Tuntematon Tuomiokirkko

Transkriptio

1 R- Suomen Posti Oyj KYRKAN OCH VI TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ Nro Tuntematon Tuomiokirkko Lähde kartta kädessä kirkkoon ja löydä tarinat kuvien takaa. Keskiaukeama Arkeologi kaivaa arjen kerrostumia, sivu 6 Keskiaika versoo kaupunkikasveissa, sivu 7 13 nya hjälpledare till sommarens läger, sidan 10

2 Kesäpäivän seisaus Juhannusaatto Juhannuspäivä 6.7. Eino Leinon päivä Unikeonpäivä Koulut alkavat SANA OIKEAAN AIKAAN SANOTTU On sekin hyvä, että ollaan seurakunnassa, mutta on huono juttu jos siellä vain oma pieni piiri pyörii. Seurakunnan pitäisi toimia konkreettisesti niin, että lähdetään muuttamaan maailmaa. Changemaker-verkoston jäsen Liisa Karvonen, Fleim 1/2006 Tappotahti työssä ja lapsen korvatulehduskierre on kova yhdistelmä. Silti elämä on pidettävä järjestyksessä. On luotettava, että hyvin se menee, että joku kantaa. Henkilöstösuunnittelija Sandra Autio, Kotivinkki 9/2006 Satunnaisten kohtaamisten kautta voi välittyä kokemus siitä, että seurakunta on avoin paikka, jonne voi tulla kyselemään ja pohtimaan elämän peruskysymyksiä. Luterilaisessa kirkossa ei seurakunta-aktiiveita ole koskaan ollut enemmän kuin viisi prosenttia jäsenistä. Kallion kirkkoherra Esa Siljamäki, Sana 22/2006 MERKINTÖJÄ MAAILMALTA TURKU. Tervehdys sinne maailman ääriin saakka! Teille lähetystyössä oleville tulee tässä hyviä uutisia. Turkulaiset ovat äänestäneet jaloillaan ja käsillään, että haluavat teidän olevan Jumalan työtovereina siellä jossakin. Olemme juuri saaneet tiedot viime vuoden keräyksistä lähetystyön ja kansainvälisen diakonian hyväksi. Kaiken Suomessa rehottavan materialismin keskellä turkulaiset ja kaarinalaiset ovat keränneet teidän työhönne varoja viime vuonna yli miljoona euroa. Komea tulos, josta haluamme heitä kaikkia kiittää. Miljoonatulos syntyi monella tavalla. Moni teki tietoisen päätöksen ja antoi varoja kolehteihin tai keräyksiin. Tsunami havahdutti suomalaiset siihen, että antaminen onkin helppoa. Toiset taas saivat antamisen ilon lisäksi vastinetta rahoilleen kahvikupin tai myyjäisostoksen, jopa oopperajuhlamatkan muodossa. Ja niitäkin on, jotka antavat aikaansa ja taitojaan leipomis- tai joululaatikkotalkoissa tai osaavat loihtia kortteja myyntiin. Tulot tietenkin lähetystyölle tai Yhteisvastuukeräykseen! Osa rahasta tulee niin, että me emme siitä edes tiedä. Tiedämme vain, että lähetysjärjestöt saavat myös testamentteja Turusta. Emme tiedä nimiä, eikä enää voi kiitoksia lähettääkään muualle kuin Jumalalle. Joku kokee jopa suorittaneensa elämäntyönsä, kun on muistanut lähetystyötä testamentissaan. Päättäjätkin eli luottamushenkilöt ja virkamiehet ovat olleet juonessa mukana. Turun ja Kaarinan seurakuntien saamista veroeuroista ohjattiin yli 2 prosenttia lähetystyöhön ja kansainväliseen diakonian. Se oli noin euroa. Turusta ja Kaarinasta kerättiin siis yhteensä yli 1,6 miljoonaa euroa. Sama hiljainen touhu jatkuu täällä edelleen. Kun palaatte Suomeen, tahdomme tulla kuulemaan, millaista siellä maailman äärissä onkaan. Juodaan yhdessä kaffetta ja parannetaan maailmaa. Konkreettisesti. Eeva-Liisa Sysioja yhteinen lähetyssihteeri Kansi Viisivuotias Veikko ihmettelee yli 700-vuotiasta Tuomiokirkkoa, kuva Katri Saarela Kirkko ja me Kyrkan och vi vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet Ilmestyy 11 kertaa vuodessa seuraava Kustantaja Förläggare Suomen Kirkko-Mediat Oy Kirkko keskellä kaupunkia Turun tuomiokirkko on iso. Kellotornia alhaalta ylöspäin silmäillessä sen kyllä huomaa. Tornin huipulla oleva risti on meren pinnasta mitattuna lähes 102 metrin korkeudessa. Kaupunkilaiset ovat vuosisatojen myötä halunneet rakentaa kirkostaan aina vain isomman. Suuren liepeillä on aina ollut turvallista elää. Mutta ei mikään ole niin iso, ettei joku toinen olisi vielä isompi. Joku onkin väittänyt, että Tuomiokirkko mahtuisi torneineen päivineen Rooman Pietarinkirkon sisään. Pariisilaisilla on Notre Dame, kölniläisillä Dom ja meillä Tuomiokirkko. Eurooppalaiseen kaupunkikuvaan kuuluu ehdottomasti kirkko ja sen taivaisiin kohoava torni. Turistienkin kulkureitit osuvat lähes aina kirkkojen kohdille. On totta, että katsomalla kirkkoon voit nähdä välähdyksen kaupungin ja maan historiasta. Turun tuomiokirkko on myös täynnä tarinoita, jotka odottavat kuulijoitaan. Tuomiokirkko elää kaupunkilaisten arjessa myös kirkonkellojen lyönneillä. Tiesitkö muuten, että Tuomiokirkossa on kaksi aikakelloa ja kuusi kirkonkelloa. Aikakellot Messu on alkanut Tuomiokirkossa. Polvistun alttarilla. Olen aralla mielellä; näin keskeneräinen ihminen pyhällä paikalla. Nostan katsettani alttaritaulua ylöspäin. Näen polvillaan olevan, kätensä lujasti ristiin liittäneen vahvan näköisen tumman miehen. Siinä on Pietari kirkastetun Kristuksen edessä. Herra, anna minulle tuo nöyryys, anna rohkeus itkeä, anna rohkeus aloittaa alusta tyhjältä haudalta! Käännyn ympäri, kuulen urkurin antaman intonaation. On vuorotervehdyksen aika. Muistan, miten kanttori opetti laulua ja sanoi: Laula niin, että tuolla ihan kirkon perällä istuva kokee sen omakseen. Painan pääni alas ja kuuntelen vastauksen: Niin myös sinun henkesi kanssa. Sinä ja koko seurakunta olette tuon toivotuksen takana. Ihmettelen ja kiitän. Tervehdin Sinua ja kaikkia kirkossa olevia kauniina, kesäisenä sunnuntaiaamuna. Saan kehottaa Sinua ja jokaista kirkkovierasta avaamaan sydämensä Taivaalliselle Isälle ja kertomaan Hänelle huolet ja surut, ilot ja taakat. Muistutan, että Jumalalle voi puhua, ehkä kauankin elämässä mukana olleita murheita ja synnintuntoja, joita ei ole rohjennut puhua kellään toiselle ihmiselle. Toimitusneuvosto Redaktionskomitté Leena Winter, Jarkko Elo, Päivi Leppänen, Yrsa Lindroos, Ann-Mari Rannikko, Petri Sirén ovat tornissa 82 metrin korkeudessa. Kun kello on varttia yli, pienempi aikakelloista lyö kerran, puolelta kaksi, varttia vaille kolme ja tasalta neljä kertaa. Tasatunnit kuuluvat tuplalyönteinä, pikkukello + isokello, niin monta kertaa kuin tuntimäärä edellyttää. Esimerkiksi, kun kello on kaksi, aikakellot lyövät kahdeksan kertaa: Neljä kertaa pikkukello ja kaksi kertaa tuplalyönnit, pikkukello + isokello. Tuomiokirkon vahtimestarit ovat laskeneet, että aikakellot lyövät vuorokaudessa yhteensä 552 kertaa. Ne oikeat kirkonkellot taas sijaitsevat tornissa reilussa neljässäkymmenessä metrissä. Jokaiseen ilmansuuntaan automaattisesti aukeavat luukut päästävät komeat kellot ääneen lauantaisin, sunnuntaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Lauantai-iltaisin kellot kutsuvat iltakirkkoon ja kello ne kertovat pyhän alkaneen. Sunnuntaisin kello 9, 9.30 ja 9.50 kellot kutsuvat suomenkieliseen messuun ja kello ruotsinkieliseen messuun. Lisäksi sunnuntai-iltana kellot lyövät iltakirkon kunniaksi. Viikolla kellot soivat keskiviikkoisin kello 7.54 aamumessun ja torstaisin kello viikkomessun kutsuksi. Tämän lisäksi kirkonkellot voivat olla äänessä vainajien KUUKAUDEN SANA Kanssasi kesäkirkossa Päätoimittaja Chefredaktör Osku Laukkanen osku.laukkanen@evl.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Mervi Syrjänen mervi.syrjanen@evl.fi Toimittajat Redaktörer Sara Othman Rita Suhonen Minna Vesanto Ilmoitukset Annonser Pirjo Seppälä pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Ombrytning och fotoarbetning Suomen Kirkko-Mediat Oy Toimitus Redaktion Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) faksi (02) turku.tiedotus@evl.fi Painopaikka Tryckeri Hansaprint, Turku/403021/2002 Jakelu Distribution Suomen Posti Oy ALUKSI muistoksi, hääparin pyynnöstä tai erikoisjumalanpalvelusten vuoksi. Tuomiokirkko on täynnä tarinoita ja tapahtumia. Kaikki tapahtumat löydät internetistä Tarinoita löydät esimerkiksi tästä lehdestä. Esittelemme Tuomiokirkkoa nyt hieman erilaisemmista näkökulmista ja toivotamme samalla kaikki tervetulleiksi tutustumaan kirkkoon keskellä kaupunkia. Hyvää ja aurinkoista kesää! Osku Laukkanen Kuinka syvä onkaan se sanoma, jonka saan lausua synninpäästöksi Sinulle ja jokaisen sydämelle, niin pylvään viereen kuin pylvään taaksekin. Vaikka vuoret väistyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun armoni ei sinusta väisty eikä minun rauhanliittoni ei horju. Vaikka Aninkaistenmäki tai Vartiovuorenmäki tai kaikki Turun seitsemän kukkulaa horjuisivat, Jumalan armo ei horju. Näin joskus ajattelen. Jeesus kutsuu; tulkaa, sillä kaikki on valmiina. Katselen, miten lähdet muun kirkkoväen kanssa kohti alttaria. Ajattelen myös hetken heitä, joilla syvä kaipaus päästä vielä joskus kotikirkkoon ja ehtoollispöytään, mutta voimat eivät nyt riitä. Joskus heidän kodissaan tai sairasvuoteen äärellä vietetään ehtoollishetkeä. Se on salattua evästä matkalle, johon ei välttämättä saa enää muuta apua. Hetkeksi katseeni osuu kuorin yhteen, hyvin puhuttelevaan freskoon. Siinä Kristus rukoilee tuskaansa Getsemanessa. Enkeli tulee ja rohkaisee Häntä. Nyt Kristus itse rohkaisee jokaista ehtoollisvierasta. Polvistun seurakuntalaisen rinnalle ja kuulen: Sinun puolestasi annettu ja vuodatettu! Laulamme kiitosvirren. Sen jälkeen saan siunata Sinut ja jokaisen sillä siunauksella, jolla meitä on siunattu sukupolvesta toiseen. Syvä hetki. Katselen pääovelle; suntio avaa sen ja ulkona on vihreää. Polvistun. Herra, suo, että rauhaton mieli on löytänyt levon ja etsivä sielu yhteyden Luojaansa ja Vapahtajaansa. Kiitos, että kannoit! Kiitos, ystävä, kun tulit kanssani kirkkoon! Siunattua kesää Sinulle. Tiekirkotkin eri puolella Suomea odottavat Sinua pysähtymään ja hiljentymään. Anneli Rantalaiho Tuomiokirkkoseurakunnan pappi Jakeluhuomautukset Suomen Kirkko-Mediat Oy Hietalahdenranta 13, Helsinki puhelin (09) asiakaspalvelu@kirkkomediat.fi

3 3 Täyden palvelun hääpaketti avattu verkossa Osoitteesta löydät kaiken tarvitsemasi häätiedon Turun alueella. Haaveiletko häistä ja kirkkovihkimisestä? Suunnitteletko sukulaisellesi suuria juhlia? Vai muisteletko kaiholla mennyttä merkkipäivää? Jos vastasit kyllä, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän uudet hääsivut ovat sinua varten. Kesäkuussa avatuilta internet-sivuilta löydät monipuolisesti tietoa ja kokemuksia kirkkovihkimisestä ja Turun alueen vihkikirkoista. Sivuilta löytävät vinkkejä myös kaasot, bestmanit ja häävieraat - tulevia appivanhempia tietenkään unohtamatta. Tietoa kirkoista ja juhlatiloista Verkkopalvelu fi tarjoaa kootusti tietoa koko Turun alueen vihkikirkoista, kirkkovihkimisestä ja hääjuhlan viettopaikoista. Valokuvien, virtuaaliesitysten ja vihkiparien kertomusten avulla voit etsiä juuri teille parhaiten sopivan tunnelmallisen vihkikirkon. Sivuilta saat monipuolisia vinkkejä myös hääpäivän ja -paikan valintaan. Niiden avulla voit esimerkiksi välttää pahimmat ruuhkalauantait, pysäköintiongelmat ja kuljetuspulmat. Oikeanlaisen hääsuunnittelun avulla helpotat omaa jännitystäsi ja varmistat myös vieraillesi ikimuistoisen juhlapäivän. Vihkikokemuksia ja kommelluksia Hääsivujen värikkäintä antia ovat häätarinat, joita on kerätty kevään ajan. Tarinoiden avulla voit vertailla kirkkoja ja tutkailla, millaisia kokemuksia avioon astelleilla pariskunnilla on unelmienne vihkikirkosta. Kertomuksista saat samalla monia käytännöllisiä vinkkejä hääpäivääsi helpottamaan. Voit myös sukeltaa historiaan ja lukea, millaisia häitä Turussa juhlittiin 40, 50 tai 60 vuotta sitten. Vaikka häät ovat aina yhtä mieleenpainuva juhla, olivat ne 1940-luvulla kovin erilaisia nykypäivän häähumuun verrattuna. Ikäihmisten häämuisteloita värittävät suurlakko, sota-aika, lampaantaljat, maalatut tanssikengät ja monet muut nykypareille vieraat asiat. Jos oma vihkitarinasi ei ole vielä kertomusten joukossa, ei hätää. Voit yhä jättää sivuille häämuistosi tai vaikkapa hauskan tarinan hääpäivän kommelluksista. Lahjakorista apua hääaskareisiin Sivuilta löydät myös lahjakorin, joka pursuaa monenlaista apua juhlavalmisteluihin. Sen valikoimasta voit etsiä sopivia raamatunlauseita kutsukortteihin tai piirroskuvan kirkosta ohjelmalehtiseen. Häävieraille on tarjolla vihkimisen tapatietoa ja symboliikkaa sekä kokonainen hääsanasto. Hääparin tietoja voit testata tietovisalla, ja kiireisiin hetkiin apua tarjoaa häiden suunnittelijan muistilista. Kaikki lahjakorin materiaali on maksutta tarjolla käyttöönne häävalmisteluja varten. Se on kuin seurakunnan häälahja, jonka tosin saa avata paketista jo etukäteen. Monen vinkin verkkolehti Tiedon ja hyödyn lisäksi uudet hääsivut haluavat myös viihdyttää. Siksi niiden verkkolehti onkin pullollaan mielenkiintoisia artikkeleita häistä, vihkimisestä ja hääsuunnittelusta. Voit vaikkapa lukea, mitä mieltä seurakunnan kanttori on häämusiikista tai kirkon vahtimestari riisin heitosta. Tai sukeltaa hieman erilaisiin häätunnelmiin metsäkirkkoon ja morsiusmessuun. Asiantuntijoilta saat ajankohtaisia vinkkejä muun muassa vihkikirkon varaamisesta ja sukunimen vaihtamisesta. Verkkolehdestä löydät myös asiantuntijan neuvoja parisuhteen hoitamiseen. Kun häät ovat ohi ja arki alkaa, kannattaa siis yhä palata kirkkoon myös verkossa. Myöhemmin kirkkoon.fi -palveluun avataan myös muita kirkollisia toimituksia koskevia kokonaisuuksia. Rita Suhonen Seurakuntavaalit kauppakeskuksiin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä vie syksyn seurakuntavaaleissa ennakkoäänestyksen ensimmäistä kertaa kauppakeskuksiin. Kaiken kaikkiaan ennakkoäänestyspaikkoja on reilut kymmenkunta. Äänestää voi esimerkiksi Prismoissa, Euromarketissa, Citymarketeissa ja Hansakorttelissa. Kauppakeskusäänestämisellä tavoitellaan laajempaa vaaliaktiivisuutta. Äänestysprosentin kasvaminen kolmanneksella viime vaaleista nostaisi äänestysprosentin yli kymmeneen. Siinä riittää meille haastetta, toteaa hallintojohtaja Hannu Kallio. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään ja varsinaiset vaalipäivät ovat isänpäivän aikaan Seurakuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Vaaleilla valitaan luottamushenkilöt kirkon paikallisiin avainrooleihin; kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoihin ja he käyttävät kirkon paikallista ylintä valtaa vuosina Luottamushenkilöt päättävät esimerkiksi toiminnan päälinjoista, taloudesta ja rakennushankkeista. Seurakuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki ne luterilaisen kirkon jäsenet, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta mennessä. Äänioikeutta voi käyttää siinä seurakunnassa, jossa on kirjoilla Vaalien ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä ja jatkuu asti. Lisätietoja vaaleista: > Seurakuntavaalit. Osku Laukkanen Uusi logo Seurakuntayhtymän uusi logo otetaan käyttöön kesällä. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi Mainostoimisto Briiffin suunnitteleman logon kokouk sessaan. Uusi logo rakentuu yhdeksästä seurakuntia kuvaavista palloista, jotka muodostavat yhdessä eteenpäin suuntautuvan ristin. Risti symboloi kuviona kristillistä kirkkoa. Toisaalta se viittaa myös siihen, että kaikki yhdeksän seurakuntaa ovat keskenään yhtä tärkeitä ja kuuluvat yhteen. Uusi ilme perustuu kirkon vuosisataisiin perinteisiin, mutta on ilmiasultaan kuitenkin moderni. Tunnusten perusmuoto ympyrä viittaa kristillisessä symboliikassa paitsi Jumalaan, myös maan piiriin ja ikuisuuteen, kuvailee Briiffin AD, visuaalinen suunnittelija, Johannes Norrman. Osku Laukkanen

