PÄÄTÖS Nro 71/2012/2 Dnro ISAVI/34/04.09/2012. Annettu julkipanon jälkeen Suonenjoen kalataloudellinen kunnostus, Suonenjoki

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 71/2012/2 Dnro ISAVI/34/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Suonenjoen kalataloudellinen kunnostus, Suonenjoki HAKIJA Suonenjoen kaupunki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Suonenjoen kaupunki (tekninen osasto) on aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Suonenjoen virtapaikkojen (Yläkoski ja Myllykoski) kalataloudelliseen kunnostamiseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesistön koskien kunnostus tämän hakemuksen tarkoittamassa mittakaavassa edellyttää vesilain 3 luvun 2 :n perusteella lupaa. Aluehallintovirasto on vesilain 1 luvun 7 :n 1 momentin nojalla lupaviranomainen vesitalousasioissa. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SUOJELUALUEET Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut , Suonenjoki kuuluu vesimatkailun kehittämisalueeseen ja virkistys- ja matkailuvyöhykkeeseen. Aluevarauksissa Suonenjoki on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Kaavassa Suonenjokeen on merkitty sekä nykyinen että uusi veneväylä. Suonenjoen varrella on myös 10 muinaismuistokohdetta. Myös Suonenjoen taajama-alueiden osayleiskaavassa jokialue on osoitettu virkistykseen. Lisäksi jokirannat on merkitty arvokkaiksi maisema-alueiksi (ma-1) ja Ylä- ja Myllykoskien kohdalla myös luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi (luo), joiden ominaispiirteitä ei saa heikentää. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Suonenjoen vesistö virtaa Suonenjoen kaupungin keskustaajamassa. Suonenjoki laskee Suonteesta Iisveteen. Joen pituus on noin 5 km ja valuma-alueen pinta-ala 337 km 2. Joen pituuskaltevuus on loiva korkeuseron ollessa vain noin metrin luokkaa. Joessa on kaksi selvästi erottuvaa virtapaikkaa eli kunnostuskohteet Myllykoski ja Yläkoski, jotka sijaitsevat joen keskijuoksulla. Joki virtaa taajama- ja teollisuusympäristössä, mutta rantavyöhyke on säilynyt suurelta osin luonnontilaisena. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Kunnostuksen tarkoitus ja yleiskuvaus Vesistö- ja kalastotiedot Suonenjoen kalataloudellisten kunnostuksen keskeinen tavoite on parantaa virtakutuisten kalalajien, erityisesti taimenen luontaista lisääntymistä sekä joen virkistyskalastusmahdollisuuksia. Toimenpiteet suunnitellaan siten, että joen käyttö melontareittinä säilyy. Toimenpiteillä voidaan monipuolistaa nykyisellään varsin piirteetöntä virtausta Yläkoskella ja Myllykoskella sekä parantaa siten myös joen maisemallista ilmettä. Suonenjoki sijaitsee Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen Rautalammin reitin alueella. Vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on vesistöjen vähintään hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille Suonenjoen todetaan olevan yhdyskuntapuhdistamon ravinnekuormituksen vuoksi tilaltaan heikentynyt. Alustavan luokituksen mukaan Suonenjoen tila on tyydyttävä. Suonenjoessa kulkee Pohjois-Savon melontareitteihin kuuluva Iisvesi-Unnukka -reitti palveluvarustuksineen. Joen alaosalla veden fosforipitoisuus on yli kaksinkertainen yläjuoksun vertailupisteeseen verrattuna. Jätevedenpuhdistamo purkaa vetensä kunnostuskohteiden yläpuolelle Kimpanlampeen, jossa on runsaasti uposkasvillisuutta, lähinnä karvalehteä. Puhdistamon ja jätevesien purkupaikan siirto pois Suonenjoesta on vireillä. Suonenjoen kalastoa on hoidettu pääasiassa kaupungin jätevedenpuhdistamon velvoiteistutuksina. Istutuslajina oli vuoteen 2002 saakka kirjolohi ja vuodesta 2003 alkaen 4- vuotias taimen. Vuonna 2008 jokeen tehtiin taimenen mäti-istutus. Suonenjoen koskialueiden kalastoa ja taimenen poikastuotantoa on selvitetty sähkökoekalastuksilla vuosina 2008 ja Lokakuussa vuonna 2008 tehdyssä sähkökoekalastuksissa havaittiin taimenen kesänvanhoja ja 1-vuotiaita poikasia Myllykosken sivuuomassa. Pienimmät poikaset olivat todennäköisesti peräisin vastakuoriutuneilla poikasilla tehdyistä istutuksista. Yläkoskelta saatiin vain yksi 1-vuotias yksilö. Kivisimppuja oli

