Ronnintie 226, Lammi Puh.nro:

Transkriptio

1 H Ä M E E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Ympäristönsuojeluosasto YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Nro YSO/59/2008 HAM 2008 Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Esa Vuorisen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Esa Vuorinen Ronnintie 226, Lammi Puh.nro: Sähköposti:esa.vuorinen@armas.fi Y tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lypsykarjanavetan toiminnan laajentamiselle. Nykyisessä ja uudessa eläinsuojassa tulee laajennuksen jälkeen olemaan eläinpaikat yhteensä 75 lypsylehmälle, 80 hieholle ja 36 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Eläinsuojat sijaitsevat Lammin kunnan Hauhialan kylässä tilalla Liesmäki, kiinteistörekisteritunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Hämeen ympäristökeskuksessa suoritemaksu euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI Tavastehus, Finland Kauppakatu 11 C PL 29, Lahti Kauppakatu 11 C PB 29, FI Lahtis, Finland

2 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Lammin Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymä on myöntänyt ympäristöluvan nykyiselle toiminnalle vuonna Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia yhteensä 21 hehtaarin alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella, jolla ei ole oikeusvaikutteista asema tai yleiskaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyinen navetta ja lantavarastot sijaitsevat aivan Ronnintien varrella. Uusi pihatto ja lieteallas on tarkoitus rakentaa Ronnintieltä katsottuna pienen kumpareen ja tilakeskuksen muiden rakennusten taakse, pihatto noin 150 metrin ja lieteallas noin 300 metrin etäisyydelle nykyisestä navetasta pohjoiseen. Nykyisestä eläinsuojasta on lähimpään naapurikiinteistön asuinrakennukseen matkaa 100 m. Uudesta pihatosta ja lietealtaasta matkaa lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 200 m. Ko. asuinrakennus sijaitsee uuden pihaton rakennuspaikalta katsottuna pienen metsikön takana. Kilometrin säteellä tilakeskuksesta on kaksi toimivaa karjatilaa, joten karjatalous on lähialueella tavanomaista toimintaa. Nykyinen navetta sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueelle (35) kuuluvan Ormajärven valuma alueella (35.792). Lähin vesistö on lähes umpeenkasvanut Lamminjärvi, joka on osa Lamminjärven Halilan Natura 2000 verkostoon kuuluvaa luonnonsuojelualuetta. Suojelualueelle on nykyisestä eläinsuojasta matkaa noin 400 m ja Ormajärveen vesiteitse noin 5,5 km. Uusi pihatto ja lieteallas tulee sijoittumaan Pääjärveen laskevan Haarajoen valuma alueelle (35.835). Pääjärveen on vesiteitse matkaa noin 5 km. Eläinsuojat tai lantavarastot eivät sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Lampellonjärven II luokan pohjavesialue ( ) sijaitsee tilakeskuksen eteläpuolella, noin 450 metrin etäisyydellä nykyisestä eläinsuojasta ja metrin etäisyydellä uudesta pihatosta ja lietesäiliöstä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. Nykyisessä navetassa on eläinpaikat 34 lypsylehmälle, 18 hieholle ja 17 alle kuusi kuukautta vanhalle vasikalle. Laajennuksen yhteydessä rakennus muutetaan nuorkarjakasvattamoksi, johon tulee eläinpaikat 46 hieholle ja 10 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Eläinsuojassa on kuivikelantajärjestelmä, jossa virtsaa ei imeytetä kuivikkeeseen. Kuivikkeena käytetään kutterinpurua. Rakennuksessa on koneellinen alipaineilmastointi. Uuteen pihattoon tulee eläinpaikat 75 lypsylehmälle ja 34 hieholle ja 26 pikkuvasikalle. Lannankäsittelyjärjestelmänä on lietelanta ja lietekuilut toimivat padotusperiaatteella. Ilmanvaihto tapahtuu pääosin painovoimaisesti ja lämmitys toimii hakkeella. Pihattoon tulee lypsyrobotti.