4 4 Salvadorilaiset eivät pärjää kansakuntien kauneuskilpailuissa juuri millään mittareilla. Kuuden miljoonan asukkaan valtiossa väkivaltatilastot ovat omaa luokkaansa, lähes joka tunti tapetaan joku. Maan bruttokansantuote on vain 7 prosenttia Suomen vastaavasta luvusta. Näiden vaikeuksien keskellä syntynyt elämän teologia puhuu heikkoosaisten puolesta. H e l i A a l t o n e n Kuvassa vasemmalla olevalle Elva Gonzalesille oman kodin siunaaminen oli onnenpäivä. Gonzales pääsi tyttärensä ja tämän lapsien kanssa muuttamaan kirkon rahoittamaan asuntoon. Elämän teologia kasvaa köyhyydestä El Salvadorin kirkko kulkee heikoimpien rinnalla Taloudellinen epätasa-arvo ja siitä johtuvat ongelmat ovat pakottaneet Latinalaisen Amerikan kirkot ottamaan kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin. Sekä elämän teologia että sen edeltäjä vapautuksen teologia liitetäänkin usein vasemmistolaisuuteen. El Salvadorin luterilaisen kirkon piispa Menardo Gomez kuitenkin korostaa, ettei kirkko ole poliittinen, vaikka sen jäsenet sitä olisivatkin. Katolisen kirkon piirissä 1960-luvun lopulla syntynyt vapautuksen teologia puhui köyhien jumalallisuudesta. Gomezin mukaan köyhyys ei automaattisesti pyhitä eikä rik kaus turmele, sen vuoksi elämän teologia puhuukin köyhimpien sijasta yhteiskunnan heikoimmista. Köyhyys tappaa Köyhyys kurittaa salvadorilaisia kovalla kädellä. Virallisista tilastoista huolimatta monet lapset eivät pääse kouluun. Puhdas juomavesi muuttuu harvojen herkuksi, kun ulkomaiset virvoitusjuomatehtaat saavat vesivarat hallintaansa. Nopeinta satoa tulisi korjaamaan hallituksen tavoitteleva terveydenhuollon yksityistäminen, käytännössä se tarkoittaisi köyhien kuolemaa. - Raamatun kertomukset köyhistä ja sairaista tuntuvat tuoreilta El Salvadorissa, jossa elämän raadollisuus on toisella tavoin näkyvissä kuin Suomessa, sanoo tänä keväänä toista kertaa El Salvadorissa käynyt kasvatusasiansihteeri Heli Aaltonen. Aaltonen on ollut mukana Turun arkkihiippakunnan ja El Salvadorin luterilaisen kirkon yhteistyössä vuodesta Kolme vuotta sitten solmittu kumppanuussopimus on tiivistänyt yhteistyötä entisestään. - Kumppanuuteen liittyy kiinteästi vuorovaikutus. Materiaalisen avun vastalahjana saamme El Salvadorista muita arvoja. Bruttokansantuote postiluukusta Elämä Yhdysvalloissa leveämmän leivän ääressä houkuttelee laittomia pakolaisia. Joka päivä 300 salvadorilaista pakkaa tavaransa ja lähtee kohti pohjoista. Kotimaahan jääneet elävät sukulaisten lähettämien avustusten varassa. El Salvadoriin tulee ulkomailta vuosittain lähes 3 miljardia dollaria, mikä vastaa maan valtionbudjettia. - Perheiden sukulaisilta saamat avustukset rauhoittavat yhteiskuntaa, Heli Aaltonen kertoo. Aineellisen hyvän lisäksi Yhdysvalloista kulkeutuu takaisin myös rikollisjengeihin ajautuneita ja maasta karkotettuja laittomia siirtolaisia, jotka muodostavat pelättyjä mara-jengejä. Väkivalta ei kuitenkaan rajoitu vain jengitappeluihin, sillä El Salvador on yksi maailman väkivaltaisimmista valtioista. - Hallitus puuttuu kyllä ankaralla kädellä rikoksiin, mutta ei niiden takana oleviin rakenteisiin. Toisin kuin kirkko, se ei halua muuttaa väkivaltaa ruokkivia olosuhteita, Heli Aaltonen sanoo. Olemme laiskoja kristittyjä, jos jätämme puheoikeuden käyttämättä. Kumouksellinen risti vankilaan El Salvadorin konfirmoidun jäsenen luterilainen kirkko on pieni, mutta äänekäs vähemmistö yli kuuden miljoonan asukkaan valtiossa. Piispa Gomez järjestää viikoittain tiedotustilaisuuksia, joissa hän ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin. - Piispa ei epäröi sanoa vääryyttä vääryydeksi ja lunastaa rohkeudellaan kuulijoita. Gomez puhuu milloin väkivallasta, milloin rahan vallasta. Hänen mukaansa kirkko vastustaa väkivaltaa, mutta ymmärtää sen köyhyyden synnyttämäksi. Kirkon kannanotot eivät miellytä vallanpitäjiä ja väkivalta on koskettanut myös papistoa. Katolisen piispa Oscar Romeron murha vuonna 1980 kohosi uutiskynnyksen yläpuolelle joka puolella maailmaa. Sen jälkeenkin monet yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuutta vastustaneista papeista ovat joutuneet kohtaamaan väkivaltaa. Vuonna 1983 tapahtuneen kidnappauksen jälkeen piispa Gomez ei ole kulkenut enää missään ilman henkivartijoita. Papiston lisäksi vallanpitäjien silmätikuksi on noussut myös uskonto. Vuonna 1989 hallituksen joukot etsivät turhaan piispa Gomezia vangitakseen hänet. Gomezin sijasta joukot vangitsivat Ylösnousemuskirkon ristin, johon oli kirjoitettu esirukouksia. Muutamaa kuukautta myöhemmin piispa Gomez kävi hakemassa kumoukselliseksi tuomitun ristin takaisin kirkkoonsa. Räksyttävä rakki ja kristityn vastuu El Salvadorin pieni luterilainen kirkko on piikki päättäjien lihassa. Suomen luterilaisen kirkon aseman Heli Aaltonen näkee erilaisena. - Vähemmistökirkon on helppo olla räksyttävä rakki. Enemmistökirkossa ollaan usein liiankin varovaisia. Kannanottoja pyöristetään, ettei suututeta päättäjiä tai seurakuntalaisia. Enemmistökirkon jäseninä meillä olisi kuitenkin ylivertainen mielipiteenvapaus. Erilaisia foorumeita on tarjolla vaikka kuinka paljon eikä meidän tarvitse pelätä henkemme puolesta. Aaltosen mielestä kirkon äänitorvea ei kannata jättää vain pienen kirkollisen eliitin haltuun. Kirkon ääni voisi kuulua vaikkapa talouspolitiikassa. M e r v i S y r j ä n e n Tuomiokirkon kupeesta maailma näyttää toisenlaiselta kuin Latinalaisessa Amerikassa. Suomen luterilaisella kirkolla ja kristityillä olisi kuitenkin paljon opittavaa pieneltä El Salvadorin kirkolta, uskoo kasvatusasiansihteeri Heli Aaltonen - Olemme laiskoja kristittyjä, jos jätämme puheoikeuden käyttämättä. Myös oman yhteiskunnan vääryyksiin tulee puuttua. Meillä johtajat ja osakkeenomistajat käärivät kahisevat taskuunsa samaan aikaan kun työntekijöiltä odotetaan entistä vahvempaa sitoutumista. Yhteiskunnan kehitys riippuu myös meistä, kaikesta ei voi syyttää globalisaatiota. Kirkolla tulisi olla rohkeutta asettua heikoimpien puolelle. Tästä rohkeudesta meillä olisi Aaltosen mukaan paljon opittavaa pieneltä El Salvadorin luterilaiselta kirkolta. Mervi Syrjänen

5 5 POSTIA LUKIJOILTA Tällä sivulla voit kertoa mielipiteesi ja osallistua keskusteluun. Kirjeitten enimmäispituus on 25 konekirjoitusriviä. Voit kirjoittaa myös käsin tai lähettää sähköpostia. Voit kirjoittaa erityistapauksessa myös nimimerkillä, kunhan lähetät nimesi ja yhteystietosi lehden toimitukseen. Toimituksella on oikeus tarvittaessa muokata ja lyhentää tekstejä. Toimituksen postiosoite: Kirkko ja me, PL 922, Turku faksi (02) Seuraavaan eli ilmestyvään lehteen tarkoitettujen tekstien tulee olla perillä viimeistään pe Leirejä lapsiperheille Meidän perhe haluaisi viettää kesäpäiviä ja -öitä seurakunnan järjestämillä perheleireillä. Uskon, että moni muukin perhe kaipaa kipeästi mahdollisuutta viedä rakkaimpansa edullisesti luonnon helmaan. Olisimme kaivanneet juhannusleiriä, mutta en löytänyt viimeisestä Kirkko ja me -lehdestä kuin ilmoituksen muutamasta retriitistä, joihin meluisat lapset tuskin ovat tervetulleita. Maatilaretki on sentään tarkoitettu meille lapsellisille. Olisiko mahdollista järjestää retriittejä lapsiperheille? Entä lapsiperheiden jumalanpalveluksia useammin kuin kaksi kertaa vuodessa? Ja ennen kaikkea leirejä lapsille ja vanhemmille ympäri vuoden. Linda Savo Toimintaa nuorekkaille varttuneille Olen 64-vuotias leski. En siis nuori, mutta en myöskään vanha. Itse koen olevani enemmän nuori kuin vanha. Seurakuntaelämä kiinnostaa, mutta nyt kyselen mihin ryhmään kuulun vai onko meille väliinputoajille tarjolla mitään. Kävin katsomassa sinkkutoimintaa. Keski-ikä oli siellä noin 30 vuotta, joten koin itseni siihen ryhmään liian vanhaksi. Kävin tutustumassa pariin eläkeläisryhmään. Niissä tunsin itseni aivan kakaraksi. Pyrin erääseen kirkkokuoroon. Kanttori kertoi heillä keski-iän olevan noin 40 vuotta, joten taas olin liian vanha. Kehotuksesta kävin katsomassa eläkeläisten kuoroa. En jutellut kanttorin kanssa, mutta laulajia katsellessani totesin olevani tällä kertaa liian nuori. Meitä nuorenoloisia vanhuksia on varmaan muitakin, joten olisi mukava tietää mitä meille tarjotaan. Liisa Laakso Yksityisyyden suoja ei ole yksityisasia Here I am then. It is now my turn to take over this column. The amazing thing with our international congregation is the amount of people who have been willing and are willing to take different responsibilities. It is a huge joy to be a part of a congregation that is so willing and able to take on anything that might come our way. Those of you who read this column but have not yet ventured to the services are most welcome to join us, too. We have a service every Sunday at 4 p.m. in the Turku Cathedral at the Tarkk ampuja Chapel. During summer, because I m on my summer holiday, there will be Sunday Evensongs some Sundays. You can check the information column at the end of this Kirkko ja me for the dates. Timo has been very kind to take responsibility for those Jo keskiajalla ihmiset nauttivat yksityisyyden suojasta, sillä he osasivat pitää salassa tiettyjä itseään koskevia asioita. Törkeää urkkimista ja häirintää osattiin paheksua jo tuolloin. Verrattuna nykyaikaan kansalaisten yksityisyyden suoja oli keskiajalla kuitenkin jokseenkin kapea. Yksityisyys edellyttää monissa tapauksissa yksityistä tilaa, ja ihmiset asuivat pääsääntöisesti yhdessä, useita ihmisiä samassa huoneessa. Ylimykset, joilla periaatteessa olisi ollut varaa intiimeihin tiloihin, olivat taas jatkuvasti hovin tai vastaavan seurassa. Käytännössä he eivät olleet koskaan yksin. Viime aikoina on kysytty, olemmeko palaamassa keskiaikaiseen järjestykseen yksityisyyden suojan suhteen. Uuteen teknologiaan perustuvat valvontalaitteet seuraavat kansalaisia kaduilla, liikkeissä ja työpaikoilla. Ihmisten kulutuskäyttäytymistä voidaan tarkkailla erilaisten kanta-asiakas- ja maksukorttien avulla. Matkapuhelinten käyttäjät pystytään helposti paikallistamaan. Huumetestit yleistyvät työelämässä. Lääkäreitä vaaditaan ryhtymään entistä avoimempaan yhteistyöhön poliisien ja työnantajien kanssa. Potilastietoja sisältävät rekisterit ja datapankit ovat yhä laajemmassa käytössä. Vetoamalla terrorismin vastaiseen taisteluun halutaan saada lupa puheluiden kuunteluun. Lehdet myyvät aiempaakin paremmin jutuilla, jotka koskevat ihmisten yksityiselämää. Julkisuuden henkilöiden maineen pilaamisesta on muodostunut yleinen kansanhuvi. Yksityisyyttämme voidaan loukata monella tavalla. Hankkimalla tai levittämällä meitä koskevia henkilökohtaisia tietoja ilman lupaamme yksityisyyttämme loukataan. Myös tunkeutuminen henkilön elämään joko tarkkailun tai häirinnän keinoin loukkaa hänen yksityisyyttään. Joskus loukkaus aiheutuu perättömistä juoruista tai kuvista, jossa ihminen joutuu virheellisesti kielteiseen valoon. Yksityisyys on arvokasta monesta syystä, ja tehtäessä yksityisyyden suojaa kaventavia poliittisia päätöksiä perustelujen tulisi olla erityisen hyviä. Yksityisyyden suoja ei ole yksityisasia, vaan yhteisten päätösten avulla on varmistettava, että oikeus yksityisyyteen toteutuu. Lakien lisäksi tarvitaan tietysti moraalista ryhtiä. Kukin meistä voi omalla käytöksellään pyrkiä kunnioittamaan toisten yksityisyyttä, sillä lakien avulla ei voida estää esimerkiksi tunkeilevia kysymyksiä tai tahditonta juoruilua. Oikeus yksityisyyteen on kansalaisten perusoikeus kuten oikeus elämään tai oikeus vapauteen. Yksityisyydellä on itseisarvoa. Mutta tämän lisäksi yksityisyyden suoja palvelee tärkeitä päämääriä. Kunnioittamalla toisten yksityisyyttä vältetään noloja tilanteita ja häpeää sekä konkreettisia haittoja. Kunnioittamalla oikeutta yksityisyyteen mahdollistetaan toiminnan vapaus. Esimerkiksi kotona ollessamme teemme jatkuvasti useita valintoja, joita emme kenties tekisi, jos tietäisimme olevamme ulkopuolisen tarkkailun kohteena. Yksityisyyden suoja näyttää olevan myös sosiaalisen elämän kannalta olennaista. Intiimit tilat mahdollistavat intiimit suhteet, ja valta kontrolloida tietoja omasta itsestä mahdollistaa käytöksen mukauttamisen tilanteisiin sopivaksi, mikä muodostaa sosiaalisten suhteiden ytimen. Grace and Peace FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Summertime and the living is easy. Evensongs. Every third Sunday of the month is an Anglican Holy Communion Service with Father Douglas, Father Rupert or Father Mika. As I get back July 16th you ll then probably see me behind the altar when it is not and Anglican Sunday. We gather for coffee and tea after our service and you are welcome to join us around 5 p.m. at the Domcafé, too. Instead of heading in through the main entrance doors head towards the big, black iron door some steps lower and on the right of the main entrance doors. On Thursdays throughout the summer there is a shorter evening service of about 30 minutes at 6 p.m. in the Mayor s Chapel. It s an Anglican Sung Evensong and the choir RÄIKKÄ Yksityisyyden suojaan voi epäilemättä liittyä myös kielteisiä asioita. Esimerkiksi kodeissa voidaan alistaa ihmisiä ja pimittää tapahtumat yksityisyyteen vedoten. Tällaisiin asioihin on kuitenkin voitava puuttua. Oikeus yksityisyyteen ei anna oikeutta toisten ihmisten huonoon kohteluun. Loukkaako Jumala ihmisten yksityisyyttä, jos Hän kaikkitietävänä lukee salaisimpia ajatuksiamme ja katselee meitä, kun luulemme olevamme yksin? Ehkä, mutta tässä tapauksessa yksityisyyden loukkausten täytyy joissakin tilanteissa olla oikein, sillä hyvä Jumala ei kai toimi väärin. Juha Räikkä turkulainen ammattifilosofi sings quite a bit in that service. There are several festal evensongs we ll do and I would especially like to point out the Evensong celebrating Saint Peter and Saint Paul on June 29th which is in connection with the Medieval Days and another Evensong in July 20th during which we celebrate St Mary Magdalene. I warmly recommend especially if you like me are a fan of Anglo-American hymns and music! The summer is always a special time for our congregation. Many travel, most exchange students return to their home countries and new people pop in for a service or two as they are traveling in Finland. It is a lot of fun to meet people from all over the world. Last summer it turned out that the Lonely Planet book about Finland actually has included us, too. Summer is also a time for taking it easy for those of us who are privileged to have summer holidays. Our students, on the other hand, change their studies to different summer jobs. All of us, regardless of how our summer looks like, will hopefully be recharged for the coming fall and winter as we enjoy the long days and beautiful summer colors of nature. God is the creator of all. He is the creator of time, the creator of nature and the creator of all new life. May this summer be full of new beginnings, big and small for all of us. May this summer be a blessing to us and may we find a new joy deep in our heart of hearts. May God bless us. Mia Wittaniemi GALLUP Mikä on mukavinta kaupungin kesässä? Sanna Pitkänen Iida Aalto - Kesällä on kiva syödä jätskiä ja olla rannalla. Käymme myös Ruissalossa telttailemassa ja paistamassa makkaraa. Papan kanssa asuntoautolla ajelukin on kivaa. Taina Turpela - Torilta ostetut mansikat, auringon ottaminen jokirannassa ja kavereiden kanssa rennosti oleilu. Miska Keskinen - Aamufiilis torilla ja kesän tuoksu. Kavereiden kanssa voi pelata ajanvietelajeja tai vaikka istua jätskillä ja katsoa ihmisten menoa. Ritva Ailio - Tori ja sen yleinen ilmapiiri sekä jokiranta. Kesällä voi lähteä käymään vaikka Koroisten ristillä tai mennä Tuomiokirkkoon hiljentymään ja tutustumaan Suomen historiaan. Alisa Knaapila - Vihreys, jokirannan kauneus ja se, että ihmiset ovat iloisempia ja kaikilla on sellainen kevyt olo.

