AURAJOKI viesti. Säätiön nettisivut uudistuivat. Maisemanhoitosuunnitelma. Jokiluonto tutuksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AURAJOKI viesti. Säätiön nettisivut uudistuivat. Maisemanhoitosuunnitelma. Jokiluonto tutuksi"

Transkriptio

1 AURAJOKI viesti M A R R A S K U U Erityistuet kiinnostivat Aurajokivarren viljelijöitä Maisemanopiskelua Aurajoella Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu käynnissä Aurajoella Säätiön nettisivut uudistuivat Maisemanhoitosuunnitelma Jokiluonto tutuksi AURAJOKISÄÄTIÖ AURAÅSTIFTELSEN

2 AURAJOKISÄÄTIÖ AURAÅSTIFTELSEN AURAJOKI viesti Aurajokisäätiö 10 vuotta Aurajokisäätiön virallinen toiminta-aika on häviävän pieni hetki joen ja jokivarren kehityshistoriassa. Syksyllä 1993 virallistettiin Aurajokisäätiön toiminnan käynnistäminen itse Aurajoen ja sen rantavyöhykkeiden historiallisten arvojen vaalimiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Lähtökohtana oli säätiön toiminnan käynnistyessä omaehtoisen toiminnan vireyttäminen Aurajoen vaikutuspiirin väestössä yhden Suomen arvokkaimman kokonaisuuden kunnioittamisessa ja vaalimisessa. Aurajoki on synnyttänyt rannoilleen meren väistyessä kohti länttä monipuolisen ja rikkaan suomalaisen kehityshistorian kerrostuman. Ihminen on omalla toiminnallaan ja asumisellaan luonut vuosituhansien aikana sen Aurajoen kulttuuri- ja kansallismaiseman, jota nykyisin ihailemme. Meidän velvollisuutemme on vaalia tätä arvokasta perintöä sekä yhteisöinä että yksilöinä. Aurajokisäätiö on toiminnassaan pyrkinyt olemaan silmien avaaja ja yhteisen vastuunkannon edesauttaja. Aurajokisäätiöllä ei ole suuria organisaatioita hallinnointia varten. Työ perustuu tänään ja tulevaisuudessa Aurajoen asukkaiden aktivointiin säilyttää rikas perintö mahdollisimman monimuotoisena menneiden sukupolvien perintöä vaalien myös tuleville sukupolville. Aurajokisäätiö on lyhyen historiansa aikana myötävaikuttanut itse joenvarsipäästöjen vähentämiseen. Merilohi ja meritaimen pääsevät kutemaan ja synnyttämään Aurajoen omaa lohikantaa Halistenkosken kalaportaan avulla. Päiväkodit ja koulut ovat tulleet mukaan jokiprojekteihin, joissa säätiö on omalta osaltaan aikaansaanut opetukseen soveltuvaa materiaalia ja luontokoulutusta. Luontopolut ja luontokohteet opastauluineen ovat kaikkien luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneiden käytettävissä, maatalouden suojavyöhyke- ja perinnemaisemakohteiden toteuttamista on edistetty tilakohtaisella neuvonnalla. Kanoottiharrastus on voimistunut koko joen vaikutuspiirissä ja perhokalastajat ovat löytäneet kohteensa Halisten alueen lisäksi mm. Nautelankoskella. Edellä osa niistä aikaansaannoksista, joihin Aurajokisäätiö on vahvasti vaikuttanut. Uudelle vuosikymmenelle siirtyvän Aurajokisäätiön talkoojoukko toivoo jokivarren asukkaiden, päättäjien ja yritysten ottavan valtakunnallisestikin merkittävän perinnön vaalittavakseen. Kaikki tuki ja omaehtoinen työ jatkossakin on avain merkittävän haasteen toteutumisessa. Suurimpia ja ajankohtaisia haasteita on onnistua EU:n ja kansallisen rahoituksen osalta maatalouden jatkuvuuden ja rantavyöhykkeiden suojelun ja monimuotoisuuden turvaamiseen. Aurajokivarren kuntien, ihmisten ja yrittäjien sekä koko maakunnan velvollisuus on vaalia nykyisen väestön yhteistuumin synnyinjuuriamme ja synnyinpuistojamme. Toivotan lämmöllä kaikki mukaan Aurajokisäätiön toimintaan SAULI AHOPELTO Aurajokisäätiön hallituksen puheenjohtaja, Liedon kunnanjohtaja AURAJOKI viesti M A R R A S K U U Erityistuet kiinnostivat Aurajokivarren viljelijöitä Maisemanopiskelua Aurajoella Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu käynnissä Aurajoella AURAJOKI viesti M A R R A S K U U JULKAISIJA Aurajokisäätiö Aurajokisäätiö Valkkimyllynkuja Turku Puhelin: (02) Sähköposti: ASIAMIES Juha Kääriä Puh: Sähköposti: TOIMINNANJOHTAJA Martti Komulainen Puh: (02) / Sähköposti: HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Sauli Ahopelto Puh: (02) (Liedon kunnan vaihde) Sähköposti: HALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA Veijo Virtanen Puh: (02) Sähköposti: Säätiön nettisivut uudistuivat Maisemanhoitosuunnitelma Jokiluonto tutuksi LEHDEN ULKOASU JA TAITTO Anna Antikainen / Jujudesign KANNEN KUVA Johannes Lahti

