23 Suomen Museoliiton 94. vuosikokous sekä valtakunnalliset museopäivät Raumalla

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) Aika , klo 17:00-17:23 Paikka Kaupungin virastotalo, lounashuone Käsitellyt asiat 19 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 20 Pöytäkirjan tarkastus 21 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 22 Ilmoitusasiat ja viranhaltijapäätökset tiedoksi 23 Suomen Museoliiton 94. vuosikokous sekä valtakunnalliset museopäivät Raumalla 24 Liikuntapaikkojen korjausmääräraha Liikuntapalveluiden hinnasto, korjauksia Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan vastaus kuntalaisaloitteeseen, jäähallin kuntosalille seniorikortilla 70v 27 Valtuustoaloite / Harrastustakuu - jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus

2 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) Saapuvilla olleet jäsenet Marianne Huoponen, puheenjohtaja Jenni Kolmisoppi, 1. varapuheenjohtaja Anne Korhola Enrique Tessieri Hannu Toivonen Heikki Pyrhönen Jari Roivas Jari Sihvonen Juha Kontinen Kyösti Kiljunen Liisa Pulliainen Milja Kinni-Jenu Niina Särkkä Sanni Hassinen Satu Hasanen, varajäsen Roope Nykänen, saapui 17:02 Muut saapuvilla olleet Tanja Koistinen, johdon sihteeri, sihteeri Juha Vuori, kaupunginhallituksen jäsen Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Lars Vicari, nuorisovaltuuston varaedustaja, saapui 17:02 Matti Karttunen, museotoimenjohtaja Poissa Pirjo Siiskonen Allekirjoitukset Marianne Huoponen Puheenjohtaja Tanja Koistinen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Heikki Pyrhönen Juha Kontinen Pöytäkirjan nähtävänäolo Virastotalon asiointipisteessä (Maaherrankatu 9-11)

3 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) Tanja Koistinen

4 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) 19 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) 20 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Heikki Pyrhönen ja Juha Kontinen. Pöytäkirja tarkastetaan kaupungin virastotalon asiointipisteessä tiistaina ja se on yleisesti nähtävänä keskiviikkona Hyväksyttiin.

6 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) 21 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Koska sivistystoimenjohtaja ei ole havainnut viranhaltijapäätöksissä mitään sellaista, mikä olisi esteenä päätösten toimeenpanolle, sivistystoimenjohtaja esittää, ettei kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan viranhaltijoiden tekemiin päätöksiin. Viranhaltijapäätöksiä ei ollut.

7 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) 22 Ilmoitusasiat ja viranhaltijapäätökset tiedoksi Mikkelin Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry Tilinpäätös ja vuosikertomus 2016, toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Kulttuurijohtaja 6 Teatteri Henkireikä ry:n kohdeavustuspäätös 400, Avustuspäätökset Liikunta- ja nuorisojohtaja 4 DES Equestrian ry:n kohdeavustushakemus esteratsastuskaluston hankintaan, Avustuspäätökset 5 Mikkelin Seudun Vesaiset ry:n kohdeavustuhakemus Kotkaan suuntautuvan perheretken kustannuksiin, Avustuspäätökset 6 Mikkelin Luistelijat ry:n kohdeavustushakemus Crystal Cup - taitoluistelukilpailujen 2017 kustannuksiin, Avustuspäätökset 7 Defendo Mikkeli ry:n kohdeavustushakemus varustehankintaan, Avustuspäätökset Museotoimenjohtaja 1 Teoksen hankinta kuvataiteilija Jarkko Liutulta, Hankintapäätökset 2 Mikkelin 11. kuvitustriennalen kutsun, julisteen ja näyttelyluettelon painatus, Hankintapäätökset Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Merkitään tiedoksi. Merkittiin.

