AURAJOKI viesti. Säätiön nettisivut uudistuivat. Maisemanhoitosuunnitelma. Jokiluonto tutuksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AURAJOKI viesti. Säätiön nettisivut uudistuivat. Maisemanhoitosuunnitelma. Jokiluonto tutuksi"

Transkriptio

1 AURAJOKI viesti M A R R A S K U U Erityistuet kiinnostivat Aurajokivarren viljelijöitä Maisemanopiskelua Aurajoella Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu käynnissä Aurajoella Säätiön nettisivut uudistuivat Maisemanhoitosuunnitelma Jokiluonto tutuksi AURAJOKISÄÄTIÖ AURAÅSTIFTELSEN

2 AURAJOKISÄÄTIÖ AURAÅSTIFTELSEN AURAJOKI viesti Aurajokisäätiö 10 vuotta Aurajokisäätiön virallinen toiminta-aika on häviävän pieni hetki joen ja jokivarren kehityshistoriassa. Syksyllä 1993 virallistettiin Aurajokisäätiön toiminnan käynnistäminen itse Aurajoen ja sen rantavyöhykkeiden historiallisten arvojen vaalimiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Lähtökohtana oli säätiön toiminnan käynnistyessä omaehtoisen toiminnan vireyttäminen Aurajoen vaikutuspiirin väestössä yhden Suomen arvokkaimman kokonaisuuden kunnioittamisessa ja vaalimisessa. Aurajoki on synnyttänyt rannoilleen meren väistyessä kohti länttä monipuolisen ja rikkaan suomalaisen kehityshistorian kerrostuman. Ihminen on omalla toiminnallaan ja asumisellaan luonut vuosituhansien aikana sen Aurajoen kulttuuri- ja kansallismaiseman, jota nykyisin ihailemme. Meidän velvollisuutemme on vaalia tätä arvokasta perintöä sekä yhteisöinä että yksilöinä. Aurajokisäätiö on toiminnassaan pyrkinyt olemaan silmien avaaja ja yhteisen vastuunkannon edesauttaja. Aurajokisäätiöllä ei ole suuria organisaatioita hallinnointia varten. Työ perustuu tänään ja tulevaisuudessa Aurajoen asukkaiden aktivointiin säilyttää rikas perintö mahdollisimman monimuotoisena menneiden sukupolvien perintöä vaalien myös tuleville sukupolville. Aurajokisäätiö on lyhyen historiansa aikana myötävaikuttanut itse joenvarsipäästöjen vähentämiseen. Merilohi ja meritaimen pääsevät kutemaan ja synnyttämään Aurajoen omaa lohikantaa Halistenkosken kalaportaan avulla. Päiväkodit ja koulut ovat tulleet mukaan jokiprojekteihin, joissa säätiö on omalta osaltaan aikaansaanut opetukseen soveltuvaa materiaalia ja luontokoulutusta. Luontopolut ja luontokohteet opastauluineen ovat kaikkien luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneiden käytettävissä, maatalouden suojavyöhyke- ja perinnemaisemakohteiden toteuttamista on edistetty tilakohtaisella neuvonnalla. Kanoottiharrastus on voimistunut koko joen vaikutuspiirissä ja perhokalastajat ovat löytäneet kohteensa Halisten alueen lisäksi mm. Nautelankoskella. Edellä osa niistä aikaansaannoksista, joihin Aurajokisäätiö on vahvasti vaikuttanut. Uudelle vuosikymmenelle siirtyvän Aurajokisäätiön talkoojoukko toivoo jokivarren asukkaiden, päättäjien ja yritysten ottavan valtakunnallisestikin merkittävän perinnön vaalittavakseen. Kaikki tuki ja omaehtoinen työ jatkossakin on avain merkittävän haasteen toteutumisessa. Suurimpia ja ajankohtaisia haasteita on onnistua EU:n ja kansallisen rahoituksen osalta maatalouden jatkuvuuden ja rantavyöhykkeiden suojelun ja monimuotoisuuden turvaamiseen. Aurajokivarren kuntien, ihmisten ja yrittäjien sekä koko maakunnan velvollisuus on vaalia nykyisen väestön yhteistuumin synnyinjuuriamme ja synnyinpuistojamme. Toivotan lämmöllä kaikki mukaan Aurajokisäätiön toimintaan SAULI AHOPELTO Aurajokisäätiön hallituksen puheenjohtaja, Liedon kunnanjohtaja AURAJOKI viesti M A R R A S K U U Erityistuet kiinnostivat Aurajokivarren viljelijöitä Maisemanopiskelua Aurajoella Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu käynnissä Aurajoella AURAJOKI viesti M A R R A S K U U JULKAISIJA Aurajokisäätiö Aurajokisäätiö Valkkimyllynkuja Turku Puhelin: (02) Sähköposti: ASIAMIES Juha Kääriä Puh: Sähköposti: TOIMINNANJOHTAJA Martti Komulainen Puh: (02) / Sähköposti: HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Sauli Ahopelto Puh: (02) (Liedon kunnan vaihde) Sähköposti: HALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA Veijo Virtanen Puh: (02) Sähköposti: Säätiön nettisivut uudistuivat Maisemanhoitosuunnitelma Jokiluonto tutuksi LEHDEN ULKOASU JA TAITTO Anna Antikainen / Jujudesign KANNEN KUVA Johannes Lahti

