Kittilän kaivoksen lupapäätöksen nro 72/2013/1 mukaisen toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kittilä

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Nro 112/2013/1 Dnro PSAVI/83/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kittilän kaivoksen lupapäätöksen nro 72/2013/1 mukaisen toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kittilä HAKIJA Agnico Eagle Finland Oy Pokantie Kiistala

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 HAKEMUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS... 3 Päätöksen nro 72/2013/1 lupamääräykset 12 ja 14 ja niiden perustelut... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 6 Asian tausta... 6 Täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta... 7 Toiminnan laajentamisen vaikutukset... 8 Täytäntöönpanomääräyksen lyhyt voimassaolo Aloittamisoikeuden myöntämisen edellytykset Hakijan yhteenveto HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta kuuleminen Lausunnot Hakijan vastine MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU JA SEN PERUSTELUT PÄÄASIARATKAISU PÄÄASIARATKAISUN PERUSTELUT VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 20

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Agnico Eagle Finland Oy on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimitetulla hakemuksella pyytänyt ympäristönsuojelulain 101 :n 2 momentin mukaista oikeutta toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta aluehallintoviraston myöntämän päätöksen nro 72/2013/1 mukaisesti. Hakija on kuitenkin esittänyt, että aluehallintovirasto rajoittaisi lupapäätöksen täytäntöönpanoa siten, että lupamääräyksiä 12 ja 14 ei sovellettaisi sulfaattia koskevilta osin muutoksenhakuprosessin aikana. Hakija on lausunnoista antamassaan vastineessa täsmentänyt hakemustaan seuraavasti: Ensisijaisesti hakija on pyytänyt, että aluehallintovirasto antaisi oikeuden aloittaa ympäristö- ja vesitalousluvan nro 72/2013/1 mukainen laajennettu toiminta (sisältäen sekä ympäristöluvan että vesitalousluvan mukaisen toiminnan) vireillä olevista valituksista huolimatta, kuitenkin siten, että lupamääräysten soveltaminen aloitettaisiin vasta, kun laajennetun tuotantokapasiteetin kaupallisesta käyttöönotosta ilmoitetaan Lapin ELY-keskukselle (arviolta alkuvuodesta 2015). Lupamääräyksiä 12 ja 14 ei kuitenkaan sovellettaisi muutoksenhaun aikana sulfaatin osalta. Toissijaisesti hakija on pyytänyt, että aluehallintovirasto antaisi oikeuden aloittaa ympäristö- ja vesitalousluvan nro 72/2013/1 mukainen laajennettu toiminta (sisältäen sekä ympäristöluvan että vesitalousluvan mukaisen toiminnan) vireillä olevista valituksista huolimatta siten, että lupamääräysten soveltaminen aloitettaisiin, kun laajennetun tuotantokapasiteetin kaupallisesta käyttöönotosta ilmoitetaan Lapin ELYkeskukselle (arviolta alkuvuodesta 2015). Asian luonteen vuoksi hakija on lisäksi esittänyt, että toiminnan aloittamista koskeva päätös määrättäisiin pantavaksi täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. HAKEMUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 72/2013/1 myöntänyt Agnico Eagle Finland Oy:lle ympäristöluvan Kittilän kaivoksen toiminnan olennaiseen muuttamiseen. Toiminnan olennainen muuttaminen koskee ympäristöluvan nro 69/02/1 tuotannon (rikastettavan malmimäärän) nostamista noin 1,1 miljoonasta tonnista noin 1,6 miljoonaan tonniin, rikastushiekka-altaiden käytön muutosta, rikastushiekan käyttämistä pastatäytössä, maanpäällistä polttoainesäiliötä ja maanalaisen polttoaineen jakeluasemaa sekä betoniasemaa. Samalla aluehallintovirasto on tarkistanut kokonaisuudessaan Agnico Eagle Finland Oy:lle toistaiseksi voimassa olevaksi myönnetyn ympäristöluvan nro 69/02/1 lupamääräykset korkeimman hallintooikeuden (taltionumero 114) siihen tekemine muutoksineen, toistaiseksi voimassa olevaksi myönnetyn ympäristöluvan nro 13/07/1 lupamääräykset, toistaiseksi voimassa olevaksi

4 myönnetyn ympäristöluvan nro 29/08/1 lupamääräykset, toistaiseksi voimassa olevaksi myönnetyn ympäristöluvan nro 69/08/1 lupamääräykset, toistaiseksi voimassa olevaksi myönnetyn ympäristöluvan nro 66/09/1 lupamääräykset, määräaikaiseksi myönnetyn ympäristöluvan nro 61/10/1 lupamääräykset, määräaikaiseksi myönnetyn ympäristöluvan nro 28/11/1 lupamääräykset sekä myönnetyt päätökset nro 22/12/1 ja 23/12/1. Päätökset koskevat kultapitoisen malmin ja sivukiven louhintaa, rikastustoimintaa, toiminnassa syntyvien mineraalisten jätteiden käsittelyä ja näissä muodostuvien jätevesien johtamista Seurujokeen, talousjätevesien käsittelyä Suurikuusikon alueella ja polttoaineiden jakeluasemaa Kittilän kunnassa. Aluehallintovirasto on samalla myöntänyt Agnico Eagle Finland Oy:lle luvan veden ottamiseen Seurujoesta ja pohjaveden pumppaamiseen kaivosalueelta Kittilän Suurikuusikon alueella. 4 Päätöksen nro 72/2013/1 lupamääräykset 12 ja 14 ja niiden perustelut 12. Kaikki pintavalutuskentille johdettavat lupamääräyksessä 11 tarkoitetut likaantuneet vedet on puhdistettava niin, että jokaisesta käsittelykohteesta pintavalutuskentälle johdettavan veden kokonaispitoisuudet alittavat virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna seuraavat raja-arvot: Nikkeli Arseeni Antimoni Sulfaatti ( lähtien) Epäorgaaninen typpi (ammonium, nitriitti ja nitraatti) 0,3 mg/l 0,5 mg/l 0,5 mg/l mg/l yhteenlaskettuna 30 mg/l Yksittäisen näytteen arseenipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä nikkeli- ja antimonipitoisuus yli 0,8 mg/l. Sulfaattipäästöjen osalta luvan saajan on kehitettävä puhdistustekniikkaa siten, että tavoitearvona on käsiteltyjen jätevesien alle mg/l:n sulfaattipitoisuus vuodesta 2017 alkaen. Pintavalutuskentille johdettavan veden WAD-syanidipitoisuus saa olla enintään 0,4 mg/l. Syanidipitoisuuden ylittäessä raja-arvon on jätevesien johtaminen keskeytettävä. Pintavalutuskentille johdettavan veden ph:n virtaamapainotteisen kuukausikeskiarvon on oltava alle 10. Veden ph ei saa ylittää arvoa 10,5. Kiintoaineen hehkutusjäännöksen on oltava johtamisvuorokausien virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona laskettuna alle 10 mg/l. Kiintoainepitoisuuden ylittäessä 40 mg/l on jätevesien johtaminen keskeytettävä. Pintavalutuskentille johdettavan veden elohopea- ja kadmiumpitoisuutta koskevat lisäksi seuraavat vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteessä 1 B) määrätyt raja-arvot: liukoinen elohopea liukoinen kadmium 5 µg/l 10 µg/l