3 MAISEMANOPISKELUA AURAJOELLA Syyskuun viimeisenä viikonloppuna parikymmentä innokasta Teknillisen korkeakoulun maisema-arkkitehtiopiskelijaa opettajineen aloitti kolme päivää kestäneen opintomatkansa Espoon Otaniemestä. Päämääränämme oli Aurajokilaakso, joka on tänä vuonna syventävien maisema-arkkitehtuurikurssien harjoitustyökohde. Talven aikana Aurajoen valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle syntyy opiskelijatöinä maisemasuunnitelmia Tuotantomaisema- ja Kulttuurimaiseman suojelu ja hoito -nimisten opintojaksojen tuloksena. MATKA TAITTUI LINJA-AUTOLLA Maisemasuunnitelmien laatiminen aloitetaan tutustumalla perusteellisesti työkohteeseen. Niin teimme nytkin. Kiersimme syksyn sävyttämää jokilaaksoa ristiin rastiin linja-autolla ja havainnoimme kulttuurimaiseman luonnetta sekä linja-auton ikkunasta, että myös jalkautuessamme erityisen kiinnostavissa kohteissa. Matkan aikana kävimme professorimme johdolla keskusteluja alueen menneisyydestä, nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Reittimme kulki koko maisemaalueen halki aina Turusta Oripäähän saakka. Matkan aikana näimme leveänä virtaavan alajuoksun sekä Aurajoen alkulähteeksi nimetyn rahkaojan Oripäänharjulla. Näiden väliin mahtui tietenkin monia erilaisia jokimaisemia; useita koskia ja syvälle savikkoon porautunutta jokiuomaa. Kävimme myös kuntavierailuilla Liedossa ja Aurassa, jossa meille kerrottiin muun muassa maatalouden tuotantonäkymistä ja kunnallistekniikan haasteista. Kuuskoskella tutustuimme vanhan myllymiljöön monikerrokselliseen tuotantomaisemaan. VANHALINNA JA SEKATAVARAKAUPPA KULTTUURIHISTORIAN VIESTINKANTAJINA Tulevina kulttuuriympäristöjen suunnittelijoina meitä kiinnosti jokilaakson pitkä historia, jonka jäljet ovat edelleen havaittavissa nykymaisemassa. Erityisinä kiinnostuksen kohteinamme olivat tietenkin Vanhalinnan linnavuori ja Museotie Hämeen Härkätie. Olimme jo aikaisemmin seuranneet kohteista kertovia luentoja ja nähneet monia diaesityksiä, mutta kipuaminen useiden kymmenien metrien korkeuteen katsomaan edessämme avautuvaa historiallista maisemaa ja kulkeminen pitkin muinaista Hämeen Härkätietä teki syvän vaikutuksen meihin kaikkiin. Linnavuoren ja Härkätien lisäksi jokilaakso tarjosi tietenkin monta muutakin mielenkiintoista kulttuuriympäristöä tutkittavaksi. Liikkuessamme valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella huomasimme, että joskus voi olla - kuten sananlasku sanoo - näkemättä metsää puilta. On muistettava, että laajan kokonaisuuden muodostavat yksittäiset kohteet, jotka ovat avainasemassa kulttuuriympäristön antaessa mielikuvia maisemassa liikkuville. Tällaisia helmiä ovat esimerkiksi vanhat muuntajat, ladot, aidat ja aitat, joita ilman maisema menettäisi suuren osan viehätyksestään. Erityisen viehättävänä pidimme jo käytöstä poistunutta Sekatavarakauppaa Vintalan kylässä, jonka nurkassa sijaitsevan sisäänkäynnin yllä kaupan nimikilpi edelleen 3

4 komeilee. Nykyajan automarketeista Sekatavarakaupan sympaattisuus on kaukana. LUONTOELÄMYKSIÄ NAUTELANKOSKELLA Maisema-arkkitehtuuriopintojen yhteydessä käydään tutustumassa moniin erilaisiin kohteisiin. Erityisen mieluisiksi osoittautuvat yleensä kohteet, joissa on mahdollisuus liikkua luonnossa. Tällä matkalla yövyimme opiskelijabudjetilla Lujalan Seurantalolla ja toisen retkipäivän päätteeksi reippaimmat päättivät lähteä pienelle patikkaretkelle, jonka päämääränä oli Kukkarkoski. Kamerat olalla kävelimme kohti Aurajokilaakson ykköskohteisiin lukeutuvaa Nautelaa, jonka sekä luonto- että historialliset arvot olivat useimmille jo entuudestaan tuttuja. Kun filmirullat oli täytetty mylly- ja koskikuvilla kävelyä jatkettiin uutta luontopolkua pitkin alajuoksulle. Pellonreunassa fasaaniperhe ruokaili emon valvoessa tarkkaavaisena poikuettaan. Poikueen pienin AURAJOKI viesti oli jäänyt muutaman metrin sisaruksistaan ja yhtäkkiä - kuin tyhjästä - kettu loikkasi ojasta pienen linnunpoikasen kimppuun. Pedolta menivät kuitenkin konseptit sen verran sekaisin, kun kuorossa haukoimme henkeä, että se sillä kertaa jäi nuolemaan näppejään. Luonnon ikuinen kiertokulku muistutti näin havainnollisella tavalla meitä olemassaolostaan. Pientä mutta vaikuttavaa kokemusta rikkaampina suuntasimme kohti majapaikkaamme. Illan hämärtyessä ruskanpunertavat sävyt piirtyivät kauniina syvänsinistä taivasta vasten ja kömpiessämme makuupusseihimme totesimme, että on hetkiä ja tunnelmia, joita ei filmille pysty tallentamaan. TYÖT JATKUVAT ARKKITEHTIOSASTOLLA Mielenkiintoisen ja hyvin onnistuneen ekskursion jälkeen on hyvä jatkaa työtä luentosaleissa ja piirustuspöydän ääressä. Uusien kokemuksien, ajatuksien ja vaikutteiden pohjalta aloitamme suunnittelun perusteellisilla analyyseillä. Sen jälkeen kohdistamme varsinaiset suunnitelmat kiinnostuksemme mukaisesti yksittäisiin kohteisiin ja osa-alueisiin. Opintojaksot järjestetään yhteistyössä Aurajokisäätiön kanssa, joka vastaa ensisijaisesti ajankohtaisen materiaalin hankinnasta. Säätiön ja korkeakoulun välinen hyvä yhteistyö on tehnyt ripeän tiedonkulun mahdolliseksi ja edesauttnut opiskelijoiden tiivistä sitoutumista tehtävään. Opiskelijoiden harjoitustyöt valmistuvat toukokuussa, minkä jälkeen ne asetetaan näytteille. HEIDI SAARISTO Kirjoittaja on Aurajokisäätiöllä kesäharjoittelijana toiminut neljännen vuosikurssin maisema-arkkitehtiopiskelija. JOKILUONTO TUTUKSI Puitteet Aurajoen luontoon ja kulttuurimaisemaan tutustumiseksi ovat parantumassa, kun jokivarteen on rakentumassa parin vuoden kuluessa useita luontopolkuja. Kesän aikana valmistuivat ensimmäiset jokiluontopolut Liedon Nautelankoskelle ja Pöytyän Riihikoskelle. Aurajoen kulttuurimaisema tarjoaa koskineen, jokivarsilehtoineen ja muinaisjäännöksineen sisältörikkaan ympäristön joen rantamien kulkijalle. Myös koulujen retkikohteena jokea käytetään monin paikoin. Jokiympäristöön tutustumista on hankaloittanut pitkään luontevien kulkuyhteyksien puuttuminen. Aurajokisäätiön yleisenä toimintatavoitteena on edistää joen virkistyskäyttöä ja kohottaa ihmisten tietoisuutta Aurajoen arvosta. Tätä tavoitetta palvelee polkuverkosto, joka rakentuu vuosien 2003 ja 2004 kuluessa kaikkiin Aurajoen pääuoman kuntiin. Polut on suunnattu ensisijaisesti alueen asukkaille, mutta toki toivon mukaan houkuttelevat ihmisiä kauempaakin Aurajoen kulttuurimaisemaretkille. Menneen kesän aikana verkoston ensimmäiset polut toteutettiin Aurajokisäätiön ja Nautelankoskisäätiön toimesta Liedon Nautelankoskelle sekä Pöytyän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Pöytyän kunnan yhteishankkeessa Pöytyän Riihikoskelle. NAUTELANKOSKEN UUSI ILME Liedon Nautelankoski on Aurajoen edustavimpia luontokohteita ja ainut luonnonsuojelulain mukaan suojeltu kohde. Alueella tavataan edustavia lehtoja, ketoja sekä useita harvalukuisia eliö- ja kasvilajeja. Luontoalue on saanut uutta ilmettä uudistuneen luontopolun muodossa. Luontopolun kasvojen kohotus toteutettiin Aurajokisäätiön ja Nautelankoski-säätiön yhteishankkeessa, johon saatiin rahoitusta alueellisesta maaseutuohjelmasta paikallisen toimintaryhmän, Varsin Hyvä ry:n kautta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli euroa. Myös Lounais-Suomen ympäristökeskus osallistui hankkeen rahoitukseen. Hankkeen sisältönä oli kohentaa Nautelankosken luontoalueen puitteita ulkoilijoille uudistamalla luontopolku opastetauluineen sekä 4

