Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen osuus ELY-keskusten yhteiseen toimintakertomukseen vuodelta 2016

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen osuus ELY-keskusten yhteiseen toimintakertomukseen vuodelta 2016 ELY-keskuksen neuvottelukunta Ritva Saarelainen ja Janne Kärkkäinen

2 Tuloksellisuus ja toiminnan vaikuttavuus KEHA-keskus laatii tuloksellisuutta kuvaavat analyysit keskitetysti koko Suomen osalta. Tuloksellisuutta arvioidaan pitkälti samojen indikaattorien pohjalta kuin toiminnan vaikuttavuuttakin. ELY-keskusten yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavat tulostavoitteet on luokiteltu seuraaviin painopisteisiin: - Ihmiset ja yhteisöt - Yritykset ja elinkeinot - Ympäristö ja luonnonvarat

3 Ihmiset ja yhteisöt Pohjois-Karjalan ELY-keskus on osallistunut maakuntaohjelmaan kuuluvan Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta - Kulttuuri ja luovien alojen toimenpidesuunnitelman laadintaan ja toteuttanut siihen sisältyviä kulttuurin saavutettavuuden edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Edistetty kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden työllistymistä ja yrittäjyyttä sekä vahvistettu alueen kulttuurialan toimijoiden välistä yhteistyötä. Työelämä ohjelman verkostotoiminta on ollut vilkasta, tavoitteena alueen työorganisaatioiden uudistaminen. Elintarvikeketjun turvallisuuden ja vastuullisuuden osuuden osalta (96 %) jäätiin hieman tavoitteesta, puutteita oli lähinnä eläinten merkinnöissä.

4 Ihmiset ja yhteisöt Pohjois-Karjalassa pitkään jatkunut taantuma ja sitä seuraava avoimien työpaikkojen väheneminen on aiheuttanut sen, että työllisyystilannetta koskevat tavoitteet jäivät toteutumatta: - rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%): 28,4 (tav. 23) - virta yli 3 kk työttömyyteen (%): 41,6 (tav. 35) - virta yli 3 kk työttömyyteen, alle 25-v. (%): 32,6 (tav. 24) - vaikeasti työllistyvien määrä: 8018 (tav. 7100) - 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%): 43,4 (tav. 39) - 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%): 53,2 (tav. 52). Työllisyystilannetta koskevat tavoitteet jäivät toteutumatta yksittäisiä tavoitteita lukuun ottamatta koko Suomessa.

5 Yritykset ja elinkeinot Valtakunnallisten Työvoima- ja yrityspalvelujen (kasvupalvelut) alueellisen kokeilun hakemus laadittu ja hyväksytty v Tavoitteena 1000 uutta työpaikkaa (synnyttää milj. euroa aluetalouteen), vähentää työttömyyden hoidon kokonaismenoja 26 milj. euroa (10 % 260 milj. eurosta) Maakuntauudistuksen valmistelu (kasvupalvelut) Eri toimenpiteiden kautta syntyneiden yritysten määrää koskevaa tavoitetta (300) ei saavutettu. Starttirahakysyntä on vähentynyt jonkin verran (toteuma 220 kpl).

6 Yritykset ja elinkeinot Rahoitettu maaseutu- ja rakennerahaston varoin pk-yritysten kilpailukykyä, kasvua ja vientiä 19,4 milj. eurolla, joista ennakoidaan syntyvän yhteensä 104 milj. euron liikevaihtoa, josta viennin lisäystä 45 milj. euroa. Uusia työpaikkoja syntyy arviolta 643 kpl. Maaseuturahaston uusi tuki, alkavien yritysten perustamistuki, on ollut erityisen suosittu ja valtakunnallisestikin kärkitasoa. ELY-keskus on ollut osaltaan toteuttamassa Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimusta rahoittamalla Green Park yrityspuiston kehittämis- ja yrityshankkeita Maaseuturahastosta on tehty myönteinen rahoituspäätös itäsuomalaisesta kolmen maakunnan yhteisestä ympäristöhankkeesta.

7 Yritykset ja elinkeinot Team Finland ja Yritys-Suomi -verkostojen toimintojen kehittäminen etenivät suunnitelmien mukaisesti >> v alkaen alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön koordinaatio tehostuu (TF-koordinaattori). Vuodelle 2016 asetettu tavoite Team Finland palveluehdotusten määrälle saavutettiin. Team Finland alueellisena yhteistyönä järjestettiin useita asiakastilaisuuksia kansainvälistymistä kehittäville yrityksille. Käynnistettiin "Viennin tuplaaminen" -hanke osana TF -verkostoyhteistyötä, maakunnan yrityksiä hyvin mukana. EIP-toimenpidettä (Euroopan innovaatioryhmät) on tuotu esille eri toimenpitein. Valtakunnalliseen hakuun tuli useita hakemuksia Pohjois- Karjalasta. Innovaatioasiantuntijan työpanoksella on edistetty maaseuturahaston käyttöä innovaatiotoiminnassa.

8 Yritykset ja elinkeinot Elintarvikeala on pienessä kasvussa maakunnassa. ELY-keskuksen osarahoittamana on käynnistynyt PIKESin hallinnoima Tulevaisuuden elintarvikkeet -kehittämishanke. Innovaatiotoimintaa on edistetty maaseuturahaston teknisellä tuella: ma. aktivaattori tukemaan luonnonvara-alan innovaatiojärjestelmän kehittymistä. Toiminnalla saavutettiin hyviä tuloksia. Maatalouden kannattavuus on heikkoa, joten investoinnit maatiloilla ovat vähäisiä, erityisesti maidontuotanto vähentynyt. Maatalouden fosfori- (0.8 kg/ha) ja typpitase (31,7 kg/ha) kehittyivät tavoitteiden mukaisesti.

