PÄÄTÖS Nro 102/10/2 Dnro ISAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 102/10/2 Dnro ISAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Harry Vilkman ASIA Höytiäisen vesialueen ruoppaaminen hakijan omistaman tilan Saponen RN:o 77:1 edustalla Polvijärven kunnan Kaianlahden kylässä ja töidenaloittamislupa HAKEMUS Hakija on aluehallintovirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt lupaa vesialueen ruoppaamiseen omistamansa tilan Saponen RN:o 77:1 edustalla Polvijärven kunnan Kaianlahden kylässä. Lisäksi hakija on pyytänyt oikeutta töiden aloittamiseen jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hakijan omistama tila sijaitsee Höytiäisen rannalla Murtolahden pohjukassa. Ruopattavan alueen pinta-ala on noin m 2, ja ruopattavien massojen määrä on noin m 3. Ruopattava alue on matalaa ruohottunutta rantaa, jonka maalaji on hienoa hiesua. Liettynyt ruohikko juuristoineen poistetaan noin 1,5 metrin syvyydelle nykyisestä Höytiäisen keskivedenkorkeudesta N ,30 m lukien. Ruopatut massat läjitetään tilaan liitetylle vesijättömaalle siten, että täytön korkeudeksi tulee noin N ,00 m. Ruopatun alueen reunoille asetetaan suodatinkangas ja sen suojaksi halkaisijaltaan 100 mm olevia seulanperäkiviä cm:n paksuudelta. Rantaan tehdään noin 1 5 metrin suojavyöhyke pengerryksellä, tarvittaessa kiviä hyväksi käyttäen massojen pitämiseksi läjityspaikalla. Läjitetty alue maisemoidaan loivaksi kumpareeksi niin, että pintavedet valuvat vesistöön. Alueelle istutetaan tämän jälkeen puita ja kasveja erillisen suunnitelman mukaisesti. Ruoppaaminen tehdään mekaanisesti kauharuoppaajalla jään päältä kevät- tai syystalvella jäätilanteesta riippuen. Joitakin töitä, muun muassa maan tasoitusta ja pengerryksiä, tehdään myös kesällä. Toimenpiteiden seurauksena rannan käytettävyys veneilyyn ja uimiseen paranee merkittävästi. Massat voidaan hyödyntää vesijättöalueen tukevoittamiseen. Rannan nykyinen käyttökelvottomuus estää tilan mielekästä käyttöä kesäaikaan.

2 2 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO JA MUISTUTUS Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on muistutuksessaan lausunut seuraavaa: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa, että tilaan RN:o 77:1 on vuoden 2007 vesijätön lunastustoimituksessa liitetty maa-alueena pikemminkin vesialueeksi luettavaa avoluhtaa. Suunniteltu läjitysalue sijaitsee suurelta osin tällä vesiympäristöön kuuluvalla luhta-alueella, jota halutaan muuttaa maa-alueeksi. Muistutuksen liitteenä 1 olevasta ilmakuvasta näkyy, että varsinaisen maa-alueen edustalla on aallokon muodostamia rantakerrostumia. Osassa niistä kasvaa puustoa ja ne saattavat olla jatkuvasti vedenpinnan yläpuolella. Näiden muodostumien ja varsinaisen maa-alueen välissä on kesäisin veden valtaamaa avointa rantaluhtaa, jota ei olisi tullut liittää maa-alueena tilaan RN:o 77:1. Muistutuksen liitteenä 2 on kuva suuremmasta ruoppausalueesta ("laguuni"). Alue on samantyyppistä kesäisin veden valtaamaa luhtaa, jota on muualla liitetty tilaan. Myös muistutuksen liitteessä 3 näkyvä pienempi ruoppausalue on avoluhtaa. Hakemuksen liitteenä 3 olevasta kartasta voidaan päätellä, että lunastustoimituksen rajankäynti on kokonaisuudessaan ollut kyseenalainen. ELY-keskus katsoo, ettei ruoppausmassojen läjittämiselle hakijan esittämälle alueelle