Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:00-17:10 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja Leila Savolainen, 1. varapuheenjohtaja, poissa klo Neeta Röppänen, 2. varapuheenjohtaja Harri Auvinen Nelli Berg-Väänänen Jukka Pulkkinen Minna Reijonen Hetti Rytsy Tapio Tolppanen Taisto Toppinen, klo Erkki Virtanen Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen, kaupunginjohtaja esittelijä Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas, palvelualuejohtaja Markku Rossi valtuuston puheenjohtaja Sari Raassina valtuuston 1. varapuheenjohtaja Irja Sokka valtuuston 2. varapuheenjohtaja Kirsi Soininen, markkinointijohtaja Janne Hentunen, hyvinvoinnin edistämisen klo johtaja Juha Romppanen, yleiskaavajohtaja klo Katri Hiltunen, kaupunkisuunnittelija klo Vesa Toivanen, kaupunginlakimies pöytäkirjanpitäjä Asiat 35-41

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Julkinen Allekirjoitukset Pekka Kantanen puheenjohtaja Vesa Toivanen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginhallituksen kokoushuoneessa, Hetti Rytsy Minna Reijonen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa, Vesa Toivanen Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien ja 39 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 38 ja 40 41, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 38 ja osalta liite A

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Sivu 1 35 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kuopion kaupungin sisäliikuntatilasuunnitelma ja Lippumäen jäähallin muutossuunnitelma Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Kuopioon Kuopion kaupunkirakenne 2030-luvulle Yritystonttia (Siilokatu 1) koskeva esisopimuksen tekeminen / Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö Tilaelementtirakennuksen vuokraaminen Vehmasmäen koulun käyttöön Muutoksenhaku 38, Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 25

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin, että kaupunginhallitus ei pidä kokousta Merkittiin, että kaupunginvaltuuston 1 varapuheenjohtaja Leila Savolainen poistui kokouksesta klo

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat kaupunginhallituksen jäsenet Hetti Rytsy ja Minna Reijonen. Päätös Valittiin Hetti Rytsy ja Minna Reijonen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) 37 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Kaupunginhallitus Asianro 2978/ /2014 Kuopion kaupungin sisäliikuntatilasuunnitelma ja Lippumäen jäähallin muutossuunnitelma Päätöshistoria Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Lähtökohdat Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen hallinnoimien jää- ja uimahallien, Kuopio- hallin, Studentian kaupungin käytössä olevan osuuden sekä väestönsuojien liikuntatilojen käyttöaste on erittäin korkea erityisesti sesonkiaikoina. Suuri osa kaupungin omistamista sisäliikuntatiloista sijaitsee koulujen yhteydessä, mutta nämä liikuntatilat palvelevat eri liikuntalajien tarvetta vain osittain. Sisäliikuntatilojen tarvetta on nykyistä tilatarjontaa enemmän erityisesti talvikaudella mm. jääurheilulla, jalkapallolla, pesäpallolla, salibandylla, lentopallolla, eri ammuntalajeilla, budolajeilla, miekkailulla, telinevoimistelulla, voimistelulla ja uintiurheilulla. Sisäliikuntatilasuunnitelma Ulkoliikuntapaikkojen osalta tilanne on sisäliikuntatilojen tilannetta parempi, mutta merkittävä osa liikuntapaikoista on vielä keskeneräisiä, kuten Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus, Keskuskentän jalkapallostadion sekä Puijon urheilulaakso. Lippumäen liikuntakeskuksen ulkoliikunta alueet on saatu lähes valmiiksi, mutta alueelta puuttuu yleissuunnitelman mukaiset huolto- ja sosiaalitilat. Tilatarpeeseen vastaaminen kaupungin toimesta näyttää nykyisessä taloustilanteessa ja tulevaisuuden talousnäkymässä erityisen haasteelliselta. Kaupungin omien uusien liikuntatilainvestointien toteuttaminen ei tulevassa talousnäkymässä juurikaan ole mahdollista, kun huomioidaan kaupungin investointitarpeet mm. koulurakentamisen osalta. Sisäliikuntatilatarpeeseen vastaamiseksi on valmisteltu suunnitelmaa, jossa huomioidaan kaupungin tuottamien sisäliikuntapaikkapalveluiden kehittämisen lisäksi myös yksityisten toimijoiden kuten liikuntaseurojen ja yritysten mahdollisuudet olla tuottamassa sisäliikuntatilapalveluita. Kaupungin itsensä tuottamista liikuntapaikkapalveluista keskeisessä asemassa ovat koulujen rakentamis- ja peruskorjaushankkeet. Koulutiloja uudistettaessa toteutuksessa huomioidaan liikuntatilojen kokonaistarve, kuten esimerkiksi Jynkän koulun hankesuunnitelmassa on telinevoimistelun tilatarpeiden osalta tehty. Lisäksi hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen lautakuntien välisen sopimuksen mukaisesti (lautakuntien päätökset huhtikuussa