9 Ympäristö ja luonnonvarat Joensuun seudun alueellinen vesihuollon yleissuunnitelma valmistui ja vastaava suunnittelu Pielisen-Karjalassa eteni hyvin. Jänisjoen säännöstelysuositusten arviointi ja seurantaraportti valmistuivat, ja muut vesivarojen kestävän käytön edistämiseksi suunnitellut toimet rakennetuissa vesistöissä etenivät. Hydrologisen tiedon keskitettyyn hankintaan valmistauduttiin arvioimalla seurantaverkosto ja kunnostamalla rakenteita. Osallistuttiin valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita toteuttavan Circwaste-kiertotaloushankkeen käynnistämiseen alueella.

10 Ympäristö ja luonnonvarat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vuoden 2016 tulostavoitteet toteutuivat pääpiirteissään suunnitellusti. Alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksen tehtävissä tavoitteet saavutettiin varsin hyvin. Osallistuttiin strategisen maakuntakaavan laadintaan ja tehtiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa Pohjois-Karjalan rantarakentamista koskeva selvitys. Yhteistyössä liiton ja kuntien kanssa on laadittu alueidenkäytön tehtäviä koskeva toimintamalli. Kulttuuriympäristön hoitoon ja rakentamisen ohjaukseen liittyviä kaikkia tehtäviä ei voitu hoitaa asiantuntijaresurssin puuttumisen takia.

11 Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojelun tavoitteet saavutettiin hyvin. METSO-ohjelmaan tarjottuja kohteita on määrärahojen vähetessä seulottu entistä tiukemmin. Lajisuojelussa painopiste oli erityisesti suojeltavien perhosesiintymien suojelusuunnittelussa; kaavoituksen ohjauksessa korostuivat Natura-alueen norppakysymykset. Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja käytettävyyden parantamiseksi esitetyt tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti. Vesienhoidon toimenpiteet, kuten Freshabit LIFE IP- hanke Koitajoen ja Puruveden alueilla sekä muut kunnostushankkeet ja toimet vaelluskalakantojen elinolojen parantamiseksi etenivät. Jätevesineuvontatyötä hajaasutusalueilla jatkettiin ELY-keskuksen tukemana.

12 Ympäristö ja luonnonvarat Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta toteutettiin ostopalveluna, huolehtien valtakunnallisista ja alueellisista tarpeista. Vuoden 2016 seurantaohjelma toteutui 99 prosenttisesti. Ympäristöluvanvaraisten toimintojen valvontaohjelma toteutui suunnitellusti. Määräaikaistarkastuksia tehtiin 53 kpl. Merkittäviä ympäristövahinkoja ei tapahtunut. Poikkeuksellinen päästötilanne aiheutui talkkirikastamon nikkelintalteenottolaitoksella, jossa muodostuvasta sakasta havaittiin liukenevan ennalta arvioitua enemmän sulfaattia allas- ja purkuvesiin.

13 ELY-keskuksen henkilöstön ja henkilötyövuosien määrä Henkilöstön ja henkilötyövuosien määrä (ELY-keskus) Tulostavoite 2016 Henkilöstön lukumäärä Henkilötyövuosien määrä 148,74 91,89 89,10 Henkilötyövuosien määrä toimintamenoilta ao. vuonna (TA) 123,86 74,85 68,72 68,40 Henkilöstön lukumäärän %-muutos vuoden alusta -18,8 % -34,3 % -2,27 % Henkilötyövuosimäärän %-muutos vuoden alusta -9,6 % -38,2 % -3,4 % TA = tavoite sisältyy valtion talousarvioon Henkilötyövuodella tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylityötä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa. Yhden henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi.

14 ELY-keskuksen henkilöstön rakenne Henkilöstön rakenne (ELY-keskus) Henkilöstön lukumäärä (hlöä) Vakinaisten lukumäärä (hlöä) Naisten lukumäärä (hlöä) Miesten lukumäärä (hlöä) Kokoaikaisten lukumäärä (hlöä) Osa-aikaisten lukumäärä (hlöä) Määräaikaisten lukumäärä (hlöä) Palkkatuella työllistettyjen lukumäärä (hlöä) Määräaikaisten lukumäärä (ilman palkkatuella työllistettyjä) (hlöä) Vakinaisten %-osuus henkilöstöstä 85,8 86,4 86,05 Määräaikaisten %-osuus henkilöstöstä 14,2 13,6 13,95 Palkkatuella työllistettyjen %-osuus 0,7 0,0 0,0 henkilöstöstä Naisten %-osuus henkilöstöstä 57,5 53,4 54,65 Miesten %-osuus henkilöstöstä 42,5 46,6 45,35 Kokoaikaisten %-osuus henkilöstöstä 94,8 94,3 93,02 Henkilöstön Osa-aikaisten lukumäärä- %-osuus ja rakennetiedot henkilöstöstä koskevat kunkin vuoden lopun eli joulukuun 5,2 viimeisen päivän 5,7 tilannetta. 6,98

15 ELY-keskuksen henkilöstön VMBaron indeksit VMBaron tulostavoitteet (ELY-keskus) Tulostavoite 2016 Kokonaistyytyväisyysindeksi (TA) 3,38 3,37 3,50 3,5 Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä (1-5) Kehittymisen tuki: työpaikkakoulutusmahdollisuudet ja muut osaamisen kehittämistoimenpiteet (1-5) / 2016: Osaamisen ylläpidon ja parantamisen tuki 3,44 3,5 3,46 3,5 TA=tavoite sisältyy valtion talousarvioon