Asiakirjat kokonaisuudessaan vastineen liitteenä.

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU TAMPEREENTIE 9-13 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAEHDOTUSVAIHEEN NÄHTÄVILLÄOLO KAAVANLAATIJAN VASTINEET LAUSUNTOIHIN Nämä vastineet perustuvat Arkkitehtitoimisto Juha Koskela Oy:n laatiman päivätyn Hämeenlinnan Tampereentie 9-13 asemakaavaehdotuksesta pyydettyihin lausuntoihin. Asiakirjat kokonaisuudessaan vastineen liitteenä. 1. Lausunto, Museovirasto (päivätty ) Museovirasto on antanut kyseisen kaavan luonnoksesta lausunnon (Dnro 514/303/2011), joka oli kirjattu asemakaavamuutoksen päivättyyn selostukseen. Selostuksessa annetut kaavan laatijan vastineet lausuntoon eivät tyydytä Museovirastoa. Museovirasto painottaa kaava-alueen maakuntakaavan mukaista aluemerkintää Cs (keskustatoimintojen alue, jolla on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä) ja merkintään liittyvää suunnittelumääräystä: Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen kaupunkikuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Museovirasto viittaa lausunnossaan yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39 2 mom. 8. kohta) säädettyihin vaatimuksiin rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimisesta. Lausunnossa todetaan myös seuraavasti: Koska asemakaavoitettavalla alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 54 ). Museovirasto toteaa lausunnossaan pitävänsä esitettyä asemakaavaehdotusta sekä maakuntakaavan suunnittelumääräyksen että maankäyttö- ja rakennuslain 39 ja 50 :n vastaisena eikä näin hyväksy nykyisen kaavaehdotusluonnoksen mukaista kolme- ja viisikerroksista rakentamista linnanpuoleisen kadun varteen (Tampereentie). Lausunnossa todetaan, että asemakaavaehdotuksessa ei ole huomioitu kaupunki- ja maisemakuvaa kaava-alueen sijainnin huomioiden riittävällä tavalla. Museoviraston toteaa lausunnossaan esitellyn kaavaratkaisun mukaisen suunnittelualueen tuovan lähiörakentamista linnan lähituntumaan. Lausunnossa viitataan MRL 9 :ään, jonka mukaan kaavan vaikutukset on selvitettävä koko siltä alueelta, jolle kaavan arvioidaan olennaisesti vaikuttavan.. Museoviraston lausunnossa todetaan: 1

2 Kaavaehdotuksen vaihtoehtojen tarkastelu on puutteellista ja kokonaan on edelleen tarkastelematta viereisen valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kohteen huomioiva vaihtoehto, joka toisi Tampereentien varrelle maksimissaan 2-kerroksista rakentamista ja muulle kaava-alueelle enintään kolmikerroksista. Museovirasto toteaa: Tampereentien reunan käsittely kaavaehdotuksessa ei edelleenkään toteuta asemakaavan tavoitetta muodostaa rauhallinen tausta historialliselle ympäristölle (s.20). Esitellyt julkisivumateriaalit ja parvekkeiden sekä ylimmän kerroksen sisäänveto tekevät Tampereentien reunan uudesta julkisivusta levottoman. Lisäksi tiili julkisivumateriaalina kilpailee linnan alueen kanssa, mikä on ratkaisuna huono ja mitä Museovirasto ei tule puoltamaan. Museovirasto ehdottaa Linnanniemen asuinalueen julkisivumateriaaliksi maalattua puuta tai rappausta, joka olisi myös historiallisesti luonteenomainen julkisivumateriaali. Lausunnossa arvostellaan kaavaehdotuksen kerrosalan suurta korotusta ja sen perusteluja. Museovirasto muistuttaa ympäristönsuojelulain (86/2000) 75 :ää, jonka mukaan ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttajan tulee korvata pilaantuneen maaperän puhdistus. Museovirasto painottaa, ettei maaperän puhdistuksesta koituvia kustannuksia tule kompensoida rakennusoikeuden nostamisella. Lausunnossa ehdotetaan tutkimaan mahdollisuutta saada perustamiskustannukset pienemmiksi esimerkiksi kaavoittamalla vähemmän tehokasta rakentamista. 2. Lausunto, Hämeen ELY-keskus, (päivätty ) Hämeen ELY-keskus viittaa lausunnossaan kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluihin Hämeen ELY-keskus oli yhdessä Museoviraston kanssa pitänyt tarpeellisena laatia vaihtoehto, jossa kaavamuutoksen lähtökohdaksi tavoitteellisten kerrosalamäärien sijaan otetaan olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakenne. Lausunnossa viitataan myös suunnitelman eri vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutuksien (MRL /202) selvittämiseen ja vertaamiseen, joka on ELY-keskuksen mukaan ollut puutteellista. Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa todetaan, kuinka Hämeen linnan valtakunnallinen arvo kuten myös linnan ympäristö on tärkeä, sen kehitykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lausunnossa muistutetaan eri vaihtoehtojen laadinnan tarpeellisuudesta ja vaihtoehtojen vertailevaa vaikutusten arviointia, kuten kaavoituksen aloitusneuvotteluissa sovittiin. ELY-keskus kiinnittää myös huomiota suunnittelualueen Tampereentielle päin näkyvään julkisivuun ja toteaa sen olevan kaupungin arvokkaimpia ja näkyvimpiä julkisivuja. Kaavaluonnoksen pyrkimystä sovittaa julkisivujäsentelyä mittakaavallisesti Tampereentien varrella säilytettävän puurakennuksen mittakaavaan pidetään hyvänä. Lausunnossa todetaan: Kortteliin 15 ehdotettu merkittävä rakennusoikeuden korotus suhteessa nykyiseen asemakaavaan ja korttelin muihin tontteihin johtaa kuitenkin epätasapainoiseen korttelirakenteeseen ja rakennusoikeuden jakautumiseen 2