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) 37 Lippumäen jäähallin muutossuunnitelma 2013) tavoitteena on koulujen tilojen liikuntakäytön käyttöasteen nostaminen. Edellä mainituilla toimenpiteillä ei kuitenkaan pystytä vastaamaan kuin osittain niiden liikuntamuotojen tarpeeseen, joille koulujen liikuntatilat eivät täysin sovellu mitoitustensa suhteen. Suuri osa eri liikuntalajeista tarvitsee tiloja, joiden mitoitus mm. kenttämitoitukseltaan, katsomotila- muilta oheistiloiltaan mahdollistaa harjoitus-, kilpailu- ja turnaustoiminnan. Tähän tarpeeseen tavoitteena löytää uusia toimintamalleja, joissa siirrytään soveltuvin osin liikuntatilojen omistamisesta ja rakentamisesta liikunnan harrastajien kohdennettuun ja harkinnan varaiseen tukemiseen ja siten mahdollistetaan uusien käyttäjätarpeiden mukaisten liikuntatilojen syntymisen liikuntatoimijoiden itsensä tai yritysten toimesta. Tämä edellyttänee kaupungin avustus- ja maksupolitiikan tarkastelua sekä jossain määrin valmiutta vuokrata tiloja käyttäjien tarpeisiin. Esimerkkinä avustus- ja maksupolitiikan muutoksesta on jääurheilun maksupolitiikan muutos ja jääurheilun tuen lasten ja nuorten jäävuorojen maksuihin muodostaminen (hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan päätös ). Valmiudesta tilojen vuokraamiseen esimerkkinä on kaupunginhallituksen linjaus, jonka mukaan Lippumäen liikuntakeskuksen liikunta-alueen tarvitsemat huolto- ja sosiaalitilat hankitaan esimerkiksi vuokraamalla ko. tiloja alueen yksityistä liikuntapalveluiden tuottajilta tarkistetun yleissuunnitelman mukaisesti (kaupunginhallituksen päätös ). Lisäksi kaupungin maankäytön suunnittelussa varataan maa-alueita liikuntapaikkapalveluiden toteuttamiseen, kuten esimerkiksi Puijon urheilulaakson yleissuunnitelman tarkistuksessa on tavoitteena tehdä. Lippumäen jää- ja uimahallin jäähallin muuttamisesta sisäliikuntatilaksi on Kuopion kaupungin tilakeskuksen toimesta laadittu alustava selvitys. Selvityksessä on alustavasti tutkittu, miten Lippumäen kallioväestösuojassa sijaitseva jäähalli olisi muutettavissa sisäliikuntatilaksi, jos yksityinen jäähallitarjonta lisääntyisi. Muuttamalla kyseinen jäähallitila sisäliikuntatilaksi saataisiin n m2 sisäliikuntatilaa, joka mahdollistaisi mm. täysimittaisen salibandyareenan, joka täyttäisi lajivaatimukset salibandyliigan yleisökapasiteettia (800 katsojapaikkaa) lukuun ottamatta sekä muuta sisäliikuntatilaa. Lippumäkeen voitaisiin sijoittaa esimerkiksi Kuopio hallin salibandytiloja vastaavat salibandykaukaloratkaisut (yksi täysimittainen ja yksi pieni salibandykaukalo), jolloin Kuopio -hallin käyttöä voitaisiin lisätä mm. jalka- ja pesäpallon tarpeiden mukaisesti. Muutossuunnitelmassa mukana olleeseen ilma aseratatarpeeseen on harrastajien toimesta löytymässä mahdollisesti muu ratkaisu. Lippumäen jäähallin muuttaminen edellyttäisi yksityisen jäähallitilatarjonnan lisääntymistä nykytilanteesta. Viiteaineistona jaetaan kooste sisäliikuntatilasuunnitelmaluonnoksesta ja Lippumäen jäähallin alustavasta muutosselvityksestä.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) 37 Vaikutusten arviointi Ympäristöpoliittisen ohjelman näkökulmasta päätösesitys on neutraali. Yritysvaikutuksiltaan päätösesitys on positiivinen edistäessään yksityistä liikuntapaikkapalveluiden tuottamista. Esitys Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää linjata, että sisäliikuntatilatarjontaa kehitetään edellä esitetyn mukaisesti. Lippumäen jäähallin muutoksen edellytyksenä on: 1. Yksityistä jäähallitarjontaa syntyy nykyistä tarjontaa enemmän. 2. Jäähalliratkaisussa voidaan turvata eri käyttäjäryhmien mm. harrastajien sekä koululiikunnan tilatarpeet. 