Päätös Nro 61/2010/1 Dnro ESAVI/135/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 61/2010/1 Dnro ESAVI/135/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Uudenmaan Prikaatin ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Syndalenin ampumaleirialueen toimintoja, Hanko LUVAN HAKIJA Uudenmaan Prikaati PL DRAGSVIK TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Syndalenin ampumaleirialue sijaitsee Hangon kaupungissa Tvärminnen ja Santalan kylissä. Ampumaleirialue on esitetty päätöksen liitteessä 1. Ampuma-alue ja leirialueen ulkopuolella oleva vesialue ovat Metsähallituksen hallinnassa. Leirialue rakennuksineen on Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kouluampumaradat G1, G2 ja G3 ovat ympäristöluvanvaraisia ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 3) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 14 a) mukaan. Lisäksi ampumaleirialueen sinkorata SKO ja kranaatinheittimien tuliasemat ja maalialueet sekä räjäytysalue ovat luvanvaraisia ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 3 kohdan perusteella. Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksillään No YS 793/ ja No YS 729/ velvoittanut Uudenmaan Prikaatin hakemaan ympäristölupaa Syndalenin ampuma-alueen toiminnoille mennessä ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 :n perusteella. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 2 momentin nojalla sotilaskäyttöön tarkoitettua toimintaa koskevan ympäristöluvan ratkaisee aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Toimintaa koskevat luvat Muut luvat Syndalenin ampumaleirialueella ei ole ympäristönsuojelulain eikä ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukaista ympäristölupaa. Alue on ollut puolustusvoimien käytössä vuodesta 1931 asti lukuun ottamatta aikaa talvisodan päättymisestä Neuvostoliiton vetäytymiseen Hankoniemeltä vuoden 1941 lopussa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 139/2007/3 myöntänyt Uudenmaan Prikaatille vesilain (264/1961) mukaisen luvan Syndalenin sotasataman laajentamiseen, uuden aallonmurtajan, aallonmurtajalaiturin sekä ponttonilaiturin rakentamiseen ja vesialueen ruoppaamiseen. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa on Syndalenin harjoitus- ja ampuma-alue osoitettu merkinnällä EP/y (Puolustusvoimien alue, jossa tulee erityisesti ottaa huomioon toiminnasta aiheutuvat melu- ym. haitat). Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan alue varataan puolustusvoimien käyttöön harjoitus-, ampuma- ja muita toimintoja varten. Alueen suunnittelussa ja käytössä on huomioitava

3 toiminnan ajoituksen ja sijoituksen avulla mahdollisuudet vähentää haittoja läheiselle asutukselle. Maakuntakaavaan on merkitty alueella olevat, Natura verkostoon kuuluvat ja muut suojelualueet, arvokkaat harjualueet tai muut geologiset muodostumat sekä tärkeän pohjavesialueen raja. Alueen etelä- ja kaakkoispuolella, Tvärminnen kylässä on vuonna 1994 vahvistettu osayleiskaava. Tvärminnentien kaakkoispuolella on osayleiskaavan mukaisia rakennettuja tontteja sekä muutamia rakentamattomia tontteja. Ampumaleirialueen kaakkoispuolella, lähellä ryhmitys- ja tuliasema-aluetta R8 ja sinkorataa SKO on valmisteilla pari ranta-asemakaavaa, jotka käsittävät useita kiinteistöjä. 3 ALUEEN HISTORIA Syndalenin ampuma-alueella järjestettiin Nylands skyddskårsoch lottadistrikt in ensimmäinen koulutusleiri. Alueen luovutti suojeluskunnan käyttöön Företaget AB Parkstad Vanda, joka oli lopettanut kalkkihiekkatiilitehtaan toiminnan. Vuonna 1934 alueen haltijaksi tuli Bromarf skyddskår, jolloin alue käsitti 300 hehtaaria. Tuolloin myös rakennettiin ensimmäiset vakituiset ampumaradat. Alueella järjestettiin useita ampuma- ja koulutusharjoituksia vuoden 1939 syksyyn saakka. Alue siirtyi 1944 Puolustuslaitokselle suojeluskuntien lakkauttamisen vuoksi. Vuonna 1952 Puolustuslaitos osti lisämaata n. 100 hehtaaria. Tällöin ampuma- ja harjoitusalue sijaitsi nykyisen alueen pohjoispuolella, osa nykyisestä ns. K-alueesta sekä rakennukset ja leirialue sijaitsi nykyisen Ovako Wire Oy Ab:n Koverharin terästehtaan alueella. Vuonna 1960 tapahtui aluevaihdos Puolustuslaitoksen ja Oy Vuoksenniska Ab:n välillä. Puolustuslaitos luovutti 218 hehtaaria maa-aluetta ja 84 hehtaarin suuruisen merialueen ja aluevaihdoksena Puolustuslaitos sai 448,2 hehtaarin alueen. Tällöin ampuma- ja harjoitusalue siirtyi nykyiselle paikalleen. Aluevaihdoksen jälkeen Puolustuslaitos ja sen seuraajana Puolustusvoimat ja Metsähallitus on hankkinut ostona/vaihtona/lunastuksena 14 eri kertaa lisäalueita Syndalenin alueelta. Viimeisin osto on vuodelta 2006, jolloin Metsähallitus osti K-alueen Kemira Oyj:lta. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Yleistä Syndalenin ampumaleirialue sijaitsee Hankoniemen itäosassa pääosin Tvärminnen kylässä. Vuonna 2002 toteutettiin valtion maita koskeva hallinnansiirto, jolloin puolustusministeriön hallinnassa olleet alueet siirrettiin

4 Metsähallituksen hoitoon. Metsähallitus on taseessaan osoittanut alueesta noin 580 ha luontopalveluiden tulosalueelle ja noin ha metsätalouden tulosalueelle. Metsähallitus on allekirjoitetulla kauppakirjalla hankkinut Kemira Oyj:ltä Syndalenin pohjoispuolelta 393,9 ha maa- ja vesialuetta, jotka on vuokrattu Uudenmaan Prikaatin harjoituskäyttöön. 4 Maaperä Syndalenin harjoitusalueen maaperä on Salpausselän eteläreunalle tyypillistä karkeaa silttiä ja hiekkaa. Högbackan alueella on jopa yli tasolle +20 m kohoavia hiekkaharjanteita. Tvärminneträsketin ja Stormossenin painanteiden kohdalla soistunut maanpinta on 5 10 m merenpinnan yläpuolella. Syndalenin alueen maanpinnan muodoille ovat tyypillisiä tuuli- ja rantavoimien muodostamat hiekkaharjanteet ja silttipainanteet. Alueen maaperä on enimmäkseen hienoa hiekkaa, jonka päällä on kasvillisuutta ylläpitävä ohut humuskerros. Tämä humuskerros on rikkoutunut niillä alueilla, joissa puolustusvoimat harjoittelee. Paljastuneilla hiekkaalueilla on hiekan pintakerroksessa nähtävissä punertavaa väriä, joka on peräisin Koverharin terästehtaalta mellotuksen hiukkaspäästöistä. Pohjavesi Suojeltavat kohteet Syndalenin alue sijaitsee Hankoniemellä I Salpausselän reunamuodostuman eteläpuolella. Harjoitusalue sijoittuu sekä Syndalenin ( ) että Tvärminnen ( ) I luokan pohjavesialueille. Alueen hiekkaisilla osilla suuri osa sadannasta suotautuu pohjavedeksi. Soistuneilla silttialueilla pohjaveden muodostuminen on vähäisempää. Stormossenin alueelta osa sadannasta valuu pintavetenä mereen. Sen sijaan Tvärminneträsketin soistuneelta alueelta ei vettä poistu pintavaluntana, vaan vesi imeytyy maaperään ja edelleen pohjaveteen. Pohjaveden laatua on tarkkailtu puolustusvoimien toimesta kuudesta havaintoputkesta ja kahdesta kaivosta ja otetuin näyttein (Puolustushallinnon rakennuslaitos. Ehdotus Syndalenin harjoitusalueen pohjaveden tarkkailuohjelmaksi, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy). Näytteistä analysoidut metallipitoisuudet olivat hyvin alhaisia. Ainoastaan muutaman näytteen sinkkipitoisuudet (0,004 0,008 mg/l), bariumpitoisuudet (0,001 0,003 mg/l) ja kromipitoisuudet (0,002 mg/l) ylittivät määritysrajat. Muiden metallien, öljyn, haihtuvien hiilivetyjen ja räjähdysainejäämien pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Alueen suot ojitettiin jo 1900-luvun alkupuolella ja vain osa Stormossenista on luonnontilaisen kaltaista.

