PÄÄTÖS. Norilsk Nickel Harjavalta Oy Teollisuuskatu Harjavalta. Norilsk Nickel Harjavalta Oy Harjavallan tehtaat Teollisuuskatu 1, Harjavalta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 7/2012/1 Dnro ESAVI/135/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Norilsk Nickel Harjavalta Oy voimassa olevan ympäristölupapäätöksen nro 69/2004/1 ( ) lupamääräysten muuttamista. Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA LAITOS JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Norilsk Nickel Harjavalta Oy Teollisuuskatu Harjavalta Norilsk Nickel Harjavalta Oy Harjavallan tehtaat Teollisuuskatu 1, Harjavalta Toimialatunnus: Liike- ja yhteisötunnus: Kiinteistön omistaja: Boliden Harjavalta Oy, Teollisuuskatu 1, Harjavalta Kiinteistörekisteritunnus: , Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 ja 3 momenttien sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 2 c) mukaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin 1 a) kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 2 c) mukaan. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT - Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 11/0261/3 ( ) Norilsk Nickel Harjavalta Oy koeluonteisesta toiminnasta annettua päätöstä nro 39/2010/1 ( ) koskevasta valituksesta - Etelä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 39/2010/1 ( ) myöntänyt Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle Harjavalta Nickel Oy:n (nykyisin Norilsk Nickel Harjavalta Oy) luvan koeluonteiseen toimintaan koboltti- ja kalsiumuuttoon epäpuhtautena kertyvän uraanin poistamiseksi uuttamalla ja saostamiseksi. - Säteilyturvakeskus on päätöksellään nro 7/Y42214/2009 ( ) myöntänyt Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle ydinenergialain 21 :n ja ydinenergia-asetuksen 41 :n mukaisen luvan tuottaa ja pitää hallussa sekä varastoida nikkelin jalostusprosessin yhteydessä syntyviä ydinaineita. - Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 5/0473/1 ( ) OMG Harjavalta Nickel Oy:n ympäristölupapäätöstä nro 69/2004/1 ( ) koskevasta valituksesta - Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 69/2004/1 ( ) myöntänyt OMG Harjavalta Nickel Oy:n (nykyisin Norilsk Nickel Harjavalta Oy) nikkelituotantoa koskevan ympäristöluvan. Laitoksella on Turvatekniikan keskuksen lupa kemikaalien laajamittaiseen käsittelyyn ja varastointiin. Laitoksella on ympäristövahinkovakuutus If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä, sopimus no LAITOKSEN TOIMINTA Norilsk Nickel Harjavalta Oy valmistaa vuosittain tonnia nikkeliä. Nikkelituotteita ovat metalliset katodit, briketit ja pulverit sekä nikkelikemikaalit kuten nikkelisulfaatta, -hydroksidi ja -karbonaatti. Muita tuotteita ovat mm. kobolttisulfaatti, ammoniumsulfaatti sekä kuparisulfidi.

3 3 Muutoshakemus Norilsk Nickel Harjavalta Oy hakee ympäristölupaa koboltti- ja kalsiumuuttoon epäpuhtautena kertyvän uraanin poistamiseen uuttamalla ja saostamiseen yhtiön tehtailla Harjavallassa. Muutoshakemuksen perustelut Uraanin poistoprosessi Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n raaka-aineiden, lähinnä Talvivaarasta tuotavien nikkelisulfidien eli intermediaattien, mukana tuleva uraani ei poistu koboltti- ja kalsiuminuuton orgaanisista uuttoliuoksista normaaleissa takaisinuutto-olosuhteissa, vaan kumuloituu uuttoliuokseen. Uraani on poistettava uuttoliuoksista, koska se johtaa uuttokapasiteetin pienentymiseen ja lopulta estää tuotannon. Jos uraania ei aika ajoin poistettaisi uuttoprosessista, uraania päätyisi huomattavasti enemmän jätevesienkäsittelylaitokselle ja sieltä edelleen vesistöön kuin siinä tapauksessa, että uraani otetaan talteen. Karbonaattikompleksimuodossa oleva uraani ei jätevesilaitoksella juurikaan saostu, vaan merkittävä osa siitä pääty Kokemäenjokeen. Uraani voidaan poistaa tehokkaasti vain uuttoprosessilla. Uraanin poistoprosessilla voidaan varmistaa se, että kalsiumuuton kierrossa oleva pitoisuus pysyy matalana ja näin jätevesiin päätyvä määrä voidaan minimoida. Uraania poistetaan tuotantoliuoksesta tarpeen mukaan jaksottaisesti uraanin uuttoprosessilla. Uraanin poistojakso kestää 1 2 viikkoa ja jaksoja tarvitaan raaka-aineen uraanipitoisuuden mukaan arviolta 5 10 kpl vuodessa. Jakson aikana käsitellään noin 1 2,5 tonnia uraania. Poistoprosessin kapasiteetti on noin 50 tonnia uraania vuodessa. Nykyisen tuotantotilanteen ja raaka-aineen uraanipitoisuuden (alle 0,1 %) perusteella uraanin poiston enimmäismääräksi on arvioitu noin 10 tonnia vuodessa. Jatkossa, kun Talvivaaran nikkeliraakaaineen uraani otetaan talteen Talvivaarassa, jaksojen määrä vähenee. Uraanin poisto tapahtuu kalsium- ja kobolttiuuton yhteydessä, kun uraania on kertynyt kalsiumuuton liuokseen noin 2 4 g/l. Uraani poistetaan uuttoliuoksesta takaisinuuttamalla natriumkarbonaatti-liuoksen avulla. Uraanin takaisinuuttokennoon johdetaan joko koboltti- tai kalsiuminuuton uuttoliuoksen pääkierrosta sivuvirta (noin 1 10 m 3 /h) ja natriumkarbonaattiliuosta (Na 2 CO 3 noin 200 g/l). Liuokset sekoittuvat uuttokennossa ja uraani siirtyy uuttoliuoksesta vesiliuokseen. Natriumhydroksidia (NaOH 200 mg/l) käytetään tarvittaessa ph:n säätöön (tavoite ph > 9,5). Uraanin takaisinuuttokennon selkeytysosassa uraanista vapaa uuttoliuos ja uraania sisältävä vesiliuos (natriumuraanikarbonaattiliuos) erottuvat toisistaan. Uraanista puhdistettu