8 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) 23 Suomen Museoliiton 94. vuosikokous sekä valtakunnalliset museopäivät Raumalla MliDno Valmistelija / lisätiedot: Matti Karttunen Matti.Karttunen@mikkeli.fi museotoimenjohtaja Liitteet 1 Liite Valtakunnalliset museopäivät 2017 ohjelma ja retket Suomen museoliiton 94. vuosikokous pidetään tiistaina toukokuun 9. päivänä 2017 alkaen klo 13 Raumalla, Rauma-salissa, Satamakatu 26. Kokoukseen, jossa käsitellään sääntöjen 12 :ssä mainitut asiat, kutsutaan osallistumaan liittojäsenet edustajiensa välityksellä sekä kannattavat jäsenet ja kunniajäsenet. Jäsenten äänioikeudesta on määrätty sääntöjen 11 :ssä. Muutoin on voimassa mitä yhdistyslaissa on säädetty. Kaikkien vuosikokoukseen osallistuvien tulee ilmoittautua läsnä oleviksi ohjelmaan merkityn valtakirjojen tarkastuksen yhteydessä. Toivotamme kaikki museoiden työntekijät ja luottamushenkilöt tervetulleiksi myös Valtakunnallisille museopäiville Päivien ohjelma on oheisena liitteenä. Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan vuosikokoukseen ja museopäiville sähköisesti Suomen museoliiton koulutuskalenterin kautta osoitteessa Ilmoittautumisaika päättyy Mikkelin kaupunki on Suomen museoliiton I luokan jäsen, joka saa lähettää vuosikokoukseen kolme äänivaltaista edustajaa. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta valitsee edustajat Suomen museoliiton vuosikokoukseen sekä Valtakunnallisille museopäiville. Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta ei aseta omia lähtijöitä Suomen Museoliiton 94. vuosikokoukseen sekä Valtakunnallisille museopäiville. Merkittiin, että Roope Nykänen ja Lars Vicari saapuivat kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo

9 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) 24 Liikuntapaikkojen korjausmääräraha 2017 MliDno Valmistelija / lisätiedot: Antti Mattila antti.mattila@mikkeli.fi liikunta- ja nuorisojohtaja Kaupunginvaltuuston vuodelle 2017 hyväksymän talousarvion investointiosassa on osoitettu liikuntapaikkojen kunnostukseen. Liikunta- ja nuorisopalvelut tuo vuosittain korjausmäärärahan käyttösuunnitelman lautakunnan arvioitavaksi. Liikuntapaikkojen korjaustarpeeseen nähden raha on pieni ja vuosittain on tehtävä tarkkaa priorisointia, mitä kohteita voidaan listalle nostaa. Liikuntapalvelut on esittänyt perinteisesti osaa määrärahasta ulkoilureittien kunnostukseen, jota tuleekin tehdä vuosittain eri kohteissa. Koska myös kentät tarvitsevat peruskunnostusta, esitetään osa rahasta käytettäväksi oikeammalla otsikolla ulkoilureittien ja kenttien peruskunnostus. Isommat kenttäkohteet eritellään edelleen erikseen. Esteettömyyttä ja liikuntapaikkojen tasa-arvoisempaa saavutettavuutta ja käytettävyyttä on edistetty viime vuosina useissa kohteissa. Vuonna 2016 esteettömyys on huomioitu Naisvuoren uimahallin peruskorjauksessa, esteettömän uimarannan valmistelemisessa (Pitkäjärvelle hankittu liikuntaesteisille soveltuva laituri ja suunniteltu kulku laiturille, asennus ennen uimakautta 2017) sekä hankkimalla jäähallin seura- ja yhdistyskäytössä olevalle kuntosasalille, johon on esteetön kulku, pyörätuolikäyttöön soveltuvia kuntosalilaitteita. Nyt liikuntapalvelut on neuvotellut Esteryn ja sen jäsenjärjestöjen edustajien sekä vammaisneuvoston kanssa esteettömästä laavusta. Idea ja tarve on noussut käyttäjäkunnalta ja liikuntapalvelut kannattaa luontokokemusten, luonnossa tapahtuvan terveysliikunnan ja tasaarvoisempien retkeilymahdollisuuksien edistämistä. Tästä syystä esteettömästi saavutettavissa olevan laavun kustannuksiin esitetään osa liikuntapaikkojen korjausmäärärahasta. Ristiinan urheilukentän yhteydessä sijaitsevien tenniskenttien massapohja on perusteellisen kunnostuksen tarpeessa. Alustan uusiminen parantaa paitsi tennisharrastuksen olosuhteita, myös jääkiekkokentän, jolle tenniskentät toimivat pohjana, jäädyttämistä. Tenniskentän muuttamisesta hiekkatekonurmipohjaiseksi on kannustavia kokemuksia Lähemäeltä, joten samaa ratkaisua harkitaan myös Ristiinassa. Käyttäjien mielipidettä tullaan kysymään ennen pohjaratkaisun tekoa. Suunnitelma ja esitys liikuntapaikkojen korjausmäärärahan kohteiksi 2017: 1. Ulkoilureittien ja kenttien peruskunnostus Sisältää alustavasti Rantakylän ensilumenlatunakin toimivan reitin "ensimmäisen mutkan" oikaisun valopylväiden siirtoineen (turvallisuuden parantaminen, nyt mutka jopa vaarallinen), arvio , keinonurmikenttien kumirouhemäärän täydentämisen (pakollinen toimenpide), arvio , Linnaniemen ulkoilureitin