3. Lippumäen jäähallin muuttamisesta sisäliikuntatilaksi laaditaan tarkempi toteutussuunnitelma ja kustannusarvio hyvinvoinnin edistämisen lautakunnalle hyväksyttäväksi. Valmistelija Janne Hentunen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä hyvinvoinnin edistämisen johtajan esityksen. Päätös Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Palvelualuejohtaja muutti esityksen 3. kohtaa seuraavasti: Lippumäen jäähallin muuttamisesta sisäliikuntatilaksi laaditaan tarveselvitys ja tarkempi toteutussuunnitelma ja kustannusarvio hyvinvoinnin edistämisen lautakunnalle hyväksyttäväksi. Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta : Hyvinvoinnin edistämisen lautakuntakunta käsitteli kokouksessaan Kuopion kaupungin sisäliikuntasuunnitelmaluonnosta ja alustavaa Lippumäen jäähallin muutossuunnitelmaa. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päätti linjata, että sisäliikuntatilatarjontaa kehitetään kyseisen päätösesityksen mukaisesti. Lippumäen jäähallin muutoksen edellytyksenä on, että yksityistä jäähallitarjontaa syntyy nykyistä tarjontaa enemmän, jää-

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) 37 halliratkaisussa voidaan turvata eri käyttäjäryhmien mm. harrastajien sekä koululiikunnan tilatarpeet ja Lippumäen jäähallin muuttamisesta sisäliikuntatilaksi laaditaan tarveselvitys ja tarkempi toteutussuunnitelma ja kustannusarvio hyvinvoinnin edistämisen lautakunnalle hyväksyttäväksi. Tarveselvitys Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen hallinnoimien jää- ja uimahallien, Kuopio-hallin, Studentian kaupungin käytössä olevan osuuden sekä väestönsuojien liikuntatilojen käyttöaste on erittäin korkea erityisesti sesonkiaikoina. Suuri osa kaupungin omistamista sisäliikuntatiloista sijaitsee koulujen yhteydessä, mutta nämä liikuntatilat palvelevat eri liikuntalajien tarvetta vain osittain. Sisäliikuntatilojen tarvetta on nykyistä tilatarjontaa enemmän erityisesti talvikaudella mm. jääurheilulla, jalkapallolla, pesäpallolla, salibandylla, lentopallolla, eri ammuntalajeilla, kamppailulajeilla, miekkailulla, telinevoimistelulla, voimistelulla ja uintiurheilulla. Jääurheilun osalta on arvioitu yhden sisäjääradan lisätarve. Nykyisin Kuopion kaupunki omistaa kaksi sisäjäärataa yhden Niiralan jäähallissa ja toisen Lippumäen väestösuojan uima- ja jäähallissa. Lisäksi Kuopion läheisyydessä on Siilinjärvellä Tuplajäät Oy:n omistama kahden jääradan jäähalli. Lisäksi kuopiolaiset jääurheilun harrastajat käyttävät lähikuntien jäähalleja toimintansa järjestämiseen. Juniorijääkiekkoilua harrastaa Juniori Kalpa ry:ssä Kuopiossa nykyisin noin 1000 junioria ja luistelukouluun osallistuu yli 200 lasta. Kalpa Hockey Oy vastaa edustusjääkiekkotoiminnasta sekä Nuorten SM-liigassa pelaavan A- juniorijoukkueen toiminnasta. Harrastejääkiekkotoimintaan osallistuu useita kymmeniä harrasteryhmiä. Harrastajia harrastekiekkotoiminnassa on tällä hetkellä noin 700 henkilöä. Harrastejääkiekko sekä työpaikkaliikunta ovat jäähallien kasvavia käyttäjäryhmiä. Taito- ja muodostelmaluistelun harrastajia Kuopiossa on yli 400, kun mukaan lasketaan seurojen luistelukoululaiset. Koululiikunnan tarve sisäjääradoille koostuu koulujen opetussuunnitelman mukaisesta toiminnasta sekä urheiluakatemiatoiminnasta. Vuosittain Lippumäen nykyisestä jäähallin osalta vuosittainen käyttötuntimäärä on ollut noin 500 käyttötuntia / vuosi. Lisäksi useilla liikuntalajeilla on tarve saada lisäharjoittelu- ja kilpailuolosuhteita erityisesti talvikuukausille. Lippumäen jäähallin muutoksella jääradasta sisäliikuntatilaksi voitaisiin vastata osittain eri liikuntaseurojen tilatarpeisiin. Salibandyn täysimittaiset kilpailuolosuhteet löytyvät ainoastaan Kuopiohallista ja Kuopio-hallin salibandykenttä on salibandyn käytettävissä ainoastaan osittain johtuen Kuopio-hallin muiden lajien mm. turnauskäytöstä sekä hallin tapahtumakäytöstä. Salibandya harrastaa seuratoiminnassa Kuopiossa lähes 1000 lasta ja nuorta. Lisäksi Kuopion Welhot ry:n miesten edustusjoukkue pelaa tällä hetkellä I divisioonassa. Lippumäen jääradan muutos mahdollistaisi toisen täysimittaisen salibandykentän toteuttamisen lajin harrastus- ja kilpailukäyttöön sekä muuta harrastustilaa eri liikuntalajien käyttöön. Muutos parantaisi myös Lippumäen väestönsuojan läheisyydessä sijaitsevien koulujen liikuntamahdollisuuksia. Lippumäen jäähallin muutos sisäliikuntatilaksi mahdollistaisi osittain Kuopio hallin mm. jalkapallon ja pesäpallon talviharjoitteluolosuhteiden uudelleen tarkastelun. Jalka- ja pesäpallolla suurin lisäkäyttövuorojen tarve harjoitus- ja kilpailukäyttöön ajoittuu joulu maaliskuulle erityisesti tammi- helmikuun ajalle. Muutos mahdollistaisi ns. kolmannen kenttälohkon käyttämisen nykyistä yhtenäisempinä ajanjaksoina keskeisinä talvikuukausina ja parantaisi