5 5 Muilta osin pintavalutuskentille johdettavan veden pitoisuuksien on oltava hakemukseen liitetyssä vesienkäsittelysuunnitelmassa (tämän päätöksen kertoelmaosan kohta Alkuperäisen hakemuksen mukaiset ja toiminnassa toteutuneet päästöt ) esitetyllä tasolla. Jos pitoisuudet poikkeavat hakemuksessa esitetystä olennaisesti, luvan saajan on toimittava lupamääräyksen 2 edellyttämällä tavalla. 14. Kaivosalueelta pintavalutuskentille johdettavien, lupamääräysten 11 ja 12 tarkoittamien käsiteltyjen jätevesien aiheuttama yhteenlaskettu antimoni- ja sulfaattipäästö vesiin saa olla enintään: Tuotanto laajenee Tuotanto ei laajene Vuonna 2013 Antimoni 900 kg 900 kg Sulfaatti t t Vuonna 2014 Antimoni 700 kg 700 kg Sulfaatti t t Vuodesta 2015 alkaen Antimoni 700 kg/vuosi 500 kg/vuosi Sulfaatti t/vuosi t/vuosi Perusteluina lupamääräyksistä on päätöksessä todettu seuraavaa: Lupamääräyksissä on asetettu raja-arvot pintavalutuskentille johdettavan käsitellyn jäteveden pitoisuuksille. Raja-arvot on asetettu keskeisille vesistön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville aineille. Lisäksi keskeisille haitta-aineille on määrätty vuosittaiset enimmäispäästöt. Luvan saajan on määräyksen 2 selvilläolovelvollisuutensa mukaisesti seurattava laajasti vesien laatua ja haettava lupaan muutoksia, mikäli jokin muu jätevesissä mukana oleva aine tai yhdiste aiheuttaa vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Raja-arvoja noudattamalla ei vesistössä ennalta arvioiden aiheudu jätevesien johtamisesta haitallisia vaikutuksia. Toiminnan sulfaattipäästöt ovat olleet merkittävästi suuremmat, kuin mitä luvan saaja on alun perin arvioinut. Vaikutustarkkailun perusteella sulfaattipäästöt ovat aiheuttaneet Seurujoessa lajimuutoksia. Sulfaattipäästöt näkyvät kohonneina sähkönjohtavuuksina koko Seurujoessa ja osin sen alapuolellakin. Päätöksessä on annettu sulfaatille raja-arvo, joka perustuu sulfaatin poistoon kalkilla kipsiksi saostamalla. Tällä päästään alle 2 g/l sulfaattipitoisuuksiin, mikäli jätevesissä olevat muut aineet eivät saostamista haittaa. Taso on minimivaatimustaso arvioitaessa pitkään toimintaansa jatkavan kaivoksen parasta käyttökelpoista tekniikkaa sulfaatin poistossa. Sulfaattikuormitusta voidaan vähentää lisäksi likaantuneen veden määrää vähentämällä. Tämä on mahdollista etenkin vähentämällä puhtaiden vesien kulkeutumista maanalaiseen kaivokseen tai avolouhoksiin. Kokemukset sulfaattikuormituksen pitkäaikaisista vaikutuksista jokivesien ekologiaan ovat vähäiset. Todettujen lajimuutosten ja mitattujen veden laadun muutosten ohella sulfaattikuorma saattaa alentaa veden

6 ph:ta ja siten lisätä kationisten metallien, kuten alumiinin, kuormitusta. Vuoden 2010 seurannassa ei ollut havaittavissa merkkejä happamoitumiskehityksestä, mutta vuonna 2011 havaittiin pintavalutuskentältä 4 lähteneen veden ph:n laskeneen ajoittain alle 5:n. Vuonna 2012 lähtevän veden ph oli alhaisimmillaan noin 6. On mahdollista, että pidemmällä aikavälillä tilanne heikkenee esimerkiksi pintavalutuskenttien metallipitoisuuden (kyllästyneisyyden) kasvaessa ja purkuvesien sulfaattikuormituksen kasvaessa toiminnan laajentuessa. Sulfaattipäästöt saattavat vaikuttaa syyskutuisten lohikalojen lisääntymismenestykseen, sillä kyseisten lajien elinkierron herkimmät vaiheet (mäti, ruskuaispussivaihe) ajoittuvat tälle samalle ajanjaksolle. Pysyvästi kohonneella sulfaattipitoisuudella yhdistyneenä kohonneen typpipitoisuuden aiheuttamaan rehevyystason kasvuun ja mahdollisesti kasvavaan metallialtistukseen voi olla pidemmällä aikavälillä laajempaakin vaikutusta alapuolisten jokialueiden eliöyhteisöön kuormitusta sietävien lajien yleistyessä ja herkkien lajien taantuessa. Toiminnasta aiheutunut antimonikuormitus on kasvanut toiminnan edetessä. Pääosa antimonikuormasta on tullut louhosten kuivatusvesistä, joiden määrän hakija on laajennusten myötä arvioinut kasvavan merkittävästi. Antimoni on poistettavissa tehokkaasti likaantuneista vesistä. Vesien määrän lisääntyessä on pitoisuusraja-arvon lisäksi annettu kokonaiskuormitusraja-arvo. Toiminnasta aiheutuu merkittävää typpikuormitusta Seurujokeen. Pilaantumisen estämiseksi epäorgaanisen typen pitoisuudelle on annettu raja-arvo ja typpipäästöjen edelleen vähentämiseksi selvitysvelvoite. Valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) tarkoituksena on muun muassa suojella pintavesiä ja parantaa niiden laatua ehkäisemällä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Tämän vuoksi luvassa on määrätty liukoiselle elohopealle ja kadmiumille raja-arvot. Lisäksi tiettyjen haitta-aineiden on alitettava asetuksessa pintavesille säädetyt ympäristölaatunormit. 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaan ympäristölupa-asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ratkaisee myös päätöksen täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Asian tausta Aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 72/2013/1 myöntänyt Agnico Eagle Finland Oy:lle luvan Kittilän kaivoksen toiminnan laajentamiseen ja muutoinkin lupapäätöksellään tarkistanut voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan määräyksiä. Lupapäätös mahdollistaa Kittilän kaivoksen toiminnan laajentamisen siten, että malmia voidaan louhia ja käsitellä enintään 1,6 miljoonaa