4 4 uuttoliuos johdetaan takaisin uuttoliuoksen pääkiertoon. Uraaniliuos varastoidaan laitoksella oleviin säiliöihin. Natriumuraanikarbonaattiliuos toimitetaan joko suoraan liuosmuodossa tai sakaksi (uraanioksidi) saostettuna jatkojalostettavaksi Suomeen tai ulkomaille. Tuotteen lopullinen jalostusaste ja muoto määräytyvät jatkojalostajan tarpeiden ja kuljetusjärjestelyjen mukaan, eikä siitä ole vielä tehty päätöstä. Uraanin poistossa syntyvän natriumuraanikarbonaattilliuoksen uraanipitoisuus on luokkaa g/l ja ph 8,5 10. Koetoiminnan perusteella uraaniliuoksen tyypillinen koostumus on esitetty seuraavassa taulukossa. Muita aineita ei liuosnäytteistä tehdyissä analyyseissa ole havaittu. Aine Pitoisuus (g/l) Uraani (U) Natriumkarbonaatti (Na 2 CO 3 ) Natrium (Na) Kloridi (Cl) max 1 Kromi (Cr) max 0,050 Rauta (Fe) max 0,020 Kupari (Cu) max 0,010 Kalium (K) max 0,010 Lyijy (Pb) max 0,010 Kalsium (Ca) max 0,010 Kadmium (Cd) max 0,010 Uraanipitoinen liuos määritellään sen ominaisuuksien perusteella kemikaalilainsäädännön mukaan myrkylliseksi. Siihen sovelletaan sen mukaisia turvallisuus- ja varotoimenpiteitä sekä vaarallisten aineiden kuljetuksista (VAK) annettuja määräyksiä. Matalan uraanipitoisuuden ja luonnonuraania vastaavan säteilyn vuoksi liuoksen käsittelylle ja kuljettamiselle ei aseteta erityisiä säteilyä koskevia vaatimuksia. Kerrallaan kuljetettava suurin liuosmäärä on noin 20 m tonnin tuotantomäärällä kuljetusmäärät ovat noin 20 liuoskuormaa vuodessa, 50 tonnin tuotantomäärällä noin 100 kuormaa vuodessa (kaksi kuljetusta viikossa). Uraaniliuos voidaan myös saostaa uraanioksidisakaksi eli ns. yellow cake - muotoon. Uutossa erotettu natriumuraanikarbonaattilliuos hapotetaan rikkihapolla, jolloin muodostuva sakka erotetaan liuoksesta, liuotetaan ja palautetaan uuttovaiheeseen. Liuoksen sisältämä uraani saostetaan vetyperoksidilla uraanioksidiksi. Uraanioksidisakka erotetaan laskeuttamalla ja suodatetaan nauhasuodattimella, jossa tuote myös pestään tarvittaessa vedellä. Saostuksen loppuliuos, uraanijäämiä sisältävä suodos ja pesuvedet yhdistetään ja liuos palautetaan hapotuksen ja vetyperoksidijäämien hajotuksen jälkeen joko takaisin uuttoon tai liuottamolle. Uraanisakka pakataan ilmatiiviisiin terästynnyreihin, tynnyrit

5 5 kuljetuslavoihin ja lavat siirretään erilliseen varastointitilaan odottamaan kuljetusta joko sellaisenaan tai pakattuna merikuljetuskonttiin. Uraanioksidisaka on kosteaa ja se sisältää tyypillisesti painoprosenttia uraaniperoksidia UO 4 ja muita uraanin oksideja, kuten UO 3 ja U 3 O 8. Uraaniperoksidi on myrkyllistä, kellertävää jauhetta tai hiutaleita, joka painaa 2 4 kg/l. Uraanipuolituote on veteen niukkaliukoista. Uraaninpoistoprosessin takaisinuuttokenno on sijoitettu kalsiumuuttorakennuksen alakertaan, erilliseen seinillä erotettuun tilaan, jossa on korotettu sokkeli ja oma lattiakaivo. Lattiakaivoon mahdollisesti joutuvat liuokset pumpataan takaisin kennoon. Uuttokennon nestetilavuus mahtuu vuototilanteessa rakennuksen sisälle. Natriumuraanikarbonaattiliuos varastoidaan kalsiumuuton ulkopuolella olevassa varastosäiliössä (60 m 3 ), joka on erillisen rakennuksen sisällä. Varastosäiliön ylivuotoputki on johdettu suoja-altaaseen, josta uraaniliuos pumpataan takaisin varastosäiliöön. Lisäksi uraaniliuosta varten on 3 x 100 m 3 liuossäiliöt erillisessä säiliörakennuksessa. Tuoteliuos lastataan lastauskatoksen alla. Sakkaosastolla pesuliuokset kierrätetään takaisin prosessiin, millä estetään täältä päästöt vesistöön. Sakan valmistukseen johdettava liuos pumpataan pelkistämö uuttorakennuksen pohjoispään ns. hienopulverialueelle, jonne saostusprosessit rakennetaan. Sakka varastoidaan tiiviissä tynnyreissä pelkistämön kuivissa varastoissa. Mahdollisen pölyämisen estämiseksi uuttorakennuksessa on vesisumutuslaitteisto, joka toimii myös mahdollisessa tulipalotilanteessa. Sakkaosastoa pidetään puhtaana säännöllisellä pesulla. Mahdollinen sähkökatkos ei aiheuta päästöjä prosessista tai puhdistustarvetta. Laitteet pysähtyvät ja liuokset pysyvät prosessisäiliöissä. Uraaninpoisto tapahtuu suljetussa prosessissa. Kemikaalit tulevat olemassa olevista kemikaalisäiliöistä ja ovat samoja kuin tehdasalueella aikaisemminkin käytetyt. Uraanin poistoprosessilla ei ole oleellista vaikutusta laitoksen veden kulutukseen eikä siinä muodostu läjitettäviä sakkoja tai jätteitä. Mahdollisessa häiriötilanteessa säiliöiden tyhjennyksen ja puhdistamisen yhteydessä kertynyt sakka kierrätetään prosessiin tai toimitetaan ongelmajätteenä hävitettäväksi esimerkiksi Ekokemille. Sakan käsittelyssä ei synny pölyjätettä, koska sakka on kosteaa ja hiukkaset päätyvät pesuvesiin pysyen prosessissa. Päästöt ja päästötarkkailu Itse uraanin poistoprosessista ei muodostu jätevesiä eikä päästöjä vesistöön. Pääprosessissa uraania poistuu raudan poistovaiheessa ja päätyy metallinsaostuksen kautta Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n vesienkäsittelylaitokselle. Puhdistettu vesi johdetaan läntistä viemäriä pitkin Kokemäenjokeen Harjavallan voimalaitospadon yläpuolelle. Jätevesilaitoksella on kaksi noin m 3 :n allasta, joita voidaan käyttää sadevesien tasausaltaana sekä häiriötilanteissa prosessivesien varoaltaina. Kokemäenjokeen johdet-

