Kuvakertomus Tikkurilan rotaryklubin Vienankarjalan retkeltä

Transkriptio

1 Kuvakertomus Tikkurilan rotaryklubin Vienankarjalan retkeltä Kuvat: SH PM HP EP JSE TS JS Teksti: Seppo Heinänen Pekka Myyrä Heidi Peltonen Eino Piri Juhani Selinheimo Tuula Sillanpää Jouko Syväjärvi Jouko Syväjärvi 1

2 Päivämatkat piirretty karttaan eri väreillä Kiestingin motti JS 12.6 Röhö Solovetski Kostamus Kalevala Rukajärvi Vienan Kemi 2

3 JS Tapaaminen oli Kajaanin lentoasemalla, josta lähdettiin bussilla kohti rajaa. Ennen rajan ylitystä Vartiuksessa pistäydyttiin ruokailemassa ja täydentämässä varastot huoltoasemalla 3

4 JS Kostamus on kaivosteollisuuskaupunki, josta pelleteiksi käsitelty rautamalmi kuljetetaan Raaheen jalostettavaksi. Kuvassa näkyvät korkeat louhosten jätevuoret ovat kilometrien pituisia. 4

5 JS Tollonjoki on vuokkiniemeläinen jokivarsikylä. Kylän kalmismaa joenvarren männikköharjulla on Suomesta päin tuleville matkailijoille ensimmäinen kosketuskohta vienalaiseen kulttuuriin. Tollonjoen kropnitsoilla - hautojen päällä olevilla rakennelmilla - on oma arkkitehtuurinsa, joka poikkeaa selkeästi muiden kylien hautausmaiden rakennustyylistä. 5

6 SH Vuokkiniemen Martat olivat järjestäneet matkalaisille yllätysohjelman vienankarjalaisine pukuineen ja lauluineen. 6

7 PM Martat tarjosivat vieraille maukkaat teet, kahvit, keittopiirakat ja muut leivonnaiset lakkahillon ja monien paikallisten herkkujen kera. 7

8 JS Kuvan keskellä olevan puheenjohtajan mukaan vierastarjoilupaikka oli Marttojen oma talo. Jäseniä hän sanoi Vuokkiniemen Martoilla olevan 12. 8

9 SH Vuokkiniemen nuorilla miehillä oli omat lauluharjoitukset Marttatalon viereisen talon pihamaalla 9

10 HP Ylä-Kuittijärven maisemissa suopursu kukki kauneimmillaan juhannusta odotellen. 10

11 JS Juhani Vakkuri kertoi Lönnrotista ja Kalevala eepoksen runoista. Vuonnista voidaan pitää yhtenä Vienan merkittävimmistä runokylänä. Vuonnisen ovat tehneet maineikkaaksi ennen muita Ontrei Malinen ja Vaassila Kieleväinen. Ontrein runot sinänsä olivat Lönnrotille arvokas saalis, mutta keskustelu Vaassila Kieleväisen kanssa antoi Lönnrotin idean rakentaa niistä eepos. Retkeläiset ostivat paikalliselta yrittäjältä tuohituotteita. 11

12 JS Venäläisten Vuonnisiin pystyttämä muistomerkki paikalla, johon suomalaiset hautasivat 118 taistelussa kaatunutta venäläistä 12

13 PM JS Kis-Kis-kukkulat, on siellä munat sekä makkarat, mutta se Muna kun se meni, niin se Makkara jäi vain, juu. Röhössä on Tiltun tie, se kurasena murasena Uhtualle vie, on täällä Bieloje-, Tshirni- ja Tschorneje-ozerot, juu Kis-Kis kukkuloiden makkaralla oli edelleen hyvin nähtävissä juoksuhautojen rakenteita (vas.) sekä saksalaisten rakentamien korsujen jäänteitä sisäänmenoaukkoineen (oik.) 13

14 JS Ensimmäinen yö vietettiin hotelli Veltissä Uhtualla, nykynimeltään Kalevala. Kylä sijaitsee taivaanrantaan kaartuvan Keski-Kuittijärven rannalla. Keski-Kuittijärvi on kolmesta Kuittijärvestä suurin, sen pinta-ala on noin 500 km². Järven pinta on 101 metriä merenpinnan yläpuolella. 14

15 JSE Tiistaina matka jatkui alkaen Kalevalan kiertoajelulla. Jamasen aitta on ainoa Kalevalan rakennus, jonka yhteyteen Lönnrotin nimi voidaan varmasti liittää. Kuudennella runonkeruumatkallaan (1835) Lönnrot laulatti aitan omistajaa Varahvontta Jamasta ja seitsemännellä (1836) hän asui kolmisen viikkoa tämän luona yhdessä matkakumppaninsa 15 J. F. Cajanin kanssa.