6 6 Tu r u n m a a k u n t a m u s e o Kesällä Tuomiokirkon ympäristö muuttuu eläväksi museoksi, kun arkeologit kaivavat esiin vanhaa Turkua. Kirkko kylän laitamilla Varhaisen Turun kaivaukset jatkuvat Tapahtui kesäisenä tiistaina klo vuonna 1305 (tai joskus niillä main): joku muuraili polttamattomasta tiilestä hiljakkoin vihityn Tuomiokirkon edustalle jonkinlaista kummallista rakennelmaa. Se ei ilmeisesti ollut aivan yhtä tärkeä kuin Tuomiokirkko, sillä rakennelma vaipui sittemmin unholaan eli maan poveen, kunnes tasan 700 vuotta myöhemmin samassa paikassa ryhmä turkulaisia arkeologeja löysi sen. Nyt pähkäillään, mikä ihme se oikein on. Siihen, kuten myös rakennelman tarkkaan ikään, luultavasti saadaan valaistusta tänä kesänä, kun kaivaukset Tuomiokirkon ympärillä jatkuvat. Kyseessä on kolmivuotinen Varhainen Turku niminen hanke, jonka tavoitteena on tutkia Turun syntyvaiheita. Arkeologien näkökulmasta se on erinomaisen kutkuttava ja harvinainen tilaisuus, sillä nyt päästään ensimmäistä kertaa kaivamaan Tuomiokirkon ympäristöön. - Yleensähän arkeologisia kaivauksia suoritetaan, kun ollaan rakentamassa paikalle uutta. Mutta Tuomiokirkon ympäristöön ei ole rakennettu mitään aikoihin, joten ei myöskään ole päästy kaivamaan. Kaksi vuotta sitten kaupunginvaltuusto kuitenkin päätti rahoittaa kaupungin juhlavuoden kunniaksi tämän kyseisen hankkeen, kertoo tutkija Aki Pihlman maakuntamuseosta. Tuhansia esinelöytöjä Palataan vielä siihen tiilirakennelmaan. Se löytyi oikeastaan hivenen sattumalta, sillä tarkoituksena oli tutkia keskiaikaista Kirkkokatua, joka aikanaan kul- ki Tuomiokirkolta Suurtorille. - Rakenteen tarkoitusta ei tiedetä, mutta nyt kaivauksia laajennetaan niin että saadaan koko rakennelma esiin, jolloin toivon mukaan sen tarkoituskin selviää. Joka tapauksessa se on vanhempi kuin Kirkkokatu, mahdollisesti 1300-luvun alusta, Pihlman kertoo. Että se on vanhempi kuin Kirkkokatu voitiin päätellä helposti: rakennelma löytyi kadun alta. Samalla selvisi, että Kirkkokatu oli ollut kivetty jo luvulla luvulla se puolestaan oli puupäällysteinen ja sitä ennen maapohjainen, joskin hirsin rajattu. Maatiekään ei sikäli osoittautunut arkeologisessa mielessä mullistavaksi, että se oli kohtuullisen nuori, aikaisintaan 1300-luvun alusta. Kadun alta löytynyt tiilirakennelma on yksi Varhainen Turku hankkeen mielenkiintoisimmista löydöksistä mutta ei suinkaan ainoa. Pelkästään viime kesän kaivausten peruina löydettiin noin 8000 esineen palasta eli arviolta pari tuhatta erilaista esinettä. - Suurimmaksi osaksi ne ovat samanlaisia kuin muualtakin löydetyt keskiaikaiset esineet: savi- ja lasiastioita, nahkakenkiä ja vastaavia. Hauskoja löytöjä olivat esimerkiksi kirjoituspuikot sekä taulut joihin niillä kirjoitettiin. Niitä löytyi aika paljon, ja luultavasti ne ovat peruja näillä main aikanaan sijainneesta katedraalikoulusta, Pihlman kertoo. Jokirannassa peltoa Sen sijaan toisesta kaivukohteesta, jokirannasta, ei löydetty asuinrakennuksia vaan peltoa. - Jokirannassa varhaisimmat merkit asutuksesta löytyivät vasta 1300-luvulta 1200-luvun puolelta löytyi vain vanhaa peltoa; savesta löytyi koukkuauran viilloksia eli jokiranta on ollut viljelysmaana, Pihlman sanoi. Akatemiantalon edustalta sentään löytyi muutakin. Alue valittiin kaivauspaikaksi, koska vanhimman jäljellä olevan Turun kartan mukaan siinä olisi aikanaan sijainnut tori, joka mahdollisesti olisi vanhempi kuin Suurtori. Sillä on ollut monia nimiä: Hevostori, Koulutori, Akatemian tori. - Halusimme saada selville, minkä ikäinen tori on. Se oli kivetty jo 1500-luvun puolivälissä, keskiajalle se oli ollut maapintainen. Torin alta löytyi jälleen jäänteitä puurakennuksista: kaksi ylintä rakennusta olivat 1300-luvulta. Sen sijaan alin rakennus oli 1200-luvun lopulta, Pihlman kertoo. Näitäkin rakennuksia tutkitaan tänä kesänä tarkemmin asukasta Millainen 1200-luvun Turku sitten oli? Ainakin se oli harvaan rakennettu. Ne muutamat rakennukset, joita oli, olivat savupirttejä. Sen sijaan 1300-luvulle tultaessa Turun rakennusmarkkinat kuumenivat nykyiseen tapaan ja kaupunki kasvoi vauhdilla. Keski ajan lopulla Turussa oli jo neljä kaupun ginosaa eli korttelia ja asukkaita kaupungissa arvellaan olleen noin Kirkkokortteli ympäröi Tuomiokirkkoa ja ulottui Suurtorille. Luostarinkortteli alkoi Suurtorilta ja päättyi dominikaanikonventtiin nykyisen Kaskenkadun kohdalle. Mätäjärven kortteli sijaitsi Kirkkokorttelin eteläpuolella ja sitä rajasivat Hämeestä ja Viipurista tulleet tiet. Toispualel jokkeki rohkeat turkulaiset olivat jo uskaltautuneet, sillä Aninkaisten kortteli sijaitsi joen länsipuolella. Kirkko keskellä kylää ei sen sijaan ollut keskiajalla mitenkään pop ajatus: vaikka aiemmin oletettiin Tuomiokirkon sijainneen varhaisen kaupungin keskellä, tosiasiassa se sijaitsi aivan keskiaikaisen kaupungin laidalla. Hyvä esimerkki on nyt paraikaa vanhan Gezeliuksenkadun ja Piispankadun risteyksessä sijaitsevan talon saneerauksen yhteydessä tehtävät kaivaukset: kirkon puoleisesta päädystä löytyy merkkejä keskiaikaisesta asutuksesta, toiselta puolelta ei. Savi säilyttää Kun kaivetaan, esine- ja rakennuslöytöjä tehdään toisinaan jopa metrien syvyydestä. Se on vähän kummallista: ikään kuin kaupunki olisi kohonnut metritolkulla. Tuskin maan kohoaminen pelkistä syksyn lehdistä johtuu? Pihlman kertoo sen johtuvan siitä, että kun aikanaan rakennettiin uutta, vanhaa ei kipattu pois vaan se ikään kuin lyötiin lyttyyn uuden alle. Siksi nyt sitten löytyy erilaisia tulisijojen pohjia ja vastaavia uudempien rakennusten alta. - Samalla lailla esimerkiksi Kirkkokadulle on vain laitettu uutta pintaa päälle, vanha on jäänyt sinne alle. Paikasta sitten riippuu, miten hyvin vanha on säilynyt: ojitukset, kellarit ja vastaavat ovat toki tuhonneet paljon, mutta etenkin täällä Turussa on paljon myös säilynyt. Orgaaninen aines kuten nahka ja puu on Turun vanhoissa kerrostumissa monesti hyvin säilynyttä ja se on R o o p e L i p a s t i saven ansiota. Savessa tällaiset löydöt säilyvät paljon paremmin kuin esimerkiksi hiekkaperäisessä maassa. Siksi ei ole lainkaan ihmeellistä löytää puun tai nahan palasia 1200-luvulta. Tuomiokirkon ympäristön kaivaukset ovat arkeologi Aki Pihlmanin mielestä ainutlaatuinen juttu. Turun tauti ei pesiytynyt Tuomiokirkon läheisyyteen eikä siellä ole aikaisemmin päästy kaivautumaan menneille vuosisadoille. Ilmaisia yleisökierroksia Viime kesän tapaan tänäkin kesänä yleisö pääsee mukaan kaivauksiin heille järjestetään muun muassa ilmaisia opastuksia kaivauksilla pari kertaa viikossa. Syksyllä on koululaisia varten omat opastukset. Joka viikko vaihtuvat myös niin kutsutut viikon löydöt, joita voi käydä katsomassa Aboa Vetus museossa sekä Vanhalla Raatihuoneella. Viikon löydöistä myös kerrotaan Turun Sanomien Extrassa. Sen sijaan lapio tai hammasharja kädessä ei enää kannata kaivauksille vaivautua, sillä ilmoittautuminen arkeologiksi oli jo maaliskuussa - halukkaitakin sen verran paljon, että joukosta arvottiin 60 onnekasta, jotka pääsivät mukaan. Arkeologit ovat muuten siitä kummallista väkeä, että heistä ei aina oikein tiedä, kumpi on kivempaa löytää, 700 vuotta vanhat kengät vai pussillinen hopeaa. Kuinka se on, Aki Pihlman? - Se riippuu niistä kysymyksistä, joihin kengät tai se hopea vastaavat. Siis mistä ne löytyvät ja mitä niistä voidaan päätellä ne tekevät löydön tärkeäksi, ei sinänsä se, mistä aineesta löytö on tehty. Ok. Vetoan teihin, ensi kesän kaivajat! Aina kun löydätte hopeaa, tuokaa se allekirjoittaneelle, kengänrajat viekää Pihlmanille. Roope Lipasti

7 7 Historia kukkii Tuomiokirkon pihamaalla Tunnistatko pihakrassin tai litulaukan? Bongaatko hullukaalin? A n n i k a S a a r i k k o Nykyisen Turun Yliopiston päärakennuksen läpi kulki luvuilla kaupunkia ympäröinyt tullimuuri. Edelleenkin sitä voinee pitää jonkinlaisena cityelämän rajana, sillä kivimuurin ulkopuolella kasvaa iso mätäs mustikanvarpuja ja muutama hontelo vadelmapensas. - Kyllä täältä jokusen marjan saa loppukesällä poimittua, biologi Kimmo Syrjänen naurahtaa. A n n i k a S a a r i k k o Pihakrassi (Lepidium ruderale) on vanhan kulttuurin seuralainen, kaupunkien seinusvierillä ja nupukivikatujen reunoilla viihtyvä rikkaruoho. Se on erittäin vanha kaupunkialueiden kasvi, joka on kasvanut jo keskiaikaisen Turun toreilla ja kujanteilla. Sen vihreä kukinto on vaatimaton. Pihakrassia käytettiin aikanaan hengitystieinfektioiden hoitoon. K i m m o S y r j ä n e n Veteen murskattu suopayrtti (Saponaria officinarum) vaahtoaa ja sitä onkin käytetty pesuaineena. Kukinto on tiheä, kukat usein kerrottuja, vaaleita ja hyväntuoksuisia. Rohdoskasvina sitä on käytetty muun muassa yskään ja ulkoisesti rohtumiin. Laji on vanha koriste- ja hyötykasvi niin pappiloissa, kirkkotarhoissa kuin torppienkin nurkissa. Lajia levitettiin Suomessa 1700-luvulla hyödyn aikakaudella. Nykyisinkin koristekasvina käytettävä jalokiurunkannus (Corydalis nobilis) kukkii jo toukokuussa ja kuihtuu pois kesäkuussa. Siperiasta ja Sisä-Aasian vuoristoista kotoisin olevaa jalokiurunkannusta kasvatettiin ensi kerran Ruot si-suomessa Upsalassa kasvitieteilijä Carl Linnén puutarhassa 1760-luvulla. Ilmeisesti Kalm ja Gadd ovat levittäneet lajia 1700-luvun Suomessa. Kookkaimmillaan liki parimetrinen hullukaali (Hyoscyamus niger) on näyttävä myrkkykasvi. Se ilmaantuu ajoittain Turun kaupunkialueen maakasoille rakennustöiden ja maansiirtojen yhteydessä. Kasvin siemenet voivat säilyä itämiskykyisinä maassa vuosisatoja. Laji on vanha noitayrtti ja lääkekasvi, jota on kasvatettu jo keskiaikaisessa Turussa. Hal lusinaatioita aiheuttavaa hullukaalia on hyödynnetty nukutusaineena keskiaikaisessa kirurgiassa sekä avuksi korvakipuihin ja hammassärkyyn. Tuomiokirkon lähiympäristön kulttuurikasvillisuus sisältää kerrostumia monelta aikakaudelta; vanhimmat kasvit ovat peräisin rautakaudelta, osa taas on kulkeutunut Suomeen vasta luvulla. Monet kasvilajeista ovat vanhan kulttuurin seuralaisia. - Turussa kasvaa lajeja, joita havaitaan ainoastaan vanhimmissa Suomen kaupungeissa. Pitkään asutettujen kaupunkien katukivetysten väleistä puskevat lajit ovat oppineet viihtymään ihmisen seurassa, opastaa biologi Kimmo Syrjänen. Kaivauksista tietoa keskiajan kukista Turussa kasvillisuutta on tutkittu pitkään; Akatemiassa lääketieteen professorina toimineen Elias Tillandsin kokoama ensimmäinen kasviluettelo kaupungista ilmestyi jo vuonna Siitä lähtien tietoa on kertynyt runsaasti. - Alueella tehtyjen arkeologisten kaivausten yhteydessä saadaan tietoa myös varhemmasta keskiaikaisesta kasvillisuudesta. Maa-aineksesta löytyy kasvien siitepölyä, jäänteitä ja siemeniä, joista pystytään päättelemään jotakin lajiston koostumuksesta. Kaivauksista saatu kasvillisuustieto hyödyttää myös historiantutkimusta laajemmin. - Kasvillisuuden tutkiminen tuo lisäinformaatiota arkeologiseen tutkimukseen ja on tavallaan yksi merkittävä lisä Turun historiankirjoitukseen, Syrjänen toteaa. Kirkonmiehet kasviekspertteinä Kirkolla on ollut menneinä vuosisatoina monella tavalla merkittävä tehtävä kasvitiedon kokoaja na ja levittäjänä. Jo 1200-luvulla Turun dominikaaniluostari ylläpiti todennäköisesti yrttitarhoja. Luostarit käyttivät kasveja mausteina ja ravintona sekä etenkin lääkkeinä. Syrjäsen mukaan myös papit ovat aikanaan olleet todellisia kasviasiantuntijoita ja 1700-luvulla papeilla ja piispoilla oli laaja koulutus, johon kuului myös luonnontieteen opetusta. Lähivuosisatoina myös pappiloilla oli tärkeä tehtävä nykyäänkin tunnettujen puutarhakasvien levittämisessä pitäjän muihin taloihin. Hyötykasveja kaukomailta Tuomiokirkon lähialueen kasvillisuudessa on luonnollisesti voimakkaasti nähtävissä yliopiston eli Turun Akatemian ( ) vaikutus. Kirkon kupeessa sijainnut akatemia ylläpiti kasvitieteellistä puutarhaa, jossa erityisesti 1700-luvulla tehtiin mitä erilaisimpia kasvikokeiluja. - Tuolloin elettiin taloudellisen hyödyn aikakautta ja pyrittiin löytämään uusia kasvilajeja viljely- tai rohdoskäyttöön. Kemian professori Pehr Adrian Gadd ja talousopin professori Pietari Kalm toivat matkoiltaan Pohjois-Amerikasta ja Siperiasta uusia kasveja. Valitettavasti monet heidän kokeiluistaan epäonnistuivat, sillä muualta tuodut kasvilajit eivät menestyneet Suomen ilmasto-oloissa. Osa nykyisen Sibelius-museon tietämillä sijainneessa Turun Akatemian kasvitieteellisessä puutarhassa kasvatetuista lajeista on kuitenkin säilynyt alueella näihin päiviin ja joitakin lajeista käytetään yhä yleisesti puutarhakasveina. Noista ajoista on säilynyt muistona myös Aurajoen penkereellä kasvava vanha 'Pietari Kalmin tammi'. Annika Saarikko Maahumala (Glechoma hederacea) on Tuomiokirkon pihanurmikoilla rönsyävä minttumaisesti tuoksuva matala kasvi. Se kukkii sinipunaisin torvikukin jo toukokuussa. Laji on tavallinen eteläisen Suomen puistoissa ja pihoilla. Kukkivia versonlatvoja on käytetty teenä muun muassa yskään ja keuhkoputkentulehdukseen, ulkoisesti haavoihin. Maa humalalla on ollut tärkeä merkitys oluen kirkastamisessa ja maustamisessa aina 1700-luvulle asti, jolloin oikea humala syrjäytti sen. Litulaukkaa (Alliaria petiolata) kasvoi Turussa jo luvulla, jolloin sitä käytettiin rohdoskasvina muun muassa keripukin ja rintatautien hoitoon. Valkosipulin tuoksuinen kasvi muistuttaa maultaan rucolaa ja sen maukkailla keväisillä lehdillä ja versoilla voi maustaa salaatteja. Turun palon 1827 jälkeen yliopisto muutettiin Helsinkiin. Litulaukka kulkeutui Akatemian puutarhasta siirrettyjen kasvien mukana Kaisaniemeen ja on sieltä käsin valloittanut tehokkaasti nykyisen pääkaupungin.

