Näin meillä Lappeenrannassa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Näin meillä Lappeenrannassa"

Riikka Salonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Näin meillä Lappeenrannassa

2 Kuntien ajoneuvot vähähiilisiksi Esimerkkinä Lappeenranta

3 Ilmastotyö Lappeenrannassa Kasvihuonekaasupäästölaskentaa vuodesta 1994 lähtien Kuntien ilmastokampanjan (Suomen Kuntaliitto) jäsen vuodesta 2000 Etelä-Karjalan kuntien ilmastotyöhanke EKIS (EAKR) Ilmasto-ohjelma Lappeenrannan kaupungille 2009

Ilmasto-ohjelma Hyväksytty valtuustossa 2009 Tavoite 30 % vuodesta 1990 vuoteen 2020 10

4 Ilmasto-ohjelma Hyväksytty valtuustossa 2009 Tavoite 30 % vuodesta 1990 vuoteen kohtainen ohjelma Energiantuotanto Liikenne Maankäyttö Kaupungin rakentamisen ohjaus Rakennukset

2013 encourages municipalities and enterprises inspires

5 Green Campus in Lappeenranta Finland s greenest Campus ISO certificate Sustainable Campus Excellence Award 2013 encourages municipalities and enterprises inspires local residents Cooperates with the city Professor Juha Varis

6 HINKU-verkosto HINKU-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Lappeenrannan kaupungin HINKU-toimintaohjelma muodostuu toimialojen esittämien tavoitteiden perusteella.

% Sähkönkulutuksen päästöt -22 % Maatalouden päästöt -22%

7 Hiilineutraali Lappeenranta Hinku Tiekartta (2030) -50 % Liikenteen päästöt -50 % Rakennusten lämmityksen päästöt -50 % Sähkönkulutuksen päästöt -22 % Maatalouden päästöt -22% -50 % Jätehuollon päästöt -160 % Uusiutuvan energian tuotanto +160%

8 Sitran resurssiviisaus tiekartta Lappeenranta pääsi mukaan SITRA:n resurssiviisauden tiekartan rakentamiseen 2015 Tiekarttatyötä tehtiin yritysten, asukkaiden, LUT:n ja kaupungin kesken v Tiekartta hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa 2015 Tavoitteet vuoteen 2050 mennessä Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Kestävä hyvinvointi FISU-verkoston jäsen

9 Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Energiantuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset ja yritykset toimivat energiamurroksen voimavarana Energiaverkkojen yhdistelmä tuottaa varastointia ja kysynnän ja tuotannon tasausta Energiatehokkuus takaa hyvinvoinnin jälkipolville Energiaosaaminen luonut merkittävää liiketoimintaa Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Hiilineutraali ja kestävä liikkuminen sekä hyvinvointia edistävä yhdyskuntarakenne Elinvoimainen ja tiivis autoriippumaton keskusta, josta on hyvät yhteydet monimuotoisiin aluekeskuksiin eri liikkumismuodoilla Kansainvälinen, hiilineutraalin logistiikan kaupunki Energiatehokas, viihtyisä ja eheä kaupunkirakenne Kulutus ja materiaalit Jäte muuttunut kiertäväksi raaka-aineeksi. Kiertotalouden alalle syntynyt merkittävästi uutta liiketoimintaa Elinkaariajattelu sisältyy hankintoihin, tuotesuunnitteluun ja päätöksentekoon Kuluttajat, yritykset, teollisuus ja kaupunki ovat sitoutuneet resurssiviisaaseen toimintaan Ruoan tuotanto ja kulutus Lappeenrantalaiset syövät terveellistä ja kestävästi tuotettua kotimaista ruokaa Paikallisesti tuotetun ruoan käyttö julkisissa ruokapalveluissa on vakiintunut Ruoan tuotannosta ja kulutuksesta syntyvät jätteet hyödynnetään 100 prosenttisesti Vedenkäyttö ja luonnonvedet Pinta- ja pohjavesien tila vastaa luonnontilaa Lappeenranta on vesiteknologian ja liiketoiminnan kansainvälinen keskittymä Veden kulutus ja vesihuollon energian käyttö on puolittunut Yhdyskunta- ja teollisuusvesien ja lietteiden energia sekä ravinteet hyödynnetään täysimääräisesti