7 tonnia vuodessa. Ensivaiheessa käyttöön otettavalla laajennuksella on kuitenkin tarkoitus kasvattaa kapasiteettia noin tasolle 1,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Kaivoksen toiminnan laajentaminen edellyttää noin 79 miljoonan euron investointia, jolla tehostetaan rikastamon toimintaa siten, että siinä on mahdollista käsitellä suurempi määrä malmia. Investoinnin on tarkoitus valmistua vuoden 2014 lopussa. Aluehallintoviraston päätöksestä on tehty kolme valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen. Päätös ei näin ole täytäntöönpanokelpoinen. Päätöstä koskevien valitusten käsittely muutoksenhakuasteissa tullee kestämään 1 2,5 vuotta. Tuotantokapasiteettia ei valitusten vuoksi välttämättä pystyttäisi kasvattamaan heti toiminnan laajentamiseksi tehtävien investointien valmistuttua. Hakijan mukaan tämä olisi taloudellisesti kestämätön tilanne. Tästä syystä hakija on pyytänyt lupaa aloittaa laajennettu toiminta muutoksenhausta huolimatta. 7 Täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto on lupapäätöksessään tiukentanut merkittävästi Kittilän kaivoksen toimintaa koskevia lupamääräyksiä. Luvassa on asetettu kokonaan uudet päästöraja-arvot suurimmalle sallitulle sulfaattikuormitukselle (pitoisuus ja enimmäispäästö vuosittain). Hakija on tältä osin valittanut päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen muun muassa sillä perusteella, että luvassa sulfaatille asetettavat päästörajat eivät ole saavutettavissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Sulfaattia koskeville raja-arvoille ei voida osoittaa olevan ympäristönsuojelullista perustetta. Kaivoksen laajennushanketta koskevassa ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) on todettu, että kaivoksen nykyisestä toiminnasta ei ole aiheutunut vesistöjen pilaantumista. YVAselostuksen mukaan Seurujoen ja sen alapuolisten vesistöjen ekologinen tila tulisi säilymään vähintään hyvänä, vaikka kaivoksen kapasiteetti kasvaisi jopa tasolle 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Aluehallintovirasto on perustellut sulfaattia koskevia lupamääräyksiä 12 ja 14 sillä, että lupamääräyksissä asetettu päästötaso on minimivaatimustaso arvioitaessa pitkään toimintaansa jatkavan kaivoksen parasta käyttökelpoista tekniikkaa sulfaatin poistossa. Hakija on valituksessaan esittänyt eriävän käsityksensä siitä, mihin päästötasoon toiminnassa on parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen mahdollista päästä. Hakija on korostanut, että se on jo ennen lupapäätöksen nro 72/2013/1 antamista pyrkinyt oma-aloitteisesti kartoittamaan keinoja sulfaattikuormituksen vähentämiseksi ja selvittää parhaillaan alan asiantuntijoiden kanssa toteuttamiskelpoista vesienkäsittelymenetelmää. Lupapäätöksessä asetetut päästörajat ovat kuitenkin niin tiukat ja siirtymäaika sulfaattipäästöjen merkittävälle rajoittamiselle niin lyhyt, ettei vaadittuja puhdistustuloksia ole mahdollista saavuttaa lupapäätöksen puitteissa. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaan aluehallintovirasto voi myöntää oikeuden aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Aluehallintovirasto voi myös tarvittaessa määrätä täytäntöönpanon lupapäätöstä suppeammaksi. Hakija on pyytänyt, että aluehallintovirasto myöntäisi hakijalle oikeuden aloittaa luvan mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hakija on kuitenkin esittänyt, että aluehallintovirasto toimivaltansa puitteissa rajoittaisi lupapäätöksen täytäntöönpanoa siten, että lupamääräyksiä 12 ja 14 ei sovellettaisi sulfaattia koskevilta osin muutoksenhakuprosessin aikana.

8 Hakija on perustellut täytäntöönpanon rajaamista koskevaa pyyntöään sillä, että toiminta ei tähän mennessä ole aiheuttanut kiellettyjä seurauksia purkuvesistöissä eikä toiminnan laajennus YVA-menettelyn mukaan merkittävästi lisää vaikutuksia purkuvesistöissä. Lisäksi toiminnan laajennus tulee ensi vaiheessa olemaan merkittävästi pienempi kuin lupa mahdollistaa ja täytäntöönpanoa koskeva määräys tulee olemaan voimassa vain muutoksenhakuprosessin ajan. Hakijan esittämin rajoituksin myönnetty aloittamisoikeus ei siten aiheuttaisi vaaraa haitallisista vaikutuksista ympäristössä. 8 Toiminnan laajentamisen vaikutukset Kittilän kaivoksella syntyviä vesiä on johdettu Seurujokeen vuodesta 2006 alkaen, joten toteutuneet päästötasot ovat hyvin tiedossa. Toiminnan laajentamista koskevassa YVA-selostuksessa on todettu, että vaikka kaivoksen tuotantoa kasvatettaisiin jopa tasolle 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa, sulfaattipäästöjen vaikutukset vastaanottavissa vesistöissä eivät merkittävästi poikkeaisi nykyisen toiminnan aiheuttamista vaikutuksista. Nykyisen toiminnan aiheuttama sulfaattikuormitus näkyy vastaanottavissa vesistöissä sähkönjohtavuuden kasvuna, mutta se ei ole kokonaisuutena arvioiden vaikuttanut heikentävästi purkuvesistöjen hyvään tilaan. Koska YVA-selostus on laadittu varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ensi vaiheen laajennus olisi pienempi kuin YVA-menettelyssä on käsitelty, käsillä ei ole riskiä odottamattomista seurauksista, vaikka lupa toiminnan aloittamiseen myönnettäisiinkin ilman, että muutoksenhaun aikana sovelletaan sulfaattia koskevia päästörajoja. Seuraavissa kuvaajissa esitetään kaivostoiminnan tarkkailutietojen perusteella sulfaattipäästöjen tehokas laimeneminen Seurujoessa ja Loukisessa. Kuvat 1 ja 2 esittävät Seurujoen ja Loukisen sulfaattipitoisuutta vuonna 2012 ja jaksolla tammi kesäkuu vuonna Kuva 1. Sulfaattipitoisuus (keskiarvopitoisuus) Seurujoessa ja Loukisessa vuonna Pisteiden PVK4 out ja PVK1 out pitoisuudet kuvaavat pintavalutuskentältä Seurujokeen johdettavan käsitellyn veden pitoisuutta, eivät joen veden pitoisuutta.