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) 37 siten jalka- ja pesäpallon talviharjoittelu- ja kilpailuolosuhteita. Jalkapalloa harrastaa seuratoiminnassa tällä hetkellä noin lasta ja nuorta. KuPS Oy vastaa miesten ja Pallokissat ry naisten edustusjoukkuetoiminnasta. Molemmat seurat pelaavat pääsarjatasolla. Jalkapallon tulevaksi sisäliikuntatilatarpeeksi on arvioitu Kuopio hallin toiminnallisen kehittämisen lisäksi kaksi täysimittaisen jalkapallokentän kokoista tekonurmipintaista talviharjoitteluolosuhderatkaisua Pesäpalloa harrastaa tällä hetkellä Kuopiossa yli 100 lasta ja nuorta. Kuopio Seudun Pesäpalloilijat ry vastaa edustusjoukkuetoiminnasta ja joukkue pelaa tällä hetkellä Ykköspesiksessä. Lippumäen liikuntakeskuksen alueella ulkoliikunta alueet on saatu lähes valmiiksi, mutta alueelta puuttuu yleissuunnitelman mukaiset huolto- ja sosiaalitilat sekä luonnonjääradan muuttamisen tekojääradaksi. Yksityisestä jäähallista olisi mahdollisuus selvittää pukeutumis- ja peseytymistilojen vuokraaminen koululiikunnan ja muiden ulkoliikunta-alueiden käyttäjien käyttöön. Ympärivuotiseksi käyttötarpeeksi on arvioitu kaksi pukeutumis- ja peseytymistilaa wc tiloineen yksi naisten / tyttöjen sekä yksi miesten / poikien käyttötarpeisiin. Lisäksi kesäkaudelle pukeutumis- ja peseytymistiloja tarvittaisiin viereisen tekonurmikentän käyttäjien harjoitus- ja kilpailukäyttöä varten. Edellä mainittujen käyttäjätarpeiden lisäksi eri liikuntalajeilla on tilatarvetta erityisesti yhdelle suurelle sisäliikuntatilalle, joka mahdollistaisi mm. salibandyn ja lentopallon pääsarjatason ottelutapahtumien järjestämisen sekä monipuolisen harjoittelu- ja harrastustoiminnan. Tarkempi sisäliikuntatilasuunnitelmaesitys on liitteenä. Lippumäen jäähallin muutos sisäliikuntatilaksi Lippumäen jää- ja uimahallin jäähallin muuttamisesta sisäliikuntatilaksi on Kuopion kaupungin tilakeskuksen toimesta laadittu selvitys. Selvityksessä on tutkittu, miten Lippumäen kallioväestösuojassa sijaitseva jäähalli olisi muutettavissa sisäliikuntatilaksi, jos yksityinen jäähallitarjonta lisääntyisi. Muuttamalla kyseinen jäähallitila sisäliikuntatilaksi saataisiin n m2 sisäliikuntatilaa, joka mahdollistaisi mm. täysimittaisen salibandyareenan, joka täyttäisi lajivaatimukset salibandyliigan yleisökapasiteettia (800 katsojapaikkaa) lukuun ottamatta sekä muuta sisäliikuntatilaa. Lippumäkeen voitaisiin sijoittaa esimerkiksi Kuopio hallin salibandytiloja vastaavat salibandykaukaloratkaisut (yksi täysimittainen ja yksi pieni salibandykaukalo), jolloin Kuopio -hallin käyttöä voitaisiin lisätä mm. jalka- ja pesäpallon tarpeiden mukaisesti. Muutossuunnitelmassa mukana olleeseen ilma aseratatarpeeseen pyritään löytämään muu ratkaisu, jolloin toimintatilaa muuhun liikuntakäyttöön saataisiin enemmän ja muutostöiden kustannukset laskivat jonkin verran (arvioitu osuus kustannusarviosta noin euroa). Muutoksella ei olisi vaikutusta Lippumäen kallioväestösuojan väestönsuoja käytölle. Muutoksesta on laadittu kustannusarvio. Kustannusarvio sisältää suunnittelun ja rakennuttamisen, rakennusteknisten töiden sekä hankevarausten kustannukset. Kustannusarvio on yhteensä euroa (alv 0 %). Lippumäen kallioväestön suojassa sijaitsee myös uimahalli. Uimahalliin on suunniteltu tehtäväksi peruskorjaus alustavasti vuonna Mahdollinen jäähallin muutos olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevintä ajoittaa sa-