3 MAISEMANOPISKELUA AURAJOELLA Syyskuun viimeisenä viikonloppuna parikymmentä innokasta Teknillisen korkeakoulun maisema-arkkitehtiopiskelijaa opettajineen aloitti kolme päivää kestäneen opintomatkansa Espoon Otaniemestä. Päämääränämme oli Aurajokilaakso, joka on tänä vuonna syventävien maisema-arkkitehtuurikurssien harjoitustyökohde. Talven aikana Aurajoen valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle syntyy opiskelijatöinä maisemasuunnitelmia Tuotantomaisema- ja Kulttuurimaiseman suojelu ja hoito -nimisten opintojaksojen tuloksena. MATKA TAITTUI LINJA-AUTOLLA Maisemasuunnitelmien laatiminen aloitetaan tutustumalla perusteellisesti työkohteeseen. Niin teimme nytkin. Kiersimme syksyn sävyttämää jokilaaksoa ristiin rastiin linja-autolla ja havainnoimme kulttuurimaiseman luonnetta sekä linja-auton ikkunasta, että myös jalkautuessamme erityisen kiinnostavissa kohteissa. Matkan aikana kävimme professorimme johdolla keskusteluja alueen menneisyydestä, nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Reittimme kulki koko maisemaalueen halki aina Turusta Oripäähän saakka. Matkan aikana näimme leveänä virtaavan alajuoksun sekä Aurajoen alkulähteeksi nimetyn rahkaojan Oripäänharjulla. Näiden väliin mahtui tietenkin monia erilaisia jokimaisemia; useita koskia ja syvälle savikkoon porautunutta jokiuomaa. Kävimme myös kuntavierailuilla Liedossa ja Aurassa, jossa meille kerrottiin muun muassa maatalouden tuotantonäkymistä ja kunnallistekniikan haasteista. Kuuskoskella tutustuimme vanhan myllymiljöön monikerrokselliseen tuotantomaisemaan. VANHALINNA JA SEKATAVARAKAUPPA KULTTUURIHISTORIAN VIESTINKANTAJINA Tulevina kulttuuriympäristöjen suunnittelijoina meitä kiinnosti jokilaakson pitkä historia, jonka jäljet ovat edelleen havaittavissa nykymaisemassa. Erityisinä kiinnostuksen kohteinamme olivat tietenkin Vanhalinnan linnavuori ja Museotie Hämeen Härkätie. Olimme jo aikaisemmin seuranneet kohteista kertovia luentoja ja nähneet monia diaesityksiä, mutta kipuaminen useiden kymmenien metrien korkeuteen katsomaan edessämme avautuvaa historiallista maisemaa ja kulkeminen pitkin muinaista Hämeen Härkätietä teki syvän vaikutuksen meihin kaikkiin. Linnavuoren ja Härkätien lisäksi jokilaakso tarjosi tietenkin monta muutakin mielenkiintoista kulttuuriympäristöä tutkittavaksi. Liikkuessamme valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella huomasimme, että joskus voi olla - kuten sananlasku sanoo - näkemättä metsää puilta. On muistettava, että laajan kokonaisuuden muodostavat yksittäiset kohteet, jotka ovat avainasemassa kulttuuriympäristön antaessa mielikuvia maisemassa liikkuville. Tällaisia helmiä ovat esimerkiksi vanhat muuntajat, ladot, aidat ja aitat, joita ilman maisema menettäisi suuren osan viehätyksestään. Erityisen viehättävänä pidimme jo käytöstä poistunutta Sekatavarakauppaa Vintalan kylässä, jonka nurkassa sijaitsevan sisäänkäynnin yllä kaupan nimikilpi edelleen 3