9 9 Kuva 2. Sulfaattipitoisuus (keskiarvopitoisuus) Seurujoessa ja Loukisessa vuonna 2013 (tammi kesäkuu). Pisteiden PVK4 out ja PVK1 out pitoisuudet kuvaavat pintavalutuskentältä Seurujokeen johdettavan käsitellyn veden pitoisuutta, eivät joen veden pitoisuutta. Pisteet Seu 4 ja Talvitienmukka ovat kaivoksen yläpuolisia Seurujoen näytteenottopisteitä, PVK4 out edustaa pintavalutuskentältä 4 uloslaskettavaa prosessivettä, Seu vo on kaivoksen vedenottamon näytteenottopiste, PVK1 out edustaa pintavalutuskentältä 1 uloslaskettavaa kaivoksen kuivatusvettä, Ukonniva on kaivoksen alapuolinen näytteenottopiste ja Lou 81 ja Lou 3 ovat Loukisen näytteenottopisteitä. Kuva 3 esittää pintavesien tarkkailupisteitä Seurujoessa ja Loukisessa.

10 10 Kuva 3. Pintavesien näytteenottopaikat Seurujoessa ja Loukisessa. Kuvien 1 ja 2 perusteella voidaan todeta, että sulfaattipitoisuus Seurujoessa pienenee nopeasti mentäessä kuormituspisteistä alavirran suuntaan. Kaivoksen yläpuolisessa pisteessä Seu 4 sulfaatin keskipitoisuus vuonna 2012 oli 4,7 mg/l (1 6/2013: 4,3 mg/l) ja Talvitienmukassa 5,1 mg/l (1 6/2013: 4,7 mg/l). Pintavalutuskentältä 4 Seurujokeen menevän käsitellyn prosessiveden sulfaattipitoisuuden keskiarvo vuonna 2012 oli mg/l (1 6/2013: mg/l) ja vastaavasti PVK1:ltä laskettavan kuivatusveden 742 mg/l (1 6/2013: 653 mg/l). Seurujoen vedenottamon kohdalla sulfaattipitoisuus oli keskimäärin 67,7 mg/l (1 6/2013: 81,3 mg/l). Alavirtaan mentäessä Ukonnivassa sulfaattipitoisuus oli 74,8 mg/l (1 6/2013: 83,1 mg/l). Loukisen näytteenottopisteessä Lou 81 sulfaatin keskipitoisuus oli 5,2 mg/l (1 6/2013: 4,5 mg/l) ja Lou 3:ssa 32 mg/l (1 6/2013: 37,6 mg/l). Oletettavaa on, että mentäessä Loukista alavirtaan kaivoksen aiheuttama sulfaattikuormitus laimentumisen johdosta pienenee edelleen. Näytteitä otetaan kerran viikossa pisteistä Talvitienmukka, Seu vo ja Ukonniva, kerran kuukaudessa pisteistä Seu 4, Seu 82, Lou 81 ja Lou 3 sekä kaksi kertaa kuukaudessa pisteistä PVK4 out ja PVK1 out.

11 11 Täytäntöönpanomääräyksen lyhyt voimassaolo Muutoksenhaun kohteena olevan ympäristö- ja vesitalousluvan täytäntöönpanoa koskeva päätös tulee olemaan voimassa vain, kunnes varsinainen lupapäätös saa lainvoiman. Jos muutoksenhaku etenee korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, lupapäätös tullee saamaan lainvoiman 2 2,5 vuoden kuluessa. Jos aluehallintovirasto sallisi täytäntöönpanon hakijan esittämällä tavalla rajattuna, alkuperäisen lupapäätöksen sulfaattipäästöjä koskevista määräyksistä tultaisiin poikkeamaan vain muutoksenhaun käsittelyn ajan. Tällä olisi hakijan taloudellisten toimintaedellytysten kannalta ratkaiseva merkitys ilman, että ympäristönsuojelun taso samalla kärsisi. Muutoksenhaun kohteena olevan lupapäätöksen perusteluiden mukaan sulfaattipäästöjä koskevat raja-arvot on asetettu nimenomaan pitkän aikavälin toimintaa silmällä pitäen. Kuten edellä on todettu, kaivoksen vesiä on johdettu Seurujokeen vuodesta 2006 alkaen eikä purkuvesillä ole havaittu olevan heikentävää vaikutusta vastaanottavien vesistöjen hyvään tilaan. Kuvaajat osoittavat, että sulfaattipäästöt laimenevat varsin tehokkaasti. YVA-selostuksen mukaan kaivostoiminnan laajentaminen ei olennaisesti vaikuttaisi kaivoksen aiheuttamiin vesistövaikutuksiin. Kaivostoiminnan ja erityisesti sen sulfaattipäästöjen lyhyen aikavälin vaikutukset ovat siis hyvin tiedossa, eikä Seurujoki ole altis esimerkiksi kerrostumiselle. Hakijan toiminta tulee jatkumaan alueella todennäköisesti kymmeniä vuosia. Kun lupamääräysten tarkoituksena on ollut pitkän eikä lyhyen aikavälin päästöjen hallitseminen, kokonaisuuden kannalta ei ole merkityksellistä, että sulfaattia koskevien lupamääräysten voimaantuloa lykättäisiin muutoksenhaun ajaksi. Täytäntöönpanon mahdollistaminen siten, että lupamääräyksiä 12 ja 14 ei sulfaatin osalta noudatettaisi, ei siten vaarantaisi Seurujoen tai muiden kaivostoiminnan vaikutusalueella olevien vesistöjen hyvää tilaa. Aloittamisoikeuden myöntämisen edellytykset Perusteltu syy Aloittamisoikeuden myöntämiselle on olemassa perusteltu syy, kun otetaan huomioon kaivoksen laajentamiseen tarvittavien investointien oikea-aikaisen käyttöönoton taloudellinen merkitys hakijan toiminnan kannattavuuden näkökulmasta. Laajennushankkeen etenemisellä on konkreettista yleisempää merkitystä myös muun muassa Kittilän kunnan työllisyyden ja talouskehityksen näkökulmasta. Vaikutus vireillä oleviin valituksiin Se, että hakijalle myönnettäisiin aloittamisoikeus, ei tee muiden muutoksenhakijoiden valituksia hyödyttömiksi, vaikka hakijan esittämiin rajoituksiin täytäntöönpanossa suostuttaisiinkin. Muutoksenhakijat ovat esittäneet valituksissaan useita vaatimuksia, mutta kuten edellä on todettu, lupapäätöksen noudattaminen edes hakijan esittämin rajoituksin ei tule aiheuttamaan odottamattomia haitallisia tai peruuttamattomia vaikutuksia ympäristössä. Kysymys on olemassa olevasta toiminnasta, joka ilman aloittamisoikeuttakin jatkuisi aikaisemman ympäristöluvan nojalla. Kun kaivoksen laajennushanketta koskevassa YVAselostuksessa ei ole todettu toiminnan vaikutusten merkittävästi muuttuvan laajennuksen myötä, toiminnan aloittamisesta ei voi seurata vaikutuksia, jotka tekisivät valitukset hyödyttömiksi.

