KANAKOIRAKERHO-HÖNSHUNDSSEKTIONEN RY I JÄSENLEHTI 3/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANAKOIRAKERHO-HÖNSHUNDSSEKTIONEN RY I JÄSENLEHTI 3/2012"

Transkriptio

1 ekipage KANAKOIRAKERHO-HÖNSHUNDSSEKTIONEN RY I JÄSENLEHTI 3/2012

2

3 KANAKOIRAKERHO- HÖNSHUNDSSEKTIONEN RY Hallitus Pekka Soini Puheenjohtaja Laurinkoskentie 25, Kiiminki puh Jukka Timonen Varapuheenjohtaja Kiertotähdenkuja 2 B1, Helsinki puh Ekipage -lehti Päätoimittaja / Redaktör Katariina Roiha Ailigaslammentie 28, Utsjoki p Julkaisujohto / Publiceringsledning Pekka Soini Laurinkoskentie 25, Kiiminki p , Jäsenet Antti Keskikangas Mäentie 45, Rintakangas puh , (06) Hannu Laitala Seppälänkuja 6, Jurva puh Jukka-Pekka Liimatta Lyylintie 12, Lapua puh Tero Savolainen Naarantie 9 B 7, Tikkakoski puh Petri Törrönen Lehmikentäntie 18 B 11, Kempele Varajäsenet Matti Juuti Kalamestarintie 11 E 4, Tuusula puh Kari Tuikkala Avaintie 17, Kajaani puh Toimihenkilöitä: Juha Immonen Sihteeri Rahkeenniementie 148 A, Paukkuja puh Sirpa Tapper Jäsensihteeri Peltomäentie 11, Loimaa puh Maija Korpela Varainhoitaja Päivälänkuja 7, Kerimäki puh työ puh Katariina Roiha Vuosikirja puh Anu Zaerens ja Katariina Roiha Webmaster puh Aineistopäivä Ekipage 4/2012 aineistopäivä Lehti ilmestyy joulukuussa. Sisällysluettelo Puheenjohtajan kesämietteet... 2 Terveisiä toimituksesta... 2 Koiran omistaja ja kasvattaja pykäläviidakossa Jalostuskoiran valinta Nuoren koiran omistajalle Kanakoirakerhon pyyjahti...12 Kenttien voittaja ilmoitus...13 Kennelliitto tiedottaa...14 Kerhon ulkomuototuomarikoulutus...16 Ylituomari Pauli Tani in memoriam...17 ES-jaos Erikoisnäyttely ES-jaos GS-jaos IS-jaos Poitterijaos Pentuepalsta Kansikuva: kuvaaja Markku Hankonen Taitto: Minna Ruikka Painopaikka: Pohjolan Painotuote Oy 2012

4 Puheenjohtajan kesämietteet Kesä on monin paikoin alkanut viileissä, sateisissa merkeissä. Nyt sopii vain toivoa, ettei sää ole haitannut kanalintujen pesintää ja poikueet ovat voineet kasvaa runsaslukuisina suotuisissa olosuhteissa. Monen kesä käynnistyi perinteisesti erikoisnäyttelyllä, johon osallistui runsas joukko koiria. Järjestelyt onnistuivat erittäin hyvin Leena Majala-Heinon johdolla. Poutun metsästysseuran talkooporukka hoiti näyttely alueen rakentamisen, liikennejärjestelyt sekä päivän muonituksen rutiinilla. Kerhon puolesta suuri kiitos kaikille talkootyöstä. Onnittelut myös näyttelyn menestyjille. Koko koirakentän kannalta merkittävä askel otettiin toukokuussa, kun Kennelliiton valtuusto hyväksyi kokouksessaan yleisen jalostusstrategia. Strategia tuo myös meidän rotujärjestöllemme lisää haasteitta ja työtä sen jalkauttamiseen. Uskon kuitenkin, että hyväksytty jalostusstrategia on myös meille käyttökoiraharrastajille erittäin hyvä asia. Strategian sisältöön kannattaa jokaisen harrastajan tutustua esim. Kennelliiton sivuilla. Iloksemme kerhon jalostustoimikunta on ottanut rivakan startin toimintaan. Toimikunta on löytämässä uomansa toiminnan alkamisen myötä ja tulee vähitellen harrastajille tutuksi. Toimikunnan työn tuloksena ovat jo yhteistyössä jaosten kanssa valmistuneet rotukohtaiset luonnepro ilit ja kaikille roduillemme yhteinen kyselykaavake. Kyselyllä kerätään tietoa rotujemme luonteesta, terveydestä ja käyttöominaisuuksista. Jo tämän kesän aikana kysely tulee JTO:ta valmistelevien rotujen harrastajien vastattavaksi (gordoninsetterit ja irlanninsetterit). Lisäksi toimikunnalla tulee olemaan merkittävä rooli linkkinä kennelliittoon jalostusstrategian jalkauttamisessa käytäntöön. Riistarintamallakin tapahtuu. Riistakeskus on elvyttämässä perinteistä riistakolmio laskentaa uudelleen henkiin ja virittämässä lintukoirajärjestöille pienimuotoista kisaa riistakolmioiden perustamisesta. Olen ilmoittanut projektin vetäjälle Jarkko Nurmelle, että olemme talkoissa mukana. Projektista voi lukea tarkemmin seuraavasta Metsästäjä- lehdestä. Vietetään rentouttava kesä ja treenataan koirat sekä ohjaajat teräkuntoon syksyn koitoksia varten. Nähdään metsissä sekä kentillä. Pekka Soini Kiiminki Terveisiä toimituksesta Kädessäsi on tuhti kesäpaketti luettavaa. Ilolla otin vastaan kaikki mitä jaoksilla oli tarjottavana. Kerrankin oli joka jaoksessa paljon kerrottavaa! Seuraavaa lehteä saattekin sitten odottaa joulukuulle. Erikoisnäyttely meni hienosti ja järjestelyt toimivat upeasti. Tuloksetkin sain ennätysnopeasti samalla viikolla. Siitä suuri kiitos näyttelyn järjestäjille! Vuosikirja ja jäsenmaksu Vuosikirja valmistui tänä vuonna ennätysajassa, ennen vuosikokousta. Vuosikokouksessa päätettiin nostaa jäsenmaksua 15 ja lisätä jäsenetuihin vuosikirja kaikille koe-ja varsinaisille jäsenille. Vuosikirja on jäsenetuna lähes kaikissa rotujärjestöissä ja tämä koettiin mukavana lisäetuna. Jäsenmaksun nouseminen oli ilmeisti osalle jäsenistä liikaa ja vuosikirjan lähettäminen painoon on aina vain viivästynyt. Jäsenmaksuja on valtava määrä maksamatta, joten emme voi tietää painettavaa määrää? Muistaakseni muistutin vuoden ensimmäisessä lehdessä, että ole nopea jäsenmaksun maksamisessa? Suurin osa taisi sitten ihmetellä missä jäsenmaksu viipyy? Uusi laskutusjärjestelmä vaati opettelua käyttöönotossa. Tänä vuonna vuosikirjan myöhästyminen ei siis ole päätoimittajan, taittajan tai kerhon vika. Vikaa löytyy nyt jäsenissä, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksua ajoissa. Eronneet ovat kyllä ilmoittaneet hetimiten poistuvansa rotujärjestön jäsenyydestä. Vuosikirjaa odotellessa... Kesää kaikille! Kata Kuva K. Roiha 2

5

6 Koiran omistaja ja kasvattaja pykäläviidakossa Viime aikoina erilaiset säännöt ja ohjeet ovat kuohuttaneet koiramaailmaa. Sääntöjä tuntuu tulevan koko ajan vain lisää ja entisiä kiristetään. Useita tahoja mietityttää että koiraharrastus on tehty liian hankalaksi. Kasvattaja ja myös koiran omistaja on varsinaisessa pykäläviidakossa. Ei pelkästään kasvattajien keskuudessa, vaan myös koiran omistajilla esiintyy tietämättömyyttä, ihan vahinkotapauksia mutta myös välinpitämättömyyttä. Koiran pitoa ja kasvatustoimintaa ohjaavat Kennelliiton säännöt ja ohjeet, jotka ovat nähtävillä kennelliiton www-sivuilla. Näitä ovat koiranomistajan ja -haltijan perussääntö, kasvattajasitoumus, kennelnimiohje, koirarekisteriohje, koiran kauppasopimus, koiran sijoitussopimus ja kasvattajaoikeuden (jalostusoikeuden) luovutussopimus. Lisäksi rotua ohjaavat PEVISA (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohje) ja rodun jalostuksen tavoiteohjelma, joiden tekeminen on rotujärjestöjen vastuulla. PEVISA ei ole kaikilla roduilla. Kaikkea toimintaa ohjaavat vielä kennelliiton jalostusstrategia ja hyvä kenneltapa. Miten sääntöjä ja ohjeita muutetaan? Kennelliiton päätöksentekoprosessi etenee siten, että erilaiset säännöt hyväksytään Kennelliiton valtuustossa, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Muutosehdotukset ovat hyvin huolella valmisteltuja ja aikaa vieviä. Erilaiset ohjeet hyväksytään Kennelliiton hallituksessa, joka kokoontuu n. 10 kertaa vuodessa. Muutoksia voidaan tarvittaessa tehdä kohtuullisen nopeasti. Muutoksia tehdään vain todellisesta tarpeesta koirien parhaaksi. Ketä säännöt koskevat? Virheellisesti ajatellaan, että Kennelliiton säännöt koskevat vain ja ainoastaan kasvattajia. Säännöt koskevat kaikkia kennelliiton jäseniä. Ne koskevat myös edellisten lisäksi kennelliittoon kuulumattomia ihmisiä (ei-jäseniä), jotka osallistuvat kennelliiton järjestämään toimintaan (esim. koiranäyttelyt, kokeet, tapahtumat tms.), jotka rekisteröivät koiransa Kennelliiton ylläpitämään koirarekisteriin. Kennelliiton säännöt ja ohjeet koskevat rotujärjestöä, jolla on edustus Kennelliiton valtuustossa. Rotujärjestön tehtävänä on käynnistää/ylläpitää ja seurata rodun jalostuksen tavoiteohjelmaa (JTO), PEVISA-ohjelmaa ja rotumääritelmää. Rotujärjestön tehtävänä on ohjata rodun kasvatusta ja jalostusta. Se seuraa ja ylläpitää rotuhygieniaa, seuraa yksittäisten kasvattajien toimintaa (esim. sairaiden pentujen teettäminen), puuttuu siihen tarvittaessa ja ilmoittaa tarvittaessa kasvattajatoimikunnalle. Rotujärjestö antaa pyydettäessä asiantuntijalausuntoja esim. poikkeuksellisissa rekisteröinneissä ja kennelnimien hakemisessa. Rotujärjestön tehtävänä on ohjata ja opastaa jäseniään koiria koskevissa asioissa. Se toimii rodun hyväksi ja tekee yhteistyötä Kennelliiton kanssa (esim. jalostustieteellinen - ja kasvattajatoimikunta). Kasvattaja ja rodun harrastaja hyötyy rotujärjestöön kuulumisesta saamalla tietoa mahdollisista jalostusvalinnoista, tutustumalla muihin lajin harrastajiin, mahdollisuuden osallistua erilaisiin tapahtumiin ja osallistumisoikeuden erilaisiin kilpailuihin. Sääntöjä ja ohjeita on runsaasti ja vastuuntuntoisen kasvattajan tulee seurata niiden päivittämistä. Kasvattajat tekevät itse loppujen lopuksi jalostusvalinnat ja luovat rodun tulevaisuuden. Kasvattajat ovat merkittävin osatekijä tässä ketjussa! Apua sääntöihin ja ohjeisiin saa - kennelliiton www-sivuilta - kennelliiton kennelneuvojilta - kennelpiirien organisaatiolta - rotujärjestöjen jalostusneuvojilta - rotujärjestön pentuneuvojilta - Kennelliiton toimistosta, Kasvattajatoimikunnasta ja Jalostustieteellisestä toimikunnasta - kokeneilta kasvattajilta Tärkeimpiä sääntöjä ja ohjeita pähkinänkuoressa Koiran omistajan ja haltijan perussääntö ja Sopimus koiran kaupasta Koiran omistajan ja haltijan perussääntö koskee kaikkia koiran omistajia ja haltijoita. Säännössä kerrotaan koiran kauppaan liittyvät asiat. Kennelliiton www-sivuilla on Sopimus koiran kaupasta -lomake, jota toivotaan käytettävän koiran kaupassa. Kauppasopimuksen voi tehdä myös vapaamuotoisena dokumenttina, mutta siinä tulisi ilmetä samat asiat kuin Kennelliiton lomakkeessa. Koiran myyjän vastuu ei pääty koiran myymiseen. 4

7 Esimerkiksi kasvattajan tulee toimittaa koiran rekisteritodistus viimeistään kahden kuukauden kuluttua koiran omistusoikeuden siirtymisestä. Mikäli koiralla on kivesvika tai napatyrä, on koiran myyjällä korvausvelvollisuus. Vaikka kauppasopimuksessa olisi määritelty palautettavan kivesvikaisesta koirasta 10 % kauppahinnasta, on se edelleen 30 % kuten Kennelliiton kauppasopimuksessa on määritelty vaikka asia riitautettaisiin oikeudessa. Koiran omistajan ja haltijan perussäännössä määritellään myös koiran pidosta, hyvinvoinnista, astuttamisesta, mahdollisten pentujen myynnistä ja rekisteröinnistä, ilmoittamisvelvollisuudesta koiran sairauksista ja koiralle tehtyjen terveystutkimusten tulosten toimittamisesta Kennelliitolle. Korhonen kertoi kasvattajatoimikunnan työprosessista. Kun toimikunta saa kirjallisen kantelun kasvattajasta, se pyytää kasvattajalta vastineen asiasta. Kasvattaja saa silloin kopioin kantelusta. Korhonen kertoi vahinkopentueen käsittelyprosessista. Mikäli tällainen syntyy, kasvattajan on välittömästi ilmoitettava asia itse kirjallisesti kennelliittoon, jolloin asiasta ei voi tehdä kantelua. Tällöin puhdasrotuiset pennut rekisteröidään EJrekisteriin (EJ=ei jalostukseen rekisteri). Sekarotuisesta pentueesta tehdään merkintä nartun tietoihin, jolloin narttu menettää yhden pentueen tekomahdollisuuden. Koirarekisteröintiohjeessa on rajattu nartulle enintään 5 pentuetta. Koiran rekisteröintiin liittyviä sääntöjä ja ohjeita Oli kasvattajalla kennelnimi tai ei, tulee kasvattajan noudattaa koiran omistajan ja -haltijan perussääntöä, kasvattajasitoumusta (jos se on allekirjoitettu), PEVISA-ohjetta (jos rotu edellyttää), koirarekisteriohjetta. Lisäksi olisi hyvä tutustua ja omaksua rotujärjestön tarjoamiin palveluihin jalostuksen ohjauksessa, rodun jalostuksen tavoiteohjelmaan (JTO) ja kennelliiton jalostusstrategiaan. Jos kasvattajalla on kennelnimi, koskee häntä edellisten lisäksi kasvattajasitoumus ja kennelnimisääntö. Rotukohtainen PEVISA-ohjelma PEVISA (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohje) tekeminen rodulle on rotujärjestöjen vallassa. Siis otetaanko sellainen rodulle vai ei. Rotujärjestön virallinen kokous tekee tästä päätöksen. PEVISA-ohjelmalla ohjataan jalostusta määrittelemällä virallisen rekisteröinnin ehtoja. Ohjelma on tavallisesti voimassa 5 vuotta. Se vaatii rotujärjestöltä rodun vikojen ja sairauksien seurantaa. PEVISAohjelmaa määrittäessä tulee varmistaa, ettei se ole liian tiukka ja karsii liikaa käytettävää jalostusmateriaalia. Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksyy PEVISA-ohjelmat ja valvoo niiden yhtenäisyyttä ja realistisuutta. Kasvattajille PEVISA-ohjelmaa näyttäytyy siten, ettei Kennelliitto rekisteröi rodun PEVISAohjelman vastaisia yhdistelmiä. Koirarekisteriohje Koirarekisteriohje on Kennelliiton ylläpitämä ohje, joka määrittelee ehdot viralliseen Kennelliiton koirarekisteriin (FI) ja sen liitännäisrekistereihin (EJ/ER) liitettäviltä koirilta. FI-rekisteriin rekisteröityjen koirien tulee olla tunnistusmerkittyjä ja koiran vanhempien tulee täyttää astutushetkellä rodun PEVISA-vaatimukset. Nartulla saa olla enintään 5 pentuetta ja pentue on kokonaisuudessaan rekisteröitävä kuuden kuukauden kuluessa syntymästä. Nartun edellisestä pentueesta tulee olla vähintään 10 kuukautta, jonka jälkeen nartulta vaaditaan vähintään 12 kuukautta seuraavaan pentueeseen. Yli 8-vuotiasta narttua ei saa astuttaa kuin eläinlääkärin todistuksella ettei tiineydestä ole sille haittaa. Nartulla ei silloinkaan saa olla viittä aikaisempaa pentuetta. Nartulle sallitaan yksi poikkeaminen ilman poikkeuslupaa, jolloin rekisteröintimaksu on kaksinkertainen. Jos narttu pennutetaan toisen kerran liian tiheästi, pennut voi rekisteröidä vain EJ-rekisteriin ja narttu asetetaan 24 kk jalostuskieltoon. EJ-rekisteriin nartun liian tiheän pennuttamisen takia kasvattaja voi toimintansa aikana rekisteröidä pennut vain kerran. Kasvattajasitoumus Kasvattajasitoumus tulee olla allekirjoitettu, mikäli kasvattaja haluaa kennelnimen ja hän haluaa rekisteröidä pennut kennelnimellä halvemmalla rekisteröintimaksulla. Sitoumuksen mukaan kasvattajan on ilmoitettava koirien viat ja sairaudet, se velvoittaa kasvatustoiminnan laadukkaaseen koirien pitoon ja kasvatukseen. Kasvattajan tulee luovuttaa terveitä, hyväkuntoisia ja tunnistusmerkittyjä koiria hyvän kauppatavan mukaan. Kasvattajan tulee neuvoa ja ohjata uutta koiran omistajaa ja suostuu ottamaan neuvoja ja ohjeita kennelneuvojilta. Kennelnimisääntö Kennelnimisääntö määrittää ehdot kennelnimen saantiin. Jos kasvattajalla on kennelnimi hän voi rekisteröidä pennut halvemmalla rekisteröintimaksulla. Kennelnimen hakijalta edellytetään hyvää mainetta, on sopiva kennelnimen haltijaksi. Kennelnimen hakijan tulee olla vähintään 18 vuotta, hän on suorittanut kasvattajan peruskurssin ja allekirjoittanut kasvattajasitoumuksen. Hänen tulee olla kennelliiton ja rotujärjestön jäsen. Kennelnimihakemuksessa hakija määrittelee kasvattamansa rodut. Tähän mennessä hänen tulee hakea vain yhdestä rotujärjestöstä puolto kennelnimianomukseensa, mutta tulevaisuudessa puolto on haettava kaikista hakemuksessa mainitsemistaan roduista. Jos rotuvalikoima laajenee myöhemmin kennelnimen myöntämisen jälkeen, puoltoa ei tarvita kyseisen rodun rotujärjestöltä eikä laajennuksesta tarvi ilmoittaa Kennelliittoon. Ihminen voi olla vain yhden kennelnimen haltija. Yhdellä kasvattajanimellä voi olla kaksi haltijaa ja tulevaisuudessa voi olla jopa kolme haltijaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki kennelin viralliset asiakirjat (pentueilmoitus, kauppasopimus jne.) on oltava kaikkien kennelnimen haltijoiden allekirjoittamia. Teksti: Sari Pitkänen Lähde: Suomen Pystykorvajärjestön jäsenlehti 5

8 Jalostuskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Jalostuskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat sellaiset ominaisuudet tai piirteet, joista voidaan tinkiä. Jalostus on rodun parantamista kokonaisuutena, ei huippuyksilöiden tuottamista. Urosten kohdalla valinnan on oltava tiukempaa kuin narttujen, koska ne saavat kaiken kaikkiaan enemmän jälkeläisiä. Periaatteet ovat kuitenkin kummallakin sukupuolella samat. Jalostustavoitteet Jalostustavoitteiden määrittämiseksi tarvitaan tietoa rodun koirien ominaisuuksista. On selvitettävä kuinka laajalle rotuun esimerkiksi eri sairaudet ovat levinneet, ovatko ne perinnöllisiä, mitä periytymismuotoa ne noudattavat, ja mitkä ovat parhaat jalostukselliset toimenpiteet niiden vähentämiseksi. Kaikkiin mahdollisiin ongelmiin kannattaa varautua ennakoivalla, ongelmien ehkäisemisen mahdollistavalla tiedonkeruulla. Seuraavaksi mietitään mihin suuntaan halutaan edetä. Edistyminen on sitä nopeampaa mitä vähemmän jalostustavoitteita on, mutta kärsivällisyyttä tarvitaan silti: todellinen perinnöllinen edistyminen on näkyvissä vasta pitkän ajan kuluttua. Jalostustavoitteita ovat muun muassa: Tasapainoinen ja rodunomainen luonne Terve, normaalisti lisääntyvä ja pitkäikäinen koira Soveltuvuus rodunomaiseen käyttöön Rotumääritelmän mukainen ulkomuoto = terve ja toimiva, rodunomainen rakenne ja tyyppi Ominaisuuksista ehdottomasti tärkeimmät ovat luonne, terveys ja normaali lisääntyminen. Vain henkisesti ja fyysisesti terve koira elää omistajansa iloksi pitkän ja tasapainoisen elämän. Koiran on oltava myös käyttöominaisuuksiltaan rodunomainen. Valitettavan usein ykkössijalla ovat käytännössä koiran ulkomuoto ja näyttelymenestys, vaikka useimmilla koiraroduilla on visaisempiakin jalostusongelmia ratkottavanaan. Jalostusarvo Jotta jalostuksessa edistyttäisiin, on jalostuskoirien oltava jalostusarvoltaan rodun keskitason paremmalla puolella. Jalostusarvo tarkoittaa koiran geenien keskimääräistä vaikutusta, josta jälkeläinen saa puolet. Jalostuksen kannalta ei ole niinkään tärkeää, millainen koira itse on, kuin millaisia sen jälkeläiset ovat. Yhden geeniparin ominaisuudet Yhden geeniparin säätelemissä, laadullisissa ominaisuuksissa koiran ilmiasusta voidaan usein suoraan päätellä sen geno- Kuva K. Roiha 6