3 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Lannan varastointi Nykyisen navetan yhteydessä on vuonna 2003 rakennettu, pohjapinta alaltaan 350 m 2 :n suuruinen kattamaton lantala, jonka reunojen korkeus on keskimäärin 1,4 m ja ajoluiskan korkeus 0,5 m. Lantalan laskennallinen varastotilavuus on 840 m 3. Lantalan vieressä on 520 m 3 :n betonielementtirakenteinen kattamaton virtsasäiliö. Uuden pihaton yhteyteen on suunniteltu rakennettavaksi kokonaistilavuudeltaan m 3 :n kumimattoallas, jonka syvyys on 3 m. Lietteen sekoitusalueilla altaan pohjalle asennetaan betoniset suojalaatat. Hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty lietealtaan yksityiskohtaisia suunnitelmia. Lietelannan jatkokäsittelyä, esimerkiksi kuiva aineen erottelua, on alustavasti suunniteltu, mutta hakemuksessa ei ole esitetty tarkkaa suunnitelmaa eikä toimenpiteitä ole otettu huomioon lantavarastotilojen mitoituksessa. Lannan levitys Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa 83,65 ha, josta omaa on 62,65 ha ja vuokrapeltoa 21 ha. Lannan levityssopimuksia ei ole, mutta niitä tullaan tekemään läheisten viljatilojen kanssa. Lannasta levitetään 40 % viikoilla 18 19, noin 40 % viikolla 26 ja loput viikolla 31. Lietelanta levitetään joko letkulevittimellä tai multaimella. Viikonloppuisin ja juhlapyhinä levitystä tullaan välttämään. Tilan pelloista noin 40 % sijaitsee Salivuorentien varressa. Näille pelloille lanta on tähän asti pääosin levitetty eikä nykyisiä levitysmääriä voida lisätä. Laajennuksen myötä lisääntyvä lantamäärä tullaan levittämään tilan muille pelloille. Laidunnus ja jaloittelu Hakemuksen mukaan eläimiä ei laidunneta, mutta hiehojen laidunnus on mahdollista. Jaloittelutarhaa ei ole suunniteltu rakennettavaksi. Säilörehu Esikuivattua säilörehua varastoidaan torniin 130 tonnia, laakasiiloihin tonnia sekä pyöröpaalataan 150 tonnia. Tilakeskuksen nykyiset laakasiilot on katettu ja siiloihin kerääntyvä puristeneste johdetaan noin 6 m 3 :n keräilykaivoon ja tarvittaessa edelleen virtsasäiliöön. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan lisää laakasiilotilavuutta, mutta uusia siiloja ei tulla kattamaan heti rakennusvaiheessa. Hakemusasiakirjoissa ei siiloista ole esitetty yksityiskohtaisia suunnitelmia. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Tilalla on yksi tuotantotoimintaan liittyvä polttoainesäiliö, tilavuudeltaan litraa. Säiliö on varustettu lapon estolaitteella ja se on sijoitettu tiiviille betonialustalle. Muita öljytuotteita, enintään 800 litraa, säilytetään betonialustalla konehallissa. Viljelyssä käytettävät torjunta aineet ja peittausaineet hankitaan keväällä kasvukauden tarvetta varten ja ne säilytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti omissa pakkauksissaan varastossa. AIV liuokset säilytetään alkuperäispakkauksissa tiiviillä alustalla. Maitohuoneessa käytettävät pesuaineet säilytetään maitohuoneessa. Vesihuolto Tila on liittynyt kunnalliseen vesijohtoverkostoon.