16 HP Lönnrotin mänty Kalevalan kyläraitin varrella. Perimätiedon mukaan Lönnrot laulatti sen juurella runontaitajia. 16

17 SH Elokuulla 1941 Ryhmä F:n/Os. Malm hyökkäys pohjoisesta Uhtuaan pysähtyi Röhön ja Malviaisten tien risteykseen. Nyt harjulle pystytetylle muistomerkille johti espanjalaisin ratsuin reunustettu polku. Jussi kertoi taistelujen kulusta ja vaimosa Leena antoi tukensa. 17

18 TS Harjun muistomerkille kaikki halusivat kiivetä. 18

19 PM Yhdessä ihmeteltiin harjun laen muistomerkin sanomaa 19

20 JS Elokuulla 1941 suomalaiset hyökkäsivät Uhtuaa kohti saapuen luoteesta kuvassa vasemmalle kaartuvaa Malviaisten tietä pitkin. Kuvan retkeläiset marssivat koilliseen Röhön suuntaan. 20

21 JS Sodan aikaisten puolustuslinjojen ruostuneet piikkilankaesteet olivat maastossa koskemattomina ja edelleen selvästi näkyvissä. 21

22 JS Ja ne kylät joihin tultiin, ne on muilutettu multiin, mutta Röhökylä-rähjä oli polttamaton. Niin laulelmassa. Kuva kyläaukealta osoittaa, että nykyisin kylä on olematon ja elää vain lauluissa. Jussin mukaan Röhö oli sodan aikana monien kaukopartioiden paluuasema. 22

23 JS Tule Röhön rantaan, siellä piirrän kuvas santaan. Siellä tähdet loistaa ja Vienan kuu, puolikuu, täysikuu. Siel on ansalangat mulla, sopis Miinan sinne tulla, TULE Röhön rantaan, sinisillalle. Röhön rantahiekalla oli vielä hieman keväistä levää. 23

24 PM Sinisilta oli tuhoutunut, mutta lahdenpohjukkaan tarkkaan katsoessa huomaa sillan tukipylväiden päiden vielä näkyvän vedenpinnan yllä. 24

25 JS Ryhmä J ylitti Tuoppajärvestä Pääjärveen laskevan Sohjanjoen Sodan arvet näkyivät paikoitellen vieläkin joen törmillä. Tuoppajärven suuntaan uudelta sillalta otetussa kuvassa vanhan, sodanaikaisen sillan jäänteet. 25

26 JS Sohjanan kyläraitilla kolme paimenta vartioi lehmätusinaa. Punakirjavat ayrshiret lienevät geenitaustaltaan suomalaisia ja mustat alunperin Arkangelin seudulta lähtöisin olevaa venäläistä kholmogor rotua. Siis suomalaisia ja venäläisiä sukujuurta. 26

27 EP Muonantäydennystä ennen Kiestingin mottia 27

28 JS Kiestinkiläisessä kyläkaupassa oli vara valita eikä kassakone pitänyt turhaa kilinää. 28

29 JS Kiestingistä reilu 20 km Louhen suuntaan pysähdyttiin venäläisen muistomerkin kohdalla, ja retkeläisten iskujoukko lähti tutustumaan Kiestingin motin maastoon. Sodan hyökkäysvaiheen aikana ev.luutn. Jussi Turtolan JR 53 menetti motissa satoja miehiä kaatuneina, haavoittuneina tai kadonneina, joukossa Jussi Turtola. Ev.luutn. Oras Selinheimo (Juhani Selinheimon isoisä) kunnostautui tässäkin taistelussa ja johti motin purkamisen Turtolan kaaduttua. Tähän pysähtyi suomalaisten ja saksalaisten 29 eteneminen. Muurmanskin radalle ei päästy.

30 JSE Yksi näkymä, josta silmä löysi uljuutta, oli itää kohti luotisuorana oikeneva kiskopari. Kiskot samoin kuin radan aukko näyttivät jatkuvan äärettömyyteen tasaisena leviävässä metsämaisemassa. Näin kertoo motissa pahoin haavoittunut Kalle Päätalo kirjassaan Liekkejä Laulumailta. Niin oli rata silloin ja niin se näyttää olevan nyt. 30

31 JSE Juhani Selinheimo isoisänsä taistelumaastoon tutustumassa 31

32 EP Juhani Vakkuri Jussi Turtolan komentopaikan äärellä. Komentoteltta oli kaivettu noin metrin syvyyteen turpeeseen. Jussin takana taistelupoteroja. 32

33 JSE Suomalaisjoukkoja pelotelleet panssarijunat oli jo sodan aikana pommitettu tuusan nuuskaksi, joten nyt motinkävijät uskaltautuivat rohkeasti raiteille kuvattavaksi. 33