3 Kunnostustoimenpiteet molemmissa koskissa runsaasti. Yläkoskessa havaittiin myös runsaasti taimenen kutukuoppia, mutta ainakaan edellisvuoden kutu ei ollut tuottanut jälkeläisiä, mikä voi viitata puutteisiin poikastuotantoalueissa. Koekalastusten tulosten perusteella joen taimenen luontainen poikastuotanto on vähäistä. Koskiuoma on harvakivinen ja suhteellisen paljas. Taimenen kutukuoppia havaittiin kuitenkin useita. Myös taimenen kututapahtumia on raportoitu kaikilta koskilta ja myös joen yläosan virtapaikoilta. Suonteen kalastusalueen antaman lausunnon mukaan vuosittain on tehty havaintoja nousevista taimenista, harjuksista ja siioista. Runsaiden virtaamien aikana nämä lajit hakeutuvat jokeen järvien syönnösalueilta. Suonenjoen kalataloudellinen arvo on noussut erittäin ratkaisevasti vuonna 1994 perustetun virkistyskalastusalueen vuoksi. Lupa-alue on muun muassa sijaintinsa vuoksi erittäin otollinen, koska se sijaitsee kaupunkitaajaman keskellä ja lupa-alueen välittömässä läheisyydessä asuu suuri määrä kalastajia. Kunnostustoimenpiteistä on laadittu koskikohtaiset suunnitelmakartat, joihin toimenpiteet on merkitty. Yläkosken pinta-ala on noin m 2 ja Myllykosken noin 800 m 2. Kunnostus tehdään pienikokoisella kaivinkoneella edeten joen virtaussuunnassa. Sekä Yläkoskessa että Myllykoskessa on pienpoikasille soveltuvaa suoja-aluetta erittäin niukasti. Kutusoraa lisätään soveltuviin virtauskohtiin molempien koskien yläosille. Rantojen tuntumaan asetellaan sekakokoista kiveä (läpimitta mm) kalanpoikasten suojapaikoiksi. Koskissa käytetään paikalle ajettavaa kivimateriaalia. Virtausta ohjataan rannan tuntumaan kivistä muotoilluilla kynnysrakenteilla. Kanoottiväylä pidetään avoimena. Yläkosken niskalla paljastetaan kutusora-aluetta. Myllykoskeen ajetaan kutusoraa noin 10 tonnia. Koskien yläosille asetetaan pinnan yläpuolelle ulottuvat kivet molemmin puolin uomaa ja tarpeen vaatiessa myös muualle koskialueelle osoittamaan kanoottiväylän sijaintia. Koskiin kaivetaan yksittäisiä syvänteitä isompien kalojen oleskelupaikoiksi kohtiin, jossa ei ole saviperäistä maa-ainesta. Myllykosken pohjoisrannalla olevien kahden sivu-uoman lähtöpäätä syvennetään lisävirtauksen ohjaamiseksi nykyisellään ajoittain kuivuviin uomiin. Rannanpuoleista, osittain lammikoksi kaivettua uomaa täytetään kiviaineksella ja sen paikalle muotoillaan mutkitteleva, noin metrin levyinen puro. Molemmat sivu-uomat kivetään käsityönä mahdollisimman luonnonmukaisiksi. Kaikki kunnostustoimenpiteet tehdään virkistyskauden ulkopuolella välisenä aikana. 3