4 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Paras käyttökelpoinen tekniikka Eläinsuojan laajennus toteutetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Energiansäästöön kiinnitetään huomiota esimerkiksi ottamalla talteen maidon jäähdytyksessä syntyvä lämpö lämmönvaihtimella. Lypsyrobotti kierrättää lypsimen pesuvedet lattian huuhteluun. Lanta ja virtsa varastoidaan vesitiiviissä alta päin täytettävissä lietesäiliöissä tai vesitiiviissä lantaloissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu itse eläinsuojista, lannan varastoinnista ja levityksestä. Haitat ovat suurimmillaan lietelannan sekoituksen ja levityksen aikana. Liete ja virtsasäiliöt täytetään altapäin. Ruokinnan optimoinnilla vähennetään lannan sisältämien typpiyhdisteiden määrää ja niistä aiheutuvaa hajua. Lannan levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään valitsemalla levitysaika sääolosuhteiden mukaan ja multaamalla lanta mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen silloin, kun ei levitetä kasvustoon. Päästöt maahan ja vesiin Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä lantavarastoissa. Sekä eläinsuojan normaalit pesuvedet että maitohuoneen pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön. Rehu varastoidaan vesitiiviissä siiloissa, joista puristenesteet johdetaan umpikaivoon ja tarvittaessa edelleen liete/virtsasäiliöön. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Toiminnanharjoittaja on liittynyt myös ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy lähinnä toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Laajennuksen myötä lähinnä omalla kalustolla tapahtuva liikenne kasvaa lannanlevityksen ja rehunteon aikana. Salivuorentiellä tapahtuva liikenne lannanlevitysaikana ei kuitenkaan lisäänny nykyisestä, koska levityspeltoalaa ko. tien varrella ei tule lisää. Maitoauto käy joka toinen päivä ja rehu ja eläinkuljetusauto noin kaksi kertaa kuukaudessa. Kiinteistön osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään muuta kuin kaatopaikkajätettä seuraavasti: Jätelaji Määrä /vuosi Käsittelytapa, toimituspaikka kuolleet eläimet 4 kpl destruktiolaitos, Honkajoki muovit 1 t energiajätekeräys tai kaatopaikka jäteöljy 500 l ongelmajätteen keräyspiste muut ongelmajätteet ongelmajätteen keräyspiste metalliromu 1 t metallinkeräys pilaantunut rehu 5 t varastointi lantalassa ja levitys pellolle

5 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Keräilyä odottaville eläinraadoille ja muulle eläinperäiselle jätteelle ei tule kylmävarastoa. Kuolleita eläimiä säilytetään joko tarkoitukseen suunnitellussa etukuormaajan kauhassa tai lantalassa pressulla peitettynä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan laajentuvasta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Liete tai virtsasäiliön mahdollisesti rikkoutuessa, säiliön salaojat tukitaan ja lietettä siirretään toisiin säiliöihin niin paljon kuin mahdollista. Loput lietteestä imeytetään turpeeseen ja varastoidaan lantalassa tai asianmukaisesti tehdyssä patterissa. Lietesäiliön ympärille tehdään tarvittaessa suojavallit lietteen leviämisen estämiseksi. Lietesäiliöt ja lantalat tarkastetaan silmämääräiset jokaisen tyhjennyksen jälkeen ja salaojien tarkastuskaivojen kautta seurataan mahdollisia lietevuotoja. Jos halkeamia havaitaan, ne korjataan välittömästi. Polttoainesäiliö tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Onnettomuustilanteissa toimitaan paloja pelastusviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Tulipalojen varalta uuteen pihattoon tulee hälytysjärjestelmä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lupahakemusta ei ole täydennetty tai muutettu. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Lammin kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Keski Häme lehdessä Hakemuksesta on päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöillä on suoritettu tarkastus, josta laadittu erillinen muistio on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa.