6 6 tava vesimäärä mitataan ja vedestä otetaan vuorokauden keruunäyte, josta analysoidaan metallit ja ph. Analyyseihin on kuulunut vuoden 2011 alusta myös uraani. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n laboratorio tekee vertailumittauksia Kokemäenjoen vesien vesistönsuojeluyhdistyksen laboratorion kanssa. Seuraavassa taulukossa on esitetty jätevesilaitoksen jälkeen mitatut uraanipäästöt (laskettu vrk-keskiarvoista). Uraanin poistoprosessi on ollut käynnissä tammi-, helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa 5-9 päivän jaksoja. Uraani, kg/a Uraani, kg/kk Tammikuu 46 Helmikuu 75 Maaliskuu 77 Huhtikuu 41 Toukokuu 7 Kesäkuu 34 Heinäkuu 27 Elokuu 17 Syyskuu 11 Lokakuu 10 Yhteensä 345 kg Kokemäenjokeen päätyvään uraanimäärään vaikuttaa uuttojen orgaanisen liuoksen uraanipitoisuus sekä eri uuttovaiheiden ph. Karbonaattikompleksimuodossa oleva uraani ei vesienkäsittelylaitoksella juurikaan saostu, vaan merkittävä osa siitä pääty Kokemäenjokeen. Kun uraanin poistoprosessi on käytössä, arvioidaan jokeen meneväksi uraanipäästöksi alle 50 kg kuukaudessa. Ilman uraanin poistoprosessia päätyisi tarkkailutulosten perusteella uraania jokeen enimmillään 100 kg kuukaudessa Talvivaaran nikkeliraaka-ainetta käytettäessä. Kokemäenjoen veden uraanipitoisuutta tarkkaillaan ennen Harjavaltaa Kokemäellä Kolsin voimalaitokselta (Huittisissa Karhiniemen sillalta vuoteen 2011 saakka), Harjavallan voimalaitokselta sekä Porista Isojuopasta. Uraanipitoisuuksia eri pisteissä vuonna on kuvattu seuraavassa taulukossa. Uraanipitoisuus keskimäärin (vaihteluväli), μg/l Sijainti /2011 saakka Huittinen/Kokemäki (yläjuoksu) 0,11 (0,09-0,13) (0,10 0,16) Harjavallan voimalaitos (jätevesien purkupaikan alapuoli) 0,18 (0,10-0,45) (0,10 0,16) Pori (alajuoksu) 0,31 (0,15-0,86) (0,16 0,37)

7 7 Puhdistetut jätevedet puretaan Kokemäenjokeen Harjavallan voimalaitoksen yläpuolella. Vuosina Kokemäenjoen virtaaman tunnusluvut Harjavallan voimalaitoksen kohdalla ovat olleet: Ylin virtaama (HQ) 724 m 3 /s Keskiylivirtaama (MHQ) 546 m 3 /s Keskivirtaama (MQ) 224 m 3 /s Keskialivirtaama (MNQ) 45 m 3 /s Alin virtaama (NQ) 32,2 m 3 /s. Vuosina Harjavallan kohdalla Kokemäenjoen vuosittainen keskivirtaama on vaihdellut välillä m 3 /s. Kun uraanipitoisuus suhteutetaan Kokemäenjoen keskivirtaamaan 224 m 3 /s eli noin m 3 vuodessa, saadaan Kokemäenjoen veden keskimääräisen uraanipitoisuuden lisäykseksi 0,04 μg/l. Talousveden uraanipitoisuuden suositukset (WHO, U.S. EPA, Kanada, EU:n valmisteilla oleva direktiivi) vaihtelevat μg/l. Suomessa Säteilyturvakeskus suosittelee yksityiskaivoille toimenpiteitä, jos talousvedeksi käytettävän kaivoveden uraanipitoisuus ylittää 100 μg/l, mikä vastaa EU:n talousvesidirektiivin viitteellistä kokonaisannosta 0,1 msv/v. Luontaiset vesistöjen uraanipitoisuudet vaihtelevat alueen kallioperän uraanipitoisuudesta riippuen välillä purovesissä 0,07 2,0 μg/l ja järvissä μg/l. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksen talous-, pohja- ja orsivesistä mitattuja uraanipitoisuuksia: Uraanipitoisuus, µg/l Kaivo pohjavesi 409P 1,92 1,6 2,8 pohjavesi 500P 0,92 1,2 Bolidenin lab. talousvesi 1,1 1 1,4 orsivesi 604O 0,07 0,08 <0,5 orsivesi 650O 0,16 0,09 0,08 Koejakson aikana on tehty uraanin työhygieenisiä, ilmapäästö- ja säteilymittauksia. Uraanin pitoisuus tuotantotilojen työilmassa oli Työterveyslaitoksen mittauksissa noin 0,004 mg/m3 (kannettava mittari) ja noin 0,001 mg/m 3 (kiinteän pisteen keräin). Mitatut pitoisuudet työilmassa alittivat selvästi uraanin kemiallista myrkyllisyyttä koskevan HTP 8h -pitoisuuden 0,2 mg/m 3. Säteilyturvallisuuden takia uraanin pitoisuus huonetilassa, jossa työskenneltäisiin jatkuvasti, tulee olla huomattavasti pienempi. Tehdyissä työhygieenisissä mittauksissa uraanipitoisuudet työilmassa ovat olleet noin 1 % edellä mainitusta HTP-arvosta. Uuttorakennuksessa on erillinen ilmastointi ja poistoilmasuodatus. Sakkaosastolla on poistoilman pesuri. Päästömittauksissa pesurin jälkeinen uraanipitoisuus oli 0,05 mg/m 3 (määritysrajalla). Laskennallinen vuosipäästö ulkoilmaan on alle 1 kg/a. Työhygieenisten mittausten ja päästömittausten tulokset eivät ole vertailukelpoi-