4 4 Hankealueen omistus ja sitä koskevat sopimukset Kunnostusalueet sijoittuvat Jauhomäen osakaskunnan ( ), Petsamon osakaskunnan ( ) ja Suonenjoen pohjoisen osakaskunnan ( ) omistamille vesialueille. Hakija on tehnyt osakaskuntien kanssa sopimukset, joiden mukaan Suonenjoen kaupunki on oikeutettu tekemään kunnostussuunnitelman mukaiset toimenpiteet osakaskuntien vesialueilla. Hankkeen vaikutusten arviointi Kaivinkoneella työskentely aiheuttaa tilapäisen samentumishaitan uomassa. Vaikutus on kovapohjaisilla virtapaikoilla kuitenkin lyhytaikainen. Kone liikkuu kunnostustyössä uomaa pitkin, jolloin rantapuustolle ei aiheudu haittoja. Kunnostuksella ei mataloiteta tai kavenneta nykyistä kanoottiväylää. Kivien asettelu aiheuttaa virtauksissa pienipiirteisiä muutoksia siten, että rannan tuntumassa sijaitsevissa poikasalueissa virtaus kasvaa hieman. Kunnostuskohteiden yläpuolisten vesistöosuuksien pinnankorkeuksia ei muuteta. Hankkeen työnaikaisia vesistövaikutuksia tarkkaillaan kunnostuskohteiden alapuolella olevasta näytepisteestä (Suonenjoki 2), josta on olemassa havaintoja vuodesta 1973 alkaen. Näytteistä määritetään lämpötila, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, rauta, happamuus (ph), väri, sähkönjohtavuus, sameus ja kiintoaine. Lisäksi kunnostustyön aikana seurataan vedenkorkeutta Yläkosken ja Myllykosken yläpuolisissa suvannoissa sekä Kimpanlammessa. Kunnostustyöt tehdään alivirtaama-ajankohtana virkistyskauden ulkopuolella. Hankkeen hyödyt ja menetykset Kunnostuksen keskeisenä hyötynä on uhanalaisen ja arvokkaan Rautalammin reitin taimenkannan luontaisen elinkierron edellytyksien parantaminen. Luontaisesti lisääntyvä taimenkanta lisää merkittävästi kohteen virkistyskalastuksellista arvoa ja kehittämismahdollisuuksia. Kiveämisellä ja sivu-uomien vesittämisellä kohennetaan vesistön maisemallisesta ilmettä etenkin Myllykoskessa. Koskien kiveäminen lisää veden viipymää kuivina kausina uomassa, mikä parantaa kalanpoikasten selviytymistä. Syvänteiden kaivamisella lisätään pyyntikokoisten kalojen elinaluetta ja parannetaan kalastusmahdollisuuksia. Kivien siirtäminen, syvänteiden kaivu, kutusoran levitys ja koneen liikkuminen uomassa aiheuttavat tilapäisen työaikaisen samentumishaitan. Rantapuusto ei kärsi, koska työ tehdään uomasta käsin. Koneen siirtojen vaatimat reitit valitaan siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja puustolle. Vesilain 3 luvun 4 :n 2 momentin mukaan vesitaloushankkeelle ei saa myöntää lupaa jos vesitaloushanke vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuttaa huomat-