10 Lappeenranta: Kaupunkikonserni siirtyi vihreän sähkön (EKOenergia) käyttäjäksi 2017

11 Päästövähennyskehitys

12 Green Lappeenranta achievements: - Rapid decrease of the GHG emissions, - Forrest biomass byproduct in CHP plant, - Wind and solar Energy production, - Public transport developement - Lappeenranta University Green Campus - Many more things

kt CO 2 -ekv Liikenteen päästöt Lappeenrannassa 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* Yhteensä 168,7 161,5 150,9 157,0 154,0 151,3 150,1 144,9 132,1

13 kt CO 2 -ekv Liikenteen päästöt Lappeenrannassa * Yhteensä 168,7 161,5 150,9 157,0 154,0 151,3 150,1 144,9 132,1 130,5 Moottoripyörät ja mopot 1,7 1,8 1,8 1,8 1,9 2,0 2,1 2,1 2,1 Päätiet 102,8 99,2 92,0 97,5 95,9 95,3 94,2 90,6 81,0 Kunnan kadut ja tiet 64,3 60,5 57,1 57,7 56,1 54,0 53,8 52,2 49,0 Tieliikenteen päästöjen kehitys Lappeenrannassa vuosina Vuoden 2016 tieto on ennakkotieto, joka perustuu liikennemäärien muutoksiin kunnan alueella.

14 Hinku-kuntien vertailu

15 Järvenpää Helsinki Kerava Tampere Vaasa Rauma Turku Espoo Joensuu Tuusula Pornainen Hyvinkää Riihimäki Oulu Vantaa Kirkkonummi Kauniainen Imatra Jyväskylä Kotka Nurmijärvi Pirkkala Varkaus Lieto --> Lappeenranta Lahti Ylöjärvi Kaarina Mikkeli Naantali Kuopio Kemi Hämeenlinna Kouvola Vihti Kangasala Raisio Kokkola Rovaniemi Hausjärvi Kemiönsaari Äänekoski Uusikaupunki Forssa Suomussalmi Karkkila Hollola Sipoo Ylivieska Janakkala Seinäjoki Ilomantsi Suonenjoki Salo Hämeenkyrö Sastamala Mynämäki Mäntsälä Orimattila Loviisa Iitti Padasjoki Kärkölä Laitila Lapua Eurajoki Jokioinen Hankasalmi Kuhmoinen Ikaalinen Ilmajoki Somero Loimaa Punkalaidun Kokonaispäästöjen vertailu Kokonaispäästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2015 ilman teollisuutta (t CO2-ekv/asukas) Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto

16 Lappeenrannan keinot - liikenne Maankäytön tiivistäminen Strateginen tavoite Joukkoliikenteen kehittäminen Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden lisääminen Vuoden pyöräilykaupunki 2015 Oman ajoneuvokannan muuttaminen vähähiiliseksi Biokaasu tuotanto käyntiin Power To Gas sekä Neocarbon hankkeet

17 Paikallisliikenne kaupungin hoitoon 2015 Käyttäjämäärät kasvuun

18 Vuoden Pyöräilykaupunki 2015 Pyöräilyn kehittämistyöryhmä Pääpyöräilyreitit Uudisväylät Talvikunnossapito

19 Ympäristötoimen autot Opel Combo, kaasuauto 2012 Toyota Yaris, Hybridi 2014 Nissan Leaf Sähköauto 33 kw 2016

20 Sähkö, Kaasu vai Biokomponentti?

21 UPM-Kymmene Corporation s 2G- Biodiesel Plant (BioVerno) The world's first second-generation biorefinery starts up 2014 in Lappeenranta. UPM BioVerno is the brand name for the biofuels of UPM. BioVerno illustrates the blooming of the biofuels business, as well as the new ideas and the renewal within the industry. Investment value 175 m Annual production of renewable diesel t Based on UPM innovation Crude tall oil, a residue of the pulp making process, is used as a raw material.