5 Alueella on Natura ohjelman, rantojensuojeluohjelman ja harjujensuojeluohjelman perusteella suojeltuja alueita. Tvärminneträsketillä pesii satunnaisesti, veden korkeudesta riippuen, harvinaisia lintulajeja. Syndalenin harjoitusalue on yksi Suomen merkittävimmistä uhanalaisten eläinlajien keskittymistä. Alueella esiintyy säännöllisesti 24 Euroopan unionin lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen 1 lajia. Lisäksi alueella esiintyy uhanalaisia perhosia, kovakuoriaisia, luteita, pistiäisiä, sudenkorentoja ja hämähäkkejä sekä useita uhanalaisia kasvilajeja. Hankoniemellä sekä sen eteläpuolisella merialueella on useita Natura ohjelmaan kuuluvia suojelualueita, joista merkittävimmät ovat: 5 Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue, FI Stormossenin aarnialue, FI (2 aluetta) Santalan korven soidensuojelualue, FI (2 aluetta) Hankoniemen etelärannalla on useita Natura-alueeseen sisältyviä luonnonsuojelualueita, kuten Ettergaddens naturskyddsområde, Pattuddenin luonnonsuojelualue, Högholmen-Henriksberg, Sandvik, Örnvik, Balget, Tvärminnen tutkimusaseman luonnonsuojelualue ja Tvärminnen lehdot. Pintavedet Alueella oleva Sandöträsket on matalavetinen järvi, joka kuivina vuosina kuivuu lähes kokonaan. Järvi on merkittävä vesialue linnuston kannalta. Sandöträsketin kaakkoispuolella oleva kosteikko, Tvärminneträsket, on samoin linnuston kannalta tärkeä vesialue. Ilmanlaatu Muut selvitykset Vuosina 2004 ja 2005 tehdyn Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseurannan perusteella Syndalenin ampumaleirialueen ympärillä sormipaisukarve oli tervettä (pisteet 62 ja 67) tai lievästi vaurioitunutta (pisteet 56, 57 ja 58). Selvästi vaurioituneita sormipaisukarve-esiintymiä oli Tulliniemessä, Hangon keskustassa sekä Koverharin terästehtaan vieressä ja koillispuolella. Vastaavan vuonna 2009 tehdyn bioindikaattoriseurannan perusteella tilanne lähialueilla ei ole muuttunut. Metsähallituksen laatiman, päivätyn lausunnon mukaan puolustusvoimien toiminta on vaikuttanut voimakkaasti alueen luontoon. Alueella on harjoitettu metsätaloustoimintaa jo sotia edeltävänä aikana. Alueen ollessa talvisodan jälkeen Neuvostoliiton hallinnassa metsiä ja maaperää käsiteltiin erittäin voimakkaasti. Pääosa Syndalenin harjoitusalueesta on tasaikäistä, sodan jälkeen kasvanutta mäntymetsää, jota on hoidettu metsätalousperiaattein. Vanhemmat metsät ovat pienialaisia.

6 Tammikuussa 2005 alueella tehtiin maatutkaluotaus, jonka tarkoitus oli selvittää maaperän paksuus, kalliopinnan sijainti sekä pohjaveden korkeus ja virtaussuunnat. Luotauksella saatiin melko selvä kuva alueen kalliopinnoista ja pohjavesitasoista. Tutkimustulosten perusteella Hankoniemen pohjois- ja koillissuunnasta tulevat pohjavedet keräytyvät Sandöträsketin ja Tvärminneträsketin altaiden ja kalliolaaksojen kautta Falkpottarnan ja Stormossenin alueella olevaan syvään kalliolaaksoon, josta ne purkautuvat pohjavetenä lähinnä suoraan etelään. Luotauksen tulkintaa vaikeutti alueen maaperän referenssitietojen (kairaustulokset, koekuopat ja maaaineksen ottopaikat) puute. Vuosina Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluiden toimesta tehtiin Syndalenin aarnialueen luontoselvitys, jossa tutkittiin selkärangattomia eläimiä, hämähäkkejä ja pistiäisiä. Tutkimuksessa löydettiin runsaasti uhanalaisia ja harvinaisia hyönteisiä. Hämähäkkien suhteen Syndalen on ehkä Suomen tärkein keskittymä. Harvinaisista lajeista monet ovat tyypillisiä Syndalenin avoimille hietikoille ja hyötyvät luultavasti armeijan nykyisestä toiminnasta. Syndalenista kerätty myrkkypistiäisaineisto oli yksilömääräisesti pieni, mutta lajistollisesti erittäin mielenkiintoinen. Kerätty pistiäisaineisto sisälsi 95 myrkkypistiäisyksilöä, jotka kuuluivat 38 lajiin. Näistä kaksi lajia on erityisen harvinaisia. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Syndalenin ampumaleirialueella on useita luonnonsuojelullisesti merkittäviä kohteita: 6 Harjujensuojeluohjelmaan kuuluvat Åsvägenin ja Tvärminneträsketin välissä oleva harju sekä Falkpottarna-hiekkadyynit. Rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat Sandöträsket ja Tvärminneträsket. Stormossenin suoalue edustaa harvinaista, ohutturpeista suota, Näsvägenin ja Bergvägenin välissä oleva Stormossenin eteläpuoleinen osa on täysin rauhoitettua aluetta. Stormossenin alue kuuluu Suomen Natura kohteisiin (FI ). Storbergetin ja Backladubergetin ympärillä olevat aarnialueet edustavat pääosiltaan korpimaisia metsiä. Harjoitusten pito on aarnialueilla kielletty. Taistelurata-alue sijaitsee Falkpottarna-dyynialueen kaakkoisosassa. Karun mäntykankaan käyttö maalialueena on luonut ympäristön, jossa on sekä palanutta että lahoavaa puuainesta. Paahteisella alueella viihtyy useita harvinaisia ja uhanalaisia hyönteislajeja. Alueella pesii muutama kalasääksi- ja merikotkapari. Puolustusvoimien harjoitukset ja muu liikkuminen alueella rikkovat maanpinnan ja ehkäisevät joidenkin kasvien taimettumisen. Toisaalta joidenkin hyönteis- ja kasvilajien menestymiseen maanpinnan rikkoutumisella on edullinen vaikutus.