6 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt päivätyillä kirjeillä lausunnot Lammin kunnanhallitukselta ja Lammin Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymältä, joka toimii Lammin kunnan ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisena. Muistutukset ja mielipiteet Lammin kunnanhallitus toteaa päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa Esa Vuorisen ympäristölupahakemuksesta. Ko. maatila sijaitsee haja asutusalueella, mikä ei estä maatalouden nykyistä toimintaa eikä uuden eläinsuojan rakentamista. Kunnalla ei ole alueelle suunnittelutarpeita. Suunniteltu elinkeinotoiminta soveltuu toiminnan laajentumisen jälkeenkin hyvin ympäristöönsä ja mahdolliset haittatekijät tulevat huomioitua ympäristöluvassa. Lammin Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymä ei antanut lausuntoa. Ympäristönsuojelusihteeri toteaa päivätyssä viranhaltijalausunnossaan seuraavaa: Terveydellistä haittaa ei aiheudu, kun lannan levityksessä noudatetaan talousvesikaivoille suojaetäisyyksiä m. Hakemusasiakirjoissa esitetyt jätemäärät mm. kuolleiden eläinten ja jäteöljyjen määrät ovat epäselviä. Hakemuksessa ei ole esitetty laidunnusta eikä jaloittelutarhaa. Tilalla on Pakomäellä eli tulevan pihaton takana perinnemaisema, jolle on suositeltu laidunnusta. Osa hiehoista voisi hoitaa perinnemaisemaa. Nykyisessä luvassa on suositus laidunnuksesta. Lietealtaan materiaalista annetaan ristiriitaista tietoa. Hakemuksessa puhutaan kumimattoaltaasta ja piirustuksissa muovikalvosta. Muovimateriaali ei kestä Suomen olosuhteita, joten allasmateriaalin tulee olla kumimattoa. Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijan vastine Hakija ilmoitti , ettei anna vastinetta lausuntojen johdosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Hämeen ympäristökeskus myöntää Esa Vuoriselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksessa esitetylle eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lammin Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristösuojelusihteerin antamassa viranhaltijalausunnossa on esitetty vaatimuksia lietealtaan materiaalista. Hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty lietealtaan yksityiskohtaisia piirustuksia, joten ympäristökeskus vaatii suunnitelmat hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. Allasmateriaalilla tulee olla maa ja metsätalousministeriön ennakkohyväksyntäpäätös. LDPE muovimateriaalia ei ympäristökeskus kuitenkaan hyväksy.

7 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Lupamääräykset Perinnebiotoopin hoitoa koskevia asioita ei käsitellä ympäristöluvassa. Muut lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Eläinmäärät. Tilalla Liesmäki, kiinteistörekisteritunnus , sijaitsevaan nykyiseen eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 46 hiehoa ja 10 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa. Kiinteistölle rakennettavaan uuteen eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 75 lypsylehmää, 34 hiehoa ja 26 alle kuusi kuukautta vanhaa nautaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Hämeen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat olemassa niin, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai haittaa ei synny. Lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen haittoja voidaan riittävästi ehkäistä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Kotieläinsuojien ympäristölupia myönnettäessä ja myönnettyjä ympäristölupia valvottaessa käytetään lannan sisältämään fosforimäärään perustuvia eri eläimet yhteismitallistavia eläinyksikkökertoimia. Kertoimien avulla voidaan arvioida toiminnan luvanmukaisuutta tilanteissa, joissa toiminnan kestäessä tilalla olevien eläinten lajit, ikärakenne ja lukumäärät vaihtelevat. Kertoimet perustuvat ympäristöministeriön antamaan ehdotukseen kotieläinsuojien ympäristölupamenettelyjen selkiyttämiseksi Lannan, jätevesien ja tuorerehun varastointi ja käsittely 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastoissa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä eli lietelannalla vähintään 24 m 3 /lypsylehmä, 15 m 3 /hieho tai lihanauta ja 4 m 3 / alle kuusi kuukautta vanha nauta sekä kuivalannalle, kun virtsaa ei imeytetä kuivikkeeseen, 12 m 3 /lypsylehmä, 9 m 3 /hieho tai lihanauta ja 2,4 m 3 / alle kuusi kuukautta vanha vasikka sekä virtsalle 8 m 3 /lypsylehmä, 4 m 3 /hieho tai lihanauta ja 1,2 m 3 /alle kuusi kuukautta vanha vasikka. Jos eläimiä laidunnetaan, lantavarastotilavuudesta voi vähentää laidunnettavien eläinten laidunkauden, kuitenkin enintään neljän kuukauden lantamäärän. Jos lantavarastoa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,1 m 3 /kattamaton lantala m 2 ja 0,3 m 3 /avopintainen säiliö m 2. Lietesäiliöön johdettavat maitohuoneen pesuvedet ja mahdolliset säilörehun puristeneste on otettava huomioon varastotilavuutta mitoitettaessa.