10 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) pintatasaukset ja kivituhka, arvio , Urpolan skeittiparkin ja parkkipaikan erottavan aidan hankinta ja alueen viimeistelytyöt. 2. Esteetön laavu (laavu sekä kulkureitin kunnostus, alustava sijainti Säynätin retkeilyalueella, kohteesta neuvoteltu käyttäjätahojen kanssa). Hanke vaatii kuitenkin toteutuakseen vahvemman rahoituksen ja siihen haetaan avustusta, hakijana Estery. Avustusta (Leader) on mahdollista saada jopa 50% hankkeen arvosta. Ajatuksena on, että liikuntapalveluiden korjausmäärärahasta varattavasta summasta ja mahdollisesti talkootyöstä saadaan 50% hankkeen kokonaiskustannuksesta, eli omarahoitusosuus. Hanke toteutetaan, jos se saa toteuttamisen kannalta riittäväksi katsotun avustuksen. Hankkeesta on neuvoteltu rahoittajan kanssa ja se on avustuskelpoinen. 3. Ristiinan urheilukentän yhteydessä sijaitsevien tenniskenttien kunnostus Muut pienemmät hankkeet ja suunnitteluraha Esimerkiksi mahdollinen Haukivuoren frisbeegolfrata, ulkoilureittien valaistuksen ohjauslaitteita (Kalevankangas, Rantakylä). Esitetyt hinnat ovat arvioita ja voivat muuttua, jolloin voidaan joutua tekemään priorisointia toteutettavien kohteiden osalta edelleen. Listalta on jouduttu jättämään pois esimerkiksi Lähemäen hiekkakentän muuttaminen pesäpalloon soveltuvaksi hiekkatekonurmeksi, sillä hanke on liian kallis toteutettavaksi liikuntapaikkojen korjausmäärärahasta, vaikka kotipesäalue on jo katettu hiekkatekonurmella. Liikunta- ja nuorisojohtaja: Lautakunta hyväksyy liikunta- ja nuorisopalveluiden suunnitelman liikuntapaikkojen korjausmäärärahan käytölle. Kustannuslaskelmat ovat arvioita. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta hyväksyy edellä esitetyn suunnitelman liikuntapaikkojen korjausmäärärahan ( ) käytölle Hyväksyttiin. Tiedoksi Liikunta- ja nuorisojohtaja