8 8 Tassun jäljissä k Ota kartta mukaan ja lähde löytöretkelle Tuomiokirkkoon Sodat, kulkutaudit ja tulipalot ovat 700 vuoden aikana jättäneet jälkensä Tuomiokirkkoon. Myös tavallisen kansan pieni arki ja harvat juhlahetket ovat syöpyneet kirkon seiniin. Pyhäkön lisäksi Tuomiokirkko on museo vailla vertaa. Se tarjoaa historiallisia herkkupaloja ilman vitriineitä ja pääsymaksua. Astu kirkkoon ja tee syvyyssukellus Suomen historiaan. Jo 600 vuoden ajan olen tervehtinyt kirkkoon tulijoita. Aikoinaan minulla oli tärkeä rooli, kun pikkulapset saivat 2 uppokasteen. Silloin kylmässä kirkossa kastettiin ensin tytöt, että vesi lämpiäisi. Ellei tyttöjä ollut, vesi lämmitettiin kuumennetulla kivellä tai rautakuulalla. Kalkkikivistä pintaani koristavat 12 ristiä. Vaikka jalkani on kadonnut ja osa minusta murtunut, olen silti säilynyt tähän päivään saakka muistomerkkinä menneiltä vuosisadoilta. Olen jo hyvin ansaitulla eläkkeellä, ja seuraajani on valmistettukirkontornin puretusta huipusta saadusta hopeasta. Tuomiokirkon holvien alle mahtuisi sinivalas tai yhdeksänkerroksinen kerrostalo. Niitä sieltä ei löydy, mutta tarkkasilmäinen kävijä voi nähdä valaanpyyntialuksen pienoismallin ja niin paljon hautoja, että niistä riittäisi viimeinen leposija useammankin kerrostalon asukkaille. Vaikka turistibussit ovat parkissa Tuomiokirkon edessä vuoden ympäri, kirkko on tuntematon monille turkulaisille. Edellisestä vierailusta on vierähtänyt aikaa eikä silmä silloin huomannut mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kesän kunniaksi laadimme lukijoillemme pienen Tuomiokirkkokierroksen. Etsi valokuvien kohteet tekstivihjeiden perusteella ja merkitse ne karttaan oikeille paikoille. Voit halutessasi palauttaa oikeat vastaukset kupongilla toimitukseen. Arvomme heinäkuun loppuun mennessä palautettujen kilpailukuponkien kesken viisi Domcafén lahjakorttia. Toimin 1300-luvulla Turun 12. piispana. Olin eräs keskiaikaisen Suomen mahtavimmista 1 piispoista ja hallitsijoista, henkilökohtaisiin ystäviini kuului muun muassa Pyhä Birgitta. Sain aikaan monia tärkeitä asioita. Perustin Turkuun tuomiorovastin viran, koulun ja sairaalan. Kirjalahjoitusteni ansiosta syntyi myös Tuomiokirkon kirjasto. Tekemäni 40 kirjan lahjoitus kuulostaa vaatimattomalta, mutta minun aikanani yhden kirjan hinnalla sai ostettua maatilan. Kuolemani jälkeen minut julistettiin autuaaksi. Uskonpuhdistus katkaisi kuitenkin lupaavan urakehitykseni, enkä koskaan saanut pyhän arvonimeä. Lepään turkulaisten mestareiden omin käsin kaivertamassa pyhäinjäännösarkussa. J F E Teksti: Mervi Syrjänen, Rita Suhonen Kuvat: Katri Saarela Piirros: Erkki Kiiski Lähteet: Aiju von Schöneman Gardberg, Heininen, Welin: Kansallispyhäkkö, Turun tuomiokirkko Tuomiokirkon www-sivut 3 Sain kantaa 1500-luvulla kuningattaren kruunua kolme kuukautta. Sen jälkeen minut perheineni vangittiin Turun linnaan. Myöhemmin kohtalo kuljetti minut lähemmäs Tamperetta: asuin loppuikäni kartanossa Kangasalla. Suomalaiset pitivät minusta, ja erityisen suosittu olin köyhälistön keskuudessa. Nuijamiehetkin jättivät kartanoni rauhaan nuijasodan aikana luvulla minulle kerättiinkin kansalliskeräyksenä marmorinen sarkofagi, jossa yhä lepään. Hautani päällä on kullattu kruunu, ja kappelin edessä portailla aina kukkia. Vaikka Suomessa ei siis ole enää kuninkaallisia, kuningattaren hauta Tuomiokirkosta kuitenkin löytyy. Tottien kappeliin maalatut kruunut muistuttavat alkuperäisestä hautapaikastani, jossa sukulaiset vielä lepäävät. Tämä hieno pyöröikkuna toi aikaisemmin auringonvaloa katedraaliin. Ikkunan viereisestä sisäänkäynnistä ennen uskonpuhdistusta eläneet turkulaiset kulkivat ripille ja ehtoolliselle. 4 Esihuoneessa vihkiparit odottivat vuoroaan seinustan penkillä istuen. Siinä heillä oli aikaa pohtia oviaukon yläpuolelle kirjattua ajatusta Sinä, joka astut sisään, muista, miksi olet syntynyt ihmiseksi. Myöhemmin uloskäynti suljettiin ja esihuoneen jatkeeksi rakennettiin hautakappeli, jolloin ikkuna jäi kahden kappelin välille. Tiikeri ja tähti ritarien kilvissä sisäänkäynnin vieressä muistuttavat, että kappeli kuuluu Tigerstedt-Wallenstierna suvulle. Miau. Minun tassunjälkeni ovat säilyneet kaikkien Tuomiokirkkoon ikuistettujen sotaherrojen ja aatelisrouvien joukossa. Satuin tassuttelemaan tiilentekijän 5 työmaalla, kun hän valmisti lattialaattoja kirkon eteläpuolen vanhimpaan kuoriin. Päihitin tassuineni myös koirat, nuo keskiajalla Tuomiokirkkoa käyttäneiden dominikaanien tunnuseläimet. Yhtään koirankuonolaista ei ole kuvattuna kirkkoon. Keskiajalla kirkossa riitti menoa kuin markkinatorilla, kun papit toimittivat ympäri vuorokauden jumalanpalveluksia kirkon kymmenillä alttareilla. Tässäkin kissantassukuorissa oli kolme alttaria, mutta nimensä kuori sai rakennuttajiensa mukaan.

9 9 eskiajalle Tuomiokirkko rakennettiin Unikankareelle eli Unikummulle. 8 Nimi viittaa pakana-aikaiseen kalmistoon, joka sijaitsi kirkon paikalla. Hautaaminen jatkui myös kristillisellä ajalla. Kirkon lattian alle ja sen ympäristöön on haudattu 4500 turkulaista. Varakkailla turkulaisilla suvuilla oli kirkon lattian alla omat hautaholvinsa. Köyhä kansa haudattiin kirkon ulkopuolelle. Köyhillä kirkon työntekijöillä oli oma leposijansa Sepulcrum Ecclesiae. Siihen siunattiin muut kuin papiston edustajat. Hautaholvin nimi näkyy edelleen lattiassa olevassa laatassa. Kirkkoon hautaaminen yleistyi 1600-luvulla. Hienot hautapaikat olivat kunnia-asia ja monet perheet joutuivatkin vararikkoon yltiökomeiden hautajaisten seurauksena. Kirkkoon hautaaminen kiellettiin 1700-luvun lopulla hygieniasyistä. Varsinkin kesäaikaan kirkkokansa joutui välillä turvautumaan hajusuolaan pystyäkseen istumaan jumalanpalveluksissa. A D K L I C Minunlaisiani pikkuenkeleitä voit löytää myös renessanssiajan 9 Italiasta ja vaikkapa kiiltokuvista. Minä liihotin kirkkoon ruotsalaisen hovimaalari Fredrik Westinin siveltimestä, kun kirkkoa kunnostettiin Turun palon jälkeen. Westin maalasi alttaritaulun Tukholmassa, jossa hän oli aiemmin tehnyt lähes samanlaisen maalauksen Pyhän Jaakobin kirkkoon. Suuren alttaritaulun kuljetus laivalla Suomeen olikin melkoinen operaatio. Aikansa tuotteliaimpiin taiteilijoihin kuulunutta Westiniä verrattiin myös Rafaelin enkeleistään tunnettuun italialaiseen Rafaeliin. Myöhempinä aikoina Westiniä kutsuttiin vähemmän mairittelevasti kiiltokuvamaalariksi. B Johdin Ruotsin armeijan joukkoja menestyksekkäästi itärintamalla. Minun 6 ansiostani voitimme muun muassa Novgorodin taistelun vuonna Palkkioksi sotamenestyksestä ja diplomaatin taidoistani sain kuningas Kustaa II Adolfilta kymmeniä maatiloja Suomesta. Muutimmekin vaimoni Barbaran kanssa Suomeen viettämään hyvin ansaittuja eläkevuosia. Sain hautapaikan Tuomiokirkosta, jolle olinkin tehnyt merkittävän lahjoituksen. Hiekkakivestä tehdyllä vaaleanpunertavalla hautapaadellani lepään täydessä sotavarustuksessa. Hautamuistomerkissä ylläni on haarniska ja vierelläni koko joukko tärkeitä sotatarvikkeita, jotka muistuttavat maallisen taistelun päättymisestä. Vaikka lepään itse sotisovassani Tuomiokirkossa, jatkaa skottien ylvästä perintöä Suomessa silti yhä noin 80 sukua. TASSUN JÄLJISSÄ KESKIAJALLE -KILPAILUN VASTAUSKUPONKI Yhdistä kartan kirjaimet ja vinkkien numerot oikeiksi pareiksi. Palauta kilpailukuponki mennessä osoitteella: Kirkko ja me, PL 922, Turku. 7 Arvomme kaikkien vastanneiden kesken viisi Domcafén lahjakorttia. Minä olin Ruotsin armeijassa ratsuväen kenraali ja hakkapeliittojen päällikkö 30-vuotisen sodan aikana 1600-luvulla. Sotilasurani kulki tyvestä latvaan, sillä aloitin Patrick Ruthwenin asepoikana. Yksi urani huippuhetkiä oli noutaa taistelussa kaatuneen kuningas Kustaa II Aadolfin ruumis pois ryöstäjien käsistä. Hakkapeliittojen Hakkaa päälle -huudot kaikuivat tuolloin taistelukentillä. Itse olin mukana kaikissa sodan suurissa taisteluissa 14 vuoden ajan kunnes haavoituin Breitenfledin toisessa taistelussa. Tärkeimpien taistelupaikkojeni nimet voit käydä tutkimassa hautakappelini holvikaaresta. Aivan tyhjin käsin en sotaretkiltä palannut, sillä vuosien varrella kokosin huomattavan omaisuuden. Turun Akatemialle lahjoitin Aarhusin piispalta sieppaamani kirjaston. Hautamuistomerkkiin on ajan tyylin mukaisesti ikuistettu myös vaimoni Kristiina, joka oli kuolemani aikaan varsin verevässä kunnossa. Oma viimeinen leposijani on sen sijaan vastakkaiselle seinustalle asetetussa tina-arkussa Sain alkuni veneveistämöllä Varvintorin lähellä. Valaanpyrstö Aurajoessa muistuttaa synnyinpaikastani. Isoveljeni kantoi kotikaupunkimme nimeä ja seilasi valaanpyynnissä Tyynellä Valtamerellä. Meitä on Suomessa noin 200. Roikun monen muun kollegani tapaan kirkon katossa muistuttamassa kirkossakävijää siitä, että myötä- ja vastoinkäymiset vuorottelevat myös elämän merellä. Vanhoja kirkkolaivoja kutsutaan votiivilaivoiksi, minä olen enemmänkin kirkon tulipaloissa tuhoutuneiden laivojen muistomerkki. Votiivi-sanalla tarkoitetaan lupausta tai lahjaa. Merimiehet tekivät ennen matkaan lähtöä tai hädissään myrskyn jo raivotessa Jumalalle lupauksen laivan pienoismallin lahjoittamisesta kirkolle. Nimi: Osoite:

10 10 KYRKOHERDEN Sommar i församlingen En hel del av de aktiviteter som är typiska för församlingens verksamhet under hösten, vintern och våren tar en vilopaus under sommaren. Men detta betyder inte att församlingsverksamheten upphör under sommarmånaderna. Under åren har Åbo svenska församling fått en del verksamhetsformer som i dag upplevs som självklara under sommarperioden. S a r a O t h m a n Besök vår kära domkyrka! Åbo domkyrka är vårt lands enda medeltida katedral och den har en särställning bland vårt lands kyrkor. Domkyrkan är jämte slottet Åbos främsta sevärdhet. I domkyrkan kan besökaren se minnesmärken från gångna tider. Men domkyrkan är framför allt en levande gudstjänstlokal. Den är huvudkyrka för två församlingar: den finska domkyrkoförsamlingen och Åbo svenska församling. Domkyrka är betydelsefull och älskad av den svenskspråkiga befolkningen i Åbo och församlingsborna upplever att domkyrkan är något mera än bara en vanlig kyrka. Domkyrkan är värd ett besök. Domkyrkan fungerar bra som en plats för enskild bön och andakt. Både de ljus som brinner i ljusstaken framme i det medeltida koret och de många bönelappar som läggs ner i vapenhusets förbönslåda vittnar om människors behov av bön, förbön och stillhet. Domkyrkan är öppen alla dagar kl Sommarens gudstjänster Under sommarperioden firar vi vår högmässa kl. 12 i Skarpskyttekapellet i Domkyrkan. Det skapar bättre gemenskap och församlingssången blir mäktigare i ett välfyllt kapell än i en stor katedral. Torsdagar kl. 19 firas i Skarpskyttekapellet en veckomässa. Veckomässan är en enkel och kort nattvardsgudstjänst som räcker en halv timme. Denna mässa kan bli en viktig gudstjänst för den som under veckoslutet vistas på sin sommarstuga, som kanske ligger långt från en kyrka. Tisdagar kl. 20 inbjuder den finska församlingen på högklassig musik: vanligen är det orgelmusik som framförs av kända inhemska och utländska organister. Kyrkbuss på midsommardagen samt två längre utfärder Under sommaren åker många församlingsbor ut till sina sommarställen i skärgården. Skärgårdens många kyrkor välkomnar både ortsbor och sommargäster till gudstjänsterna. Men vi tänker kanske inte alltid på att det finns skärgårdskyrkor också på Åbo svenska församlings område, bland annat Kakskerta och Kustö kyrkor. Det har blivit en tradition i vår församling att Midsommardagens högmässa firas i Kustö vackra träkyrka, byggd år Kyrkbussen från Åbo centrum erbjuder möjlighet för den som vistas under midsommarhelgen i Åbo att uppleva något av landsbygden samt att fira gudstjänst i en liten skärgårdskyrka. I kyrkbussen kan man bli bekant med nya människor. Nya platser och nya människor kan man bekanta sig med också under våra längre sommarutfärder. I juli bär det iväg till Pernå där vi besöker Malmgårds Egendom, som ägs av grevliga familjen Creutz. Deltagarna bjuds på gammaldags lunch samt en intressant rundvandring på det vackra slottet med omgivning. I Borgå får vi besöka Runebergs hem, men av förekommen anledning kan vi inte samlas till andakt i Borgå domkyrka. Sommarens andra heldagsutfärd ordnas i augusti och målet är Bengtskär, vars fyr firar 100-årsjubileum i år. Café på den vackra gården Sommarens verksamhet i Aurelia, vårt fina församlingscenter vid Auragatan 18, består främst av sommarcaféet onsdagar kl samt unga vuxnas gårdscafé varannan torsdag kl Till dehär samlingarna kan man komma och gå hur man vill. Vid samlingarna kan man träffa andra och sitta och prata kring en kopp kaffe eller te. Vanligtvis är någon av församlingens medarbetare med. Om vädret inte tillåter att man samlas ute kan man i stället sitta i Aurelias lilla sal. Med önskan om en fin och givande sommar Eero Sepponen Kom med på en sommarutfärd! Tisdag 11.7 heldagsutfärd till Pernå och Borgå Vi besöker Malmgårds Egendom i Pernå, Runebergs hem i Borgå samt någon kyrka. Resans pris är 40 euro (inkl. lunch, eftermiddagskaffe, entréavgifter samt resa i abonnerad buss). Anmälan till tfn senast 5.7. Tisdag 15.8 heldagsutfärd till Bengtskär Om tillräckligt intresse finns ordnas en resa till fyren som har 100-års jubileum i år. Utfärdens pris blir c:a 60 euro (inkl. resor med buss och båt, mat, inträde samt guidning). Anmälan till tfn senast 1.8. Från vänster Ida Hagmansson, Jenni Paananen, Elisabet Kivilohkare, Vanessa Veromaa och Nicklas Ekblad är nöjda över sina intyg och ser fram emot att jobba på församlingens läger under sommaren. Inför sommarens lägersäsong blev nyligen 13 nya ungdomar färdiga att axla sitt ansvar som hjälpledare. Den två år långa skolningen har gett dem baskunskaper i såväl teologi och psykologi som pedagogik och metodik. Elisabet Kivilohkare, Nicklas Ekblad, Vanessa Veromaa, Ida Hagman och Jenni Paananen är fem av de nyblivna hjälpledarna. De har precis fått sina intyg över skolningen och församlingens välsignelse under vårens sista familjemässa. De ser alla fram emot att jobba på något av ÅSF:s sommarläger. Som utexaminerad hjälpledare är man behörig att jobba på läger för fyra- till femtonåringar. Ungdomsteologer Mia Bäck och Fredrik Portin önskar de nya hjälpisarna lycka till. Under skolningen har ni blivit utrustade med en verktygsback som skall hjälpa er på traven i mötet med alla typer av lägerdeltagare. Med bibelkunskap, förmåga att hålla andakt, lekglädje, människokunskap, och omtänksamhet kommer ni långt. Ni har nu en stadig grund av självförtroende att bygga ett gott ledarskap på. Alla skall trivas Vad är då en hjälpledare? På församlingens läger finns det två typer av ledare: vuxenledare och hjälpledare. Som hjälpledare skall vi umgås med lägerdeltagarna och få dem att trivas. Vi planerar program i form av sketcher och olika lekar och försöker finnas till hands där det behövs hjälp, En god ledare kan umgås med alla Under vårens sista mässa, Mänska-kom fram, fick de blivande hjälpledarna välsignelse av kyrkoherde Eero Sepponen och ungdomsteologerna Fredrik Portin och Mia Bäck. förklarar Ida Hagmansson och Jenni Paananen. En viktig egenskap för hjälpledaren är alltså ett kreativt sinne och en hel del fantasi. Det kan vara rätt svårt att hitta på sketcher till församlingens läger, man måste kanske mer än på andra ställen se till att hitta en balans i humorn. Man måste vara rolig utan att gå så långt att man sårar någon. Och ifall man inte lyckas vara rolig kan det bli riktigt pinsamt, skrattar Elisabet Kivilohkare och Vanessa Veromaa. Den viktigaste och kanske svåraste uppgiften ligger dock i att se till att alla blir sedda, att alla trivs. Det är tyvärr lätt hänt i sådana här sammanhang att den grupp som syns och hörs mest är den som får mest uppmärksamhet, medan de mer blyga och tysta deltagarna hamnar i skymundan. Det är en sak som vi har blivit lärda från början till slut, att en god ledare måste kunna umgås med alla typer av människor och se till att ingen blir bortglömd, berättar Vanessa Veromaa. Det kan vara rätt svårt att hitta på sketcher till församlingens läger, man måste kanske mer än på andra ställen se till att hitta en balans i humorn. Inte tystnadsplikt Hjälpledarna fungerar alltså någonstans i fältet mellan vuxenledarna och deltagarna. Själva bestämde de sig för att bli ledare under sin egen skriftskola och är nu mellan 16 och 17 år gamla. Många av de som konfirmerades samtidigt började på skolningen, ända till slutet orkade dock bara ungefär hälften av de som började. Vi har haft roligt under de här två åren, av de som slutade var det säkert många som hade mycket annat att göra, tror Jenni Paananen. Att vara nästan jämngammal med lägerdeltagarna kan dock ha både för- och nackdelar. En situation som kan vara knepig är ifall någon deltagare berättar något åt oss i förtroende som de inte borde. Till skillnad från vuxenledarna har vi inte tystnadsplikt, tvärtom kan vi vara tvungna att berätta saken vidare ifall vi får veta något som bör komma fram eller som kan skada andra deltagare, påpekar Ida Hagmansson. Men detta måste ändå ses som specialfall, men trots det en viktig del av skolningen. Ifall det händer måste ledarna vara beredda och medvetna om hur de borde agera. Ida Hagmansson önskar själv att hon skulle bli en sådan ledare som folk vågar komma fram och prata med. Läger i praktiken Under den två år långa skolningen har deltagarna träffats en gång i månaden. Två gånger per år har de haft veckoslutsskolning, där de har fått träna på lägerlivet i praktiken. Av skolningen är målsättningen att 60 timmar skall användas till undervisning och 20 timmar till praktik. Om det är något som skulle kunna vara bättre med kursen skulle det vara att öka på andelen praktiktimmar. Mycket av det vi lär oss är rätt teoretiskt, när man väl står inför en viss situation är det inte så lätt om man inte har provat på det tidigare i praktiken, tycker Vanessa Veromaa. Sara Othman