8 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Uuden lietealtaan lopulliset pääpiirustukset ja, jos lietelannan kuiva aineen erottelu toteutetaan, selvitys syntyvän kuiva aineen määrästä ja lantavarastotarpeen muutoksista yksityiskohtaisine suunnitelmineen tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen lietealtaiden rakentamisen ja kuiva aineen erottelun aloittamista. (YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet, mutta ei maitohuoneen pesuvesiä, jotka on erikseen otettava huomioon. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen ja pumppukaivojen varastotilavuus sekä kuivalantalatilavuuteen kestokuivikepohjat soveltuvin osin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi lannan varastotilavuutta. Hakemusasiakirjat eivät sisällä yksityiskohtaisia lietealtaan piirustuksia, joten ne samoin kuin lannan jatkokäsittelyä koskevat suunnitelmat tulee toimittaa hyväksyttäväksi varastotilavuuden ja rakenteiden asianmukaisuuden toteamiseksi. 3. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja lantavarastojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Ulkopuolisen asiantuntijan laatima selvitys nykyisten lanta ja virtsavarastojen rakenteiden kunnosta ja tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 4, 5, 7, 43, 45, 46, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lantavarastoja koskeva tarkkailu ja selvitysvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. Lantaa on käsiteltävä siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. 4. Toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava yleiseen viemäriin tai vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. (YSL 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia, joten niiden asianmukainen käsittely on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määritetään mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho.

9 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Jos säilörehua ei pyöröpaalata, säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä vesitiiviiseen säiliöön. Myös pilaantunut säilörehu tulee varastoida tai kompostoida tiivispohjaisella alustalla, josta puristeneste ja muut suotovedet kerätään talteen. Rehusiilot ja puristenesteen talteenotto on suunniteltava siten, ettei missään olosuhteissa, esimerkiksi rankkasateiden aikana, puristenestettä sisältävää vettä pääse valumaan maastoon ja vesiin. Ulkopuolisten puhtaiden valumavesien pääsy siiloihin ja puristenestekaivoihin on estettävä. (YSL 8, 43, 45 ) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaantuneen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. 6. Vesinäytteen ottomahdollisuus uuden eläinsuojan ja lietealtaan sekä uusien rehusiilojen salaojavesistä on järjestettävä. Näytteenottomahdollisuus nykyisen eläinsuojan sekä lanta ja rehuvarastojen salaojavesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan, virtsan tai puristenesteiden pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Uuden lietealtaan ja uusien rehusiilojen salaojat on varustettava sulkumekanismein. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan havaita mahdolliset vuodot rakenteissa sekä tarvittaessa seurata niistä aiheutuvaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä ja salaojien sulkumekanismeilla voidaan vähentää pihaalueilta huuhtoutuvan lannan ja rehun määrää ja minimoida onnettomuustilanteessa lietelannan tai puristenesteiden pääsy maastoon ja vesiin. Lannan hyödyntäminen 7. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärän nähden riittävästi. Lantaa voidaan luovuttaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovuttamista toiminnanharjoittaja esittää ympäristökeskukselle voimassa olevan lannan luovutussopimuksen. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Hakijalla on riittävästi peltoalaa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi.

10 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y I ja II luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä lietelantaa saa levittää ainoastaan keväällä sekä kasvustoon asti ja jos ympäristölupaa valvova viranomainen on toiminnanharjoittajan toimittamien maastoselvitysten perusteella todennut, että maaperä on riittävän tiivistä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metriä leveä suoja alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sekä lannan levitys talousvesikaivojen lähiympäristössä aiheuttaa pohja tai kaivovesien pilaantumisriskin. Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja alueiden leveyksiin. Laiduntaminen ja jaloittelutarha 9. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Eläinsuojan yhteyteen mahdollisesti myöhemmin rakennettava jaloittelutarha tulee toteuttaa niin, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja vesistöjen pilaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Mahdollisen tarhan yksityiskohtainen suunnitelma ja selvitys valumavesien ja tarhasta poistettavan lannan käsittelystä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen tarhan rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 43, 45 ) Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää. Mahdollisen jaloittelutarhan yksityiskohtaiset suunnitelmat tulee toimittaa viranomaisen hyväksyttäväksi tarhan rakenteiden sekä valumavesien käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi. 10. Mahdollinen laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä koko laidunkauden. Laitumella juotto tai ruokintapaikka on perustettava siten, että juotto tai ruokintapaikan ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Ruokintatai juomapaikka tulee sijoittaa vähintään 100 metrin päähän vesistöstä tai talousvesikaivosta ja vähintään 20 metrin päähän valtaojasta.(ysl 7, 43, 45 ) Laitumen kasvipeitteisyyden säilyttämisellä ja juoma ja ruokintapaikkojen oikealla sijoittamisella voidaan oleellisesti vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön tai pohjavesiin.