3 korttelin eri tonttien osalta. Hämeen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan korttelissa 31 nykyisen rakennusoikeuden korottaminen on perustellumpaa, mutta tällöinkin mittakaavan muutoksen tulee sopeutua Linnaniemenkadun pohjoispuolen ja Tampereentien varren mittakaavaan. Vaihtoehtojen vaikutuksia kaupunkikuvaan tulisi arvioida myös havainnekuvin eri tarkasteluetäisyyksiltä ja myös jalankulkijan mittakaavasta. Lausunnossa kiinnitetään huomiota myös oikeusvaikutteisen yleiskaavan puutteeseen, jolloin tulee huolehtia maakuntakaavassa esitettyjen tavoitteiden toteutumisesta. Lausunnossa todetaan: Lisäksi asumisen ja palveluiden laatu ja määrä tulee perustella suhteessa kaupungin pidemmän aikajakson kehittymiseen ja asuinalueiden tarjontaan ja todellisen tarpeeseen. Yksittäisten pienialaisten asemakaavojen laatiminen ilman oikeusvaikutteista yleiskaavaa, ja tässä tapauksessa myös vastoin oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa, on kestämätön suunnittelutapa eikä noudata MRL:n tarkoittamaa kaavajärjestelmää. Kaavaselostukseen kirjattavalla yleiskaavan sisältövaatimusten toteutumisen arvioinnilla ei jatkuvana ja toistuvana suunnittelutapana voida korvata puuttuvia yleiskaavoja. Ottaen yleisemminkin huomioon Hämeenlinnan keskusta-alueen kaavatilanteen, tulisi yleiskaavan laatiminen ohjelmoida ja aloittaa pikimmiten. Lausunnossaan Hämeen ELY-keskus pitää valitettavana kaavan kiirehtimistä ehdotusvaiheeseen siten, ettei kaikkia luonnosvaiheen lausuntoja ole voitu ottaa huomioon, kuten suunnittelualueen aloitusneuvotteluissa sovittiin. Kaavanlaatija: Yleiskaavan sisältövaatimuksissa mainittu rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen (MRL 39 2 mom. 8. kohta) on kaavaselostuksen taulukointiosiossa arvioitu. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys toteutuvat kaavaehdotuksessa hyvin. Asumisen tarpeet, palveluiden saatavuus, mahdollisuus turvalliseen, terveelliseen ja eri väestönryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Keskustan läheisyys historian ohella on myös huomioitava seikka, jonka tulisi myös ohjata yleisesti hyväksyttyjä täydennysrakentamisen tavoitteita. Alueelta sinne huonosti sopiva varikkotoiminta poistuu ja siirtyy parempaan toimintaympäristöön. Ympäristöhaitat poistuvat, aluetta ympäröi virkistysalueita ja puistoja. Kaavamuutoksen toteutuessa siinä esitettyjen määräysten mukaisesti saavutetaan rakennetun kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnonvarojen kannalta kestävä omaidenttinen ratkaisu. Maakuntakaavan mukainen aluemerkintä Cs. Kaava-alueen maakuntakaavan merkinnällä Cs viitataan keskustatoimintojen alueeseen, 3

