaisun toistaiseksi asettamalla komitean, jonka tehtäväksi annettiin kysymyksen lisävalmistelu selvityksen hankkimiseksi mahdollisuudesta sijoittaa kirjasto joko Kaisaniemen tai Hakasalmen puistoon. Tämän komitean jäseniksi valittiin professori V. T. Rosenqvist, ent. päätirehtööri Richard Sievers, professori Axel Wallensköld, fil. tohtori Oskari Mantere ja arkkitehti Hugo Lindberg. Kallion haaraosastossa vallitseva tilanahtaus johtui siitä, että kirjaston johtokunta oli kuten edellisenäkin vuotena katsonut olevansa velvollinen luovuttamaan 6 kansakoululuokalle tilaa kirjastorakennuksesta, niiden omat huoneistot kun oli käytetty venäläisen sotaväen majoitukseen. Tämän vuoksi ei ollut mahdollista järjestää tähän haaraosastoon erikoista lainausosastoa lapsia ja nuorisoa varten. Vuonna 1917 suotiin niinikään työväenopiston suomenkieliselle osastolle tilaisuus yhtenä iltana viikossa järjestää opetuskursseja eräässä haaraosaston lukusalissa. Kirjaston lainausosastot olivat kuten edellisenäkin vuonna suljet- Lainausmke. tuina muutamina tärkeimpinä pyhäpäivinä ja sunnuntaisin kesä elokuussa sekä sitä paitsi maaliskuun 17 päivänä (3 tuntia), maaliskuun 30 ja toukokuun 1 päivänä vallankumouslevottomuuksien ja -mielenosoituksien tähden, lokakuun 31 päivänä (2 tuntia) uskonpuhdistuksen muistojuhlan johdosta samoinkuin»suurlakon» aikana marraskuun päivänä (tunnin päivässä). Töölön ja Hermannin haaraosastot olivat tavallisuuden mukaan kesäisin lainausta varten avoinna ainoastaan 3 päivänä viikossa. Lainauspäivien luku oli pääkirjastossa ja Kallion haaraosastossa 346, Töölön haaraosastossa 303 ja Hermannin haaraosastossa 304. Lainausaika pysytettiin yleensä ennallaan. Marraskuun-lakon aikana siirrettiin kuitenkin aukioloaika valoisampaan osaan päivästä,

3 316 VI. Kaupunginkirjasto. ja Kallion lainausosastoa on tungoksen tähden pidetty marras- ja joulukuun aikana avoinna tuntia kauemmin kuin ennen. Kirjalainojen määrä vuosina 1917 ja 1916 oli seuraava: Pääkirjastossa 281, ,679 Kallion haaraosastossa 169, ,421 Töölön» 28,646 28,264 Hermannin» 18,112 16,721 Yhteensä 497, ,085 Pääkirjaston lainoista välitti Kallion haaraosasto 95, Töölön haaraosasto 5 ja Hermannin haaraosasto 3. Pääkirjaston välityksellä on lainattu Kallion haaraosastosta 18 ja Töölön haaraosastosta 3 kirjaa sekä Hermannin haaraosastosta 1 kirja. Kutakin lainauspäivää kohti lainattiin pääkirjastosta 813, Kallion haaraosastosta 489, Töölön haaraosastosta 94 ja Hermannin haaraosastosta eli yhteensä 1,456 kirjaa. Erikielisen kirjallisuuden lainausta valaisee seuraava taulu: Suomenkiel. kirjallisuus. Ruotsin- sekä tansk. ja norjankiel. kirjall. Saksan-, ransk., ja engl. kiel. kirjall. luku. /o luku. % luku. /o Pääkirjasto Kallion haaraosasto.. Töölön.. Hermannin.. 136, ,005 15,945 10, o ,366 32,110 12,701 8, o , ,289! 169,115 28,646 18,112 Koko kirjasto 299, , , ,162 Aikuisille annettujen sekä lapsille ja 16 vuotta nuoremmille nuorukaisille annettujen kirjalainojen välinen suhde käy selville seuraavasta taulusta: Kirjalainoja aikuisille. luku. Kirjalainoja lapsille. luku. /o Pääkirjasto Kallion haaraosasto Töölön Hermannin 165,949 72,572 13,410 5, ,340 96,543 15,236 12, , ,115 28,646 18,112 Koko kirjasto 257, , ,162