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) 37 maan ajankohtaan uimahalliosan peruskorjauksen kanssa. Lippumäen uimahallin peruskorjauksen alustava kustannusarvio on euroa (alv 0 %). Muutoksen toiminnallinen ja taloudellinen vaikutus Toiminnallisesti Lippumäen jäähallin muutos parantaisi erityisesti tällä hetkellä Kuopio hallissa keskeisesti toimivien palloilulajien sekä joiltain osin muidenkin sisäliikuntatilaa tarvitsevien harjoittelu- ja kilpailuolosuhteita. Kuopio hallin osalta muutos mahdollistaisi erityisesti kysytyimpien talvikuukausien tilankäytön kehittämisen vähentämällä tilamuutostarvetta. Hallin käyttötuntimääriin muutoksella olisi positiivinen vaikutus, jolloin taloudellisesti muutos olisi vastaavasti positiivinen. Lippumäen sisäjääradan muuttaminen sisäliikuntatilaksi mahdollistaisi nykyistä suuremman käyttötuntimäärän, koska jään tekemisen ja hoitamisen vaatima aika voitaisiin osoittaa suoraan käyttötunneiksi. Vaikka muutos käyttötuntimäärässä on positiivinen, talousarvion valmistelussa on huomioitava jääurheilun tukijärjestelmän kustannus. Jääurheilun tukijärjestelmän avulla voidaan jatkossakin tukea lasten ja nuorten jääurheilun tilakustannuksia. Lippumäen jääradan poistuessa käytöstä, koululiikunnan opetussuunnitelman mukaisten ja urheiluakatemiatoiminnan tarpeiden mukaisten sisäjääolosuhteiden järjestäminen sekä Lippumäen liikuntakeskuksen ulkoliikuntapaikkojen pukeutumis- ja peseytymistilatarpeet olisi omien tilaratkaisujen vaihtoehtona mahdollista järjestää vuokraamalla tilat yksityisiltä palveluntuottajilta. Tarpeiden toteuttamiseen tulisi tarvittaessa varautua talousarviossa, mikäli Lippumäen liikuntakeskuksen alueelle rakentuu yksityinen jäähalli ja Lippumäen kallioväestönsuojassa sijaitseva jäärata muutetaan sisäliikuntatilaksi. Lippumäen kallioväestönsuojassa sijaitsevan jääradan muutoksesta sisäliikuntatilaksi on pidetty Lippumäen uima- ja jäähallin henkilöstölle yhteistoimintatilaisuus ja muutossuunnitelma on käsitelty Kasvun- ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueiden yhteisessä johtoryhmässä Esitys Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyy sisäliikuntatilasuunnitelman ja Lippumäen kallioväestönsuojassa sijaitsevan jäähallin muutosesityksen sisäliikuntatilaksi osaltaan ja esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa: 1. Lippumäen kallioväestön suojassa sijaitseva jäärata muutetaan sisäliikuntatilaksi, mikäli kaupunkiin saadaan nykyistä enemmän jäähallikapasiteettia. Samassa yhteydessä toteutetaan Lippumäen väestönsuojassa sijaitsevaan uimahalliin peruskorjaus. Edellä mainittuun muutokseen tulisi talousarviossa varautua siten, että vuoden 2016 investointisuunnitelmassa varataan Lippumäen kallioväestönsuojan muutoksen ja peruskorjauksen suunnitteluun määräraha ja vuodelle 2017 peruskorjauksen toteuttamiseen. 2. Tilojen vuokraamisen vaihtoehto koululiikunnan käyttöön ja Lippumäen liikuntakeskuksen ulkoliikuntapaikkojen käyttäjien käyttöön selvitetään tilakeskuksen ja palvelualueiden yhteistyönä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Toiminnallisten tarpeiden toteuttamiseen varaudutaan tarvittaessa Kuopion kaupungin vuoden 2017 talousarviossa. Valmistelija Harri Korkalainen puh Janne Hentunen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä hyvinvoinnin edistämisen johtajan esityksen. Päätös Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Korjataan teknisenä korjauksena liitteeseen nro 5 viimeiselle sivulle: katsomokapasiteetti noin 1200 hengelle muutetaan 1500 hengelle. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan esityksen. Päätös Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Liitteet /2014 Sisäliikuntatilasuunnitelma ja Lippumäen jäähallin muutosselvitys /2014 Vaikutusten arviointi /2014 Sisäliikuntatilasuunnitelma 2015 Hyvinvoinnin edistämisen johtaja esittelee asiaa kokouksessa. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan esityksen.