4 komeilee. Nykyajan automarketeista Sekatavarakaupan sympaattisuus on kaukana. LUONTOELÄMYKSIÄ NAUTELANKOSKELLA Maisema-arkkitehtuuriopintojen yhteydessä käydään tutustumassa moniin erilaisiin kohteisiin. Erityisen mieluisiksi osoittautuvat yleensä kohteet, joissa on mahdollisuus liikkua luonnossa. Tällä matkalla yövyimme opiskelijabudjetilla Lujalan Seurantalolla ja toisen retkipäivän päätteeksi reippaimmat päättivät lähteä pienelle patikkaretkelle, jonka päämääränä oli Kukkarkoski. Kamerat olalla kävelimme kohti Aurajokilaakson ykköskohteisiin lukeutuvaa Nautelaa, jonka sekä luonto- että historialliset arvot olivat useimmille jo entuudestaan tuttuja. Kun filmirullat oli täytetty mylly- ja koskikuvilla kävelyä jatkettiin uutta luontopolkua pitkin alajuoksulle. Pellonreunassa fasaaniperhe ruokaili emon valvoessa tarkkaavaisena poikuettaan. Poikueen pienin AURAJOKI viesti oli jäänyt muutaman metrin sisaruksistaan ja yhtäkkiä - kuin tyhjästä - kettu loikkasi ojasta pienen linnunpoikasen kimppuun. Pedolta menivät kuitenkin konseptit sen verran sekaisin, kun kuorossa haukoimme henkeä, että se sillä kertaa jäi nuolemaan näppejään. Luonnon ikuinen kiertokulku muistutti näin havainnollisella tavalla meitä olemassaolostaan. Pientä mutta vaikuttavaa kokemusta rikkaampina suuntasimme kohti majapaikkaamme. Illan hämärtyessä ruskanpunertavat sävyt piirtyivät kauniina syvänsinistä taivasta vasten ja kömpiessämme makuupusseihimme totesimme, että on hetkiä ja tunnelmia, joita ei filmille pysty tallentamaan. TYÖT JATKUVAT ARKKITEHTIOSASTOLLA Mielenkiintoisen ja hyvin onnistuneen ekskursion jälkeen on hyvä jatkaa työtä luentosaleissa ja piirustuspöydän ääressä. Uusien kokemuksien, ajatuksien ja vaikutteiden pohjalta aloitamme suunnittelun perusteellisilla analyyseillä. Sen jälkeen kohdistamme varsinaiset suunnitelmat kiinnostuksemme mukaisesti yksittäisiin kohteisiin ja osa-alueisiin. Opintojaksot järjestetään yhteistyössä Aurajokisäätiön kanssa, joka vastaa ensisijaisesti ajankohtaisen materiaalin hankinnasta. Säätiön ja korkeakoulun välinen hyvä yhteistyö on tehnyt ripeän tiedonkulun mahdolliseksi ja edesauttnut opiskelijoiden tiivistä sitoutumista tehtävään. Opiskelijoiden harjoitustyöt valmistuvat toukokuussa, minkä jälkeen ne asetetaan näytteille. HEIDI SAARISTO Kirjoittaja on Aurajokisäätiöllä kesäharjoittelijana toiminut neljännen vuosikurssin maisema-arkkitehtiopiskelija. JOKILUONTO TUTUKSI Puitteet Aurajoen luontoon ja kulttuurimaisemaan tutustumiseksi ovat parantumassa, kun jokivarteen on rakentumassa parin vuoden kuluessa useita luontopolkuja. Kesän aikana valmistuivat ensimmäiset jokiluontopolut Liedon Nautelankoskelle ja Pöytyän Riihikoskelle. Aurajoen kulttuurimaisema tarjoaa koskineen, jokivarsilehtoineen ja muinaisjäännöksineen sisältörikkaan ympäristön joen rantamien kulkijalle. Myös koulujen retkikohteena jokea käytetään monin paikoin. Jokiympäristöön tutustumista on hankaloittanut pitkään luontevien kulkuyhteyksien puuttuminen. Aurajokisäätiön yleisenä toimintatavoitteena on edistää joen virkistyskäyttöä ja kohottaa ihmisten tietoisuutta Aurajoen arvosta. Tätä tavoitetta palvelee polkuverkosto, joka rakentuu vuosien 2003 ja 2004 kuluessa kaikkiin Aurajoen pääuoman kuntiin. Polut on suunnattu ensisijaisesti alueen asukkaille, mutta toki toivon mukaan houkuttelevat ihmisiä kauempaakin Aurajoen kulttuurimaisemaretkille. Menneen kesän aikana verkoston ensimmäiset polut toteutettiin Aurajokisäätiön ja Nautelankoskisäätiön toimesta Liedon Nautelankoskelle sekä Pöytyän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Pöytyän kunnan yhteishankkeessa Pöytyän Riihikoskelle. NAUTELANKOSKEN UUSI ILME Liedon Nautelankoski on Aurajoen edustavimpia luontokohteita ja ainut luonnonsuojelulain mukaan suojeltu kohde. Alueella tavataan edustavia lehtoja, ketoja sekä useita harvalukuisia eliö- ja kasvilajeja. Luontoalue on saanut uutta ilmettä uudistuneen luontopolun muodossa. Luontopolun kasvojen kohotus toteutettiin Aurajokisäätiön ja Nautelankoski-säätiön yhteishankkeessa, johon saatiin rahoitusta alueellisesta maaseutuohjelmasta paikallisen toimintaryhmän, Varsin Hyvä ry:n kautta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli euroa. Myös Lounais-Suomen ympäristökeskus osallistui hankkeen rahoitukseen. Hankkeen sisältönä oli kohentaa Nautelankosken luontoalueen puitteita ulkoilijoille uudistamalla luontopolku opastetauluineen sekä 4

5 Riihikosken maisemapolku. toteuttamalla kulkua helpottavia rakenteita, kuten pitkospuita, levähdyspaikkoja ja portaat lintutornilta alas jokirantaan. Hanke on nyt saatu päätökseen. Keväällä uusittujen alueen luonnosta kertovien opastetaulujen lisäksi on kesän ja alkusyksyn aikana rakennettu penkkejä levähdyspaikoille, parannettu polun pohjaa sekä rakennettu portaat lintutornilta alas jokirantaan. Portaat on suunniteltu luontopolulla liikkujien kulkua helpottamaan, mutta myös melojien tarpeet on huomioitu: porrasaskelmien vieressä kulkee rullat, joita pitkin kanootit on helppo laskea kosken alasuvantoon. Portaita on paikalle jo kauan odotettu, sillä jokirinne on jyrkkä ja sateen jälkeen erittäin liukas. MAISEMAPOLKU RIIHIKOSKELLE Pöytyän Riihikosken taajaman tuntumaan, aivan Aurajoen rantaan valmistui kesällä Riihikosken maisemapolun nimeä kantava reitti Riihikoskelta Lankkisten sillalle paikkaan, mistä perinteinen Aurajokimelonta lähtee liikkeelle. Polulla on pituutta vajaat kaksi kilometriä ja se esittelee tyypillistä jokimaisemaa peltoineen, rantakasveineen ja ojanvarsipöheikköineen. Polku on toteutettu Pöytyän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Pöytyän kunnan yhteishankkeessa, johon on saatu rahoitusta EU:n Leader+-tavoiteohjelmasta ohjelmaa toteuttavan Varsinais- Suomen Jokivarsikumppanit ry:n kautta. Riihikosken maisemapolku on rakennettu ennen muuta Riihikosken taajaman asukkaiden virkistysreitiksi ja osoittanut kesän aikana jo tarpeellisuutensa. Polun varteen on Aurajokisäätiö suunnitellut opastetauluja, joissa kerrotaan perinneympäristöjen hoidosta, ketokasveista, rantakasveista, Aurajoen veden laadusta ja linnustosta. Riihikoskella liikkujia palvelee myös laavu tulipaikkoineen. Pöytyän kunta huolehtii jatkossa polun ja laavupaikan kunnossapidosta ja polttopuutkin hoituvat tienvarren puukatokseen. TURKU, AURA JA ORIPÄÄ VUOROSSA SEU- RAAVAKSI Aurajoen polkuverkosto täydentyy loppuvuoden ja ensi vuoden aikana, kun uusia polkuja toteutetaan Turun Virnamäelle, Auran Hypöistenkoskelle, Pöytyän Kärilänmäelle ja Oripäähän Aurajoen alkulähteille. Yläjuoksun polut toteutetaan Aurajokisäätiön hankkeessa Aurajoen lähiluontokohteet, johon saatu rahoitusta niinikään Leader+-ohjelmasta. Polkujen aiheet vaihtelevat luontoasioista geologiaan ja historiaan, kunkin kohteen ominaisluonteesta riippuen. Valmistuttuaan polut antavat monipuolisen kuvan Aurajoen kulttuurimaisemasta. Polkujen keskeinen sisältö kulminoituu opastetauluissa, joiden kuvitukseen on erityisesti panostettu. Taulujen kuvituksesta vastaa Virpi Antikainen, joka on tehnyt aiemminkin yhteistyötä Aurajokisäätiön kanssa mm. Aura Taimenen merimatka satukirjan yhteydessä. Lisätietoja: Martti Komulainen, puh