tule myöntää lupaa. Ruoppausmassat tulee läjittää Höytiäisen säännöstelyn ylärajan (N ,67) yläpuoliselle maa-alueelle. Ruoppausmassat voidaan ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä siirtää maa-alueelle, jolloin vesiluonnon monimuotoisuutta lisäävä rantaluhta säilyy luonnontilaisena. Vesistöön työntyvä noin m 2 :n suuruinen pengerrysalue aiheuttaa myös vesimaiseman haitallista muuttumista, kun luonnontilainen rantavyöhyke peitetään ruoppausmassoilla. Täyttöpenger poikkeaa ympäristönsä muusta rantavyöhykkeestä, mikä korostaa siitä luonnon kauneudelle ja ympäristön viihtyisyydelle aiheutuvia haittoja. Yleistyessään tämän tyyppiset täyttöpenkereet aiheuttaisivat merkittävää haittaa vesiluonnon toiminnalle vesiluonnon monimuotoisuutta lisäävien luhta-alueiden vähentyessä sekä merkittäviä luonnon kauneutta vähentäviä muutoksia vesimaisemassa. Ruoppauksesta ja ruoppausmassojen läjityksestä rantavyöhykkeelle aiheutuu sellaista ympäristön turmeltumista, ettei normaalin asumiskäytössä olevan rantakiinteistön saama hyöty voi olla aiheutuvia haittoja suurempi. Ruoppausmassojen läjittäminen rantavyöhykkeelle on myös vesilain haitan välttämisperiaatteen vastaista. Töidenaloittamisluvan myöntämiselle ei ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen mielestä ole perusteita, riippumatta siitä, miltä osin hankkeelle mahdollisesti myönnetään lupa. ELY-keskuksen mielestä tavanomainen rantakiinteistöltä tapahtuva vesien käyttö olisi mahdollista järjestää toteuttamalla suunnitelluista ruoppauksista vain pienempi. Ruoppaamalla saadaan veneelle suojaisa paikka, ja kuten liitteen 1 ilmakuvasta näkyy, on ruopattavan alueen vieressä hiekkapohjaa uimarantaa varten. Kulku tulevaan

3 Hakijan selitys venerantaan voidaan järjestää pitkospuilla tai kapealla maa-aineksesta tehtävällä korotetulla polulla. Suurempaan ruopattavaan alueeseen ("laguuni") ei liity erityisiä luontoarvoja, eikä ELY-keskus ole ehdottomasti luvan myöntämistä vastaan myös tämän alueen ruoppaamiseksi. Ruoppaus saattaa olla kuitenkin tarpeeton ottaen huomioon pienempi ruopattava alue. Mikäli suurempi ruoppaus toteutetaan, voidaan venepaikka rakentaa todellisen maa-alueen reunaan, eikä kesäisin veden valtaamalle rantaluhdalle. Seulanperäkiveys on pääosin tarpeeton, kun ruoppausmassat läjitetään maaalueelle, eikä niitä tarvitse tukea kiveyksellä. Hakija vaatii muistutuksesta antamassaan selityksessä, että aluehallintovirasto katsoo, ettei ruoppaukselle ja rannan täytölle tarvita aluehallintoviraston lupaa, vaan ilmoitusmenettely kunnalle tai ELY-keskukselle riittää niin kuin muissakin tämän kokoluokan ruoppauksissa. Toissijaisesti vaaditaan, mikäli lupa kuitenkin katsotaan tarvittavan, että lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti. Lisäksi ELY-keskus tulee velvoittaa korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut lain mukaisine korkoineen. Hakijan tarkoituksena on tehdä Höytiäiseen rajoittuvasta lomarakennuspaikasta siihen tarkoitukseen paremmin sopiva ruoppaamalla vesialuetta noin m 2 :n alalta. Tällöin nostettavan aineksen määrä on m 3. Aines on tarkoitus sijoittaa alueen rantavyöhykkeelle, jolloin maanpinta siinä nousisi hieman ja olisi tonttialueena käyttökelpoinen. Läjitysaluetta tontilla on noin 900 m 2. Tilan rantaan on vuonna 1975 myönnetty rakennuslupa