34 EP Näkymä Turtolan komentoteltan ja taistelupoteron kohdalta etumaastoon. 34

35 EP Motinkäyntireissulla Eino Piri havaitsi ja kuvasi tuoreet karhun takajalkojen jäljet rautaitieradan penkalla. Sytkärin pituus on n. kahdeksan cm. 35

36 HP Muiden aika kävi pitkäksi motinkiertäjiä kylällä odotellessa, ja aikaa tappaessaan pojat laskivat liikennettä. Kahden ja puolen tunnin tulos oli viisi Ladaa, puhelinmiesten työmaa-auto, kaksi kissaa, yksi koira sekä kaupassa polkupyörää taluttaen käynyt mummo. 36

37 JS Odottaessa levähdettiin myös puiston kivillä. Tuli nälkä ja jano. Läheisestä kaupasta löytyi paikallista herkkua, suolakurkkua. Vielä oli harkittava, käyttäisikö viljasta valmistettua virvoitusjuomaa suolapalan painikkeena. 37

38 HP Lopulta motinkävijät palasivat kylän nuorten saattamana 38

39 HP Taistelumaaston metsät olivat sodan aikana palaneet ja kasvoivat hoitamattomina tiheinä. Eino Pirin mukaan metsänhoitotyöllä olisi ollut mahdollisuus saada moninkertainen kasvu ja metsät olisivat nyt järeitä männiköitä. 39

40 JS Heti kun kahviautomaatti oli lakannut oikkuilemasta klo pidettiin tauko. Kylmäkköinä toimivat Jussi ja Tapio. Siitä matka jatkui Vienan Kemin sataman hotelliin. 40

41 EP Näkymä hotellin ikkunasta Vienan Kemissä klo

42 JS Aamulla 13.6 heti kahdeksalta lähdettiin kohti Solovetskin luostarisaaria. 42

43 HP Solovetskin luostarin perustivat 1400-luvulla munkit Savvati, Herman ja Sosima. Ehkä parhaiten luostarin kokonaisuus näkyy jo noustessaan merestä pääsaarta lähestyttäessä vajaan kolmen tunnin merimatkan jälkeen. 43

44 JS Luostarin pihalla Kauko opasti naisia laittamaan hameen ja huivin päälleen ortodoksisen oikeaoppisesti. 44

45 TS Luostarin pihan narsissit ja tulppaanit näyttivät kävijä silmissä kauniin romanttisilta 45

46 EP Luostarin kello 46

47 JS Luostari oli aikanaan varustettu myös linnoitukseksi. Seinät olivat 4-8 metriä paksut. Jussin mukaan rakennustyömaan suurimpia kiviä raahaamaan oli tarvittu 200 miestä. Monet vanhat seinäkivet olivat ruskean jäkälän peittämiä. 47

48 JSE Hartaushetken päätyttyä seurakuntalaiset kulkivat saattueena munkkien jäljessä ulos luostarin muurin portista. 48

49 HP Luostarin kattorakenteita kannattelevat valtavat pylväät. Yksi niistä oli keskellä 800 hengen ruokasalia 49

50 JS Ruokasalin seinän luukku, elämän luukku. 50

51 SH Luostarialueen pienoismalli antoi hyvän käsityksen itse luostarista ja myös sen linnoitusmuureista. Vuosisatojen halki luostari kukoisti, sen talous voimistui, se oli hengellisen ja taloudellisen elämän keskus. Venäjällä se tunnettiin pyhänä kaupunkina. 51

52 JS Luostaria tuettiin monin tavoin lahjoittamalla sille ympäröiviä maa- ja metsäalueita sekä kalavesiä. Tärkeä vaurauden lähde oli suolan keitto. Suola myytiin Venäjälle. Kuvassa yksi vielä jäljellä olevista arvoesineistä huoneessa, jossa oli menetettyjen aarteiden näyttely. 52

53 JS Lokakuun vallankumous 1917 merkitsi kuoliniskua luostarille. Sen kammiot alkoivat nyt täyttyä uusista tulokkaista, neuvostoyhteiskunnan vihollisista. Solovetskiin siirrettiin tuhansia ja jälleen tuhansia poliittisia vankeja, tuhannet myös kuolivat siellä. Kuvassa valtava huone, jossa vankeja säilytettiin talvellakin lämmittämättömissä tiloissa. 53