4 >7. Kaupunginkirjasto. 317 Kertomus- ja romaanikirjallisuuden sekä muun kirjallisuuden lainauksen välistä suhdetta selvittää seuraava taulu, jossa myös on otettu huomioon vanhemmille ja nuoremmille henkilöille annettujen lainain välinen ero. Kirjalainoja aikuisille. I Pääkirjasto , i 56, , , , o 90, ; Kallion haara 1 os 46, , , , , , i Töölön haaraos 10, , ,852 [77.8 3, , , Hermannin haaraos.. 3, , i 10, o 2, o 14, , :! Koko kirjasto l69, ,88, l80, i 59, , , Romaanikirjallisuus. Muu kirjallisuus. Kirjalainoja lapsille ja nuorisolle. Kertomus- Muu kir- ^uus! 1 " I jallisuus. %. O/o. Kaikki kirjalainat. Romaani-ja kertomuskirjallisuus. Muu kirjallisuus. o/o. Seuraava taulu osoittaa, miten lainaus pääkirjastossa ja haaraosastoissa jakautui kirjavaraston eri osastojen kesken: I. Uskontoa 2, II. Historiaa ja elämäkertoja 37, III. Maantietoa, kansatiedettä ja matkakuvauksia 23, IV. Romaaneja, kertomuksia ja satuja 349, V. Runoja, näytelmiä, kirjallisuuden-, tieteen- ja taiteenhistoriaa 35,9 7.i VI. Terveys- ja lääkintäoppia, luonnontiedettä, matematiikkaa ja teknologiaa 19, VII. Oikeus- ja valtiotiedettä, yhteiskunnallisia kysymyksiä ja taloutta 7, VIII. Kielitiedettä 5, IX. Filosofiaa, siveysoppia, kasvatusta, urheilua ja sekalaisia aineita 15, Yhteensä 497,162 loo.o Kirjastosta vuonna 1917 lainatuista kirjoista oli vuoden päättyessä palauttamatta 323; näistä oli 269 lainattu pääkirjastosta, 38 Kallion, 11 Töölön ja 5 Hermannin haaraosastosta. Tämä verraten suuri palauttamattomien lainojen luku johtui 1917 vuoden alussa vallinneista oloista. Vuosina on 46,144 henkilöä kirjoittautunut lainaajaksi kirjastoon. Näistä on vuonna 1917 lainausoikeuttaan käyttänyt 21,788.

5 318 Vuoden kuluessa kirjoittautuneiden uusien lainaajain lukumäärä oli 6,037. Seuraava taulu esittää lainaajia koskevia tietoja: Miehiä. Naisia Lapsia ja E nuorisoa. Tr '2 S e g v i *< e 3 5! Kj & P jr F F 1 i»! p: j sr Suomenkielisiä lainaajia. Pääkirjasto 1,278 1,294 2, ,183 2,058 1, ,132 6,762 Kallion haaraosasto , ,019 1,340 1,088 2,428 4,682 Töölön Hermannin Ruumiillis. työn tekij. Ruumiillis. työn tekij. Yhteensä 2,434l 1,562 3,996 1,698 1,9 3,307 3,116 1,978 5,094 12,397! 1 Ruotsinkielisiä!! lainaajia. Pääkirjasto 1,178 1,542 2, ,239 2,969 1, ,882 7,571 Kallion haaraosasto ,107 Töölön Hermannin Yhteensä 1,485 1,674 3, ,448 3,378 1,711 1,143 2,854 9,391 Kaikkiaan lainaajia. Pääkiriasto 2,456 2,836 5,292 1,5 3,422 5,027 2,625 1,389 4,014 14,333 Kallion haaraosasto. 