6 UUTISET ja TAPAHTUMAT AURAJOEN NETTISIVUT UUDISTUNEET Aurajokitietoa, uutisia Aurajoesta ja jokiympäristöön kohdentuvista kehittämishankkeista on ollut esillä Aurajoen nettisivuilla jo usean vuoden ajan. Sivusto on läpikäynyt useimpien nettisivustojen tavoin monta muodonmuutosta. Viime keväänä koettiin viimeisin muutos, kun Anna Antikainen Jujudesignista Aurajokisäätiön graafisen ilmeen ja markkinointimateriaalin suunnittelun yhteydessä antoi uutta ilmettä myös Aurajoki-nettisivuille. Aurajoki-nettisivut löytyvät edelleen osoitteesta www. aurajoki.net. Alasivuilla löytyy ajankohtaistietoa Aurajoen kehittämishankkeista, kalastuksesta, melonnasta, Aurajokisäätiön toiminnasta, tapahtumista ja julkaisuista. AURA MARTTILA ORIPÄÄ PAATTINEN PÖYTYÄ TARVASJOKI YLÄNE -luontoa kunnioittaensivuja / tiedostoja / osumia vierailijoita / koneita kilotavuja Kävijöitä sivuilla on riittänyt kohtuullisen hyvin, vaihdellen 1500 ja 2500 erillisen kävijän välillä kuukaudessa. Kävijätilastoja seuraamalla käy ilmi, että mm. virtuaali-aurajoki on erityisen suosittu. Virtuaali-Aurajoki osiossa on muutama vuosi sitten ilmestynyttä Aurajoki-multimedian sisältöä muokattu nettiympäristöön ja se tarjoaa perustietopaketin Aurajoesta esim. koulujen käyttöön. Yrityksiltä tukea Aurajoen kehittämistyöhön Aurajoen opastuskeskuksen Aurajokisäätiön ylläpitämä kanoottivuokraamo sai kesällä kauan kaivattua kalustotäydennystä, kun Paperinkeräys Oy ja Auranmaan Osuuspankkiryhmä osoittivat tukea uusien kanoottien hankintaan. Yritysten mainoksilla varustetut nimikkokanootit hyödyttävät jatkossa vuokratulojen kautta Aurajoen kehittämistyötä. Aiemmin Aurajokisäätiö on saanut tukea toimintaansa TS-Yhtymältä, Turun Seudun Osuuspankilta, Radio Sadalta, Mainostoimisto Briiffiltä ja Kuntoutusyhtymä Rehab Groupilta. Aurajokisäätiön tavoitteena on jatkossakin houkutella jokivarren yrityksiä mukaan työhön Aurajoen vaalimiseksi ja kehittämiseksi. Yhteistyömahdollisuudet ovat moninaiset tapahtumista erilaisiin teema- ja kohdekohtaisiin hankkeisiin. Lisätietoja yritysyhteistyöstä: toiminnanjohtaja Martti Komulainen gsm sähköposti: 6