5 Riihikosken maisemapolku. toteuttamalla kulkua helpottavia rakenteita, kuten pitkospuita, levähdyspaikkoja ja portaat lintutornilta alas jokirantaan. Hanke on nyt saatu päätökseen. Keväällä uusittujen alueen luonnosta kertovien opastetaulujen lisäksi on kesän ja alkusyksyn aikana rakennettu penkkejä levähdyspaikoille, parannettu polun pohjaa sekä rakennettu portaat lintutornilta alas jokirantaan. Portaat on suunniteltu luontopolulla liikkujien kulkua helpottamaan, mutta myös melojien tarpeet on huomioitu: porrasaskelmien vieressä kulkee rullat, joita pitkin kanootit on helppo laskea kosken alasuvantoon. Portaita on paikalle jo kauan odotettu, sillä jokirinne on jyrkkä ja sateen jälkeen erittäin liukas. MAISEMAPOLKU RIIHIKOSKELLE Pöytyän Riihikosken taajaman tuntumaan, aivan Aurajoen rantaan valmistui kesällä Riihikosken maisemapolun nimeä kantava reitti Riihikoskelta Lankkisten sillalle paikkaan, mistä perinteinen Aurajokimelonta lähtee liikkeelle. Polulla on pituutta vajaat kaksi kilometriä ja se esittelee tyypillistä jokimaisemaa peltoineen, rantakasveineen ja ojanvarsipöheikköineen. Polku on toteutettu Pöytyän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Pöytyän kunnan yhteishankkeessa, johon on saatu rahoitusta EU:n Leader+-tavoiteohjelmasta ohjelmaa toteuttavan Varsinais- Suomen Jokivarsikumppanit ry:n kautta. Riihikosken maisemapolku on rakennettu ennen muuta Riihikosken taajaman asukkaiden virkistysreitiksi ja osoittanut kesän aikana jo tarpeellisuutensa. Polun varteen on Aurajokisäätiö suunnitellut opastetauluja, joissa kerrotaan perinneympäristöjen hoidosta, ketokasveista, rantakasveista, Aurajoen veden laadusta ja linnustosta. Riihikoskella liikkujia palvelee myös laavu tulipaikkoineen. Pöytyän kunta huolehtii jatkossa polun ja laavupaikan kunnossapidosta ja polttopuutkin hoituvat tienvarren puukatokseen. TURKU, AURA JA ORIPÄÄ VUOROSSA SEU- RAAVAKSI Aurajoen polkuverkosto täydentyy loppuvuoden ja ensi vuoden aikana, kun uusia polkuja toteutetaan Turun Virnamäelle, Auran Hypöistenkoskelle, Pöytyän Kärilänmäelle ja Oripäähän Aurajoen alkulähteille. Yläjuoksun polut toteutetaan Aurajokisäätiön hankkeessa Aurajoen lähiluontokohteet, johon saatu rahoitusta niinikään Leader+-ohjelmasta. Polkujen aiheet vaihtelevat luontoasioista geologiaan ja historiaan, kunkin kohteen ominaisluonteesta riippuen. Valmistuttuaan polut antavat monipuolisen kuvan Aurajoen kulttuurimaisemasta. Polkujen keskeinen sisältö kulminoituu opastetauluissa, joiden kuvitukseen on erityisesti panostettu. Taulujen kuvituksesta vastaa Virpi Antikainen, joka on tehnyt aiemminkin yhteistyötä Aurajokisäätiön kanssa mm. Aura Taimenen merimatka satukirjan yhteydessä. Lisätietoja: Martti Komulainen, puh