5 tavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu vesilain 3 luvun 4 :n 2 momentin mukaisia ehdottomia luvanmyöntöesteitä, joten lupa voidaan myöntää vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin nojalla. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta sekä Suonenjoen kaupungilta ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Suonenjoen kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Sisä-Savo -lehdessä ) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että suunnitellusta toimenpiteestä ei aiheudu sellaista vesilain 3 luvun 4 :ssä tarkoitettua haittaa, joka loukkaisi yleistä tai yksityistä etua. Hankkeen ei katsota vaarantavan yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuttavan huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huonontavan paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Lupamääräyksissä tulee asettaa vesistövaikutusten tarkkailuohjelman näytteenottoajat sekä vahvistaa havaintopisteet ja tehtävät vesianalyysit. Näytepisteeksi soveltuu suunnitelmassa ehdotettu Suonenjoki 2 kunnostuskohteiden alapuolella ja analyysien vähimmäisvaatimuksiksi sähkönjohtavuuden, sameuden ja kiintoaineen määrityksiä. Näytteet tulee ottaa ennen kunnostusta ja kunnostuksen jälkeen. Hankkeen arvioidaan aiheuttavan alajuoksulla ainoastaan tilapäistä työnaikaista samentumishaittaa. Suunnitelmallisella vesinäytteenotolla voidaan seurata hankkeen vesistövaikutuksia. Toimenpiteellä ei saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa toisen vesialueelle tai kalastukselle eikä aiheuttaa vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista. Työssä tulee välttää tarpeetonta vesistön samentamista. Ruoppausmassat tulee sijoittaa maalle siten, ettei massoista huuhtoudu samentumista aiheuttavia maa-aineksia vesistöön. Työalueet tulee viimeistellä ja maisemoida ympäristöön sopiviksi töiden päätyttyä. 2) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kalatalousviranomaisena todennut, että Suonenjoki kuuluu kansallisvetenä tunnettuun Rautalammin reittiin, 5

6 MUISTUTUS HAKIJAN SELITYS jonka järvitaimenkanta on yksi Suomen arvokkaimmista. Suonenjoki on sivuvesistö, mutta joessa on kaksi merkittävää koskea, joissa taimen lisääntyy. Tarve Suonenjoen kunnostamiseen on suuri ja hankkeelle voidaan myöntää lupa. Kunnostuksesta ei ole odotettavissa haittoja. 3) Suonenjoen ympäristölautakunta on todennut, että Suonenjoen kalataloudellinen kunnostus on erittäin tarpeellinen ja merkittävä ensivaihe koko jokiosuuden ja Kimpanlammen käsittävän tulevan kunnostushankkeen kannalta. 4) Suonenjoen kaupunginhallitus on lausunut, että sillä ei ole huomautettavaa lupahakemukseen. 5) AA ( ) on ilmoittanut, että hakemuksesta eivät ilmene koneiden ja maa-aineksen kuljetusreitit. Hän ei anna lupaa käyttää tilansa aluetta kyseisiin tarkoituksiin. Tilan yritystoiminnassa käytetään joen vettä kasteluun, jonka vuoksi on toivottavaa, että vesi säilyy kunnostuksen aikana hyvänä. Hakija on selityksessään todennut, että yleisenä tavoitteena tulee olemaan kunnostustyöstä aiheutuvien haittojen minimointi ympäristölle. Esitetyt kommentit tullaan ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan kunnostuksen toteutuksessa. 6 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Suonenjoen kaupungille luvan Suonenjoen kalataloudelliseen kunnostamiseen Myllykosken ja Yläkosken alueilla Suonenjoen kaupungissa. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Kunnostussuunnitelma 1. Kunnostus on toteutettava päivätyn hakemussuunnitelman ja siihen liitettyjen toimenpidekarttojen Yläkoski 1:400 ja Myllykoski 1:250 mukaisesti. 2. Kunnostukset on tehtävä niin, että koskialueiden purkautumiskyky ja vesistön vedenkorkeudet eivät haitallisesti muutu.