7 Ampumaleirialueen sisällä on Tvärminnen I luokan pohjavesialue ja vedenottamo, joka on tällä hetkellä varavedenottamona. Syndalenin I luokan pohjavesialueesta osa sijaitsee ampumaleirialueen itäosassa. Pohjavesitarkkailussa ei ole havaittu puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia pohjaveteen. Pienikaliiperisten aseiden ampumaratojen päätypenkkoihin on kertynyt luoteja koko toiminnan ajalta. Osa luodeista on voimakkaasti syöpynyt. Singon kovapanosammusten ja kranaattien jätteitä kertyy maalialueiden maaperään. Satamassa tapahtuvasta veneiden huolloista tulee öljyistä pilssivettä, jäteöljyä, loppuun käytettyjä akkuja ja muita ongelmajätteitä. Ongelmajätteiden säilytyksessä, öljyjen vaihdossa sekä polttoaineen käsittelyssä voi tapahtua vuotoja, jolloin haitallisia aineita pääsee maaperään, pintavesiin tai mereen. 7 ALUEELLA TAPAHTUVA TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ampumatoiminta Syndalenin ampuma- ja harjoitusalue kuuluu Dragsvikin varuskuntaan ja sen ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa merivoimien komentaja. Uudenmaan Prikaati toimii alueen vastuullisena hoitajana ja sen tehtävänä on huolehtia alueen turvallisuudesta, kunnossapidosta, kehittämisestä ja alueen käytön koordinoinnista. Aluetta käyttävät merivoimiin kuuluvat Suomenlahden Meripuolustusalue ja sen alaisuudessa toimiva aliupseerikoulu, Saaristomeren Meripuolustusalue ja Uudenmaan Prikaati sekä maavoimiin kuuluvalta Läntiseltä Maanpuolustusalueelta Kaartin Jääkärirykmentti ja Maanpuolustuskorkeakoulu. Lisäksi tärkeitä alueen käyttäjiä ovat Uudenmaan ja Helsingin Sotilasläänien esikunnat, Maanpuolustuskoulutus/MPK ry sekä merivoimien Sininen Reservi. Puolustusvoimien ulkopuolisia käyttäjiä ovat Helsingin ja Uudenmaan alueen poliisit sekä eri kiltajärjestöt. Leirialueella yöpyy myös partiolaisia. Ammunnat kevyillä/kiväärikaliiperisilla aseilla Ampumaradat G1 G3 sijaitsevat harjoitusalueen koillisosassa leirialueen vieressä. Radalla G1 (150, 300 ja 400 m:n ampumapaikat) ammutaan rynnäkkökiväärillä, sotilaskiväärillä, kone- ja tarkkuuskiväärillä sekä sisäpiippusingoilla.

8 Radalla G2 (100 m:n ampumapaikka) ammutaan rynnäkkökiväärillä ja pistoolilla sekä kertasingoilla sisäpiippu- ja harjoituskranaattiammunnat. Radalla G3 (150 m:n ampumapaikka) ammutaan rynnäkkökiväärillä ja pistoolilla sekä kertasingolla sisäpiippu- ja harjoitusrakettiammuntoja. Taisteluampumarata M1 sijaitsee harjoitusalueen länsiosassa, osittain Stormossenin suolla. Radalla ammutaan taistelijaparin ja ryhmän hyökkäysammunnat. Taisteluampumarata M3 sijaitsee harjoitusalueen kaakkoisosassa, Tvärminnen kylän kohdalla. Radalla ammutaan joukkueen puolustusammunnat sekä taistelijaparin ja ryhmän hyökkäysammunnat. Ryhmitysalue 6 sijaitsee harjoitusalueen koillisosassa, Tvärminneträsketin pohjoispuolella. Alueella ammutaan ryhmän ja joukkueen tuliylläkkö- ja puolustusammuntoja. Ammunnat raskailla aseilla ja räjäytykset Maalialueille M1 M3 ammutaan kevyillä ja raskailla kranaatinheittimillä ja kertasinkojen harjoituskranaateilla. Kranaatinheittimien tuliasemat sijaitsevat alueilla R2 R9, jotka on sijoitettu eri puolille harjoitusaluetta. Sinkoampumaradalla SKO ammutaan kaikilla panssarintorjunta-aseilla. Rata sijaitsee harjoitusalueen itäosassa, lähellä alueen rajaa. Räjäytyspaikka RÄJ sijaitsee harjoitusalueen pohjoisosassa, Sandöträsketin eteläpuolella. Paikka on tarkoitettu räjähdyspanosten ja kaikkien miinojen räjäyttämiseen. Suurin sallittu räjähdyspanos on 10 kg. Poikkeuksena putkiraivaimet, hävityspanokset ja raivauspanokset, joiden maksimikoko on 20 kg. Raskaiden aseiden iskemien tulenkuvaaminen räjähdyspanoksin on sallittu maali- ja ryhmitysalueilla lukuun ottamatta sinkorataa, tuliasema-aluetta R7 sekä maalialuetta M3. Alla olevassa taulukossa on lueteltu puolustusvoimien ammunta- ja räjäytystoiminnat vuonna Ase tai taisteluväline Laukauksia vuodessa Ammuntapäiviä vuodessa Rynnäkkökivääri ja konekivääri Kranaatinheitin 120 mm Kranaatinheitin 81 mm Raskas sinko Kevyt kertasinko

9 9 Ase tai taisteluväline Laukauksia vuodessa Ammuntapäiviä vuodessa Miinat ja viuhkapanokset Tulenkuvauspanokset, kg 734 kg 123 Raivausräjäytykset Käsivalaisuraketit Ammuntojen määrä vaihtelee varusmiesten koulutusvaiheen mukaan. Vähäisintä ammunta on uuden ikäluokan juuri tultua palvelukseen. Uudenmaan Prikaatin Syndalenin ampuma-aluetta koskevan johtosäännön (2006) mukaan raskaiden aseiden ammuntoja saa järjestää klo välisenä aikana. Rajoitus ei koske valoammusten ampumista kranaatinheittimillä. Tulenkuvaaminen räjähdysainein on sallittua klo välisenä aikana. Ammuntoja, tulenkuvauksia ja räjäytysharjoituksia tulee välttää sunnuntaisin ja kirkkopyhinä klo YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Alueella on neljä vesikäymälää, jotka on liitetty umpikaivoihin. Nämä käymälät on tarkoitus liittää Hangon vesi- ja viemärilaitoksen viemäriverkostoon. Muut alueen käymälät ovat kuivakäymälöitä. Saunojen pesuvedet kerätään kahteen umpisäiliöön. Käymälöiden ja saunojen umpikaivojen sisältö kuljetetaan loka-autolla viemäriverkostoon. Veneiden pilssivedet kuljetetaan öljyisten vesien vastaanottopaikkaan. Ampuma-aseista, miinoista ja räjähteistä aiheutuvia päästöjä ilmaan ei ole selvitetty. Muusta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan Ampuma-alueen aiheuttamasta melusta ja tärinästä on tehty ympäristömeluselvitys vuonna Selvitys perustuu vuosina 2001 ja 2002 tehtyihin viiteen mittaukseen. Mittaukset ja selvitys koskevat pääosiltaan raskaiden aseiden aiheuttamaa melua ja tärinää. Mittauspaikat valittiin ampuma- ja harjoitusalueen ympäriltä häiriintyvien kohteiden lähettyviltä tai melun leviämisen kannalta oleellisista paikoista. Vuodesta 2003 lähtien tykistöammunnat on lopetettu. Muiden raskaiden aseiden ja räjähteiden äänitasot jäivät näissä mittauksissa muutamaa yksittäistä tapahtumaa lukuun ottamatta puolustusvoimien ohjeessa ehdotetun suositusarvon 115 db L Cpeak alle. Voimakkain ampuma-alueen ulkopuo-