9 tyyppi. Jos käytettävissä on geenitestejä, voidaan niiden avulla tarkkaan valita halutunlainen yhdistelmä. Esimerkiksi autosomissa peittyvästi periytyvän sairauden suhteen voidaan pitää genotyypiltään kantajat ja tietyin edellytyksin jopa sairaat koirat mukana jalostuksessa, yhdistämällä ne genotyypiltään terveiden koirien kanssa. Genotyypiltään sairasta koiraa tulee kuitenkin käyttää jalostukseen vain, jos koira ei ole kliinisesti sairas, ja jos sairaus on sellainen, ettei koiran jalostuskäytön voida olettaa huonontavan koiran hyvinvointia. Kantaja*terve yhdistelmistä syntyvät jälkeläiset pitäisi testata ennen jalostuskäyttöä. Kantajia ei useinkaan kannata kokonaan karsia rodusta, koska luonnonvalintakaan ei tee niin. Useilla alleeleilla on monia erilaisia tehtäviä, ja jokin sairautta aiheuttava alleeli saattaa muulla tavoin olla hyvinkin hyödyllinen elimistölle, kunhan sen aiheuttama sairaus pysyy normaalin, vallitsevan alleelin peittämänä. Luontokin karsii sairauksia heterotsygotian avulla, ei poistamalla alleeleja kokonaan. Usean geeniparin ominaisuudet Usean geeniparin säätelemissä, määrällisissä ominaisuuksissa koiran ilmiasu koostuu paitsi geenien, myös ympäristön vaikutuksesta. Geenit asettavat raamit, joiden puitteissa ympäristö muokkaa ominaisuutta. Ympäristö siis sotkee pakkaa joskus hyvinkin hämäävästi, eikä koiran ilmiasusta voidakaan päätellä minkä tasoinen se on geneettisesti eli mikä sen jalostusarvo on. Tällöin jalostusarvon arvioinnissa voidaan käyttää hyväksi koiran sukulaisten tuloksia. Näistä käyttökelpoisimpia ovat lähisukulaisten eli pentuesisarusten, vanhempien, jälkeläisten, puolisisarusten ja isovanhempien tulokset. Mitä useampia tuloksia koirasta itsestään ja sen sukulaisista on saatavilla, sitä varmempi on arvio. Ominaisuuden periytymisaste vaikuttaa jalostusarvon ennusteen varmuuteen. Kun periytymisaste on korkea (>0,4), voidaan koirien jalostusarvoja arvioida niiden omien tulosten perusteella melko tarkasti, koska suuri osuus koirien välisistä eroista on perinnöllisten tekijöiden aiheuttamaa ja ympäristöllä on vähäisempi vaikutus. Yhden oman tuloksen perusteella arvioidun jalostusarvon varmuus on sama kuin ominaisuuden periytymisasteen neliöjuuri. Taulukko 1 Jalostuksen tietolähteet Luonne- ja käyttöominaisuudet Terveys ja pitkäikäisyys Lisääntymiskyky Rakenne ja ulkomuoto* *Koiran jalostusarvoa ei kannata arvioida näyttelytulosten perusteella. Näyttelyissä näkee yhä edelleen palkittavan ontuvia ja terveydeltään silmin nähden heikkoja koiria. Kohtalaisen tai sitä pienemmän periytymisasteen (<0,4) ominaisuuksissa jalostusarvon arvioimisessa tarvitaan myös koiran lähisukulaisten tuloksia. Silloin yksittäinen tulos sisältää niin paljon ympäristön vaikutusta ja sattumaa (tiettyjen geenien siirtyminen vanhemmilta jälkeläiselle sattumanvaraista, satunnaiset ja pysyvät ympäristötekijät vaikuttavat jokaisessa tuloksessa ja niin edelleen), että se ei anna luotettavaa tietoa koiran perinnöllisestä tasosta. Sattuman vaikutus vähenee sukulaisten tulosten lukumäärän kasvaessa. - Käyttö- ja taipumuskokeet, työkoiralla ura - Luonnetestit ja -kuvaukset - Jalostustarkastukset - Kennelliiton ja rotujärjestöjen kyselyt - Käyttäytymisen luokittelu näyttelyissä - Terveystarkastukset - Geenitestitulokset - Eläinlääkärien tietokannat - Kennelliiton ja rotujärjestöjen kyselyt (sairaustiedot, kuoliniät ja -syyt) - Kennelliiton ja rotujärjestöjen kyselyt, pentueilmoitukset (mahdolliset ongelmat astutuksessa, kantoaikana ja synnytyksessä, pentujen syntymäpainot ja kasvu, mahdolliset kuolleet pennut kuolinsyineen) - Jalostustarkastukset Jalostuksen tietolähteet Jalostusta varten tarvitaan tuloksia ja tietoja mahdollisimman suuresta osasta rodun koiria ja niiden ominaisuuksia (Taulukko 1). Tulosten perusteella voidaan laskea rodun keskitaso sekä koirien poikkeamat tästä. Koiran tuloksen poikkeama rodun keskitasosta vastaa sen jalostusarvon ennustetta. Nartun valinnassa on noudatettava samoja periaatteita kuin uroksen valinnassa, sillä nartun geenit vaikuttavat jälkeläisiin yhtä paljon kuin uroksen. Jälkeläiset saavat puolet geeneistään isältään ja puolet emältään. Jalostukseen käytettävän nartun tulisi olla iältään vähintään 2-vuotias, uroksen 3-4 -vuotias, jotta sen ominaisuuksista saadaan tarpeeksi tietoa. Tyypillisin ikä esimerkiksi perinnöllisen sairauden puhkeamiselle on 3-4 vuotta. Luonne- ja käyttöominaisuudet Luonne- ja käyttöominaisuuksia kuvaavien tulosten periytymisasteet ovat tyypillisesti melko alhaisia, koska niiden tarkka mittaaminen on vaikeaa. Arkuudelle on kuitenkin useassa tutkimuksessa saatu korkea periytymisaste, joten sen suhteen koiran omakin tulos anta1a melko varmaa tietoa koiran jalostusarvosta. Myös aggressiivisuuden periytymisaste on suuri. Useimmissa muissa luonneominaisuuksissa koiran jalostusarvon arvioimiseen tarvitaan sen omien tietojen lisäksi tietoa mahdollisimman monesta sen sukulaisesta. Jalostus on rodun parantamista kokonaisuutena, ei huippuyksilöiden tuottamista 7

10 Mitattaessa käyttäytymistä kaikille roduille soveltuvien luonnetestien ja -kuvausten avulla, tulee koiraa arvioida sen mukaan, onko sen käyttäytyminen rodulle tyypillistä vai ei. Luonnetestin kokonaispisteet eivät ole tärkeitä, eivätkä mahdollisimman suuret loppupisteet ole useilla roduilla suinkaan toivottavia. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jalostuskoiran tulee luonteensa puolesta kyetä käyttöön, johon rotu on jalostettu. Koiran tulisi olla myös muulta käyttäytymiseltään rodunomainen. Jalostukseen käytettävällä koiralla tulee olla hyvä hermorakenne ja toimintakyky, jotta sen todennäköisyys periyttää jälkeläisilleen niiden hyvinvointia alentavia ominaisuuksia, kuten arkuutta, on mahdollisimman pieni. Ominaisuuksista ehdottomasti tärkeimmät ovat luonne, terveys ja normaali lisääntyminen Terveys Lähes kaikkiin koirarotuihin on kasautunut erilaisia perinnöllisiä sairauksia, johtuen jalostukseen käytettyjen koirien pienestä osuudesta ja joidenkin jalostuskoirien liian runsaasta jälkeläismäärästä. Sairaiden tai sairautta geeneissään kantavien koirien osuus voi olla yli puolet kaikista rodun koirista. Kunkin rodun tyyppivikojen yleisyyttä ja jalostamista käsitellään yksityiskohtaisesti rotukohtaisissa jalostuksen tavoiteohjelmissa. Suuri osa rotujen perinnöllisistä sairauksista jää PEVISA-ohjelman ulkopuolelle, eikä PEVISA-roduissakaan välttämättä tutkita muita kuin jalostuskoiria. Tiedonkeruussa voi auttaa ilmoittamalla rotujärjestöön koiransa sairauksista ja täyttämällä Kennelliiton tai rotujärjestön terveys- ja kuolinsyykyselyn oman koiransa osalta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että koira on terveytensä puolesta soveltuva jalostukseen, jos sillä ei ole sen omaa hyvinvointia alentavia, normaalin liikunnallisen elämän estäviä sairauksia ja vikoja eikä sairautta, joka vaatii säännöllistä lääkehoitoa. Se ei saa myöskään tiettävästi periyttää edellä mainitun kaltaisia vikoja ja sairauksia. Tästä ovat poikkeuksena geenitestien yhteydessä edellä mainitut sairaudet, joille on olemassa geenitesti. Roduissa, joiden tyypilliset perinnölliset ongelmat eivät tule esiin ennen 5-7 vuoden ikää, kannattaa jalostukseen käyttää koiria, jotka ovat itse terveitä 2,5-vuotiaina ja joiden lähisukulaiset ovat terveitä vielä 5-6 vuotiaina. Lisääntyminen Ihmisen suorittaman jalostusvalinnan lisäksi myös luonnonvalinta vaikuttaa koiriin. Se ei anna heikkojen edes syntyä, eikä geenistöltään vakavasti virheellisten lisääntyä. Luonnollinen lisääntyminen onkin yksi lajin elinkyvyn tärkeimmistä edellytyksistä. Joidenkin koirarotujen kyky lisääntyä normaalisti on heikentynyt tai estynyt kokonaan. Ongelmat liittyvät rakenteeseen (brakykefalia) tai esimerkiksi narttujen polttoheikkouteen. Geneettisesti pienissä roduissa lisääntymisvaikeudet johtuvat todennäköisesti perinnöllisen muuntelun vähäisyydestä. Nartut eivät tiinehdy, urokset eivät osaa astua ja niiden sperma on huonolaatuista, ja parhaassakin tapauksessa pentuja syntyy kerralla vain muutama. Ihminen pystyy lääketieteen ja nykytekniikan avulla jossain määrin toimimaan luontoa vastaan, mutta kaikkein heikoimmat yksilöt ja alleelit luonto onnistuu yleensä karsimaan. Jotta luonnonvalinnan edulliset vaikutukset pääsevät esiin, tulisi jalostuksessa suosia normaalia astumista, tiinehtymistä ja synnytystä. Nartun pitäisi myös antaa itse valita eikä astuttaa sitä väkisin. Narttu saattaa suostua hyvin yhdelle urokselle, mutta vihoitella toiselle. Monilla koirilla on vielä jäljellä kyky villieläinten tavoin haistaa vastakkaisen sukupuolen feromoneista, onko tämän geenistö sopivan erilainen siihen itseensä verrattuna. Keinosiemennys helpottaa ulkomaisten urosten käyttöä jalostuksessa. Normaalin lisääntymiskyvyn ylläpitämiseksi keinosiemennystä ei tulisi käyttää tapauksissa, joissa uros tai narttu ei kykene normaaliin astutukseen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jalostukseen ei tulisi käyttää koiria, joilla itsellään tai joiden lähisuvussa on paljon synnytysvaikeuksia. Luonnovalinnan mahdollistamiseksi pentua, jota joudutaan normaalisynnytyksen jälkeen erityisesti tukemaan ensimmäisen elinviikon aikana hengissä säilymisen varmistamiseksi, ei tulisi käyttää jalostukseen. Rakenne ja ulkomuoto Rakenteen ja ulkomuoto-ominaisuuksien muuttaminen jalostuksen keinoin on helppoa, koska niiden periytymisasteet ovat korkeita. Monilla roduilla onkin muutamassa kymmenessä vuodessa saatu aikaan suuria muutoksia koirien ulkomuodossa. Muutokset eivät aina ole olleet koiran terveyden ja toiminnallisuuden kannalta edullisia, vaan ne ovat johtaneet liioiteltuun rakenteeseen, joka monessa tapauksessa estää koiran lajityypillisen käyttäytymisen ja normaalin lisääntymisen, heikentäen koiran hyvinvointia. Kaikenlainen äärimuotojen tavoittelu, myös muissa ominaisuuksissa kuin ulkomuodossa, voi johtaa koiran hyvinvoinnin heikentymiseen. Joissakin rotumääritelmissä koirilta suorastaan vaaditaan hyvinvointiongelmia aiheuttavia epämuodostumia. Eläinsuojelulaki kieltää eläinjalostuksen, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille. Kun koiralla on esimerkiksi roikkuvista luomista johtuen verestävät silmät, tulehduksiin asti liian paljon nahkaa, hengittämistä ja kehon viilentämistä vaikeuttava ja jopa äkkikuolemia aiheuttava lyhyt kuono, pullistuneet, helposti vahingoittuvat silmät tai niin kireät luomet, että ne kiertyvät sisäänpäin päästäen ripset hankaamaan sarveiskalvoa, on kyseessä vakava hyvinvointiongelma, jonka tuottamisen eläinsuojelulaki yksiselitteisesti kieltää. Tällaisia koiria ei saisi tieten tahtoen tuottaa maailmaan enää yhtäkään yksilöä. Liioittelua tulee välttää myös seuraavissa ominaisuuksissa: kupolikallo, jätti- tai minikoko, massavuus, niukat takakulmaukset, hyvin lyhyt tai pitkä selkä, lyhyet raajat, pysty pään asento ja syvä rintakehä. Roduilla, joilla jokin näistä ominaisuuksista on äärirajoillaan, tulee huolehtia tehokkaasta ulkomuototuomarikoulutuksesta ja mieluimmin arvioida ulkomuotoa näyttelyiden sijaan jalostustarkastuksilla. Kuonoa saadaan nopeasti pidennettyä, jos siihen on aitoa halua. 8

11 Käyttö- ja työkoirilla rodunomainen rakenne saavutetaan käyttämällä jalostukseen koiria, jotka työskentelevät oikealla tavalla ja halukkaasti, ja ovat työssään kestäviä. Tarvittavaa rakennetta ei saada aikaan näyttelyarvostelujen perusteella. Vanhaa viisautta form follows function (muoto seuraa toimintaa) ei voi kääntää toisin päin. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jalostukseen käytettävän rotukoiran tulee olla tunnistettavissa rotunsa edustajaksi ja kyetä rakenteensa puolesta käyttöön, johon sen rotu on jalostettu. Myös seurakoiran tulee kyetä liikunnalliseen elämään. Passiivisuus on usein merkki kivusta. Koiran jalostusarvon arvioiminen Yksinkertaisin arvio koiran jalostusarvosta on sen oma tulos suhteessa rodun keskiarvoon. Ympäristötekijöiden vaikutuksen häivyttämiseksi tarvitaan usein kuitenkin tarkempia jalostusarvon arviointimenetelmiä. koiralle jalostusarvon ennuste ottamalla huomioon sen oman tuloksen lisäksi myös sukulaisten tulokset sekä poistamalla koirien väliltä ympäristön aiheuttamia eroja. Näin koiran perinnöllinen taso saadaan esiin ympäristövaikutusten alta. Syntymättömille pennuille voidaan jo pentuetta suunniteltaessa laskea indeksin odotusarvo, joka on pennun vanhempien indeksien keskiarvo. Jos indeksejä on käytettävissä monelle ominaisuudelle, voidaan koirille laskea kokonaisjalostusarvoa kuvaava valintaindeksi, jossa ominaisuuksia painotetaan niiden tärkeyden mukaan. Esimerkiksi suomenajokoiran ajokoeindeksi koostuu neljästä ominaisuudesta, joilla on seuraavat painotukset: haku 17,5 %, haukku 25 %, ajotaito 40 % ja metsästysinto 17,5 %. Karvalakki-indeksi Jos BLUP-indeksejä ei ole saatavilla, voidaan koirille laskea ns. karvalakki-indeksejä. Karvalakki-indeksissä lasketaan koiran oman sekä sukulaistulosten poikkeamat rodun keskitasosta. Sukulaistulosten painoarvo on sitä suurempi mitä lähemmästä sukulaisesta on kyse, joten tuloksia painotetaan sukulaisuussuhteilla. Jälkeläisarvostelu Jälkeläisarvostelun tarkoituksena on selvittää, minkä tasoisia jalostukseen käytetyt koirat ovat olleet periyttäjinä. Koiraa ei tule käyttää useaa kertaa jalostukseen ennen kuin nähdään mitä sen edellisistä jälkeläisistä tulee. Nyrkkisääntönä on, että kahden pentueen jälkeen odotetaan, kunnes jälkeläiset pääsevät 2-3 vuoden ikään ja niiden tärkeimmistä ominaisuuksista saadaan tarpeeksi tietoa. Jälkeläisarvostelun voi tehdä sekä uroksille että nartuille, laskemalla jälkeläisten keskiarvot tärkeimmissä ominaisuuksissa ja vertaamalla niitä koko rodun keskiarvoon. Vertailtaessa esimerkiksi uroksia niiden jälkeläisten perusteella on muistettava huomioida myös pentueen emän taso sekä tutkittujen jälkeläisten lukumäärä. Jos Turrella on kolme ja Pörrillä kolmekymmentä jälkeläistä, Turre ja Pörri eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään. BLUP-indeksi Usean geeniparin säätelemissä ominaisuuksissa varmin ennuste jalostusarvosta saadaan tilastollisella BLUP-eläinmalli -menetelmällä. Menetelmässä lasketaan Nartun geenit vaikuttavat jälkeläisiin yhtä paljon kuin uroksen Kuva K. Roiha 9