1, , ,296 1,636 1,337 2,973 5,789 Töölön ,046 Hermannin Yhteensä 3,919 3,236 7,156 2,628 4,057 6,685 4,827 3,1211 7,948 21,7881 Lainaukseen nähden on muutoin merkittävä, että kesällä lähetettiin kirjakokoelmia kaupungin vaivaishoitohallituksen ja kansakoulujen järjestämiin kesäsiirtoloihin. Lukusalit. Pääkirjaston opintosali ja yleinen lukusali olivat avoinna 357 päivää, lasten ja nuorison lukusali 346 ja sanomalehtihuoneet 359 päivää. Kallion aikuisten lukusali oli avoinna 344, lasten lukusali 343 ja sanomalehtisali 358 päivää. Tehtaankadun sekä Töölön ja Hermannin haaraosastojen lukuhuoneet olivat avoinna 359 päivää. Aukioloajat olivat pääasiassa ennallaan. Marraskuunlakkolevottomuuksien aikana lukusalit kuitenkin suljettiin jo klo 6 i. p. ja uudenvuodenaattona klo 5 i. p. Hermannin haaraosaston lukuhuone oli kolmena päivänä klo 10 2 luovutettu kaupungin rahatoimikamarin käytettäväksi kruunun- ja kunnallisverojen kannantaa varten. Käyntejä lukusaleissa oli:

6 VI. Kaupunginkirjasto. 319 Pääkirjasto: Opintosali 22,349 Yleinen lukusali 56,5 Lasten ja nuorisonlukusali 20,356 Sanomalehtihuoneet 280,584 Yhteensä 379,894 Kallion haaraosasto: Aikuisten lukusali 15,310 Lasten lukusali 57,036 Sanomalehtisali 82,331 Yhteensä 154,677 Lukusaleissa käyntien luku oli päivää kohti keskimäärin pääkirjastossa 1,063 vuonna 1917 ja 1,118, vuonna 1916, Kallion haaraosastossa 440 vuonna 1917 ja 437 vuonna Pääkirjaston lukusaleissa oli yleisölle esillä 214 aikakauslehteä (276 kappaleena) ja 58 sanomalehteä (74 kappaleena), Kallion haaraosastossa 92 aikakauslehteä (129 kappaleena) ja 38 sanomalehteä (48 kappaleena), Töölön haaraosastossa 25 aikakauslehteä (27 kappaleena) ja 1 sanomalehteä (23 kappaleena), Hermannin haaraosastossa 25 aikakauslehteä (kappale kutakin) ja 14 sanomalehteä (19 kappaleena), sekä Tehtaankadun lukuhuoneessa 29 aikakauslehteä (30 kappaleena) ja 18 sanomalehteä (28 kappaleena). Kirjavaraston muutoksia valaisee seuraava taulu: Kirjavarasto. Tammik. 1 p Poistettu Tullut lisää v Jouluk. 31 p i Kirjallisuusosastot *). j Suomenkielistä kirjallisuutta.! Ruotsin- (sekä 1 tansk. ja norj.) kielistä kirjallisuutta. Saksan-, ranskanja engl. kiel. kirj. Suomenkielistä kirjallisuutta. Ruots.-(sekä tansk ja norj.) kiel. kirj. Saksan-, ranskanja engl. kiel. kirj.! Suomenkielistä kirjallisuutta. Ruots.- (sekä tansk. ja norj.) kiel, kirj Saksan-, ranskanja engl. kiel. kirj. Suomenkielistä kirjallisuutta Kuots.- (sekä tansk. ja norj.) kiel. kirj. 1 Saksan-, ranskan- 1 ja engl. kiel. kirj. j I 1,479 1, , ,542 1, ,611 II 2,296 3, , ,512 3, ,295 III 1,371 1, , ,450 2, ,533 IV 15,995 20, , ,935 1, ,704 17,343 21, ,744 v 4,553 3, , ,895 4, ,331 VI 1,775 2, , ,947 2, ,343 VII 1,876 1, , ,042 1, ,765 VIII , ,072 IX 1,986 2, , ,137 2,380 4,577 X 4,062 4, , ,516 5, ,016 Yht. 35,853 42,348 1,158 79, ,098 3,747 3, ,026 38,876',45,1 lß 1,295 85,287 *) I IX osaston kirjallisuuden laatu on mainittu siv. 317; X osastoon on luettu hakemistot, sidotut sanomalehti- ja aikakauskirjavuosikerrat, loisto- ja kuvateokset y. m., joita ei lainata kotiin, vaan jotka ovat yleisön käytettävinä lukusaleissa.