11 11 Lapsuus sodan varjossa Sota-aika elää vielä monien mielissä. Sodan kokeneet rintamamiehet ja lotat ovat jakaneet kokemuksiaan useissa teoksissa, myös kotirintaman elämää on kuvattu. Lapsen silmin sodan kokeneiden muistikuvia ei sen sijaan ole laajasti koottu. Lapsuuden muistikuvia ei ole haluttu kaivella, raskaiden kokemusten on toivottu unohtuvan. Vuodesta 2000 kokoontunut turkulainen Luovat kynät -kirjoittajaryhmä on koonnut muistikuvistaan Lapsuuden sotamuistot kirjan. Omien kokemusten paperille purkaminen ja niiden jakaminen muiden kanssa on ollut kirjoittajaryhmälle yhdistävä kokemus. Erilaiset elämäntarinat muodostavat yhdessä kollaasin sota-ajan lapsuudesta. - Kuusikymmentä vuotta olen yrittänyt niellä sota-ajan muistoja. Ei niitä voi unohtaa, vaikka haluaisikin. Kirjoittamisen kautta niihin on avautunut uusia näköaloja, Maire Leppänen sanoo. Kirjan kautta asioiden jakaminen nuorempien sukupolvien kanssa on ollut aiempaa helpompaa. Tosin kirjoittajat myöntävät, että se johtuu osittain myös ajan muuttumisesta. Nuoret ovat erilailla isänmaallisia kuin vanhempansa 70-luvulla. Muistot ovat edelleen raskaita. Monella kirjoittajalla nousi kyynel silmään heidän kertoessaan omaa tarinaansa piispantalossa, jossa he luovuttivat kirjan rouva Pirjo Paarmalle ja arkkipiispa Jukka Paarmalle. MS Lapsuuden sotamuistot -kirjan kuvituksena on käytetty kirjoittajien sota-ajan valokuvia. Tähän kuvaan on ikuistettu kuusivuotias Seppo Kivilinna äitinsä kanssa isän hautajaispäivänä Turussa. Valokuva ja kunniamerkit muistuttavat isästä, Mannerheim-ristin ritari Osmo Kivilinnasta. Miljoona, miljoona, miljoona muistoa Kulleroita, leinikkejä Mesiangervoja, ruohoa Kuljen mielikuvissani halki lapsuuteni niityn. Näin muistelee samettisilmäinen Ritva (s. 1937) lapsuutensa kesiä. Kun tykit jyskyi, pääskyset teki pesää Tämä tuokiokuva piirtyi syvälle sieluun kauniista Karjalasta karkotetulle Elsalle. Sota-ajan lapset osasivat iloita pienistäkin onnen hetkistä, myös ympärillä olevasta luonnon kauneudesta, sellaisista hyvistä asioista, joihin vanhemmilla ei tuona aikana silmää riittänyt. Surua, murhetta ja epätoivoa kun oli ympärillä aivan riittämiin ja yllin kyllin. Kirjailija Pentti H. Tikkanen on nyt kypsässä iässä löytänyt lähelleen ystäväjoukon, jonka kanssa on kirjoittamisen avulla yritetty selvitellä vastauksia elämää suurempiin kysymyksiin. Toimittaja Arto Pietilä on koonnut kirjoittajaryhmän kokemuksia ja muistoja kirjaan Lapsuuden sotamuistot. Luovina kyninä ovat olleet Maire Leppänen, Anja Pere, Raili Puhalainen, Pentti H. Tikkanen, Elina Borg, Rakel Rimpelä, Eero Soukka, Elsa Virta ja Ritva Tokola. Kirjoittajat ovat eri puolilta Suomea ja erilaisista perheistä. Yhdistävänä tekijänä on kaikilla sama surun möykky sota. Sodan kauheuksien keskellä oli löydettävä tasapainottavia tekijöitä, selvittävä kun oli. Yksi ihmiskunnan merkittävimmistä selviytymiskeinoista on ollut mielikuvitus. Isän ikävässä auttoi, kun mielikuvituksissaan sai piiloutua isän reppuun. Siellähän saattoi olla isän sylissä, selkäpuolella. Puute ja niukkuus opettivat näkemään pienessä suurta ja merkityksellistä. Voi sitä äi- din iloa kahvikupillisesta ja korpusta. Äidin nauru teki lapsetkin iloisiksi. Näin harvinainen muisto on jäänyt pinnalle ja kantanut läpi elämän. Kuinka onnellisena elämä koettiin siinä perheessä, jossa juhlahetkeä voitiin viettää pöydällä valkoinen liina ja ja soppaskooli täynnä ojasta poimittuja sekahedelmiä. Naurattaahan se vieläkin. Nyt on taas hyvä ja otollinen hetki muistuttaa kaikkia mummuloiden asukkaita elävästä lukuperinteestä ja sen siirtämisestä seuraaville polville. Tekniikan vempaimiin kyllästyneet lapset ovat kiitollista kuulijakuntaa, kun aikuiset lukevat vähän erilaista tekstiä ääneen. Sellaisessa hetkessä on helppo keskustella muistakin tärkeistä asioista. Tämä kirja tarjoaa materiaalia, tosin valikoiden eikä aivan pienille lapsille, myös tällaisiin yhteisiin hetkiin. Hannu Mäkelän suunnittelema kirjan kansi on symboliikassaan apu keskustelun avaukseen. PP Arto Pietilä (toim.) Lapsuuden sotamuistot Kustannus HD 2005 Lauantai 1.7. klo 9 Laudes, aamurukous klo 12 Keskipäivän rukous klo 18 Iltakirkko ja ehtoollinen Keskiaikatapahtuma Turun tuomiokirkossa Torstai klo 12 Keskipäivän rukous ja ehtoollinen klo Agricola -paperiteat teria lapsille ja paperi teatterityöpaja klo Agricola -paperiteatteria lapsille ja paperiteatterityöpaja klo 15 Lasten keskiaikahartaus klo 18 Pyhän Pietarin ja pyhän Paavalin päivän vesper (englanniksi) klo 19 Viikkomessu (ruotsiksi) Perjantai klo 9 Laudes, aamurukous klo 12 Tanskalaisen poikakuoron konsertti ja keskipäivän rukous (ruotsiksi) klo 14 Lasten opastuskierros kirkossa klo 15 Lasten keskiaikahartaus klo 20 Gregoriaaninen lauluhetki, Camerata Aboensis Keskiaikainen katedraali kutsuu hiljentymään. Kirkko on avoinna päivittäin klo Sunnuntai 2.7. klo 10 Messu klo 12 Messu (ruotsinkielinen) klo 18 Keskiaikatapahtuman päätösvesper Lasten kirkko Tuomiokirkon Pyhän Ristin kuori on lasten oma paikka keskiaikatapahtuman aikana torstaina ja perjantaina klo Lapset ja lapsiperheet tervetuloa! Domcafé on keskiaikatapahtuman aikana avoinna to ja pe klo sekä la ja su klo Kristoforoksen alttari Keskiaikainen alttari Domcafén sisäänkäynnin vieressä. Voit jättää rukousaiheen tai antaa almusi lähimmäisen tueksi. Tuomiokirkkomuseoon kirkon etelälehterillä on Keskiaikatapahtuman kunniaksi vapaa pääsy. Pikku-Agricola lähtee maailmalle Paperiteatteri kertoo Agricolan tarinan keskiaikatapahtumassa Tuomiokirkon lastenkuorissa otetaan jo tuntumaa ensi vuonna vie tettävään Agricola 450 vuot - ta -juhlavuoteen. Paperiteatterinäytelmä Agricola kertoo Suomen uskonpuhdistajan, kirjakielen isän ja rauhanneuvottelijan värikkäästä elämästä. Viipurin keskiaikaisen torin markkinaväen ja leikkivien lasten joukosta pikku-agricola komennetaan kirjojen ääreen. Viipurin koulusta Mikaelin matka käy Turkuun papiksi ja piispan kirjuriksi. Suomen kieli ja ABC-kiria syntyvät. Kesäkierrokset avaavat Ylösnousemuskappelin symboliikkaa Erik Bryggmanin suunnittelema Ylösnousemuskappeli on tuttu useimmille turkulaisille. Harva on kuitenkaan käynyt sitä varta vasten ihailemassa. Ympäristöönsä saumattomasti sulautuva kappeli on täynnä symboliikkaa, joka avautuu tarkkaavaiselle katsojalle. Harkitut yksityiskohdat ovenkahvoista lähtien kertovat matkasta iäisyyteen. Kappeli onkin ulkomaalaisten arkkitehtiryhmien suosittu matkakohde. Uusikaupunkilainen Nukketeatteri Piironginlaatikko tekee eläväksi uskonpuhdistuksen aikaa piispoineen ja kuninkaineen. Myös Venäjän tsaari piipahtaa näytelmässä. Historiallisen paperiteatterinäytelmän kantaesitys on Turun tuomiokirkon lasten kuorissa torstaina klo ja Esityksiin on vapaa pääsy. Käsikirjoitus ja ohjaus on Marja-Liisa Lintusen, visuaalinen suunnittelu ja toteutus Kerttu Aaltosen, joka esittää myös roolit. Kappeli tarjoaa elämyksiä myös kuuloaistille. Viikoittain kappelissa soivat oikeat kirkonkellot. Perinteiseen tapaan miesten hautajaissoitto alkaa isolla kellolla, naisten pienellä. Jouluhartauksien ja muiden tilaisuuksien aloitukseksi soitetaan erityinen kirkkosoitto. Henrikinseurakunta järjestää Ylösnousemuskappelissa tänäkin kesänä musiikkituokioita ja kappelin esittelyjä. Neljä esittelyä muodostavat sarjan, joissa joka kerralla keskitytään eri aiheisiin. Esittelyihin liittyy noin 20 minuutin musiikkituokio. To klo Kappelin yleisesittely. Aapo Korhonen, baritoni ja Hanna Pelkonen, urut. To 6.7. klo Kappeli ulkopuolelta ja kierros kuuluisilla haudoilla. Virpi Metsätähti, sopraano ja Helena Markula, urut. Näytelmä on noin 30 minuutin mittainen. Sen jälkeen paperiteatterityöpajassa lapset voivat kynää ja paperia käyttäen löytöretkeillä Agricolan maailmassa. Ja vaikka jäädä myös lastenhartauteen Tuomiokirkkoon. Nukketeatteri Piironginlaatikon Kerttu Aaltonen on nukketeatterin ja taidekasvatuksen moniottelija, jonka visuaalisesti mielenkiintoiseen repertuaariin kuuluvat nukketeatterin erilaiset tyylilajit marionettinäytelmistä varjoteatteriin. Aaltonen viettää tänä vuonna 35-vuotistaiteilijajuhlaansa. Paperiteatteri on kaksiulotteinen pienoismalli tavallisesta teatterista ja sen näytelmästä. Paperiteatteria esitettiin luvulla kodeissa - suosittu näytelmä voitiin katsoa aina uudestaan ja uudestaan. - Piironginlaatikon Agricolassa paperiteatterin keinoja käytetään perinteestä poiketen. Näytelmässä halutaan antaa tilaa katsojan omalle mielikuvitukselle, Kerttu Aaltonen kertoo. MV To klo Kappelin symbolit Rovasti Jouko Hallia. Lauluryhmä, Olli-Pekka Laakkonen. To 3.8. klo Kappelin esittely suomeksi ja englanniksi. Elina Kerokoski, altto ja Hanna Pelkonen, urut.

12 12 AALLON PITUUKSILLA tv netti radio Seurapuheita elämän varrelta Miten on eloa eletty ja kohtaloa koettu? Mitä aatoksia elämä ja yhteiselo herättävät? Seurapuhe kuullaan Turun Radiossa 94,3 MHz torstaisin noin klo ja uusintana lauantaisin Toimittajina Minna Vesanto, Anna-Mari Vänni ja Annika Saarikko. Toivoa pyhäaamuun Toivo2000 -makasiiniohjelma vie pyhäpäivään Radio Majakassa 89,0 MHz sunnuntaisin aamuyhdeksältä. Huppe Hurme avaa näkökulmia kuluvan kirkkovuoden teemoihin. Ajankohtaispaketti lähetetään uusintana keskiviikkoisin klo ja Toivon vieras tavataan jälleen perjantaina klo Toimittajina Johanna Kemppainen ja Sanna Joronen. Uutisviikkoa, leffoja ja menovinkkejä Radio Deissä Ajankohtaismaininkeja - näkökulmia uutisviikkoon - tarjoillaan Radio Dein 107,3 Mhz Erilainen iltapäivä -makasiinissa maanantaisin klo ja uusintana perjantain paikallistunnilla klo Toimittajina vuorottelevat Johanna Kemppainen ja Juho Niemelä. Maija Hangisto arvioi uutuusleffoja Kinoteekissä vielä kesäkuun ajan ja jälleen elokuun alusta. Heinäkuun aikana Kinoteekissä plärätään dvd-hyllyjä ja etsitään mukavaa ja mielenkiintoista kesäkatsomista. Toimittajan levylautaselle päätyy niin laatuleffoiksi kehuttuja kuin romanttisia ja seikkailuhenkisiäkin kesäelokuvia. Kinoteekki lähetetään Radio Dein kanavalla perjantaisin klo sekä uusintana klo Seurakuntien tapahtumiin kutsutaan Radio Dein 107,3 MHz menovinkeissä tiistaisin ja perjantaisin klo 17 jälkeen. Anna tiekirkon yllättää Tiekirkot ovat viiden tähden taukopaikkoja. Lähes 270 kirkkoa ympäri Suomea tarjoavat tänäkin kesänä kulkijoille lepoa ja virkistystä, kulttuuria ja hiljaisuutta. Kiinnostus historiaan, arkkitehtuuriin, taiteeseen tai hiljentymiseen ovat hyviä syitä tarttua tiekirkon ovenkahvaan. Vaikkei pitemmälle reissulle lähtisikään, tiekirkkoihin pääsee tutustumaan myös kotinurkilla. Turussa tiekirkkoina toimivat Mikaelinkirkko, Maarian kirkko, Pyhän Katariinan kirkko ja Tuomiokirkko. Pakkaa päiväreppu selkään ja lähde neljän kirkon pyhiinvaellukselle tai varaa joka kirkolle oma päivänsä. Kasviretkelle Mikaelinkirkkoon Lähimetsän sijasta voisit tänä kesänä katsastaa Mikaelinkirkon biologin silmin. Kirkon seinämaalauksista ja kiveen ikuistetuista koristeista löytyy viime vuosisadan alun tyylin mukaisesti rikkaita ornamentteja. Suomalaiskansallisen mäntyaiheen lisäksi prinsessa Ruususen linnaa muistuttavassa kirkossa riittää romanttisia ruusuja. Hieman yllättävämpiä sen sijaan ovat kiveen hakatut sie- nikuviot. Jos huono sienikesä yllättää, käy katsastamassa kirkonmäen sieniapaja. Avoinna saakka ma-pe klo Kuvien ilotulitusta Maariassa Maarian kirkon keskiaikaiset maalaukset ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Vertauskuvalliset ja maagiset maalaukset paljastavat keskiajan ihmisten maailmankuvan. Labyrintit, jatulintarhat ja muut magiaan liittyvät merkit torjuivat pahoja henkiä. Elämänpuu lintuineen, turnajaiskohtaus ja kirkosta ulos astuva munkki kertovat puolestaan keskiajan ihmisten kokemusmaailmasta. Vahvat maalaukset koettiin myöhemmin sopimattomiksi ja peitettiinkin sadoiksi vuosiksi. R o b e r t S e g e r Avoinna saakka ma-pe klo Pyhää kauhua Katariinassa Pyhän Katariinan kirkossa voit tutustua pyhimyksiin ja heidän tunnuskuviinsa. Joonas Bergmanin 1700-luvulla maalaamat paneelit muodostavat sarjakuvamaisen kertomuksen uskonsa puolesta kuolleiden pyhimysten toinen toistaan kamalammista kohtaloista. Bartholomeuksen teurastajaveitsi muistuttaa jälkipolvia siitä, miten pyhimys nyljettiin. Varmemmaksi vakuudeksi taiteilija on lisännyt jokaiseen paneeliin sitä selventävän tekstin tyyliin Ens Bartholomeus nyljettiin, sit ristin pääle surmattiin. Pyhimyspongaukseen riittää kirkossa aineksia vaikka koko päiväksi. Osaatko muuten arvata kenen tunnuksena on kukko? Avoinna 9.8. saakka ma-pe klo Turun vanhin matkailukohde Tuomiokirkko on toiminut tiekirkkona jo yli 700 vuoden ajan. Pääsisäänkäynnin vieressä kirkon ulkopuolella oli keskiajalla Pyhän Kristoforoksen alttari, jolle kiireiset matkailijat tulivat pyytämään siunausta. Kesäloman kunniaksi kannattaa tänä kesänä poiketa kuitenkin myös kirkon sisäpuolelle, sillä kirkkojättiläisessä riittää tutkittavaa. Avoinna päivittäin klo MS * Radio Dein päivittäiset ohjelmatiedot Perinteisen kirkkolaivan lisäksi Maarian kirkossa seilaa viisi laivaa myös keskiaikaisissa seinämaalauksissa. Kesällä soitetaan, lauletaan ja jammaillaan Kesän kirkkokonserteissa on tarjolla jokaiselle jotakin. Minna Starkkila aloitti Tuomiokirkon kesämusiikit. Kesän koittaessa alkavat myös konserttisarjat monissa Turun kirkoissa. Luvassa on muun muassa jammailua, yhteislaulua ja videotykkitaiturointia. Lue alta muutamia menovinkkejä ja kurkkaa tarkemmat tiedot kesän konserteista oheisesta ilmoituksesta. Varissuon kirkossa vietetään tänä vuonna uudistetun virsikirjan 20-vuotisjuhlaa konsertissa kuullaan suomalaisia virsiä ja niiden innoittamia sävellyksiä Aapo Korhosen ja Johanna Hartikaisen esittäminä. Tuomiokirkon iltamusiikeissa voit tänä vuonna ihailla urkurin taidokasta käsi- ja jalkatyöskentelyä lähietäisyydeltä kirkon etuosaan pystytettävän valkokankaan ja videotykin avulla. Konserteissa kuullaan konkareiden rinnalla myös nuorekkaampaa taiturointia, kun urkujen äärelle pääsee Tuomiokirkon vuoden nuoreksi urkutaiteilijaksi valittu Susanne Kujala. Paattisilla voi testata omia laulutaitojaan ja järjestettävissä toivelauluilloissa. Iltojen isäntänä ja laulattajana toimii Lauri Karttunen. Mikaelinkirkossa muistellaan J.S.Bachia, jonka kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 256 vuotta. Urkuri Marko Hakanpään konsertin ohjelmassa kuullaan mm. 8 pientä preludia ja fuugaa, Passacaglia sekä Matteus-passion loppukuoro. Kakskerran kirkossa pääsee tänä kesänä musiikin kuuntelun ohella myös jammailemaan. Suvimusiikkisarjan päätöskonsertissa kuulijoita Virsijameihin johdattavat Kalevi Rothberg, Erkki Välilä, Ari Hakulinen ja Jukka Kuninkaanniemi. Rita Suhonen Kesämusiikkia kirkoissa TUOMIOKIRKKO Kesämusiikkia ja opastus ke klo Laivaston soittokunnan puhallinkvintetti, Jarkko Aaltonen Krista Lehtinen, harppu 5.7. Esa ja Merja Aapro, basso ja urut Markku Lulli-Seppälä, viulu, Markku Hietaharju, urut Camerata Aboensis Maria Rönkä, oboe 2.8. Outi Laakio, mezzosopraano 9.8. Katja Metsätähti, nokkahuilu, Virpi Metsätähti, urut Heikki Rainio, tenori Kirsi Laakkonen, sopraano Olli- Pekka Laakkonen, piano ja urut Olga Kurikka, kantele Musiikkituokion kesto n. 20 min, jonka jälkeen opastus. Vapaa pääsy. Iltamusiikki ti klo Susanne Kujala Matti-Veikko Kuusi 4.7. Stefan & Maike Lehmkuhl, Saksa Massimo Nosetti, Italia Florian Wilkes, Saksa Pekka Suikkanen 1.8. Peggy Haas-Howell, USA 8.8. Markku Heikinheimo Sixten Enlund Birgitta Forsman Emanuele Cardi, Italia Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Turun musiikkijuhlien konsertit klo 21 Marinski-kuoro klo 23 Bachia kynttilänvalossa klo 18 Kölnin uusi filharmoninen orkesteri, Vivaldi, Mozart, liput 10 e. MIKAELINKIRKKO 2.7. klo 18 Olli Linjama, urkuimprovisaatioita klo 18 Susanne Kujala, urut klo 20 Marko Hakanpää, urut 6.8. klo 18 Julia Tamminen, urut klo 18 Cantate Domino, Eeva Paajanen, sopraano, Marko Hakanpää, urut klo 18 Heikki Poutanen, urut Vapaa pääsy, ohjelma 2 e VARISSUON KIRKKO Virsikirja 20 vuotta -juhlakonsertit klo 18 Aapo Korhonen, laulu ja Johanna Hartikainen, urut klo 12 Messu, jonka jälkeen musiikkitapahtuma kirkkokahveilla KAKSKERRAN KIRKKO klo 14 Bachia saaristossa, Naantalin musiikkijuhlat, liput 20 e klo 18 On suvi sunnuntain, Leena ja Heikki Suominen laulattavat klo 19 Kamarimusiikkia, Brinkhallin muusikot klo 19 Brinkhallin sinfonia, Musiikkikurssin orkesterikonsertti klo 18 Heleästi harpulla, Laura Hynninen, harppu, Mikko Salakari, tenori klo 18 Virsijamit, Erkki Välilä, saksofoni ja huilu, Kalevi Rothberg, piano, Ari Hakulinen, kontrabasso, Jukka Kuninkaaniemi, urut klo 18 Auloksesta urkuihin, Aale Lindgren, oboe, Ville Urponen, urut (cembalo) Vapaa pääsy, ohjelma 4 e (ei 18.6.) PAATTISTEN KIRKKO Kesämusiikkia klo Virve Niemeläinen, viulu, Jaana Luuppala, piano Olli Linjama, urut 4.7. Anne-Marie Moukola, laulu, Margit Muurinen, piano Toivelauluilta Tortinmäen kerhohuoneella, Lauri Karttunen Toivelauluja Pamauksen majalla, Lauri Karttunen Heikki Lehtonen, puhe, kitara 1.8. Laura Pöyhönen, viulu, Kari Ylinen, urut, lauluyhtye 8.8. Mikko Laiho, urut ja laulu, Atte Tenkanen, piano MAARIAN KIRKKO klo 18 Iltamusiikki, Pentti Kotiranta, Heikki Rainio