7 7 Rakentamistyöt 3. Ennen töiden aloittamista luvan saajan on sovittava toisten omistamien alueiden työnaikaisesta käyttöoikeudesta ja koneiden kuljetusreiteistä. Työnaikaiset vahingot on korvattava viipymättä. Jos työnaikaisten vahinkojen, joista luvan saaja on vesilain nojalla vastuussa, korvaamisesta ei päästä sovintoon, voidaan asia saattaa hakemuksella Itä- Suomen aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 4. Työt on tehtävä virkistyskauden ulkopuolella välisenä aikana ja siten, että vesistön käytölle ei aiheudu tarpeetonta haittaa. Kunnostukseen käytettävän soran ja kiviaineksen on oltava puhdasta. 5. Kunnostustöiden jäljet ympäristössä on siistittävä ja alueet on saatettava asianmukaiseen kuntoon. Tarkkailu ja seuranta 6. Työnaikaisia vaikutuksia veden laatuun on seurattava tarkkailupisteessä Suonenjoki 2 ennen töiden aloittamista, kerran töiden ollessa käynnissä ja noin viikko töiden päättymisen jälkeen. Näytteistä on määritettävä vähintään sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, sameus ja kiintoainepitoisuus. Tarkkailun päätyttyä tuloksista on koottava raportti. Kunnostuksen työaikaisia vaikutuksia vedenlaatuun arvioitaessa voidaan käyttää apuna Suonenjoen jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailussa kunnostusalueiden yläpuolisesta vesistönosasta kertynyttä aineistoa. Raportti on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kunnostustöiden päättymisestä. Kunnostustöiden aikana on seurattava kunnostuskohteiden yläpuolisten suvantoalueiden vedenkorkeutta niin, että se aloitetaan ennen kunnostusta ja päätetään noin kahden viikon kuluttua töiden loppumisesta. Pohjois-Savon ELY-keskus voi antaa tarvittaessa ohjeet vedenkorkeuden seurannan toteutukseen. Toteutusaika 7. Työt on aloitettava neljän ja tehtävä kuuden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa katsotaan rauenneeksi. Ilmoitukset 8. Töiden aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja on ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Töiden toteutusaikataulu on ilmoitettava työkohteiden vesialueiden osakaskunnille ja ranta-alueiden omistajille. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Itä-Suomen aluehallintovirastolle, Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta.

8 8 Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta Ratkaisun perustelut Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu sellainen edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tai toimenpiteitä edunmenetysten poistamiseksi aiemman ratkaisun estämättä vaatia aluehallintovirastoon toimitettavalla hakemuksella. Hankkeen tarkoituksena on kunnostaa Suonenjoen koski- ja virtapaikkoihin Ylä- ja Myllykoskissa virtakutuisten kalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi soveltuvia elinympäristöjä. Hankkeella edistetään myös maisemallisia ja virkistyksellisiä arvoja Rautalammin reitin yläosaan kuuluvassa vesistössä. Vesistössä tehtävät toimenpiteet eivät tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Maa-alueella työskentelystä ja muun muassa koneiden kuljetusreiteistä on sovittava ennen töiden aloittamista maanomistajien kanssa. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Ylä- ja Myllykoskien kunnostaminen on Suonenjoen taajama-alueiden osayleiskaavan kaavamääräysten mukaista. Hanke ei vaaranna Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa asetettujen vesistöjen tilatavoitteiden saavuttamista tai säilyttämistä. Lupamääräysten perustelut Sovelletut säännökset Luvan saajan noudatettavaksi on annettu virtavesikunnostuksiin liittyvät tavanomaiset määräykset muun muassa työn huolellisesta suorittamisesta, yleisen ja yksityisen edun turvaamisesta ja tarkkailusta. Vesilain (587/2011) 2 luvun 7, 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohta, 5, 6 :n 2 momentti, 10, 11 ja 18 sekä 13 luvun 8 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Viranomaisten lausunnoissa esitetyt kannanotot on otettu lupamääräyksissä huomioon. Muistutuksessa esitetty vaatimus siitä, että koneita ei saa kuljettaa muistuttajan tilan kautta, on otettu huomioon lupamääräyksessä 3.

9 9 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä perittävä käsittelymaksu on euroa (muu vesilain 3 luvun mukainen hanke). Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Suonenjoen kaupunki Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalousviranomainen (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Suonenjoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

10 10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Timo J. Lehtonen Antti Ylitalo Asian ovat ratkaisseet johtaja Timo J. Lehtonen ja ympäristöneuvos Antti Ylitalo (esittelijä).

11 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli Postiosoite: PL 50, Mikkeli Puhelin: (vaihde) Telekopio: (015) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.