6 UUTISET ja TAPAHTUMAT AURAJOEN NETTISIVUT UUDISTUNEET Aurajokitietoa, uutisia Aurajoesta ja jokiympäristöön kohdentuvista kehittämishankkeista on ollut esillä Aurajoen nettisivuilla jo usean vuoden ajan. Sivusto on läpikäynyt useimpien nettisivustojen tavoin monta muodonmuutosta. Viime keväänä koettiin viimeisin muutos, kun Anna Antikainen Jujudesignista Aurajokisäätiön graafisen ilmeen ja markkinointimateriaalin suunnittelun yhteydessä antoi uutta ilmettä myös Aurajoki-nettisivuille. Aurajoki-nettisivut löytyvät edelleen osoitteesta www. aurajoki.net. Alasivuilla löytyy ajankohtaistietoa Aurajoen kehittämishankkeista, kalastuksesta, melonnasta, Aurajokisäätiön toiminnasta, tapahtumista ja julkaisuista. AURA MARTTILA ORIPÄÄ PAATTINEN PÖYTYÄ TARVASJOKI YLÄNE -luontoa kunnioittaensivuja / tiedostoja / osumia vierailijoita / koneita kilotavuja Kävijöitä sivuilla on riittänyt kohtuullisen hyvin, vaihdellen 1500 ja 2500 erillisen kävijän välillä kuukaudessa. Kävijätilastoja seuraamalla käy ilmi, että mm. virtuaali-aurajoki on erityisen suosittu. Virtuaali-Aurajoki osiossa on muutama vuosi sitten ilmestynyttä Aurajoki-multimedian sisältöä muokattu nettiympäristöön ja se tarjoaa perustietopaketin Aurajoesta esim. koulujen käyttöön. Yrityksiltä tukea Aurajoen kehittämistyöhön Aurajoen opastuskeskuksen Aurajokisäätiön ylläpitämä kanoottivuokraamo sai kesällä kauan kaivattua kalustotäydennystä, kun Paperinkeräys Oy ja Auranmaan Osuuspankkiryhmä osoittivat tukea uusien kanoottien hankintaan. Yritysten mainoksilla varustetut nimikkokanootit hyödyttävät jatkossa vuokratulojen kautta Aurajoen kehittämistyötä. Aiemmin Aurajokisäätiö on saanut tukea toimintaansa TS-Yhtymältä, Turun Seudun Osuuspankilta, Radio Sadalta, Mainostoimisto Briiffiltä ja Kuntoutusyhtymä Rehab Groupilta. Aurajokisäätiön tavoitteena on jatkossakin houkutella jokivarren yrityksiä mukaan työhön Aurajoen vaalimiseksi ja kehittämiseksi. Yhteistyömahdollisuudet ovat moninaiset tapahtumista erilaisiin teema- ja kohdekohtaisiin hankkeisiin. Lisätietoja yritysyhteistyöstä: toiminnanjohtaja Martti Komulainen gsm sähköposti: 6

7 UUTISET ja TAPAHTUMAT AURAJOKIMELONNASTA VIDEO Jo 12 kertaa järjestetystä Aurajokimelontatapahtumasta on tulossa videokooste. Tämänvuotisen Aurajokimelonnan ikuisti videolle Turun Ammattikorkeakoulun multimediaja dvd-tekniikan opintolinja. Neljän hengen työryhmä liikkui melonnan järjestäjien matkassa koko kaksipäiväisen melonnan ajan, osa maitse, osa kanootissa itse matkaa tehden. Videotaltiointi tehtiin Aurajokisäätiön tilaamana ja valmis tuote on saatavissa lokamarraskuussa Aurajokisäätiöstä hintaa 12 euroa. Videon saa joko VHS- tai DVDformaatissa. Tilaukset ja tiedustelut: Aurajokisäätiö, puh: , sähköposti: Aurajokisäätiö 10-vuotta juhlaseminaari LIEDOSSA Aurajokisäätiön perustamisesta tulee kuluneeksi 10 vuotta marraskuussa. Juhlavuoden merkeissä säätiö järjestää iltapäiväseminaarin Liedon kunnantalon valtuustosalissa. Seminaariin ovat tervetulleita kaikki säätiön yhteistyökumppanit ja Aurajoen kehittämistyöstä kiinnostuneet. Kahvitusta varten toivomme ilmoittautumiset seminaariin mennessä säätiön toiminnanjohtajalle joko sähköpostilla tai puhelimitse (02) tai Ohjelma: Kahvi. Aulassa esillä Aurajokisäätiön tuottamaa materiaalia Tervetuloa! Aurajokisäätiön halllituksen puheenjohtaja, Liedon kunnanjohtaja Sauli Ahopelto Varsinais-Suomen liiton tervehdys Maakuntajohtaja Juho Savo Aurajoki ajan virta. Valokuvaesitys. Luontokuvaaja Johannes Lahti Aurajoen kehittämistyötä yli kuntarajojen: otteita Aurajokisäätiön toiminnasta. Aurajokisäätiön asiamies Juha Kääriä, toiminnanjohtaja Martti Komulainen Jokivarren asukkaan tervehdys. Markku Heikkilä Aurajoen kehittäjä palkinnon julkistaminen Sana on vapaa keskustelua Aurajoen kehittämisen suuntaviivoista Seminaarin päätös UUSIA JULKAISUJA Salenius, Hannele; Virtanen, Timo J. & Komulainen, Martti (2003): Muistojen myllyt. Aurajoen myllyjen arkea aikalaisten kokemana. Aurajokisäätiö. 46 s., nid. Muistojen myllyt julkaisu on samannimisen hankkeen loppuraportti. Hankkeessa kartoitettiin Aurajoen myllyjen historiaa, etenkin myllyjen arkea ja koskialueisiin liittyvää muuta toimintaa siten kuin myllyjen toiminta-aikana eläneet ihmiset sen muistavat. Materiaali kerättiin haastattelemalla ihmisiä heidän myllymuistoistaan sekä taltioimalla vanhoja valokuvia. Materiaalin kooste on esillä julkaisussa, jota voi tiedustella Aurajokisäätiöstä. AURAJOEN KULTTUURIMAISEMAA DVD:LLE Ympäristöministeriö on myöntänyt Aurajokisäätiölle euron avustuksen Aurajoen kulttuurimaisemaa käsittelevän dvd-esityksen työstämiseen. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa yleisesitys Aurajoesta, jokilaakson kulttuurimaisemasta, luonnonympäristöstä, historiasta, virkistyskäytöstä ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä Aurajoen opastuskeskuksessa ja jokivarren kunnissa vierailevien ryhmien tarpeisiin. Hanke ajoittuu vuosille 2003 ja 2004 ja kulkee tavallaan Aurajokilaakson maisemaprojektin rinnalla. Talven aikana valmistuu videon käsikirjoitus ja jo aiemmin aloitettua kuvausta jatketaan ensi keväänä. Video valmistuu syksyyn 2004 mennessä. Valmistuttuaan video jaetaan jokivarren kuntiin ja matkailukohteisiin. Lisätietoja: Martti Komulainen, puh: , sähköposti: 7