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) 37 Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. Merkittiin, että kaupunginhallituksen jäsen Taisto Toppinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Asianro 4474/ /2015 Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Kuopioon Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Kansallinen kaupunkipuisto perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Sen mukaan kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- ja luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto, kaupungin keskelle sijoittuva yhtenäinen viheralue. Suomessa on kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa Hämeenlinna, Heinola, Pori, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka ja Forssa. Valmisteilla on mm. Tampere ja Seinäjoki. Kansallisen kaupunkipuiston selvitystyö jakautuu esiselvitys- ja hakemusvaiheeseen. Esiselvitysvaiheesta valmistui väliraportti vuonna Siinä on selvitetty kansalliseen kaupunkipuistoon soveltuvat alueet tai aluekokonaisuudet sekä tuotu esille näiden pohjalta vaihtoehdot ja esitys mahdolliseksi kaupunkipuistoksi. Lisäksi siinä on tuotu esille kaupunkipuiston oikeusvaikutukset, hyödyt, haitat ja joustomahdollisuudet. Kaupunginhallitus käsitteli väliraportin ja hyväksyi sen jatkosuunnittelun pohjaksi ja esitti sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Seuraava vaihe on hakemusvaihe. Tähän kuuluu pääpiirteissään vielä väliraportin tarkentaminen maastokäynteineen ympäristöministeriön kanssa. Näiden jälkeen tulee hakemuksen laatiminen, sen hyväksyminen ja ympäristöministeriön käsittely. Asiaa esitellään yksityiskohtaisemmin kokouksessa. Liitteenä on esittelyaineisto. Liitteet /2015 Kansallinen kaupunkipuisto, esittelyaineisto Valmistelija Juha Romppanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. päättää, että kaupunki hakee kansallista kaupunkipuistoa. Päätös Merkittiin, että yleiskaavajohtaja Juha Romppanen selosti asiaa. Merkittiin, että Leila Savolainen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) 38 Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Asianro 4485/ /2015 Kuopion kaupunkirakenne 2030-luvulle Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Kaupunkirakennesuunnitelma on strateginen maankäytön suunnitelma, joka visioi ja tarkastelee Kuopion kasvun ja kehityksen mukaisia asumisen ja työpaikkojen kasvualueita ja kaupunkirakenteen tavoitteita 2030-luvulle saakka. Maankäytön tulevaisuuden suunnittelun apuvälineenä kaupunkirakennesuunnitelma tukee kaupungin elinvoimaa, ja sen tarkoituksena on esittää vaihtoehtoja ja todennäköisiä näkymiä kaupungin kasvulle ja kehitykselle. Kuopiolle on laadittu erilaisia kaupunkirakennesuunnitelmia seitsemän kappaletta vuosien välisenä aikana. Nyt valmisteilla oleva suunnitelma on lajissaan kahdeksas. Edellinen on vuodelta 2000, jonka jälkeen Kuopioon on liittynyt neljä kuntaa ja väkiluku on noussut noin asukkaaseen ( ). Viime vuosina kaupunkirakennetta on tarkasteltu useiden erillisselvitysten avulla (mm. korkea rakentaminen, teollisuustontit, Y-tontit, Kuopion palveluverkosto), jotka toimivat myös tämän työn lähtöaineistona. Kuopion väestöennuste 2030 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Uusi ennuste on viime vuosien vahvaa väestökehitystä peilaava ns. trendiennuste, jonka mukaan Kuopion väestönkasvu jatkuu voimakkaana myös tulevina vuosina. Kuopion kaupunki on myös allekirjoittanut Kuopion kaupunkiseudun kasvusopimukseen, jonka mukaan tavoitteena on n asukkaan kasvu. Väestöennuste ja kasvusopimus ovat perusteena ja lähtökohtana kaupunkirakennesuunnitelmalle. Kaupunkirakennesuunnitelmassa esitetään Kuopion kasvusuunnat eli asumisen ja työpaikkojen tulevaisuuden laajenemisalueet. Vahva vuosittainen kerrostalorakentaminen on asuntotuotannon ja väestöennusteen toteutumisen edellytys. Vuoteen 2030 mennessä Kuopioon tarvitaan laskennallisesti yhteensä noin uutta asuntoa eli keskimäärin asuntoa/vuosi. Vastaavasti laskennallisen työvoimalaskelman mukaan työpaikkojen tarve on yhteensä noin työpaikkaa ja keskimäärin 500 työpaikkaa/vuosi nettokasvua vuoteen 2030 mennessä. Työvoimalaskelman toteutumisen edellytyksenä ovat hidas myönteinen työllisyyskehitys, väestön työvoimaan osallistumisen kasvu ja työttömyyden väheneminen tarkastelukaudella. Etelässä pientalorakentaminen sijoittuu Hiltulanlahden jälkeen Vanuvuoren alueelle ja lännessä kerrostalorakentaminen etenee Savilahden ja Savisaaren jälkeen Neulaniemeen. Täydennysrakentamista pyritään vahvistamaan tulevina vuosina ja olevan kaupunkirakenteen vahva täydennysrakentaminen ( Vanhat alueet kunniaan ) on nyt vaihtoehtoinen tulevaisuuden skenaario. Toisena vaihtoehtona on näyttävään ja imagollisesti kilpailukykyiseen uusien alueiden nopeaan rakentamiseen panostaminen ( Kilpailukykyä ja näyttävyyttä ).