54 HP Solovetskin luostarikirkon ikonostaasi 54

55 JSE Ikonostaasin seinää peittivät kauttaaltaan pyhät kuvat. 55

56 HP Airi Heinänen sytytti hartain mielin kynttilän ikonostaasin edessä 56

57 JS Samoin tekivät Paavo ja Markku ja useat muutkin 57

58 TS Myös kirkon holvit olivat pyhin kuvin koristeltuja 58

59 HP Luostarin vesihuolto oli järjestetty vieläkin toimivan kanavaverkoston avulla. 59

60 TS Ylä- ja alamäkeä on ollut luostarin historia. 60

61 JS Ankaran luostarin opastusretken jälkeen matkalaisen oli hyvä levähtää luostarin nurmikolla. 61

62 HP Paluumatkalle kohti satamaa lähdettiin mietteliäinä bussissa istuen. 62

63 TS Luostarikäynnin jälkeen Pentin ajatus suuntautui kaukaisuuteen jonnekin luostarin puutarhan himmeään kauneuteen 63

64 Paluumatkalla yritettiin bongata maitovalaita, mutta ei oikein onnistuttu. Rauno Lauhakankaan yhdessä amerikkalaismuusikko Jim Nollmanin kanssa tekemissä kokeissa Vienanmeren maitovalaat osoittautuivat musikaalisiksi eläimiksi. Ne vastasivat kitarointiin empimättä ja oikeassa sävellajissa. Kuva ja teksti Virve Pohjanpalon artikkelista Valaiden vaalijat. Yliopistolainen 9/

65 HP Sen sijaan kuvaan saatiin hylkeitä 65

66 JSE Illan tullen Laatokan uimaseura laajensi toimintaansa myös Vienanmeren viileään syleilyyn. Kapuaminen Kemin satamalaiturilta mereen ja sieltä pois vaati ketteryyttä. Onneksi järeänpuoleinen pelastusrengas oli varattu laiturin viereen valmiiksi. 66

67 PM Seuran jäsenet pääsivät polskuttelemaan Valkessa meressä vain yksi kerrallaan, koska merestä laiturille johti vain yhdet portaat. Kokouspöytäkirjasta ei löydy mainintaa, olisiko joku hypännyt mereen suoraan laiturilta 67

68 PM Vuosikokoukseen osallistuneet seuran jäsenet olivat iloisia ja tyytyväisiä, kun toimintapiiri oli nyt kertaheitolla laajentunut käsittämään kaikki Karjalan järvet ja meret. 68

69 JSE Varmuuden vuoksi pari Laatokka-Vienanmeri uimaseuran jäsenistä filmautti itsensä uuden satamatsasounan edustalla kiitollisina pääsystään takaisin satamalaiturille. 69

70 JS Neljännen päivän aamuna lähdettiin Vienan Kemistä ajaen aluksi noin 100 km Muurmanskista tulevaa tietä Petroskoin suuntaan ja kääntyen Sumakylän kohdalla länteen kohti Rukajärveä. Tie oli jo totuttua parempaa ajella. 70

71 HP Tienvarren maastossa harju ja suot vuorottelivat. Suot olivat männynkäkkärää ja tupasvillaa kasvavia hetteisiä rämeitä. Oli helppo kuvitella niiden kautta etenemisen olleen sodan aikana erittäin rankkaa. 71

72 HP Eversti Erkki Raappanan johtama 14 D oli kesän 1941 aikana edennyt Repolan, Omelian ja Ontosenvaaran kautta Rukajärvelle Mannerheim käski olla jatkamatta hyökkäystä itään, ja linjat jäivät tälle tasalle. Sodanaikaisen korsun kattohirret ja suuaukko näkyivät edelleenkin hyvin maastossa. 72

73 HP Myös taisteluhaudat näkyivät edelleen selvinä urina maastossa. Asemistaan tuhoamispartiot tekivät sissiretkiä Muurmannin radalle. Esim. talvella 1942 majuri Majewskin ryhmä kävi tuhoamassa Majguban rata-aseman perinpohjin. 73

74 JS Rukajärven sodanaikaisen taistelumaaston yhdyshaudassa klubin uusi presidentti esitteli tulevan rotaryvuoden etenemistyyliä. 74

75 TS Muutamat tutkivat vieläkö pesäkkeistä löytyy hylsyjä tai huokuuko korsun ilma 75

76 HP Rukajärven valtauksen jälkeen suomalaisjoukot pitivät voitonparaatin Rukajärven urheilukentällä. Kuvassa näkymä Rukajärven kyläraitilta Rukajärvelle. 76

77 JS Rukajärven sodanaikainen vanha tie on vähitellen kasvamassa umpeen, mutta näkyy silti selvästi monin paikoin uudelle tielinjallekin. 77

78 HP Rukajärveltä bussimatka jatkui Kostamuksen kautta Kajaanin lentoasemalle. Juhani Vakkurin opastuksella olimme saaneet taas rautaisannoksen sota- ja ortodoksihistoriaa, Kalevalaista kulttuuria, 1200 km välillä keikkuvaakin linja-autokyytiä ja voineet ihailla 6 tunnin ajan Vienanmeren valkeita pilviä ja sinisiä laineita. 78