12 12 Vakuus Toiminnanharjoittaja on varautunut asettamaan ympäristön ennallistamiseksi tarpeellisen hyväksyttävän vakuuden. Hakijan yhteenveto Lupapäätöksen täytäntöönpano turvaisi hakijan taloudelliset toimintaedellytykset mahdollistamalla erittäin kalliiden investointien käyttöönoton heti niiden valmistuttua. Aloittamisoikeus hakijan esittämällä tavalla rajoitettunakaan ei vaarantaisi pitkän aikavälin toiminnalle asetettuja ympäristösuojelullisia tavoitteita, joihin aluehallintovirasto on lupapäätöksessään pyrkinyt. Erittäin tiukan sulfaattia koskevan päästörajaarvon lainmukaisuus tullaan arvioimaan hallinto-oikeusprosessissa. Mikäli määräys katsotaan ympäristönsuojelulain mukaiseksi, hakijan on sitä noudatettava määräyksen tullessa lainvoimaiseksi. Raja-arvon soveltamisen lykkääntyminen ei kuitenkaan aiheuttaisi heikennystä purkuvesistöjen hyvässä tilassa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta kuuleminen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousviranomaiselle, Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksestä nro 72/2013/1 valituksen tehneille Lapin luonnonsuojelupiiri ry:lle ja XX:lle on varattu tilaisuus antaa hakemuksen johdosta lausunto. Lausunnot 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on todennut, että lupapäätös nro 72/2013/1 kokonaisuudessaan varmistaa ympäristön hyvän tilan säilymisen kaivoksen alapuolisessa vesistössä myös jatkossa. Siten olisi hyvä, että päätöksen lupamääräyksiä päästäisiin noudattamaan mahdollisimman pian. Päätös sisältää sulfaatin poistoon liittyviä nykyiseen tasoon nähden tiukkenevia määräyksiä. ELY-keskus on pitänyt tärkeänä ja perusteltuna päätöksessä edellytettyä sulfaatin vähentämistä ja hakijan tuleekin aktiivisesti valmistautua päätöksessä esitettyyn sulfaattipäästöjen vähentämiseen. Lupamääräyksen 12 mukaan pintavalutuskentälle johdettavan veden kokonaispitoisuus sulfaatin osalta voi maksimissaan olla mg/l. Hakija on esittänyt, ettei lupaehdon saavuttaminen lupamääräyksen mukaisesti mennessä ole mahdollista. ELY-keskus on todennut, että määräyksessä edellytetty aikataulu on tiukka ja siihen pääseminen esitetyssä aikataulussa on erittäin vaikeaa. Lupamääräyksessä 14 on esitetty vaatimuksia pintavalutuskentille johdettavasta sulfaatin ja antimonin maksimikuormituksesta. Hakijan todettu sulfaattikuormitus on vuosina ollut

13 tonnia. Antimonikuormitus on pienentynyt vuodesta 2010 ollen 377 kg vuonna ELY-keskus on todennut, että lupamääräyksen vaatimukset on mahdollista saavuttaa esitetyssä aikataulussa. ELY-keskus on toimittanut aluehallintovirastolle tiedoksi ELY-keskuksen päätöksen dnro LAPELY/63/07.00/2010 (annettu ), joka koskee ympäristönsuojelulain 62 :n mukaista poikkeuksellista tilannetta. Kyse on prosessijätevesien juoksutuksesta pintavalutuskentän 4 kautta Seurujokeen siten, ettei juoksutusmäärä ole riippuvainen Seurujoen virtaamasta. 2. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous Kalatalousviranomainen on todennut, että kaivostoiminnan aloittamiselle ei ole kalataloudellista estettä, kun toiminta noudattaa, mitä lupapäätöksen nro 72/2013/1 määräyksessä 78 on määrätty kalatalousvelvoitteesta ja kalatalousmaksusta. 3. Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 4. XX Ympäristönsuojeluviranomainen on vastustanut toiminnan aloittamisluvan myöntämistä Agnico Eagle Finland Oy:n hakemuksen mukaisena. Tuotantomäärien nostaminen kasvattaa pintavalutuskentille ja vesistöön johdettavia vesi- ja haitta-aineiden määriä. Hakija pitää tällä hetkellä pintavalutuskenttää prosessijätevesien käsittelyjärjestelmänä. Ympäristönsuojeluviranomainen on huolissaan, että täytäntöönpanoluvan myöntäminen hakemuksen mukaisena aiheuttaa tilanteen, jossa vesienkäsittelyjärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto edelleen viivästyy mahdollisesti yli kahdeksi vuodeksi. Pintavalutuskenttien on tarkoitus toimia koko kaivoksen elinkaaren ajan, minkä vuoksi niiden toiminnan tarkoituksenmukainen heikentäminen vesi- ja haittaainekuormituksen kasvattamisella ei ole hyväksyttävää. Jo toiminnan tällä hetkellä voimassa olevassa luvassa nro 61/10/1 on annettu velvoite, että vesienkäsittelyjärjestelmiä tulee kehittää ja esittää käyttöönotettavaksi luvan tarkistamisen yhteydessä. Lisäksi hakija on luvasta nro 72/2013/1 tekemässään valituksessa ilmoittanut, että kaivoksen vesitase myönnetyn luvan mukaisena ei ole hallittavissa ja aiheuttaa tilanteen, jossa vesiä joudutaan varastoimaan kaivosalueella suuria määriä. Tästä syystä ympäristönsuojeluviranomainen on vaatinut, että mahdollisessa täytäntöönpanoluvassa aluehallintovirasto muuttaa lupamääräyksen 62 vastaamaan määräystä 16 siten, että sallitun käyttöveden ottomäärää alennetaan, jotta se vastaa vesistöön johdettavia määriä ja kaivoksen vesitase on paremmin hallittavissa. Lausunnon antaja on todennut, että toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää, koska kaivoksen luvasta on tehty valituksia painavin perustein. Esimerkkinä näistä on esitetty virheet erityisesti kaivoksen taholta lupaprosessissa. Uudessa luvassa kaivos päästää ympäristöön merkittävästi luvatta luvanvaraisia raskasmetalleja sekä ympäristölle vaarallisia syanideja, syanidin hajottamistuotteita ja sulfaattia, jotka ovat vesistöille vaarallisella tasolla. Luvassa asetut normit, kuten antimonin ja sulfaatin raja-arvot, vaarantavat ympäristön. Kaivoksen pölypäästöjä ei ole selvitetty EU-normien tasolla ja on mahdollista, että esimerkiksi 13

14 arseenisaastuminen näkyy jo pidemmälle Kittilän ympäristön sammalissa. Aluehallintoviraston ei tule antaa esitetyn kaupallisen toiveen perusteella periksi kaivokselle hyvin edullisesta luparajasta, joka on merkittävä löysennys ja sellaisenaan merkittävä ympäristöriski. Kaivoksen esitys sulfaattipitoisuuksista on keskiarvoihin perustuvaa harhaa, ja näidenkään pitoisuuksien haitattomuutta ei ole osoitettu. Selvitykset ja mittaukset ovat puutteelliset, kuten valituksissa esitetään. Sulfaatin poisto on alalla saatavaa kohtuuhintaista teknologiaa. Sulfaatin pitoisuus on kohtuuttomalla tasolla, jopa 8 g/l. Se tekee joesta murtovettä, jonka sulfaatti kertyy ja kerrostuu syvänteisiin, altaisiin ja suvantoihin, kun pitoisuus ylittää luonnon pitoisuuden. Syvänteissä hapettomissa oloissa syntyy rikkivetyä, joka on kaloille myrkyllistä, ja metyylielohopeaa, joka aiheuttaa elohopeatason nousua asetuksen 868/2010 laatunormin yläpuolelle. Kaivoksen selvityksissä on täysin ja ilmeisen tarkoitushakuisesti laiminlyöty joen ja alajuoksun sulfaattia keräävien alueiden kartoitus. Ongelma voisi syntyä kymmenien tai jopa yli sadan kilometrin päässä, ja johtuen joen virtauksesta ja kalojen vaelluksesta vaikutukset kohdistuvat laajalle sekä ylä- että alajuoksulle. Vesien sekoittumista ja kerrostumista ei ole selvitetty talviaikana, jolloin tilanne on seisovassa vedessä hyvin erilainen. Alueelta on raportoitu haittoja porotaloudelle ja alueen mökkiläiset eivät enää käytä joen vettä. On huomattava, että esimerkiksi Metsähallituksen retkeilyoppaissa kerrotaan Pohjois-Suomen vesien yleensä sopivan talousvedeksi. Jokeen päästetään kohtuuttomasti myrkyllisiä raskasmetalleja, joista osan pitoisuuksia ei ole kunnolla selvitetty. Päästötietojen perusteella erityisesti kuivatusvesien raskasmetallipitoisuudet ovat korkeita. On ilmeistä, että jokeen päästettävän nikkelin pitoisuudet ylittävät usein ja merkittäviä aikoja vesipuitedirektiivin nykyisen rajan 21 µg/l. Tämä tarkoittaa, että luvassa jokeen olisi pitänyt määrätä sekoittumisvyöhyke, jos vesiä ei puhdisteta paremmin. Edelleen huhtikuussa 2013 hyväksytyssä prioriteettiainedirektiivissä nikkelin raja-arvo laskee tasolle 4 µg/l ja sille tulee maksimipäästöraja 34 µg/l ja lyijylle 1,2 µg/l. Tämä tarkoittaa, että noin 1,5 vuoden kuluessa ainakin nikkelin ja todennäköisesti lyijyn sekoittumisvyöhyke kasvaisi kuusinkertaiseksi. Jotta nyt hyväksytyt EU-normit voitaisiin täyttää, kaivos tarvitsee joka tapauksessa kunnollisen vedenpuhdistuksen sekä metalleille että sulfaatille. Kaivoksen pintavalutuskentät konsentroivat päästöjä syys- ja kevättulviin, jolloin huippupäästön mittausten luotettavuus on kyseenalainen. Kuormitusta lisää kiintoaines, jonka liukenevien metallien pitoisuuksia ei ole selvitetty asianmukaisesti. Vedet pitää puhdistaa kaivoksen sisällä niin, etteivät kaivos- ja jätealueet saastu laittomasti. Menettelyt, joissa eri jätevesiä sekoitetaan ja kierrätetään ilman puhdistusta, ovat jätelain vastaista laimentamista ja sekoittamista. Kaivoksen vesiin ja esimerkiksi rikastushiekkojen huokosvesiin ja jätekivialueiden sisäisiin suotovesiin kertyvät nikkeli, kadmium, elohopea ja lyijy johtavat ristiriitaan keväällä 2013 Suomen vahvistaman kaivannaisjäteasetuksen kanssa. Asetuksen mukaan 14

15 kaivannaisjätteestä ei saa tulla koskaan vesipuitedirektiivin arvoja ylittäviä päästöjä. On ilmeistä, että jätteissä olevan liukoisten raskasmetallipitoisuuksien liikkeelle lähtöä ei voi estää pysyvästi. Mahdollisesti tämän voidaan tulkita liittyvän myös antimonin, arseenin ja muiden vaarallisten aineiden pitoisuuksien kertymiseen. Kaivannaisjätedirektiivin perusteella voidaan päätellä, että merkittäviä liukoisia pitoisuuksia sisältävät jätealueet ovat laittomia. Tämän vuoksi jätealueita ei saa käyttää haitta-aineiden, erityisesti vesipuitedirektiivin, metallien sitomiseen, vaan jätevedet tulee puhdistaa. Myös jätealueille kertyvällä sulfaatilla on raja, joka tekee jätteestä kaatopaikkakelvottoman. Hakemuksen yhteydessä ei ole saatu kunnollista selvitystä jätejakeiden koostumuksista ja liukoisista pitoisuuksista. Kaivosalueella ja jätevesissä esiintyvät haitta-aineiden pitoisuudet vaarantavat pohjavedet. Todennäköisesti pohjavesien lainvastainen pilaantuminen on alkanut kaivosalueella. Vedenpuhdistustekniikka on saatavilla ja kohtuuhintaista verrattuna saastuneen ja myrkyllisen joen alueelle tuottamiin vahinkoihin. Sulfaatin poistoon kestävälle tasolle on lukuisia teknologioita. Varmuudella tehokas ja toimivat teknologia on haihdutuslaitos. Alalla yleisesti käytössä olevia teknologioita ovat esimerkiksi ettringite-saostus, SPARRO, biologinen puhdistamo ja kalvosuodatus/elektroforeesi mahdollisesti yhdistettynä haihdutukseen. Suomalaiset vedenpuhdistusyritykset vakuuttavat teknologiansa toimivan myös Lapin kylmässä ilmastossa. Edellä kerrotun perusteella kaivoksen suunnitellut päästöt, sulfaatti mukaan lukien, ovat monin tavoin laittomia. Kaivos koettaa keskiarvotilastoilla vähätellä sulfaattiongelmaa ja käytännössä ohittaa raskasmetallit ja muut haitta-aineet mukaan lukien lukuisia luvittamattomia aineita, kuten syanidin poistossa syntyvä tiosyanaatin/syanaatin ja ammoniakin, jotka ovat ympäristölle vaarallisella tasolla. Kaivos vetoaa taloudellisiin näkökohtiin kymmenien miljoonien investointiensa hyödyntämiseen mahdollisimman tehokkaasti. Kaivoksen lyhytnäköinen taloudellinen etu ei voi olla edellä esitettyjen laillisten esteiden yli menevä peruste. Lisäksi lausunto sisältää esimerkin päätökseen 72/2013/1 liittyvän lupahakemusprosessin virheestä. Lausunnon liitteenä on myös samaan lupaan liittyvä lausunnon antajan tekemä valitus. 15 Hakijan vastine Hakijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Lausuntojen perusteella ja selvyyden vuoksi hakija on pyytänyt ensisijaisesti, että aluehallintovirasto antaisi oikeuden aloittaa ympäristö- ja vesitalousluvan nro 72/2013/1 mukainen laajennettu toiminta (sisältäen sekä ympäristöluvan että vesitalousluvan mukaisen toiminnan) vireillä olevista valituksista huolimatta kuitenkin siten, että lupamääräysten soveltaminen aloitettaisiin vasta, kun laajennetun tuotantokapasiteetin kaupallisesta käyttöönotosta ilmoitetaan Lapin ELY-keskukselle (arviolta alkuvuodesta 2015). Lupamääräyksiä 12 ja 14 ei kuitenkaan sovellettaisi muutoksenhaun aikana sulfaatin osalta.

16 Toissijaisesti hakija on pyytänyt, että aluehallintovirasto antaisi oikeuden aloittaa ympäristö- ja vesitalousluvan nro 72/2013/1 mukainen laajennettu toiminta (sisältäen sekä ympäristöluvan että vesitalousluvan mukaisen toiminnan) vireillä olevista valituksista huolimatta siten, että lupamääräysten soveltaminen aloitettaisiin, kun laajennetun tuotantokapasiteetin kaupallisesta käyttöönotosta ilmoitetaan Lapin ELYkeskukselle (arviolta alkuvuodesta 2015). Hakija on arvioinut, että päätöksen nro 72/2013/1 kohdan 14 mukainen yhteenlaskettu sulfaattipäästöraja on saavutettavissa kuitenkin vuoden 2014 aikana ja kohdan 12 mukainen sulfaatin pitoisuuspäästöraja sitten, kun laajennettu tuotantokapasiteetti on kaupallisesti käyttöönotettu. Hakija on korostanut, että YVA-selvityksen mukaan kaivoksen nykyisestä toiminnasta ei ole aiheutunut vesistöjen pilaantumista eikä selvityksessä käytetyn suuremmankaan kuormitustason ole arvioitu heikentävän vesistön ekologista tilaa. Asian luonteen vuoksi hakija on esittänyt, että toiminnan aloittamista koskeva päätös määrättäisiin pantavaksi täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Lausunnoista hakija on todennut seuraavaa: 1. Lapin ELY-keskus Hakija on jatkanut yhdessä teknologiatoimittajien kanssa jo aiemmin vuonna 2010 alkaneita selvityksiä kaivokselle soveltuvien vesienpuhdistusteknologioiden löytämiseksi. Selvityksissä on kuitenkin osoittautunut, että kaivoksen prosessiolosuhteisiin ei löydy olemassa olevaa suoraan sovellettavaa valmista kaupallista teknologiaa tähän tarkoitukseen. Hanke on varsin vaativa, ja näyttää epätodennäköiseltä, että toimiva prosessiratkaisu saadaan tuotantoalueelle luvan mukaisessa aikataulussa. 2. Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kaivoksen tuotantokapasiteetin nostohanketta koskevassa ympäristövaikutusten arvioinnissa on todettu, että kaivoksen nykyisestä toiminnasta ei ole aiheutunut vesistöjen pilaantumista. YVA-selostuksen mukaan Seurujoen ja sen alapuolisten vesistöjen ekologinen tila tulisi säilymään vähintään hyvänä, vaikka kaivoksen kapasiteettia kasvatettaisiin jopa tasolle 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Kaivoksella on parhaillaan vireillä yhteistyössä teknologiatoimittajien ja riippumattoman konsultin kanssa tehtävä selvitys, joka tähtää vesienkäsittelyn tehostamiseen. Hakijan kaikista toimenpiteistä huolimatta lupamääräyksissä edellytettyjen puhdistamistavoitteiden saavuttaminen mennessä näyttää epätodennäköiseltä, kun otetaan huomioon tarvittaviin tutkimuksiin, prosessi- ja laitossuunnitteluun, koeajoihin, laite- ym. hankintoihin, asennustöihin ja itse laitoksen käyttöönottoon kuluva aika. Ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimukseen rajoittaa käyttöveden ottomäärää vesitaseen hallitsemiseksi hakija on todennut, että veden ottamisen rajoittaminen ympäristönsuojeluviranomaisen esittämällä tavalla estäisi käytännössä toiminnan kasvattamisen lupapäätöksen muutoin sallimalla tavalla. Tästä johtuen on tärkeää, että vedenottoa saadaan lisätä lupapäätöksen mukaisesti jo muutoksenhakuprosessin 16

17 aikana. Hakija on jo parantanut ja selvittää jatkuvasti mahdollisuuksia vesien kierrättämisen tehostamiseen, eikä vesitaseen hallinnan arvioida aiheuttavan ongelmia sinä aikana, kun lupapäätöksestä tehtyjä valituksia käsitellään muutoksenhakutuomioistuimessa. 3. XX Hakija on katsonut, että kaivoksen laajennetun toiminnan aloittaminen ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen nro 72/2013/1 mukaisena ei aiheuta sellaista ympäristön pilaantumisen vaaraa, joka estäisi toiminnan aloittamisen sallimisen muutoksenhausta huolimatta. Sulfaatin poiston osalta hakija on toistanut edellä esittämänsä ja todennut, että vaikka markkinoilla on tiettyjä puhdistustekniikoita, ne eivät suoraan ole sovellettavissa kaivoksen prosessiin. Niiden soveltuvuus tulee erikseen selvittää. Vaativa selvitystyö on parhaillaan vireillä. Laajamittaisen YVA-selvityksen perusteella ei tuotantokapasiteetin noston vuoksi ole odotettavissa oleellista ympäristön tilan heikkenemistä. Lisäksi tehty YVA-selvitys tarkastelee kaivostoiminnan tuotannon kasvattamista 1,5- kertaiseksi perustuen siten suurempaan kuormitustasoon kuin tuleva tuotantokapasiteetin nosto käsittää. Hakija on todennut lisäksi, ettei se katso XX:lla olevan asiassa valitusoikeutta, koska Vantaalla asuva XX ei ole esittänyt perusteita asianosaisasemalleen. Yhteenveto Hakija on hakenut aluehallintovirastolta lupaa aloittaa ympäristö- ja vesitalousluvan nro 72/2013/1 mukainen laajennettu toiminta lupapäätöstä noudattaen. Ympäristölupapäätöksen osalta hakija on kuitenkin ehdottanut, että täytäntöönpanoa rajattaisiin siten, ettei lupamääräyksissä 12 ja 14 määrättyjä sulfaattia koskevia raja-arvoja sovellettaisi muutoksenhaun aikana. Toiminnan aloittamista koskevasta hakemuksesta annetuissa lausunnoissa ja mielipiteessä ei ole hyväksytty hakijan esittämää lupapäätöksen rajattua täytäntöönpanoa. Tästä johtuen hakija on vastineessaan esittänyt vaihtoehtoja toiminnan aloittamista koskevan päätöksen sisällöksi. Ensisijaisesti hakija on esittänyt, että päätöksen mukainen toiminta voitaisiin aloittaa sillä tavoin täytäntöönpanoa rajoittaen, että lupapäätöksen määräysten soveltaminen aloitettaisiin vasta, kun tuotantokapasiteetin nosto kaupallisesti otetaan käyttöön, kuitenkin siten, että sulfaattia koskevat lupamääräykset eivät muutoksenhaun aikana tulisi voimaan. Toissijaisesti hakija on esittänyt, että päätöksen nro 72/2013/1 lupamääräysten soveltaminen aloitettaisiin, kun tuotantokapasiteetin nosto kaupallisesti katsottuna otetaan käyttöön. Hakija on aloittanut selvitykset vesien puhdistuksen tehostamiseksi jo vuonna Selvitys- ja suunnittelutyö on parhaillaan käynnissä. 17 MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on tätä asiaa ratkaistaessa ollut esillä päätöksensä nro 72/2013/1, jonka täytäntöönpanoa tässä asiassa on haettu, sekä päätöksestä tehdyt valitukset.

18 18 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU JA SEN PERUSTELUT XX:n vaatimuksia päätöksen nro 72/2013/1 lupamääräysten muuttamisesta ei tutkita. Päätökseen on ollut mahdollista hakea valittamalla muutosta saakka Vaasan hallinto-oikeudelta. PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. PÄÄASIARATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 101 :ssä säädetään, että lupaviranomainen voi tietyin edellytyksin luvan hakijan pyynnöstä myöntää oikeuden toiminnan aloittamiseen lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. Lupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä täytäntöönpanon lupapäätöstä suppeammaksi ja määrätä täytäntöönpanon aloitusajankohdasta. Oikeus toiminnan aloittamiseen voidaan myöntää joko ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä tai 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tehdystä hakemuksesta. Hakemus tarkoittaa toiminnan aloittamista siten, ettei kaikkia lupamääräyksiä noudatettaisi. Ympäristönsuojelulain 101 :n perusteella ei ole mahdollista antaa oikeutta toiminnan aloittamiseen muutoin kuin lupapäätöksen mukaisesti tai sitä suppeampana. Päätöksen täytäntöönpanoa koskevassa harkinnassa ei ole tältä osin mahdollista ottaa huomioon hakemuksen perusteluina esitettyjä vähäisiä ympäristövaikutuksia eikä sitä, että täytäntöönpano vähentäisi merkittävästi toiminnan päästöjä. Näin ollen oikeutta hakemuksen mukaiseen toiminnan aloittamiseen ei voida myöntää. Agnico Eagle Finland Oy on valittanut sulfaattipäästöjä koskevista lupamääräysten 12 ja 14 raja-arvoista Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus voi valituksesta päätöksellään kumota tai muuttaa tämän täytäntöönpanoratkaisun. Olemassa olevan toiminnan osalta hallintooikeus voi antaa myös määräyksen päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. Vesilain mukaisen valmisteluluvan myöntäminen ei ole tarpeen, koska ympäristöluvan täytäntöönpanoa koskeva hakemus on hylätty. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 3. Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Toiminnan aloittamista koskevan hakemuksen tultua hylätyksi vaatimusta muuttaa lupamääräys 62 vastaamaan lupamääräystä 16 siten,

19 että sallitun käyttöveden ottomäärää alennetaan vastaamaan vesistöön johdettavia määriä, ei ole tarpeen käsitellä. 19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja 2 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelymaksu on 750 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitussa valtioneuvoston asetuksessa ei ole määrätty maksuluokkaa päätöksen täytäntöönpanoa koskevalle asialle. Näin ollen maksu peritään käyttäen maksutaulukon mukaista tuntihintaa 50 euroa. Asian käsittelyyn on kulunut aikaa 15 tuntia, joten maksu on 750 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina (1572/2011)

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Sami Koivula Riitta Riihimäki Tarja Savela Päätöksen ovat ratkaisseet johtaja Sami Koivula (puheenjohtaja) ja ympäristöneuvos Riitta Riihimäki. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Tarja Savela. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai TS/hh Liite Valitusosoitus Päätös Hakija Päätös tiedoksi Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus/Kalatalous Kittilän kunta Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lapin luonnonsuojelupiiri ry XX Vaasan hallinto-oikeus Suomen ympäristökeskus

21 21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeuteen toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Vaasan hallinto-oikeudessa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: vaihde ; telekopio sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.