loma-asunnolle. Alueen käyttötarkoitus on siis jo muuttunut aikoja sitten lomatontiksi. Tilaan on liitetty vuonna 2007 noin m 2 vesijättöä. Vesijätön lunastustoimitus on lainvoimainen ja ranta-alue siis kuuluu kokonaisuudessaan tilaan eikä ole enää oikeudelliselta luonteeltaan vesijättöä. Vesialueen omistaja on antanut luvan ruoppaukseen eikä naapureilla ole ollut huomautettavaa asiasta. ELY-keskus on todennut, ettei ruoppauksesta sinänsä aiheudu vesilain mukaan kiellettyjä tai luvanvaraisia seurauksia. Tämän perusteella ja vesilain 1 luvun 30 :n säännös huomioon ottaen ei hankkeelle tarvita ruoppauksen osalta vesilain mukaista lupaa. Oman tontin täyttämiseen taas ei sovelleta vesilakia muuten kuin siltä osin, jos täyttämisestä aiheutuu vesilain 1 luvussa kiellettyjä seurauksia. Sellaisia seurauksia ei tässä tapauksessa vesialueelle aiheudu eikä niitä myöskään muistuttaja ole esittänyt aiheutuvan. Jos kuitenkin luvantarpeen katsotaan olevan olemassa, tulee lupa myöntää hakemuksen mukaisesti, koska hankkeesta ei ole näytetty aiheutuvan haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle. Hankkeen tarkoituksena on parantaa rantakiinteistön käytettävyyttä niin, että vesille pääsy, veneen säilyttäminen, laiturin rakentaminen, kalastaminen, veden ottaminen ja uiminen rannassa on mahdollista. Tontille on tarkoitus rakentaa kunnollinen loma-asunto, jossa tullaan viettämään huomattavasti aikaa. Tämän vuoksi ranta-alueen kunto, käytettävyys ja kauneus ovat tärkeitä. Ranta-alue vaikuttaa huomattavasti myös kiinteistön arvoon. Tällä hetkellä ranta-alueen ja vesistön käyttö ei ole loma-asunnolla mahdollista niiden huonon kunnon vuoksi. Lähialueilla ovat naapurit tehneet vastaavanlaisia ruoppauksia ilman, että niille olisi tarvittu aluehallintoviraston tai sen edeltäjän lupaa. 3

4 Järven ranta on mataloitunut ja täyttynyt pikku hiljaa 1970-luvulta lähtien ja muuttunut maa-alueeksi. Samanlaista rantaa alueella on huomattavan paljon. Syntymiseen on vaikuttanut järven säännöstely. Aikaisemmin rantaviiva alueella on ollut suora. Tämä ilmenee alueelta otetuista ilmakuvista ja kartoista. Muistutuksessa mainittua avoluhtaa ei alueella ole alun perin ollut, vaan se on syntynyt viime vuosikymmeninä. Rannan ruoppaus on järven tilalle myönteinen toimenpide ja se lisää järven käytettävyyttä ja parantaa sen tilaa. Ruoppausmassojen läjittäminen tilan rantavyöhykkeelle on niin ikään myönteinen toimenpide, koska se lisää rannan käytettävyyttä. Murtolahden ja Kaianlahden rannalla on runsaasti vastaavanlaista luhtaa niin kuin koko järvenkin rannoilla. Maankäyttö- ja rakennuslaki säätelee sitä, kuinka paljon ranta-alueille voidaan rakentaa. Pääsääntö on, että yli puolet rannoista on jätettävä vapaa-alueiksi. Näillä alueilla tulee rantaluhta säilymään. Höytiäisen rannat ovat hyvin harvaan rakennettuja ja avoluhtaa on paljon. Myös nyt kyseessä olevan ruoppauksen ja täytön jälkeen Saposen tilan rannalle tulee jäämään avoluhtaa. Hakijan hanke ei loukkaa yksityistä etua. Yleisen edun loukkauksena tulisi kysymykseen lähinnä luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Kun otetaan huomioon hankkeen vähäisyys ja pienialaisuus, ei sen voida katsoa sanottavasti loukkaavan yleistä etua. Hankkeen toteuttaminen parantaa lomakiinteistön käytettävyyttä monella tapaa, parantaa maisemaa sekä lisää