12 Sekä ympäristötekijät että parituskumppani vaikuttavat tuloksiin (keskiarvoon) sitä enemmän, mitä vähemmän jälkeläisiä on. Kun tutkittujen jälkeläisten tai muiden sukulaisten lukumäärä on suuri, vertailu on luotettavampi, koska vaikutukset jonkin verran tasoittuvat. Ympäristö vaikuttaa sekä negatiivisesti että positiivisesti, ja kun käytettävissä on usean koiran tulokset, vaikutukset alkavat kompensoida toisiaan. Parituskumppani vaikuttaa jälkeläisiin yhtä paljon kuin koira itse. Hieno uros saa huonon nartun kanssa keskimäärin vain keskinkertaisia jälkeläisiä - sattumia tapahtuu tietysti tässäkin asiassa - ja toisin päin. Sukusiitos Sukusiitosaste ilmoittaa eläimen sellaisten geeniparien osuuden, joissa alleelit ovat identtisiä ja alkuperältään samoja. Eläin on siis saanut saman, yhteiseltä esivanhemmalta peräisin olevan alleelin kummaltakin vanhemmaltaan. Tällaiset geeniparit ovat tietysti aina homotsygoottisia. Sukusiitosaste on puolet vanhempien välisestä sukulaisuussuhteesta. Isä-tytär -parituksessa sukusiitosaste on 25 % (isän ja tyttären välinen sukulaisuussuhde on 50 %), puolisisarparituksessa 12,5 % (sukulaisuussuhde 25 %) ja serkusparituksessa 6,25 % (sukulaisuussuhde 12,5 %). Sukusiitos vähentää heterotsygoottisten geeniparien osuutta jokaisessa sukupolvessa sukusiitosasteen verran, joten esimerkiksi puolisisarparituksessa jälkeläisten heterotsygotia vähenee 12,5 %. Myös todennäköisyys haitallisten resessiivisten ongelmien esiintuloon on puolisisarparituksessa 12,5 %. Sukusiitoksella pyritään tuottamaan tasalaatuisia ja periyttämisvarmoja eläimiä. Jos huonot alleelit esiintyvät kaksinkertaisina sukusiitoksen ansiosta, niin mikseivät hyvätkin. Toisaalta sukusiitettykin eläin siirtää vain puolet perimästään jälkeläisilleen, jolloin edulliset homotsygoottiset alleeliyhdistelmät purkautuvat. Lisäksi sukusiitos on eläimen elimistölle aina stressitekijä, vaikka siitä ei kyseisen yksilön kohdalla olisikaan suoranaista näkyvää haittaa. Tutkimuksissa on todettu sukusiitoksen haittavaikutusten alkavan näkyä eläimen sukusiitosasteen ylittäessä 10 %. Silloin homotsygoottisten geeniparien osuus kasvaa niin suureksi, että erilaiset kehityshäiriöt sekä perinnölliset sairaudet ja viat pääsevät puhkeamaan. Todennäköisyys hedelmällisyyden ja elinvoiman heikkenemiseen kasvaa, ja nähdään esimerkiksi lisääntymisvaikeuksia, pentukuolleisuuden nousua, pentujen epämuodostumia, vastustuskyvyn heikkenemistä sekä tulehdus- ja allergia-alttiutta. Ilmiötä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Jos sukusiitosaste kasvaa hitaasti monen sukupolven aikana, haitat ovat pienemmät kuin nopeassa sukusiitoksessa eli lähisukulaisten yhdistämisessä. Sukusiitosasteen suuruus riippuu laskennassa mukana olevien sukupolvien määrästä, joten vain sellaisia sukusiitosasteita voi verrata keskenään, jotka on laskettu tismalleen saman sukupolvimäärän perusteella. Mitä enemmän ja mitä lähempänä uroksella ja nartulla on samoja esivanhempia, sitä korkeampi on niiden välinen sukulaisuussuhde ja sitä kautta pentujen sukusiitosaste. Jalostuksessa suositellaan neljän-viiden sukupolven perusteella lasketun sukusiitosasteen pitämistä alle 6,25 %. Linjaaminen Linjajalostus on lievää sukusiitosta. Tarkoituksena on hyvän esivanhemman osuuden maksimointi koiran sukutaulussa niin, että koiralla ja esivanhemmalla olisi mahdollisimman läheinen sukulaisuussuhde ja näin ollen mahdollisimman paljon yhteisiä geenejä. Erona tavalliseen sukusiitokseen on, että isä ja emä ovat vain tämän yhden esivanhemman kautta sukua toisilleen, eli syntyvät pennut eivät ole sen enempää sukusiitettyjä kuin rodun muutkaan koirat. Taulukko 2 Luonnollinen lisääntyminen onkin yksi lajin elinkyvyn tärkeimmistä edellytyksistä. Jos esivanhempi esiintyy kaukana sukutaulussa, sillä ei ole merkitystä koiran geeneihin. Esimerkiksi pennun ja viidennessä polvessa kaksi kertaa esiintyvän esivanhemman yhteisten geenien todennäköisyys on 12,5 %. Sattuman ansiosta voi käydä myös niin, ettei pennulla ja esivanhemmalla ole yhtäkään yhteistä geeniä. Linjajalostusta suunniteltaessa on selvitettävä, ovatko paritettavat yksilöt todella sukua toisilleen vain tämän yhden esivanhemman kautta, muuten sukusiitosaste voi nousta korkeammaksi kuin on tarkoitus. Perinnöllinen monimuotoisuus Rodun ollessa geneettiseltä kooltaan pieni, ei sen sukusiitosasteen nousua voida ilman risteytyksiä estää, koska kaikki mahdolliset parituskumppanit ovat enemmän tai vähemmän sukua toisilleen. Vaikka varsinaisia lähisukulaisyhdistelmiä ei tehtäisikään, rodun sisäinen sukulaisuus kasvaa, kun koiria tai sukuja käytetään jalostukseen epätasaisesti. Esimerkiksi matadoriurokset aiheuttavat rotuun geneettisiä pullonkauloja ja johtavat sukulaistumiseen ja sukusiitokseen. Joissakin roduissa vain neljää, viittä prosenttia rodun uroksista käytetään siitokseen, ja on rotuja, joissa muutama uros poikineen siittää suurimman osan kaikista pennuista. Tällaiset koirat levittävät alleelinsa nopeasti koko rotuun, jolloin jostakin yksittäisestä mutaatiosta saattaa syntyä rodulle uusi tyyppivika tai -sairaus. Vähitellen on vaikea löytää jalostukseen koiria, joilla ei tätä mutaatiota olisi. Eri rotujen osuudet kahden rodun risteytyksessä ja sen jälkeisissä takaisinristeytyksissä. Risteytyspolvi Rekisteri Alleelijakauma (%) Pinseri Snautseri F1 (pinseri x snautseri) ER (erikoisrekisteri) F2 (takaisinristeytys: F1-koira x pinseri) ER F3 (takaisinristeytys: F2-koira x pinseri) ER 87,5 12,5 Puhdasrotuinen (F3-koira x pinseri) FI 93,75 6,25-10

13 Yksittäinen lähisukulaisyhdistelmä ei ole koko rodulle niin haitallista kuin koko rodun sukusiitosasteen nousu. Yksittäinen sukusiitetty koira ei periytä homotsygotiaansa, vaan sukusiitos saadaan purkautumaan heti seuraavassa sukupolvessa kasvattajan niin halutessa. Koko rodun keskinäinen sukulaisuus sen sijaan ei koskaan pienene muulla kuin rotuun otoilla tai risteytyksillä. Koiralle sen elinaikana suositeltava maksimijälkeläismäärä täyttyy, kun jälkeläismäärä vastaa 5-10 % osuutta kahden edellisen vuoden rekisteröinneistä. Tätä laajempi jalostuskäyttö päästää kyseisen yksilön haitalliset alleelit nopeasti yleistymään rodussa. Jokaisella yksilöllä on perimässään useita haitallisia, resessiivisiä alleeleja. Kun kantaa käytetään tasaisesti ja monipuolisesti jalostukseen, nämä pysyvät suuremmalla todennäköisyydellä näkymättömissä, normaalien alleelien peittäminä. Pienessä kannassa ei pitäisi myöskään toistaa samoja yhdistelmiä. Roturisteytys Roturisteytyksen tavoitteena on tuoda rotuun uusia alleeleja ja lisätä heterotsygotiaa, jolloin vaikutus on päinvastainen kuin sukusiitoksessa: muuntelu lisääntyy, sairaudet vähenevät, hedelmällisyys ja elinvoima lisääntyvät. Ilmiötä kutsutaan heteroosiksi. Koirarotuihin kerääntynyt sairausgeenitaakka saataisiin risteytysten avulla poistettua. Risteytyksellä voidaan myös tuottaa hyviä käyttökoiria, joita ei käytetä jalostukseen. Tällöin pyritään yhdistämään kahden rodun erillisiä hyviä ominaisuuksia samaan yksilöön. Risteytyksessä kannattaa käyttää käyttötarkoitukseltaan samanlaisia rotuja, jotta jälkeläisten luonneominaisuudet ja käyttäytyminen ovat ennustettavissa. Säännölliset risteytykset ovat pienissä populaatioissa tarpeellisia perinnöllisen muuntelun ylläpitämiseksi. Jo muutamasta risteytyspentueesta voi olla rodulle suurta hyötyä. Suomen Kennelliitto on hyväksynyt joitakin risteytysanomuksia, esimerkiksi pinserin risteyttämisen snautserilla kolmessa pentueessa. Risteytyspennut ja niiden jälkeläiset rekisteröidään pinsereiksi - ensimmäiset kolme polvea ER-rekisteriin, ja sen jälkeen tavalliseen tapaan FI-rekisteriin (Taulukko 2). Pinseri-snautseri -risteytyksen koirat ovat olleet keskimääräistä terveempiä ja saaneet luonnetestissä hyviä, rodunomaisia pisteitä. Jo F2-pinseripolvessa on tullut näyttelymenestystä, huolimatta siitä, että neljäsosa koirien alleeleista on peräisin snautserilta. F3-polvesta löytyvät projektin ensimmäiset Suomen muotovaliot. Yhdysvalloissa on risteytetty dalmatiankoira ja pointteri projektissa, jonka tarkoituksena on normaalin virtsaaineenvaihdunnan aikaansaavan alleelin tuominen dalmatialaisille. Normaalin alleelin osuus rodussa on lähes nolla, eli kaikki dalmatiankoirat ovat homotsygootteja resessiivisen, virtsahapon tuotantoa ja virtsakivien riskiä lisäävän mutaation suhteen. Mutaation toteamiseksi on olemassa geenitesti. Projekti aloitettiin vuonna 1973 risteyttämällä dalmatiankoira ja pointteri, jolla oli normaali virtsaaineenvaihdunta. Tämän jälkeen on tehty vain takaisinristeytyksiä, eli muita vieraan rodun yksilöitä ei projektissa ole käytetty. Yksi pointteri yhden kerran käytettynä on siis saanut aikaan linjan, jonka jokaisessa sukupolvessa on virtsa-aineenvaihdunnaltaan geneettisesti normaaleja koiria valittavana jalostukseen. TÄRKEÄÄ-TÄRKEÄÄ-TÄRKEÄÄ-TÄRKEÄÄ-TÄRKEÄÄ-TÄRKEÄ Nuoren koiran omistajalle! Kokeisiin osallistuvilla koirilla on oltava näyttelytulos yli 9kk ikäisenä ns. virallisesta luokasta(jun luokka). Tämä koskee myös Kultamaljaan osallistuvia koiria! Tulos voi puuttua koiran ollessa hyvin nuori kilpailun aikaan(9kk tai alle). Tuloksen puuttumisesta on ilmoitettava kokeen järjestäjälle. HUOM! Koskee vain Kultamaljakilpailua! Kultamaljaan osallistuminen edellyttää, että koko pentue on ennakkoilmoitettu kasvattajan osalta sinä vuonna kun pentue on syntynyt. Poikkeuksena tuontikoirat! Kultamaljaan ennakkoilmoitus yksin ei riitä. Omistajan on tehtävä varsinainen ilmoittautuminen määräaikaan mennessä! Kts. Koekalenteri/ Erikoiskilpailut/Kultamalja Kultamalja ja Derby-kilpailu ovat kytköksissä toisiinsa siten, että Derbyssä voi kilpailla vain sellainen koira, jolla on ollut osallistumisoikeus Kultamaljaan. Nuortenluokan ikäraja on 24 kk(tullut voimaan ). Tämän iän täytyttyä, koira siirtyy kilpailemaan avoimessa luokassa Muistettava kun ilmoittaudut kokeeseen! koiran ohjaajalla on oltava metsästyskortti ja aseenkantolupa ilmoittaudu kokeeseen ajoissa! huolehdi, että koiran rokotukset ovat kunnossa täytä koeilmoittautumiskaavake selvällä käsialalla täytä lomakkeen jokainen kohta, joka on merkitty osallistujan täytettäväksi! esteen tullen ilmoita siitä kokeen järjestäjälle mahdollisimman pian! Joku muu voi kaivata mukaan pääsyä! 11

14 Kuvat A. Korhonen Team-irlanninsetterit vas. Jarno Saukonoja, Risto Kannisto, Jari Kailajärvi ja Ari Syrjälä Yksilökilpailun voittaja Ari Syrjälä. Henkilökohtaisen kilpailun tulokset Kanakoirakerhon sarja nimi m-trap m-haulikko hyvitys yht. pyyjahti 1 is Y Syrjälä Ari is Y Kannisto Risto is Y Saukonoja Jarno es Y Ronkainen Juha es Y60 Juuti Markku es Y Laitala Hannu p Y50 Mattila Veli-Pekka is Y50 Kailajärvi Jari es Y Laaksonen Tero p Y60 Lahdensuo Esa es Y Karppinen Jari es Y Korhonen Antti p Y50 Kurvinen Arto es Y17 Laitala Teemu p N Järventausta Katja p Y50 Keskikangas Antti is N Kailajärvi Minna es Y Moilanen Mikko Rotujen väliset tulokset haulikkoammunnat sarja nimi m-trap m-haulikko hyvitys yht. es Y Ronkainen Juha es Y60 Juuti Markku es Y Laitala Hannu es Y Laaksonen Tero es Y Karppinen Jari es Y Korhonen Antti es Y17 Laitala Teemu es Y Moilanen Mikko is Y Syrjälä Ari is Y Kannisto Risto is Y Saukonoja Jarno is Y50 Kailajärvi Jari is N Kailajärvi Minna p Y50 Mattila Veli-Pekka p Y60 Lahdensuo Esa p Y50 Kurvinen Arto p N Järventausta Katja p Y50 Keskikangas Antti

15 Kenttien Voittaja Lapua Kokoontuminen Gasthaus Tiitu lauantai klo Kritiikki, illallinen, illanvietto ja palkintojenjako klo Gasthaus Tiitu. llmoittautuminen illalliselle: Juha Immonen, puh , Majoitusvaraukset: Gasthaus Tiitu, puh. (06) Kuva A. Korhonen 13

16 Kuva K. Roiha Kennelliitto tiedottaa En jätä koiraa kuumaan autoon! SEY ja Kennelliitto kehottavat jättämään lemmikin helteisellä säällä kotiin Espoo, Tänäkin kesänä on jo kuultu ikäviä uutisia kuumalla säällä autoon jätetyistä koirista. SEY ja Kennelliitto jatkavat nyt toista kesää En jätä koiraa kuumaan autoon! -tarrakampanjaa. Auton ikkunatarra muistuttaa jokakesäisestä ongelmasta ja kannustaa jättämään eläimet kuumalla säällä kotiin. Monet koiranomistajat eivät tule ajatelleeksi, miten nopeasti auton sisälämpötila nousee tappavan kuumaksi. Ruotsin Kennelliiton mittauksessa vain parinkymmenen asteen ulkolämpötilassa auton sisälämpö nousi tunnissa yli viiteenkymmeneen asteeseen. Helteellä lämpö nousee vaarallisen korkeaksi vieläkin nopeammin. Ikkunoiden raolleen jättäminen ei estä lämpötilan nousua. Karvaiset eläimet saavat lämpöhalvauksen huomattavasti helpommin kuin ihmiset, sillä ne eivät kykene hikoilemalla säätelemään elimistönsä lämpöä, muistuttaa SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö. Jos ohikulkija huomaa koiran kärsivän parkkipaikalla kuumassa autossa, apua pitää hakea nopeasti. Tilanne on vakava, jos koira ei enää läähätä ja ole levoton, vaan ma- kaa apaattisena. Jollei auton omistajaa löydy, on otettava yhteyttä poliisiin. Poliisi voi tarvittaessa murtautua autoon. Ensiapuna lämpöhalvauksen saanut koira siirretään välittömästi varjoon ja kastellaan kylmällä vedellä. Koiran virottua se kannattaa viedä eläinlääkärille. Matkan ajaksi koira kääritään kylmään ja märkään pyyhkeeseen. Haluamme kannustaa lemmikinomistajia levittämään tietoa, miten vaarallista eläimen jättäminen kuumaan autoon voi olla. Sitä varten olemme painattaneet auton ikkunaan liimattavan tarran, jossa lukee En jätä koiraa kuumaan autoon!. Uskomme, että positiivinen esimerkki toimii tässä asiassa parhaiten. Jokainen voi pitää huolen siitä, että omalla koiralla asiat ovat hyvin ja kannustaa muitakin parempaan koiranpitoon, kertoo Kennelliiton viestintäpäällikkö Kaija Unhola. En jätä koiraa kuumaan autoon -tarrat ovat maksuttomia ja niitä jakavat useat SEYn paikallisyhdistykset sekä eläinsuojeluvalvojat ja -neuvojat kesän tapahtumissa. Tarroja jaetaan myös Kennelliiton osastolla Suomessa järjestettävissä kansainvälisissä koiranäyttelyissä. 14 Lisätietoja: Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry.: Viestintäpäällikkö Kaija Unhola, puh , viestinta(at)kennelliitto.fi SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto: Toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö, puh , helina.ylisirnio(at)sey.fi SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläinlajit ja liiton toiminta kattaa koko maan. Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry. on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö, joka on perustettu vuonna Kennelliitto jakaa koira-alan asiantuntijatietoa, edistää puhdasrotuisten koirien kasvattamista ja monipuolista koiraharrastusta sekä parantaa koiranpitoa Suomessa. Liiton jäseninä on noin koiraharrastusyhdistystä ja yli henkilöjäsentä.

17 Tulevaisuus voi tuoda tulles- saan monenlaista mukavaa. Elä mä stä ei kuitenkaan koskaan tiedä. Siksi on viisasta varautua etukä teen vä hemmä n mukavien ja usein myö s kalliiden sattumusten varalta. Ota pennulle elä inlä ä kä rikuluvakuutus sen voi pitä ä voimassa koiran koko eliniä n. Jos asiaa elä inlä ä kä rille tulee, voit kä yttä ä suorakorvauspalveluamme ja maksaa vakuutuksen mukaan korvattavasta hoidosta vain omavastuuosuuden. Tarkista suorakorvauspalvelua tarjoavat klinikat tapiola.f i/elaimet tai soita ma pe Koiravakuutuksesta 10 % alennus Suomen Kennelliiton jä senille. Palveluntarjoaja: Keskinä inen Vakuutusyhtiö Tapiola

18 Kuva Arto Oinonen Kerhon ulkomuototuomarikoulutus Kerhon hallitus on ulkomuototuomarikoulutustoimikunnan ehdotuksesta päättänyt keskittää rotuihimme laajentaville tuomareille tarkoitetun erikoiskoulutuksen ja arvostelukokeet yhteen viikonloppuun vuodessa. Tämä selkeyttää nykyistä käytäntöä huomattavasti. Nyt kaikki ulkomuototuomarit, jotka ovat saaneet arvosteluoikeudet settereille ja pointterille tietävät vuosittain etukäteen koulutuspäivän. Kun erikoiskoulutus järjestetään Lapualla kenttäkokeiden yhteydessä, toteutuu vaatimuksemme laajentajille pakollisesta kokeen seuraamisestakin. Kerho on pitkään vaatinut, että muiden rotujen piiristä ulkomuototuomareiksi roduillemme haluavien on osana erikoiskoulutusta pitänyt kulkea tuomarin mukana maastossa seuraten yksi kenttä/tunturikoe alusta loppuun. Olemme pitäneet tätä välttämättömänä, koska harva kanakoiria harrastamaton tuntee koemuotojamme ja niiden koirien rakenteelle, kestävyydelle, käyttäytymiselle ja mm. karvapeitteelle asettamia vaatimuksia osatakseen näyttelyarvostelussa arvioida ja arvostaa niitä oikein. Valitettavasti rotujemme näyttelytuomareiksi on hakeutunut viime vuosina paria poikkeusta Erja Nummi, Joanna Pronin lukuun ottamatta ulkomuototuomareita vain aivan muista roturyhmistä. Kennelliitto teki tämän vuoden helmikuussa päätöksen, että rodunomaisen kokeen seuraaminen voi olla pakollinen vain, jos se järjestetään erikoiskoulutuksen yhteydessä. Siksi yhdistämme rotukohtaisen erikoiskoulutuksen ja kokeen seuraamisen. Seuraava koulutustapahtuma pidetään Lapualla Erikoiskoulutuksen roduillemme saaneita tuomareita on tällä hetkellä useita, jotka myös varmasti haluavat järjestettäväksi arvostelukokeen samassa yhteydessä kaikille neljälle ns. kollegiorodullemme. Punavalkoisen irlanninsetterin arvosteluoikeudethan saa sen harvalukuisuudesta johtuen pelkällä erikoiskoulutuksella. Ulkomuototuomaritilanne on mielestäni rotujärjestön ja harrastuksemme kannalta kestämätön niin kauan kuin omasta piiristämme ei hakeuduta ulkomuototuomarikoulutukseen eikä näyttelytoiminta juurikaan kiinnosta jäseniämme. Oma koiran kanssa käydään juuri ja juuri pakolliset kerrat näyttelyssä eikä sielläkään viihdytä pitempään kuin mitä oman koiran arvostelu vaatii. Monessa muussakin asiassa paikkansa pitävä toteamus vaikuttaminen tapahtuu parhaiten sisältä päin muiden kanssa pätee myös koiraharrastuksessamme. Kennelliiton ulkomuototuomarikoulutus tähtää tuomarikunnan kasvattamiseen ja nuorentamiseen ja samalla vähintään ryhmätuomariksi valmistumiseen. FCI:n roturyhmän seitsemän osana rotumme, paitsi punainenirlanninsetteri, ovat lukumäärältään pieniä ja joillekin tuomareille vain välttämätön osa ryhmätuomarin arvosteluoikeuksia mahdollisesti matkalla kaikkien rotujen tuomariksi. Toivon hartaasti jäsentemme aktivoituvan näyttelytoimintaankin päin, kun ulkomuotokoulutus yhdistetään ajallisesti ja paikallisesti koetoimintaan syksystä 2013 lähtien. Eeva Anttinen 16

19 Ylituomari Pauli Tani in memoriam Kuva Marita Toljander Helmikuun 8 päivänä saavutti suruviesti meidät Paulin ystävät. Vaikka viestiä osattiin odottaa, tuli viesti aivan liian aikaisin. Pauli oli sairastanut vakavasti kesällä Hän oli kuitenkin niin täynnä elämäntahtoa, että jaksoi sinnitellä vielä pitkään. Pauli aloitti kanakoiraharrastuksen irlanninsetterin kanssa. Pian kuitenkin gordoninsetteri valloitti Paulin sydämen. Ensimmäinen mustasetteri Taneille tuli 1982, Jasmine, jolloin Pauli liittyi myös Kanakoirakerhoon. Jasminella Pauli teetti yhdet pennut. Tästä pentueesta jäi Paulille kotiin Arette, josta hän otti ensimmäiset pennut Fjellförer s kennelnimelle. Areten jälkeen Pauli toi Englannista uuden kantanartun Ensay Olgan. Olga ja tyttärensä Fjellförer s Chic tekivät kumpikin yhden pentueen. Parhaat hetket kasvattajana Pauli koki vuosina 2001 ja 2002 kun Paulin kasvatit menestyivät Kultamaljassa ja Derbyssä. Kultamaljavoittaja vuonna 2001 oli Fjellförer s Dynamite om. Mirka Purho ja Fjellförer s Dragon om. Anu Repo oli neljäs. Tuolloin SKL-FKK:n Kasvattajapalkinto luovutettiin Paulille. Seuraavana vuonna Derbyssä Anu ja Dragon sijoittuivat viidenneksi. Pauli kilpaili myös itse aktiivisesti saavuttaen avoimen ja nuorten luokan palkintoja. Kotia jäi kaksi gordonityttöä, Viivi ja Titu. Pauli toimi Kanakoirakerhon luottamustehtävissä 16 vuotta. Hän oli vuosina gordoninsetterijaoksen puheenjohtajana ja vielä vuosina jaoksen jäsenenä. Kanakoirakerhon hallituksessa Pauli oli Ylituomarin oikeudet hän sai Pauli toimi tuomaritehtävissä vielä viime syksynä. Hän oli pidetty tuomari ja monena syksynä oli valmis tuomaroimaan omien metsästyspäiviensä kustannuksella. Paulille myönnettiin Kanakoirakerho-Hönshundssektionen ry:n 110-vuotisjuhlissa 2011 kultainen ansiomerkki. Mutta ennen kaikkea luonto, Lappi ja tuntureilla metsästäminen, oli lähellä Paulin sydäntä. Pauli perheineen oli jo 80-luvulla tuttu näky Muotkan Ruoktussa. Karri oppi jo silloin pienenä poikana tuntureiden salat. Myöhemmin Nea myös pääsi jo sylivauvana kulkemaan isoveikan jalanjälkiä tuntureilla isän kanssa. Parhaina vuosina Helena ja Pauli suuntasivat kulkunsa useamman kerran vuodessa Muotkaan, syksyllä ja keväällä. Itse vietin myös useita hienoja syksyjä Paulin ja Helenan mukana tuntureilla. Vielä viime syksynä saimme Jorman kanssa nauttia Paulin seurasta Muotkassa. Pauli sanoi, että sielu lepää kun katselee tunturi maisemia. Hän myös kalasteli siellä Hansin kaverina. Kanakoirametsästyksen lisäksi hirvenmetsästys oli Paulille tärkeä harrastus. Hirviä Pauli metsästi viimeiset vuodet, viime syksynkin, Mäntsälän maisemissa. Kanakoiraväki menetti hienon kanakoiramiehen ja me ystävät todellisen ystävän isolla Y:llä. Pauli oli aina valmis auttamaan ja tukemaan. Iloinen tervehdys ja tiukka halaus on jäänyt syvälle sydämeen. Katja, Karri ja Nea joutuivat luopumaan isästä aivan liian aikaisin sekä Helena ystävästä ja aviomiehestä. Pauli; meillä on ikävä sinua. Seuraathan tekemisiämme sieltä jostain. Maija Korpela 17