8 8 sia mittausmenetelmien ja -olosuhteiden erojen takia. Pesurin jälkeisestä poistoilmasta mitataan uraanipitoisuus kaksi kertaa vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Koejakson aikana tehdyissä säteilymittauksissa ei ole havaittu luonnon taustasäteilystä merkittävästi poikkeavia arvoja ja mittaustuloksista lasketut vuosittaiset säteilyannokset eri prosessivaiheissa jäävät selvästi alle 1 msv/a (jos säteilyannos ylittää 1 msv/a, alue on STUK:n ohjeen mukaisesti määritettävä tarkkailualueeksi). Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos vuodessa on 3,7 msv/a. Säteilyturvakeskus toteaa hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa mm., että "Meneillään olevan koetoiminnan ansiosta säteilyolosuhteista uraanin talteenottolaitoksessa on saatu kokemuksia. Suoritetut mittaukset ovat osoittaneet uraanin pitoisuudet ilmassa ja ulkoisen säteilytason varsin alhaisiksi. Säteilyturvakeskuksen helmikuussa 2011 suorittamassa tarkastuksessa ei todettu huomautettavaa. Merkittäviä ilmaperäisiä radioaktiivisuuspäästöjä ei ole odotettavissa, koska uraania käsitellään liuosmuodossa tai kosteana sakkana ja radiumin, jonka hajotessa syntyy radonkaasua, pitoisuudet rikasteessa ovat pienet." Uuttokenno on varustettu vesilukolla. Mahdollisen pölyämisen estämiseksi rakennuksessa on vesisumutuslaitteisto. Arvioidut liuottimista aiheutuvat ilmapäästöt (VOC) ovat pienen uuttokennolaitteiston vuoksi merkityksettömät. Poistoprosessi ei aiheuta hajuhaittaa. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toiminnan päivitetty tarkkailuohjelma, joka sisältää myös uraanin poistoprosessiin liittyvän tarkkailun, on lähetetty tarkistettavaksi valvontaviranomaiselle (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) Uraanin kulkua prosessissa seurataan tasenäytteiden avulla. Taseella seurataan erityisesti sisääntulevan ja uloslähtevän uraanin määrää tuotanto lohkon ulkopuolelta. Alla oleva kaaviokuva kuvaa nikkelin tuotantoprosessia.

9 9 YVA-lain mukaiset selvitykset Prosessin kolmesta raaka-ainesyötöstä (liekkisulatusuuni-, sähköuuni- ja välituoteliuottamon syötöt) seurataan sisään tulevan uraanin määrää laboratorioanalyysein. Syöttöjen osalta analyysit tehdään kuukauden keruunäytteistä, josta uraani analysoidaan liuotuksen jälkeen ICP-OES laitteistolla. Uraanin määrityksen alaraja on tällä menetelmällä 15 ppm kuivattua kiintoainetta kohden (mittausepävarmuus tällöin 20 %). Teoriassa uraani voi poistua nikkelin tuotantoprosessista useampaa eri kautta sakkoina ja liuoksina sekä tuotteina. Tällaisina sakkoina syntyy liuottamoissa kalkkipitoista rautasakkaa, rautasakkaa ja kuparisakkoja. Uutoissa muodostuu kobolttituoteliuosta ja metallikarbonaattisakkaa. Pelkistämöllä syntyvät nikkelibriketti ja pulverituotteet sekä ammoniumsulfaattikide. Kemikaalitehtaan tuotteet ovat erilaisia nikkelisuoloja, elektrolyysissä nikkelikatodeja. Lisäksi kemikaalitehtaan ja Boliden Harjavalta Oy:n jätevesilaitoksen kautta lasketaan puhdistettuja prosessin jätevesiä Kokemäenjokeen. Määritysraja kiintoainenäytteille on 15 ppm (mittausepävarmuus tällöin 20 %) ja vesinäytteelle 0,1 mg/l. Boliden Harjavalta Oy:n oman vesienkäsittelyn määritysraja on 0,01 mg/l. Tämän näytteen analysointi tapahtuu Boliden Harjavalta Oy:n laboratoriossa. Norilsk Nickel Harjavalta Oy on toimittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten ympäristövaikutusten arviointiselostuksen tehtaan nikkelintuotantoprosessiin haitta-aineena kertyvän uraanin poistamishankkeesta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa antamassaan lausunnossa, että arviointiselostus on hankkeessa riittävän perusteellisesti laadittu ja täyttää arviointiselostukselle asetetut vaatimukset riittävällä tavalla. Uraanin talteenoton kokonaisvaiku-