7 320 VI. Kaupunginkirjasto. sisäiset työt. Kirjaniteiden lukumäärä oli siis vuoden lopussa 85,287. Näistä oli tilanahtauden vuoksi 1,978 nidettä vanhempaa ja vähemmän kysyttyä kirjallisuutta sijoitettuina Kallion haaraosaston varastohuoneeseen. Samoin kuin edellisinä vuosina muistivat sekä yksityishenkilöt että eräät kirjastot, yhdistykset ja laitokset kirjastoa kirjalahjoilla. Vuoden alussa takavarikoivat painoasiamiehet 3 kappaletta A. Madelungin novellikokoelmaa»jakt pä djur oeh människor», jotka kuitenkin Venäjän vallankumouksen puhjettua palautettiin. Entisen painoylihallituksen aikaisemmin takavarikoimista kirjoista on ainoastaan vähäinen osa löytynyt mainitun hallituksen arkistosta, Sanakirjamuotoon laadittu kirjaston ruotsin- ja vieraskielisen kirjavaraston lippuluettelo, (tekijä-, kirjannimi- ja aineliput) saatiin valmiiksi ja se käsittää noin 42,000 lippua, mutta sitä ei vuoden varrella vielä voitu antaa yleisön käytettäväksi, syystä että sopivien luettelokaappien hankinta osoittautui sangen vaikeaksi. Tekeillä on edelleen kirjastossa säilytettyjen aikakauslehtien sisällysluettelo. Painosta on julkaistu suomenkielisen kirjallisuuden lisäluettelo v. 1916, vastaava ruotsin- ja vieraskielisen kirjallisuuden luettelo, kirjastoon vuonna 1916 hankitun suomen- sekä ruotsinkielisen lasten- ja nuorisokirjallisuuden luettelo, vuosina ostetun vieraskielisen lasten- ja nuorisokirjallisuuden luettelo sekä kertomus kirjaston toiminnasta v ruiot. Kirjaston tulot olivat vuonna 1917 seuraavat: Pääkirjasto. Kallion Töölön Hermannin Smk. p:iä. Sn.k. p:iä. Smk. p:iä. Smk. p:iä. Smk. p:iä. Tammikuussa Helmikuussa Maaliskuussa Huhtikuussa Toukokuussa Kesäkuussa Heinäkuussa Elokuussa Syyskuussa Lokakuussa Marraskuussa Joulukuussa Yhteensä 5, , ,367! 42 Nämä summat jakaantuivat seuraaviin pääeriin:

8 VL Kaupunginkirjasto. 321 Pääkirjasto. Kallion Töölön Hermannin Smk. P- Smk. P Smk. P Smk. p. Smk. P Sakkoja 14,2 3, , ,783 5, Myytyjä suomalaisia luetteloja: i\ 5 p »10» »15» , » 20» »25» »» Myytyjä ruotsalaisia luetteloja:! ä 5 p »10» »15» , »30»...:.; »» » 1 mk Myytyjä vieraskielisen kirjallisuuden luet teloja! Sekalaista *)... I Yhteensä 5, , , Kirjastolaitoksen menot näkyvät seuraavasta yhdistelmästä 2 ), 30 johon myös on otettu kirjaston vuotuiset määrärahat. Määrärahat. Menot. Palkat ja palkkiot Smk 83,669: 16 Smk 83,066: 68 Kirjat, aikakaus-ja sanomalehdet ynnä sidonta» 50,000» 50,000: 74 Haaraosastojen vuokrat» 5,612 50» 5,575: Painatustyöt» 3,200» 3,183:05 Kirjahyllyt ja luettelokaapit» 1,400» 1,399:05 Polttoaineet» 21,714 91» 21,714: 91 Valaistus» 7,400» 7,195: 65 Irtaimiston palovakuutus» 250» 243: Lumenajo» 250» 159: 30 Vedenkulutus» 150» 140:05 Puhtaanapito» 8» 8: Erinäisiä j a arvaamattomia menoj a» 6,500» 6,508:63 Yhteensä Smk 181, Smk 180,046: 66 Pääkirjaston sekalaisiin tuloihin on luettu sanomalehtien myynnistä Tehtaankadun lukusalissa kertyneet varat, vuonna 1917 Smk 30:. 2 ) Tähän laskelmaan eivät sisälly kulut kirjastorakennusten kunnossapidosta ja palovakuutusmenoista eivätkä myöskään kirjaston vakinaisen henkilökunnan saamat kalliinajanlisäykset.