10 lelle ulottuva ääni, lähellä 115 db, tuli raskaalla singolla ammuttaessa. Ääni suuntautui ampuma-alueen itäpuolelle mittauspisteen 9 ja Tvärminnen suuntaan. Hakija on toimittanut pienikaliiperisten aseiden melua koskevan selvityksen. Selvityksen on laatinut em. mittausten suorittaja puuttoman avomaaston leviämismalleja ja muita pienikaliiperisten aseiden ympäristömeluselvityksiä hyödyntäen. Melun leviäminen on arvioitu vakiintuneille ampumapaikoille ja harjoitusalueeseen liitetyllä K-alueella (viimeksi mainitulla vain paukkupatruuna-ammunnoille). Selvityksen mukaan pienikaliiperisten aseiden melualueet ovat pienempiä kuin raskaiden aseiden melualueet. Yhtään asuinkiinteistöä ei sijaitse 70 ja 65 db:n (L AImax ) melualueella. 60 db:n (L AImax ) melualueella on asuinkiinteistöjä Tvärminnen ja Krogarsin alueilla. Päiväajan keskiäänitasot melualueiden rajoilla laskettuna päivittäisen laukauksen mukaan ovat: 70 db (L AImax ) -raja 60 db (L Aeq,7 22 ) 65 db (L AImax ) -raja 55 db (L Aeq,7 22 ) 60 db (L AImax ) -raja 50 db (L Aeq,7 22 ) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätehuoltoa varten alueella on keräilysäiliöitä seuraavasti: l:n säiliöitä sekajätteitä varten 12 kpl 6 m 3 :n säiliö sekajätteitä varten 1 kpl 600 l:n säiliöitä pahvia varten 3 kpl 600 l:n säiliöitä paperia varten 3 kpl 600 l:n säiliöitä makkipakkeja varten 2 kpl. Jätehuoltourakoitsija tyhjentää säiliöt viikoittain. Veneistä ja niiden huolloista tulevat ongelmajätteet kerätään Ekokem Oy Ab:n konttiin, jossa on keräilyaltaat akuille, liuottimille, öljyisille jätteille ym. Veneiden pilssivedet ja jäteöljyt pumpataan metallitynnyreihin, joita säilytetään ulkona odottamassa kuljetusta vastaanottopaikkaan. Uudenmaan Prikaati vastaa räjähtämättömien ampumatarvikkeiden ja muiden vaarallisten esineiden raivaamisesta alueelta. Harjoituksissa löydettyjen räjähtämättömien ammusten ja muiden vaarallisten esineiden sijainti merkitään Johtolassa olevan kartan peitekelmuun. Esineiden raivaamisesta antaa käskyn Prikaatin komentaja tai harjoituksen johtaja päivätyssä johtosäännössä on määräykset harjoitusalueiden ja leirialueen jätehuollosta ja siivouksesta. Johtosäännön jätehuoltomääräykset perustuvat HFT Network Oy:n laatimaan, päivättyyn Syndalenin harjoitusalueen jätehuoltosuunnitelmaan.

11 Luoteja ei kerätä pois ampumaratojen taustavalleista. Sen sijaan hylsyt pyritään keräämään mahdollisimman tarkkaan. Singon kovapanosammusten ja kranaattien jätteitä saavat kerätä vain määrätyt henkilöt. 11 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin Syndalenin ampuma-alueella on useita suojeltuja kohteita. Kohteita pyritään suojelemaan ottamalla huomioon kunkin kohdetyypin ominaispiirteet, joiden perusteella suojelupäätös on tehty. Vaikutus pintavesiin ja kosteikkoihin Alueella on kaksi järveä, Sandöträsket ja Tvärminneträsket, joilla ei ole lasku-uomaa. Järvien vedenpinnan korkeus riippuu alueen pohjaveden pinnan korkeudesta. Molemmat järvet sekä niiden rantasuot ovat tutkimuksen kannalta mielenkiintoisia. Erityisesti Tvärminneträsketillä on runsas linnusto. Tvärminneträsketin käyttö kranaatinheittimien maalialueena ei vaaranna olennaisesti suojelun tavoitteita, kunhan vältetään syvien kuoppien syntymistä ja ammuntoja ylipäänsä lintujen pesintäaikana. Suojelun kannalta on tärkeää, ettei järvien vesitasapainoa muuteta ojituksilla ja pengerryksillä. Rantaa ja avosuota reunustava puusto on säilytettävä pääosin luonnontilaisena. Tvärminnen eläintieteellinen asema käyttää Stormossenin suoaluetta tutkimus- ja opetuskohteena. Suon eteläpuoleinen osa on täysin rauhoitettua aluetta, jolla harjoitusten pito on kielletty. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen teettämässä, päivätyssä ympäristöriskikartoituksessa on pyritty selvittämään, onko alueella harjoitetusta toiminnasta voinut aiheutua maaperän pilaantumista. Riskitarkastelussa on keskitytty alueella tällä hetkellä ajankohtaisiin mahdollisiin riskeihin. Pitkäaikainen kuormitus voi kuitenkin näkyä mm. pohjaveden laadun heikkenemisenä vasta vuosien viiveellä. Kartoituksen perusteella merkittävimpiä maaperän pilaantumisen riskikohteita ovat: venesataman tankkausalue vanhat kaatopaikat ampumaradat G1 G3 ja SKO.

12 12 Vaikutus ilmaan Pohjavedelle suurimman riskin aiheuttavat: ampumaradat G1 G3 ja SKO maalialue M3. Ampuma-aseiden aiheuttamista päästöistä ilmaan ei ole hakemuksessa esitetty tietoja. Puolustusvoimien teknillisen tutkimuslaitoksen raportissa "Ruutien hävittäminen avopoltolla Sotinpurossa" esitetään ruutien kemiallisesta koostumuksesta sekä poltossa syntyvistä reaktiotuotteista seuraavat tiedot. Erään ruutimassan koostumus: nitroselluloosaa 53 % diglykolidinitraattia 30 % nitroguanidiiniä 10 % etyylifenyyliuretaania 3 % sentraliittia 2 % dibutyyliftalaattia 1 % lyijystearaattia 1 % Joissakin ruutimassoissa voi olla lisäksi nitroglyserolia, dinitrotolueenia sekä magnesium-, kalium- ja tinasuoloja. Ruutien keskimääräiset alkuainepitoisuudet ovat: happi 55 % hiili 25 % typpi 16 % vety 2 % kalium 1 % lyijy 0,5 % muita (S, Sn, Mg) 0,5 % Raportin mukaan edellä esitetyn koostumuksen omaavasta ruudista syntyy avopoltossa reaktiotuotteita ruutitonnia kohti: hiilidioksidia kg vettä 200 kg typpeä 150 kg kaliumyhdisteitä 10 kg typen oksideja 10 kg lyijyä 5 kg muita (palamattomia) 1 kg