7 UUTISET ja TAPAHTUMAT AURAJOKIMELONNASTA VIDEO Jo 12 kertaa järjestetystä Aurajokimelontatapahtumasta on tulossa videokooste. Tämänvuotisen Aurajokimelonnan ikuisti videolle Turun Ammattikorkeakoulun multimediaja dvd-tekniikan opintolinja. Neljän hengen työryhmä liikkui melonnan järjestäjien matkassa koko kaksipäiväisen melonnan ajan, osa maitse, osa kanootissa itse matkaa tehden. Videotaltiointi tehtiin Aurajokisäätiön tilaamana ja valmis tuote on saatavissa lokamarraskuussa Aurajokisäätiöstä hintaa 12 euroa. Videon saa joko VHS- tai DVDformaatissa. Tilaukset ja tiedustelut: Aurajokisäätiö, puh: , sähköposti: Aurajokisäätiö 10-vuotta juhlaseminaari LIEDOSSA Aurajokisäätiön perustamisesta tulee kuluneeksi 10 vuotta marraskuussa. Juhlavuoden merkeissä säätiö järjestää iltapäiväseminaarin Liedon kunnantalon valtuustosalissa. Seminaariin ovat tervetulleita kaikki säätiön yhteistyökumppanit ja Aurajoen kehittämistyöstä kiinnostuneet. Kahvitusta varten toivomme ilmoittautumiset seminaariin mennessä säätiön toiminnanjohtajalle joko sähköpostilla tai puhelimitse (02) tai Ohjelma: Kahvi. Aulassa esillä Aurajokisäätiön tuottamaa materiaalia Tervetuloa! Aurajokisäätiön halllituksen puheenjohtaja, Liedon kunnanjohtaja Sauli Ahopelto Varsinais-Suomen liiton tervehdys Maakuntajohtaja Juho Savo Aurajoki ajan virta. Valokuvaesitys. Luontokuvaaja Johannes Lahti Aurajoen kehittämistyötä yli kuntarajojen: otteita Aurajokisäätiön toiminnasta. Aurajokisäätiön asiamies Juha Kääriä, toiminnanjohtaja Martti Komulainen Jokivarren asukkaan tervehdys. Markku Heikkilä Aurajoen kehittäjä palkinnon julkistaminen Sana on vapaa keskustelua Aurajoen kehittämisen suuntaviivoista Seminaarin päätös UUSIA JULKAISUJA Salenius, Hannele; Virtanen, Timo J. & Komulainen, Martti (2003): Muistojen myllyt. Aurajoen myllyjen arkea aikalaisten kokemana. Aurajokisäätiö. 46 s., nid. Muistojen myllyt julkaisu on samannimisen hankkeen loppuraportti. Hankkeessa kartoitettiin Aurajoen myllyjen historiaa, etenkin myllyjen arkea ja koskialueisiin liittyvää muuta toimintaa siten kuin myllyjen toiminta-aikana eläneet ihmiset sen muistavat. Materiaali kerättiin haastattelemalla ihmisiä heidän myllymuistoistaan sekä taltioimalla vanhoja valokuvia. Materiaalin kooste on esillä julkaisussa, jota voi tiedustella Aurajokisäätiöstä. AURAJOEN KULTTUURIMAISEMAA DVD:LLE Ympäristöministeriö on myöntänyt Aurajokisäätiölle euron avustuksen Aurajoen kulttuurimaisemaa käsittelevän dvd-esityksen työstämiseen. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa yleisesitys Aurajoesta, jokilaakson kulttuurimaisemasta, luonnonympäristöstä, historiasta, virkistyskäytöstä ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä Aurajoen opastuskeskuksessa ja jokivarren kunnissa vierailevien ryhmien tarpeisiin. Hanke ajoittuu vuosille 2003 ja 2004 ja kulkee tavallaan Aurajokilaakson maisemaprojektin rinnalla. Talven aikana valmistuu videon käsikirjoitus ja jo aiemmin aloitettua kuvausta jatketaan ensi keväänä. Video valmistuu syksyyn 2004 mennessä. Valmistuttuaan video jaetaan jokivarren kuntiin ja matkailukohteisiin. Lisätietoja: Martti Komulainen, puh: , sähköposti: 7

8 AURAJOKI viesti KUVA: JOHANNES LAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITTELUA A U R A J O K I L A A K S O S S A Aurajokisäätiö käynnisti keväällä hankkeen maisemanhoitosuunnitelman laatimiseksi Aurajokilaaksoon. Kesän maisemainventoinnin jälkeen paneudutaan hankkeessa asukasosallistumiseen ja varsinaisen hoitosuunnitelman laatimiseen. Aurajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaksi ja kansallismaisemaksikin noteerattu kulttuurimaisema on jo pitkään kaivannut kokonaiskatsausta maiseman arvotekijöihin ja kehitysnäkymiin. Maiseman oleellisten piirteiden säilyminen ei ole selviö, vaan se edellyttää yhteisesti mietittyä käsitystä maiseman tärkeistä elementeistä, hoitotavoitteista ja ennen muuta vahvaa sitoutumista maiseman vaalimiseen. Aurajoen kulttuurimaisema on muovautunut ihmistoiminnan, etenkin pitkään jatkuneen maanviljelyn tuloksena eikä se säily ilman ihmistä. Kulttuurimaisemaa ei voi museoida, sen luonteeseen kuuluu muutos. Muutos tulee olla kuitenkin hallittua ja yhdessä mietittyä niin, että maiseman arvotekijät historiallinen kerroksisuus, niityt, alkuperäistä luontoa heijastavat lehtometsiköt, maisemaa reunustavat selännemetsät, vanhat kylämiljööt tulevat huomioitua maankäytössä. Kaavoitus, rakentaminen, virkistystoiminta, kaikki maankäyttöä koskeva tulee sovittaa maisemaan sopivalla tavalla ja yhdessä mietittyjen periaatteiden pohjalta. SUUNNITELMA MAISEMANHOIDON POHJAKSI Aurajokisäätiö on käynnistänyt kaksivuotisen hankkeen, jonka sisältönä on laatia maisemanhoitosuunnitelma Aurajokilaakson kulttuurimaisemalle. Suunnitelmassa tehdään selvitystä maiseman nykytilasta, luonnon- ja kulttuuriympäristöstä. Mielenkiintoinen osa hanketta on tutkia maiseman muutoksia aina 1700-luvulta saakka käyttäen historiallisia karttoja. Työtä tehdään yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston kanssa. Teknillisen korkeakoulun puolesta hanketta ohjaa maisema-arkkitehtuurin professori Maija Rautamäki. Hankkeen rahoitukseen osallistuu ympäristöministeriö. Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelmassa hahmotellaan arvokkaan kulttuurimaiseman arvoja ja hoitotavoitteita hoitosuosituksineen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää maiseman oleellisten piirteiden säilyttämiseen, ei museoituna maisemana, vaan elävänä kulttuurimaisemana. Työssä jokaisen jokivarren asukkaan ja yhteisön panos on tärkeä. MAISEMA-ALUE? Hankkeessa Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelma selvitetään myös mahdollisuutta perustaa erityinen maisema-alue Aurajokilaaksoon kulttuurimaiseman olennaisten piirteiden turvaamiseksi ja maisemanhoidon edistämiseksi. Maisema-alueen perustaminen toteutuessaan toisi jokilaaksolle lisäarvoa ja tukea maisemanhoidon toteuttamiselle. Maisema-alueen perustaminen on monivaiheinen prosessi, jonka kuluessa alueen asukkaiden näkemykset tullaan huomioimaan tarkoin. Maisema-alue ilman jokivarren asukkaiden, viljelijöiden ja muiden maanomistajien sitoutumista on vailla pohjaa. 8