8 AURAJOKI viesti KUVA: JOHANNES LAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITTELUA A U R A J O K I L A A K S O S S A Aurajokisäätiö käynnisti keväällä hankkeen maisemanhoitosuunnitelman laatimiseksi Aurajokilaaksoon. Kesän maisemainventoinnin jälkeen paneudutaan hankkeessa asukasosallistumiseen ja varsinaisen hoitosuunnitelman laatimiseen. Aurajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaksi ja kansallismaisemaksikin noteerattu kulttuurimaisema on jo pitkään kaivannut kokonaiskatsausta maiseman arvotekijöihin ja kehitysnäkymiin. Maiseman oleellisten piirteiden säilyminen ei ole selviö, vaan se edellyttää yhteisesti mietittyä käsitystä maiseman tärkeistä elementeistä, hoitotavoitteista ja ennen muuta vahvaa sitoutumista maiseman vaalimiseen. Aurajoen kulttuurimaisema on muovautunut ihmistoiminnan, etenkin pitkään jatkuneen maanviljelyn tuloksena eikä se säily ilman ihmistä. Kulttuurimaisemaa ei voi museoida, sen luonteeseen kuuluu muutos. Muutos tulee olla kuitenkin hallittua ja yhdessä mietittyä niin, että maiseman arvotekijät historiallinen kerroksisuus, niityt, alkuperäistä luontoa heijastavat lehtometsiköt, maisemaa reunustavat selännemetsät, vanhat kylämiljööt tulevat huomioitua maankäytössä. Kaavoitus, rakentaminen, virkistystoiminta, kaikki maankäyttöä koskeva tulee sovittaa maisemaan sopivalla tavalla ja yhdessä mietittyjen periaatteiden pohjalta. SUUNNITELMA MAISEMANHOIDON POHJAKSI Aurajokisäätiö on käynnistänyt kaksivuotisen hankkeen, jonka sisältönä on laatia maisemanhoitosuunnitelma Aurajokilaakson kulttuurimaisemalle. Suunnitelmassa tehdään selvitystä maiseman nykytilasta, luonnon- ja kulttuuriympäristöstä. Mielenkiintoinen osa hanketta on tutkia maiseman muutoksia aina 1700-luvulta saakka käyttäen historiallisia karttoja. Työtä tehdään yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston kanssa. Teknillisen korkeakoulun puolesta hanketta ohjaa maisema-arkkitehtuurin professori Maija Rautamäki. Hankkeen rahoitukseen osallistuu ympäristöministeriö. Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelmassa hahmotellaan arvokkaan kulttuurimaiseman arvoja ja hoitotavoitteita hoitosuosituksineen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää maiseman oleellisten piirteiden säilyttämiseen, ei museoituna maisemana, vaan elävänä kulttuurimaisemana. Työssä jokaisen jokivarren asukkaan ja yhteisön panos on tärkeä. MAISEMA-ALUE? Hankkeessa Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelma selvitetään myös mahdollisuutta perustaa erityinen maisema-alue Aurajokilaaksoon kulttuurimaiseman olennaisten piirteiden turvaamiseksi ja maisemanhoidon edistämiseksi. Maisema-alueen perustaminen toteutuessaan toisi jokilaaksolle lisäarvoa ja tukea maisemanhoidon toteuttamiselle. Maisema-alueen perustaminen on monivaiheinen prosessi, jonka kuluessa alueen asukkaiden näkemykset tullaan huomioimaan tarkoin. Maisema-alue ilman jokivarren asukkaiden, viljelijöiden ja muiden maanomistajien sitoutumista on vailla pohjaa. 8

9 MONIPUOLISTA KARTTAMATERIAALIA SUUN- NITTELUN POHJAKSI Maisemasuunnitelmassa hyödynnetään olemassa olevaa karttamateriaalia monipuolisesti. Maisemamuutosten selvittämisessä käytetään vanhoja karttoja, mm. isojakokarttoja ja venäläisiä topografikarttoja ja 1900-lukujen taitteesta. Maakuntamuseon maisemahistoriaa ja rakennuskantaa koskeva paikkatieto on arvokasta materiaalia maisemamuutosten ja maiseman arvokohteiden selvittämisessä. Maiseman kokonaishahmotusta varten projektin käytössä on myös maaperäkartat, peruskartat ja 1: aineisto numeerisena sekä korkeusmallin pohjalta luotu korkokuva. Paikkatietona maisemaprojekti hyödyntää myös luontokohteista ja metsätyypeistä olevaa tietoa. OSALLISTUMISESSA SUURI HAASTE Osallistuva suunnittelu alueen asukkaiden, yhteisöjen, kuntien ja viranomaisten eli osallisten mukanaolo ja osallistuminen on oleellinen osa maisemanhoitosuunnitelman laatimista ja mahdollisen maisema-alueen perustamista. Osallistumisen muodot ovat moninaiset. Hankkeen toteutuksen tueksi on koottu laajapohjainen ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina alueen asukkaat, yhteisöt, kunnat, viranomaiset ja hanketta valvova ympäristöministeriö. Parikymmenjäseninen ohjausryhmä valvoo hankkeen etenemistä ja toimii keskustelufoorumina. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Liedon kunnan kaavoitusjohtaja Markku Niemi. Hankkeen kuluessa järjestetään useita tiedotustilaisuuksia asukkaille ja muille osallisille. Tulevaisuusverstaissa mietitään maisemaan liittyviä arvoja ja maisemanhoidon tavoitteita. Osallistua voi myös verkossa hankkeesta vastaavan Aurajokisäätiön nettisivuilla. Nettisivuilla on esillä myös kaikki hankkeessa tuotettu materiaali. Kaikessa tiedottamisessa tavoitellaan avoimuutta ja vuorovaikutusta kaikkien hanketta koskevien ryhmien kanssa. Kesällä 2003 tehtiin hankkeessa perusteellinen maisemainventointi hankkeeseen palkatun maisemaarkkitehtiopiskelijan voimin. Syyskuussa alueella vieraili Teknillisen korkeakoulun maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman studiokurssi, joka laatii talven kuluessa eri aihekokonaisuuksista ja osaalueista kurssitöitä, joita voidaan hyödyntää lopullisessa maisemanhoitosuunnitelmassa. Hanke päättyy elo-syyskuussa 2004, jolloin ilmestyy lopullinen Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelma. Lisätietoja: Martti Komulainen, puh: , sähköposti: AURAJOKILAAKSON MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Vastuutaho: Aurajokisäätiö Kesto: Kokonaiskustannusarvio: euroa Rahoitus: Ympäristöministeriö, Aurajokisäätiö Ohjausryhmä: Maija Rautamäki Silja Suominen Soilikki Franssila Maria-Leena Lamminen Teija Tiitinen Eija Suna Ritva Nummiora Markku Niemi Veijo Peltola Reino Väisänen Tero Heiskanen Elina Eerola Elina Keloniemi-Hurttila Mia Laakso Heikki Saarento Anni Karhunen Mikko Jaakkola Airi Kulmala Matti Palkén Heidi Saaristo Martti Komulainen TKK/Arkkitehtiosasto Ympäristöministeriö Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus Museovirasto Turun maakuntamuseo Turun kaupunki/ Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Liedon kunta Liedon kunta Auran kunta Oripään kunta Oripää Pöytyän kunta/ Pöytyän seudun ls-yhd. V-S TE-keskus/ Maaseutuosasto V-S Liitto L-S Ympäristökeskus L-S Ympäristökeskus MTK-Varsinais-Suomi Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä TKK/Arkkitehtiosasto, Aurajokisäätiö Aurajokisäätiö 9

10 MAATALOUSALUEIDEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN YLEISSUUNNITTELU KÄYNNISSÄ AURAJOELLA KUVA: LIEDON KUNTA Lounais-Suomen ympäristökeskus on aloittanut Aurajoen alueella luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelun. Suunnittelu on painottunut Paattistenjoen alueelle sekä muihin Aurajoen länsipuolen sivu-uomien ympäristöihin, mutta luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tietoja kerätään koko jokialueelta. Paattistenjoen alueen yleissuunnitelmaluonnosta on jo esitelty maanomistajille ja siitä tehdään julkaisu. Tarkoitus on jatkaa suunnittelua vuonna 2004, jos rahoitusta järjestyy. Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelun tavoitteena on ohjata ja tehostaa maatalousympäristön luonnon hoitoa. Suunnittelussa selvitetään alueella sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet ja ympäristöt sekä esitetään toimenpidesuosituksia niiden hoidolle ja kunnostukselle. Pyrkimyksenä on kohdentaa maatalouden ympäristötuen erityistukia oikeisiin kohteisiin ja samalla innostaa viljelijöitä hakemaan eri tukimuotoja. Suunnittelu tähtää erityisesti perinnebiotooppien hoitoa sekä luonnon monimuotoisuuden kehittämistä koskevien erityistukisopimusten kohdentamiseen. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet ovat yleensä pellon ulkopuolisia alueita, esimerkiksi perinteisesti laidunnettuja tai niitettyjä niittyjä, ketoja tai hakamaita, erilaisia reunavyöhykkeitä, kosteikkoja tai uhanalaisten lajien esiintymiä. Yleissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutus on aina vapaaehtoista. Suunnittelu toteutetaan pääosin olemassa olevaan karttamateriaaliin, erilaisiin luonto- ja maisemaselvityksiin sekä suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmiin perustuen. Osa alueesta kartoitetaan myös maastokäynnein. Erityisesti Aurajoen alueella kiinnitetään huomiota laajempiin hoitokokonaisuuksiin, joissa voidaan luonnon monimuotoisuuden tai maiseman kannalta tärkeän alueen hoitoa täydentää pellolle perustettavalla suojavyöhykkeellä. Aurajoen lumoyleissuunnittelua on jo tehty ja tehdään jatkossakin yhdessä soveltuvin osin Aurajokisäätiön ja Teknillisen korkeakoulun toteuttaman maisemanhoitosuunnittelun kanssa. Yleissuunnitelman luonnoskarttoja esitellään yhteisissä tilaisuuksissa. Tilaisuuksiin osallistumalla maanomistajat voivat vaikuttaa suunnitelman sisältöön ja saada neuvontaa erityistuista ja tärkeiden lumo-kohteiden hoidosta. Alueen maanomistajien toivotaan ottavan yhteyttä suunnittelija Anni Karhuseen, mikäli heillä on tiedossaan luonnon monimuotoisuuden kannalta kiinnostavia kohteita, jotka olisi tarpeen ottaa mukaan suunnitelmaan. Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu aloitettiin Varsinais-Suomessa vuonna 2001, jolloin kohteena oli Halikonjokilaakso. Yleissuunnitelma julkaistiin vuonna 2002 ja jaettiin mm. suunnittelualueen viljelijöille. Kesällä 2003 aloitettiin Aurajoen alueen lisäksi luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu myös Sauvon kunnassa. ANNI KARHUNEN ja MIKKO JAAKKOLA Lounais-Suomen ympäristökeskus 10

11 Erityistuet kiinnostivat Aurajokivarren viljelijöitä Maatalouden vesiensuojeluun ja maisemanhoitoon on saatavilla maatalouden erityisympäristötukea, jota koskevaa neuvontaa on tehty usean vuoden ajan Aurajoen vesistöalueella aina tilatasolle saakka. Neuvontapalvelut olivat jälleen kysyttyjä viime keväänä. Aurajokeen tulevasta ja sen edelleen Turun edustan merialueelle kuljettamasta ravinnekuormituksesta pääosa on peräisin maataloudesta. Maatalouden vesiensuojeluun on tarjolla tehokkaita keinoja, joiden toteuttamiseen voi hakea maatalouden erityisympäristötukea. Myös viljelymaiseman hoitoon ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen viljely-ympäristössä voi tukirahoitusta hakea. Monista veden laadun kannalta merkittävistä edistysaskeleista huolimatta vesiensuojelun kannalta tehokkaita erityistukitoimia on toteutettu Aurajoen vesistöalueella vähän: Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatiman suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman mukaisesta suojavyöhyketarpeesta on toteutunut tähän mennessä vain noin 12 %. Useissa yhteyksissä on todettu, että tilatasolle menevä neuvonta on eräs tehokkaimmista keinoista edistää käytännön erityistukitoimenpiteinä toteutettavaa maisemanhoito- ja vesiensuojelutoimintaa. Aurajoen vesistöalueella tilakohtaista erityistukineuvontaa on tehty vuosina erityistukien hakua edeltävinä kuukausina hyvällä menestyksellä. Tilatasolle ulottuva neuvonta on saanut erittäin myönteistä palautetta viljelijäväestöltä ja maaseutusihteereiltä. Tarvetta kuvastaa luvut, joiden mukaan vuonna2002 neuvoja teki kahden kuukauden aikana kaikkiaan runsaat 60 tilakäyntiä, jotka johtivat noin 40 tukia koskevan suunnitelman laatimiseen. Maatalouden erityistuet kiinnostivat jälleen tänäkin keväänä kiitettävästi Aurajoen vesistöalueen viljelijöitä. Kevään 2003 TE-keskuksen erityistukien koulutukseen ja neuvontaan osoitetulla rahoituksella toteutetussa hankkeessa neuvontaa annettiin kaikkiaan lähes sadalla viljelijälle joko puhelimitse tai käymällä useimmiten itse tilalla. Tilakäyntejä tehtiin huhtitoukokuussa 65 tilalla ja hankkeen työntekijä myötävaikutti kaikkiaan noin 80 hoitosuunnitelman laatimiseen. Lisäksi neuvoja osallistui koulutustilaisuuksiin. Toimintaa on tarkoitus jatkaa tulevinakin vuosina, mikäli rahoitusta saadaan jatkossakin. KUVA: JOHANNES LAHTI Lisätietoja: Martti Komulainen, puh