22 Visio tulevaisuuteen Uusiutuvan (sähkö)energian tuotanto kasvaa edelleen Tuuli, Aurinko, CHP Sähkön hinta vaihtelee voimakkaasti tuotannosta riippuen Energian varastoinnille tulee kysyntää Mihin ylijäämä sähkö varastoidaan? Bensiini ja dieselautoja on käytössä pitkään tulevaisuuteen biokomponentti

23 Sähköauton kotilataus Mercedes B

24 Sähköauton lataus

25 Uusiutuvaan maailmaan ollaan menossa NeoCarbon

26 Uusiutuvan maakaasun tuotanto

Kaasuauton tankkaus Tankkaa autoasi rajattomasti 69 eurolla kuukaudessa Gasum tuo markkinoille täysin uuden tavan hinnoitella polttoainetta.

27 Kaasuauton tankkaus Tankkaa autoasi rajattomasti 69 eurolla kuukaudessa Gasum tuo markkinoille täysin uuden tavan hinnoitella polttoainetta. Kaasuautoiluun alkuvuodesta 2017 siirtyvät uudet yksityisautoilijat voivat tankata jatkossa rajattomasti maakaasua 69 euron tai biokaasua 89 euron kiinteällä kuukausihinnalla. Kuukausiperusteinen hintamalli helpottaa vuotuisten polttoainekustannuksien arvioimista ja kannustaa yksityisautoilijoita siirtymään vähäpäästöiseen autoiluun.

28 Lappeenrannan kaupunginhallituksen päätös Kaupungin autokannan uudistaminen ympäristökriteerein Päätetään ottaa käyttöön kaupungin tulevien ajoneuvojen hankintojen arvioinnissa ympäristö- ja ilmastokriteerit sekä käytön aikaiset elinkaarikustannukset. Kaupunki kannustaa resurssiviisaan tiekartan mukaisesti konserniyhtiöitä sekä muita yhteistyökumppaneitaan hyödyntämään uusiutuvaan energiaan perustuvaa käyttövoimaa liikenteen ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Tarkoittaa auton uusintaa v sähkö- tai biokaasukäyttöön

29 Päätöksen perustelut Tavoitteena on, että konsernin ajoneuvojen hankintakriteeristö uusitaan. Jatkossa hankittavissa ajoneuvoissa otetaan huomioon sekä ympäristökriteerit että ajoneuvojen käytön aikaiset taloudelliset elinkaarivaikutukset. Fossiilisia polttoaineita käyttäviä autoja voidaan hankkia erillisin perustein, mm. raskaan liikenteen erikoisajoneuvoiksi, kun saatavilla ei ole käyttötarkoitukseen sopivaa automallia tai kokonaiskustannukset alittavat uusiutuvaa energiaa käyttävän ajoneuvon kustannukset. Idea uusiutuvaa energiaa suosivaan ajoneuvoliikenteeseen siirtymisestä on saanut myönteisen vastaanoton myös Eksotessa sekä Saimaan Tukipalvelut Oy:ssä. KL-kuntahankinnat on kansallisesti kilpailuttanut ajoneuvojen huoltoleasingin ja kaupunki voi osaltaan liittyä tähän sopimukseen. Vuoden 2017 aikana konsernin sekä Eksoten ympäristökriteerejä soveltavat ajoneuvohankinnat käsittävät arviolta henkilö-, paketti- ja pienoiskuorma-autoa. Pääsääntöisesti hankintoja tehdään leasing-sopimuksina. Esimerkiksi kaasuautoilussa on alustavasti mahdollisuus päästä huomattaviin synergiaetuihin tilaajien ja polttoainetarjoajien välisellä yhteistyöllä, johon voi kuulua polttoainekustannuksiin vaikuttavat kampanjat ja yhteistyö markkinoinnissa. Tulevien biokaasu- ja metanointilaitosinvestointien valmistelun näkökulmasta on positiivista, että kaupunki synnyttää markkinoita omassa maakunnassa tuotettavan kaasun käytölle.

30 Lappeenrannan tavoitteet Liikenteen CO 2 päästöjen alentaminen Uusiutuvan kaasun tuotannon käynnistäminen Kaasuautoiluun kannustaminen Gasum yhteistyö Henkilöliikenteen tulevaisuus sähkössä kaasu raskaan liikenteen käyttöön Sähköajoneuvojen latausverkosto matkojen päätepisteissä Aurinkosähkön kehitysalusta Fortum Charge and drive - yhteistyö Sähköautoilun jakamistalouden kehittäminen

31 THE POWER OF YES.

Samankaltaiset tiedostot

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 Päästölaskennan sektorit Kuluttajien sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Tieliikenne