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) 39 Kaupunkirakennesuunnitelmaa on valmisteltu konsernipalvelujen Strategisen maankäytön suunnittelussa ja työtä on ohjannut yleiskaavajohtaja Juha Romppanen. Työstä on valmistunut raporttiluonnos, jota on esitelty valtuuston iltakoulussa Suunnitelman tavoitteena on valmistua ja edetä päätöskäsittelyihin syksyllä Selvitystyötä esitellään yksityiskohtaisemmin kokouksessa. Liitteet /2015 Kuopion kaupunkirakenne (KARA) 2030-luvulle tiivistelmä Valmistelija Juha Romppanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. merkitsee asian tiedoksi. Päätös Merkittiin, että kaupunkisuunnittelija Katri Hiltunen selosti asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen. Merkittiin, että yleiskaavajohtaja Juha Romppanen ja kaupunkisuunnittelija Katri Hiltunen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn päätyttyä.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Asianro 4356/ /2015 Yritystonttia (Siilokatu 1) koskeva esisopimuksen tekeminen / Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Kuopion kaupunki omistaa yritystontin osoitteessa Siilokatu 1. Tontilla sijainnut kaupungin varikko on siirtynyt muualle. Kaupungilla ei ole käyttöä tontille ja rakennuksille. Tontin myynnistä on neuvoteltu Lidl Suomi Kommandiittiyhtiön kanssa. Tontille on tarkoitus rakentaa noin 2500 k-m2 suuruinen kauppa. Tarkoituksena on tehdä Kuopion kaupungin ja Lidl Suomi Kommandiittiyhtiön kesken esisopimus tontin ja rakennusten kaupasta. Lopullinen kauppa tehtäisiin, kun rakennushankkeeseen tarvittavat viranomaisluvat on saatu sekä rakennusten purkukustannukset ovat selvillä.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) 40 Tontin tiedot ja hinnoittelu Tontin pinta-ala on m2, jossa on rakennusoikeutta 9332 k-m2 (e=0.60). Tontti on hyväksytyssä asemakaavassa (418) osoitettu teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (TK-4). Lisäksi kaavan mukaan alueella ei saa harjoittaa elintarvikkeiden vähittäismyyntiä. Tontilla sijaitsee neljä varastorakennusta yhteiskerrosalaltaan noin k-m² ja asuinrakennus kerrosalaltaan noin 128 k-m². Tontti ja varastorakennukset ovat olleet Kuopion kaupungin varikkokäytössä tukikohta-, toimisto- ja varastotiloina. Asuinrakennus on ollut vuokrattuna asuinkäyttöön. Kaikki rakennukset ovat purkukuntoisia. Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö on hakenut asemakaavasta poikkeamista päivittäismyymälän rakentamista varten. Poikkeaminen on myönnetty asemakaavapäällikön päätöksellä. Kaupunginvaltuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman mukaisesti Haapaniemen liiketonttien hinta määräytyy rakennusoikeuden mukaan. Haapaniemen tonttien rakennusoikeuden hinta on 223,64 /k-m2, joten tontin hinnaksi muodostuu euroa. Kiinteistön arvosta hankitaan ennen lopullisen kaupan tekoa arviolausunto. Kauppahinnasta vähenne-

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) 40 tään esisopimuksen voimassaoloaikana selvitettävät rakennusten purkukustannukset. Maaperäselvitykset Kaupunki on teettänyt maaperätutkimuksia tontilla vuosina 2002, 2013 sekä Tontilla on tehty osittaisia maaperän puhdistustoimenpiteitä vuonna 2005, jolloin maaperää kunnostettiin massanvaihdolla ja polttoainesäiliöt sekä niiden betoniset suojakammiot poistettiin maaperästä. Kunnostustoimenpiteiden jälkeen kyseinen kohta on todettu raportin mukaan puhtaaksi. Viimeisimmän tutkimusraportin mukaan öljyhiilivetyjen osalta kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia todettiin vuoden 2013 tutkimuksessa kahdessa tutkimuspisteessä ja vuoden 2015 tutkimuksessa yhdessä tutkimuspisteessä. Tutkimusraportissa arvioidaan, että öljyhiilivedyillä pilaantuneen alueen pinta-ala ko. pisteiden edustamilta osin on noin 400 m² ja öljyllä pilaantuneen (pitoisuudet yli alemman ohjearvotason) maa-aineksen määräksi arvioidaan noin 225 m³ (n. 450 tonnia). Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö suorittaa maaperän kunnostustyöt rakentamisen aikana kaupungin valvonnassa. Kaupunki vastaa maaperän kunnostuskustannuksista sopimusehtojen mukaisesti. Vaikutusten arviointi Päätös on yritysvaikutuksiltaan positiivinen. Hanke tuo lisähoukuttavuutta koko alueelle. Myös lähialueen tonttien kysyntä kasvaa. Hanke lisää kaupan kilpailua. Lisätietoja antavat kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen puh ja tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen puh Esitys Esitän kaupunginhallitukselle Kuopion kaupungin ja Lidl Suomi Kommandiittiyhtiön välisen tonttia koskevan esityslistan liitteenä olevan esisopimuksen hyväksymistä. Lisäksi esitän, että kiinteistöjohtaja oikeutetaan päättämään lopullisesta kaupasta liitteenä olevan esisopimuksen mukaan. Lisäksi esitän, että kuntalain 98 :n nojalla tämä päätös pannan täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Liitteet /2015 Esisopimusluonnos Valmistelija Pirkko Laaksonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) 40 Päätös Merkittiin, että kokouksessa oli esillä päivätty kiinteistöä koskeva arviokirja, joka liitettiin asiakirjoihin. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Asianro 3065/ /2015 Tilaelementtirakennuksen vuokraaminen Vehmasmäen koulun käyttöön Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus ja hankintojen koordinointi Vehmasmäen koulu on eteläisen maaseutualueen koulu. Koulun oppilasmäärä on kasvanut osittain verkostoratkaisujen seurauksena (Kaupunginvaltuuston päätös ) ja jossain määrin myös Vehmasmäen ja Hiltulanlahden oppilaaksiottoalueiden rajoissa tapahtuneiden muutosten seurauksena. Hiltulanlahden alueen rakentaminen käynnistyy 2015 ja kasvattaa edelleen alueen lapsimäärää. Vehmasmäen koulun yleisopetustilat koostuvat kuudesta luokkatilasta, joiden koko vaihtelee välillä 39,2 60,1 m 2. Tilat mahdollistavat hyvin ns. yksisarjaisen alakoulun toiminnan, mutta tilat ovat haasteelliset, mikäli ryhmäkoossa tapahtuu vuosittain koulun kokoon nähden isoja vaihteluita. Vehmasmäen koulussa aloittaa ensimmäisellä luokalla 31 oppilasta, mikä tarkoittaa kahta opetusryhmää. Syksyllä 2016 aloittavien määrä on ennusteen mukaan 19 ja syksyllä , jolloin taas aloittavien ryhmien määrä on kaksi. Tilapainetta ei tällä hetkellä voida purkaa Hiltulanlahteen ennen kuin sinne rakennetaan uusi koulu (Kuopion peruskoulu- ja lukioverkkoselvitys 2011). Tilaratkaisuksi on selvitetty kolmea eri vaihtoehtoa: - nykyisen talonmiehen asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen ja peruskorjaaminen - osan toiminnoista siirtäminen vuokratiloihin noin puolen kilometrin päähän koulurakennuksesta - tilapäisen tilaelementtirakennuksen vuokraaminen koulun tontille. Kasvun ja oppimisen palvelualueen ja Kuopion Tilakeskuksen kesken on päädytty Vehmasmäen koulun määräaikaiseen vuokratilaratkaisuun. Lisätilan tarve on kaksi luokkatilaa (OT3) oheistiloineen ja ne voidaan sijoittaa nykyisen kiinteistön välittömään läheisyyteen määräajaksi. Kasvun ja oppimisen lautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja valtuuttanut palvelualueen jatkamaan vuokratilaratkaisun valmistelua yhteistyössä Kuopion Tilakeskuksen kanssa. Vuokratilan toimittajaksi on valittu puitesopimuksen perusteella Cramo Oy ja vuokrasopimus solmitaan yhden vuoden määräajaksi alkaen. Tarvittaessa sopimusta jatketaan aina vuodeksi kerrallaan. Ylläpitokuluineen vuokrarakennuksen vuosikustannukset palvelualueelle ovat noin euroa. Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi on liitteenä.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) 41 Esitys Esitän, että kaupunginhallitus valtuuttaa Kuopion Tilakeskuksen vuokraamaan Vehmasmäen koulun tontille sijoitettavan, kaksi luokkatilaa ja oheistilat käsittävän tilaelementtirakennuksen Cramo Oy:ltä siten, että rakennus on koulun käytettävissä syksyllä Liitteet /2015 Tilaelementtirakennuksen vuokraaminen Vehmasmäen koulun käyttöön, vaikutusten ennakkoarviointi Valmistelija Harri Korkalainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy konserniohjausjohtajan esityksen. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Muutoksenhakuohje Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / kaupunginhallitus, suunnitteluasiat (38, ) Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimusviranomainen Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kaupunginhallitus Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Postiosoite PL KUOPIO Käyntiosoite Tulliportinkatu 31 Puhelin Faksi Sähköposti kirjaamo@kuopio.fi Virka-aika talviaikaan , kesäaikaan Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös telekopiona (faksina) tai sähköpostina. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä tai mikäli määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Muutoksenhakuohje Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.