11 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) 25 Liikuntapalveluiden hinnasto, korjauksia 2017 MliDno Valmistelija / lisätiedot: Antti Mattila antti.mattila@mikkeli.fi liikunta- ja nuorisojohtaja Liikunta- ja nuorisopalveluiden talousarvio vuodelle 2017 valmisteltiin ilman hinnankorotuksia liikuntapaikkojen tai nuorisotilojen käyttöön. Liikuntapaikoilta kerättävää tulokertymää on jouduttu nostamaan vuosien 2015 ja 2016 aikana merkittävästi, yhteensä noin euroa, joten liikuntapaikkahinnasto oli perusteltuakin pitää ennallaan kuluvalle vuodelle. Hinnastossa on kuitenkin muutamia yhtenäisyyden vuoksi korjattavia kohtia, joita nyt esitetään muutettavaksi. Uimahallien ohjattujen vesiliikuntaryhmien osallistumismaksuja, kuten muitakin hintoja, nostettiin vuoden 2016 syksystä alkaen (kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta ). Vanha osallistumismaksu yhteen ryhmään oli 41 euroa sekä syys- että kevätkaudelta, eli 82 euroa koko toimintakaudelta. Hintaa nostettiin kahdella eurolla sekä syys- että kevätkautta kohti, 43 euroon, jolloin koko toimintakauden hinnaksi muodostui 86 euroa. Samassa yhteydessä jäi korottamatta soveltavan liikunnan liikuntaryhmien osallistumismaksuja, joista vesiliikuntaryhmien hinta on pidetty yhtenäisenä uimahallien ohjattujen vesijumpparyhmien kanssa. Liikuntapalvelut esittää, että hintojen yhtenäistäminen tehdään syksystä 2017 alkaen siten, että soveltavan liikunnan vesijumpparyhmien osallistumismaksu nostetaan sekä syys- että kevätkausilta 43 euroon, eli koko toimintakauden ajalta 86 euroon. Soveltavan liikunnan sisäliikuntaryhmien (kunto- ja liikuntasaleissa) osallistumismaksua nostetaan samoin kahdella eurolla 39 euroon, jolloin syys- ja kevätkausi maksavat kumpikin aiemman 37 euron sijaan 39 euroa ja koko toimintakausi siis 78 euroa. Uimahalleilla myytävä 300 euroa maksava vuosilippu käy molempiin uimahalleihin, samoin kuin 35 euron hintainen seniorikortti. Sen sijaan kuukausiliput ovat eri hintojen vuoksi olleet hallikohtaisia. Rantakeitaassa aikuisten kuukausikortti on 40 euron ja lasten 23 euron hintainen. Naisvuoressa vastaavat hinnat ovat hallin varustuksesta ja kaikkien lippujen hintatasosta johtuen alhaisempia, aikuisilta 30 ja lapsilta 16 euroa. Uimahallien lippu- ja porttijärjestelmä yhtenäistetään Naisvuoren uimahallin remontin yhteydessä. Liikuntapalvelut esittää kuukausilipun käytön laajentamista siten, että hinnat pidetään ennallaan, mutta Rantakeitaan kalliimmilla kuukausikorteilla pääsisi molempiin halleihin, kun taas Naisvuoren alhaisempi kuukauskortti pidätettäisiin edelleen koskemaan vain Naisvuoren uimahallia. Kisakaaren liikuntahallin hinnastosta on puuttunut maininta mikkeliläisiin rekisteröityneisiin urheiluseuroihin verrattavissa olevasta erityisryhmien yhdistystoiminnan tuntihinnasta. Esimerkiksi Haukihallin hinnastossa alhaisin hintaluokka on juuri "mikkeliläiset rekisteröidyt urheiluseurat ja erityisryhmien yhdistystoiminta". Puute Kisakaaren hinnastossa voi johtaa epätasa-arvoiseen