10 10 tusten selkeämpi esille tuominen voidaan tehdä vireillä olevan tehtaan koko toimintaa koskevan ympäristöluvan yhteydessä. TOIMINNAN ALOITTAMINEN Toiminnanharjoittaja hakee lupaa aloittaa toiminta ympäristölupapäätökseen mahdollisesti haetusta muutoksesta huolimatta. Perusteluksi toiminnanharjoittaja esittää, että poistoprosessin haitalliset ympäristövaikutukset ovat erittäin vähäisiä ja päätöksellä on koetoimintaa koskevan luvan määräajan päättymisen takia kiireellinen luonne. Poistoprosessilla on hyödyllisiä ympäristövaikutuksia. Mahdollisille muutoksenhakijoille ei aiheudu sellaista seurausta, jota päätöksen välittömän täytäntöönpanopäätöksen kumoamisen johdosta ei voisi saattaa ennalleen. Kun uraanin talteenottoprosessi Talvivaaran kaivokselle valmistuu, niin nykyisen arvion mukaan uraanin poistoprosessin käyttötarve Harjavallassa vähenee oleellisesti noin yhteen ajojaksoon 3 5 vuodessa. Norilsk Nickel Harjavalta Oy esittää hankkeen johdosta tehtävän ympäristönsuojelulain mukaisen päätöksen välittömän täytäntöönpanon vakuudeksi LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla ilmoitustaulullaan ja Harjavallan kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Satakunnan Kansa ja Sydän Satakunta -nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristösuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Harjavallan kaupunginvirastotalolla ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Harjavallan kaupungin ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Nakkilan kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiselta.

11 11 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää lausunnossaan, että talteenotetun uraaniliuoksen jatkojalostukseen liittyvän uraanioksidisakan valmistus on kuvattu ympäristölupahakemuksessa ympäristövaikutusten osalta liian suppeasti. Hakemuksessa olisi pitänyt esittää minkälaisia vaikutuksia tällä on jätevesiin ja jätteisiin. Uraanioksidisakan valmistuksesta ei myöskään ole koetoiminnan tuomaa tietoa. Uraanin poisto on vain pieni osa koko Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaan prosesseista ja kaikkien prosessien ympäristövaikutuksista. Koska uraanin poistoprosessilla ja uraanioksidisakan valmistuksella on vaikutuksia muihin prosesseihin ja niiden tuottamien jätevesien, sivutuotteiden ja jätteiden laatuun, kuva talteenoton kokonaisvaikutuksista jää nyt lausunnolla olevassa hakemuksessa puutteelliseksi, kun tarkastelun kohteena on vain uraanin poistoprosessi. Kokonaisvaikutusten arvioiminen on kuitenkin tarpeellista jo tässä vaiheessa vaikkakin niitä voidaan tarkentaa koko toimintaa koskevan ympäristöluvan tarkistuksen yhteydessä. Uraanin poiston vaikutuksia jätevesiin on hankala erottaa muiden toimintojen vaikutuksista, koska kyse on yhdestä osasta laajempaa prosessia. Vaikka uraaninuutossa ei synny jätevesiä, vaikuttaa se kuitenkin laitoksen muiden prosessien jätevesien laatuun. Aikaisemmissa vaiheissa prosessin ph on todennäköisesti nyt lupahakemuksessa kuvattua erillisprosessia paljon alhaisempi. Uraanin johtuminen vesiin voi näissä aiemmissa prosesseissa olla mahdollista juuri tästä syystä. "Kampanjoittaisen" prosessin ulkopuolella uraanin pääsy jätevesiin tulisi selvittää. Laitoksen kokonaiskuormitukseen uraanin suhteen ei päästä yhden erillislaitoksen tarkkailulla, vaan arvio olisi tehtävä kokonaistarkasteluna. Uraanipäästölle vesistöön tulisi asettaa raja-arvo koko Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaan ympäristölupamääräysten tarkistamisvaiheessa. Uuttoprosesseissa käytettävät kemikaalit DEHPA uuttoreagenssi ja CY- ANEX 272 ovat organofosforiyhdisteitä, jotka voivat olla tai muuntua prosesseissa vesieliöstölle haitallisiksi. Vesipuitedirektiivin perusteella annetut laki- ja asetusmuutokset edellyttävät veteen joutuvien haitallisten aineiden huomioimista lupamenettelyissä entistä tarkemmin. Organofosfori/organofosfaattiyhdisteet ovat mukana haitallisten aineitten luetteloissa. Hajotessaan yhdisteet saattavat muuntua haitallisiksi, jotka ovat mahdollisesti myrkyllisiä eläimille ja ihmisille. Yhdisteiden LD50-arvo vaihtelee suuresti. Koetoiminnan aikaisissa mitatuissa uraanin pitoisuuksissa Kokemäenjoen pintavesissä on todettu melko voimakasta vaihtelua. Syyt vaihteluun tulisi selvittää vaikkakin havaitut pitoisuudet joessa ovat normaalin vaihtelun rajoissa. Koska mitattavat uraanipitoisuudet ovat pieniä, tulee kiinnittää erityistä huomiota mittaustarkkuuteen. Mm. uraanin liikkuminen orgaanisen aineen mukana ja suurten virtaamien aikana sekä sedimentoituminen ja sedimentoitumisen pelkistymisolosuhteet jokisuistossa Natura-alueella ovat jääneet epäselviksi. Näitä asioita on tarpeen selvittää tarkemmin vesistövaikutustarkkailussa.