20 ENGLANNIN- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2012 Englanninsetterijaos Kotisivut: Tero Laaksonen puheenjohtaja Asessorintie 7, Jämsä Puh: Antti Korhonen pentuvälitys Joukkasuontie Askola Puh: Hannu Laitala jäsen Seppälänkuja 6, Jurva Puh: Janne Koskela jäsen Leimaajankuja 16, Rovaniemi Puh: Matti Bäcklund jäsen Myllytie 2 C Lapua Puh: Kari Juntunen jäsen Mikkolantie Keuruu Puh: Kesäiset terveiset Englanninsetteriväelle! Huhtikuun lopulla järjestetty ES harrastajien kevätpäivät oli tänä vuonna menestys. Osallistujia oli runsaasti ja mukavan viikonlopun aikaan saatiin paljon uusia ja hyviä kokemuksia mm. lintutyön kouluttamisesta. Sunnuntain perinteisessä KGP-noutokilpailussa oli erinomainen taso sekä suuri osanottajajoukko, eli yhteensä 15 koiraa. Koskaan aiemmin ei ole kilpailussa sijoitettu 11 koiraa! Tämä tarkoitti myös sitä että samainen määrä suoritti kilpailun yhteydessä järjestetyn noutotestin hyväksytysti. Kovan kilpailun voittoon nousi vahvalla rutiinisuorituksella veteraani esn. Myrhedens G Gnejs ja Hannu Pietikäinen, toinen oli Pentti Lähdekorven esn Finnstar Carmen ja kolmannen palkinnon pokkasi esu Finnstar Bounty Jari Vettenniemen ohjaamana. Onnittelut! Joskus aiemmin kirjoittelin juttua kevätpäivistä ja noutokilpailusta, jossa ylistin kuinka kovatasoinen noutokilpailu tuolloin oli. Nyt ei siihen oikein löydy adjektiivejä, joten tyydyn toteamaan vaan että hienoa työtä ovat harrastajat koiriensa kanssa tehneet. Kesäkuun alun erikoisnäyttelyssä Lapualla oli suuri määrä valkoisia settereitä Marina Bengtsson:n tuomaroitavana. Ilmoittautuneita oli kaikkiaan 40 koiraa. Rotunsa parhaaksi valittiin Jyrki Vohlosen omistama uros Trico FIN15118/06 ja vastakkaisen sukupuolen parhaaksi FIMVA Ödebygdens G Rave FIN47245/03, omistaja Tero Laaksonen. Trico oli lisäksi näyttelyn BIS1 ja meriitit täyttyivät suomen muotovalion arvoon. Onnittelut. Näyttelyn jälkeisenä sunnuntaina englanninsetteriharrastajat puolustivat kunnialla Pyyjahdit haulikkokilpailussa mainettaan sijoittuen toiseksi, yhteispistein 126. Joukkueen tulokseen laskettiin Juha Ronkaisen, Markku Juutin, Hannu Laitalan ja allekirjoittaneen tulokset. IS jaoksen kuitatessa voiton väistimme ensi vuoden järjestelyvastuun. Jalostusrekisteriin on hyväksytty uusi koira, Virpi ja Matti Backlund:n omistama narttu Östkysten s Tara FI47313/09. Kevään aikana oli hieman epäonnea pentueiden kanssa ja ilmeisimmin valitettavasti moni harrastaja jäi ilman uutta tulevaa jahtikaveria. Jaostoimikunta teki aktiivisesti töitä selvittääkseen pentujen tuontia muista pohjoismaista sekä onneksi kotimaisten kasvattajien suunnitelmat päivittyivät nopeasti ja uusia mielenkiintoisia yhdistelmiä on tulossa myöhemmin tänä vuonna. Syksyn kalenteriin kannattaa jo nyt merkata nuorten koirien koulutusleiri, joka on ensisijaisesti tarkoitettu kultamaljaan ja derbyyn osallistuville 18

21 ekipageille. Tämä siis Ilmajoella 8-9. syyskuuta. Lähempänä ikäkausikilpailuja ES-jaos mitä todennäköisimmin järjestää tänäkin syksynä rodunharrastajien oman tilaisuuden Kauhajoen Hangaskylässä. Tästä lisätietoa on tulossa kesän aikana jaoksen nettisivuille. Muistakaahan, että niin mukava kuin kesä onkin, sen ollessa myös lyhyt, niin koirien kunnon ylläpitäminen kannattaa aloittaa ajoissa syksyn metsästys- ja koekautta ajatellen. Toki tärkeää on myös ottaa rennosti ja syödä jäätelöä ;) Aurinkoisin terveisin, Tero Laaksonen Jaoston jäsenet esittelyssä: Matti Bäcklund Olen Matti Bäcklund Lapualta. Englanninsetteriharrastajana olen vielä melko noviisi, mutta metsästystä olen harrastanut vuodesta Kanakoirakerhon jäseneksi liityin vuonna 2006 ja nyt tänä vuonna aloittelen ensikertaa jaostoimikunnan jäsenenä. Noutajien kanssa on tullut harrasteltua, ennenkuin sain ensimmäisen englanninsetterini Petsikon Hokkuspokkuksen vuonna 2006, toinen setterini Östkysten s Tara tulikin sitten jo vuonna 2009 Tanskasta. Rehellisyyden nimissä setterini ovat opettaneet minua enemmän kuin minä niitä, uusia voimasanojakin on kertynyt mukava määrä, mutta tärkeimpänä asiana mainittakoon että minulla on kaksi maailman parasta metsästyskaveria aina valmiina jahtiin. Monien mutkien jälkeen muutimme 2009 Lapualle ja setteriharrastus sai aivan uudet mahtavat puitteet, on pystymettää ja aakeeta peltoo, sekä paljon kaivattuja lintuja. Se lienee osasyynä että tuloksiakin on ruvennut kokeissa tulemaan. Harrastuksen myötä ole tutustunut moniin uusiin mukaviin ihmisiin ja tietysti heidän hienoihin koiriinsa, monien kanssa ollaan vietetty ja tullaan viettä- mään hienoja jahtipäiviä. Tulevalle syksylle suurimpana ohjelmana on pentuesuunnitelman toteuttaminen, se rajoittanee jonkin verran osallistumista syksyn kokeisiin, mutta pelipaikoilla nähdään taas syksyllä. 19

22 Jaoston jäsenet esittelyssä: Kari Juntunen Olen 45 -vuotias Keuruulainen yrittäjä keski- suomesta. Perheeseen kuuluu avovaimo sekä kahdeksan ja yhdeksän -vuotiaat pojat. Metsästystä olen harrastanut yli kaksikymmentä vuotta. Koiria on ollut perhepiirissä lapsuudesta saakka. Alussa ajavia koiria ja vuodesta -97 englanninsettereitä. Ensimmäinen koirani oli Finnsun Basti, jonka kanssa metsästys- ja koeharrastukseen tuli tutustuttua ja koukkuun jäätyä sekä myös jonkinlaista menestystäkin saatiin. Toinen koirani Kennään Ramstein ei koskaan noussut sen arvoiseksi koiraksi, jonka kanssa olisi saattanut kokeissa kirkkaille palkinnoille pyrkiä. Syynä oli omat virheet koulutuksessa; koirat kun eivät ole kaikki samanlaisia. Kolmas koirani on Fornjot`s Freya, jonka kanssa on tarkoitus koittaa saavuttaa menestystä tulevissa koitoksissa. Perheessä on tällä hetkellä koiria Ramstein (eläkeläinen) ja Freya sekä bordercollie Airborne jonka kanssa avovaimoni kilpailee tottelevaisuudessa maajoukkuetasolla. Koirilleni tulee metsästyskilometrejä eniten tunturissa ja peltolakeuksilla joissa on jo yli kymmenen vuotta kierretty muutaman kerran vuodessa. Jaostoimintaan lähdin mukaan mielenkiinnosta ja on ollut todella opettavaista päästä kurkistamaan kulissien taakse. Yllätyksenä itselle on tullut se, kuinka paljon jaos tekee näkymätöntä työtä rodun hyväksi. Jos jollakin on jotain ideoita millaisia tapahtumia jaos voisi järjestää koirien ja harrastajien hyväksi niin otamme ehdotuksia innolla vastaan. Koitetaan muistaa, että tämä on vain harrastusta vaikkakin hienoa sellaista. Jalostusrekisteriin hyväksytty FI47313/09 ÖSTKYSTEN S TARA Pilkku tuli meille kesällä 2009 Tanskasta Poul ja Ingerlise Rasmussenin Östkysten s Kennelistä. Koko prosessi koiran hankkimiseksi Tanskasta alkoi huulenheitolla 2008 derbyn aloituksessa Poutun koulun pihassa. Yhtäkkiä olimmekin jo Tanskassa pennun haku reissulla. Kenestä sitten puhutaankaan, Pilkku on erittäin sosiaalinen, hän jaksaa uupumatta olla kaikkien rapsutettavana, toisia koiria kohtaan hän on myös erittäin avoin ja suvaitsevainen. Koulutettavana Pilkku on ollut helppo, hän on erittäin miellyttämishaluinen ja innokas, välillä jopa liiankin innokas. Hermot on kunnossa ja Pilkku kestää myös kovempaa komentamista. Pilkku on nuori koira jolla potentiaalia vaikka mihin, nuoruuden into on näkynyt välillä lintutilanteissa ylikuumenemisena, mutta kehitys on kuitenkin ollut erittäin nousujohteista. Varmuutta lintutilanteisiin on tullut reippaasti, joka rupesi näkymään viime syksynä hienoina tilanteina ja reppuun saatiinkin kiitettävä määrä lintuja. Linnun käsittelijänä Pilkku on rohkea, haku on laajaa vaikka kaipaankin vielä säännöllisyyttä enemmän, se menee todennäköisesti kokemattomuuden piikkiin. Nouto on sujunut pienestä pitäen, ainoastaan pieniä taiteellisia viilauksia on tarvittu. Paljon on vielä opeteltavaa, mutta aikaahan meillä on Nyt vain se paljon puhuttu puukko hampaisiin ja kohti uusia jännittäviä haasteita. Lapualla Matti Bäcklund 20

23 Den engelske setter i Danmark 2011 Året 2011 vil helt sikkert gå ind i historien som et bemærkelsesværdigt år for den engelske setter, et år hvor vores hunde har vist sig frem på bedste vis og på de fornemste prøver. Årets helt store præstationer er 2. vinder på Dansk Jagthunde Derby, Bjerndrups Bojana og Danmarksmester Heegårds V. Lill, samt det danske hold som vandt Nordisk Match i Sverige. Holdet på Nordisk Match bestod af Østkystens Ike, Senjas Zeibas, Martallens Iasy og Heegårds V. Lill. Engelsk Setter Klub ønsker alle disse hunde et stort tillykke med de fornemme præstationer! Men året lader ikke beskrive ved få store præstationer, da der også var et væld af positive oplevelser med de engelske settere på ere af årets andre prøver. De unge hunde Igen i 2011 k vi set smukke, velgående og velafbalancerede engelske setter i aktion på vores prøver. Præmieslugere i ungdomsklassen var i særdeleshed hunde fra Kennel Sikas, Kennel Storåen, Kennel Nordvestjyden og Kennel Bjerndrup. De to sidstnævnte fortsatte deres positive takter langt ud på efterårets åbenklasser, brugsklasser, vinderklasser og sågar på Danmarksmesterskabet. På hovedprøven k ni hunde en velfortjent 1. UK og vinder af ungdomsklassen blev Bjerndrups Molly ved Benny Persson. I Ungdomskonkurrenceklassen (UKK) på Hovedprøven, som var et særdeles stærkt felt på hele 13 hunde, var det Mollys kuldbroder Bjerndrups Birk ved Peer V. Clausen som løb af sted med sejren og den eftertragtede pokal. På Dansk Jagthunde Derby k vi to hunde placeret, Sikas Lyt ved Anne B. Hansen blev 5. vinder og Bjerndrup Bojana ved Sven Aage Vad blev en meget ot 2. vinder. Der skal dertil nævnes at kuldsøster til Bojana, Bjerndrups Molly, vandt Svensk Unghund Grand Prix. De erfarne hunde De engelske settere havde et fast greb om årets Danmarksmesterskab og i år k vi en engelsk setter som Danmarksmester. Siden Pilehave Tinn ved Keld Hansen vandt denne fornemme prøve i 2002, har kun Siv ved Thomas Klit vundet den i Så det var en oplevelse i særklasse at bevidne de engelske settere sætte sig på fem ud af seks placeringer ved dette års mesterskab. Danmarksmester blev som tidligere nævnt Heegårds V. Lill ved Jør- gen Heegård, de andre placerede blev: 2. vinder Tobølbjergs Sally ved Jørn Morthorst, 4. vinder Bjerndrups Bojana ved Sven Aage Vad, 5. vinder Martallens Iasy ved Erling Clausen og 6. vinder Videkærs D. Amadeus ved Ejgil Nikolaisen. En særdeles stærk og helt unik oplevelse for de som elsker at se en engelsk setter i aktion på marken, ESK ønsker de placerede et stort tillykke. Placeringen ved både Derby og DM er med til at sikre Bjerndrups Bojana pokalen for Årets Unghund. På Forårs DM lykkedes det til derimod ikke at få en eneste engelsk setter placeret. Denne prøve har vores hunde ellers domineret siden den første af slagsen i 2000 og rent faktisk vundet i syv ud af de tolv afholdte mesterskaber. Vi må vende stærkt tilbage i Til gengæld har vores hunde gjort sig positivt bemærket på en lang række vinder og brugsklasser i ind og udland. Senjas Nice ved Erling Clausen vandt vinderklassen i Bramming, Østkystens Ike ved Jens Aage Madsen og Natasja ved Martin Clausen vandt de to vinderklasser i Vildbjerg og endelig vandt Lammefjordens Lady ved Asger Mogensen vinderklassen på Hovedprøven. I efteråret vandt Tobølbjergs Sally ved Jørn Morthorst vinderklassen ved Grindsted, Senjas M. Chester vandt i Vildbjerg og Martallens Iasy ved Erling Clausen vandt vinderklassen ved Frihedslund på Sjælland. Martallens Iasy vandt yderligere to vindeklasser i Sverige, et fantastisk år for Iasy som samtidig sikrer hende pokalen som Årets Engelsk Setter Og endelig vandt Heegårds V. Lill ved Jørgen Heegård vores egen Efterårsvinderklasse før hun gik til tops ved DM. Udstilling Vores hunde er stadig både racetypiske og smukke, og de har også i år gjort sig gældende på bænken i udlandet. Mest markant i udstillingsringen er fortsat Verdensvinderen fra 2010 Set r Ridge s Delivering The Dream ved Tonny Bergstrøm, som igen i 2011 har huseret de danske udstillinger og taget BIR ved næsten hver eneste start. Set r Ridge s Wild At Heart ved Tonny Bergstrøm har ligeledes været vist godt frem med ere otte placeringer og Bjerndrups Birk ved Peer V. Clausen har også haft et særdeles godt år, med blandt andet to gange EXCL og en gang BIR i Norge. Østkystens Ike ved Jens Aage Madsen har også gjort det ot med både BIS og BIR, hvilket udløste et udstillingschampionat. Af andre hunde som har opnået BIR eller BIM kan nævnes Martallens Iasy ved Erling Clausen, Bint Seva ved Tonny Tromborg, Lammefjordens Sannie ved Søren Stærkær og Natasja ved Martin Clausen. DKK vindere blev i 2011 Bjerndrups Birk ved Peer V. Clausen og Martallens Iasy ved Erling Clausen. Avl og sundhed Der er i 2011 avlet 57 engelsk setter hvalpe i Danmark, fordelt på 9 forskellige kuld af 8 forskellige opdrættere, ifølge stambogsregistreringerne hos Dansk Kennel Klub. Der er yderligere importeret 7 engelske setter til landet fra Norge, Serbien, Frankrig, Finland og Italien. Dette er jo langt fra de store årgange for år tilbage, men tilsyneladende nok til at dække det danske marked. I løbet af den første periode af 2012 ser det ud til at der vil blive lagt en del hvalpe til, og som tidligere igen far ere forskellige opdrættere. Med hensyn til vores hundes sundhed, så ser det i år 2011 godt ud for den engelske setter i Danmark. Vi har ingen udbrud racetypiske sygdomme, samtlige hunde som tjekkes for CL hjernesvind er fri for sygdommen og ud af de 21 hunde vi i 2011 k fotograferet for hofteledsdysplasi kom blot en enkelt af disse ud med C (mild grad), mens resten var fri for HD. Selv om vi har et begrænset genetisk udvalg i Danmark, er vi tilsyneladende gode til at blande genpuljen grundigt og ikke mindst til at hente blod fra de store genpuljer i udlandet. Dette skal vi fortsætte med at holde os for øje. Avls og registreringsudvalget ønsker alle præmierede hunde et stort tillykke og håber at vi kan blive lige så succesfulde i det kommende år! På udvalgets vegne Ulrik Nielsen 21

24 Erikoisnäyttelyn 2012 kuvasatoa Kuvat: T. Korhonen, K. Roiha ja T. Puro. BIS veteraani Peltoluovin Mikki, om. J. Karjalainen. BIS käyttökoira Ginger av Kjerringholm, om. A. Putaala. BEST IN SHOW, tuomari Marina Bengtsson 1. englanninsetteri Trico, om. Jyrki Vohlonen, Utsjoki 2. pun.irlanninsetteri FI MVA Douedal s Oz-Zo, om. Jari Karmala, Keuruu 3. gordoninsetteri Puronperän Odessa, om. Seppo Siljama, Hki 4. p-v irlanninsetteri UA MVA EE JMVA EEJV-10 Curlicue s Eyes Of Magic, om. Päivi Peltonen & Sirke Siiro, Vesanka 5. pointteri Peltoluovin Nella, om. Eetu Liimatta, Klaukkala BIS-PENNUT, tuomari Marianne Weichenfeld 1. englanninsetteri Edenbridge Thrones Daenerys, om. Jaana Keinänen, Toivala 2. pointteri Silverforsens Mymlan, om. Marikki Forell, Vihtijärvi 3. pun.irlanninsetteri Redword Marmalade Madness, om. Sirpa Luoma-Keturi & Maarit Takala, Lapväärtti 4. p-v irlanninsetteri George Clooney v. t Keijsershof, om. Sirke Siiro, Nokia BIS-KÄYTTÖKOIRA, tuomari Marianne Weichenfeld 1. pun.irlanninsetteri Ginger av Kjerringholm, om. Ahti Putaala, Tyrnävä 2. englanninsetteri Trico, om. Jyrki Vohlonen, Utsjoki 3. pointteri DV-08 ELIT-09 Tawastian Toivo, om. Mikael Grahn, Oravais BIS-KASVATTAJARYHMÄ, tuomari Marianne Weichenfeld 1. Kennel Sett Patrol s, englanninsetteri, om. Jaana Keinänen, Toivala Best in Show Trico, om. Jyrki Vohlonen. BIS-VETERAANIT, tuomari Marianne Weichenfeld 1. pointteri Peltoluovin Mikki, om. Jani Karjalainen, Kajaani 2. p-v irlanninsetteri Craigrua Orcid, om. Mikko Turja, Lapua 3. pun. irlanninsetteri Redseeker Arrac, om. Marja-Leena Hakkinen, Laitila BIS kasvattaja Kennel Sett Patrol s, englanninsetteri, om. Jaana Keinänen, Toivala.

25 Pieni gordoni levyttää sananmukaisesti. Englanninsetterit: ROP Trico / VSP Ödebygden s G-Rave. Pointterit: ROP Peltoluovin Nella / VSP Sport av Rabbelugn. Punavalkoiset irlanninsetterit: ROP Curlicue s Eyes Of Magic / VSP RedWhiteSilk Eternal Vision. Irlanninsetterit: ROP Douedal s Oz-Zo / VSP Ginger av Kjerringholm. Gordoninsetterit: ROP Puronperän Odessa / VSP Alfred. Kanakoirakerhon kävelevät historiankirjat samalla penkillä. BIS-pentu Edenbridge Thrones Daenerys, om. J. Keinänen.