13 Melun ja tärinän vaikutukset Ampuma-aseen patruunassa palotapahtuma on erilainen kuin avopoltossa, jolloin myös palamistuotteiden määrä ja laatu poikkeavat avopoltossa syntyvistä. Vuosina 2001 ja 2002 tehdyissä mittauksissa melun mittauspaikat valittiin ampuma- ja harjoitusalueen ympäriltä häiriintyvien kohteiden lähettyviltä tai melun leviämisen arvioinnin kannalta oleellisista paikoista. Mittauspaikkoja oli kaikkiaan 11. Mittaustulokset edustavat mittausajankohdan äänitasoja. Korkeimmat äänitasot mitattiin Tvärminnen ja Täktomin välisellä alueella tykin merimaaliammunnoista. Tykin aiheuttama laukausääni on voimakkaasti suuntautunut ampumasuuntaan. Sivuilla ja takana äänen voimakkuus on vähäisempi ja huomattavasti säästä ja olosuhteista riippuva. Tykkien merimaaliammunnoissa Tvärminnen ja Täktomin välisellä alueella äänitasot ylittivät kaikissa olosuhteissa puolustusvoimien ehdottamat suositusarvot. Muiden raskaiden aseiden ja räjähteiden äänitasot jäivät tehdyissä mittauksissa muutamaa yksittäistä tapahtumaa lukuun ottamatta alle 115 db L Cpeak -tason. Lähimpänä 115 db L Cpeak -tasoa mittaustulokset ovat raskaan singon ammunnoissa suoraan ampumasuunnan takana, mittauspisteessä 9 sekä Tvärminnen suunnassa. Koska mittauspiste 9 on huomattavasti kauempana sinkoradasta kuin lähimmät asuinrakennukset, on todennäköistä, että melutaso on olemassa olevien asuntojen pihoilla korkeampi kuin mittauspisteessä 9 mitattu. Tvärminnentien varrella, sinkoradasta noin 0,5 km itään on vireillä kaksi ranta-asemakaavaa, jotka käsittävät useita kiinteistöjä. Mittauksen suorittajan tekemän selvityksen mukaan kiväärikaliiperisten aseiden aiheuttamalla 65 ja 70 db:n (L AImax ) melualueilla ei ole asutusta. 60 db:n (L AImax ) melualueella on asuinkiinteistöjä Tvärminnen ja Krogarsin alueilla. 13 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Ampumaradoille ei ole virallisesti määritelty parasta käyttökelpoista tekniikkaa luvun alussa on kuitenkin ilmestynyt useita julkaisuja ja raportteja ampumaratojen ympäristövaikutuksista ja haittojen ehkäisemisestä. Seuraavien julkaisujen perusteella on mahdollista muodostaa käsitys ampumaradoilla sovellettavasta parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta: Puolustusvoimien ampumaradat 2003, AA 2004 Ampumaratojen lyijyisten maiden puhdistusmenetelmät, Ramboll 2005 Ampumaratarakenteiden kehittäminen, Ramboll 2005 Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä, ympäristöministeriö 2006

14 Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi, puolustusvoimat 2005 Ampumarataopas, Suomen ampumaurheiluliitto Sotilaskäyttöön tarkoitettujen ampumaratojen ympäristöhaittojen ehkäisy tulee kohdistaa meluntorjuntaan sekä luotien ja ammusjätteiden aiheuttamaan maaperän ja pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäisyyn. Meluntorjunta Asutukselle ja muihin kohteisiin, joissa oleskelee ihmisiä, kohdistuvaa meluhaittaa voidaan kivääri- ja pistooliradoilla vähentää seuraavilla toimilla: 14 sijoittamalla ampumarata mahdollisimman kauas em. kohteista valitsemalla ampumasuunta siten, että melun leviäminen asutuksen suuntaan on mahdollisimman vähäistä käyttämällä äänenvaimentimia aina kun se on mahdollista koteloimalla ampumapaikat tai rakentamalla ampumakatos mahdollisimman umpinaiseksi ja vuoraamalla se ääntä absorboivalla materiaalilla asentamalla radalle ääntä absorboivia väliseiniä ja seinäkkeitä (kulisseja) rakentamalla sivu- ja päätyvallit mahdollisimman korkeiksi korottamalla valleja ääntä absorboivilla aitarakenteilla pinnoittamalla ääntä heijastavat rakenteet ja esimerkiksi kalliopaljastumat ääntä absorboivalla materiaalilla rajoittamalla ampumatoimintaa ja ajoittamalla se mahdollisimman vähän häiritseviin aikoihin. Haitallisten aineiden ympäristöön pääsyn estäminen Luotien sisältämän lyijyn ja muiden metallien leviämistä perinteisiä maavalleja käyttävän ampumaradan rakenteisiin ei voida estää. Radan päätyvalli tulee rakentaa sellaiseksi, että luodit voidaan helposti kerätä talteen muutaman vuoden välein. Luotien talteenottoon on kehitelty erilaisia luotiloukkuja, joiden toimivuutta kokeillaan eräillä ampumaradoilla. Myös päätyvallin kemiallista käsittelyä lyijyn liukenemisen estämiseksi on kokeiltu. Ampumapaikan edustalle kertyvän hienojakoisen lyijyn poistamiseksi edustan tulee olla tiivis ja tasainen. Lyijyluotien korvaaminen teräs- tai volframiluodeilla on vielä tutkimus- ja kokeiluasteella. Teräsluotien hinta on 22,5-kertainen lyijyluoteihin verrattuna. Teräsluodit eivät sovi kaikkiin aseisiin, teräsluoti on kevyempi kuin lyijyluoti ja teräsluoteja käytettäessä lisääntyy kimmokkeiden vaara. Positiivisena puolena teräsluodeilla on niiden korroosiotuotteiden vaarattomuus ja maahan ennestään joutuneen lyijyn liukenemista ehkäisevä vaikutus.

15 15 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Käytettyjen ampumatarvikkeiden ja räjähdysaineiden määrät tilastoidaan vuosittain. Toiminnan vaikutusten tarkkailu Raportointi Alueella on tehty seuraavat toiminnan vaikutuksia koskevat selvitykset ja tarkkailut: mm. pistiäisiin ja hämähäkkeihin kohdistunut luontoselvitys raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi (2005) maatutkaluotaus pohjavesiolosuhteiden selvittämiseksi (2005) räjähdysaineiden, niiden hajoamistuotteiden ja ruudin stabilisaattoreiden esiintymistä pohjavedessä selvittänyt tutkimus (2007) pohjavesitarkkailu (2007 ja 2008). Yllämainituista selvityksistä on raportit toimitettu lupahakemuksen liitteinä. Ammuttujen laukausten ja suoritettujen räjäytysten määristä on lupahakemuksessa liitteenä taulukko vuodelta 2002 ja lokakuussa 2009 toimitettu taulukko vuoden 2008 ammunnoista. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Vuonna 2005 laaditun ympäristöriskikartoituksen mukaan merkittävimpiä maaperän pilaantumisen riskikohteita Syndalenin harjoitusalueella ovat: venesataman tankkausalue vanhat kaatopaikat ampumaradat G1G3 ja SKO. Pohjavedelle suurimman riskin aiheuttavat: ampumaradat G1G3 ja SKO maalialue M3. Lisäksi luonnolle aiheutuu haittaa maasto- ja metsäpaloista, joita syttyy mm. maalialueilla ja räjäytyspaikoilla. Suuret metsäpalot voivat aiheuttaa vaaraa myös asutukselle.

16 16 Toimet onnettomuuksien estämiseksi Ympäristöriskikartoituksessa esitetään pohjavesien tutkimista riskialueilla, vanhojen kaatopaikkojen maaperän tutkimista sekä veneiden tankkauspaikan sekä jäteöljyjen ja pilssivesien säilytyspaikan rakenteiden parantamista nykyisiä vaatimuksia vastaaviksi. Maasto- ja metsäpalojen estämiseksi syttymiä aiheuttavia harjoituksia tulee rajoittaa kuivina aikoina. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Syndalenin ampuma-alueen johtosäännössä on pelastussuunnitelma, jossa on määritelty pelastustoimintaorganisaation toimintavastuut ja valmiusvaatimukset erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa. Tällaisia tilanteita ovat: tulipalo rakennuksessa, maastossa, räjähdystarvikkeissa sekä maastossa, jossa on räjähtämättömiä ampumatarvikkeita räjähdysonnettomuus liikenneonnettomuus öljyvahinko merialueella tapahtuva onnettomuus. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on toimittanut lupahakemukseen seuraavat täydennykset: Hangon kaupungin kaavoituskatsaus 2009 Uudenmaan Prikaatin johtosääntö Syndalenin harjoitusalueelle, 2006 Syndalenin luontoselvitys, pistiäiset Syndalenin luontoselvitys, hämähäkit Metsähallituksen lausunto Syndalenin luontoarvoista ja armeijan toiminnan vaikutuksista niihin vuokrasopimus ns. K-alueen vuokraamisesta Uudenmaan Prikaatin käyttöön räjähdysainejäämien tutkiminen harjoitusalueen pohjavedestä vuoden 2007 pohjavesitarkkailuraportti Vuoden 2008 pohjavesitarkkailuraportti kartta puolustusvoimien vuokra-alueista raportti Syndalenin harjoitusalueen ympäristöriskikartoituksesta ehdotus Syndalenin harjoitusalueen pohjaveden tarkkailuohjelmaksi Syndalenin harjoitusalueen jätehuoltosuunnitelma