13 13 Peltolan suvikirkkoon kuuluu kenttäehtoollinen, johon lähes kaikki kirkkovieraat osallistuvat. Lämpimällä säällä aurinkoiselle kirkkomäelle on hyvä ottaa hellehattu mukaan. PERINTEINEN SUVIKIRKKO Peltolan siirtolapuutarhan jo perinteinen suvikirkko järjestetään su 9.7. klo 12. Jumalanpalveluksen toimittavat Kristiina Saloniemi ja Heikki Suominen. Musiikista vastaavat Leena Suominen ja puutarhalaisista koottu kuoro. Lopuksi jaetaan ehtoollinen. Suvikirkko on tullut vuosi vuodelta suositummaksi. Viime vuonna kirkkovieraita oli noin 200 henkeä. Jumalanpalvelus toimitetaan vanhalla kaavalla, jonka monet muistavat lapsuudestaan ja joka harvoin kirkossa käyville voi olla se oikea kaava. Jumalanpalveluksen jälkeen nautitaan kirkkokahvit Peltolan siirtolapuutarhan kerhotalossa. Siirtolapuutarhaan Ilpoistentielle pääsee busseilla 61 ja 18. KESÄKAHVILAT Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella asti ke-ma klo 11-18, ti klo Kesäkahvila Mikaelinkirkon Ruusuhuoneessa, Puistokatu asti su klo ja ke klo Kesäkahvila Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13 sisäpihalla maanantaisin 7.8. asti klo Kesäkahvila Hennalan seurakuntatalo Satava, Hennalant. 10 Keskiviikkoisin heinäkuussa sekä 2.8. klo Rantasauna lämmitetty ja uintimahdollisuus meressä! Talon puolella kahvit. Suvikaffila Nummen seurakuntakodissa, Papinkatu 2 keskiviikkoisin 9.8. asti klo Maarian tupa-kesäkahvila Maarian vanhassa pappilassa sunnuntaisin klo Henrikinkirkko, Peltolantie 2 Kesäkahvila torstaisin klo 13 Tapulikahvio Paattisten kirkon kellotapulissa tiistaisin klo ja puoli tuntia musiikkihetken jälkeen Tuikku, Turun Kristill. Työväenyhdistys ry tiistaisin klo Sommarcafé alla onsdagar kl i Aurelia. Koroisten Ristin juurella jo 10. kerran su 2.7. klo 15 perinteinen kesähartaus Saarna pastori Mikko Laurén, kanttori Ulla Vuola, juonto Mika Ketola, kahvit Halisseura Historiallinen katsaus: museotoimenjohtaja Juhani Kostet Järj. Maarian seurakunta ja Turun maakuntamuseo/ Museovirasto Seurakuntien yhteinen JUHANNUSJUHLA Maarian pappilassa ja pihapiirissä juhannusaattona klo 18 Juhla alkaa lipunnostolla, sateen sattuessa aloitamme kirkossa. Juhlassa mukana Anneli Rantalaiho ja Anu Åberg Tuomiokirkkokunnasta sekä Matti Paavonperä Maarian seurakunnasta. Ohjelmassa hartaushetki, yhteislaulua, musiikkia, kahvitarjoilu. Tervetuloa! Linja-autokuljetus: Auto I Lähtö klo 17 Linja-autoasema- Köydenpunojankatu- Vakka-Suomentie- Suikkilan srk-koti- Mälikkälä(Myllykoti)- Markulantie- Hepokullan srk-koti- Pallivahan kko- Pappila. Auto II klo 17 Uittamon srk-koti- Henrikinkirkko- Martinkirkko- Mikaelinkirkko- toimitalo Eerikinkatu 3- Pappila. Reitti on myös seurakuntien internetsivulla. Siitä saa tiedon myös seurakuntasihteeriltä, p Paluu samaa reittiä, hinta 4 (varaa tasaraha) Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja Maarian seurakunta YHTEYDEN MESSUT Varissuon kirkolla klo 17 su 3.9. Yhteyden Messun 5 -vuotisjuhla! Saarna messun "isä" Timo Pöyhönen. su Yhteyden Messu on Varissuon Ekumeeninen kansanmessu. Turun päivä huipentuu Varissuon eri toimijoiden yhdessä tekemään messuun! Yhteyden Messussa aina lapsille ja varhaisnuorille omaa ohjelmaa, ehtoollinen ja iltapala. Elävästä musiikista vastaa NoStatus - bändi. Katariinanseurakunta & Kansanlähetys PIHASEURAT RANTALAIHOLLA sunnuntaina klo 16 Vakoistentie 4 (ent. Kastuntie). Tervetuloa iloitsemaan kesästä: laulamme yhdessä ja juomme pihakahvit Tuomiokirkkoseurakunta Taiteiden yön tuomasmessu to klo 20 Mikaelinkirkossa SIIONIN KANTELEEN lauluja yhdessä sunnuntaina klo 18 Tarkk ampujan kappelissa Timo Rantanen, Anneli Rantalaiho Ilmoittautuminen MUSKAREIHIN ja 3 -VUOTIAIDEN KERHOON tiistaina 20.6 klo p , , , (Paikkoja rajoitetusti). 3 -vuotiaiden kerho toimii kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan lastenohjaajien johdolla. Vauvamuskari alle 1 v. Taaperomuskari 1-2 v. Perhemuskari 0-3 v. (sisarukset ja vanhemmat) Muskarit kokoontuvat kerran viikossa puolen tunnin ajan. Ohjaajina toimivat lastenohjaajat sekä Turun konservatorion työntekijä. Tiedustelut kerhoista ja muskareista seurakuntayhtymän lapsityö, kasvatusasiain keskus p Juhannusretki Sauvoon Aloitamme retken klo 10 alkavalla messulla Tuomiokirkkossa. Lähtö kirkkokahvien jälkeen klo 12 Tuomiokirkon edestä. Mennessä tutustumme Pukkilan kartanomuseoon. Saustilan kartanossa nautimme ohjelmallisen juhannuslounaan. Paluu n. klo 18. Hinta 35 e sis. opastuksen, sisäänpääsyn, matkat, kirkkokahvin ja ruokailun ohjelmineen. Sitovat ilmoittautumiset p KUUKAUDEN KÄVELYRETKI pe Kokoonnumme Eerikinkatu 3:n juhlasaliin klo 10. Alustusten jälkeen tutustumme keskustan kulttuurihistoriallisiin taloihin ja oviin Kirsti Saksan johdolla. Hinta 25 e sis. aamukahvin, opastuksen sekä lounaan. KUUKAUDEN KÄVELYRETKI pe Domcafé To klo 16 Pietarin päivä Tarkk ampujan kappelissa, mukana Rauno Heikola. Tarjolla suolainen suupala, Pietarin kalasaalis. Pe klo 16 Hannan päivän ohjelmaa ja makeaa Hannan herkkua. Domcafé avoinna ti klo 12-20, ke-ma klo Ryhmävaraukset puh Aloitamme klo 10 kävelyretken vanhan hautausmaan portilta (Uudenmaankatu). Hautamuistomerkkeihin tutustumisen jälkeen lounas Sinisessä tuvassa. Hinta 20 e sis. opastuksen ja ohjelmallisen lounaan. Mukana Anna-Liisa Varhiala ja Helena Pihl. Säävaraus. Sitovat ilmoittautumiset p Tuomiokirkkoseurakunnan lähetystyö Kesäraamis keskiviikkoisin Kokoussalissa, Eerikinkatu 3 klo Ravintoa Raamatusta pyhäpäivän tekstien äärellä Kutsu Jumalan valtakuntaan, Rantalaiho Kadonnut ja jälleen löytynyt, Rantala 5.7. Armahtakaa!, Rantalaiho Herran palveluksessa, Jokinen Rakkauden laki, Varhiala Kirkastettu Kristus, Pia Klemi 2.8. Totuus ja harha, Pia Klemi 9.8. Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa, Heikola Etsikkoaikoja, Varhiala Itsensä tutkiminen, Kairavuo Jeesus, parantajamme, Jokinen Tulossa Raamatun Punainen lanka pe-la Lisätietoja p Tuomiokirkkoseurakunta Eheytymisseminaari pe 11.8 su Radisson Sas Marina Palace hotelli, Linnankatu 32 Seminaarissa opettaa Meridel Rawlings Israelista. Seminaarimaksu 50 e (opiskelijat / työttömät 40 e) Ilm. viim aira.orava@koti.fimnet.fi ja katja.zidbeck@nic. fi tai p Ota yhteyttä, niin lähetämme seminaarin ohjelman. Järj. Aglow ry ja Tuomiokirkkoseurakunta Lapin kairoille rentoutumaan Vielä muutamia paikkoja vapaana matkalle Lappiin Ivalojoen maastoon. Tukikohtana Köysivaaran savottakämppä. Teemme matkan turistibussilla. Reissu on tarkoitettu kaikenikäisille erähenkisille. Hinta aikuiselta 200 ja lapselta 4-16v 60. Ilm. viim p , ma-pe klo 9-15 Ennakkomaksu 50 viimeistään Tied. matkanjohtaja Matti Pennanen Mikaelinseurakunta Savonlinnan oopperajuhlat W. A. Mozartin TAIKAHUILU.Vielä muutama paikka vapaana. Hinta 260 sis. oopperalippu (106 ), matkat, lounaat, majoitus Lomahotelli Vuorilinnassa sekä maksu Retretin taidekeskukseen. Sitovat ilm. Leena Sairanen p Matkanvetäjinä rov. Liisa Purho ja lähetyssiht. Päivi Luoma Henrikinseurakunnan lähetystyö Vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Humalistonkatu 7b Avoinna klo puh (heinäkuussa suljettu) Toimintaa työikäisille yksinasuville SINKKUKIRKKO su klo 19 Tuomiokirkossa, Maria Westerlund, Anneli Rantalaiho. Kahvit Domcaféssa. KESÄKAHVILA Nummen srk-kodin pihapiirissä, (Papinkatu 2) tiistaisin asti klo Kahvia ja grillimakkaraa myytävänä. Iltahartaus klo 20. TUTUSTU ratsastukseen Metsäkylän ratsastuskeskuksessa la 8.7. klo 10. Ilm. viim p Hinta 8 RETKI PORVOOSEEN la 5.8. Lisätietoja nettisivuilta ja sinkkutiedotteesta. RETKI lähiseudun kirkkoihin la Lisätietoja katso ed. MONIRYHMÄILLAT alkavat ma ja SINKKUILTA ma 4.9. MENNÄÄN YHDESSÄ (omaehtoista toimintaa toisten kanssa) la pyöräretki Tuorlan majataloon Piikkiöön, retken pituus n. 25 km. Lähtö klo Tuomiokirkolta. Mukaan juomapullo ja evästä sekä kahvirahaa. Mukana Ingmar. ke 5.7. iltakävely Hirvensalon Pikisaareen, n. 8 km. Treffit ja lähtö klo Förin edessä Wärtsilän puolella. Mukaan vesipullo ja kahvirahaa. Mukana Ingmar. su kävelyretki Mälikkälän kuntoradalla, n. 7 km. Treffit Kodin Ykkösen edessä klo 12. Linja-auto n:o 10 kauppatorilta klo Mukaan kahvirahaa ja vesipullo. Mukana Ingmar. Turun kaupunginteatteriin Elisabeth la klo 19. Varaus nimellä seurakuntien sinkut. Lippukassa p Liput 35, eläkeläiset 30 ja opiskelijat 27. Liput lunastettava viim Mukana Aino. Koukussa pe klo 19. Varaus seurakuntien sinkut. Liput 25, eläkeläiset 20, opiskelijat 17. Liput lunastettava viim Lippukassa auki ti-la klo Mukana Aino. Lisätietoja Maria Westerlund, p ja ja maria.westerlund@evl.fi Sinkkutiedotteen voi noutaa Tuomiokirkosta klo Tiedot ovat myös internetissä