26 Englanninsetteri Ruotsissa 2011 Kuluvana vuonna rekisteröitiin 223 englanninsetteriä, joista 18 oli tuontikoiria. Lukumäärä on viime vuosina ollut aika vakaa. Ruotsissa syntyneet jakautuivat 29 pentueseen, joissa oli keskimäärin 6,2 pentua ja joiden sisäsiittoisuusaste oli 0,9%. Nämäkin luvut ovat aikaisemmin olleet lähes samat. TERVEYS Lonkat Vuoden aikana on 63 koiraa lonkkakuvattu, joista 54 oli terveitä (A tai B). Kahdeksalla koiralla oli C- ja ainoastaan yhdellä D-lonkat. Silmät Kahdella koiralla on tutkittu silmät, kummankaan kohdalla ei ollut huomauttamista. CL-hermosairaus Kahdeksan koiraa on CL-testattu verikokeella. Yhdelläkään ei havaittu taipumusta. Vuodenvaihteessa oli 59 CL-perintötekijästä vapaata koiraa. JALOSTUKSEEN KÄYTETTYJÄ KOIRIA Yhteensä 29 pentueeseen on käytetty 23 eri urosta. Millään uroksella ei ollut enempää kuin kaksi pentuetta. Kuudella uroksella oli kaksi pentuetta. Näistä kaksi oli norjalaisrekisterissä. Yhdellä nartulla oli kaksi pentuetta vuoden aikana, muilla yksi. Ikähaarukka 4-6 vuotta oli yleisin, vanhimmat nartut olivat 8 vuotta. Jalostuskoirien terveys Kaikkien vuoden aikana käytettyjen jalostuskoirien HD-status oli tiedossa. Norjan rekisterissä olleet jalostukseen käytetyt koirat olivat kotimaassaan hyvin tunnettuja ja niiltä edellytettiin hyväksytyt lonkat ja NESK:n suuntaviivojen mukaisesti tiedossa oleva CL-status. Ainoastaan yhden pentueen osalta voidaan varmuudella osoittaa, että CL-status ei ollut tiedossa kummallakaan vanhemmalla. Tämä on parannus aikaisempiin vuosiin verrattuna. Jalostuskoirien metsästyskoetulokset Vuoden aikana käytetyistä 28 nartusta 20 oli koepalkittua. Uroksista yhtä lukuunottamatta kaikki olivat koepalkittuja. SSK HYVÄKSYTTYJÄ JALOSTUSKOIRIA S 22089/2006 Björnåns B Cagiva (N) S 40995/2007 Högfjällhunden Ixa (N) S 61118/2008 Ohlsmyrens Hot Stuff (N) S 31732/2008 Orrlidens E-Inez (N) S 11275/2008 Skaididalen Fly (N) S 39107/2009 Ödebygdens Kill em All (U) DK21164/2007 Östkysten s Frey (U) Uudet muotovaliot vuoden aikana: S 22089/2006 Björnåns B Cagiva S 59074/2005 Fjällbäckens Corina S 31732/2008 Orrlidens E-Inez S 39546/2005 Åshamras Diva Uusi Pohjoismaiden Nuorten muotovalio: S 25708/2004 Falcsagans Blixten METSÄSTYSKOKEET Riekkokannan parannuttua viime vuonna oli mielenkiintoista nähdä, miten linnut selviäisivät talven yli. Yleensä koetulokset ovat hyvä indikaatio, mutta useimmiten koemaastojen lintukannoista saa jo aikaisessa vaiheessa tietoja tuttavilta. Tänä vuonna Englanninsetterien laajasti korkea taso on tullut esille sekä uusien nuorten koirien kohdalla että voittajaluokan huipulla. Syy tähän on sekä kasvattajien hyvä työ että yhä taitavammat kouluttajat. Olisi paljon sanottavaa ja kirjoitettavaa kaikista vuoden aikana ansioituneista hyvistä koirista. Suosittelenkin pitkää versiota artikelista Den Engelska Settern i Sverige 2011, jossa näitä käsitellään. Tässä käsittelen pääasiassa ylimmän tason kokeita sekä teen pienen analyysin vuodesta pohjoismaisille ystävillemme. Ylimmän tason kokeet Nämä kokeet ovat ja niiden tulee tietenkin olla kaikkein eniten kilpailuhenkisiä. Meidän on testattava koiriemme laatua usean päivän ajan ja palkita se yksilö, joka parhaiten käyttää tilaisuuksia hyväksi ja joka on laadultaan paras. Talvi-SM:ssa emme missään vaiheessa olleet huipulla lukuun ottamatta Högfjällshundens Jakine, ohj. Bernt Perström, joka sijoittui 3:ksi naalissa. Kilpailussa Vinterfjällpokalen olivat setterit niskan päällä, voittajana Ohlsmyrens Peggy Sue, ohj. Roland Ohlsson, ja toisena Högfjällshundens Mac, ohj. Dick Johansson. Molemmat palkittiin nuorten luokan ensimmäisellä palkinnolla ja kunniapalkinnolla (1 UKL HP). Metsä-SM ei ollut loistava setterien kannalta, mutta valopilkkuna mainittakoon Ödebygdens J Milton, ohj. Mikael Björk, joka suoriutui ryhmänsä toiseksi, saaden CK:n ja osallistui näin naaliin. Tunturi-SM ja Fjällpokal oli tänä vuonna Hemavanissa Patrik Larssonin ollessa osaava kokeen johtaja. Fantastisten maastojen ja hyvän lintukantan olisi pitänyt kerätä suuremmankin osanottajajoukon. Fjällpokalenin voitti jo tuttu Högfjällshundens Mac, ohj. Dick Johansson ja toiseksi tuli Giddes H Kalla, ohj. Anders Gidlund, sekin jo tutuksi tullut nuori koira. Kummatkin saivat 1 NUO kunniapalkinnolla. Vahva suoritus nuorilta Englanninsettereiltä: viisi ensimmäistä saivat 1 NUO kunniapalkinnolla ja kuudes 1 NUO:n! SM-kisat sen sijaan menivät huonosti rakkailla settereillämme, eikä mikään koira saanut sijoitusta. Uudet otteet 2012! Kenttä-SM ei valitettavasti tuonut sijoituksia, mutta Derbyssä onnistui nuori Furukollens Brolle, ohj. Ronny Boström saamaan 4. sijan ollen näin Derbyn valopilkku. JOITAKIN MIETTEITÄ Olen, kuten edellä mainitsin, tässä käsitellyt vain niitä koiria, jotka olivat palkittuja molempina koepäivinä tai saivat korkeimmat palkinnot. On oikein hyvä, että tämän lisäksi on suuri määrä muita koiria, jotka ovat saaneet palkintoja. Noin 67 ES on palkittu vuoden aikana ja palkinto on aina merkki hyvästä metsästyskoirasta, sitä ei sovi unohtaa. Kolmas palkinto sateisena, surkeana päivänä, jolloin vain harva koira saa palkinnon, voi hyvinkin 24

27 Högfjällshundar. olla saman arvoinen kuin avoimen luokan ensimmäinen palkinto hyvänä päivänä. Tästä näemme, että hyvätasoisia Englanninsettereitä on paljon. Tarkastellakseni huippuja, olen huvin vuoksi katsellut ensimmäisen palkinnon saaneita koiria. Laskelmieni mukaan 15 koiraa on saaneet 1 NUO:n, 9 koiraa 1 AVO:n ja 7 koiraa 1 VOI:n. Ajatelkoon jokainen tästä mitä haluaa, itse pidän tätä vaikuttavana suorituksena rakkaalta rodultamme jos jätämme huomioimatta vähäiset huippusijoitukset ylimmän tason kokeissa. Fjällpokalenin syksy- ja talvikisathan menivät oikein hyvin, muuten meillä on ylimmän tason kokeissa jonkin verran parannettavaa. Jalostuslinjoissa, joita yleensä on käsitelty tässä katsauksessa, on joitakin kiinnostavia asioita. Loistavan vuoden kokeneen Högfjällshundens Macin taustalla on isän puolella Nyheimgutens Jagr, joka taas periytyy m.m. koirista Trönderviddas Giro ja Sandtjönnas Mezzo. Emän puolella on Högfjällshundens Extra, jonka takaa löytyy Giddes B Foppa. Tässä on yhdistetty kaksi tunnetusti hyvin periyttävää linjaa. Kaikkien Högfjälls-koiren taustalla on kaksi varmaa periyttäjää yhdistetty koiriin Högfjällshundens Bubblan, Foppa ja Skedoms Ilja. Giddes H Kallan emo on Härkmoens Salt och Peppar ja emon isä Giddes B Foppa sekä emon emo Härkmoens Hoppetossa. Isän isän puolella on kiinnostava nnmarkeninkoira Porsangerviddas Cyclon, joka siis on aitoa nnmarkeninverta. Juuri yhdistelmä malmikenttäkoiria [pohjoisruotsin malmikentät: Gällivare, Kiruna; käänt. huom.] ja nnmarkenin koiria on useamman kerran onnistunut hyvin, siitä osoituksena Foppan lisäksi myös Gårdarnas K Dandy ja sen astutukset Norjassa. Mahjorts Tiran taustalla on, Giddesveren lisäksi, myös Lappvikens Ego Boy. Kahden sisaruksen Ödebygdens Kill em All ja Kick n Fightin takaa löytyy isän puolelta Gårdarnas K Dandy ja emon puolelta Ödebygdens Vira Blåtira sekä Freja. Myös Svitjods-sisaruksilla Qaxigilla ja Qvinnalla on Dandy-verta. Perimämielessä kiinnostava koira on myös Sletthallens Stella, jonka isä on Equimark. Samainen Equimark löytyy myös Björnåns Cagivan taustalta. Hyvänä periyttäjänä tunnettu sekin. Ricon ja Niken takaa löytyvät Myrhedens Granat ja Falcsagans Chabli. Mitä tulee kenneleihin ja linjoihin, jotka ovat parhaiten edustettuina tuloslistoilla, ovat ne vanhat tutut kennelit Ödebygdens, Åshamras, Myrhedens, Ohlsmyrens, Svitjods, Gårdarnas, Högfjällshundens ja Falcsagan. Ne ovat kenneleitä, jotka käyttävät äärettömän paljon aikaa tunturissa ja pelloilla sekä metsästäen että harjoitellen. Nämä kennelit eivät tee kompromisseja valitessaan jalostuseläimiä. Näin pitääkin tehdä! Ruotsalaiset koiramme ovat arvostettuja ja jalostusmielessä kiinnostavia myös muissa Pohjoismaissa ja ne löytyvätkin erittäin hyvämaineisten kennelien sukutauluista. Uskon, että menneen ajan harrastajat olisivat olleet melko ylpeitä tämän päivän Englanninsetteristä! Tony Johansson Sjungberget 16. helmikuuta 2012 [Käännös Robin Ekström] 25

28 GORDONIN- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2012 Tommi Bister Puheenjohtaja Länsitie 36 A Riihimäki p Arto Lämsä Sihteeri Kittilän ratsutie 3 B 9, Inari p Kotisivut: Kepa Teittinen Varapuheenjohtaja, jalostustoimikunta, varawebmaster Ilveksentie 3 H, Kuopio p Fredrik Jansson Jäsen, jalostustoimikunta, yhteydet Pohjoismaihin Perhotie 26 E, Vantaa p Pasi Kovanen Jäsen, tarvikevastaava Koivikonkuja 1 A6, Laukaa p Jarkko Mannersuo Jäsen Majavantaival 10, Seinäjoki p Jasu Sinkkonen Jäsen, webmaster Rasinrinne 5 B 24, Jyväskylä p Petri Törrönen KKK-HHS:n hallituksen jäsen Lehmikentäntie 18 B 11, Kempele p Kesäterveiset Savonmaalta Kesä kukkii ulkona täydellä voimallaan ja tuli tänäkin vuonna aivan kuin varkain. Ensin oli hyytävän kylmää, lumikinokset nököttivät paikallaan likaisina ja uhmakkaina, eikä missään näkynyt ruohonkorttakaan, puhumattakaan siitä että puut olisivat edes vähän vihertäneet. Nyt vihreys loistaa kaikkialla ja on ihanan lämmin. Viikon päästä vietetään jo keskikesän juhlaa. Kevättapaaminen vietettiin hyytävässä säässä, mutta lämpimässä tunnelmassa. Noutomestaruuden valtakin vaihtui ja noutokisan taso oli ilahduttavan korkea useine onnistuneine noutoineen. On ilo nähdä, että tähän melko vaativaan koulutukselliseen haasteeseen on osattu harrastajien puolesta panostaa ja että onnistuneen noudon hiomiseksi on nähty vaivaa. Kevättapaamisesta ja noutokilpailun menestyjistä erillinen juttu näillä sivuilla. Jaos piti kevätkokouksensa tapaamisen yhteydessä. Tommi on syksyyn saakka kiinni monissa muissa kiireissään, joten pidän jaoksen puheenjohtajan peräsintä syyskokoukseen saakka. Syyskokouksessa ovat sitten edessä jaoksen uudet henkilövalinnat erovuorossa olevien tilalle. Kokous pidetään Gordon Racen yhteydessä ja mahdollisimman runsasta osanottoa luonnollisesti toivotaan. JTO:n teko saadaan toden teolla vauhtiin Kanakoirakerhon jalostustoimikunnan viimeisteltyä kaikkien rotujen yhteisen JTO-kyselypohjan kokouksessaan erikoisnäyttelyn yhteydessä. JTO tulee olemaan iso ponnistus, onneksi sen tekemisen takaa löytyy tekijöistä osaamista ja kokemusta aiempien JTO-kartoitusten pohjalta. Uskon myös, että niin JTO:ssa kuin muussakin rotumme toiminnassa yhteistyö, yhteen hiileen puhaltaminen on voimaa. Siinä me gordonistit olemme perinteisesti olleet hyviä joutuessamme pitämään pienen rotumme kanssa puoliamme isompia vastaan. Kesäkelit ovat oivaa aikaa koiran fyysiselle treenaamiselle ja peruskunnon luomiselle vaikkapa pyörälenkkien ja uittamisen muodossa. Mutta muistavathan isännät ja emännät huolehtia myös omasta kunnostaan ja pitää paitsi kestävyytensä iskussa niin myös liipasinsormensa notkeina ja haukankatseensa terävinä ampumarataharjoittelun muodossa. Allekirjoittanut tuntee ainakin piston sydämessään, sen verran paljon tuntuu kaikenlaista muuta mielenkiintoista aktiviteettia kesäiltoihin aina löytyvän. Syyskuun 10. tulee nopeammin kuin huomaammekaan. Lämpöisiä kelejä ja kylmiä jäätelöitä! Kuopiossa Kepa 26

29 Kevättapaaminen 2012 Tämän vuoden gordoninsettereiden kevättapaaminen järjestettiin koleahkossa sadesäässä Uuraisten Oikarissa, Keski- Suomessa Tapahtuma alkoi perinteisesti osan osallistujista saapuessa paikalle perjantai-iltana, jolloin ohjelmassa oli majoittuminen, saunaa sekä muuta vapaata ohjelmaa. Lauantaina olikin sitten ohjelmaa melko reilusti, alkaen ensimmäistä kertaa kevättapaamisen yhteydessä järjestetystä noutotestistä kanakoirakokeita varten. Testiin osallistui tällä kertaa yhdeksän koiraa, joista iloisesti seitsemän läpäisi testin. Hyväksytty suoritus on voimassa seuraavat kaksi vuotta. Noutotestin järjestäminen sai paljon positiivista palautetta ja järjestettäneen myös jatkossakin mahdollisuuksien mukaan eri tapahtumien yhteydessä. Noutotestin jälkeen pääsimmekin käsiksi noutomestaruuskisaan vuosimallia Kisan avoimeen luokkaan osallistui kahdeksan koiraa ja nuorten luokkaan kaksi. Kisa käytiin tänä vuonna kelloa vastaan ajan lähtiessä käyntiin tuomarin luvasta ja päättyen luovutukseen. Sää oli sateinen, mutta koirat eivät olleet sokerista ja noutokisa muodostui erittäin kovatasoiseksi. Suoritukset olivat varmoja ja tyylikkäitä. Avoimessa luokan ensimmäisellä kierroksella kaikki koirat noutivat ilahduttavasti lintunsa hyväksytysti sekä mallikkaasti, josta voimme olla hyvin tyytyväisiä. Kolme nopeinta paria erottautuivat edukseen ja jatkoivat naaliin, jossa järjestys muodostui seuraavanlaiseksi: 1. Puronperän Rico ja Eero Rasinkangas 16.60s 2. Åshöjdens Nelson ja Harri Ala- Kotila 17.54s 3. Opendora s Ignasia Aivi ja Pasi Kovanen 23.41s Näin ollen tiukan naalin ja siten vuoden 2012 noutomestaruuden vei nimiinsä erittäin varmalla ja vauhdikkaalla suorituksella Puronperän Rico. Nuoren luokan mestaruus ratkaistiin yhdellä suorituksella dummya noutaen. Nuorten mestaruuden voitti Troldmarkens W Master Masi. 1. Troldmarkens W Master Masi ja Sami Manninen 12.05s 2. Tjäderkullens NR Bella ja Harri Ala-Kotila 21.85s Noutokisan sekä -testin tuomaroi Tapio Ranta, josta hänelle erittäin suuret kiitokset. Kevättapaamisen osallistujat. Noutotouhujen jälkeen oli vuorossa oman hovikokkimme Pasin loihtima erittäin hieno ja maittava lounas. Ruuan jälkeen oli vuorossa luento pentukoiran koulutuksesta Erä-Vahdin Timo Vakkerin pitämänä. Luennosta muodostui suunnitelmasta poiketen hieman yleisluonteinen kysymyksillä ja esimerkeillä höystettynä, koska varsinaisia uusia pennun omistajia tai harrastajia ei valitettavasti tällä kertaa paikalla ollut. Luento oli kuitenkin paikalla olleille positiivinen ja varmasti hyödyllinen. Suuret kiitokset hyvästä luennosta Timpalle, jolta kannattaa jatkossakin apua ja koulutustarjontaa kysyä. Loppulauantai menikin sitten perinteisesti saunoen ja jalostaen. Sunnuntaina pidimme kevätkokouksen, jonka jälkeen odotti siivous ja hyvästelytoimenpiteet. Yhteenvetona tapahtuma sujui hyvin suunnitelmien mukaisesti ja yleiskuvaltaan positiivisesti. Ainoana miinuksena voinee pitää lievää osanottajapulaa varsinkin tuoreempien harrastajien osalta. Tähän toivoisikin tapahtuvan parannusta jatkossa ja toimikaamme yhdessä jatkossa paremmin mukavien harrastaja- ja rotutapahtumien eteen, jotta niiden järjestämiset kannattavat jatkossakin. Onnittelut menestyjille sekä kiitän kaikkia osallistujia, järjestäjiä, Tapsaa, Timppaa sekä erityisesti Pasia järjestelyistä sekä erityisen hyvästä ruokatarjonnasta! Jasu Sinkkonen, GS-jaos 27 Nuorten luokka Voittajat

30 Gordonit ROP-kasvattaja kennel Puronperän. Kuva Tarja Puro. Päänäyttely 2012 Vuoden 2012 erikoisnäyttely pidettiin Lapualla Poutun koululla 9.6. Jälleen kerran saatiin näyttely pitää kivassa kesäkelissä. Koetimme muistella, milloin erikoisnäyttelyssä olisi satanut, mutta rotujaoksien rajojen ylikin tehdyssä kyselyssä kukaan ei muistanut, milloin keli olisi ollut huono. Näyttelyyn osallistui mukavan runsas määrä gordoninsettereitä (33 kpl) ja tuomari Marianne Weichenfeld Tanskasta sai urakoida otsa hiessä saadakseen koirat paremmuusjärjestykseen. Tulostaso oli kaikenkaikkiaan korkea ja tuomari piti suomalaisten gordoneiden tasoa hyvänä. BIS-kehässä tuomaroi Marina Bengtsson Ruotsista. Viime vuoden tapaan gordoninsetteri nappasi BIS-kehässä kolmannen sijan. Rodun parhaaksi valittiin gordoninsetterinarttu Puronperän Odessa (ERI 1, SA, PN 1, SERT, ROP, BIS-3), om. Seppo Siljama, Helsinki; kasvattaja Jukka Puro, Lappajärvi. Parhaaksi urokseksi valittiin junioriluokan uros Alfred (ERI 1, SA, PU 1, SERT, VSP), om. Sanna Joki, Saarenkylä; kasv Kurkela Anna Rovaniemi 28 Gordonit ROP BIS3 Puronperän Odessa ja Seppo Siljama. Kuva Tarja Puro.