12 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) tilanteeseen, jossa erityisryhmää laskutetaan ylemmän "muut käyttäjät" hintaluokan mukaan. Liikuntapalvelut esittää, että Kisakaaren hinnastoa täydennetään tältä osin yhtenäiseksi muiden hallien hinnoittelun kanssa. Käytännössä hinnoittelua on jo sovellettu Kisakaaressakin yhtenäisen hintaperiaatteen mukaan. Liikunta- ja nuorisojohtaja: lautakunta hyväksyy korjaukset liikuntapalveluiden hinnastoon esitetyn mukaisesti. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta hyväksyy korjaukset liikuntapalveluiden hinnastoon esitetyn mukaisesti. Hyväksyttiin. Tiedoksi Liikunta- ja nuorisojohtaja

13 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) 26 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan vastaus kuntalaisaloitteeseen, jäähallin kuntosalille seniorikortilla 70v MliDno Valmistelija / lisätiedot: Antti Mattila antti.mattila@mikkeli.fi liikunta- ja nuorisojohtaja Martti Räsänen on lähettänyt seuraavan kuntalaisaloitteen: Yritän liikkua kykyjeni mukaan aktiivisti. Käyn kävelemässä Kalevankankaan jäähallin maisemissa usein. Tekisi mieli jäähallin kuntosalille koska se on päivällä useita tunteja aivan tyhjä. Vain valot palaa katossa vartioiden tyhjää kuntosalia. (Katso liitteenä oleva kuva varauslistasta.) Samaan aikaan rakennetaan uutta liikuntahallia tyhjänä olevan liikuntapaikan viereen. Ehdotan että SENIORIKORTILLA 70 V pitäisi päästä etes tunnin ajaksi päivällä tyhjään kuntosaliin koska siitä ei tule kaupungille mitään kustannuksia. Päinvastoin ikääntyneiden kunto nousee ja sairauskulut laskee. Liikunta- ja nuorisopalveluiden vastine Martti Räsäsen kuntalaisaloitteeseen: Jäähallin kuntosali on, aivan kuten Runeberginaukion kuntosali, varattu vain seurojen ja yhdistysten käyttöön. Jäähallin kuntosalin kohdalla tähän päädyttiin jääurheiluseurojen eli jäähallin pääkäyttäjien kanssa neuvotellen. Jäähallin kuntosalilla pyritään vastaamaan ensisijaisesti jäähallin käyttäjien tarpeeseen. Muitakin käyttäjiä on: syksyllä 2016 jäähallin kuntosaliin hankittiin kaksi lihaskuntolaitetta, joita voi käyttää pyörätuolilla ja jotka soveltuvat liikuntarajoitteisille, sillä jäähallin kuntosali on esteetön. Esimerkiksi siis Mikkelin Seudun Invalidien harrastusmahdollisuuksia on tuota kautta parannettu. Jäähallin kuntosalia voivat käyttää liikuntaseurat ja erilaiset yhdistykset käyttövuoroja varaamalla. Jäähallin kuntosaliin ei voida tällä hetkellä myydä kuntosalilippuja yksittäisille käyttäjille. Lipunmyyntiä ei ole järjestetty, eikä myöskään porttijärjestelmää, jolla käyttöä kontrolloitaisiin. Näiden järjestäminen ja niihin investoiminen ei kuitenkaan ole ajankohtaista jäähallin kuntosalin erityyppisestä käytöstä johtuen. Esimerkiksi sarja- tai kuukausilipun, tai seniorikortin, ostajalla on oikeus olettaa, että ostettu lippu on voimassa salin aukioloaikoina, silloin kuin harjoittelu lipun haltijalle itselleen käy. Näin toimivat yksityisten kuntosalien lisäksi Mikkelin kaupungin kuntosalit Rantakeitaan ja Naisvuoren uimahalleissa sekä erilaisin variaatioin myös Haukihallilla, Kisakaaressa ja Anttola-talossa. Tällaista ei voida jäähallin kuntosalissa, kuten ei myöskään Runeberginaukion kuntosalissa taata, sillä käyttövuorot on myönnetty seuroille, eikä toisen tahon varaamalle vuorolle ole soveliasta ohjata yksittäiskäyttöä. Lisäksi Raviradantiellä, aivan jäähallin lähistöllä, on yksityistä kuntosalipalvelua saatavilla. Kuntosalit ovat perinteisesti sellaista palveua, joissa kaupungin on palveluntuottajana hyvin tarkkaan harkittava, ettei kaupungin palvelu kilpaile yrittäjän palvelun kanssa ja heikennä täten yrittäjän menestymismahdollisuuksia. Uimahallien yhteydessä sijaitsevat ja taajamien pienet kuntosalit ovat jo terveyttä ylläpitävien liikuntamahdollisuuksien