11 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Hajuhaittojen vähentäminen 11. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle, melulle tai kärpäsille altistuvissa kohteissa. Käytössä olevat liete/virtsasäiliöt tulee täyttää alta päin sekä kattaa vähintään kelluvalla katteella ja ne tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyydestä tulee huolehtia. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju, pöly, melu tai kärpäshaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Eläinsuojan ja lietesäiliöiden lähiympäristössä on asutusta, joten haju ja kärpäshaitan ehkäisemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin voidaan kärpästen lisääntymiselle otollisia olosuhteita tehokkaasti välttää sekä vähentää hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumista itse eläinsuojassa. Lietesäiliöiden täyttämisellä alta päin sekä niiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lannan varastoinnin ja sekoituksen aikana. 12. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. Jätteiden käsittely ja kemikaalien varastointi 13. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mu

12 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y kaan kaikki nautojen raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää em. säädöksiä valvova viranomainen. Eläinraatojen varastointitilat tulee tarvittaessa hyväksyttää maa ja metsätalousministeriön asetuksen N:o 854/2005 mukaisella valvontaviranomaisella. 14. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin.(ysl 43, 45, JäteL 4, 6 ) Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 15. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiiviiltä alustalta vuodot on helppo havaita ja siistiä pois. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa.

13 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Toiminnan raportointi 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: eläinmäärät tiedot laidunnettavista eläinmääristä toteutuneet lantamäärät tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Toiminnan muutokset ja muut määräykset 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 19. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maa

14 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y peränsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43, 46, 83, YSA 30 ) Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen tarkistaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja kourujen sekä jaloittelutarhojen rakentamisessa tulee noudattaa maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM RCO C4, ) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Lammin kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Toiminnassa tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Lammin kunnassa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Toiminta ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen. Eläinsuojat eivät sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle tai muulle erityisalueelle eikä toiminta vaaranna läheisen Lamminjärven Halilan luonnonsuojelualueen luontoarvoja, koska uusi eläinsuoja ja lieteallas eivät sijoitu samalle valuma alueelle kuin suojelualue. Eläinsuojat sijaitsevat seudulla, jossa kotieläintalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Koska kyseessä on nautakarjan kasvatus, laajentaminen tapahtuu lähimmästä, vain 100 metrin etäisyydellä sijaitsevasta naapurin asuinrakennuksesta poispäin

15 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y ja nykyisen navetan eläinyksikkömäärä vähenee huomattavasti, Hämeen ympäristökeskus katsoo, että lupahakemuksessa esitetyillä enimmäiseläinmäärilläkin lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen voidaan riittävästi ehkäistä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettuja haittoja. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät myös lannan levitysalan suhteen. Edellä selostetun perusteella Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemus ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki /86(YSL) 6 8,28, 31, 34, 36 38, 41 43, 45, 46, 51 57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus /169(YSA) 1, 4, 6, 16 19, 23, 30 Terveydensuojelulaki /763, 24

16 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Jätelaki /1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista /26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Esa Vuorinen saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lammin kunta, kunnanhallitus Lammin Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Lammin kunnan virallisella ilmoitustaululla Keski Häme lehdessä Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä.

17 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Valitusoikeus tähän päätökseen on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi insinööri Marja Hiitiö

18 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Hämeen ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Hämeen ympäristökeskukseen. Valitus on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäynti viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Hämeen ympäristökeskus käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 13; postiosoite: PL 131, Hämeenlinna puhelin: ; asiakaspalvelu ; faksi ; aukioloaika: e mail: kirjaamo.ham@ymparisto.fi