14 14 TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa Tuomiokirkossa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin 16-18, torstaisin klo 12 alkavan rukoushetken jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia myös erikseen esim. puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna ma, ke-su klo 11-18, ti klo Makeita ja suolaisia herkkuja. Ryhmätilaukset puh Lapsiperheet ja ryhmät tervetuloa tutustumaan ja hiljentymään Tuomiokirkkoon kesä- heinäkuussa. Ks. ilm. s. 15 JUMALANPALVELUKSET sunnuntaisin ja juhannuspäivänä klo Sanajumalanpalvelus, Bäckman, Kairavuo, Åberg, Hietaharju Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Kairavuo, Rantalaiho, Pietilä, Åberg Messu, Rantalaiho, Bäckman, Pietilä, Åberg Messu, Rantalaiho, Rantala, Pietilä, Åberg Konfirmaatiomessu, Kairavuo, Jokinen, Pietilä, Hietaharju Sanajumalanpalvelus, Jokinen, Bäckman, Pietilä, Hietaharju Messu, Varhiala, Rantalaiho, Metsätähti, Hietaharju Sanajumalanpalvelus, Rantalaiho, Varhiala, Metsätähti, Hietaharju Konfirmaatiomessu, Jokinen, Klemi, Metsätähti, Hietaharju Sanajumalanpalvelus, Rantala, Heikola, Metsätähti, Åberg Messu, Kairavuo, Rantala, Åberg, Hietaharju Sanajumalanpalvelus, Bäckman, Heikola, Åberg, Hietaharju. VIIKKOMESSUT Keskiviikkoisin klo 8 Aamuehtoollinen Torstaisin klo 12 Keskipäivän ehtoollinen Lauantaisin klo 18 Iltaehtoollinen. Huomaa, että sunnuntain iltakirkko pidetään kesällä pääsääntöisesti vain kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. Su 2.7. klo 18 Keskiaikatapahtuman päätösvesper. Su 6.8. klo 18 Yhteislaulutilaisuus Laula kaikki maa. KESKIAIKATAPAHTUMA Tuomiokirkossa Ks. s. 11 MUSIIKKIA TUOMIOKIRKOSSA Tiistaisin klo 20 Iltamusiikki, s.12 Keskiviikkoisin klo 14 Kesämusiikkituokio, jonka jälkeen kaikille avoin kirkon esittely, ks. ilmoitus s. 12 Muut konsertit, ks. s. 12 SEURAKUNTATALO, Eerikinkatu 3 Kesäraamis keskiviikkoisin, ks. s. 13 Eläkeläisten kesäkerho juhlasalissa ke klo 13. ULKOILMALAULUT to 6.7 klo 18 Tuomiokirkon portailla (sateella sisällä).tuttuja, hengellisiä lauluja yhdessä, Pietilä, Rantalaiho. Lähetyskahvit Domcafessa klo TAITEIDEN YÖ Domcafe avoinna myöhään iltaan. MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 Kirkko avoinna: Ma-pe klo 12-18, kesäopas (18.8. asti) - la klo (26.8. asti) - su klo kesäkahvilan aikaan. Kesäkahvila: Su klo ja ke klo (13.8. asti) Su lähetystyön ja ke diakoniatyön tukemiseen. Huom. kesäkahvila myös Mikaelin srk-kodilla ma klo (7.8.asti) Su klo 10 Konfirmaatiomessu, Hildén, Seppänen, Paajanen - klo 14 Konfirmaatiomessu, Paakkanen, Seppänen, Paajanen Ke klo 18 Iltamessu, Niittynen, Paajanen La klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Luokkakallio, Niittynen, Seppänen Su klo 10 Messu, Luokkakallio, Paakkanen, Seppänen klo 18 Iltamessu, Luokkakallio, Paajanen Su 2.7. klo 10 Messu, Paakkanen, Luokkakallio, M.Hakanpää, Paajanen Kimppabussi kirkkoon: klo 9.15 Kans.palv.talo-Vakka- Suomentie-Kustavintie- Talinkorventie-Suikkilantien. klo 9.20-Artukaistentie- Hyrköistentie-Pernontie n. klo 9.30-Messukentäntie-Vienola- Suikkilantie-Pansiontie-Kanslerintie n. klo 9.35-Iso-Heikkilän ymp.- Nuutinkatu-Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä - klo 18 Urkukonsertti, ks.s. 12 Ke 5.7. klo 18 Iltamessu, K.Hakanpää, Seppänen Su 9.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Suvi Kava, Niittynen, M.Hakanpää, Seppänen Ke klo 18 Iltamessu, Ahlamo, M.Hakanpää Su klo 10 Konfirmaatiomessu, K.Hakanpää, Suvi Kava, M.Hakanpää - klo 18 Konsertti, ks.s. 12 Ke klo 18 Iltamessu ja nimikkolähetti Anne Majurin matkaansiunaaminen, Kokko, M.Hakanpää. Kahvit Ruusuhuoneessa. Su klo 10 Konfirmaatiomessu, Ahlamo, Seppänen Ke klo 18 Iltamessu, Hildén, Seppänen Pe klo 20 Urkukonsertti, s.12 Su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Kokko, K.Hakanpää, Seppänen, M.Hakanpää Ke 2.8. klo 18 Iltamessu, Hanttu Su 6.8. klo 10 Konfi rmaatiomessu, Hildén, M.Hakanpää. Kimppabussi (ks.reitti yllä) - klo 18 Konsertti, s. 12 Ke 9.8. klo 18 Iltamessu, Seivästö La kl Konsertti, s. 12 Su klo 10 Messu, Ahlamo, Seivästö, Paajanen Ke klo 18 Iltamessu, Paakkanen To klo 20 Taiteiden yön tuomasmessu Su klo 10 Messu (SLEY:n kirkkopyhä), Lehikoinen, saarna SLEY - klo 18 Cantate Domino, s. 12 Ke klo 18 Iltamessu, Kokko Su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Hildén, Hanttu. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi - klo 18 Urkukonsertti, s. 12 Ke klo 18 Iltamessu, Luokkakallio MIKAELIN SRK-KOTI, Puistokatu 13 Kesäkahvila ma klo 13-14, ohjelmahetki klo 13 (7.8. asti) Luokkakallio, Niittynen, 3.7. Paakkanen, Niittynen, K.Hakanpää, 24.7 Kokko, 31.7 Hanttu, 7.8. K. ja M. Hakanpää MIKONMÖKKi, Puutarhakatu 24 Varhaisnuorten kesäkerho ma 17.- pe klo Tied., Heidi Luusua, p PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 To klo 13 Kesäkerho (15.6. ja 6.7.) PATTERINHAAN SRK-KOTI, Kanslerintie 10 Ti klo 13 Kesäkerho (20.6. ja 18.7.) RUISSALON LEIRIKIRKKO (Honkapirtin viereisessä metsikössä) - To 8.6. klo 19 Suvihartaus, Seivästö Tämän jälkeen suvihartaus sunnuntaisin klo Suvi Kava, 2.7. Luokkakallio, Hildén, Kava, Lehikoinen, Paakkanen SUIKKILA To klo 18 Metsäkirkko (Suikkilan koulun takana pururadan vieressä), Niittynen, Seppänen ELÄKELÄISTEN KESÄLEIRI Sinapissa Ilm mennessä p ja MARTINKIRKKO, Huovinkatu To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Hannu Jaatinen, Mikko Salakari Su klo 10 Konfi rmaatiomessu, Seppo Riihimäki, Jukka Hildén, Jukka Kuninkaanniemi, Virpi Metsätähti To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Anssi Miettinen, Kuninkaanniemi La klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Hildén, Matti Vuolanne, Salakari Su klo 10 Messu, Merja Elo, Hildén, Kuninkaanniemi To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Hildén, Kuninkaanniemi Su 2.7. klo 10 Konfi rmaatiomessu, Ilona Hägglund-Viljanen, Lasse Mustonen, Heikki Suokivi, Virpi Metsätähti To 6.7. klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Hägglund-Viljanen, Pekka Elo Su 9.7. klo 10 Konfi rmaatiomessu, Hildén, Anssi Miettinen, Elo, Salakari - klo 14 Konfi rmaatiomessu, Hägglund-Viljanen, Merja Elo, Pekka Elo, Salakari To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Hildén, Salakari Su klo 10 Konfi rmaatiomessu, Merja Elo, Jaatinen, Salakari, Virpi Metsätähti To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Hägglund-Viljanen, Elo Su klo 10 Konfi rmaatiomessu, Kauko Viitanen, Seppo Riihimäki, Elo, Salakari To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Mustonen, Salakari Su klo 10 Messu, Hägglund- Viljanen, Viitanen, Elo, Salakari, kirkkoherra Kauko Viitasen lähtösaarna, messun jälkeen läksiäiskahvit - klo 14 Konfi rmaatiomessu, Merja Elo, Tuija Leeste, Elo To 3.8. klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Hildén, Salakari Su 6.8. klo 10 Messu, Leeste, Mustonen, Elo, Kuninkaanniemi To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Merja Elo, Kuninkaaniemi Su klo 10 Messu, Hägglund- Viljanen, Hildén, Pekka Laakkonen, Kuninkaanniemi To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Leeste, Elo Su klo 10 Messu, Tuomo Norvasuo, Elo, Virpi Metsätähti To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Hildén, Kuninkaanniemi Su klo 10 Messu, Leeste, Jaatinen, Elo, Kuninkaanniemi, TTY:n mieskuoro HIRVENSALON KIRKKO, Honkaistentie 85 Su klo 10 Messu, Hildén, Hirvensalopäivät KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110 Kakskerran suvimusiikit, katso s.12 Su klo 18 Suvikirkko, Riihimäki, Virpi Metsätähti Su 2.7. klo 18 Suvi-illan messu, Jaatinen, Virpi Metsätähti Su 9.7. klo 18 Suvikirkko, Hägglund- Viljanen, Elo Su klo 18 Suvikirkko, Mustonen, Salakari Su klo 18 Suvikirkko, Mustonen, Elo Su 6.8. klo 18 Suvi-illan messu, Leeste, Elo Su klo 18 Runohartaus, Turun Lausuntakerho ry, ks. s. 15 PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI Seiskarinkatu 35 Hartaus torstaisin klo 18 To Jaatinen, Salakari To Hildén, Kuninkaanniemi To Hägglund-Viljanen, Kuninkaanniemi To 6.7. Hildén, Elo To Mustonen, Salakari To Merja Elo, Pekka Elo To Hildén, Salakari To 3.8. Mustonen, Elo Su 6.8. klo 10 Marielundin suvipäivän hartaus, Erkki Marttinen, Leena Suominen To Hägglund-Viljanen, Kuninkaanniemi To Hägglund-Viljanen, Elo To Merja Elo, Kuninkaanniemi Muuta Martinseurakunnasta Pe klo 18 Myllymäentien juhannusjuhlat, Hildén HENNALAN KESÄKAHVILA Hennalan srk-talo Satava, Hennalantie 10 Keskiviikkoisin heinäkuussa (5.7., 12.7., ja 26.7.) sekä 2.8. klo Rantasauna lämmitetty ja uintimahdollisuus meressä! Talon puolella kahvit. KOHTAAMISPAIKKA TUIKKU, Myllymäentie 22 Tiistaisin klo 14-16, hengellistä ohjelmaa, laulua, kahvia. PYHÄN KATARIINAN KIRKKO, Kirkkotie 46 Avoinna asti ma-pe klo (opas paikalla). su klo 10 konfi rmaatiomessu; Laukkanen, Lautjärvi la klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus; Vesti, Viirros, Hartikainen, kirkkobussi klo 9.15 reittiä: Varissuon kirkko - Karjakujan taskupysäkki - Hannunniitun srk. talo - Kohmon päätepysäkki P. Katariinan kirkko. Paluu samaa reittiä jumalanpalv. jälkeen su klo 10 messu; Viirros, Vesti, Hartikainen su 2.7. klo 10 konfi rmaatiomessu; Kiviniemi-Rosqvist, Lund (av), Jouni Kuorikoski su 9.7. klo 10 konfi rmaatiomessu; Toljamo, Vesti (av), Keskinen (av), Hartikainen su klo 10 messu; Paatere, Laaksonen, Hartikainen su klo 10 konfi rmaatiomessu; Vesti, Viirros, Laukkanen (av), Hartikainen su klo 10 konfi rmaatiomessu; Toljamo, Laukkanen (av), Keskinen (av), Hartikainen la 5.8., 12.8., ja klo 9 hiljaisen rukouslaulun harj.ryhmä su 6.8. klo 10 konfi rmaatiomessu; Laaksonen, Paatere (av), Lund (av), Lautjärvi su klo 10 konfi rmaatiomessu; Laukkanen, Hirvonen (av), Thureson (av), Lautjärvi su klo 10 messu; Toljamo, Vesti, Lautjärvi su klo 10 messu; Forsström, Hirvonen, Lautjärvi VARISSUON KIRKKO, Kousank.6 su klo 12 konfi rmaatiomessu; Paatere, Forsström, Hartikainen su klo 15 Rauhanyhdistyksen seurat su klo 12 messu; Viirros, Vesti, Hartikainen su 2.7. klo 12 messu; Vesti, Laaksonen, Jouni Kuorikoski su 9.7. klo 12 messu; Kiviniemi- Rosqvist, Forsström su klo 12 messu; Paatere, Laaksonen, Hartikainen su klo 12 saanajumalanpalvelus; Paatere su klo 15 Rauhanyhdistyksen seurat su klo 12 messu; Laaksonen, Hirvonen su 6.8. klo 12 messu; Hirvonen, Paatere, Hartikainen su klo 12 sanajumalanpalvelus; Laaksonen su klo 12 messu; Toljamo, Vesti, Hartikainen su klo 12 sanajumalanpalvelus; Forsström, Hirvonen, Hartikainen HANNUNNIITUN SRK-TALO, Virmuntie 2 to klo 18 kesäpäiväkerhojen perhejumalanpalvelus; Vesti, Lautjärvi NUMMEN SRK-KOTI, Papink. 2 ke klo 13 suvikaffi la; Viirros, Hartikainen ke klo 13 suvikaffi la; Kalevi Aro-Heinilä ke 5.7. klo 13 suvikaffi la; Kiviniemi-Rosqvist ke klo 13 suvikaffi la; Laaksonen ke 19.7., 26.7., 2.8. klo 13 suvikaffi - la; Paatere ke 9.8. klo 13 suvikaffi la; Lautjärvi MAARIAN KIRKKO, Maunu Tavastinkatu 2 Avoinna asti ma-pe klo (opas paikalla). Su klo 10 konfi rmaatiomessu, Rajamäki -klo 14 konfi rmaatiomessu, Loukiala La klo 10 juhannuksen messu, H.Rinne, Kokkola Su klo 10 messu, Kokkola, K.Rinne. Su 2.7. klo 10 konfi rmaatiomessu, Törmä, T.Vaura Su 9.6. klo 10 konfi rmaatiomessu, Sirén, T.Vaura -klo 14 konfi rmaatiomessu, Paavonperä, L.Lehtinen, T.Vaura TIISTAISIN MARTINKIRKOSSA klo 19 Nimekkäitä julistajia ja Tuula Ekbom, Lassi Erpiö sekä ylistyskuoro. Rukouspalvelua illan päätteeksi. Radio Deissä 107,3 MHz maanantaisin klo 19 nauhoitettuja iltoja. 3.7 ja jne. (paritt. viikot). Suora lähetys19.6. klo 19 Hiljaisuuden Rymättylän Tammilehdossa Luontoretriitti K. Krapinoja, R. Laukkanen, mukana myös dos. Lennart Saari AA-kerholaiset ja Al Anon Pirjo Lehtonen, Päivimaaria Ollila, nimettömyys, ilm. p Henkilökohtaisesti ohjattu toim.ohj. Mikko Peura, K. Krapinoja, 3 vrk 92/ Retriitti työttömille Pirjo Lehtonen Katso Syyskauden muut retriitit Hinta 60/48 turkulaiset ja kaarinalaiset Tied. ja ilm.p tai auli.hynonen-rinne@evl.fi Henrikinseurakunnan sururyhmä alkaa ke klo Henrikinkirkolla, Peltolantie 2, pastori Kristiina Saloniemi, diakonissa Tuija Hartola Ilm mennessä Auli Hynönen-Rinne, p Palveleva puhelin klo Kupittaan seurakuntatalolla su klo 15 KESÄPYSÄKKI Mukana Lassi Stenman, Anna-Liisa Varhiala, Helena Pihl Musiikki Reino Merikallio. Kahvitarjoilu. Tule mukaan Mikaelinseurakunnan eläkeläisten kesäleirille ma 28 - to Sinapin leirikeskukseen Ilm. viim p tai tai Puistokatu 13b, ma ja to klo 9-11 Lähde mukaan Martinseurakunnan eläkeläisten syysleirille Sinapin leirikeskukseen Tied. ja ilm. p viim klo 15. Hinta on 65e/ hlö Sinä yli 70 vuotias Oletko ollut Tuomiokirkkoseurakunnan 70-vuotiaiden kutsuleirillä? Tule taas mukaan (to-su) Sinapin leirikeskukseen. Ilm. ja tied. viim p ti ja to klo 9-10 tai Tarja Hagman p KEHITYSVAMMAISTYÖ Tunteiden tupa kotona-asuvien aikuisten kehitysvammaisten vanhempien keskusteluryhmä kokoontuu ti klo alk. joka toinen tiistai diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22. Ma 4.9. päiväretki Espooseen Hvittorpin leirikeskukseen. Tied. Tarja Mäntyvaara. Perheleiri Sinapin leirikeskuksessa lasten perheille. Hinta 25 e/leiriläinen ja alle 5 v. ilmaiseksi. Ilm. Tarjalle 8.8. mennessä. Tarja Mäntyvaara lomalla Lisätietoja p tai

