40. (26.02 ja 34.07) Maahanmuutto

Transkriptio

1 40. (26.02 ja 34.07) Maahanmuutto S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriön hallinnonalalle kootaan maahanmuuttopolitiikka ja -hallinto. Maahanmuuttoviraston tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita. Maahanmuuttovirasto ylläpitää myös ulkomaalaisrekisteriä ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille. Sisäasiainministeriö vastaa kotouttamisen yhteensovittamisesta, mutta sen edistäminen on usean hallinnonalan vastuulla. Sisäasiainministeriön pääluokan lisäksi merkittävimmin maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen, rasismin ehkäisyyn sekä työperusteiseen maahanmuuttoon kohdentuvaa määrärahaa sisältyy työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetusministeriön pääluokkiin. Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuuttajien kotouttamisen sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen järjestämisestä. Alueellinen vastuu tehtävistä on työvoima- ja elinkeinokeskuksilla. Kunnat vastaavat maahanmuuttajien vastaanoton järjestämisestä osittain sekä yhteiskuntaan että työelämään kotouttamisesta. Työvoimatoimistot huolehtivat yhdessä työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa tarvittavien työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä maahanmuuttajille. Vastuunjako ja toimenpiteet järjestetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettuun lakiin (493/1999) perustuen. Lakiin valmistellaan hallitusohjelman edellyttämät muutokset. Maahanmuuttopolitiikka Tavoitteena on, että maahanmuuttopolitiikan valmistelu on yhtenäistä, kokonaisvaltaista ja aktiivista. Maahanmuuttopolitiikalla edistetään laillista maahanmuuttoa, annetaan kansainvälistä suojelua ja torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa sekä edistetään kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita. Lisäksi edistetään syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden periaatteiden toteutumista. Maahanmuuttopolitiikassa toteutuvat ihmis- ja perusoikeudet. Maahanmuuttohallinto on hyvin toimivaa, noudattaa hyvän hallinnon periaatteita ja takaa asiakkaiden oikeusturvan. Toteutetaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimenpidekirjaukset ja valmistellaan työperäisen maahanmuuton toimenpideohjelma. Ensimmäisessä vaiheessa asetetaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimeenpanon seurantaryhmä. Työperusteisesti maahan muuttaville ja heidän perheenjäsenilleen tarjotaan heidän tarvitsemaansa opastusta hallitusohjelmassa mainitun opastusjärjestelmän avulla. Lyhennetään kansalaisuuteen vaadittavaa oleskeluaikaa ja helpotetaan Suomeen jääneiden opiskelijoiden kansalaisuuden saamista. Vaikutetaan siihen, että EU-maiden maahanmuuttopolitiikka pystytään sovittamaan entistä paremmin yhteen kehitysja ihmisoikeuspolitiikan ja EU-maiden oman työvoimapolitiikan tarpeisiin. EU:ssa pyritään yhteiseen maahanmuuttoja turvapaikkapolitiikkaan muun muassa harmonisoimalla lainsäädäntöä. Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta säädösten valmistelussa. EU:ssa hyväksytyt säädökset saatetaan kansallisesti voimaan määräajassa. Suomeen valittavat kiintiöpakolaiset valitaan henkilöistä, joilla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston, UNHCR:n antama pakolaisen asema. Sisäasiainministeriö valmistelee yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa valtioneuvostolle esityksen pakolaiskiintiön alueellisesta kohdentamisesta. Kiintiöön valittavat henkilöt pyritään valitsemaan sen vuoden aikana, jona kiintiöstä on päätetty. Sisäasiainministeriö huolehtii osaltaan ihmiskaupan kohteeksi joutuneiden auttamisesta ja toimeentulosta ja edistää heidän toipumistaan, kotoutumistaan ja toimintakykyään sekä turvallista paluutaan. Kunnille voidaan maksaa korvausta palvelujen järjestämisestä niiden ihmiskaupan uhrien osalta, jotka asuvat kunnassa. Hallitusohjelman mukaisesti ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävää ns. etsivää työtä ja neuvontatyötä tekevien järjestöjen rahoitus siirretään valtionavun piiriin. Vastaanottotoiminta ja siihen liittyvät korvaukset Arvio vastaanoton piiriin tulevien maahanmuuttajien määrästä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Pakolaiskiintiö Maahan saapuneet pakolaiset kiintiöpakolaiset perheenyhdistämiset oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat Pakolaisia laskennallisten kuntakorvausten piirissä Uudet turvapaikanhakijat Turvapaikanhakijoita rekisteröitynä keskimäärin vuodessa Ent. Neuvostoliiton alueelta olevat paluumuuttajat Tavoitteena on, että turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten asukaspaikkamäärä vastaa vaihtelevaa majoituskapasiteetin tarvetta. Vastaanottokeskusmajoituksen tavoitteet ja tunnusluvut Majoituspaikat keskimäärin/vuosi Käyttöaste, vähintään % 78, Positiivisen päätöksen saaneet, hlöä Odotusaika vastaanottokeskuksissa, (kk 1) ) 3,3 2 2 Pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin ja paluumuuttajiin liittyvät korvaukset (1 000 euroa) tilinpäätös talous Pakolaisten vastaanotto Laskennalliset korvaukset kunnille Muut korvaukset kunnille Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Muut pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden menot Korvaukset kunnille ent. Neuvostoliiton alueelta tulevien paluumuuttajien menoihin Paluumuuttajien muuttovalmennus Yhteensä Kotoutuminen Kotoutumisen lähtökohtana on sen kaksisuuntaisuus. Kotouttamisen vaikuttavuutta, ohjausta sekä seurantaa tehostetaan ottamalla käyttöön laajapohjainen etnisten suhteiden ja kotouttamisen puiteohjelma. Alueellisia ja paikallisia kotouttamisohjelmia ja muita kotoutumisen edistämiseen liittyviä suunnitelmia ohjataan puiteohjelmalla. Puiteohjelman valmistelussa otetaan huomioon peruspalveluohjelma ja -budjetti sekä PARAS-hankkeen tulokset ja eteneminen. Yksilöllistä kotoutumista edistetään kotoutumissuunnitelmilla. Kotouttamisohjelmille ja kotoutumissuunnitelmille kehitetään laatukriteerit. Työn taustalla ovat erillisselvitykset maahanmuuttajien palvelutarpeista ja niiden kustannuksista sekä valtion ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. 1) Majoituspaikka vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa on riippuvainen turvapaikkahakemusten käsittelyajoista ja siihen mahdollisesti liittyvän valitusprosessin kestosta, sekä kuntaan sijoittamiseen tai maasta poistumiseen kuluvasta ajasta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa maahanmuuttajiin ja kotouttamiseen kohdennetaan määrärahaa merkittävimmin momentilta Opetusministeriön pääluokassa määrärahaa kohdennetaan monikulttuurisuuden tukemiseen ja rasismin vastaiseen työhön momenteilta ja Sisäasiainministeriö huolehtii yhdessä opetusministeriön kanssa rasismin ehkäisystä sekä hyvien etnisten suhteiden edistämisestä. Rahastot Sisäasiainministeriö on Euroopan pakolaisrahaston, Euroopan kotouttamisrahaston ja Euroopan paluurahaston hallinnointi- ja vastuuviranomainen Suomessa. Euroopan pakolaisrahaston kautta tuetaan ja edistetään jäsenvaltioiden toimia, jotka koskevat pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamista ja siitä aiheutuvien seurausten kantamista. Kotouttamisrahaston tarkoituksena on tukea sellaisia kolmansien maiden kansalaisten ensi vaiheen kotouttamiseen liittyviä toimenpiteitä, jotka eivät kuulu Euroopan sosiaalirahaston soveltamisalaan. Kotoutumista tuetaan lisäksi EU:n Progress-ohjelman rahoituksella. Paluurahaston yleisenä tavoitteena on tukea jäsenvaltioiden palauttamismenettelyjen hallinnointia. Palauttamismenettelyjen hallinnointi sisältää yhdenmukaisten palauttamissuunnitelmien kehittämisen. Näillä suunnitelmilla pyritään tukemaan kolmansien maiden kansalaisten vapaaehtoista paluuta ja tarvittaessa pakkoon perustuvia palauttamistoimia humanitaarisia periaatteita noudattaen ja ihmisarvoa kunnioittaen. Suunnitelmiin voi sisältyä myös toimenpiteitä, joilla helpotetaan toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä. Vuosina Suomen idaan saavan edellä mainituista rahastoista noin 3,7 milj. euroa. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Sisäasiainmisteriöön muodostetaan vuoden alussa maahanmuuttopolitiikasta ja -hallinnosta vastaava kokonaisuus. Sisäasiainministeriön pääluokkaan siirretään työministeriön pääluokasta mm. momentit, jotka koskevat turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa valtion osalta, paluumuuttajien muuttovalmennusta sekä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa. Alueellinen vastuu tehtävistä on työvoima- ja elinkeinokeskuksilla. Kunnat vastaavat osaltaan maahanmuuttajien vastaanoton järjestämisestä ja heidän yhteiskuntaan ja työelämään kotouttamisesta. Sisäasiainministeriön tavoitteena on, että maahanmuutto on hallittua; laillista maahanmuuttoa edistetään ja kansainvälistä suojelua annetaan sitä tarvitseville. Työperusteista maahanmuuttoa edistetään, samoin maahanmuuttajien kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita. Valiokunta pitää tärkeänä maahanmuuttopolitiikan ja -hallinnon kokoamista yhteen, mikä edesauttaa maahanmuuttopolitiikan valmistelun yhtenäisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta. Valiokunta korostaa maahanmuuttohallinnon hyvää toimivuutta, hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista ja asiakkaiden oikeusturvan takaamista. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä Suomen osallistumista aktiivisesti EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämiseen. T u r v a p a i k a n h a k i j o i d e n k a t o a m i n e n. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota turvapaikanhakijoiden katoamiseen, joka on yksi laittoman maahanmuuton muoto ja esimerkki laillisten maahantulokeinojen väärinkäytöstä ja maahantulosäännösten kiertämisestä. Kadonneiden määrä oli viime vuonna 28 prosenttia turvapaikkahakemuksen jättäneistä. Määrä on vähentynyt vuoteen 2005 verrattuna, johtuen lähinnä Dublin-menettelyn (eli turvapaikanhakijan palauttaminen saapumisjäsenmaahan) ja Eurodac-sormenjälkirekisterin käytön tehostumisesta. Valiokunta pitää myönteisenä, että Suomessa on lisäksi rakennettu viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöverkosto ja toimintaohjelma, jonka mukaan toimitaan eri maahantulotilanteissa. Siten mahdolliset ihmiskaupan uhrit tunnistetaan tehokkaammin ja laitonta toimintaa johtavat henkilöt pyritään saamaan kiinni mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Valiokunta pitää tärkeänä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjuntaa sekä sitä, että etsitään tehokkaita keinoja ilmiön estämiseksi. Valiokunta korostaa kuitenkin, että suurin osa vastaanoton piirissä olevista on selkeästi turvapaikkaa hakeneita, joiden vastaanottoprosessi sujuu asianmukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 01. ( ) Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n rahoittamiin hankkeisiin sekä Maahanmuuttovirasto 2) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen. S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet: Tuotokset Päätökset Panokset Toimintamenot (1 000 ) Henkilötyövuodet Tehokkuus Toiminnallinen tuloksellisuus tuottavuus (päätöstä/htv) 2) taloudellisuus (nettomenot /päätös) maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) Päätöksenteko Vireille tulleet ja ratkaistut asiat Päätöksenteko on nopeaa ja oikeusvarmaa. Päätösten määrä vastaa vähintään vireille tulleiden asioiden määrää. Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat pidetään vähintään saavutetulla tasolla. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Tavanomaiset soveltamiskysymykset linjataan. Vireille tulleet Ratkaistut Vireille tulleet Ratkaistut Vireille tulevat Ratkaistut Maahanmuutto työntekijän oleskelulupa opiskelijan oleskelulupa muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu) Maasta poistaminen Kansainvälinen suojelu turvapaikka pakolaiskiintiö matkustusasiakirjat Kansalaisuus kansalaisuushakemukset Yhteensä ) Uuden ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmän (UMA) käyttöönotto saattaa tilapäisesti vaikuttaa käyttöönottovaiheessa Ulkomaalaisvirastossa tehtävien päätösten määrään. Alustavan n mukaan vaikutus koko viraston päätösmäärään on 3,1 % vuonna, 2,2 % vuonna ja 4,7 % vuonna Vuonna vaikutukset kohdistuvat lähinnä oleskelupäätösten määrään ja vuonna kansalaisuus- ja turvapaikkapäätösten määrään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Käsittelyaika keskimäärin (vrk) Maahanmuutto työntekijän oleskelulupa oleskelulupa, opiskelija Kansainvälinen suojelu turvapaikka (kaikki) tavallinen menettely nopeutettu menettely Kansalaisuus kansalaisuushakemukset (kaikki) kansalaisuushakemukset (ns. selvät) kansalaisuushakemukset (ns. muut) Ratkaistut/vireille tulleet (%) Ulkomaalaisrekisterin ylläpito ja prosessien sähköistäminen Ulkomaalaisrekisteri tarjoaa luotettavan ja ajantasaisen asianhallinta- ja tietopalveluvälineen ulkomaalaisasioiden toimintaympäristölle. Ulkomaalaisrekisterin tekninen toimivuus oli 99,8 % vuonna ja sen idaan säilyttävän tasonsa myös vuosina ja. Ulkomaalaisrekisterin ylläpito Toiminnallisten päätösprosessin sähköistämistyötä jatketaan. Panokset Toimintamenot (1 000 ) Henkilötyövuodet Maahanmuuttoviraston tukitoiminnot Maahanmuuttovirasto tuottaa ajankohtaisia tilastotietoja ja tietoja ulkomaalaislain ja kansalaisuuslain soveltamisesta ja muusta toiminnastaan siten, että ministeriöllä on käytettävissään kotimaisen politiikan ja EU-politiikan Maahanmuuttoviraston tukitoiminnot valmistelun, toiminnan suunnittelun sekä EU:n ja kansainvälisen tilastoyhteistyön edellyttämät tiedot. Maahanmuuttoviraston tukiprosesseja tehostetaan sähköistämällä sekä yhteistyöllä sisäasiainministeriön palvelukeskuksen kanssa. Viestintä on avointa ja aktiivista. Panokset Toimintamenot (1 000 ) Henkilötyövuodet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Henkisten voimavarojen hallinta Henkiset voimavarat Henkilötyövuodet Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 10,7 10,0 9,0 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,20 3,20 3,30 Momentin mitoituksessa on otettu huomioon viiden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talous Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus 503 Tasokorotus 700 Uusi palkkausjärjestelmä 30 Siirto 3 htv momentille Siirto momentille Siirto momentille Siirto momentille Muut muutokset 287 Yhteensä Momentin nimike on muutettu. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousesityksen euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Vuoden alussa perustettavan Maahanmuuttoviraston tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita. Lisäksi se tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille. Ulkomaalaisvirasto sulautuu Maahanmuuttovirastoon. Uuden viraston perustaminen nostaa esiin myös sähköisten järjestelmien kehittämisen ja niiden yhteensovittamistarpeen. Majoitus- ja ulkomaalaisrekisterin nykyinen hajautettu järjestelmä ei tarjoa edellytyksiä luotettavalle tietojenvaihdolle. Lisäksi kahden samankaltaisen rekisterin päällekkäinen käyttö ei ole vastaanottokeskuksien resurssien optimaalista käyttöä. Yhteensovitetun järjestelmän investointikustannuksen on itu olevan noin euroa. Säästöjen idaan kuitenkin maksavan aiheutuneet kustannukset takaisin muutamassa vuodessa. Ulkomaalaislain 65 :n mukaan Ulkomaalaisvirasto voi varata perhesiteen perusteella oleskelulupaa haettaessa hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla. Kyse on hakijan oikeusturvasta ja testeihin osallistuminen on vapaaehtoista. Virastolle on osoitettu määräraha 200 testin tekemiseen. Tarve on kuitenkin vähintään testaukseen vuosittain. Aiheutuva lisäkustannus on euroa, jota ei ole otettu huomioon talousesityksessä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Valiokunta pitää uuden viraston perustamista perusteltuna. Valiokunta pitää myös tarpeellisena yhdistetyn majoitus- ja ulkomaalaisrekisterin kehittämistä ja sitä, että DNA-tutkimuksia voidaan tehdä riittävä määrä. Valiokunta lisää momentille euroa käytettäväksi erityisesti edellä mainittuihin tarkoituksiin. talous IV lisätalous talous tilinpäätös ( ) Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta valtion osalta (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) annettuun lakiin perustuen: 1) valtion vastaanottokeskusten toimintamenojen maksamiseen, 2) vastaanottokeskusten järjestämissä toimenpiteissä olevien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen ja Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen, 3) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, 4) turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeusapupalvelujen hankkimiseen, 5) ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminnan rahoittamiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään ns. etsivään työhön ja neuvontatyöhön, 6) pakolaisten maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, 7) kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunnan kustannuksiin, 8) rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen, seurantaan ja syrjinnän vastaiseen koulutukseen ja 9) kotoutumista edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 103 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) järjestää pakolaisten maahantulomatkat ostopalveluna. Sopimus sisältää matkustusta varten tehtävän terveystarkastuksen. IOM saa tukea myös vuokrakuluihin ja palkkauksiin. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten kuljetusten aikana tarvittavat lääkäripalvelut. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoivat valtion vastaanottokeskukset Oulussa ja Joutsenossa. Toiminta voi sisältää asumisen järjestämisen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muun tarpeellisen huolenpidon lisäksi muita uhrin tarvitsemia tukipalveluja ja erityispalveluja sekä turvallisuudesta huolehtimisen. Määrärahan itu käyttö Ministeriön vastaanottokustannukset ja sopimukset Valtion vastaanottokeskusten toimintamenot Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus 117 Uusi palkkausjärjestelmä 13 Vastaanottokeskuskapasiteetin sopeuttaminen -269 Muut muutokset -13 Yhteensä -152 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousesityksen euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. talous IV lisätalous II lisätalous talous tilinpäätös ( ) Paluumuuttajien