31 Erkkari 2012 VSP Alfred ja ROP BIS3 Puronperän Odessa. Kuva Tarja Puro. Jalostusrekisteriin hyväksytty ROP-kasvattajaryhmän vei kennel Puronperän, om. Jukka Puro, Lappajärvi. Ryhmään kuuluivat seuraavat koirat: Puronperän Sherif, om. Tuomas Myllylahti, Kuopio Puronperän Oodi, om. Miia Hiironen, Pihtipudas Puronperän Odessa, om. Seppo Siljama, Helsinki Puronperän Rico, om. Eero Rasinkangas, Kempele Puronperän kennel jatkoi siis sangen voitokasta linjaansa myös näyttelypuolella voitaneen sanoa jo, että totuttuun tyyliinsä. Lämpimät onnittelut menestyjille! Olemme saaneet taas jalostusrekisteriin ilahduttavasti uusia gordoninsettereitä vuoden 2011 ja 2012 aikana. Uroksista gordoninsetterijaoksen jalostusrekisterin kriteerit täyttäneenä rekisteriin ovat nousseet Puronperän Rico, Goango Black Antonius Roni sekä Equal s Asterix Aku. Rico saavutti koepalkintokriteerit derbyssä ja Nivalan kenttäkokeessa (AVO2), Roni saavutti Kuhmon metsäkokeessa AVO 2:n ja Aku Simpsiössä kentällä NUO 2:n. PURONPERÄN RICO Omistaja: Eero Rasinkangas, Kempele Syntynyt: Koetulokset: Derby 4., KAKE AVO2, AVO3 ja GR3. Lonkat: A/A Näyttelytulos: AVO ERI SA GOANGO BLACK ANTONIUS om. Tero Soronen, Pudasjärvi synt: Koe: KAME AVO2 Lonkat B/B näyttelyissä: 3 x SERT ja 2 x CACIB EQUAL S ASTERIX om. Tero Hirvelä, Ilmajoki synt: KOE: KAKE NUO2 Lonkat A/A Näyttelyissä NUO-ERI SA / SERT x 3 Vuoden 2011 nuori gordoninsetteri 29

32 IRLANNIN- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2012 Tero Savolainen puheenjohtaja Naarantie 9 B Tikkakoski puh Katariina Roiha varapuheenjohtaja Ailigaslammentie Utsjoki Suvi Lintukangas sihteeri Susiveräjäntie Honkilahti puh Virpi Sarparanta jäsen, pentuvälitys Kolohonganreitti 2 A Vantaa puh Jukka-Pekka Ryhtä jäsen Aurorankatu 9 B Helsinki Puh Jarno Saukonoja jäsen Tapiontie Nivala puh Juha Immonen jäsen Rahkeenniementie 148 A Paukkuja Puh Karri Heinonen jäsen - punavalkoiset irlanninsetterit Vadbackantie Päivölä puh Irlanninsetterijaos Kotisivut: Punavalkoiselle irlanninsetterille jalostuskriteerit Todella aurinkoisen Kanakoirakerhon erikoisnäyttelypäivän jälkeen oli hyvä pysytellä hetki varjossa, antaa kosteusrasvan imeytyä kunnolla ja toivoa parasta. Erikoisnäyttely oli nimensä mukaan tänä vuonna osaltaan myös erikoinen. Punavalkoisia irlanninsettereitä oli paikalla oikein ennätykseen asti, peräti 11 kilpailevaa koiraa sekä lisäksi muutama turistikoira. Suomen kamaralla vastaavaa kokoontumista on tapahtunut aiemmin ilmeisesti yhden ainoan kerran. Hieno juttu! Irlanninsetterijaos on hyväksynyt kesäkuussa punavalkoiselle irlanninsetterille jalostuskriteerit pentuvälityksen osalta. Seuraavassa pientä selvitystä aiheeseen liittyen. On syytä muistaa, että punainen irlanninsetteri ja punavalkoinen irlanninsetteri ovat kaksi eri rotua. Erityisesti tämä tulisi muistaa ainakin kerhomme jäsenten ja tuomarien keskuudessa. Tarkoitan edellisellä myös näyttelytuomareita. Ei näet aivan heti uskoisi kuinka paljon eroja näihin normaalielämässä kovin samanlaisina pidettyihin koiriin sisältyy. Tämä eroavaisuus ei kuitenkaan koske rotujen käyttötarkoitusta, joka on yksiselitteisesti metsästys. Tämän muistamiseksi rotumääritelmän lukeminen aina silloin tällöin ei tee pahaa meille kenellekään. Sitten viimeisimmän roturingin ja vuosikokouksen on punavalkoisella rintamalla tehty hieman hommia. Voisi todeta, että tyhjästä on ollut helppoa nyhjäistä. Punaisella serkullahan on jo JTO, PEVI- SA ja jalostuskriteerit. Punavalkoisilta nämä kaikki vielä käytännössä uupuvat. Saattaa olla, että aika ei ole vielä kaikille herkuille otollisin, mutta jostain se on aina lähdettävä liikkeelle. Irlanninsetterijaoksen lähtökohtana ja tavoitteena on rodun alkuperäistä tarkoitusta palvelevan toiminnan eli metsästävän punavalkoisen irlanninsetterin jalostaminen ja kehittäminen. Tässä tarkoituksessa on lähdetty maltillisesti liikkeelle ja kehitetty punavalkoiselle irlanninsetterille omat jalostuskriteerit kerhon pentuvälitykseen. Punavalkoisten lukumääräisen pienuuden johdosta asetetun tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan niin kasvattajien kuin koiranomistajien yhteistyötä. Olen ehtinyt lähestyä edellä mainittuja tiedossani olevia tahoja jo kahdella eri tiedotteella. Ajattelin tätä kanavaa myös jatkossa käyttää. Tiedotteet ovat pitäneet sisällään infoa, kyselyjä sekä esityksiä muun muassa juuri asetettavista jalostuskriteereistä. Ilahduttavasti olen todennut, että punavalkoisten omistajat ovat varsin aktiivisesti viesteihini vastailleet ja keskustelua aiheesta käyneet. Tämä on oikein hyvä merkki ja toivottavasti aktiivisuus kantaa hedelmää. Toivon, että kasvattajat viestittäisivät edelleen kaikille tuntemilleen punavalkoisten omistajille näitä tiedotteita, jotta mahdollisimman moni saisi tiedon tulevista asioista ja tapahtumista. Lisäksi olisi hienoa, jos kasvattajat käyttäisivät hetken aikaa ohjatakseen tulevia pentujen omistajia punavalkoisen koiransa luontaisen käytön saloihin sekä aktiivisesti mukaan toimintaan ja Kanakoirakerhoon. Punavalkoisten lukumäärä ja vähäinen osallistuminen kokeisiin on nykytila, joka tulisi saada muuttumaan. Olisi tärkeätä saada mahdollisimman moni pennunottaja ja jo vanhemmankin koiran omistaja osallistumaan koe- ja metsästystoimintaan ja tätä kautta ryhtyä osaltaan kasvattamaan rodun lukumääräistä käyttöä sen tarkoituksessaan sekä saamaan 30

33 Kuva K. Roiha nimenomaan tältä puolelta hyviä yksilöitä esille ja jatkojalostukseen. Edelliset huomioiden oli selvää, että punaisen irlanninsetterin jalostuskriteerit eivät siten voineet tulla sellaisenaan näin alkuun sovellettavaksi. Laadin punavalkoisten omistajille useita vaihtoehtoja sisältävän ehdotuksen jalostuskriteereiksi. Jalostuskriteerit koostuivat pelkistetysti käyttökokeesta, näyttelytuloksesta ja terveydestä ja edellä mainittujen sisällä vaatimuksista ja suosituksista sekä pentuesuunnitelmalomakkeen täyttämisestä. Saadut vastaukset näyttely- ja terveysosioiden osalta eivät juurikaan poikenneet odotetusta ja siten nykymaailmasta. Käyttökokeen osalta annettujen vaihtoehtojen osalta vastaukset hajosivat hieman, mutta jakaantuivat toisaalta melko tasan muutaman vaihtoehdon osalta. Nämä eniten suosiota saaneet vaihtoehdot edellytyksiksi olivat molempien käytettävien koirien osallistuminen rodunomaiseen kokeeseen sekä koiran todistettu kykenevyys rodunomaiseen metsästykselliseen työskentelyyn (mm. metsästys, linnunlöytökyky, seisonta). Käytännössä tämän jälkimmäisen vaihtoehdon hyväksynnän voisi antaa koiranomistajalle vain irlanninsetterijaoksen jäsen. Aika näyttää tarvitaanko tätä tapaa ja toimiiko se toivotusti. Todennäköisesti tapa aiheuttanee jonkin verran käytännön vaikeuksia, mutta antaa toivottavasti myös mahdollisuuksia jalostukselle. Huomioiden nykyiset olemattomat koetulokset koekäynti katsottiin alkuun myös riittäväksi kriteeriksi. Punavalkoisen irlanninsetterin jalostuskriteerit löytyvät kerhon nettisivuilta. Jalostuskriteerit on nyt sitten asetettu ja jaoksen kokous on ne hyväksynyt. Menettelyssä on kuultu mahdollisimman pitkälle kasvattajia ja omistajia. Toivottavasti asetetut kriteerit täyttävät paikkansa. Kohtuullisena voimaantuloajankohtana päädyttiin pitämään Kaikki uusi herättää aina erilaisia mielipiteitä. Mielestäni jalostuskriteereiden tarkistusta ja harkintaa tulee suorittaa koko ajan ja esille tulleisiin asioihin tulee puuttua, mikäli jokin seikka sellaista vaatii. Toivon siis, että asiasta heränneitä ajatuksia ja kehitysideoita ei pantata vaan tuodaan rohkeasti esiin. Toivottavasti saamme pian välitykseen kriteerit täyttäviä pentueita. Lähtökohtaisesti kriteeristö on melko kevyt käyttökokeen osalta, mutta kuten alussa jo todettiin, jostakin on aina lähdettävä liikkeelle! Karri Heinonen punavalkoiset irlanninsetterit, Kanakoirakerhon Irlanninsetterijaos KKK-HHS RY / IRLANNINSETTERIJAOS Voimassa lukien PUNAVALKOINEN IRLANNINSETTERI Vaatimukset jalostukseen käytettäville uroksille ja nartuille Pentuesuunnitelmalomake: - täytettävä, allekirjoitettava ja toimitettava jaokselle Näyttelytulos: -molemmilla käytettävillä koirilla oltava hyväksytty tulos virallisesta luokasta (ei pentuluokka) Terveys: Vaatimukset: -koiran tulee olla lonkkakuvattu, HD -tulos vähintään C. -tunnettu CLAD -kantaja saadaan yhdistää vain testatusti terveeseen tai perinnöllisesti terveeseen koiraan Suositukset: -silmäpeilaus -PRA testaus -von Willebrandt -testaus Käyttökoe: -molemmat käytettävät koirat osallistuneet rodunomaiseen kokeeseen (ei koske ulkomaista koiraa) tai -koira todetusti kykenevä rodunomaiseen metsästykselliseen työskentelyyn (mm. metsästys, linnunlöytökyky, seisonta). Hyväksynnän voi antaa irlanninsetterijaoksen jäsen. 31

34 Esittelyssä Irish Trialin päätuomari Jan-Olov Daniels Kuka tai mikä olen? Asun pohjois-ruotsissa pienessä Risögrund nimisessä rannikkokylässä Kalixin ulkopuolella. Harrastuksena avovaimoni kanssa meillä on pienimuotoinen irlanninsettereiden kasvatus. Tällä hetkellä talouteemme kuuluu kolme irlanninsetteriä. Metsästämme, osallistumme metsästyskokeisiin ja käymme näyttelyissä. Vapaa-aikanani metsästän ja käyn mielelläni kokeissa. Lisäksi tärkeä osa harrastuksistani on kalastus niin kesällä kuin keväällä Mieluiten käyn kalassa tuntureilla. Siviilipuolella vedän pienehköa konepajaa Kalixissa. Kanakoirapuolella olen aktiivinen toimija Södra Norra Fågelhunds Klubissa. Se on maakunnallinen järjestö, joka kattaa suuren osan pohjois-ruotsia.olin aikoinani perustamassa klubia ja minulla on useita tehtäviä ao.järjestössä. Olen ollut nyttemmin kaksi vuotta SISKn hallituksen puheenjohtaja (Svensk Irländsk Setter Klub). Koetuomarina minulla on oikeudet toimia kentällä,metsässä ja tunturissa. Irish Trialin sponsorina Frank s -koiranruoka Frank s Pro Gold on Premium-tason koiranruokasarja joka miellyttää sekä koiraa että omistajaa. Sarjasta löytyy hinta-laatusuhteiltaan erinomaiset ruokavaihtoehdot niin työ-, harrastus- kuin kotikoirillekin. Frank s Pro Goldin hinta on saatu pysymään kohtuullisena laadusta tinkimättä. Hintaan vaikuttavia syitä ovat mm. se, että ruoan valmistuttaja ja maahantuoja on sama yritys. Näin vältetään välikäsiä, joista jokainen vaikuttaisi tuotteen lopulliseen hintaan. Frank s Pro Goldin kansainvälisillä sivuilla löydät tarkat tuoteselostukset ja viimeisimmät uutuudet Franksin tuotesarjassa. Lähde: Frank s Pro Gold:in kotisivut Kokemuksia Frank s ista Ensimmäinen kosketukseni Frank s kui- vamuonaan tuli 12-vuotta sitten, kun meille tuli ensimmäinen irlanninsetterinpentu. Pennun mukana saimme kasvattajalta pussin Frank s Pro Gold Puppya. Vuosien mittaan kokeilimme myös satunnaisesti muita koiranruokamerkkejä, mutta aina palasimme takaisin Frank siin. Koirilla yleinen terveydentila, turkki, silmät ja korvat ovat pysyneet kunnossa ja ruoka on maittanut hyvin tätä ruokamerkkiä syötettäessä. Tärkeänä kriteerinä ruualle olen pitänyt myös sitä, että metsästyskäytössä olevat koiramme jaksavat tehdä työtään hyvin ja tassut kestävät. Harrastan myös pienimuotoista kasvattamista. Pennut ovat saaneet mukaansa Frank s Pro Gold Puppya ja suurin osa kasvatinomistajista on jatkanut koiransa ruokkimista tällä ruokamerkillä jatkossakin. Pennut ovat kasvaneet Frank silla tasapainoisesti ja kaikki tähän mennessä lonkka- ja kyynärkuvatut omat koirat ja kasvatit on kuvattu luustoltaan terveiksi. Koska kotonani asustaa melkoinen lauma koiria, tällä hetkellä neljä irlanninsetteriä, neljä karkeakarvaista mäyräkoiraa ja patterdalen terrieri, on ruuan kulutus myös melkoista. Onneksi Frank sin hintataso on kohtuullinen ja nykyään tilaankin koko lavallisen kerrallaan kuivamuonia suoraan kotiin koska rahti on ilmainen. Näiden kokemusten perusteella uskalsin pyytää Frank sia sponsoriksi Irish Trialiin ja voin suositella tätä koiranruokamerkkiä kaikille koiranomistajille. Suvi Lintukangas, Kennel Pinebay 32

35 Irish Trial Nivala Tänä vuonna Irish Trial järjestetään Nivalan maastoissa. Kisa on viime vuosien tapaan 2-päiväinen. Lauantai on karsintapäivä ja sunnuntaina on fi naalin vuoro. Molemmille päiville on anottu NUO ja AVO-luokat, joten myös laatupalkinnoille on mahdollisuus molempina päivinä. Finaalituomarina toimii Jan-Olov Daniels Ruotsista. Karsinta tuomareina toimivat Pekka Soini ja Tapio Ranta. Ilmoittautumisia on tullut tasaiseen tahtiin alku kesästä alkaen. Ilmoittamisaika päättyy syyskuun loppuun, mutta toivottavaa on, että kaikki pistävät lomakkeet tulemaan mahdollisimman hyvissä ajoin niin voimme varautua tarvittavalla määrällä tuomareita. Tavoitteena on, että tänäkin vuonna kaikki halukkaat mahtuisivat kisaan mukaan. Epäviralliseen rotumestaruuskisaan voivat osallistua myös voittajaluokan koirat. Ilmoittaumiset osoitteeseen: Tero Savolainen. Naarantie 9 B Tikkakoski. Maksut: AVO/VOI 35 euroa, NUO 30 euroa.(maksukuitti mukaan) KKK-HHS ry:n tilille , viestikenttään Irish Trial. Toisen kisapäivän maksut suoritetaan lauantai iltana. Sunnuntaille on varattu myös mahdollisuus ohjattuun nuorten koirien tai muuten halukkaille maasto treeni mahdollisuus. Kisaajat voivat majoittua Maasydänjärven leirintäalueella Sievissä. Alustavasti is-jaos on varannut leirintäaluemökit, mutta jokainen osallistuja hoitaa itse lopullisen varauksen omalta osaltaan. Leirintäalueella on luonnollisesti mahdollisuus majoittua matkailuajoneuvolla. Yhteystiedot: Maasydämen Matkailu Jari Pennala & Suvi Reijasalo, Kiiskilampi, Sievi. Puh./Fax. (08) / ma-to 11-19, pe 11-01, la 11-02, su Sähköposti: 33

36 Koulutuspäivät Jämsässä Irlanninsetterijaoksen ja Punaiset & Punavalkoiset irlanninsetterit ry:n yhteistapahtuma Jämsässä keräsi yli 30 kuulijaa. Himoksen kupeessa piilottelikin verraton kokoontumispaikka, Hirvikartano, jossa pääsimme myös tutustumaan hirven elämään. Läheltä piti, ettemme saaneet nähdä myös uuden hirvielämän alkua. Anneli-hirven laskettu aika oli käsillä, jonka takia pyrimme hiippailemaan pihapiirissä häiriötä aiheuttamatta. Aamupäivän puhetta johti Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio. Hänen luentonsa otsikkona oli Jalostus terveys, rotuominaisuudet ja jalostusvalinnat. Iltapäivällä pohdimme kuultua tarkastelemalla koirien rakennetta ulkomuototuomari Eeva Anttisen johdolla. Tarkastelussa oli myös punavalkoinen irlanninsetteri ja tilaisuus hahmotti oivallisella tavalla näiden kahden lähisukua olevan rodun eroja. Tunne rotusi Eeva Anttisen tavoin Kirsi Sainio korosti omassa osuudessaan, että on ensiarvoisen tärkeää tuntea rodun historia ja käyttötarkoitus, sillä se selittää 99 prosenttia roduntilanteesta ja rotumääritelmästä tänä päivänä. Saimme monia käytännön esimerkkejä siitä miten koirarotuja on jalostettu onnistuneesti ja vähemmän onnistuneesti kautta vuosisatojen. Keskustelua käytiin myös mm. sukusiitoksen haitoista ja hyödyistä. Kirsi Sainio antoi myös hyviä vinkkejä siitä mitä kaikkea informaatiota jatkuvasti kehittyvä Kennelliiton koiranet tietokanta antaa koiraharrastajalle. Niitä oli luonnollisesti paljon ja koko populaatiota koskeviin tilastoihin on tuskin tässä yhteydessä tarpeen mennä, mutta jo pelkästään oman koiran osalta on hyödyllistä tutkia mitä tietokanta siitä kertoo. Monelta on voinut jäädä huomaamatta esimerkiksi sukukatokerroin. Koirakohtaisissa tiedoissa sukutaulun yläpuolella on ilmoitettu yhdistelmän sukusiitosprosentti, sitä klikkaamalla saa näkyviin myös sukukatokertoimen. Ohessa lyhyt tietopaketti Kirsi Sainion materiaalin pohjalalta tästä yksityiskohdasta niillekin jotka eivät päässeet paikalle. Kiitos mukavasta päivästä kaikille osallistuneille! Birgitta Vuorela 34

37 Lausunto silmätyöryhmältä KKK-HHS ry:n irlanninsetterijaos pyysi aiemmin tänä vuonna Kennelliiton jalostustieteelliseltä toimikunnalta (JTT) lausuntoa PRA rcd 4:n haitta-asteesta. JTT päätyi kannanotossaan rotujärjestön linjaukseen. Samalla lausuntopyyntö lähti myös silmätyöryhmälle, joka on nyt antanut lausuntonsa asiassa. JTT totesi että testaamista toivotaan, mutta mutaatio katsottiin haittavaikutukseltaan niin pieneksi, ettei sitä tässä vaiheessa katsota tarpeelliseksi lisätä rodun rekisteröinti ehtoihin (PEVISA- ohjelmaan). Silmätyöryhmälle lähteneessä lausuntopyynnössä esillä olivat myös muut rodussa esille tulleet silmäsairaudet kuten mikroftalmia (pienisilmäisyys) ja nuoruusiän kaihitapaukset. Koska eri silmäsairauksien yhteyttä ei varmuudella tiedetä, suosittaa työryhmä silmätutkimuksia erityisesti jalostukseen käytettäville koirille. Kokonaisuudessaan silmätyöryhmän lausunto on seuraava: Työryhmä toteaa myös AHT:n (Animal Health Trust, PRA testausta suorittava laboratorio, Iso-Britaniassa. toim. huom) suosittelevan, että jalostuskoirille tehtäisiin silmätarkastus. Työryhmä toivoo, että rodussa tutkittaisiin enemmän silmiä esim. kaihin vuoksi ja jotta PRA-muutosten etenemistä voitaisiin seurata. Rotujärjestöä pyydetään harkitsemaan silmätarkastuspakon liittämistä rodun PEVISA-ohjelmaan. Kun asiassa saadaan enemmän tietoa, tulee harkita uudelleen miten kyseiseen mutaatioon suhtaudutaan. Lisäksi työryhmä pyytää eläinlääkärilausuntoja muista esillä olleista silmäsairauksista mahdollisen syy-yhteyden selvittämiseksi. Saatavilla olevat lausunnot tullaan toimittamaan työryhmälle. Työryhmän lausunnossa silmätarkastuksella tarkoitettaneen silmäpeilausta. Silmäpeilaus on hyödyllinen koiran silmien nykytilan selvittämiseksi, mutta vain DNA testeillä voidaan seuloa esiin terveet, kantajat ja geneettisesti sairaat. Geneettisesti sairas koira todetaan siis useinkin silmäpeilauksessa terveeksi. Samalla tavalla on mahdollista että testattavista sairauksista terveeksi todettu koira kantaa jonkun muun silmäsaitauden geeniä. Vain murto-osalle silmäsairauksista on olemassa geenitesti, mutta olemassa olevat PRA rcd1 ja PRA rcd4 testit kannattaa ottaa vähintään jalostukseen käyttettäviltä koirilta. Korostettakoon kuitenkin, että silmäsairaudet eivät ole rodussa lisääntyneet yleisesti ottaen, mutta koska esillä on ollut joitain hankaliakin tapauksia, kannattaa tilannetta tarkkailla ja kantaa oma kortensa kekoon tutkimusten kautta. Birgitta Vuorela Kesäpäivät Irlanninsettereiden kesäpäivät vietetään viimevuotiseen tapaan Toivakassa Huikon kartanossa. Toivakassa, Keski-Suomessa. Tapahtumasta oli maininta jo vuoden ensimmäisessä Ekipage-lehdessä ja jo sen perusteella on tullut mukavasti ilmoittautumisia. Pidä siis kiirettä varmistaaksesi oma paikkasi irlanninsetteriväen iloisessa kesätapaamisessa. Lauantaina pidetään ampuma ja noutokilpailu, joka on anottu viralliseksi noutotestiksi josta saa kokeita varten kaksi vuotta voimassa olevan virallisen noutotodistuksen. Jos ei halua osallistua noutokilpailuun voi silti yrittää suorittaa noutotestin. Noutokilpailuun jaos hommaa linnut, mutta noutotestiin voi jokai- nen halutessaan tuoda oman noutolinnun mukanaan. Ampumakilpailu pidetään läheisellä ampumaradalla joka sijaitsee noin 1 km päässä Huikon kartanosta, jaos kustantaa kaikille yhden harjoittelu ja yhden kilpailukierroksen ampumaradalla. Noutotestin ja ampumakilpailun yhteistuloksista valitaan Hassen tuopin voittaja. Illalla Jaos ja Huikon omistajat järjestävät osallistujille ilmaisen Grilli juhlat. Paikalle voi saapua perjantai-illasta alkaen. Alueelle on mahdollisuus majoittua myös asuntovaunulla/autolla. Majoitus maksaa 50 euroa/hlö/vrk. (omat vuodevaatteet), sisältää lauantain grilli illallisen. Aamiainen 5 euroa/hlö. Ilmoita osallistumisestasi Terolle sähköpostilla (mieluiten): tai puhelimitse Tämän jälkeen varaa majoituksen suoraan Huikon kartanosta sähköpostilla hannula.net tai puhelimitse , niin kaikki osapuolet pysyvät laskuissa tulijoista. Kesäpäiville ei ole osallistumismaksua, jaos vastaa ampumakilpailun ja noutokokeen kuluista sekä grilli-illan ruokaantimista. Muilta osin kukin vastaan itse kuluistaan. Tervetuloa kaikki mukaan pitämää hauskaa. Terv. Is-jaos 35