kiinteistön arvoa. Luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa. Huomioon tulee ottaa myös kiinteistönomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus. ELY-keskuksen vastaselitys ELY-keskus toteaa vastaselityksessään, että ruoppaus ja ruoppausmassojen läjitys on hankekokonaisuus, eikä sitä voi luvan tarpeen ja luvan myöntämisen edellytysten harkinnassa pilkkoa. Vedenkorkeuden vaihtelun alainen rantavyöhyke on osa vesiympäristöä sekä maisemallisesti että ekologisesti. Hankekokonaisuudesta aiheutuu selvästi muuttamiskiellon tarkoittamia seurauksia vesiympäristössä. Väitteet siitä, että hanke lisää luonnon monimuotoisuutta ja on järven tilalle myönteinen toimenpide, eivät pidä paikkaansa. Ruoppausmassojen läjitys ajoittain veden alla olevalle luhdalle muuttaa alueen maa-alueeksi, jolloin vesiekologisesti tärkeä elinympäristö häviää. Tämä luonnollisesti köyhdyttää vesiluonnon monimuotoisuutta. Lisäksi rantavyöhykkeelle rakennettava täyttöpenger muuttaa vesimaisemaa haitallisesti. ELY-keskus katsoo, että avoimen luhta-alueen liittäminen hakijan tilaan ei sulje vesilain soveltamista pois, eikä tuota oikeutta aiheuttaa muutoksia vesiympäristössä. ELY-keskuksella ei ole hakijan vastineen johdosta syytä muuttaa aiemmin muistutuksessaan lausumaansa. ELY-keskus katsoo, että hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaa haittaa pienempi. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Harry Vilkmanille luvan vesialueen ruoppaamiseen Saposen tilan RN:o 77:1 edustalla ja ruoppausmassojen läjittämiseen Saposen tilan ranta-alueelle Polvijärven kunnan Kaianlahden kylässä. 4

5 LUPAMÄÄRÄYKSET Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan jäljempänä määräys. Aluehallintovirasto hylkää töidenaloittamisluvan myöntämistä koskevan pyynnön. Aluehallintovirasto hylkää hakijan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan pyynnön. 1. Ruoppaaminen ja ruoppausmassojen läjitys tehdään hakemuksen liitteenä olevien, päivättyjen ruoppausaluekartan 1:1 000 ja leikkauspiirroksen 1:200 mukaisesti. 2. Ruoppaaminen tulee tehdä suunnitelman mukaisesti välisenä aikana siten, että vesistön samentuminen jää mahdollisimman vähäiseksi ja ettei muuta vesistön käyttöä tarpeettomasti vaikeuteta. 3. Ruoppausmassat on sijoitettava Saposen tilan maa-alueelle ja suojattava pintarakenteella niin, että niistä ei pääse samentumista aiheuttavia maa-aineksia vesistöön. Massat on muotoiltava ympäristöön sopivaksi, ja työalue on viimeisteltävä asianmukaisella tavalla mahdollisimman pian. Läjitysalueen vesistönpuoleinen reuna on vahvistettava suunnitelman mukaisesti kivipengerryksellä ja läjitetyt massat on peitettävä liettymättömällä kivennäismaaaineksella siltä osin kuin läjitys sijoittuu ylivedenkorkeuden N ,67 m alapuolelle. 4. Töiden aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja on hyvissä ajoin ilmoitettava kirjallisesti Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Töiden päätyttyä on ruoppausalueen ympäristö ja läjitysalueet siistittävä, viimeisteltävä ja maisemoitava ympäristöön soveltuviksi. Rakenteet on pidettävä luvan mukaisessa kunnossa. 6. Työt on tehtävä neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 7. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois- Karjalan elinkeino-, liikenne- ympäristökeskukselle sekä Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa valmistumisesta lukien. 8. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun sitä vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lain- 5