12 12 Muistutukset ja mielipiteet Harjavallan Suurteollisuuspuiston alueella pohja- ja orsivesitarkkailun yhteydessä havaitut veden uraanipitoisuudet ovat olleet keskiarvopitoisuutena 0,69 µg/l, vaihteluväli 0,07-1,92 µg/l. Suomessa ei ole raja-arvoa juomaveden uraanin enimmäispitoisuudelle. WHO:n antama suositus ylimmäksi sallituksi juomaveden uraanipitoisuudeksi on 15 µg/l. Maaperän ja pohjavesien suojelemiseksi ympäristölle haitallisten aineiden käsittely- ja lastausrakennusten ja -alueiden pohjarakenteiden, suoja-altaiden ja lattiakaivojen tulee olla tiiviit ja käsiteltäviä kemikaaleja kestävät. Uraanipitoisuuksien seuranta on tarpeen lisätä pohjaveden vaikutustarkkailuohjelmaan, koska se ei tällä hetkellä siihen sisälly. Koska uraanin poistoprosessi on vain pieni osa koko tehdasprosessia, on tarkoituksenmukaista sisällyttää se koko tehtaan riskienhallintasuunnitelmaan ja käsitellä se koko tehtaan ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä. Ympäristölupahakemukseen sisältyy ylimalkainen toiminnan ja vaikutusten ja raportoinnin suunnitelma. Ottaen huomioon edellä esitetty on tarkoituksenmukaista, että myös käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu käsitellään koko tehdasta koskevan ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä. Koko tehtaan tarkkailuihin tulee sisältyä myös uraanipitoisuuksien seuranta jätevesissä, pohjavesissä, jätteissä ja päästöissä ilmaan. Uraanipitoisuutta pitää seurata myös Boliden Harjavalta Oy:n jätevesistä, koska osa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n hulevesistä ja jätevesistä käsitellään Bolidenin puhdistamolla. Koetoiminnasta saatujen kokemusten perusteella Varsinais-Suomen ELYkeskus ei näe estettä toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta, jos hakija esittää hyväksyttävän vakuuden. Harjavallan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle lupahakemuksen mukaiselle toiminnalle eikä ympäristölupapäätöksen täytäntöönpanemiselle muutoksenhausta huolimatta. Porin kaupungin ympäristö- ja terveysvalvonnan johtaja toteaa lausunnossaan, että uraanin poistoprosessin ilma- ja vesipäästöjen tarkkailussa on varmistuttava siitä, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

13 13 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu sähköpostitse. Norilsk Nickel Harjavalta Oy esittää vastineessaan seuraavaa: Uraanin poiston ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-lain mukaisessa menettelyssä. YVA-selostuksesta on valmistunut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto , jossa se toteaa, että arviointiselostus on riittävän perusteellisesti laadittu ja täyttää arviointiselostukselle asetetut vaatimukset riittävällä tavalla. Uraanin talteenoton kokonaisvaikutusten selkeämpi esille tuominen voidaan tehdä vireillä olevan tehtaan koko toimintaa koskevan ympäristöluvan yhteydessä. Hankkeen mahdollisten haitallisten ympäristövaikutusten todettiin olevan merkityksettömiä. Sen sijaan uraanin hallittu poistaminen kyseisellä uraanin takaisinuutolla ja mahdollisella saostamisella nikkelintuotantoprosessista vähentää uraanin jätevesipäästöä Kokemäenjokeen sekä jossain määrin myös uraanin päätymistä läjitettäviin prosessisakkoihin. YVA:ssa käsiteltiin koko uraanin kulku Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n Harjavallan prosessissa raaka-aineen saapumisesta uraanituotteeseen. Kokonaisvaikutuksia on arvioitu kattavasti mm. prosessisakkojen, jätevesien sekä työturvallisuusriskien arvioinnin osalta ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Suljetusta uraanin poistoprosessista ei aiheudu jätevesipäästöjä eikä synny läjitettäviä jätejakeita. Poistoprosessi on rakennettu siten, ettei mahdollisesta laitteiden, putkistojen yms. rikkoutumisesta voi aiheutua uraanipitoisten prosessivesien kulkeutumista laitoksen ulkopuolelle. Uraanin poistoprosessi ei muuta muun tuotannon jätevesien tai jätejakeiden ominaisuuksia tai jätteiden käsittelyä. Toiminnasta aiheutuvat uraanipäästöt ovat hallittavissa, kun uraaninpoistokampanjoita tehdään säännöllisesti ja pitoisuus prosessiliuoksessa pidetään matalana. Uraanin poistolla on siten positiivinen vaikutus tehtaan vesistöpäästöihin. Talvivaaran nikkelirikasteen käyttöönoton jälkeen ja ennen uraaninpoistolaitteiston käyttöönottoa Kokemäenjokeen kulkeutui jätevesien mukana uraania enimmillään yli 100 kilogrammaa kuukaudessa (v. 2010) ja esim. alkuvuodesta 2011 n. 75 kg/kk. Vuonna 2011 tammi huhtikuun välisenä aikana pääprosessin uraanipitoisuudet saatiin niin alas, että uraania ei ole merkittävästi siirtynyt jäteveteen. Poistokampanjojen jälkeen uraanin päästöt ovat olleet alle 50 kiloa kuukaudessa, pienimmillään noin 10 kg/kk. Norilsk Nickel Harjavalta Oy seuraa jätevesistään mm. kokonaisorgaanista ainesta (TOC). TOC-analyysissä on mukana vesienkäsittelyn koagulointija flokkulointiaineet sekä uuttoliuokset. Uuttoliuoksissa uuttoreagenssit (organofosforiyhdisteet) on laimennettu <25 massaprosenttiin. Seurannan piirissä ei erikseen ole Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mainitsemia organofosforiyhdisteitä eikä fosforia. Norilsk Nickel