14 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) kannalta perusteltuja, mutta toiminnan laajentaminen Mikkelissä, jossa on paljon kuntosaliyrittäjiä, ei ole tarkoituksenmukaista. Liikuntapalveluiden arvion mukaan järjestely, jossa osa kaupungin kuntosaleista on yksittäisten käyttäjien ja lipun ostajien käytössä (Rantakeidas, Naisvuori, Haukihalli, Kisakaari, Anttola-talo) ja osa tukee liikuntaseurojen ja erilaisten yhdistysten toimintaa (Jäähalli, Runeberginaukio), on perusteltua kuntosalien erilaisten käyttötarpeiden osalta sekä siksi, että tällä järjestelyllä ei vielä katsota merkittävästi kilpailtavan kuntosaliyrittäjien kanssa. Tästä syystä kuntosalien varaustavat on syytä pitää ennallaan. Seurojen tilanvaraustarpeet vaihtelevat eri harjoituskausien aikaan esimerkiksi juuri jäähallin kuntosalilla, ja salin käyttöaste on osin tästä syystä vajaa. Käyttöasteen lisäämiseksi jäähallin kuntosalin varausmahdollisuudesta on syytä tiedottaa liikuntaseuroja ja eri yhdistyksiä edelleen. Liikunta- ja nuorisojohtaja: lautakunta antaa liikuntapalveluiden selvityksen vastauksena Martti Räsäsen kuntalaisaloitteeseen ja katsoo asian loppuunkäsitellyksi. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta antaa liikuntapalveluiden selvityksen vastauksena Martti Räsäsen kuntalaisaloitteeseen ja katsoo asian loppuunkäsitellyksi. Hyväksyttiin. Tiedoksi Martti Räsänen

15 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) Kaupunginvaltuusto, 127, Kaupunginhallitus, 393, Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, 27, Valtuustoaloite / Harrastustakuu - jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus MliDno Kaupunginvaltuusto, , 127 Kokoomuksen valtuustoryhmä esitti valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: "Harrastustakuun tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi harrastus. Lasten ja nuorten harrastaminen parantaa oppimista, kehittää sosiaalisia taitoja sekä tuo mielekästä tekemistä vapaa-aikaan. Jokaisella lapsella on oikeus harrastukseen. Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan 35 prosenttia nuorista (alle 29- vuotiaat) on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi. Nuorista enää hieman reilu puolet kokee kiinnittyvänsä suomalaiseen yhteiskuntaan, kun vielä 2012 luku oli 76 prosenttia. Harrastustoiminta on ennaltaehkäisevää työtä, jolla tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä. Harrastustoiminta luo myös yhteenkuuluvuutta. Harrastuksen aloittamisen suurin yksittäinen este on harrastusten kustannukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö on selvittänyt harrastamisen hintaan vaikuttavia tekijöitä erityisesti liikuntaharrastusten näkökulmasta. Selvityksessä nostettiin esille muun muassa lajiliittojen yhteiset lisenssijärjestelmät sekä matalan kynnyksen harrastustoiminnan tarjoaminen. Lisäksi selvityksessä esitettiin kuntatason toimenpiteeksi liikuntapaikkojen maksutonta tai nimellisiin korvauksiin pohjautuvaa käyttöä erityisesti lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseksi. Harrastustoiminnan aloittamisessa on tärkeää, että kunta tarjoaa matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä tuetaan lasten ja nuorten monipuolista harrastamista. Mikkeli on profiloitunut liikkumisen unelmakaupunkina ja Liikkumisen unelmavuosi / Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä -hanke on luonut urauurtavaa polkua mm. urheiluseurojen ja toimijoiden verkostoitumiselle ja yhteistyön vahvistamiselle. Huoli etenkin nuorten (alle 30 v.) liikkumisesta on edelleen suuri ja yhteinen. Näitä tuloksia hyödyntäen me allekirjoittaneet esitämme, että Mikkelissä kootaan harrastusvalikko ja kartoitetaan kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Lisäksi edellytetään, että Mikkelin kaupunki käynnistää selvityksen siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Mikkelissä Elina Hölttä Kokoomuksen valtuustoryhmä