17 Lupahakemuksesta tiedottaminen lausunto/raportti maatutkaluotauksista Syndalenin ampumaalueella selvitys pienikaliiperisten aseiden ympäristömelusta taulukko vuoden 2008 ammunnoista ja räjäytyksistä. Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut lupahakemuksesta kuuluttamalla siitä ilmoitustaulullaan ja Hangon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Hangon Lehti -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto muille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Uudenmaan ympäristökeskuksessa ja Hangon kaupunginkansliassa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Syndalenin harjoitusalueella on pidetty tarkastus ja neuvottelu Tarkastus- ja neuvottelumuistiot on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Hangon kaupunginhallitukselta ja Hangon kaupungin ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Hangon kaupunginhallitus esittää päivätyssä lausunnossaan mm. seuraavaa: 17 Syndalenin ampuma-alueen käyttö on määritelty kaupunginvaltuuston vuonna 1978 hyväksymässä liitosalueiden yleiskaavassa seuraavasti: "Erityisalueeksi on osoitettu puolustuslaitoksen nykyisin käytössä oleva alue. Tästä ei tulisi muodostua pysyvää sotilasaluetta ja sitä edellytetään käytettävän ainoastaan käsituliaseiden harjoitusalueena. Nykyinen käyttö poikkeaa kuitenkin voimakkaasti yleiskaavassa linjatusta käyttötarkoituksesta. Kaupunki ei voi hyväksyä Syndalenin alueen nykyistä maankäyttöä sen aiheutettua jo pidemmän aikaa haittaa mm. melun, tärinän ja toistuvien maastopalojen muodossa. Käytön ollessa nykyisen kaltaista puolustusvoimat tosiasiallisesti ulkoistaa oman toimintansa kustannuksia muitten kannettavaksi mm. lähellä sijaitsevien maa-alueiden arvon laskiessa. Puolustusvoimien nykyinen käyttö Syndalenissa on keskeisenä tekijänä estämässä Tvärminnen kyläkeskuksen kehitystä sillä tavoin, kuin vuonna 1994 vahvistetussa yleiskaavassa on suunniteltu. Kaupunginhallituksen mielestä ympäristökeskuksen tulee velvoittaa luvan hakija tekemään lisätutkimuksia tärinästä aiheutuvan haitan laajuuden ja voimakkuuden selvittämiseksi. Selvitys tulee ulottua koko Hankoniemen alueelle.

18 18 Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan ympäristökeskuksen tulee velvoittaa luvan hakija tekemään selvitys metsäpaloista aiheutuvista riskeistä sekä selvittämään mahdollisuuksia vähentää riskiä palojen leviämisestä yleisen tien ylitse. Luvan hakijan tulee tehdä lisätutkimuksia ammuksista liuenneiden metallien pilaaman maaperän ja pohjaveden laajuudesta ja syvyydestä. Ampumamelun (myös raskaat aseet) ja sen määrittämisen rajaarvoina tulee edelleen soveltaen käyttää VNp:tä 53/1997. Hakemus ei puutteellisena täytä ympäristönsuojeluasetuksen 9 :n, 10 :n ja 13 :n vaatimuksia. Hakijan täydennettyä lupahakemustaan varaa kaupunginhallitus itselleen tilaisuuden lausua täydennetystä hakemuksesta. Hangon kaupungin ympäristölautakunta esittää päivätyssä lausunnossaan mm., että ympäristönsuojeluviranomaisille on tullut lukuisia valituksia Syndalenin ampumatoiminnan häiriöistä ja vetoomuksia toiminnan aiheuttamien haittojen poistamiseksi. Puolustusvoimat ovat pitäneet ampumaharjoituksia liitosalueiden yleiskaavan vastaisesti ja kaavassa puolustusvoimille osoitetun alueen ulkopuolella. Lisäksi kaavamääräys edellyttää vain käsituliaseiden käyttöä. Harjoituksia on kuitenkin pidetty raskailla aseilla. Toiminta on myös naapuruussuhdelain 17 :n vastaista. Ampumaharjoitusten raskaiden aseiden aiheuttama melu on laadultaan ja tasoltaan ihmisen jokapäiväiselle elämälle ja elinympäristölle sietämätön rasitus. Melu on stressitekijä ja sen negatiiviset vaikutukset ihmisen terveyteen ovat moninaiset ja tutkimuksin todetut. Ympäristöluvan voi myöntää vain sellaiselle toiminnalle, josta ei aiheudu terveyshaittaa. Ympäristölupahakemuksesta puuttuvat, meluselvitystä lukuun ottamatta, lähes kaikki ympäristönsuojelulain ja -asetuksen vaatimat selvitykset. On herännyt huoli voimakkaiden räjäytysten vaikutuksista pohjaveden virtauksiin. Maaperän pilaantuminen tulee selvittää ennen ympäristöluvan myöntämistä. Ajan kulumisen ja hakijan toimittamien täydennysasiakirjojen vuoksi Hangon kaupunginhallitukselta ja Hangon kaupungin ympäristölautakunnalta on pyydetty uudet lausunnot. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta on pyydetty lausunto erityisesti pohjavesi-, luonnonsuojelu- ja meluasioista. Hangon kaupungin ympäristölautakunta esittää päivätyssä lausunnossaan, että melun ja tärinän kannalta tilanne on hieman parantunut sitten viime lausunnon tykistöammuntojen loputtua. Tästäkin huolimatta naapuruussuhdelain 17 :n mukainen haitta on edelleen olemassa. Kun otetaan huomioon myös toiminnan sijoittuminen osittain I luokan pohjavesialueelle ja toisaalta myös alueen muut luonnonsuojelulliset arvot, ei toiminta täytä näiltäkään osilta ympäristönsuojelulain 42 :ssä mainittuja luvan myöntämisen edellytyksiä. Ympäristöriskikartoituksen mukaan pohjaveden laatu voi vuosienkin viiveellä heiketä, mikäli maaperään jääneiden ammusten haitta-aineiden liukoisuus muuttuu. Pohjavesi on alttiina pilaantumiselle, jos toiminta alueella jatkuu.