muuttovalmennus (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 :n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen, 2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin sekä 3) enintään asiantuntijapalkkioiden maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Ulkomaalaislain 48 :n perusteella oleskelulupaa Suomesta hakevalta edellytetään todistusta Suomen viranomaisen järjestämän kielitutkinnon hyväksytystä suorittamisesta, jollei paluumuuttovalmennukseen tai kielitutkinnon osallistumista ole pidettävä hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Oleskelulupa myönnetään myös varsinaisen hakijan perheenjäsenelle sekä hänen huollettavanaan olevalle lapselle, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta ennen oleskeluluvan myöntämistä hakijalle. Muuttovalmennusta annetaan myös varsinaisen hakijan perheenjäsenille. Tutkintosuoritusten puhumisen ja kirjoittamisen inti tapahtuu kerran vuodessa. Arvioitavaksi tulee noin suoritusta. Suomen tai ruotsin kielen taidon on vastattava Euroopan neuvoston yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen kielitaidon intiasteikon taitotasoa A 2. Asiantuntijapalkkioina maksetaan kielikokeen ijien matkakustannuksia ja palkkioita sivukuluineen. Määrärahan itu käyttö Paluumuuttovalmennus Kielikokeen järjestäminen Asiantuntijapalkkiot Yhteensä talous II lisätalous talous tilinpäätös ( ) Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston määräämin perustein (512/1999) entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen kustannusten sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannusten korvaamiseen kunnille. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Korvausten piiriin kuuluu henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 45 :n tai 47 :n 1 momentin perusteella. Suomeen muuttaneille maksetaan toimeentulotukea puolen vuoden ajalta maahan saapumisesta. Toimeentulotukea voidaan maksaa viisi vuotta sen vuoksi ettei henkilö maahanmuuttoon liittyvän asemansa vuoksi voi saada eläkettä tai muuta sosiaaliturvaetuutta. Lisäksi korvataan kunnille noin 170 henkilön pitkäaikaisesta hoidosta ja huollosta aiheutuneita kustannuksia. Korvaukset maksetaan kunnille jälkikäteen. Määrärahan itu käyttö Toimeentulotuki 6 kk Toimeentulotuki 5 v Erityiskustannukset Heimoveteraanit Yhteensä talous II lisätalous talous tilinpäätös ( ) Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston määräämin perustein (512/1999): 1) pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä ja sosiaali- ja terveydenhuollosta kunnille aiheutuvien kustannusten laskennallisiin korvauksiin, 2) toimeentulotuen, tulkkipalvelujen ja erityiskustannusten korvaamiseen sekä paluumuutosta aiheutuviin menoihin, 3) kunnille, kuntayhtymille ja yhteisöille niiden ylläpitämien turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten, ryhmä- ja perheryhmäkotien, tulkkikeskusten sekä muihin tarvittaviin menoihin, 4) turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeusapupalvelujen hankkimiseen, 5) vastaanottokeskusten järjestämissä toimenpiteissä olevien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen, 6) toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen ulkomaalaisille, jotka on otettu säilöön ulkomaalaislain (301/2004) :n perusteella sekä 7) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palveluiden järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Vuoden pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. S e l v i t y s o s a : Pakolaisista maksettavien korvausten piirissä olevien henkilöiden määrä idaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän ja talousvuodelle esitetyn n perusteella. Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Lisäksi kunnilla on mahdollisuus hakea TE-keskukselta korvausta muiden kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä. Määrärahan itu käyttö Laskennalliset korvaukset pakolaisista (4 244 henkilöä/0 6 v , muut ) Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset toimeentulotuki (2 380 /vuosi/henkilö) erityiskustannukset (1 413 /vuosi/henkilö) tulkkipalvelut (1 018 /vuosi/henkilö) korvaukset alaikäisten huollosta (6 954 /vuosi/ henkilö) muut kulut (esim. alaikäisten edustus) Korvaukset pakolaisista yhteensä Turvapaikanhakijoiden kustannukset ( / vuosi/henkilö) Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeusapupalvelut Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen Kahden vastaanottokeskuksen lakkauttaminen Muut muutokset 125 Yhteensä talous II lisätalous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9