12 AURAJOKI viesti M A R R A S K U U

Aurajokilaakson maisemanhoidon yleissuunnitelma

Aurajokilaakson maisemanhoidon yleissuunnitelma Aurajokilaakson maisemanhoidon yleissuunnitelma Hankesuunnitelma Aurajokisäätiö Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelma Hankesuunnitelma Hakija: Aurajokisäätiö Valkkimyllynkuja 2 20540 TURKU Puhelin:

Lisätiedot

AURAJOKILAAKSON MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

AURAJOKILAAKSON MAISEMANHOITOSUUNNITELMA AURAJOKILAAKSON MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.5.2003 Päivi Suvanto Aurajokisäätiö rs. 1 Hankkeen tausta ja tarve Aurajokilaakson kulttuurimaisema Varsinais-Suomessa on

Lisätiedot

L U K U 1. H A N K E K U V A U S

L U K U 1. H A N K E K U V A U S L U K U 1. H A N K E K U V A U S 1.1 Aurajokisäätiön puheenvuoro (toiminnanjohtaja Martti Komulainen) Aurajokilaakso on peltoja, mutkittelevaa jokea, maisemaa rajaavia metsäisiä selänteitä ja jokivarteen

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

AURAJOKI-OHJELMA 2014-2020: TOIMENPITEET TEEMOITTAIN

AURAJOKI-OHJELMA 2014-2020: TOIMENPITEET TEEMOITTAIN AURAJOKI-OHJELMA 2014-2020: TOIMENPITEET TEEMOITTAIN Vesiensuojelu ja ympäristönsuojelu Veden laatu on tärkeintä Aurajoki-alueen hyvinvoinnissa. Joen hyvä ekologinen tila luo edellytyksiä joen muulle kehittämiselle

Lisätiedot

Melontaretket Aurajoella Aurajokimelonta 20 vuotta! 2011 2.-3.7. 29.5. 27.8. YÖMELONTA AURAJOKIMELONTA KEVÄTMELONTA Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo avoinna 1.6.-31.8.2011, talviaikaan tilauksesta Tervetuloa!

Lisätiedot

AURAJOKI viesti. Yhteistyöllä tuloksia Aurajoen kehittämistyössä

AURAJOKI viesti. Yhteistyöllä tuloksia Aurajoen kehittämistyössä AURAJOKI viesti Yhteistyöllä tuloksia Aurajoen kehittämistyössä On selvää, että vain laajapohjaisella yhteistyöllä voidaan saada todellisia tuloksia Aurajoen vesiensuojelussa, kulttuurimaiseman vaalimisessa,

Lisätiedot

Tarkka!-hanke ja LUMO-yleissuunnittelu 2014. Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus

Tarkka!-hanke ja LUMO-yleissuunnittelu 2014. Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus Tarkka!-hanke ja LUMO-yleissuunnittelu 2014 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus 6.5.2014 Maatalouden kehittämishanke 2013-2014 Kehitystavoitteet 1. Onnistuneet sukupolvenvaihdokset

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

AURAJOKI -OHJELMA 2014-2020 TEEMAT JA TOIMENPITEET

AURAJOKI -OHJELMA 2014-2020 TEEMAT JA TOIMENPITEET AURAJOKI -OHJELMA 2014-2020 TEEMAT JA TOIMENPITEET Aurajokisäätiön hallitus teki vuonna 2011 aloitteen uuden Aurajoki-ohjelman työstämisestä. Työn tarkoituksena oli kirjata ylös Aurajoki-työn tavoitteita

Lisätiedot

AURAJOKI M A A L I S K U U

AURAJOKI M A A L I S K U U AURAJOKI viesti M A A L I S K U U 2 0 0 3 AURAJOKI viesti M A A L I S K U U 2 0 0 3 Aurajokisäätiö 10 vuotta! Maisemanhoitosuunnitelma Aurajokilaaksoon Nautelankosken luontopolun yleisilme kohenee Aurajoesta

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Lisätiedot

AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET

AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET AURAJOKI -OHJELMA 2014-2020 TEEMAT JA TOIMENPITEET Aurajokisäätiön hallitus teki vuonna 2011 aloitteen uuden Aurajoki-ohjelman työstämisestä. Työn tarkoituksena oli kirjata ylös Aurajoki-työn tavoitteita

Lisätiedot

AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET

AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET AURAJOKI -OHJELMA 2014-2020 TEEMAT JA TOIMENPITEET Aurajokisäätiö aloitti vuonna 2013 työs tämään Aurajoen toimenpideohjelmaa. Työn päämääränä oli kirjata ylös Aurajoki-työn tavoitteita ja konkreettisia

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori

VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori 2.11.2016 VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori 1 Aurajokisäätiön hallinnoima 2-vuotinen vesiensuojeluhanke Rahoitusta Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Paimionjoki Mitä nyt Paimionjoki? seminaari 28.11.2012 VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Elina Tuomarila Projektikoordinaattori Puhelin 041 742 1181 elina.tuomarila@marttila.fi

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

Maisemanhoitosuunnitelma AURAJOKILAAKSON. kulttuurimaisemaan. Heidi Saaristo

Maisemanhoitosuunnitelma AURAJOKILAAKSON. kulttuurimaisemaan. Heidi Saaristo Maisemanhoitosuunnitelma AURAJOKILAAKSON kulttuurimaisemaan Heidi Saaristo Aurajokisäätiö 2005 Maisemanhoitosuunnitelma AURAJOKILAAKSON kulttuurimaisemaan Heidi Saaristo diplomityö 29.8.2005 Maisema-arkkitehtuuri

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN Viranomaislähtöiset inventoinnit, ohjelmat, seurannat ja julkaisut perinneympäristöihin liittyen Inventoinnit tehtiin 1990-luvulla koko maassa SYKE:n