19 Aiemmin tehdystä meluselvityksestä ei käy riittävän selkeästi ilmi kiinteistöt, joissa melu ylittää ohjearvot. Myöskään eri tyyppisten ampuma- ja räjäytystoimintojen yhtäaikaisia vaikutuksia ja vaikutusalueita ei ole koottu kartalle. Hakemukseen tulisi liittää tarkempi asemapiirros kaikista ampumaradoista suhteessa maastomuotoihin. Toimintaa varten tulisi laatia pitkän aikavälin meluntarkkailusuunnitelma meluntorjuntakeinojen suunnittelun pohjaksi tarvittavan tiedon keräämiseksi. Melua tulisi rajoittaa lintujen pesimäaikoina sekä myös päivittäin. Maaperän pilaantuneisuutta tulee tutkia vanhojen kaatopaikkojen osalta ja toteuttaa tarvittavat puhdistustyöt. Etelä-Suomen lääninhallitus esittää päivätyssä lausunnossaan, että toiminnassa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä eli valtioneuvoston päätöksessä (53/1997) annettuja ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoja. Melun leviämisen estäminen ja asetetuissa ohjearvoissa pysyminen on toteutettava tarvittaessa rajoittamalla toiminta-aikoja, sijoittamalla eri aseiden käyttöalueet meluvaikutukset huomioon ottaen tai rakentamalla melusuojauksia. Metsähallitus esittää päivätyssä lausunnossaan, että Metsähallitus on vuokrannut kyseessä olevan alueen (ns. Kemiran alueen) juuri kyseistä toimintaa varten. Ammuntojen yhteydessä syttyy helposti maastopaloja, jotka ovat olleet eduksi alueen paahdealuebiotoopeille ja niiden lajistoille. Metsähallituksella ja puolustusvoimilla ei ole ollut minkäänlaisia erimielisyyksiä alueen käytöstä. Alueen valvottu käyttö pitää kohteen arvokkaat osat kunnossa, eikä metsähallitukselle synny valvonnallista ongelmaa. Metsähallitus katsoo, ettei luvan myöntämiselle ole estettä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää päivätyssä lausunnossaan mm. seuraavaa: Syndalenin harjoitusalue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeille Tvärminnen ja Syndalenin pohjavesialueille. Alueella on tehty pohjavesitarkkailua vuonna 2006 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelman nykyiset tarkkailupisteet sijoittuvat varsin hyvin maalialueiden lähistölle ja myös pohjaveden virtausolosuhteisiin nähden oikein. Tarkkailuohjelmaa tulisi kuitenkin täydentää 12 havaintoputkella räjäytys- ja panostusharjoitusalueelle. Pohjaveden pinnankorkeuksia tulisi mitata neljä kertaa vuodessa ja ottaa vesinäytteet kerran vuodessa ainakin vedenottamon läheisyydessä olevista putkista SYN24 sekä mahdollisesti uudesta putkesta. Näytteiden otto kolmen vuoden välein on liian harvoin. Tvärminnen vedenottamon ympäristö on erityisesti suojeltava alue. Alueella on järjestetty harjoitusammuntoja jo kauan, eikä niillä ilmeisesti ole ollut merkittävää vaikutusta merikotkaan tai ylipäänsä linnustoon. Monelle hyönteislajille ammunnat ja niistä syttyneet maastopalot ovat olleet jopa välttämättömiä sopivan elinympäristön ylläpitäjiä. Näin ollen mitään nykyisistä toiminnoista ei ole tarpeen kokonaan kieltää, mutta luvassa olisi 19

20 Muistutukset ja mielipiteet kuitenkin syytä määrätä häiritsevimmät ampumatoiminnat suoritettavaksi pesimäaikojen ulkopuolella. Pienikaliiperisten aseiden melusta tehdyn selvityksen mukaan ohjearvojen mukainen melu rajoittuu pääasiassa harjoitusalueelle. Tästä huolimatta on lähialueiden asukkaiden, muiden toimijoiden ja toiminnanharjoittajan kannalta selvempää, että myös pienikaliiperiset aseet otetaan huomioon ympäristöluvassa. Raskaiden aseiden ja räjäytysten melun osalta voidaan soveltaa C-taajuuspainotettua huipputasoa 115 db (L Cpeak ) ja C- taajuuspainotettua äänialtistustasoa 100 db (L CE ) sekä päiväajan keskiäänitasoa 55 db (L Aeq ). Koska laskennalliset menetelmät eivät kuvaa parhaalla mahdollisella tarkkuudella raskaista aseista ja räjäytyksistä aiheutuvan melun leviämistä, tulisi alueen melutilannetta tarkastella pääasiassa mittaustulosten perusteella. Ympäristöluvassa määräykset tulee antaa yksittäisten laukausten ja räjäytysten raja-arvoina. Raja-arvoja annettaessa tulisi määrittää myös se, milloin ne katsotaan ylittyneiksi. Tärinän mittaamista ei voida pitää välttämättömänä. Toiminnasta aiheutuvan tärinän ja ilmaääniaallon leviämisen rajoittaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Kyseeseen tulee lähinnä toimintojen siirtäminen mahdollisimman kauas häiriintyvistä kohteista. Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema esittää päivätyssä muistutuksessaan, että ampumaleirialueen luonto on varsin monipuolinen, ja siellä esiintyy joitakin harvinaisia luontotyyppejä, kuten Falkpottarna-dyynialue, erilaiset suotyypit, kaksi pohjavesijärveä sekä kaksi aarnialuetta. Alueen lajistoon kuuluu mm. harvinaisia ja uhanalaisia kasvi-, hyönteis- ja lintulajeja. Näyttää siltä, ettei alueen linnusto tai muukaan eläimistö suuremmin kärsi meluhaitoista. Ammunnoista syttyneet pienialaiset palot ja muu kuollutta puuta tuottava toiminta jopa osaltaan ylläpitää hyönteislajiston monimuotoisuutta. Ympäristölupapäätöksessä tulee varmistaa Stormossenin Natura alueiden sekä puolustusministeriön perustamien aarnialueiden nykyisen tilan säilyminen määräämällä ne sotilastoiminnan ulkopuolelle. Myös moottoriajoneuvojen käyttö tulee kieltää näillä alueilla. Lisäksi Tvärminneträsketin käyttämistä maalialueena tulee päätöksessä rajoittaa niin, että ammuntoja ei sijoiteta keväälle, lintujen pesimäaikaan. Luvan myöntämisen edellytyksenä tulee olla ammuntojen pohjavesiä pilaavien vaikutusten selvittäminen. Työ- ja leporauhan vuoksi tykistöammuntojen kieltoa tulisi jatkaa, ja muut raskaat ammunnat tulee ajoittaa päiväsaikaan. Hangon Ympäristöyhdistys ry esittää päivätyssä muistutuksessaan mm. että ampuma-alueiden maansiirrot, joukkojen liikkuminen ja kaivautuminen sekä kranaattien räjähdykset muuttavat luontoa ja kuluttavat maastoa. Kuitenkin leiritoiminta on vähentänyt alueen luontoarvoja melko vähän. Alueen suuret luontoarvot tulee ottaa huomioon ampumaleiritoiminnassa. Lupaan tulee sisällyttää seuraavia määräyksiä: 20