4 jolla on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Merkintään liittyvää suunnittelumääräystä on toteutettu uudessa kaavassa siten, että tehokkaampi rakentaminen on suunnittelualueen länsiosassa missä on jo aiemmin toteutettu suurempia yhtenäisiä massoja. Matalampi II-kerroksinen rakentaminen on sijoitettu Tampereentien ja Linnaniemen kadun pohjoispuolelle. Vaihtoehtotarkasteluja on tehty yhteistyöpalaverin perusteella joka pidettiin kaupungin ja alueen maanomistajan kanssa ja pidetyn viranomaistyöneuvottelun jatkotyöohjeen mukaisesti. Ensimmäisessä vaihtoehtotarkastelussa tehtiin tiivis ja matala Linnaniemen pikkukaupunki- ja pienkerrostalovaihtoehto, jossa kerrosluvut ovat kaksi ja kolme sekä edellinen lisättynä pienkerrostaloilla. Tiiviin ja matalan aluetehokkuus asettui e= 0,58 ja lisättynä pienkerrostaloilla, joissa on kolme kerrosta e= 0,73. Huoneistojen keskipinta-alat ovat vastaavasti 118,0 m² ja 110,5 m² ja kerrosalat 5180 kem² ja 6590 kem². Luvuissa on mukana korttelin 15 tontti 6, joka on kaupungin omistuksessa, suojeltava rakennus ei ole luvuissa mukana. Asuntojen keskipinta kohoaa liian suureksi etenkin, jos alueelle ei sijoiteta kerrostaloja. Alue on kaupunkirakenteen kannalta keskeinen, tavoite tulisi olla esteettömien asuntojen rakentaminen keskustan palveluiden läheisyyteen. Matala ja tiivis ei ole varteenotettava vaihtoehto, kun huomioidaan lisäksi perustusolosuhteet. Pienkerrostaloja lisäämällä saadaan rakennetta monipuolisemmaksi, mutta ei riittävää kerrosalaa, 5840 m² jää merkittävästi kaavamuutoksen tavoitteista. Viranomaistyöneuvottelun jatkotyöohjeen pohjalta kerrosluku ja julkisivututkielma on kehitetty kaupunkipuisto- malli. Tampereentien ja Linnaniemen asuinalueen puoleisella osalla kaavassa on IIkerroksista Town- House tyyppisiä kaupunkirivitaloja. Lisäksi kaupunkipuiston puoleisia rakennusmassoja on vedetty sisään Tampereentien kulmassa yhtenäisen katujulkisivun rahoittamiseksi. Kulmasta kiilamaisesti nouseva rakennusmassa antaa kaupunkipuistolle omaidenttisen toisen julkisivun. Kulmaan on osoitettu kaavamääräys istutettava puurivi. Julkisivumateriaaleiksi on määrätty vaalea laudoitus ja rappaus. Uudisrakentamiseen tarkoitettu rakennusoikeus on pienennetty 8000 kem²:iin, asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettujen tilojen ja piharakennusten rakennusoikeutta on yht. 680 kem². Autojen säilytykseen rakennusoikeutta on 650 kem² autotalleina ja katoksina. 4

5 Tampereella arkkitehti SAFA, Juha Koskela YKS 333 Liitteet: - kaavakartta ja määräykset - aksonometria - julkisivu Tampereentielle - julkisivu Karnaalinpuistoon Arkkitehtitoimisto juha koskela oy Pyynikintie Tampere puh. (03) fax (03) ATL / SAFA 5