6 voiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 6 PERUSTELUT Luvan myöntämisen oikeudellisista edellytyksistä on säädetty vesilain 2 luvun 6 :ssä. Sanotun lainkohdan 1 momentin mukaan, jos rakentaminen, ottamalla huomioon mitä 2 luvun 3 :ssä ja samassa luvussa jäljempänä on säädetty, ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, voidaan lupa myöntää, mikäli yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä tai muuta hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Pykälän 2 momentin mukaan, jos rakentamisesta edellä mainittujen säännösten mukaisesti toteutettuna aiheutuu pykälän 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai rakentamiseen ei muutoin pykälän 1 momentin nojalla voida myöntää lupaa, luvan myöntämisen edellytyksenä on, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Suunnitelman mukainen rannan edustan vesialueen ruoppaaminen ja Saposen tilaan RN:o 77:1 vesijättöalueena liitetyn alueen käyttö ruoppausmassojen läjitysalueena ovat tarpeen Saposen tilan rannan mataluus ja ruovikkoisuus huomioon ottaen vesille pääsyn ja rantautumisen helpottamiseksi sekä muutoinkin tilan virkistyskäytön edellytysten parantamiseksi. Hanke ei loukkaa yksityistä etua, kun vesialueen ja naapuritilojen omistajat ovat antaneet toimenpiteille suostumuksensa ja kun toimenpiteet toteutetaan lupamääräysten mukaisesti. Yleiselle edulle aiheutuva haitta ilmenee luonnon monimuotoisuuden vähenemisenä ja vesimaiseman muuttumisena, koska ruoppausalueen ja Saposen tilaan lunastetun ja liitetyn vesijättöalueen rantaluhta ei säily luonnontilaisena. Aluehallintovirasto arvioi yleiselle edulle aiheutuvan haitan kuitenkin suhteellisen vähäiseksi, kun otetaan huomioon rantaluhdan pieni koko suhteessa Murtolahden ja Höytiäisen alueeseen laajemmin. Aluehallintovirasto katsoo, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Siten luvan myöntämisen edellytykset hankkeelle täyttyvät. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan hakijan vaatimuksen johdosta todetaan, että asianosaiset vastaavat vesilain 16 luvun 27 :n 1 momentin mukaan pääsääntöisesti omista kuluistaan eikä asian käsittelyssä ole myöskään ilmennyt 2 momentissa mainittuja perusteita kulujen korvaamiselle. Hakijan pyyntö saada aloittaa työt jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista hylätään, koska hakija ei ole esittänyt sellaisia syitä töiden kiireelliseen käynnistämiseen, että töidenaloittamislupa voitaisiin myöntää vesilain 2 luvun 26 :n 1 momentin 1) tai 2) kohdan perusteella.

7 7 Lausunto muistutuksesta LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksen hylkäämistä läjitysten osalta koskeva vaatimus on hylätty edellä kerrotulla perusteella. Vesilain 2 luvun 3, 6, 11 ja 26 sekä 16 luvun 27 Päätöksestä peritään käsittelymaksu 250 euroa. Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009).

8 8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Esko Vaskinen Esa Meriluoto Asian on ratkaissut Esko Vaskinen. Asian on esitellyt Esa Meriluoto. EM/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh

9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.