9 MONIPUOLISTA KARTTAMATERIAALIA SUUN- NITTELUN POHJAKSI Maisemasuunnitelmassa hyödynnetään olemassa olevaa karttamateriaalia monipuolisesti. Maisemamuutosten selvittämisessä käytetään vanhoja karttoja, mm. isojakokarttoja ja venäläisiä topografikarttoja ja 1900-lukujen taitteesta. Maakuntamuseon maisemahistoriaa ja rakennuskantaa koskeva paikkatieto on arvokasta materiaalia maisemamuutosten ja maiseman arvokohteiden selvittämisessä. Maiseman kokonaishahmotusta varten projektin käytössä on myös maaperäkartat, peruskartat ja 1: aineisto numeerisena sekä korkeusmallin pohjalta luotu korkokuva. Paikkatietona maisemaprojekti hyödyntää myös luontokohteista ja metsätyypeistä olevaa tietoa. OSALLISTUMISESSA SUURI HAASTE Osallistuva suunnittelu alueen asukkaiden, yhteisöjen, kuntien ja viranomaisten eli osallisten mukanaolo ja osallistuminen on oleellinen osa maisemanhoitosuunnitelman laatimista ja mahdollisen maisema-alueen perustamista. Osallistumisen muodot ovat moninaiset. Hankkeen toteutuksen tueksi on koottu laajapohjainen ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina alueen asukkaat, yhteisöt, kunnat, viranomaiset ja hanketta valvova ympäristöministeriö. Parikymmenjäseninen ohjausryhmä valvoo hankkeen etenemistä ja toimii keskustelufoorumina. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Liedon kunnan kaavoitusjohtaja Markku Niemi. Hankkeen kuluessa järjestetään useita tiedotustilaisuuksia asukkaille ja muille osallisille. Tulevaisuusverstaissa mietitään maisemaan liittyviä arvoja ja maisemanhoidon tavoitteita. Osallistua voi myös verkossa hankkeesta vastaavan Aurajokisäätiön nettisivuilla. Nettisivuilla on esillä myös kaikki hankkeessa tuotettu materiaali. Kaikessa tiedottamisessa tavoitellaan avoimuutta ja vuorovaikutusta kaikkien hanketta koskevien ryhmien kanssa. Kesällä 2003 tehtiin hankkeessa perusteellinen maisemainventointi hankkeeseen palkatun maisemaarkkitehtiopiskelijan voimin. Syyskuussa alueella vieraili Teknillisen korkeakoulun maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman studiokurssi, joka laatii talven kuluessa eri aihekokonaisuuksista ja osaalueista kurssitöitä, joita voidaan hyödyntää lopullisessa maisemanhoitosuunnitelmassa. Hanke päättyy elo-syyskuussa 2004, jolloin ilmestyy lopullinen Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelma. Lisätietoja: Martti Komulainen, puh: , sähköposti: AURAJOKILAAKSON MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Vastuutaho: Aurajokisäätiö Kesto: Kokonaiskustannusarvio: euroa Rahoitus: Ympäristöministeriö, Aurajokisäätiö Ohjausryhmä: Maija Rautamäki Silja Suominen Soilikki Franssila Maria-Leena Lamminen Teija Tiitinen Eija Suna Ritva Nummiora Markku Niemi Veijo Peltola Reino Väisänen Tero Heiskanen Elina Eerola Elina Keloniemi-Hurttila Mia Laakso Heikki Saarento Anni Karhunen Mikko Jaakkola Airi Kulmala Matti Palkén Heidi Saaristo Martti Komulainen TKK/Arkkitehtiosasto Ympäristöministeriö Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus Museovirasto Turun maakuntamuseo Turun kaupunki/ Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Liedon kunta Liedon kunta Auran kunta Oripään kunta Oripää Pöytyän kunta/ Pöytyän seudun ls-yhd. V-S TE-keskus/ Maaseutuosasto V-S Liitto L-S Ympäristökeskus L-S Ympäristökeskus MTK-Varsinais-Suomi Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä TKK/Arkkitehtiosasto, Aurajokisäätiö Aurajokisäätiö 9

10 MAATALOUSALUEIDEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN YLEISSUUNNITTELU KÄYNNISSÄ AURAJOELLA KUVA: LIEDON KUNTA Lounais-Suomen ympäristökeskus on aloittanut Aurajoen alueella luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelun. Suunnittelu on painottunut Paattistenjoen alueelle sekä muihin Aurajoen länsipuolen sivu-uomien ympäristöihin, mutta luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tietoja kerätään koko jokialueelta. Paattistenjoen alueen yleissuunnitelmaluonnosta on jo esitelty maanomistajille ja siitä tehdään julkaisu. Tarkoitus on jatkaa suunnittelua vuonna 2004, jos rahoitusta järjestyy. Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelun tavoitteena on ohjata ja tehostaa maatalousympäristön luonnon hoitoa. Suunnittelussa selvitetään alueella sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet ja ympäristöt sekä esitetään toimenpidesuosituksia niiden hoidolle ja kunnostukselle. Pyrkimyksenä on kohdentaa maatalouden ympäristötuen erityistukia oikeisiin kohteisiin ja samalla innostaa viljelijöitä hakemaan eri tukimuotoja. Suunnittelu tähtää erityisesti perinnebiotooppien hoitoa sekä luonnon monimuotoisuuden kehittämistä koskevien erityistukisopimusten kohdentamiseen. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet ovat yleensä pellon ulkopuolisia alueita, esimerkiksi perinteisesti laidunnettuja tai niitettyjä niittyjä, ketoja tai hakamaita, erilaisia reunavyöhykkeitä, kosteikkoja tai uhanalaisten lajien esiintymiä. Yleissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutus on aina vapaaehtoista. Suunnittelu toteutetaan pääosin olemassa olevaan karttamateriaaliin, erilaisiin luonto- ja maisemaselvityksiin sekä suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmiin perustuen. Osa alueesta kartoitetaan myös maastokäynnein. Erityisesti Aurajoen alueella kiinnitetään huomiota laajempiin hoitokokonaisuuksiin, joissa voidaan luonnon monimuotoisuuden tai maiseman kannalta tärkeän alueen hoitoa täydentää pellolle perustettavalla suojavyöhykkeellä. Aurajoen lumoyleissuunnittelua on jo tehty ja tehdään jatkossakin yhdessä soveltuvin osin Aurajokisäätiön ja Teknillisen korkeakoulun toteuttaman maisemanhoitosuunnittelun kanssa. Yleissuunnitelman luonnoskarttoja esitellään yhteisissä tilaisuuksissa. Tilaisuuksiin osallistumalla maanomistajat voivat vaikuttaa suunnitelman sisältöön ja saada neuvontaa erityistuista ja tärkeiden lumo-kohteiden hoidosta. Alueen maanomistajien toivotaan ottavan yhteyttä suunnittelija Anni Karhuseen, mikäli heillä on tiedossaan luonnon monimuotoisuuden kannalta kiinnostavia kohteita, jotka olisi tarpeen ottaa mukaan suunnitelmaan. Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu aloitettiin Varsinais-Suomessa vuonna 2001, jolloin kohteena oli Halikonjokilaakso. Yleissuunnitelma julkaistiin vuonna 2002 ja jaettiin mm. suunnittelualueen viljelijöille. Kesällä 2003 aloitettiin Aurajoen alueen lisäksi luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu myös Sauvon kunnassa. ANNI KARHUNEN ja MIKKO JAAKKOLA Lounais-Suomen ympäristökeskus 10

11 Erityistuet kiinnostivat Aurajokivarren viljelijöitä Maatalouden vesiensuojeluun ja maisemanhoitoon on saatavilla maatalouden erityisympäristötukea, jota koskevaa neuvontaa on tehty usean vuoden ajan Aurajoen vesistöalueella aina tilatasolle saakka. Neuvontapalvelut olivat jälleen kysyttyjä viime keväänä. Aurajokeen tulevasta ja sen edelleen Turun edustan merialueelle kuljettamasta ravinnekuormituksesta pääosa on peräisin maataloudesta. Maatalouden vesiensuojeluun on tarjolla tehokkaita keinoja, joiden toteuttamiseen voi hakea maatalouden erityisympäristötukea. Myös viljelymaiseman hoitoon ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen viljely-ympäristössä voi tukirahoitusta hakea. Monista veden laadun kannalta merkittävistä edistysaskeleista huolimatta vesiensuojelun kannalta tehokkaita erityistukitoimia on toteutettu Aurajoen vesistöalueella vähän: Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatiman suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman mukaisesta suojavyöhyketarpeesta on toteutunut tähän mennessä vain noin 12 %. Useissa yhteyksissä on todettu, että tilatasolle menevä neuvonta on eräs tehokkaimmista keinoista edistää käytännön erityistukitoimenpiteinä toteutettavaa maisemanhoito- ja vesiensuojelutoimintaa. Aurajoen vesistöalueella tilakohtaista erityistukineuvontaa on tehty vuosina erityistukien hakua edeltävinä kuukausina hyvällä menestyksellä. Tilatasolle ulottuva neuvonta on saanut erittäin myönteistä palautetta viljelijäväestöltä ja maaseutusihteereiltä. Tarvetta kuvastaa luvut, joiden mukaan vuonna2002 neuvoja teki kahden kuukauden aikana kaikkiaan runsaat 60 tilakäyntiä, jotka johtivat noin 40 tukia koskevan suunnitelman laatimiseen. Maatalouden erityistuet kiinnostivat jälleen tänäkin keväänä kiitettävästi Aurajoen vesistöalueen viljelijöitä. Kevään 2003 TE-keskuksen erityistukien koulutukseen ja neuvontaan osoitetulla rahoituksella toteutetussa hankkeessa neuvontaa annettiin kaikkiaan lähes sadalla viljelijälle joko puhelimitse tai käymällä useimmiten itse tilalla. Tilakäyntejä tehtiin huhtitoukokuussa 65 tilalla ja hankkeen työntekijä myötävaikutti kaikkiaan noin 80 hoitosuunnitelman laatimiseen. Lisäksi neuvoja osallistui koulutustilaisuuksiin. Toimintaa on tarkoitus jatkaa tulevinakin vuosina, mikäli rahoitusta saadaan jatkossakin. KUVA: JOHANNES LAHTI Lisätietoja: Martti Komulainen, puh

12 AURAJOKI viesti M A R R A S K U U

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

AURAJOKI M A A L I S K U U

AURAJOKI M A A L I S K U U AURAJOKI viesti M A A L I S K U U 2 0 0 3 AURAJOKI viesti M A A L I S K U U 2 0 0 3 Aurajokisäätiö 10 vuotta! Maisemanhoitosuunnitelma Aurajokilaaksoon Nautelankosken luontopolun yleisilme kohenee Aurajoesta

Lisätiedot

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Paimionjoki Mitä nyt Paimionjoki? seminaari 28.11.2012 VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Elina Tuomarila Projektikoordinaattori Puhelin 041 742 1181 elina.tuomarila@marttila.fi