14 14 Harjavalta Oy analysoi erikseen jätevedestään 2011 marraskuun vuorokausikeruunäytteistä kokonaisfosforipitoisuuden, joka oli 0,17 0,22 mg/l. Tämä vastaa fosforipäästöä n. 15 kg/kk, joka on erittäin pieni verrattuna Kokemäenjoen kokonaisfosforin ainevirtaamaan, joka oli esim. v kg/kk, vaihteluväli kg/kk (KVVY, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys). Kokemäenjoen fosforikuormasta pistelähteet muodostivat v alle 3 %, luonnon kuormitus 19 % ja muu kuormitus (= pääosin maatalous) 78 %. Uraaniuutossa uuttoreagenssien käyttömäärät ovat erittäin pieniä. TOC- ja mahdollisten organofosforiyhdisteiden päästöt aiheutuvat suurimmaksi osaksi tehtaan pääprosessista, eivätkä siten oleellisesti liity hakemuksessa esitettyyn uraanin poistoprosessiin. Käytössä olevat fosforipitoiset uuttoreagenssit ovat Cyanex 272 ja Dehpa. Käyttöturvallisuustiedotteiden mukaan näiden reagenssien LC50-arvot (96h) ovat kirjolohelle 22 mg/l (Cyanex 272) ja mg/l (Dehpa). Lisäksi molemmat yhdisteet ovat stabiileja. Laitoksen käsityksen mukaan sen fosforipäästöillä ei ole myrkyllisiä vaikutuksia eläimille eikä ihmisille. Kokemäenjoen uraanipitoisuuksien seurantaa tekee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY). Uraanipitoisuudet jätevedessä sekä Kokemäenjoessa ovat olleet niin pieniä, ettei havaituilla pitoisuuksilla (KVVY:n tarkkailutulosten keskiarvojen perusteella 0,1 0,4 μg/l) ole vaikutuksia jokiveden laatuun, joen käyttökelpoisuuteen, joen kasvillisuuteen, kalastoon tai Pirilänkosken Natura-alueen direktiiviluontotyyppeihin. Talousveden sallittu uraanipitoisuus on 15 μg/l. Vaikutuksia on selvitetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Kemikaalien käsittely- ja lastausrakennusten ja -alueiden pohjarakenteet, suoja-altaat ja lattiakaivot on rakennettu tarkoitusta ja kyseisiä kemikaaleja varten. Norilsk Nickel Harjavalta Oy on tutkinut omaehtoisesti pohja- ja orsivesien uraanipitoisuutta neljästä havaintopisteestä normaalin tarkkailunsa yhteydessä. Uraanipitoisuudet ovat olleet erittäin alhaisia. Tarpeen mukaan tarkkailua voidaan jatkaa näistä pisteistä. Laitoksen koko Harjavallan toiminnan tarkkailusuunnitelma on lähetetty Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ja se on toimitettu tiedoksi myös Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Uraaniprosessin tarkkailu on sisällytetty osaksi koko toiminnan tarkkailua. Boliden Harjavalta Oy:n ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n yhteisten jätevesien uraanipitoisuuksia on seurattu alkaen. Pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<0,01 mg/l). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyy Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n hakemuksen mukaisen koboltti- ja kalsiumuuttoon epäpuhtautena kertyvän

15 15 uraanin poistamisen uuttamalla ja saostamisen yhtiön tehtaalla Harjavallassa lisäämällä nikkelituotannon voimassa olevaan ympäristölupapäätökseen No 69/2004/1 ( ) seuraavat määräykset: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Uraanin poistoprosessi 74. Nikkelituotannon uuttoliuoksessa epäpuhtautena esiintyvää uraania on otettava talteen ja käsiteltävä tässä päätöksessä esitetyllä tavalla siten, että tuotannon aiheuttamat uraanipäästöt ympäristöön, mm. Kokemäenjokeen, läjitysalueille ja ilmaan ovat mahdollisimman pienet. 75. Mikäli uraanidioksidisakkan valmistus aloitetaan, on siitä tehtävä ilmoitus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolme kuukautta ennen toiminnan alkamista. 76. Toiminnassa kertyneet uraanipitoiset liuokset ja sakat on poistettava laitosalueelta vuosittain hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen vastaanotto. Riskinarviointi Uraanipitoisia liuoksia ja sakkoja luovutettaessa on laadittava ongelmajätteiden siirtoa koskeva siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirto-asiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. 77. Toiminnanharjoittajan on päivitettävä nikkelituotannon ympäristöriskianalyysi uraanin uuttoprosessin ja saostamisen osalta ja sen perusteella tarvittaessa päivitettävä toimintasuunnitelmat poikkeuksellisia tilanteita kuten häiriöpäästöjä ja onnettomuustilanteita varten. Riskianalyysi on uusittava säännöllisin väliajoin tai muuten pidettävä ajan tasalla. Riskinarviointi on toimitettava lupaviranomaiselle täydennykseksi koko toimintaa koskevaan hakemukseen lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Tarkkailumääräykset 78. Uraanin esiintymistä prosessissa ja siitä aiheutuvia päästöjä ympäristöön on selvitettävä koko nikkelituotannon kattavan uraanitaseen avulla. Taseesta on käytävä ilmi uraania sisältävien jätevesien ja jätteiden uraanipitoisuus sekä ilmaan aiheutuvat uraanipäästöt (ppm, mg/l, kg/kk). 79. Tarkkailusuunnitelmaa on täydennettävä uraanimäärityksillä nikkelituotannosta syntyvien jätevesien, läjitettävien sakkojen ja ympäristövaikutusten osalta. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava tarkistettavaksi Varsinais-