15 15 Su klo 10 konfirmaatiomessu, K.Rinne, Ahlamo -su 14 konfirmaatiomessu, Antola, T.Vaura Su klo 10 konfirmaatiomessu, Suominen, Loukiala Su klo 10 konfirmaatiomessu, Antola, H.Rinne Su 6.8. klo 10 konfirmaatiomessu, Ahlamo,Sirén Su klo 10 konfirmaatiomessu, V.Niittynen, H.Rinne-klo 18 iltamusiikki, Pentti Kotiranta, Heikki Rainio Su klo 10 messu, Antola, Törmä Su klo 10 messu, Loukiala, H.Rinne PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu 2 Su klo 18 viikkomessu, Törmä Su klo 18 viikkomessu, H.Rinne Su 2.7. klo 18 viikkomessu, Kokkola Su 9.7. klo 18 viikkomessu, Ahlamo Su klo 15 Rauhanyhdistyksen seurat, Paavonperä klo 18 viikkomessu, Paavonperä Su klo 18 viikkomessu, Sirén Su klo18 viikkomessu, Loukiala Su 6.8. klo 18 viikkomessu, K.Rinne Su klo 15 Rauhanyhdistyksen seurat klo 18 viikkomessu, Rajamäki Su klo 11 viikkomessu Rajamäki, Suominen Su klo 11 Sanajumalanpalvelus, K.Rinne - klo 17 Johannes-messu, Laurén, Ahlamo. MAARIAN PAPPILA, Sorolaisenkatu 4 Pe klo 18 yhteinen juhannusjuhla, ks. ilmoitus s. 13 RAUNISTULAN SRK.KOTI, Murtomaantie 12 Ke 28.6., 12.7., 26.7., 9.8. ja klo 13 kesäpiiri KOROISTEN RISTIN JUURELLA Su 2.7. klo 15 perinteinen Maarian päivän hartaushetki, ks. s. 13 AVIOLIITTOKIN KAIPAA HUOLTOA Maariassa kurssi syksyllä 06 HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 Avoinna asti ke - la klo ja su klo 9-12 Aamurukous keskiviikkoisin klo 7.30 (alkaa ) To klo 13 Kesäkahvila ja hartaus, Tuija Hartola Su klo 10 Messu, Esko Tuomola, Olli-Pekka Laakkonen. Rovasti Esko Tuomolan eläkkeellelähtöjuhla jumalanpalveluksen jälkeen. Kirkkoauto klo 9.30 Lauste-Lehmusvalkama- kirkko ja Ispoisten srk-koti, Rätiälänkatu, Liisantie, Luolavuorentie, Saga. Kyytiin pääsee pysäkeiltä. To klo 13 Kesäkahvila ja hartaus, Hartola, Kristiina Saloniemi La klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Anne-Marie Odell, Hanna Pelkonen. Su klo 10 Messu, Eija Kalliala, Esa Keuru, Pelkonen. To klo 13 Kesäkahvila ja hartaus, Päivi Luoma. Su 2.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Saloniemi, Helena Markula. To 6.7. klo 10 Kesäkahvila ja hartaus, kesäteologi Nina Mura. Su 9.7. klo 10 Messu, Petri Laitinen, Markula. To klo 13 Kesäkahvila ja hartaus, Odell. Su klo 10 Messu, Odell, kesäteologi Nina Mura, Laakkonen. To klo 13 Kesäkahvila ja hartaus, kesäteologi Nina Mura La klo 14 Konfirmaatiomessu, Kalliala, Laakkonen Su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Odell, Heikki Mäntylä, Laakkonen, Markula. Jumalanpalvelus radioidaan - klo 14 Konfirmaatiomessu, Petri Sirén, Laakkonen. To klo 13 Kesäkahvila ja hartaus, Anna-Kaisa Kallio Su klo 10 Messu, Petri Sirén, Pelkonen. To 3.8. klo 13 Kesäkahvila ja hartaus, Pelkonen. La 5.8. klo 14 Konfirmaatiomessu, Mäntylä, Pelkonen. Su 6.8. klo 10 Konfirmaatiomessu, Kallio, Pelkonen. - klo 15 Rauhanyhdistyksen seurat. To klo 13 Kesäkahvila ja hartaus, Sirén (kesän viimeinen). Su klo 10 Messu, kesäteologi Nina Mura, Petri Laitinen, Markula. Su klo 10 Messu, Saloniemi, Laakkonen. Gideonien vierailu. Su klo 10 Messu, Heikki Mäntylä, Helena Markula, Olli- Pekka Laakkonen, Hanna Pelkonen. Kappalaisten Eija Kallialan ja Anna- Kaisa Kallion virkaan asettamisen toimittaa arkkipiispa Jukka Paarma. Kirkkokahvi. Kirkkoauto klo 9.30 Lauste-Lehmusvalkama- kirkko ja Ispoisten srk-koti, Rätiälänkatu, Liisantie, Luolavuorentie, Saga. Kyytiin pääsee pysäkeiltä. KOIVULAN SRK-KOTI, Sävelkuja 3 La ja la klo 18 Sanan, rukouksen ja ylistyksen ilta, Esa Keuru, Esa Aarnio. Pe 1.9. klo 9.30 Perhekerho alkaa ISPOISTEN SRK-KOTI, Kaarlentie 2 Ma klo 9.30 Perhekerho alkaa. LAUSTEEN SRK-KOTI, Maistraatinpolku 1 To klo 10 Perhekerho alkaa. PELTOLAN SIIRTOLAPUUTARHA Su 9.7. klo 12 Suvikirkko ja ehtoollinen, ks. s. 13 KYNTTILÄHETKET lapsiperheille ja -ryhmille Tuomiokirkon Pyhän Ristin kuorissa arkisin asti klo 9-16 sekä klo Tervetuloa sytyttämään kynttilä, laulamaan ja hiljentymään lasten kirkkoveneen äärelle yhdessä lastenohjaajien kanssa. MAARIAN LAPSI- JA PERHETYÖ Retki Mynämäelle Jokirannan tilalle ti 27.6, tutkitaan peikkometsää. Tied. ja ilm. viim Kouluunlähtevien siunauskirkko su 13.8 klo 18 Pallivahan kirkossa, Paltankatu 2 Perhekerhot alkavat viikolla 35 ja pyhäkoulut syyskuussa Aikuisten leiri Heinänokassa pe-la Leiri alkaa perjantai-iltana. Hinta 15 e/aikuinen Ilm. viim Yksinhuoltajien leiripäivä Heinänokassa 3.9 Hinta 10 e /aikuinen, 6 e /lapsi (7-17v), alle 7 v. ilmaiseksi. Ilm. viim Lisätietoja ja ilmoittautuminen Anne Saarni p , anne.saarni@evl.fi PAATTISTEN KIRKKO su klo 10 messu, mukana 50 vuotta sitten Paattisilla rippikoulun käyneet. la klo 18 juhannuspäivän iltakirkko su klo 10 sanajumalanpalvelus su 2.7. klo 10 messu su 9.7. klo 10 sanajumalanpalvelus su klo 10 sanajumalanpalvelus su klo 10 sanajumalanpalvelus klo 10 sanajumalanpalvelus su 6.8. klo 10 sanajumalanpalvelus su klo 10 messu ja konfirmaatio su klo 10 sanajumalanpalvelus su klo 10 sanajumalanpalvelus Kesäillan musiikkihetket kirkossa tiistaisin klo 19. Ks. ilm. s. 12 PÄIVYSTYKSET PAPPILASSA papit ti 27.6., 4.7., klo ja ke 2.8. klo alkaen joka keskiviikko klo Hannele Turkki vastaa kirkkoherran tehtävistä , puh DIAKONIN PÄIVYSTYKSET ke 10-12, alkaen KAARINAN KIRKKO, Voudinkatu 2 Keskustelupiiri klo 12 joka torstai su klo 10 Konfirmaatiomessu, Ostela - klo 13 Konfirmaatiomessu, Annukka Kaukonen, Vahtola (lit) ke klo 8 Rukouspiiri la ei jumalanpalvelusta su klo 10 Messu, Mäkitalo, Auer, Husso su 2.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Auer, Husso - klo 13 Konfirmaatiomessu, Mäkitalo, Husso su 9.7. klo 10 Messu, Laakkonen su klo 10 Konfirmaatiomessu, Mäkitalo - klo 13 Konfirmaatiomessu, Ostela su klo 10 Messu, Mäkitalo, Heino, Lautjärvi su klo 10 Konfirmaatiomessu, Vahtola, Lautjärvi - klo 13 Konfirmaatiomessu, Haataja- Hynynen, Lautjärvi ke 2.8., 9.8., 16.8., ja klo 8 Rukouspiiri su 6.8. klo 10 Konfirmaatiomessu, Laakkonen, Lautjärvi su klo 10 Konfirmaatiomessu, Heino, Lautjärvi su klo 10 Messu, Mäkitalo, Vahtola su klo 10 Messu, Haataja- LASTEN KIERROKSET Tuomiokirkossa Hynynen, Auer KUUSISTON KIRKKO, Linnanrauniontie 157 to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Laakkonen su ei messua to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Merja-Riikka Luotonen, Auer, Husso la klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Heino, Merja- Riikka Luotonen, Husso to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Laakkonen, Husso su 2.7. klo 10 Messu, Laakkonen to 6.7. klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Heino, Husso to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Laakkonen su klo 10 Messu, Haataja- Hynynen to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Vahtola, Lautjärvi to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Auer, Lautjärvi to 3.8. klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Haataja-Hynynen, Lautjärvi su 6.8. klo10 Messu, Mäkitalo to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Mäkitalo, Lautjärvi to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Laakkonen su klo 10 Messu, Kuoppala PAPINHOLMAN SRK-KOTI, Käräjakalliontie 4 to klo 13 Lähetyspiirien syyskauden avajaiset. Nyyttärit, hartaus, saunomista, uimista ym. Tervetuloa! Avointen ovien kesäpäivät kaikenikäisille Papinholman srk-kodilla asti keskiviikkoisin klo Kahvitarjoilu, mahd. saunoa ja uida sekä grillata omia eväitä. Kaarinan seurakunnan diakoniatyö to 15.6 kl.19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Lundström sö 18.6 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Lundström, Ellfolk, en gästande kyrkokör från Helsingborg medverkar i gudstjänsten on 21.6 kl Sommarcafé i Aurelia, Kallionsivu, Gunnevi Merilä to 22.6 kl Gårdscafé för unga vuxna i Aurelia - kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen lö 24.6 kl. 12 Midsommardagens högmässa i Kustö kyrka, Sepponen. Kyrkbuss startar från Ortodoxa kyrkan kl och kör längs Kaskisgatan, Kaskisvägen, Nylandsvägen, Pargasvägen till Kustö kyrka. Returtransport efter mässan. sö 25.6 kl. 12 Gudstjänst i Skarpskyttekapellet, Sepponen, Virpi Metsätähti on 28.6 kl Sommarcafé i Aurelia, Holmedahl, Daisy Rusanen to 29.6 kl. 18 Anglikansk vesper i Domkyrkan (Medeltidsdagarna) - Runohartaus Hiljaisuuden polku Kakskerran kirkossa sunnuntaina klo 18 Laura Kilpiö, Marja-Leena Larsen, Elise Tohmo, Kaisa-Leena Tuominen, Sirkka Vepsä, Tuulikki Värtö Vapaa pääsy, ohjelma 5 Järj. Turun Lausuntakerho ry ja Martinseurakunta perjantaina ja torstaina klo 14. Tutustumme yhdessä kirkkosaliin, väreihin, kuviin ja eri materiaaleihin. Lisätietoja Helena Pihl, p Tuomiokirkkoseurakunnan perhetyö KOULUUN! Lasten siunauskirkko Henrikinkirkossa sunnuntaina klo 15 Tervetuloa koko perhe mukaan! Henrikinseurakunnan/ Lapsi-ja perhetyö kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen fr 30.6 kl.12 Svensk middagsbön i Domkyrkan. En gosskör från Danmark medverkar (Medeltidsdagarna) - kl. 20 Gregoriansk sångstund med Camerata Aboensis i Domkyrkan (Medeltidsdagarna) sö 2.7 kl. 12 Högmässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen, Medeltidsdagarnas svenska högmässa on 5.7 Sista anmälningsdag för utfärden till Borgå och Pernå - kl Sommarcafé i Aurelia, Holmedahl, M. Mannerkorpi to 6.7 kl Gårdscafé för unga vuxna - kl.19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen sö 9.7 kl. 12 Högmässa i Skarpskyttekapellet Sepponen, Forsman ti 11.7 kl Heldagsutfärd till Borgå och Pernå (se nedan) on 12.7 kl Sommarcafé i Aurelia, Mullo, Gunnevi Merilä to 13.7 kl.19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Mullo sö 16.7 kl. 12 Högmässa i Skarpskyttekapellet Mullo (lit), Bäck (pred), Forsman on 19.7 kl Sommarcafé i Aurelia, Mullo, Daisy Rusanen to 20.7 kl Gårdscafé för unga vuxna - kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Mullo sö 23.7 kl. 12 Gudstjänst i Skarpskyttekapellet Mullo, Forsman on 26.7 kl Sommarcafé i Aurelia, Benita Stenlund, M. Mannerkorpi sö 30.7 kl. 12 Högmässa i Domkyrkans högkor Mullo (lit), Bäck (pred), Forsman ti 1.8 Sista anmälningsdag för utfärden till Bengtskär on 2.8 kl Sommarcafé i Aurelia, Mullo, Gunnevi Merilä to 3.8 kl Gårdscafé för unga vuxna - kl.19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen sö 6.8 kl. 12 Högmässa i Skarpskyttekapellet Mullo, Ellfolk on 9.8 kl Sommarcafé i Aurelia, Benita Stenlund, Daisy Rusanen to 10.8 kl.19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Mullo sö 13.8 kl. 12 Högmässa i Skarpskyttekapellet Sepponen, Ellfolk må 14.8 kl. 18 Andakt i Domkyrkan med välsignelse inför skolstarten, Sepponen, Ellfolk ti 15.8 Heldagsutfärd till Bengtskär (se nedan) on 16.8 kl Sommarcafé i Aurelia, Lundström, M. Mannerkorpi to 17.8 kl Gårdscafé i Aurelia i anslutning till Konstens natt kl.19. sångstund - kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Lundström sö 20.8 kl. 12 Högmässa i Skarpskyttekapellet Lundström, Forsman on 23.8 kl Sommarcafé i Aurelia, Kallionsivu, Gunnevi Merilä to 24.8 kl.19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Sepponen sö 27.8 kl. 13 Högmässa med konfirmation i Domkyrkan, Sepponen (lit), Mullo (pred), Ellfolk, Forsman on 30.8 kl Sommarcafé i Aurelia, Holmedahl, Daisy Rusanen (säsongens sista Sommarcafé) YHTEINEN LEIPÄ -ehtoolliskirkkoa vietetään lukukausien aikana Pyhän Katariinan kirkossa keskiviikkoisin klo Oppilaitospapit ovat koko oppilaitosyhteisön - opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Kun etsit ihmistä, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti elämän iloista ja suruista ja kaikesta sillä välillä, kun harkitset väliin jääneen rippikoulun käymistä, kun tarvitset pappia kasteeseen, vihkimiseen tai muuhun kirkolliseen toimitukseen - ota yhteys! OPPILAITOSPASTORI Atte Airaksinen ammatillisissa oppilaitoksissa p , , atte.airaksinen@evl.fi YLIOPISTOPAPPI Peter Gustavson p , peter. gustavson@evl.fi, ti klo Kårenin kansliassa, Hämeenk. 22, 3. krs, p , to klo Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonkatu 4-6 B, p YLIOPISTOPAPPI Mia Wittaniemi p , mia.witta niemi@evl.fi, ti klo Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonkatu 4-6 B, ke klo Kasvatusasiain keskus, Eerikink. 3 A, 5. krs, p HOLY COMMUNION SERVICE or EVENSONG every Sunday at 4 p.m. in the Tarkk ampuja Chapel of the Cathedral. Sundays June 11th, 25th, July 2nd and 9th Evensong, Sundays July 23rd and 30th (Transfiguration) and August 6th, 13th and 27th Holy Communion Service. Sundays June 18th, July 16th and August 20th Anglican Holy Communion Service. ANGLICAN EVENSONG in the Cathedral at 6 p.m. every Thursday throughout the summer months. Please check the notice board at the Cathedral for other program. WELCOME. For more information please call Rev. Mia Wittaniemi, tel or or write to mia.wittaniemi@evl.fi. Office hours Wednesday 11 a.m. - 1 p.m. Kasvatusasiain keskus Eerikinkatu 3 A, (5th floor). Note: no office hours in Yo-talo B 206 during summer months. Mia s summer holiday is June 17th - July 16th , und Ostergottesdienst in der Scharfschützenkapelle des Doms, danach Kirchkaffee im Gemeindezentrum, Kaskenkatu 1. SOLMUJA SUHTEESSA? Perheasiain neuvottelukeskus järjestää ensi syksynä Solmuja suhteessa? -kurssin, joka on tarkoitettu kriisivaihetta eläville pariskunnille. Kurssilla pysähdytään tarkastelemaan mennyttä elämää ja nykyhetkeä sekä pohditaan voiko matka jatkua yhdessä vai erikseen. Ryhmään otetaan neljä pariskuntaa. Kurssi alkaa 5.9. klo , kokoontumiskertoja on yhteensä kahdeksan ja kurssi maksaa 50 /pari. Ilmoittautuminen haastatteluun mennessä p Lisätietoja samasta numerosta tai

16 16 PYHÄ NAURU Saako kirkossa nauraa? Entä onko Jeesuksesta vitsin aiheeksi? Sopiiko papeista kertoa kaskuja? Kyllä, vastaavat huumorin asiantuntijat. Ypäjän kirkkoherran Risto Ahdin silmät nauravat ja kädet halkovat ilmaa. Välillä mies pyörii tuolillaan kuin hyrrä. Kirkkoherranviraston seinällä hymyilee Jeesus. On helppo uskoa, kun mies sanoo elämän olevan suuri löytöretki, oikea harvinaisuus. Retkelle Ahti on pakannut evääksi intomielistä iloa, kasan kaskuja sekä hullumaisen määrän huumoria. Puhe soljuu hevospitäjää 34 vuotta ohjastaneelta kirkkoherralta valtoimenaan. Jutut singahtelevat kinkereiltä Spede Pasaseen, 60-luvun Amerikan matkaan ja hetkeksi vakavoituen veljen vaimon kuolemaan. Mistä ihmeestä hän ammentaa juttunsa? Armoitettu tarinankertoja kuiskaa keinonsa: hyvät jutut pitää tallettaa heti muistiin. - Joka päivä tapahtuu jotakin ylöskirjaamisen arvoista. Olen kirjoittanut päiväkirjaa kohta 40 vuotta. Ne ovat minulle maanpäällisiä aarteita, Risto Ahti kertoo. Päiväkirjojen sivuilta löytyneistä sattumuksista on syntynyt kaksi kaskukirjaa ja kolmanteenkin juttuja kuulemma vielä riittää. Tarinankertoja aistii oikean hetken Kaskukirjoissa huumorin kohteeksi pääsee myös kristinusko. Ahdin mukaan uskonnosta voi löytyä hauskuutuksia, kun vain osaa katsella oikein. Hänelle itselleen uskomisen ilo löytyi seurakunnan poikakerhojen nuotiopiireissä. Vakavaan ja kilttiin poikaan hetkien tunnelma tarrautui voimallisesti. Tarinankertojat tuntuvat kaiken kaikkiaan tehneen Ahtiin vaikutukseen elämänmatkalla kerran jos toisenkin. - Pidän kaskujen ja tarinoiden kertomisen taitoa lahjana. Hyvä kertoja katsoo jutulleen hyvän tilanteen ja aistii ilmapiirin. Hetken mietittyään hän vielä lisää: - Ja toisten kuunteleminen sekin on tavattoman tärkeää. Pitkäperjantaina ilo on poissa Mille kaikelle kristinuskossa sitten voi nauraa? Risto Ahdin mukaan melkein mille vaan. Erityisesti papit ovat esikuvallisuutensa vuoksi helppoja leikinlaskun kohteita. - Kirkon sisäisistä ristiriidoista ja papiston kaksinaismoralismista voi murjaista monta vitsiä. Virsissä hauskuus on suorastaan pinnassa. - Suomen kieli antaa loistavia mahdollisuuksia väärinkäsityksille. Yhden kirjaimen muutos veisuussa antaa virsille uusia ulottuvuuksia. Mutta on kristitylläkin hetkensä, jolloin ei naurata. Pitkäperjantaina ilo kaikkoaa. - Se on totaalisen murheen päivä, Ahti toteaa ehdottomasti. Itselleen nauramisen suuri haaste Valitettavasti huumorintajuttomiakin ihmisiä on Ahdin tielle osunut. - Huumorintajuttomat ilonpilaajat ovat heitä, jotka juhannuksena toteavat, että taas on synkkä syksy edessä. Olen päätellyt, että huumori kai joko asuu ihmisen perusolemuksessa tai sitten ei. Hänessä ilo on löytänyt kotinsa - siltä ainakin tuntuu. Ahti höystää kaskuillaan saarnoja ja puheita missä vaan, jopa siunauspuheessa jos se tilanteeseen sopii. Osa kertomuksista on muilta kuultuja, osa omia kommelluksia. Vielä on ihan pakko kysäistä, osaako hän siis nauraa myös itselleen? - Pyrin siihen, mutta aina se ei onnistu, sillä huumoria ei voi pakottaa. Itselleen nauraminen voi tehdä hyvin kipeää varsinkin jos sen huomaa tehdä hitusen liian myöhään, Risto Ahti huokaa, mutta hymyilee samalla. Vakava Jumala, naurava paholainen Professori Olli Alho on tutkinut naurun ja uskonnon suhdetta. - Kristinuskoon kytkeytyy ilon sijasta ennemminkin vakavuus toisin kuin vaikka juutalaisuudessa. Kristittyjen Jumalassa kiteytyy totuus, johon liittyy tietty vakavuus. Monikasvoiseen paholaiseen sen sijaan on aina liitetty nauru ja ilveily. Tämä selittää sen, miksi naurua tuottavat instituutiot, kuten teatteri ja sirkus, ovat kautta aikojen edustaneet kristinuskolle pahuutta. Alkujaankaan kristinuskon ja naurun suhde ei siis ole ollut ongelmaton. - Rooman valtakunnassa oli valloillaan vahva pilailukulttuuri. Sen kohteeksi joutuivat myös kristityt, aivan samoin kuin vähemmistöt joutuvat nykypäivänäkin. Kirkko ja huumori luontuvat yhteen, vaikeinta on nauraa itselle, uskoo Ypäjän kirkkoherra Risto Ahti. Iloluontoinen Luther ja pohjoisen tosikot Pohjoismaisesta protestanttisesta uskosta puuttuu Alhon mukaan etelän maissa keskeinen karnevaalikulttuuri, joka liittyy tietynlaiseen syntisyyden tunnustamiseen. - Tosikkomaisuudestamme emme voi kuitenkaan syyttää itse Lutheria, sillä hän oli iloluontoinen mies. Suomalaiset uskonliikkeet profiloituvat vakavuuteen enemmänkin kansanluonteemme tähden. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, sillä suhde nauruun on nykyään jo paljon luontevampi. Itse asiassa Alhon mukaan uskosta on mahdollista löytää vapauttava ilo, josta kulttuuristamme on puutetta. Annika Saarikko K a t r i S a a r e l a A n n i k a S a a r i k k o JUKKA ME JA