38 Irlannin- settereitä ilahduttavan paljon erikoisnäyttelyssä Kuva K. Roiha 36

39 Kanakoirakerhon päänäyttelyyn oli jälleen kerran ilmoitettu irlanninsettereitä huima määrä. Yhteensä 70 irlanninsetteriä, joista punaisia 60 ja punavalkoisia 10. Punaisia irlanninsettereitä oli jopa niin paljon, että pennut ja juniorit oli siirretty arvosteltavaksi Eeva Anttiselle ja Marianne Weichenfeld Tanskasta arvosteli muut luokat. Yksi merkittävä tekijä koirapaljouteen oli Ahti Heikan kennel Douedal s, jonka kasvatteja oli esillä kaikkineen 10. Hienoa panostusta asialle ja kasvattien omistajien aktivoimista osoittaa se, että vuonna 2011 syntyneestä yhdeksän pennun pentueesta esillä oli peräti kahdeksan junioria. Punaisista irlanninsettereistä FI MVA Douedal s Oz-Zo (Gaudy / Douedal s Uniqua) om. Jari Karmala uusi viime vuotisen ROP- tittelinsä ja sijoittui BIS kehässä kakkoseksi. Koska Douedal s Oz-Zo on jo valio eikä voi enää ottaa sertiä vastaan, serti kaatin vastaanotti nuori 2-vuotias uros PU2 Usvakairan Aarre (Finby Daim / Rush eld Kari) om. Birgitta Vuorela & Harri Huhtala. VSP puolestaan oli Ginger av Kjerringholm (Heggelifjellets Devil / Con-Spirit av Kjerringholm) om. Ahti Putaala. Ginger av Kjerringholm oli myös BIS käyttökoira. Hienoa vuosi tällä nartulla koska kevään tunturikokeista Norjan Altasta sillä on tulosplakkarissaan myös AVO1. Punavalkoisia irlanninsettereitä oli ilmoitettu historiallinen määrä tähän erikoisnäyttelyyn, yhteensä 10. Tästä joukosta tuomari Marina Bengtsson Ruotsista valitsi rotunsa parhaaksi nartun UA MVA EE JMVA EEJV-10 Curlicue s Eyes Of Magic (Corranroo Celtic Vision / Craigrua Orchid) om. Päivi Peltonen & Sirke Siiro. VSP oli junioriluokan uros Redwhite Silk Eternal Vision (Taxus Dusky Eagle Owl / RedWhiteSilk Daydream) om. Johanna Seuna. Punaisista pentujen BIS3 oli narttu Redword Marmalade Madness (Tatterslee Legend / Redword Sadie King), om. Sirpa Luoma-Keturi & Maarit Takala ja punavalkoisista pentujen BIS4 oli uros George Clooney v. t Keijsershof (RedWhiteSilk Dynamite / Kilbeggan), om. Sirke Siiro. Punaisista ROP -VET, BIS -VET3 oli Redseeker Arrac (Kalutara Diamond / Redseeker Tara) om. Marja-Leena Hakkinen. Punavalkoisten ROP-VET, BIS-VET2 oli Craigrua Orchid (Craigrua Aran / Craigrua Danusa) om. Turja Mikko. Punaisten irlanninsettereiden rotunsa parhaan kasvattajaryhmän esitti Kennel Douedal s saaden myös KP:n. Suvi Lintukangas Usvakairan Aarre Douedal s Ozzo 37

40 POINTTERI- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2012 Marikki Forell puheenjohtaja Aromikuja 3 A Tuusula Puh Pointterijaos Kotisivut: Kuva M. Forell Pekka Toivola varapuheenjohtaja Luotikuja 1 b, Nummela Puh Timo Laaksonen sihteeri, tiedottaja Fabianinitie Jämsänkoski Puh Jorma Korpela pentutiedustelu Päivälänkuja 7, Kerimäki Puh Antti Keskikangas jäsen, jalostusneuvoja Mäentie 45, Rintakangas Puh , Petteri Granlund jäsen, kansainväliset yhteydet Puh Vilho Korteniemi Jäsen Rajantie 35, Muonio Puh Sininen uni Kanakoirien kesä on kankean alun jälkeen päässyt vauhtiin. Kaunis aurinkoinen sää suosi Lapuan Erikoisnäyttelyä, jossa nähtiin uljaita Pointtereita ylpeine omistajineen. Lisänä oli muitakin koiria. Sunnuntaina pidetyn ammuntakilpailun Pyyjahdit kolmannen sijan voittivat komeasti Pointteriharrastajat. Joukkueen kirkkain helmi oli VP Mattila. Onnea molemmissa kisoissa pärjänneille, rohkaiseva osanotto hävinneille! Pointterijaoksen Point to Point ja Suomen Pointterikerhon Pointterimatsi on nyt yhdistetty uudeksi rotumestaruuskilpailuksi. Kilpailun nimi on Diarmid Cup ja se järjestetään ensimmäistä kertaa Vimpelissä. Tulkaa kaikki joukolla mukaan, varautukaa jäämään yöksi. Lisätietoja jäljempänä lehdessä ja netissä. Toinen uusi Pointteritapahtuma on Metsämestaruuskilpailu Jämsänkoskella. Tästäkin lisätietoa KKK-HHS:n nettisivuilla. Heikki Takala oli ruokalevolla nähnyt unen jossa Aukian Oskari oli pohjoisruotsissa seissyt mettoa ja tehnyt täydellisen lintutyön. Jos mies tiineystarkastuksessa tietää varsan sukupuolen 50% todennäkoisyydellä, en näe mitään syytä epäillä tätäkään. Toivon kaikille Pointtereille ja pointteriharrastajille hyvää kesää ja yhtä kauniita unia kuin Hekalla. Hierokaa kaakkinna kuntohon! Pekka 38

41 DIARMID CUP - ajatuksia nimiehdotuksen taustalla KKK-HHS ry:n Pointterijaos ja Suomen Pointterikerho valitsivat Lapualla kokouksessaan tehtyjen ehdotusten perusteella uuden nimen Pointtereiden rotukilpailulle. Allekirjoittaneen ehdotuksesta poimittiin nimi Diarmid, joten lupauduin hieman taustoittamaan tekemääni nimiesitystä. Uuden nimen, Diarmid Cup, alle sisältyy mittavasti Suomalaisen Pointterijalostuksen lähihistoriaa. Kilpailu jatkaa yhdistettynä Pointtereiden rotukilpailuna Pointterijaoksen Point To Point- ja Pointterikerhon Pointterimatsi -kilpailuiden perinteitä. Mainituilla perinteisillä kilpailuilla oli omat erityispiirteensä, joten oli syytä siirtää nämä molemmat nimet osaksi Suomalaisen pointteriharrastuksen historiaa ja aloittaa uudella nimellä puhtaalta pöydältä. Mielessäni risteili useita teemoja miettiessäni jättämääni nimiehdotustani. Yhteistyö, uudistuminen, pointterijalostus, perinteet, lakeudella kiitävä pointteri, seisonnan sähköisyys tässä vain muutama esimerkki. Oli yllättävän haastavaa löytää meitä nykyisiä pointteriharrastajia ja Suomalaista pointterijalostusta yhdistävä nimiaihio. Sitten välähti, Diarmid! Suomalaisen pointterijalostuksen kantaisä yhdisti omassa ajatusmaailmassani mainitut teemat toisiinsa. PU Diarmid, EKC 631H,syntyi Skotlannissa William Arkwrightin kennelissä yhdistelmästä Lorne - First Fiddle. Yhdistelmän isä Lorne edusti pointterijalostuksen kentässä ns Skottilaista vinttikoiralinjaa, joka ei ollut tuolloin valtavirta. Tuohon aikaan kettukoirataustaiset risteytykset, jota edusti emä First Fiddle, olivat pointterikentässä huomattavasti suositumpia. Yhdistelmää Lorne-First Fiddle pidettiin aikanaan radikaalina, jopa paheksuttavana. Syynä oli kahden jalostuslinjan yhdistäminen. Jalostustyössä vaaditaankin usein uskallusta ja hallittujen riskien ottamista. Tältä näkökulmalta rotukisan, jalostuskatselmuksen, nimenä Diarmid Cup ei siis ole hullumpi vaihtoehto. E Rosenlew tuotti Diarmidin 1905 Suomeen jalostustarkoitusten edistämiseksi Englannista aikansa pointterispe- sialistin William Arkwrightin kennelistä. Uusi jalostustuonti arvioitiin syksyn 1905 kenttäkokeissa Hattulassa. Hyväksi todettiin. Tuomareilta (3 tuomaria) tuli pelkästään kiittäviä arviointeja tyyliin: Mitään tämän vertaista ei ole aiemmin tavattu Suomessa. Mainittu Hattulan koe oli nimenomaan jalostuskatselmus ja tuolla kerralla kohteena vain PU Diarmid, joten lisää perusteita rotukisan uudelle nimelle. Diarmid ja sen jälkeläiset hallitsivat Suomessa kilpailukenttiä luvuilla. Harrastajapiireissä puhuttiin Suomalaisista Ebenholz- tähdistä. Näitä koiria pidettiin aikalaiskommenttien perusteella käyttöominaisuuksiltaan aivan poikkeuksellisina. Jalostusyksilönä merkittävimmäksi näistä oman aikansa tähdistä nousi yhdistelmästä Diarmid Lady of Gammelgård PU Black Arrow. Juuri yhdistelmästä Diarmid Lady of Gammelgård voidaan perustellusti katsoa käynnistyneen varsinaisesti Suomalaisen pointterin jalostustyö. Diarmidin jättämä ilmeisen poikkeuksellinen käyttöominaisuuksien perintö on ajoittain ollut seitinohut ja lähes hävisi sotavuosina, mutta on onnistuttu onnekkaiden sattumienkin kautta toistuvasti elvyttämään erinomaisin tuloksin. Menestyksekkäät kennelit West eld, Av Suontaka, Sun Beam, Flighty, Nokkalan, Mörkölän, Fiedborn, Lakian ja monet muut ovat kukin vuorollaan maustaneet Suomalaisen pointterin käyttöominaisuuksia näillä mustan veren pisaroilla. Nykyään Suomalaisessa pointterijalostuksen kentässä Diarmidista käynnistyneestä, myös voimakkaita negatiivisia tunteita herättäneestä, Mustan veren salaisuudesta ei enää juuri keskustella. Voisiko Diarmid Cup käynnistää positiivisessa mielessä myös keskustelun koiriemme ominaisuuksien nykyistä pitkäjänteisemmästä vaalimisesta? Jää nähtäväksi, mutta vanha viisaus pitänee paikkansa; Et voi suunnitella tulevaa, jos et tunne historiaa. Uskoisin, että Diarmid Cup tunnistetaan myös laajemmin pohjoismaissa ilman selittelyitä pointterijalostukseen liittyväksi kilpailuksi, koska Diarmidin jälkeläisillä on jalostusvientien kautta merkittävä asemansa myös Tanskan ja Ruotsin pointterijalostuksessa. Pohjoismaisen yhteistyön merkitys on uskoakseni vain kasvamassa. Tosin m olemme nykyään enemmän saamassa kuin antamassa. Tässä suhteessa Diarmidin nostaminen esiin rotukilpailun nimessä ei uskoakseni ole ainakaan negatiivinen asia. Kuka tietää vaikka pohjoismaiset kollegamme kiinnostuisivat ko kilpailusta tulevaisuudessa juuri kilpailun nimen, Diarmid Cup, kautta. Tiedän sortuvani jonkinasteiseen romantisointiin, mutta toivon silti, että Diarmid Cup voisi nimenä edesauttaa meitä myös pyrkimyksissämme yhdistää Suomalaisen pointteriharrastuksen historiaa, nykyisyyttä ja tulevaa. Perinteiset toimintatavat sekä perinteet ja näiden vaaliminen eivät ole aina pahasta ja taantumuksellista. Uudistamisen ja uudistumisen nimeen vannotaan välillä ehkä vähän liikaakin ja yritetään keksiä pyörää uudelleen. Lopuksi totean, että omassa ajatusmaailmassani rotukilpailumme nimenä Diarmid Cup kunnioittaa nimenomaan aiempien sukupolvien pointteriharrastajien työtä. Näistä työn hedelmistä me saamme tänään nauttia. Meillä nykyisilläkin harrastajilla on jahtikaverina ja kilpakentillä käytössämme terve ja käyttöominaisuutensa hyvin säilyttänyt, metsästyskelpoinen suomalainen pointteri. Kiitos heille kaikille yhdessä ja erikseen. Ps. Diarmid tarkoittaa alkuperäisessä muodossaan Skottilaisessa ylämaan kielessä Vapaata miestä, joka sekin kuvastaa niitä arvoja, jotka henkilökohtaisesti liitän metsästys- ja erityisesti pointteriharrastukseeni. Klaukkalassa Esko Liimatta 39

42 Erikoisnäyttelyn kuulumisia Vuotuinen erikoisnäyttelymme Lapualla, kokosi mukavan määrän pointteriharrastajia kehään ja sen laidalle. Koiria näyttelyyn oli ilmoitettu 17 kpl ja tuomari toimi Marina Bengtsson Ruotsista. Poutainen sää, hyvät ystävät ja kauniit koirat; siinäpä ainekset jälleen kerran onnistuneelle ja viihdyttävälle näyttelypäivälle. Lämpimät onnittelut kaikille näyttelyssä menestyneille! Kiitos myös kaikille näyttelyyn osallistuneille sekä järjestäjille. Tulokset: ROP,sert, BIS 5 pn Peltoluovin Nella, kasv./om. Esko Liimatta VSP,sert pu Av Rabbelung Sport, kasv. Henrik Standertsjöld-Nordenstam om. Maija ja Jorma Korpela ROP pentu, BIS pentu 2 pn Silverforsens Mymlan, kasv. Astrid Borg, om. Marikki Forell Käy 1, varasert, BIS käy 3 pu Tawastian Toivo, kasv. Marikki Forell, om. Mikael Grahn Valioluokan voittaja pu Bg Ch Gerganna Dre, kasv. kennel Gerganna, om. Georgieva Gergana ROP vet, BIS vet 1 pu Peltoluovoin Mikki, kasv. Esko Liimatta, om. Jari Karjalainen Näyttelyn yhteydessä ehtivät myös jaostoimihenkilöt pitää vuoden toiseen kokouksensa. Moninaisten esityslista-asioiden hankalimmaksi kohdaksi nousi Ekipage-lehden mainosmyynti velvoite, jonka KKK:n hallitus on suunnannut kaikille jaoksille hoidettavaksi. Todettakoon, että panoksemme tässä asiassa on ollut toistaiseksi varsin vaatimaton. Tästä syystä esitänkin nyt vilpittömän vetoomukseni kaikille pointteriharrastajille: kaivakaa esiin sisäinen myyntihenkisyytenne ja markkinoikaa rohkeasti mainostilaa lehdessämme yrityksiin ja yhteisöihin! Lisätietoja asiasta löytyy Kanakoirakerhon mediakortista sekä ak:lta. Kesästä nauttien, syksyä odotellen. Marikki Kuvat M. Forell 40

43 Kuva A. Johans Timantti- ja Jalokivikisa nuorille pointtereille Suomen Pointterikerhon Timantti- ja Jalokivikisa järjestetään perinteisesti Simon mailla. Timanttikisa on tarkoitettu Kultamaljaikäisille, alle kaksivuotiaille ja Jalokivikisa Derbyikäisille, alle kolmivuotiaille pointtereille. Kilpailuissa pärjänneet saavat pisteitä jotka oikeuttavat osallistumaan Aukia-kilpailuun Vuoden Nuoren Pointterin tittelistä. Tässä mainio tilaisuus saada kokemusta parihausta kentällä ennen Kultamaljaviikonloppua. Viime vuonna Jalokivikisan voitti Vilho Korteniemen omistama ja ohjaama Hirvasvuopion Ewa. Timanttikisan voittajaa ei valittu koska lintuja ei löydetty. Kilpailun tuomariksi on lupautunut kokenut pointterimies Guy Bardy. Osanottajien määrästä riippuen kilpailu järjestetään joko yhtenä tai kahtena erillisenä tapahtumana. Ilmoittautuminen viimeistään 9.9. Pekka Toivola tai Kokoontuminen kilpailupäivän aamuna klo 8:00 Ilmajoen ABCllä. Osallistujilla on mahdollisuus yöpyä Riistavallilla. Tervetuloa! Suomen Pointterikerho r.y. Finska Pointerklubben r.f. 41

44 Diarmid Cup Pointterien rotumestaruuskilpailu Diarmid Cup, järjestetään lauantaina Vimpelin riistarikkaissa maisemissa. Majoitus järjestyy jo perjantaista aina sunnuntaihin asti Vimpelin laskettelukeskus Lakiksen maisemissa. ( ks. / ). Jos tarvitset majoitusta, ota yhteyttä koetoimitsijaan. Kilpailun jälkeen järjestetään iltamat ruokailuineen ja osallistumismaksu sinne on 15 /hlö. Maksu paikan päällä. Koemaksu NUO 30euroa, muut 35euroa, viite tilille Nordea FI KKK-HHS ry, kuittiin maininta Diarmid Cup Koetoimitsija: Timo Laaksonen, Fabiainintie 2, Jämsänkoski P , Lakeuden mestari - kilpailu Paikka: Kainasto Kauhajoki, aika: Kilpailussa otetaan mittaa siitä parhaasta kanakoirasta, rotuun katsomatta. Rajoitettu määrä osallistujia, 16 mannermaista ja 16 englantilaista kanakoiraa Palkinnot: 1. Metsästysviikonloppu Kainastolla 2013 All included 2. Metsästyslupa päiväksi Kainastolla Juoksutuslupia 2kpl vuodelle Kilpailun järjestää Kauahjoen metsästysseura Kainasto Lauantaina järjestetään yhteinen illallinen, jossa myös ilmoitetaan sunnuntain fi naalikoirat. Kilpailusäännöt luettavissa alkaen osoitteessa: /lakeudenmestari.pdf Osallistumismaksu 35 /koira ja samalla maksulla samaisena päivänä on metsästyslupa alueella voimassa. Eli jos putoat kilpailusta, sinulle osoitetaan alue jossa voit metsästää! (ei sis. pudotusmaksua). Finaalista karsiutuneet voivat ostaa metsästyslupia sunnuntaille, erikseen osoitetuille alueille. Jos kokeeseen ilmoittautuu enempi koiria kun paikkoja on, valintaperusteeksi tulee syksyn kokeiden pisteytys. Pisteytys löytyy Kilpailusäännöistä. Ilmoittautumiset: Koetoimitsija: Timo Laaksonen, Fabiainintie 2, Jämsänkoski P , Majoitukset ja iltamat: Juhani Toivakka p

45 Pentuepalsta Englanninsetteripentueet KENNEL Junkman s SEUCH Östkysten s V Franco / Kuuhingon Talvituuli Jukka Koivumaa, Puh: Astutus: Heinä-Elokuu 2012 KENNEL Punanenän Myrhedens K-Velho / Östkysten s Tara Virpi ja Matti Bäcklund, Puh: Astutus: Syys-Lokakuu 2012 KENNEL Sänkipellon Hangman s Grave Digger / Sänkipellon Nita Hannu Laitala, Puh: Astutus Joulukuu Tammikuussa 201 Gordoninsetteripentueet Puronperän V-pentue emä: Puronperän Olga FIN16184/08 A/B isä: norjalainen koe- ja näyttelypalkittu uros Astutetaan joulukuun alussa 2012 Pennut syntyvät tammi-helmikuun vaiheessa 2013 Lisätietoja: Jukka Puro, Länsirannantie 720 A, Karvala Jani Piiroinen Lehmustie 10, Kontiolahti Kennel Vividus Puronperän Rico / Opendora s Immanuel Astutetaan syksyllä 2012/ talvella 2013 KASVATTAJA Petri Törrönen Lehmikentäntie18 b11, Kempele petri.torronen.mail.suomi.net Irlanninsetteripentueet Kennel Remkilens (Ruotsi) Remkilens Commandoran / Håkoya s C-Spitfire Pentue Ruotsissa tiedustelut Suomessa Birgitta Vuorela p Astutettu Syntynyt narttua ja 6 urosta Pointteripentueet Hirvasvuopion Eve / KM-07 Blackplains Heaihka Syntynyt : 8 urosta 4 narttua! jäljellä 1 narttu 3 urosta! Lisätietoja: Juhani Toivakka p N MVA, Elithund, Myrteigens Queen Erika 5 / Orvar av Rabbelugn Syntynyt : 7 Urosta Tiedustelut H.Standertskjöld-Nordenstam Puh Mail: Hirvasvuopion Campa FIN 31315/07 / Wood Nymph Ivan FIN 45119/05 Syntynyt: 5 urosta ja 5 narttua vapaana 1 uros Lisätietoja: Hannu Kumpumäki, Nivala

46 Hyvää kesää Ekipagen lukijoille! Kuva J. Vettenniemi 44

47 Nyt ohjelmisto myös Android-puhelimiin Toimintavarma, helppokäyttöinen ja tehokas Ultrapoint Kaikki automaattisesti näkyvillä heti Veloituksettomat Edullinen käyttää Jälkipelit Kartanpiirto akut Ultrapoint Koira-GPS:n valtuutetut jälleenmyyjät

48 Palautusosoite: Sirpa Tapper, Peltomäentie 11, Loimaa

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto r.y. Finska Kennelklubben r.f. YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Sisällys Taustaa... 3 Tavoitteet... 3 Toimenpideohjelmat... 4 1. Koiranjalostuksen tavoitteet... 4 2. Jalostuksen ohjaus Kennelliitossa

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Suomen Kennelliitto ry. 27.5.2014 2(7) Pikaperehdytys kasvattajalle Sisältö: Omakoira-palvelusta tärkeä työkalu kasvattajalle...