21 21 Natura alue tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Ajoneuvoilla ajo tulee kieltää ja joukkojen liikkumista jalkaisin tulee rajoittaa etenkin lintujen pesimäaikaan. Moottoriajoneuvoilla ajo tulee kieltää Tvärminnneträsketin länsipuolisilla avoimilla dyyneillä. Alueen järvien vesitaloutta ei saa muuttaa ojituksilla. Ampumatoiminnan vaikutukset pohjaveteen tulee selvittää. Ammunnan ympäristöä häiritsevät vaikutukset tulee minimoida. Tykistöammuntoja ei tule sallia. Tvärminne Ungdom- och Hembygdsförening rf esittää päivätyssä muistutuksessaan mm, että ampumaleirialueen ampumapaikat sijaitsevat varsin lähellä kylän asutusta. Häiritseviä ovat sinkoammunnat ja usein myös kranaatinheitinammunnat. Ammuntojen yhteydessä syttyy usein tulipaloja, jotka voivat uhata asutusta. Lupaan tulee liittää seuraavat määräykset: Häiritseviä ammuntoja tulee rajoittaa etenkin viikonloppuina Armeijan omaa palontorjuntaa tulee parantaa ja kehittää Pohjaveden mahdollinen pilaantuminen tulee selvittää Armeijan harjoitusajoneuvojen tulee noudattaa vallitsevia nopeusrajoituksia harjoitusalueen ulkopuolella. Krogars vattenskyddsförening rf esittää päivätyssä muistutuksessaan mm. seuraavaa: Melu on viime vuosina vaatinut yhä enemmän huomiota. On korkea aika, että myös ampumaharjoitukset raskailla aseilla sekä räjäytykset olisivat viranomaisten sääntelyssä. Raja-arvoja korkeimmille sallituille melun huippuarvoille tulisi täydentää keskimääräisen äänitason raja-arvolla, joka ottaa huomioon melun ajallisen keston. Korkein sallittu melun huippuarvo, joka voidaan hyväksyä asuinalueella ja virkistysalueella, on 85 db:n paikkeilla. Tykistöammunnat tulisi kieltää ympäristöluvassa. Ampuma-aikana klo 722 saa ampua vain pienikaliiperisilla aseilla. Muu ampumatoiminta ja räjäytykset tulee rajoittaa arkipäiviin klo 820. Satunnaisiin poikkeuksiin pitää hakea lupaa ympäristökeskukselta. Hakemus ei koske raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttamaa tärinää. Kun rajoitetaan melua ja toiminta-aikoja, tulee tärinä ottaa huomioon. Viranomaisten tulee tarkoin selvittää, mitä vaikutuksia ampumaharjoituksilla ja räjäytyksillä on pohjaveteen, ennen kuin lupa myönnetään. Hangon omakotiyhdistys esittää päivätyssä muistutuksessa mm. seuraavaa: Omakotiyhdistys on eri tilanteissa käsitellyt puolustusvoimien harjoitustoiminnan aiheuttamaa haittaa Hangon asukkaille ja vapaaajan asutukselle erityisesti Tvärminnen, Lappohjan ja Täktomin välittömässä läheisyydessä. Kun ammunta raskaalla tykistöllä alkoi 90-luvun puolivälissä, tuli melu, tärinä ja pelko asutusalueen yli lentävien kranaattien aiheuttamista mahdollisista onnettomuuksista ilmeiseksi. Väestö on tottunut Syndalenin ammuntoihin ja puolustusvoimien tarpeita on ymmärretty. Kun aikaisemmin kyseessä oli jalkaväen aseet, ammutaan

22 nykyisin rannikkotykistöaseilla luvun alussa Hangon kaupunki laati yleiskaavan Tvärminnen kylään. Kaava käsittää noin 100 omakotitaloa, erilaisia kongressi- ja hotellitoimintoja sekä pienvenesataman. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan. Kun puolustusvoimat 90-luvun puolivälissä lisäsi ammuntoja raskaalla tykistöllä, muuttuivat edellytykset kehittää kaava-aluetta. Suunnitelmia ei voitu toteuttaa osittain puolustusvoimien lisääntyneen toiminnan aiheuttamien haittojen takia. Puolustusvoimien tekemän ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole otettu huomioon maaperän tärinää eikä matalataajuista ääntä. Omakotiyhdistys ehdottaa vastuuhenkilön nimeämistä vastaamaan turvallisuudesta ja samalla toimimaan yhteyshenkilönä. Lappohjan kylätoimikuntayhdistys esittää päivätyssä muistutuksessa mm. selvitettäväksi mahdollisuutta luopua raskaan kranaatinheittimen käytöstä. Yhdistys esittää nimitettäväksi asiaa tuntevaa koordinaattoria, joka olisi paikalla ammuntojen aikana ja toimisi yhdyshenkilönä alueen intressiryhmien välillä. Vuosittain koordinaattorin tulisi järjestää informaatio- ja keskustelutilaisuus alueen intressiryhmien kesken. Paineaallon vaikutus rakennuksiin tulee selvittää. Suojavallien ja muiden ääntä vaimentavien rakennelmien käyttöä tulee kehittää, ja metsän hoidossa tulee ottaa huomioon metsän äänenvaimennuskyky. Lappohjan melunmittauspiste ehdotetaan siirrettäväksi nykyisestä paikasta Sjömansron ja Högsandin väliseen maastoon. Lisäksi seuraavat yksityishenkilöt ovat tehneet muistutuksia: Muistuttaja Päiväys Pääasiallinen sisältö BB, CC ja DD Melu ja tärinä häiritsevät. Raskasmetallipäästöt luontoon sekä pohja- ja pintaveteen ovat meluakin pahempia. Ampumatoiminta tulee kokonaan lopettaa. EE Tykistöammunnat, räjäytykset ja raskaiden aseiden ammunnat tulee kieltää. Jalkaväkiaseet voidaan sallia nimetyillä ampumaradoilla. FF ja GG Ammunnat tykistöllä, raskailla singoilla ja kranaatinheittimillä sekä räjäytykset tulee kieltää. Pohjaveden raskasmetalleja ei valvo kukaan. HH ja II Kovapanosammunnat kesäviikonloppuisin ja arkipyhinä tulisi kieltää. JJ ja KK Ammunta raskailla aseilla ja voimakkaat räjäytykset tulee kieltää. Pohjaveden suojelu on laiminlyöty. Ammunnat ja harjoitukset voivat karkottaa meri- ja metsälinnut alueelta. LL Raskaiden aseiden melu on todella häiritsevää. Toivomus on, että ammunnat alkaisivat 22

23 Hakijan kuuleminen ja vastine Muistuttaja Päiväys Pääasiallinen sisältö myöhemmin aamulla ja loppuisivat aikaisemmin illalla. MM Jalkaväkiaseiden melua voidaan sietää päivällä. Raskaiden aseiden käyttö tulee kieltää. Alueen käyttäjien jätteet, räjähdetuotteet ja raskasmetallit vaikuttavat pohjavesiin. Räjäytykset Sandöträsketin eteläpuolella on minimoitava. NN Ympäristökeskuksen on välittömästi kehotettava puolustusvoimia täydentämään hakemusta mm. perusteellisella geokemiallisella kartoituksella. Hakemuksessa on oltava selvitykset metsäpalojen ehkäisemisestä ja liikennejärjestelyistä. OO Melu estää levon ja rauhan. Alueella ei ole melusuojauksia. Kaikki ampumatarvikkeet pilaavat pohjavettä. Vakituisen tai vapaaajan asunnon ympäristössä oleva haitta vähentää halua hyödyntää omaa aluetta. PP Harvinaisia eliölajeja on suojeltava. Maahan päätyvät ampuma- ja räjähdystarvikkeet on kerättävä talteen. Naapureita kuulematta toimintaa on lisätty valtavasti. Kevyiden aseiden käyttö arkisin klo 7 18 voidaan sallia. QQ Toiminnassa on otettava huomioon, ettei luontoa kuormiteta. RR Puolustusvoimien toiminta on ympäristölainsäädännön vastaista. Alueella on äärimmäisen herkkä pohjavesialue. SS Haitat ovat lisääntyneet Syndalenin lisääntyneen käytön johdosta. Epäsäännöllinen melu ja tärinä aiheuttavat kohtuutonta haittaa. Lisäksi riski pohjaveden pilaantumisesta on ilmeinen. Hakijalta on pyydetty vastine hakemuksesta annettuihin lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin. Uudenmaan Prikaati on päivätyssä vastineessaan esittänyt seuraavaa: 23 Uudenmaan Prikaatin näkemyksen mukaan Hangon kaupunginvaltuuston päätökset hyväksyä yleiskaavat 1978 ja 1994 on tehty yksipuolisesti ottamatta lainkaan huomioon puolustusvoimien toiminnan tarpeita.