16 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) Olli Miettinen, Juha Kontinen, Olli Nepponen, Eero Aho, Lenita Toivakka, Mali Soininen, Ari Kuikka, Jyrki Koivikko, Hannu Mielonen, Hannu Toivonen, Juhani Oksman, Mauri Miettinen Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus, , 393 Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sivistystoimen valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään helmikuussa Hyväksyttiin. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, , 27 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Siekkinen Virpi.siekkinen@mikkeli.fi sivistystoimenjohtaja Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt maamme peruskouluihin Koululaiskyselyn 2017, joka on tarkoitettu kaikille luokkalaisille. Tämän vuoden kyselyn avulla seurataan mm. lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien kehitystä. Koululaiskysely kysyy mm. syitä, miksi lapsella ja nuorella ei ole mieluisaa harrastusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö etsii parhaillaan tapoja, joilla harrastaminen olisi mahdollista jokaiselle lapselle ja nuorelle. Oppilailta kysytään lisäksi, mitkä harrastukset kiinnostaisivat heitä koulussa järjestettyinä. Kyselyn avulla kartoitetaan koulukohtaiset oppilaiden toiveet ja niiden mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö avustaa harrastetuntien järjestämistä kouluissa vuosina Harrastetuntien tukeminen kuuluu hallitusohjelman kärkihankkeiden tavoitteisiin Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lapsille ja nuorille ja Liikutaan tunti päivässä. Liikkuva koulu ohjelma tukee liikunnallisen harrastustoiminnan järjestämistä seurayhteistyöllä koulujen aamu- ja iltapäivissä. Taiteen ja kulttuurin kärkihanke lisää taiteen ja kulttuurin harrastetunteja koulupäivän yhteyteen. Valtakunnalliset tulokset julkaistaan huhtikuun alussa. Sivistystoimi tarjoaa paljon erilaisia matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Oheisena jaetaan katsaus

17 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) sivistystoimen eri tulosalueilla järjestettävästä lapsille ja nuorille suunnatusta harrastus- ja vapaa-ajantoiminnasta. Valtuustoaloitteessa ehdotetun harrastusvalikon (sisältäen ohjatun ja omaehtoisen harrastamisen mahdollisuudet) koostaminen käynnistetään ja se toteutetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa joko sivistystoimen omana työnä, opiskelijatyönä tai ostopalveluna. Selvitystyön tekeminen siitä, miten Mikkelissä taataan vähintään yksi harrastus jokaiselle lapselle ja nuorelle, suunnitellaan ja käynnistetään sen jälkeen, kun käytettävissä on Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulukyselyn tulokset. Tavoitteena on, että selvitykset valmistuvat kevään 2018 aikana. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta antaa yllä olevan selvityksen Harrastustakuu - jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus koskevaan valtuustoaloitteeseen. Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus

18 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) Oikaisuvaatimus 23, 24, 25, 26 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: - se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä - kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Mikkelin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Mikkelin kaupunki Kaupunginhallitus PL 33 (Raatihuoneenkatu 8-10), Mikkeli Faksi: Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

19 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (19) Muutoksenhakukielto 19, 20, 21, 22, 27 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91.