16 16 Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä. 80. Kokemäenjokeen johdettavan jäteveden uraanipitoisuutta on tarkkailtava osana jäteveden tarkkailua. Uraanipitoisuus on määritettävä vuorokauden kokoomanäytteistä kaikilla tarkkailukerroilla Uraanin vaikutuksia Kokemäenjoen veden laatuun ja kalastoon on tarkkailtava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla osana Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailua. 82. Uraanidioksidisakan valmistusosaston kaasunpesurin poistoilman uraanipitoisuutta on mitattava kaksi kertaa vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. 83. Edellä velvoitettua tarkkailua voidaan tarkentaa ja muuttaa toiminnanharjoittajan esityksestä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tai Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen omasta esityksestä edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 84. Uraanitase ja tarkkailutulokset on liitettävä osaksi vuosiraportointia. Mikäli Talvivaarasta tuotavan uraanipitoisen raaka-aineen käyttöä jatketaan, on vireillä olevaa koko laitoksen toimintaa koskevaa hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi täydennettävä puuttuvilta osin muun muassa uraanitaseen ja tarkkailutietojen osalta. --- Muilta osin on noudatettava ympäristölupapäätöksessä No 69/2004/1 ( ) annettuja määräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Etelä Suomen aluehallintovirasto katsoo, että lupa on tarpeen, jotta Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelituotannon koboltti- ja kalsiumuuttoon epäpuhtautena kertyvän uraanin poistaminen uuttamalla ja mahdollinen saostaminen täyttävät ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Prosessimuutos vähentää päästöjä Kokemäenjokeen ja edesauttaa siltä osin ympäristönsuojelua.

17 17 Toimittaessa tämän päätöksen ja sen määräysten mukaisesti uraaninuuttoprosessista ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Uraani ilmenee nikkelintuotannossa epäpuhtautena, joka tulee prosessiin Talvivaarasta tuotavan raaka-aineen mukana. Uraania on todettu pääsevän toiminnasta ympäristöön, mm. Kokemäenjokeen laitoksen jätevesilaitokselta ja vähäisiä määriä läjitettävien sakkojen mukana läjitysalueille. Uraania poistetaan kalsium- ja kobolttiuutoista takaisinuuttamalla, josta prosessista itsestään ei aiheudu päästöjä ympäristöön. Koska hakemus koskee vain uraanin poistoprosessia, on uraanipäästöt Kokemäenjokeen ja läjitysalueille muista prosessien osista käsiteltävä koko laitosta koskevassa lupapäätöksessä lupamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristön kannalta uraanin poisto on välttämätöntä ja uraania olisikin poistettava prosessista niin paljon kuin mahdollista laitoksen toiminnasta aiheutuvien uraanipäästöjen vähentämiseksi. Koska toiminnanharjoittajalla on vireillä koko laitoksen toimintaa koskeva hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ja uraanin kohtalosta koko nikkelintuotantoprosessissa on vielä vähän tietoa, annetaan uraanin poistoa koskeva ympäristölupa määräaikaisena. Uraani epäpuhtautena prosessissa ja siitä aiheutuvat päästöt käsitellään kokonaisuutena tarvittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa lupapäätöksessä, jonka voimaantuloon asti tämä päätös on voimassa. Lupamääräysten tarkistamista koskevaa lupapäätöstä varten on uraanin aiheuttamista päästöistä kerättävä lisää tietoa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 74. Määräykset on annettu uraanipitoisesta raaka-aineesta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. Määräys 76. Kertyvä uraaniliuos tai -sakka on poistettava alueelta kaupallisesti hyödynnettävänä sivutuotteena tai mikäli sille ei ole markkinoita, toimitettava käsiteltäväksi ongelmajätteenä muualla. Määräys on tarpeen sen varmistamiseksi, että alueelle ei jää uraanipitoisia jätteitä. Yli vuoden sijoittaminen on katsottava ongelmajätteen osalta edellyttävän lupaa kaatopaikkana.

18 18 Määräys 77. Riskianalyysin ajan tasalla pitäminen sekä ennalta suunniteltu ja ohjeistettu laitteiden, rakenteiden ja hälyttimien toiminnan säännöllinen tarkkailu ja huolto ovat tarpeen onnettomuuksien ja vahinko- ja vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Määräykset 75., Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan suorittamiseksi. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Päätös on määräaikainen ja voimassa siihen asti, kunnes ympäristölupapäätöksessä No 69/2004/1 ( ) edellytetystä lupamääräysten tarkistamishakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. (YSL 55 ) Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä lupapäätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. (YSL 100 ) Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Norilsk Nickel Harjavalta Oy saa aloittaa hakemuksen mukaisen toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa ennen toiminnan aloittamista euron suuruisen hyväksyttävän vakuuden Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätök-

19 19 sen kumoamisen tai lupa-määräysten muuttamisen varalta. Vakuus voidaan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena tai pankkitalletuksena. (YSL 101 ). Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101 a ) Perustelut Nikkelituotannon koboltti- ja kalsiumuuttoon epäpuhtautena kertyvän uraanin poistaminen uuttamalla ja mahdollinen saostaminen eivät lisää merkittävästi ympäristövaikutuksia edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. (YSL 101 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 42, 43, 45, 46, 53, 54, 55, 56, 90, 100, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 15, 18, 19, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 6, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Laki valtionhallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvankäsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Lupamääräysten muuttamista (ympäristönsuojelulain 58 ) koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Muita kuin rautametalleja valmistavan tehtaan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa.

20 20 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Norilsk Nickel Harjavalta Oy Teollisuuskatu Harjavalta Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Harjavallan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Nakkilan kunnan terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätös kuulutetaan Harjavallan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Satakunnan Kansa- ja Sydän Satakunta -nimisissä lehdissä (YSL 54 )

21 21 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksessä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Marja-Terttu Parsama Mikko Anttalainen Tiina Riikkilä Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Marja-Terttu Parsama (pj) ja ympäristöylitarkastaja Mikko Anttalainen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Tiina Riikkilä. Tri/sl

22 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.