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto ry Finska Kennelklubben rf YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Tavoitteet hyväksytty valtuuston kokouksessa 27.11.2011. Voimassa 1.1.2012 alkaen. Kennelliiton yleinen jalostuksen tavoiteohjelma

Lisätiedot

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Katariina Mäki 17.2.2009 Suomen Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan lisättiin alkuvuodesta mukaan 11 uutta rotua: bordercollie, bullmastiffi, chow chow,

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

Suomeen voidaan rekisteröidä koira, jonka omistajalla tai kasvattajalla on vakituinen asuinpaikka Suomessa.

Suomeen voidaan rekisteröidä koira, jonka omistajalla tai kasvattajalla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Suomen Belgianpaimenkoirayhdistys ry JALOSTUKSEN POIKKEUSLUPAOHJEISTUS YLEISTÄ REKISTERÖINNEISTÄ Kennelliiton koirarekisteriohje (voimassa 01.01.2013 alkaen). Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben r.y.

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa Liite 3 (1) Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Hyväksytty vuosikokouksessa 29.3.2014 Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

Epilepsian vastustaminen

Epilepsian vastustaminen Epilepsian vastustaminen Suomenpystykorvilla 1 Suomen Pystykorvajärjestö 3:n rodun rotujärjestö Suomenpystykorva Karjalankarhukoira Pohjanpystykorva Jokaisella rodulla oma rotujaosto ja jalostusryhmä Noin

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS Esitys on tehty vahvasti nautanäkökulmasta: Naudanjalostus on suurelta osin ollut hyvin järkiperäistä ja vailla tunteita, vain päämäärä on ollut tärkeä

Lisätiedot

KOEKALENTERI 2012 METSÄKOKEET

KOEKALENTERI 2012 METSÄKOKEET KOEKALENTERI 2012 METSÄKOKEET 25-26.8 AVO, NUO Jämsänkoski Järjestäjä KKK-HHS ry/pointterijaos. Osanotto pointtereille, myös voittajaluokan koirat voivat osallistua. Kilpailu on Pointtereitten metsä mestaruus

Lisätiedot

Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. Kamreerintie 8, ESPOO Puh. (09) , Fax (09)

Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. Kamreerintie 8, ESPOO Puh. (09) , Fax (09) Koirarekisteriohje 2009 Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. Kamreerintie 8, 02770 ESPOO Puh. (09) 887 300, Fax (09) 8873 0331 www.kennelliitto.fi 1 Suomen Kennelliitto ry 1. Yleistä... 4 2.

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat

Lisätiedot

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle Katariina Mäki Useimmat koirien jalostettavista ominaisuuksista, kuten myös lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöt, ovat periytymistavaltaan kvantitatiivisia eli määrällisiä.

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

JALOSTUSOHJE

JALOSTUSOHJE JALOSTUSOHJE 1.8.2014 31.7.2015 Yleistä Nartunomistajan tulee ottaa yhteyttä jalostustoimikuntaan hyvissä ajoin ennen suunniteltua astutusta (suositus 2kk ennen astutusta) ja esittää suunnittelemansa yhdistelmät

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Jalostusindeksien laskentaa

Jalostusindeksien laskentaa 1 / 8 Jalostusindeksien laskentaa Katariina Mäki Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä löytyvät BLUP-indeksit 38 rodun lonkka- ja/tai kyynärnivelen kasvuhäiriölle. BLUP-indeksi on tietyn aineiston

Lisätiedot

OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA

OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA MMT Markku Saastamoinen MTT Hevostalous Ypäjä Saksanpaimenkoiraliiton kasvattajapäivät Tampere 10.10.2010 hevosjalostus = menetelmät, joilla kehitetään hevoskantaa

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Vuoden 2011 parhaat haussa!

Vuoden 2011 parhaat haussa! Vuoden 2011 parhaat haussa! Pian on taas käsillä se hetki, jolloin PON-kerho voi ylpeänä onnitella menestyneitä jäseniään! Tietoja Paras PON 2011 -pisteistä kerätään heti vuoden alusta ja tulokset julkistetaan

Lisätiedot

Kennelliitto uusi sopimuksensa uudet käyttöön heti

Kennelliitto uusi sopimuksensa uudet käyttöön heti Kennelliitto uusi sopimuksensa uudet käyttöön heti Kennelliitto on päivittänyt kaikki sopimuslomakkeensa. Kauppasopimus, sijoitussopimukset, jalostusoikeuden luovutussopimukset, astutussopimus ja osamaksusopimus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. Kamreerintie 8, ESPOO Puh. (09) , Fax (09)

Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. Kamreerintie 8, ESPOO Puh. (09) , Fax (09) Koirarekisteriohje 2010 Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. Kamreerintie 8, 02770 ESPOO Puh. (09) 887 300, Fax (09) 8873 0331 www.kennelliitto.fi 1 12. Maksut... 11 12.1. Omistajailmoitukseen

Lisätiedot

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön)

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki 24.03.2011 SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) Käsittelen ja tarkastelen tässä kirjoituksessani jalostustoimikunnan

Lisätiedot

Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu kyynärnivellausunto, lonkkakuvauslausunto ja voimassa oleva silmätarkastuslausunto.

Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu kyynärnivellausunto, lonkkakuvauslausunto ja voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Suomen Amerikanstaffordshirenterrieriyhdistys ry:n hallituksen ehdotus EHDOTUS A Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu kyynärnivellausunto, lonkkakuvauslausunto ja voimassa oleva silmätarkastuslausunto.

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ, KLEINSPITZ JA POMERANIAN Koiranjalostuksen keskeisiä tavoitteita ovat: - rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen - rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen

Lisätiedot

Lancashirenkarjakoiran eli heelerin rotukirjat avattiin

Lancashirenkarjakoiran eli heelerin rotukirjat avattiin HETI-info Hyvinvointi Etiikka Terveys Ideologia Kesäkuu 2011 HETI-info on Kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen tuki - HETI ry:n tiedotuslehti, joka lähetetään kaikille jäsenille. Pidäthän huolen, että yhteystietosi

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Tuomariasiat N Ä Y T T E L Y T O I M I K U N T I E N K O U L U T U S 1 5. 1 1. 2 0 1 2. Eija Kemiläinen

Tuomariasiat N Ä Y T T E L Y T O I M I K U N T I E N K O U L U T U S 1 5. 1 1. 2 0 1 2. Eija Kemiläinen Tuomariasiat 1 N Ä Y T T E L Y T O I M I K U N T I E N K O U L U T U S 1 5. 1 1. 2 0 1 2 Tuomareiden kutsuminen Odota Kennelliitosta päätös näyttelypäivästä Kutsu vain tuomareita, joilla on oman maansa

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

Suomen. Kennelliitto

Suomen. Kennelliitto Suomen Kennelliitto Kennelliitto on koira-alan asiantuntija Suomen Kennelliitto on suomalainen koira-alan asiantuntijajärjestö. Liitto toimii koiraharrastajien etujärjestönä ja ajaa koirien etuja sekä

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

Periytyvyys ja sen matematiikka

Periytyvyys ja sen matematiikka Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena

Lisätiedot

KOIRANKASVATUS TÄNÄÄN - KENNELLIITON KURSSIN SATOA 3. (Referaatti Saila Kippo)

KOIRANKASVATUS TÄNÄÄN - KENNELLIITON KURSSIN SATOA 3. (Referaatti Saila Kippo) 1/5 KOIRANKASVATUS TÄNÄÄN - KENNELLIITON KURSSIN SATOA 3. (Referaatti Saila Kippo) Koiranjalostuksen työkalut jalostusagronomi ja Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki Katariina Mäki piti kaksi

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.

DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00. DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.0000 alkaen 1. Kokeen tarkoitus Ajokokeiden tarkoituksena on saada

Lisätiedot

KOIRAREKISTERIOHJE 2016

KOIRAREKISTERIOHJE 2016 KOIRAREKISTERIOHJE 2016 1 Määritelmät... 2 2 Yleistä... 4 3 Pentueen rekisteröinti ja merkinnät... 4 3.1 Pentueen rekisteröinnin ehdot... 5 3.2 Kasvattaja... 6 3.3 Pentujen ja rekisteritodistusten luovuttaminen...

Lisätiedot

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä 04.07.2002 MMM Katariina Mäki Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede Lonkka- ja kyynärniveldysplasian

Lisätiedot

Koirarekisteriohje 2011 Kennelliiton hallituksen hyväksymä

Koirarekisteriohje 2011 Kennelliiton hallituksen hyväksymä Koirarekisteriohje 2011 Kennelliiton hallituksen 26.8.2010 hyväksymä Voimassa 1.1.2011 alkaen. Määräykset koskevat ohjeen voimaan tulon jälkeen tapahtuneesta astutuksesta syntyneitä pentueita. Määräyksistä

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

LITTEEPALTTOOSET PALLAUTTELIJAT. Jaktlig avkommebeskrivning metsästysominaisuuksien jälkeläiskuvaus

LITTEEPALTTOOSET PALLAUTTELIJAT. Jaktlig avkommebeskrivning metsästysominaisuuksien jälkeläiskuvaus LITTEEPALTTOOSET PALLAUTTELIJAT Jaktlig avkommebeskrivning metsästysominaisuuksien jälkeläiskuvaus Jälkeläisarviointi Yksilön jalostusarvoa arvioidaan sen jälkeläisten perusteella Mitä enemmän jälkeläisiä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

FCI:N KANSAINVÄLISET JALOSTUSSÄÄNNÖT

FCI:N KANSAINVÄLISET JALOSTUSSÄÄNNÖT FCI:N KANSAINVÄLISET JALOSTUSSÄÄNNÖT (alkuperäisversiot löytyvät osoitteesta http://fci.be/en/breeding-42.html) JOHDANTO 1. FCI:n (Fédération Cynologique Internationale) kansainväliset jalostusmääräykset

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

J A L O S T U S L O M A K E A.

J A L O S T U S L O M A K E A. J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Yleistä Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain Vuoden Kettuterrieri-, Vuoden Metsästyskettuterrieri-, Vuoden Näyttelykettuterrieri- (erikseen

Lisätiedot

1 Yleistä... 2 2 Rekisteröinti ja merkinnät... 2 2.1 Pentueen rekisteröinnin ehdot... 2 2.2 Kasvattaja... 3 2.3 Pentujen ja rekisteritodistusten

1 Yleistä... 2 2 Rekisteröinti ja merkinnät... 2 2.1 Pentueen rekisteröinnin ehdot... 2 2.2 Kasvattaja... 3 2.3 Pentujen ja rekisteritodistusten 1 Yleistä... 2 2 Rekisteröinti ja merkinnät... 2 2.1 Pentueen rekisteröinnin ehdot... 2 2.2 Kasvattaja... 3 2.3 Pentujen ja rekisteritodistusten luovuttaminen... 3 2.4 Rekisteritodistukseen rekisteröinnin

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

METSÄKOKEET. 24.8. AVO, NUO ja noutotesti Iisalmi

METSÄKOKEET. 24.8. AVO, NUO ja noutotesti Iisalmi METSÄKOKEET 23.-24.8 AVO, NUO, noutotesti Multia Järjestäjä Keski-Suomen Kanakoiraharrastajat ry. Ylituomarina Tapio Ranta. Ilmoittautumiset 15.8. Jouni Määttä Nurmilinnuntie 2D 17, 02620 Espoo jouni.maatta@elisanet.fi

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.

Lisätiedot

NCL australiankarjakoirilla

NCL australiankarjakoirilla NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin

Lisätiedot

} Vastinkromosomit. Jalostusta selkokielellä. Miten niin voidaan jalostaa?

} Vastinkromosomit. Jalostusta selkokielellä. Miten niin voidaan jalostaa? Jalostusta selkokielellä Vuokatin jalostuskurssi 2015 Pirkko Taurén Miten niin voidaan jalostaa? Eri yksilöiden välillä on eroja Sukulaiset muistuttavat enemmän toisiaan kuin yksilöt keskimäärin Geenit

Lisätiedot

RALLY-TOKOKILPAILUJEN SÄÄNNÖT

RALLY-TOKOKILPAILUJEN SÄÄNNÖT RALLY-TOKOKILPAILUJEN SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 23.11.2013 Voimassa 1.5.2014 lähtien 1 RALLY-TOKON KILPAILUSÄÄNTÖ A. RALLY-TOKOKILPAILUN SÄÄNNÖT... 2 1. RALLY-TOKOKILPAILUJEN TARKOITUS...

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Suomen Noutajakoirajärjestön säännöt

Suomen Noutajakoirajärjestön säännöt Suomen Noutajakoirajärjestön säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Noutajakoirajärjestö r.y., ruotsiksi käännettynä Finlands Retrieverorganisation r.f. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Syyskokouksen pöytäkirja 2014

Syyskokouksen pöytäkirja 2014 Syyskokouksen pöytäkirja 2014 Suomen Bassetkerho ry:n sääntömääräinen syyskokous 29.11.2014 klo 14.00 Tampere, Sokos hotel Ilves. Läsnä: Simopekka Mäkinen Sari Karlsson Jyrki Karlsson Antti Nuutero Jaana

Lisätiedot

3.1 Oikeudet. 3.2 Rajoitukset

3.1 Oikeudet. 3.2 Rajoitukset DREEVERIEN AJOKOKEEN JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN SÄÄNNÖT ( DRAJ / DKAJ ) Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.0000 alkaen 1. Kokeiden tarkoitus Ajokokeiden tarkoituksena on dreeverin,

Lisätiedot

Kurssin yhteydessä käytännön harjoittelua maastossa tai erillinen maastokortintäyttöharjoitus

Kurssin yhteydessä käytännön harjoittelua maastossa tai erillinen maastokortintäyttöharjoitus Hirvenhaukkukoe Kurssin ohjelma ja koulutus Harjoitusarvostelut Kurssin yhteydessä käytännön harjoittelua maastossa tai erillinen maastokortintäyttöharjoitus Kokelasharjoittelut vähintään kahdessa kokeessa

Lisätiedot

KOIRAREKISTERIOHJE 2015

KOIRAREKISTERIOHJE 2015 KOIRAREKISTERIOHJE 2015 1 Määritelmät... 3 2 Yleistä... 5 3 Rekisteröinti ja merkinnät... 6 3.1 Pentueen rekisteröinnin ehdot... 6 3.2 Kasvattaja... 7 3.3 Pentujen ja rekisteritodistusten luovuttaminen...

Lisätiedot

Suomenajokoirien BLUP-indeksit. MMT Anna-Elisa Liinamo Kotieläintieteen laitos, Helsingin yliopisto

Suomenajokoirien BLUP-indeksit. MMT Anna-Elisa Liinamo Kotieläintieteen laitos, Helsingin yliopisto Suomenajokoirien BLUP-indeksit MMT Anna-Elisa Liinamo Kotieläintieteen laitos, Helsingin yliopisto Asiaa Osa 1: Indeksilaskennan yleiset perusteet Mikä on indeksi ja mikä on BLUP Miksi niitä lasketaan

Lisätiedot

METSÄKOKEET 24-25.8 AVO, NUO Kauhajoki 24.-25.8. AVO, NUO ja noutotesti Iisalmi 25.8. AVO, NUO Iisalmi 7-8.9 AVO, NUO + noutotesti Kuhmo Viiksimo

METSÄKOKEET 24-25.8 AVO, NUO Kauhajoki 24.-25.8. AVO, NUO ja noutotesti Iisalmi 25.8. AVO, NUO Iisalmi 7-8.9 AVO, NUO + noutotesti Kuhmo Viiksimo METSÄKOKEET 24-25.8 AVO, NUO Kauhajoki Järjestäjä KKK-HHS ry/pointterijaos. Myös voittajaluokan koirat voivat osallistua. Kilpailu on Pointtereitten metsämestaruuskilpailu, avoin myös muille roduille.

Lisätiedot

SUOMEN LANCASHIRE HEELER YHDISTYS RY

SUOMEN LANCASHIRE HEELER YHDISTYS RY 1 (5) SUOMEN LANCASHIRE HEELER YHDISTYS RY SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS AIKA 17.3.2013 klo 13.25 16.35 PAIKKA LÄSNÄ Työhuone Tuulensuu, Tuulensuuntie 10, 37800 Toijala Kati Hämäläinen Päivi Järvelä Anna

Lisätiedot

MH-LUONNEKUVAUKSEN SÄÄNNÖT

MH-LUONNEKUVAUKSEN SÄÄNNÖT MH-LUONNEKUVAUKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 25.11.2012 MH-LUONNEKUVAUKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 25.11.2012 1 YLEISTÄ Näitä Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben

Lisätiedot

1 Määritelmät Astutustodistus DNA-tunniste EJ-rekisteri ER-rekisteri Export Pedigree/Certified Pedigree FCI, Fédération Cynologique Internationale

1 Määritelmät Astutustodistus DNA-tunniste EJ-rekisteri ER-rekisteri Export Pedigree/Certified Pedigree FCI, Fédération Cynologique Internationale 1 Määritelmät... 2 2 Yleistä... 4 3 Rekisteröinti ja merkinnät... 5 3.1 Pentueen rekisteröinnin ehdot... 5 3.2 Kasvattaja... 6 3.3 Pentujen ja rekisteritodistusten luovuttaminen... 6 3.4 Rekisteritodistukseen

Lisätiedot

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Pohjanpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT Näyttelykarjis s. 2 Veteraani s. 3 Pentu s. 4 Kasvattaja s. 4-5 PK-karjis s. 6 PEKO-karjis s. 6 VEPE-karjis s. 6 Agility s. 7 TOKO-karjis s. 7 Rally-Toko s. 8 Säännöt on tarkistettu ja hyväksytty 18.10.2015

Lisätiedot

Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen Vuoden 2014 voitokkain -kilpailu

Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen Vuoden 2014 voitokkain -kilpailu Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen Vuoden 2014 voitokkain -kilpailu Suomen Englanninbulldoggiyhdistys jakaa vuosittain kiertopalkinnon Vuoden voitokkaimmalle bulldoggille, veteraanille, pennulle ja kasvattajalle

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla.

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla. Pistelaskusäännöt - NN-kilpailu 2017 Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa näyttelyissä käyneet ja pisteitä keränneet norfolkin- ja norwichinterrierit sekä niiden kasvattajat. Ainoastaan Suomen

Lisätiedot

1 VASTUUHENKILÖIDEN VALITSEMINEN JA EROAMINEN

1 VASTUUHENKILÖIDEN VALITSEMINEN JA EROAMINEN 1 VASTUUHENKILÖIDEN TOIMENKUVAT 1 VASTUUHENKILÖIDEN VALITSEMINEN JA EROAMINEN 1.1 Valitseminen ja toimikaudet Vuosikokous valitsee yhdistyksen hallituksen ja puheenjohtajan. Hallituksen jäsenen toimikausi

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta. TVA- Pori ry:n Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on TVA Pori ja sen kotipaikka on Pori Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

Ohjeita ensimmäiseen ajokokeeseen aikovalle

Ohjeita ensimmäiseen ajokokeeseen aikovalle Ohjeita ensimmäiseen ajokokeeseen aikovalle Sinunkin ajavan Beaglesi perinnölliset metsästysominaisuudet ovat jalostustoiminnan ansiota. Tuomalla Beaglesi ajokokeeseen annat oman arvokkaan panoksesi tämän

Lisätiedot