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET

AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET AURAJOKI -OHJELMA 2014-2020 TEEMAT JA TOIMENPITEET Aurajokisäätiön hallitus teki vuonna 2011 aloitteen uuden Aurajoki-ohjelman työstämisestä. Työn tarkoituksena oli kirjata ylös Aurajoki-työn tavoitteita

Lisätiedot

VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori

VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori 2.11.2016 VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori 1 Aurajokisäätiön hallinnoima 2-vuotinen vesiensuojeluhanke Rahoitusta Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä

Lisätiedot

AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET

AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET AURAJOKI -OHJELMA 2014-2020 TEEMAT JA TOIMENPITEET Aurajokisäätiö aloitti vuonna 2013 työs tämään Aurajoen toimenpideohjelmaa. Työn päämääränä oli kirjata ylös Aurajoki-työn tavoitteita ja konkreettisia

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten

Lisätiedot

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN Viranomaislähtöiset inventoinnit, ohjelmat, seurannat ja julkaisut perinneympäristöihin liittyen Inventoinnit tehtiin 1990-luvulla koko maassa SYKE:n

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

Viranomaisneuvottelun muistio

Viranomaisneuvottelun muistio 1 (5) Pasi Ronkainen UPM-Kymmene Oyj Jänisjoen ranta-asemakaava, Tohmajärvi UPM-Kymmene Oyj, Kyyrönlammen ja Mäntylammen ympäristöjen ranta-asemakaava, Joensuu Tornator Oyj, Palojärven, Tekojärven ja Ala-Koitajoen

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Projektia hallinnoi Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja se toteutetaan yhteistyössä Kemiönsaaren kunnan, Varsinais-Suomen liiton,

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki 1/6 NILSIÄN KAUPUNKI LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Ranta-asemakaava koskee osaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamia

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

MaaIlman poluille. Ulkoilureittisuunnitelma Turun Maariaan ja Liedon Ilmarisiin

MaaIlman poluille. Ulkoilureittisuunnitelma Turun Maariaan ja Liedon Ilmarisiin MaaIlman poluille Ulkoilureittisuunnitelma Turun Maariaan ja Liedon Ilmarisiin Turun kaupunki / yleiskaavayksikkö Liedon kunta / kaavoitustoimi Tuuli Vesanto 11.6. 2013 Katse seudullisiin ulkoilureitteihin

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

SOMERON JÄRVIKETJUN POLUT JA REITIT KEHITTÄMISHANKE

SOMERON JÄRVIKETJUN POLUT JA REITIT KEHITTÄMISHANKE SOMERON JÄRVIKETJUN POLUT JA REITIT KEHITTÄMISHANKE Y L E I S Ö T I L A I S U U S 6. 2. 2 0 1 6 S O M E R O N K A U P U N G I N T A L O E L I N A T U O M A R I L A P R O J E K T I K O O R D I N A A T T

Lisätiedot

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi Vallisaaren ja Kuninkaansaari 2016 Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi 1 2013 Eräluvat Metsähallitus luontopalvelut Kansallispuisto 20 min Kauppatorilta - Helsinki: True Nature Capital

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Aloite Naantalin kaupunki 7.2.2011, päiv. 1.6.2012 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Velkuanmaan Pohjakylässä.

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

JOY-KAMPANJASTA KUKU- KOULUTUKSEEN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE

JOY-KAMPANJASTA KUKU- KOULUTUKSEEN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE JOY-KAMPANJASTA KUKU- KOULUTUKSEEN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN KOULUTUS 14.1.2012 TORNIO ANNI WALLENIUS Suomen Kotiseutuliitto valtakunnallinen keskusjärjestö perustettu 1949 Jäsenet:

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot

Lisätiedot

Etsi kolme erilaista puun lehteä. Tunnista ne koodin takaa löytyvän palvelun avulla. Kirjoita vastaukset muistiin ja ota lehdet mukaan.

Etsi kolme erilaista puun lehteä. Tunnista ne koodin takaa löytyvän palvelun avulla. Kirjoita vastaukset muistiin ja ota lehdet mukaan. Mobiilit luontorastit 4. 6.lk Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: 4 6.lk Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: luonnossa

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin)

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) TUULIVOIMALAT JA MAISEMA Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) 1 Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset ovat sidoksissa: 1) Voimaloiden ja niihin liittyvien rakenteiden: ulkonäköön,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 19.1.2017 Liikennejärjestelmätyön organisointi Viisaan liikkumisen alatyöryhmä Työ- ja ohjausryhmät 2016 Ohjausryhmä

Lisätiedot

Kuva 1:Alueen sijainti. ( Nilsiän kaupunki)

Kuva 1:Alueen sijainti. ( Nilsiän kaupunki) Nilsiän kaupunki 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 615 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Nilsiän Mäntyrinteen kaupunginosassa. Asemakaavan muutos

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013

Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013 Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013 Turun kaupunkiseudun kuntakokous Kokousaika Tiistai 27.8.2012 klo 16.30 Kokouspaikka Turun kaupungintalo, Aurakatu 2 Asialuettelo 1 Avaus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma 17.11.2016 Isosti ja kovaa liikuntaseminaari Päivi Virtanen Liikkuminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla Historiallinen päivä Käräjäkalliolla 26.5.2012 Käräjäkallio Puruvedellä on historiallisesti tärkeä monien rajojen kiinnekohtana ainakin 1500luvulta, mahdollisesti jo vuodesta 1323 lähtien. Siitä on muodostunut

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta

Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta Elossa luonto ja elävä perintö 9.11.2016 Sini Hirvonen sini.hirvonen@kotiseutuliitto.fi Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö Yli 840 yhteisöjäsentä ja 220 henkilöjäsentä

Lisätiedot