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

AURAJOEN SYVYYSKARTTA TURKU MARTINSILTA - HALISTENKOSKI

AURAJOEN SYVYYSKARTTA TURKU MARTINSILTA - HALISTENKOSKI AURAJOEN SYVYYSKARTTA TURKU MARTINSILTA - HALISTENKOSKI 2002 AURAJOEN SYVYYSKARTTA TURKU MARTINSILTA - HALISTENKOSKI SISÄLTÖ JOHDANTO s.5 TYÖSELOSTUS s.7 LIITTEET s.9 AURAJOEN SYVYYSKARTTA TURKU MARTINSILTA

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Pidättäydytään lannoittamasta korkean ravinnetilan omaavia peltoja. Edistetään suojavyöhykkeiden toteuttamista

Pidättäydytään lannoittamasta korkean ravinnetilan omaavia peltoja. Edistetään suojavyöhykkeiden toteuttamista AURAJOEN KEHITTÄMISOHJELMA Pidättäydytään lannoittamasta korkean ravinnetilan omaavia peltoja Edistetään suojavyöhykkeiden toteuttamista pikaisesti suojavyöhykekartoituksessa tarpeellisiksi katsotuille

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa FM Maija Mäki / maikar@utu.fi Coccyx ry 6.8.2011 Turun yliopisto osana kulttuuripääkaupunkivuotta Ohjelmarungossa yliopiston

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Lisätiedot

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten

Lisätiedot

MaaIlman poluille. Ulkoilureittisuunnitelma Turun Maariaan ja Liedon Ilmarisiin

MaaIlman poluille. Ulkoilureittisuunnitelma Turun Maariaan ja Liedon Ilmarisiin MaaIlman poluille Ulkoilureittisuunnitelma Turun Maariaan ja Liedon Ilmarisiin Turun kaupunki / yleiskaavayksikkö Liedon kunta / kaavoitustoimi Tuuli Vesanto 11.6. 2013 Katse seudullisiin ulkoilureitteihin

Lisätiedot

RUOVIKKOSTRATEGIA SUOMESSA JA VIROSSA

RUOVIKKOSTRATEGIA SUOMESSA JA VIROSSA Ruovikkostrategia Suomessa ja Virossa Interreg IIIA -hankkeen tarkoituksena on luoda kestävän kehityksen mukainen ruovikoiden hoito- ja käyttöstrategia pilottialueille Varsinais-Suomessa ja Virossa 2005-2007.

Lisätiedot

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN Luonnon- ja maisemanhoitopalvelut -seminaari Tampere 16.9.2009 Marketta Nummijärvi Kauhajoki HYYPPÄ: SIJAINTI MAISEMA- RAKENNE ARVOT

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Muistoja ja muinaistekniikkaa

Muistoja ja muinaistekniikkaa Muistoja ja muinaistekniikkaa Elämyksellisen oppimisen jäljillä Liedon Nautelankosken museossa Elsa Hietala & Leena Viskari Nautelankosken museo Liedon paikallismuseo Jatkaa 1950-luvulla perustetun Liedon

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Viranomaisneuvottelun muistio

Viranomaisneuvottelun muistio 1 (5) Pasi Ronkainen UPM-Kymmene Oyj Jänisjoen ranta-asemakaava, Tohmajärvi UPM-Kymmene Oyj, Kyyrönlammen ja Mäntylammen ympäristöjen ranta-asemakaava, Joensuu Tornator Oyj, Palojärven, Tekojärven ja Ala-Koitajoen

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma

Lisätiedot

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen Oma Ympäristö Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

KOE. kulttuurimaisema. Kevätmelonta la 24.5.2008. Aurajokimelonta la-su 14.-15.6.2008

KOE. kulttuurimaisema. Kevätmelonta la 24.5.2008. Aurajokimelonta la-su 14.-15.6.2008 KOE kulttuurimaisema Kevätmelonta la 24.5.2008 Aurajokimelonta la-su 14.-15.6.2008 Linnavuoren Yömelonta la 30.8.2008 n kosketus MELOEN Melontaretki Aurajoella on aina elämys, suuntautuu matka sitten Turun

Lisätiedot

Maisemat Ruotuun - hanke

Maisemat Ruotuun - hanke Maisemat Ruotuun - hanke Suomussalmen kyläparlamentti 8.5.2014 Aili Jussila/Kainuun ELY keskus http://www.ymparisto.fi/maisematruotuun Maisemat Ruotuun (MARU) hanke http://www.ymparisto.fi/maisematruotuun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala)

Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala) LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen Tekninen virasto Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala) Kaava-alueen sijainti Maankäyttö- ja rakennuslain 63 sekä -asetuksen

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

Mistä löydän tietoa maiseman- ja luonnonhoitoon sopivista kohteista?

Mistä löydän tietoa maiseman- ja luonnonhoitoon sopivista kohteista? Mistä löydän tietoa maiseman- ja luonnonhoitoon sopivista kohteista? 21.5.2013 Ihmisen toiminnan jäljet näkyvät erilaisina kulttuuriympäristöinä kulttuurimaisemat perinnemaisemat muinaisjäännökset rakennettu

Lisätiedot

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

MUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA. Kaisa Lehtonen / Varsinais-Suomen maakuntamuseo

MUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA. Kaisa Lehtonen / Varsinais-Suomen maakuntamuseo MUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA Kaisa Lehtonen / Varsinais-Suomen maakuntamuseo MITÄ MUINAISJÄÄNNÖKSET OVAT? Maisemassa, maaperässä tai vedessä säilyneitä ihmisen aikaansaamia rakenteita ja kerrostumia

Lisätiedot

AURAJOEN KEHITTÄMISOHJELMA 2001-2006

AURAJOEN KEHITTÄMISOHJELMA 2001-2006 AURAJOEN KEHITTÄMISOHJELMA 21-26 22 AURAJOEN KEHITTÄMISOHJELMA 21-26 AURAJOKISÄÄTIÖ 22 urajoen kehittämisohjelma 21-26 1 SISÄLTÖ 2 VISIO...5 3 KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITTEET...7 4 AIKAISEMMAT AURAJOKEA

Lisätiedot

SOMERON JÄRVIKETJUN POLUT JA REITIT KEHITTÄMISHANKE

SOMERON JÄRVIKETJUN POLUT JA REITIT KEHITTÄMISHANKE SOMERON JÄRVIKETJUN POLUT JA REITIT KEHITTÄMISHANKE Y L E I S Ö T I L A I S U U S 6. 2. 2 0 1 6 S O M E R O N K A U P U N G I N T A L O E L I N A T U O M A R I L A P R O J E K T I K O O R D I N A A T T

Lisätiedot

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot