Kotkaniemi. Rakennushistoriallinen selvitys

Transkriptio

1 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys Museovirasto Rakennushistorian osasto Satu Frondelius 2003

2 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 1 Selvityksen nimi Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys Tekijä FM Satu Frondelius Päiväys Tilaaja Museovirasto, Rakennushistorian osasto Kohde Kotkaniemen tila Luumäellä ja erityisesti sen vuonna 1898 rakennettu päärakennus Kohteen tyyppi Maatilan rakennukset Kohteen sijainti Lappeenrannantie 455 Luumäki, Toikkalan kylä. Noin 25 km Lappeenrannasta Taavettiin päin. Peruskarttalehti Tutkimustavoite Selvittää Kotkaniemen rakennushistoriaa tulevaa käyttöä ja toimenpiteitä varten. Työn rajaus Kotkaniemen rakennushistorian selvitys erityisesti rakennusvaiheen ja P.E. ja Ellen Svinhufvudin ajan osalta (vuosina ) sekä mahdollisuuksien mukaan myöhemmältä ajalta. Työ keskittyy Kotkaniemen päärakennukseen, mutta myös tilan ympäristöä ja muita rakennuksia käsitellään. Raportin laajuus 32 sivua + liitteet Tulostusmäärä 15 kpl Erilliset liitteet Zipp-tallenteina (3 kpl) - raportti (Microsoft Word) - kuvamateriaali

3 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 2 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys Sisällys Johdanto 3 Alkuvaiheet 4 Palsta 4 Rakennukset 4 Rakennuttaja 5 Suunnittelija 6 Kotkaniemi Thomén aikana ( ) 7 Kotkaniemi Svinhufvudien aikana ( ) 11 P.E. Svinhufvud Kotkaniemen omistajana 11 Rakennus- ja muutostyöt Kotkaniemessä P.E. Svinhufvudin aikana P.E. ja Ellen Svinhufvudin jälkeinen aika 22 Lähteet 23 Tapahtumaluettelo 25 Kuvaluettelo 28 Liitteet Piirustukset ja kartat Nykytilanne, julkisivu itään Nykytilanne, 1. kerroksen pohjakaava Nykytilanne, 2. kerroksen pohjakaava Kartta 1. Tilakartta 1845 Kartta 2. Lohkomiskartta Kartta 3. Nykytilanne

4 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 3 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys Johdanto Luumäellä sijaitseva Kotkaniemen tila tunnetaan erityisesti tasavallan presidentin Pehr Evind Svinhufvudin kotina. Tila siirtyi vuonna 1999 Svinhufvud-suvulta valtion omistukseen ja Museoviraston hallintaan. Vuonna 2000 Kotkaniemi avattiin Museoviraston museona. Museoviraston rakennushistorian osasto teetti kesällä 2003 rakennushistoriallisen selvityksen Kotkaniemestä, jotta saataisiin selvitettyä mahdollisimman tarkoin rakennuksen historia tulevaa käyttöä ja toimenpiteitä varten. Selvityksen teki FM Satu Frondelius. Selvityksen pohjana on käytetty erilaista arkistoaineistoa, kirjallisuutta sekä haastatteluja. Heinäkuussa 2003 tehtiin lisäksi tutkimuksia paikan päällä Luumäellä. Selvitys keskittyy Kotkaniemen päärakennukseen ja sen lähiympäristöön. Laajaan tilaan on kuulunut rakennuskantaa myös pihapiirin ulkopuolella, mutta nämä samoin kuin esimerkiksi puutarhan historian yksityiskohtainen tutkimus jäivät tämän selvitystyön ulkopuolelle. Selvitykseen ei myöskään sisälly nykytilanteen inventointia. (Nykytilanne, ks. liitteet: kartta 3 sekä pohja- ja julkisivupiirustukset) Kotkaniemen kulttuurihistoriallinen merkitys Kotkaniemen rakennutti vuonna 1898 Lappeen tuomiokunnan tuomari Alfred Thomé. Vuonna 1908 tilan omistajaksi tuli Pehr Evind Svinhufvud, joka seurasi Lappeen tuomiokunnan tuomarina Thométa. Kotkaniemi liittyikin alkuvaiheessa kiinteästi tuomarin virkaan, vaikkei se varsinainen virkatalo ollutkaan. Päärakennus ja sivurakennus kuitenkin toimivat paitsi kotina niin myös tuomarin arkisto- ja työtiloina. Suurikokoisen hirsirakenteisen päärakennuksen suunnittelijasta ei ole varmaa tietoa, mutta yhtenä mahdollisuutena on pidetty Lars Sonckia. Epäselväksi jää myös Alfred Thomén veljenpojan arkkitehti Verner Thomén mahdollinen osuus Kotkaniemen suunnitteluun. Rakennuksessa on ollut ja on edelleenkin monia rakennusajankohtansa arkkitehtuurivirtauksiin liittyviä yksityiskohtia mm. pohjakaavan ja koristeaiheiden osalta. Vertailukohteita löytyy esimerkiksi Sonckin 1890-luvun huvilasuunnitelmista. Kulttuurihistoriallisesti merkittävimpänä aikana Kotkaniemen osalta voi pitää lukuja, jolloin se oli pääministerinä ja presidenttinä toimineen P.E. Svinhufvudin koti. Tuona aikana tilaa kehitettiin ja rakennuksissa ja ympäristössä tehtiin muutostöitä lukujen muutostöistä periytyvät piirteet ovat edelleen leimaa-antavia päärakennukselle vaikka peruspiirteet ovatkin jo 1800-luvun lopulta luvuilta on myös säilynyt runsas valokuva-aineisto Kotkaniemen rakennuksista ja elämänmenosta, mikä osaltaan lisää ajanjakson merkittävyyttä mm. museotoiminnan kannalta. Kotkaniemi edustaa nuoren tasavallan aikaa, ja sen historiassa ja rakennuksissa yhdistyvät maaseudun rakennus- ja kulttuuriperinne, huvilakulttuuri sekä isännän merkittävän virkauran ja valtiollisen aseman mukanaan tuomat erityispiirteet.

5 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 4 Alkuvaiheet Palsta Kotkaniemen maat ovat alun perin olleet osa Luumäen Toikkalan kylän Hovin tilaa. Toikkalan kylässä suoritettiin isojako vuosina , maakirjoihin tila numero 3, Hovi, on merkitty vuonna Tila oli tuolloin kooltaan 244, 42 hehtaaria. Hovin tila jaettiin jo vuonna 1847 kahteen osaan, joista itäinen, numero 3.1 oli kooltaan 101,12 hehtaaria ja läntinen, numero 3.2 kooltaan 140,30 hehtaaria. Läntinen osa jaettiin edelleen vuonna 1854 kahteen osaan (3.3 ja 3.4). 1 Ks. kartta 1. Itäinen Hovin tilan puolisko säilyi kokonaisena 1890-luvulle asti, sen pohjoisen osan osti hovioikeudenasessori Alfred Thomé. Thomén ostama alue oli kooltaan 13,26 hehtaaria. Palsta lohkottiin maaliskuussa Palstalla oli vajaa kaksi hehtaaria peltoa, lähes kolme hehtaaria niittyä ja 4,5 hehtaaria muuta viljelyskelpoista maata. Metsää oli lähes viisi hehtaaria. Nimekseen tila sai Kotkaniemi (tila nro 3.5). 2 Ks. kartta 2. Thomé oli ostanut tilan 8225 markalla Ville ja Matti Rietunpoika Uutelalta (Toikka). Lainhuudatuksen yhteydessä olevista välikirjojen kopioista käy ilmi kauppakirjaan lisätyt ehdot, joiden mukaan mm. myyjät saivat asua myydyllä maapalstalla puolipaastoon vuonna 1899 asti ja myyjät saivat kaikki maapalstalla ostohetkellä sijainneet huoneet eli rakennukset, kunhan siirtäisivät ne pois mennessä. 3 Rakennukset Alfred Thomén itselleen hankkima pitkänomainen palsta jakautui pohjoiseen ja eteläiseen osaan, osia erotti toisistaan lännestä itään kulkeva Lappeenrannan tie. Tien eteläpuolella olivat pellot ja niityt, tien pohjoispuolella metsäinen ja kallioinen alue joka rajautui pohjoisessa Kivijärveen. Kotkaniemen päärakennus rakennettiin erilleen viljelyalueista tontin pohjoisosaan mäntykankaalle lähelle järven rantaa. Rakennuspaikan valinta liittynee osaltaan 1890-luvun huvila-ihanteeseen luvun lopulla alettiin Kivijärven rannoille rakentaa huviloita. Sijainti oli paitsi luonnonkaunis niin myös liikenteellisesti ihanteellinen läheisen maantien ja rautatien ansiosta. Huviloita ja vakituista asutusta nousi pitkin harjua erityisesti Jurvalan aseman tuntumaan. 4 Vaikka Kotkaniemestä tuli hovioikeudenasessorin perheen ympärivuotinen koti, niin sen sijoittaminen erilleen viljelymaista järven rantaan männikön keskelle liittää rakennuksen käyttöön myös huvilamaisia piirteitä. Rakennustyöt ovat ilmeisesti alkaneet tontilla kevään 1898 aikana. On säilynyt suullinen tieto siitä, että toisen luumäkeläisen, vuonna 1898 rakennetun huvilan rakennustyömaalle olisivat kirvesmiehet tulleet suoraan Kotkaniemen rakennustyömaalta. 5 Rakennustöitä lienee jatkettu kenties viimeistelyn ja sisätöiden osalta vielä vuonna Alfred Thomé perheineen muutti nimittäin 1 Maanjakokirjat ja kartat, Luumäki, Toikkalan kylä. Kaakkois-Suomen maanmittaustoimiston arkisto. Kouvola. 2 Toimituskirja tilanlohkomisesta Uutela nimisellä puolella (½) Hovin perintötaloa N 3 Toikkalan kylässä Kaakkois-Suomen maanmittaustoimiston arkisto, Kouvola. 3 Luumäen talvikäräjät , lainhuudatus Kotkaniemen tilasta. Valkealan (Lappeen) tuomiokunta, Luumäen käräjäkunta. Ilmoitusasioiden pöytäkirjat CIIb/5. Mikkelin maakunta-arkisto. 4 K.Kumpulainen - T.Miettinen: Luumäen historia, s Suullinen tieto, Mari Kurkan. Kotkaniemessä

6 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 5 kirkonkirjojen mukaan Lappeelta Luumäelle vasta Kotkaniemi lienee ollut valmis viimeistään tuolloin. Päärakennuksen eteläpuolelle rakennettiin pienempi hirsirakennus, johon sijoitettiin tuomiokunnan arkisto sekä asuinhuoneita hovioikeudenauskultanteille eli tuomariharjoittelijoille joita toimi vaihteleva määrä tuomiokuntien tuomarien apuna. Tuomiokunnissa oli vain yksi varsinainen tuomari, ja myös tuomiokunnan kanslia sijaitsi tavallisesti nk. ukkotuomarin kotona. Kanslian töistä ja taloudenpidosta vastasi tavallisesti tuomarin puoliso. Näin on kenties ollut myös Thomén tapauksessa, vaikkei siitä varmaa asiakirjatietoa olekaan. Käräjät istuttiin kunnantalolla, palokunnantalolla tai jossain tarpeeksi suuressa maalaistalossa. 7 Asuinrakennusten itäpuolelle rakennettiin lukujen vaihteessa lisäksi navetta, aittoja ja muita talousrakennuksia. Ainakin yhdessä aitassa on vuosiluku Tilan viljelysmaat sijaitsivat melko kaukana päärakennuksesta ja karjapihasta Lappeenrannantien eteläpuolella. Esimerkiksi lehmät kuljetettiin kesällä pihalta niityille tien poikki aina 1970-luvulle asti. 8 Rakennuttaja Alfred Thomé ( ) Kotkaniemen rakennuttaja (Georg) Alfred Thomé oli syntynyt Jääskessä vuonna Suoritettuaan tuomarintutkinnon vuonna 1869 hän toimi tuomarina Viipurissa, Käkisalmella ja Lohjalla, kunnes valittiin Lappeen tuomiokunnan tuomariksi Thomé oli avioitunut vuonna 1874 Ida Augusta Westlingin kanssa. Avioliitosta syntyi tytär ja kaksi poikaa. Ida Augusta Thomé kuoli vuonna 1904, kesällä 1907 Thomé avioitui Anna Österbergin kanssa. Alfred Thomé kuoli vuotiaana. 9 6 Alfred Thomén perheen virkatodistusote liittyy Kotkaniemen lainhuudatukseen vuonna 1908, jolloin tila siirtyi P.E. Svinhufvudille. Luumäen talvikäräjät , Lainhuudatus Kotkaniemen tilasta. Valkealan (Lappeen) tuomiokunta, Luumäen käräjäkunta. Ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1908, CIIb/12. Mikkelin maakunta-arkisto. 7 Oikeutta maalla ja kaupungissa Tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien muistitietoa s Jorma Svinhufvudin haastattelu Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, s. 232; Virkatodistusote liittyen Kotkaniemen lainhuudatukseen 1908.

7 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 6 Suunnittelija Kotkaniemi rakennettiin paitsi Thoméiden kodiksi niin myös tuomiokunnan tuomarin virkaasunnoksi, tuomiokunnan arkistoksi ja mahdollisesti myös konttoriksi. Erään tiedon mukaan Kotkaniemen pää- ja arkistorakennus olisi rakennettu lainvalmistelukunnan tuomiokuntien virkaasunnoiksi laadituttamien piirustusten mukaan. 10 Lainvalmistelukunnan vuosikertomuksista tai Rakennushallituksen virkatalopiirustuksista en kuitenkaan ole löytänyt tietoja kyseisistä piirustuksista. Kotkaniemen on perimätiedon mukaan suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Asiakirja-aineistoa asiasta ei ole, eikä esimerkiksi rakennuspiirustuksia ole säilynyt. Vuonna 1894 arkkitehdiksi valmistunut Sonck oli tunnettu suunnittelija jo valmistuessaan, hän oli voittanut Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailun jo ennen valmistumistaan luvulla Sonck suunnitteli useita hirsihuviloita ja muita hirsirakennuksia, joissa näkyy pyrkimys kansalliseen muotokieleen poiketen aikaisemmista koristeellisista pitsihuviloista joita pääosin arkkitehti G. Th. Chiewitzin luoman mallin mukaisesti oli suunniteltu ja rakennettu Suomeen 1850-luvulta lähtien. Sonck suunnitteli aluksi huviloita Ahvenanmaalle mutta pian myös muualle Suomeen. Huviloiden lisäksi Sonck suunnitteli samaan aikaan suurempiakin hirsirakennuksia, mm. kylpylähotellin Loviisaan ja kansakoulun (nk. Mäkikoulu) Kuusankoskelle, molemmat vuonna Kotkaniemen suunnittelun ja rakentamisen kanssa samanaikaisia rakennuksia ovat vuonna 1897 suunniteltu Avelan (Kurtin) talo (päärakennus ja sivurakennukset) Torniossa sekä vuonna 1898 rakennutettu Vuorelan talo Viitasaarella. 12 Tornion rakennuksesta ovat Sonckin suunnitelmat tallella, Vuorelan talosta asiakirja-aineistoa ei ole, mutta koska rakennus on tehty Sonckin veljelle, kunnanlääkäri John W. Sonckille, on erittäin todennäköistä että suunnittelija on Sonck. Tornion rakennuksissa, Vuorelassa sekä aikaisemmin mainituissa Loviisan kylpylähotellissa ja Kuusankosken Mäkikoulussa on useita yhteneväisiä piirteitä Kotkaniemen päärakennuksen kanssa. Lähinnä tämä näkyy yksityiskohdissa kuten veistetyissä kattokoristeissa (Tornion Kurtin talon sivurakennuksessa on täsmälleen samanlaiset kuin Kotkaniemessä) ja toisaalta rakennuksen massoittelun samanhenkisyydessä. Vertailua hankaloittaa se, että osa rakennuksista on hirsipintaisia, osa vuorilaudoitettuja. Samankaltaisuuksista huolimatta kaikilla rakennuksilla on oma persoonallinen viimeistelynsä. Asuinrakennusten osalta samankaltaisuutta löytyy myös pohjakaavoista. Kurtin talon, Vuorelan ja Kotkaniemen 1. kerrosten pohjakaavat voi nähdä saman teeman muunnelmina, jossa keskeiset huonetilat kuten sali, ruokasali, keittiö ja kamarit asettuvat saman kaavan mukaisesti toisiinsa nähden huolimatta yksilöllisistä variaatioista yksittäisten tilojen osalta. Sonckin tavaramerkit, kuten katon harjan sommittelut, frontonit ja koristeellisin puuleikkauksin koristellut sisäänvedetyt kuistit ovat nähtävissä kaikissa. Sonckin lisäksi mahdollisena suunnittelijana Kotkaniemen osalta kannattaa nostaa esille Alfred Thomén veljenpoika arkkitehti Valter Thomé, joka juuri Kotkaniemen valmistumisen aikoihin oli lopettelemassa arkkitehtiopintojaan. Valter Thomé työskenteli nimittäin opiskeluaikanaan ( ) yhteensä noin vuoden verran Lars Sonckin toimistossa. 13 Pudasjärvellä syntynyt Valter Thomé kävi koulua Viipurissa, jossa hänen setänsä toimi samaan aikaan hovioikeudessa kanneviskaalina ja asessorina. Mahdollisesti Valter Thomé on asunut setänsä taloudessa. Onkin 10 E.W.Juva: P.E.Svinhufvud I, s Lars Sonck arkkitehti. s Rakennustaiteen museo, Lars Sonckin piirustusarkisto; Vuorelan osalta Museovirasto, Rakennushistorian osaston suojeluarkisto. 13 Tiina Merisalo: Arkkitehtiveljekset Valter ja Ivar Thomé. Artikkeli julkaisussa Urajärveltä Heinolaan Heinolasta Urajärvelle, s. 31.

8 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 7 aivan mahdollista että Valter Thomé on ollut jotenkin apuna kun Alfred Thomé on alkanut suunnitella Kotkaniemen rakentamista. Ainakin hän on tässä tilanteessa mahdollisesti toiminut henkilöyhteytenä Alfred Thomén ja Lars Sonckin välillä ja ehkäpä jopa ollut itse mukana rakennuksen suunnittelussa. Kuten sanottu, asiakirja-aineistoa rakennuksen suunnittelusta ei kuitenkaan ole säilynyt. Kotkaniemi Thomén aikana ( ) Alfred Thomén perheeseen kuului Kotkaniemeen muutettaessa 1899 puoliso Augusta ja 20-vuotias (s. 1879) tytär Sigrid (Siri) sekä pojat, 17-vuotias Nils (s. 1882) ja 13-vuotias Karl (s. 1886). Augusta Thomé siis kuoli vuonna Vuoden 1906 henkikirjassa Kotkaniemestä mainitaan 12 asukasta, joista 4 oli Thomén perheen jäseniä ja loput vakinaisessa toimessa olevia palvelijoita ja työväkeä. Tytär Siri avioitui vuonna 1906 FT, varatuomari Einar Steniuksen kanssa ja muutti Helsinkiin. Arkistorakennuksessa työskennelleitä hovioikeudenauskultantteja henkikirjoissa ei mainita. 14 Thomén ajalta ei tiettävästi ole säilynyt valokuvia Kotkaniemestä, eikä myöskään karttoja tai asemapiirroksia joissa rakennusten määrä ja asettelu näkyisi. Vanhimmat kuvat ovat n. vuodelta 1910, jolloin Svinhufvudit jo omistivat Kotkaniemen. Thoméiden aika Kotkaniemessä kesti vain n. 8 vuotta, ja varhaisissa Svinhufvudien aikaisissa kuvissa näkyvä tilanne vastannee melko tarkoin myös varhaisempaa vaihetta. Kotkaniemi rakennettiin Kivijärven metsäiselle niemelle, joka pääosin on ollut kuivaa kangasmetsää. Puutarhan perustaminen tähän maastoon on varmasti vaatinut melkoisesti työtä. Vielä Svinhufvudien muuttaessa Kotkaniemeen on etupiha ollut jokseenkin luonnontilassa lukuun ottamatta muutamia istutettuja koivuja. Järvenpuoleinen sivu on saattanut jo alun perin olla puutarhaksi helpommin soveltuvaa maastoltaan ja sinne tehtiinkin tilan hyötypuutarha kasvimaineen, hedelmäpuineen ja marjapensaineen. Hyötypuutarhan rakentaminenkin lienee aloitettu jo Thomén aikana. Järven puolen puutarhassa oli myös puistomaisempia piirteitä kuten kivin reunustettuja käytäviä ja kukkaistutuksia. Päärakennus oli aluksi pääosin hirsipintainen, laudoituksia oli vain päätykolmioissa ja kuisteissa. Mistään kovin järeästä tukkipuusta Kotkaniemeä ei valokuvista päätellen ole rakennettu, mahdollisesti seinät on jo alun perin suunniteltu laudoitettaviksi, mikä sitten tapahtuikin 1910-luvun alussa. Kuistit on maalattu kahdella värillä, puitteet hieman tummemmiksi kuin vaaleat peiliosat. Värisävyistä ei ole tietoa. Keittiöpäädyn kuisti oli alun perin nykyistä pienempi, ovelle johtivat rappuset ja niitä suojasi harjakattoinen katos. (keittiön kuistista enemmän, ks. s.17) Kotkaniemessä on alun perin ollut pärekatto. Katon harjoissa oli puusta veistetyt päätykoristeet jokaisessa päädyssä. Päätykoristeet olivat Sonckin tämän ajan puuarkkitehtuurille hyvin tyypillisiä. Puuleikkauksin on koristeltu myös päätykolmiot ja järven puoleisen kuistin rakenteita. Alun perin päärakennuksen yläkerrassa on ollut vain yksi asuinhuone, pohjoisen puoleinen vinttikamari. Tiettävästi se oli kotiopettajan huone jo Thoméiden aikana. 15 Se on edelleen ainoa yläkerran huoneista jossa on lämmitysuuni. Muu yläkerta lienee toiminut vinttinä. 14 Luumäen henkikirjat Bae:3. Mikkelin maakunta-arkisto. 15 Ulla Lahin, Marianne Laijoen ja Ebbe Sommarin haastattelu

9 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 8 Ellen Svinhufvud Kotkaniemen edustalla noin vuonna Päärakennus on vielä hirsipintainen ja etupihan istutukset tekemättä. Kuiva kangasmaasto on kulunut polkujen kohdalta hiekkaan asti. MV, hist. kuva-arkisto, neg. 6616:71. Kotkaniemen järven puoleinen julkisivu noin vuoden 1910 tienoilla, ennen seinien vuorilaudoitusta. Ilmeisesti vuorilaudoituksen laittamisen yhteydessä avattiin vielä yksi ikkuna-aukko seinän oikeaan reunaan (tikapuiden kohdalle), tätä kuvaa otettaessa sitä ei vielä ole ollut. Kuisteissa ja päätykolmioissa on laudoitus. Puutarhaan on muodostettu kivien rajaamia hiekkakäytäviä. Kuva E.W.Juvan kirjasta P.E.Svinhufvud I, s. 460.

10 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 9 Mary ja Gretel Svinhufvud Kotkaniemen puutarhassa 1910-luvun alussa. Taustalla rakennus vielä ilman lautavuorausta. Puutarhan omenapuut ovat vielä pieniä, ne lienee istutettu vasta Svinhufvudien toimesta. Kuva kirjasta: Ukko-Pekka Kuvakirja P.E. Svinhufvudin elämästä, s. 62. Kotkaniemen arkistorakennus tai nk. Alatalo vuonna Kuisti rakennuksen vasemmalla sivulla koivujen takana. Edustalla jääkellari ja kasvimaata. Kuva Isku-filmin Kotkaniemi-albumista. Päärakennuksen eteläpuolelle rakennettu arkistorakennus tai Alatalo, kuten sitä myöhemmin on kutsuttu, lienee rakennettu jokseenkin samanaikaisesti päärakennuksen kanssa tai heti sen jälkeen. Arkistorakennus oli päärakennuksen tapaan hirsirakenteinen mutta ulkonäöltään vaatimattomampi. Ainut piirre joka arkkitehtuurissa liittää sen päärakennuksen huvilamaiseen tyyliin on pohjoisseinällä sijainnut suuri kuisti. Kuistin muotoilussa on nähtävissä kansallisromanttisen tyylin

11 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 10 ja Sonckin arkkitehtuurin piirteitä kaarevissa aukotuksissa ja kuistin pylväiden muotoiluissa. Muilta osin rakennus muistuttaa enemmänkin talonpoikaisrakennuksia. Myös arkistorakennuksessa oli pärekatto. Rakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1965, nykyään on jäljellä vain talon alla ollut kellari. 16 Arkistorakennuksen kuisti, näkymä kuistilta järvelle. Kuva on otettu vuonna Vasemmalla näkyy jääkellarin katonharja. MV, hist. kuva-arkisto, neg. 6616:45. Ulkorakennuksista ainakin vanha navetta ja osa aitoista rakennettiin jo Thomén aikana. 17 Myös renkitupa lienee tältä ajalta. 16 Jorma Svinhufvud Suomen maatilat IV, s

12 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 11 Kotkaniemi Svinhufvudien aikana P.E.Svinhufvud Kotkaniemen omistajaksi Kotkaniemi ei virkataloluonteesta huolimatta ollut ilmeisesti missään määrin valtion tai tuomiokunnan omistuksessa tai edes rahoittama, vaan Alfred Thomén ja sittemmin hänen perikuntansa omistama. 18 Näin lienee ollut laita myös muiden tuomiokuntien tuomareiden talojen osalta. Kuitenkin oli luontevaa, että Alfred Thomén kuoltua perikunta tarjosi Kotkaniemeä ensimmäiseksi ostettavaksi tuomarinviran seuraavalle haltialle eli Pehr Evind Svinhufvudille. 19 P.E.Svinhufvud oli toiminut Heinolan tuomiokunnan tuomarina vuodesta Aika Heinolassa jäi lyhyeksi kun Lappeen tuomiokunnan (joka oli maan suurimpia) tuomarinvirka tuli avoimeksi Alfred Thomén kuoltua syksyllä P.E.Svinhufvud nimitettiin virkaan helmikuussa Kauppakirja Kotkaniemestä tehtiin Myyjinä olivat Thomén pojat, ylioppilaat Nils ja Karl Thomé sekä heidän sisarensa Sigridin puoliso filosofian tohtori Einar Stenius. Kauppahinta oli markkaa. 21 P.E.Svinhufvud alkoi melko pian laajentaa maaomistuksiaan Luumäellä. Kotkaniemen palstan itäpuolelta Kivijärven rannasta hän hankki keväällä 1909 nk. Pohjakankaan palstan. 22 Palsta ei liittynyt Kotkaniemen alueeseen, vaan väliin jäi muussa omistuksessa ollut maa-alue. Ilmeisesti samoihin aikoihin (asiakirjoja ei tässä yhteydessä tarkistettu) Svinhufvud on hankkinut suuren maaalueen Kouvola-Lappeenranta-tien eteläpuolelta, vanhasta Hovin kantatilasta erotetun tilan No 3.3. Tällä n. 75 hehtaarin tilalla olivat Hovin tilan vanhat rakennukset. Palstan hankinnan myötä Kotkaniemen viljelyala kasvoi tuntuvasti ja kokonaisuudessaan tila oli kauppojen jälkeen n. 100 hehtaarin suuruinen. Svinhufvud muutti Kotkaniemeen perheineen, johon kuului puoliso Ellen Svinhufvud, tämän äiti Alma Timgren sekä perheen kuusi lasta. Lapset kävivät koulua Helsingissä, vanhin poika Yngve (s. 1890) kirjoitti ylioppilaaksi 1908 ja aloitti opiskelut yliopistossa. Tyttäret avioituivat 1910-luvulla, Gretel 1913 ja Mary Eniten lapsista vietti Kotkaniemessä aikaansa nuorin poika Veikko Eivind, joka syntyikin vasta samana vuonna kun Kotkaniemi hankittiin. Svinhufvudin toimiessa Lappeen tuomiokunnan tuomarina oli hänen apunaan 3-4 vakituista apulaista, jotka asuivat Kotkaniemessä, söivät tuomarin pöydässä ja kuuluivat näin perhepiiriin. 23 Apulaisten asuntona toimi sivu- eli arkistorakennus. Kotkaniemen kehittäminen ja Svinhufvudin ura tuomiokunnassa katkesivat dramaattisesti marraskuussa 1914, kun Svinhufvud karkotettiin Siperiaan poliittisista syistä. Karkotus kesti vuoteen Karkotusaikana puoliso Ellen Svinhufvud vietti osan ajasta miehensä luona, mutta taloudenhoito vaati häntä myös olemaan Kotkaniemessä. Perheen talouden turvaamiseksi Ellen Svinhufvud piti Kotkaniemessä täysihoitolaa Jorma Svinhufvud President Svinhufvud som privatman Vecko-Journalen E.W.Juva: P.E. Svinhufvud I, s Luumäen talvikäräjät Lainhuudatus Kotkaniemen tilasta ja siihen liittyvä kopio kauppakirjasta. Valkealan (Lappeen) tuomiokunta, Luumäen käräjäkunta. Ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1908, CIIb/12. Mikkelin maakunta-arkisto. 22 Maajakokirjat ja kartat, Luumäki, Toikkalan kylä. Kaakkois-Suomen maanmittaustoimiston arkisto, Kouvola. 23 E.W.Juva: P.E. Svinhufvud I, s E.W. Juva: P.E.Svinhufvud II, s. 306.

13 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 12 Svinhufvudeja Kotkaniemen edustalla. Kuva ilmeisesti otettu kesällä 1913 tai Vasemmalla ilmeisesti P.E.Svinhufvud, hänen vieressään Alma Timgren sylissään Veikko Eivind Svinhufvud, ylinnä rappusilla Mary Svinhufvud, Gretel ja Georg Sommar ja Yngve Svinhufvud. MV, hist. kuva-arkisto, neg. 6616:32. P.E. Svinhufvudin karkotus päättyi keväällä 1917, ja hän pääsi palaamaan kotiin. Tällä välin olivat perheen ystävät maksaneet Kotkaniemen velat, eikä tilasta tarvinnut luopua. Svinhufvud oli nimittäin pelännyt että Kotkaniemi olisi pakko myydä. 25 Vuosina Svinhufvud joutui valtiollisten velvollisuuksiensa vuoksi olemaan poissa Kotkaniemestä, pääasiassa Helsingissä. Lapsista nuorin, Veikko Eivind asui Kotkaniemessä palvelusväen kanssa, koska myös Ellen Svinhufvud joutui olemaan poissa kotoa. Vanhemmat lapset olivat tässä vaiheessa jo muuttaneet pois Kotkaniemestä. Kansalaissodan aikana 1918 punaiset ottivat Kotkaniemen haltuunsa ja ryöstivät sen (mm. lehmät). 26 Sodan jälkeen ryöstösaalista saatiin takaisin Utista, Kouvolasta ja Kotkasta asti. Joulukuussa 1918 P.E.Svinhufvud erosi valtionhoitajan virasta ja siirtyi pankinjohtajaksi Turkuun. Perhe, joka tuolloin käsitti Ellen Svinhufvudin ja nuorimman pojan Veikko Eivindin muutti mukana. Turussa Svinhufvudit asuivat kesään 1920, jolloin P.E.Svinhufvud jätti pankinjohtajan toimensa ja perhe muutti takaisin Kotkaniemeen. 27 Kotkaniemessä oli toki koko ajan ollut palvelusväkeä ja se oli toiminut maatilana entiseen tapaan. Vuodesta 1920 lähtien Kotkaniemi oli jälleen Svinhufvudien vakituinen koti. Rakennus olisi vaatinut uusimista ja korjaamista mm. kansalaissodan aiheuttamien vahinkojen vuoksi, mutta osittain tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi korjaustöihin ei vielä tässä vaiheessa ryhdytty. Tilaa rakennuksissa oli runsaasti: koska Svinhufvud ei enää toiminut tuomarinvirassa ei myöskään auskultantteja asunut arkistorakennuksessa. Vuonna 1918 oli kuollut Ellen Svinhufvudin äiti Alma Timgren, joka oli asunut myös Kotkaniemessä. Kesäisin Kotkaniemessä oli vilkkaampaa kun 25 E. W. Juva: P. E. Svinhufvud II, s E. W. Juva: P. E. Svinhufvud II, s E. W. Juva: P. E. Svinhufvud II, s

14 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 13 vanhemmat lapset perheineen tulivat Luumäelle kesänviettoon. Tuolloin oli myös arkistorakennus taas asuinkäytössä. 28 P.E. Svinhufvud ei täysin jättänyt valtiollisia asioita Kotkaniemeen muutettuaan, vaan hän oli mm. vuonna 1925 presidenttiehdokkaana. Vuonna 1930 hänestä tuli pääministeri 68-vuotiaana ja vuonna 1931 presidentti. Presidenttivuosina P.E. ja Ellen Svinhufvud pääsivät käymään Kotkaniemessä vain aika ajoin. Silti juuri näihin vuosiin ajoittuvat päärakennuksen sisätilojen suurehkot kunnostusja muutostyöt luvulla muutoksia tehtiin myös rakennuksen ulkopuolella. Vuoden 1937 presidentinvaalissa Svinhufvud oli vielä ehdokkaana, mutta presidentiksi valittiin Kyösti Kallio. Loppuvuotensa P.E. Svinhufvud hän vietti Kotkaniemessä. Hän kuoli vuonna Ellen Svinhufvud eli Kotkaniemessä vuoteen P.E. Svinhufvud Kotkaniemen pihalla vuonna Taustalla vasemmalla aitta, keskellä renkitupa ja oikealla vanhan hirsinavetan pääty. MV, hist. kuva-arkisto, neg. 6616: E. W. Juva: P. E. Svinhufvud II, s. 307.

15 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 14 Rakennus- ja muutostyöt Kotkaniemessä P.E. Svinhufvudin aikana Svinhufvudien saapuessa isännöimään Kotkaniemeä oli päärakennus valmis, samoin arkistorakennus ja osa pihan itäreunalla olleista talousrakennuksista. Karjapihan reunoilla oli hirsirakenteinen navetta, kanala ja aittoja sekä muita varastotiloja. Myös renkitupa lienee Thomén aikana rakennettu. Ellen Svinhufvud Kotkaniemen kanalan (tai navetan?) edustalla. Kuva noin vuodelta Kuva E.W.Juvan teoksesta P.E.Svinhufvud I, s Thomét olivat asuneet Kotkaniemessä vajaan kymmenen vuotta, eivätkä ilmeisesti olleet päässeet tilan ympäristön muokkauksessa alkua pidemmälle. Vielä n. vuonna jolta ajalta vanhimmat tunnetut valokuvat Kotkaniemestä ovat näyttää etupiha olevan kuivaa varvikkoa johon on kulunut hiekkapolkuja (ks. tämä raportti, kuva s. 8). Rakennuksen eteen on istutettu muutamia koivuja, jotka kuvaa otettaessa ovat vielä melko pieniä. Järven puoleisessa puutarhassa oli ehditty tehdä enemmän, joko jo Thoméiden aikana tai heti Svinhufvudien saavuttua Kotkaniemeen. Sinne oli jo 1910-luvun alkuun mennessä istutettu hedelmäpuita ja muodostettu kivillä reunustettuja hiekkakäytäviä nurmikoiden lomaan. Järven puolella taloa ympäröivät vanhemmat koivut joita ilmeisesti on jo rakennusvaiheessa jätetty valikoiden puutarhan kaunistukseksi. Todennäköisesti tässä vaiheessa on myös jo perustettu keittiökasvitarha järvenrannan rinteeseen. Koska Kotkaniemen rakennuspiirustukset eivät ole säilyneet, ei ole tiedossa onko rakennus alun perin tarkoitettu hirsipintaiseksi vai onko ulkolaudoitus ollut suunnitelmissa jo alusta alkaen. Laudoittaminen tuli ajankohtaiseksi 1910-luvun alussa Svinhufvudien asuttua Kotkaniemessä muutaman vuoden. Maaliskuussa 1913 vihittiin perheen vanhin tytär Gretel, ja hääpäivänä otetussa valokuvassa nuorenparin taustalla näkyy jo laudoitettu Kotkaniemi. Laudoitus on siis tehty ilmeisesti viimeistään kesällä 1912, talvella moiseen urakkaan on tuskin ryhdytty. Kenties tulossa olleet häät ovat jopa vaikuttaneet päätökseen ulkovuorauksen tekemisestä. Valokuvien perusteella rakennus on samalla saanut värityksen joka sillä edelleen on, eli valkoiset seinät ja tummanvihreät puitteet. Mustavalkokuvista ei tietenkään voi varmasti sanoa onko väri alusta asti ollut tummanvihreä, mutta ainakin perheessä olevan perimätiedon mukaan näin on ollut. Alkuvaiheessa tummaksi maalattiin myös järvenpuoleisen kuistin takaseinä, mutta myöhemmin se on maalattu valkoiseksi.

16 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 15 Georg ja Gretel Sommar Kotkaniemen rappusilla hääpäivänään Taustalla näkyy tuolloin uusi ulkolaudoitus. MV, hist. kuva-arkisto, neg. 6616:194. Kotkaniemen järvenpuoleinen kuisti, kuva todennäköisesti vuosilta Keskellä rappusilla Ellen Svinhufvud, hänen takanaan hänen äitinsä Alma Timgren. Nuori nainen Ellen Svinhufvudin vieressä on Lyyli Niittynen (n. Kivinen). Kuvasta näkee miten kuistin takaseinä on ollut aluksi tummaksi (ilmeisesti tummanvihreäksi) maalattu. MV, hist. kuva-arkisto, neg. 6616:73.

17 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 16 Ilmeisesti samaan aikaan vuorilaudoituksen laittamisen kanssa avattiin järven puoleiselle sivulle yksi uusi ikkuna rakennuksen eteläpäähän. Ikkuna avautui rakennuksen päädyssä olleeseen huoneen ja alkovin käsittävään asuntoon, joka ainakin 1920-luvulta lähtien oli taloudenhoitaja Alma Kottelinin asuntona. Tant Kottelin oli perheen pitkäaikainen taloudenhoitaja. Kotkaniemi, järven puoleinen sivu. Mahdollisesti 1920-luvulta, oikealla näkyy arkistorakennus. Päärakennuksessa oikealla (puun takana) ilmeisesti vuorilaudoituksen yhteydessä avattu uusi ikkuna. MV, hist. kuva-arkisto, neg. 6616:84. Vuonna 1914, ennen P.E. Svinhufvudin karkotusta Siperiaan, ehdittiin Kotkaniemeen rakentaa talli. 29 Puurakenteinen talli tehtiin navetan itäpuolelle suoraan kulmaan navettaa nähden. Rakennukset olivat kiinni toisissaan. Karjapihaa rajasi siis lännessä navetta, aitat ja renkitupa ja pohjoisessa talli. Kotkaniemen karjapihaa, yksityiskohta ilmakuvasta vuodelta Vasemmalla navetta, sen alapuolella aitat ja renkitupa. Talli suorassa kulmassa navettaan nähden. Vasemmalla uusi kanala, keskellä ilmeisesti sikala, alareunassa osittain puiden takana vanha kanala. MV, hist. kuva-arkisto, kuvaluettelo nro : Suomen maatilat IV, s

18 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys Kotkaniemen rakentamisessa ja kehittämisessä ei ymmärrettävästi P.E. Svinhufvudin karkotuksen aikana tapahtunut mitään merkittävää. Karkotusaikana Ellen Svinhufvud piti Kotkaniemessä täysihoitolaa, joka kenties on vaikuttanut huoneiden käyttöön rakennuksessa, muttei rakenteisiin sinänsä. P.E. Svinhufvudin palattua Siperiasta veivät valtiolliset tehtävät hänet ja muunkin perheen pois Kotkaniemestä. Kansalaissodasta aiheutuneiden vahinkojenkin korjaus siirtyi ja 30-luvulle asti, osin perheen taloudellisen tilanteen johdosta. Vuosina perhe asui Turussa. Näin ollen seuraavat tiedot Kotkaniemessä suoritetuista rakennus- tai muutostöistä ovat vasta 1920-luvun puolivälistä Svinhufvudille myönnetään valtion ylimääräinen eläke, ja ilmeisesti tila maatilanakin on saatu vähitellen 1920-luvun kuluessa jälleen toimimaan. Ilmeisesti vuonna 1926 muutetaan päärakennuksen keittiöpäädyn kuisti uuteen uskoon. Alkuperäinen kuisti oli käsittänytkin vain ovelle johtavat portaat ja niiden yläpuolella olleen harjakattoisen katoksen, jossa on ollut samanlainen päätykoriste kuin muissakin talon päädyissä. Vanha kuisti on nähtävissä joissakin 1920-luvun valokuvissa, näistä viimeisin on vuoden 1925 kesäkuussa otettu kuva Kotkaniemen pihasta. Elokuussa 1927 otetussa ilmakuvassa näkyy jo uusi kuisti, joten kuistin uusiminen ajoittuu kesien 1925 ja 1927 väliin. Uusi kuisti on aumakattoinen ja entistä huomattavasti suurempi, kuistin rappuset on siirretty toiselle sivulle. Kotkaniemi 1920-luvun alkupuolella. Keittiön sisäänkäynti alkuperäisessä mallissaan. MV, hist. kuva-arkisto, neg. 6616:77.

19 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 18 Kotkaniemessä kesällä (Nainen kuvassa on Ebba Lucander) Taustalla näkyy keittiön kuisti alkuperäisenä. Seinän vieressä on kasvilava. MV, hist. kuva-arkisto. Keittiön uusi kuisti. Yksityiskohta ilmeisesti 1930-luvun alkupuolella otetusta kuvasta. Kuvassa näkyy myös keittiöpäädyn vintinikkunan alkuperäinen muoto. Kuva Kotkaniemen arkistosta luvun lopulla Kotkaniemeen rakennettiin uusi kanala ja sikala karjapihan keskelle (Suuren maatilakirjan mukaan vuonna 1928, kanala kuitenkin näkyy jo elokuun 1927 ilmakuvassa!) luvun lopulla Kotkaniemeen asennettiin vesijohdot ja viemäröinti, sähkö vedettiin talolle Rannassa oleva pumppuhuone on mahdollisesti tältä ajalta, samoin kuin vanha sauna jonka yhteydessä on ollut pesutupa. Sauna saattaa tosin olla vanhimmilta osiltaan jo Thomén ajalta. Se on ollut aluksi hirsipintainen ja punamullattu, mutta laudoitettu myöhemmin. 30 Suuri maatilakirja IV, s Haastattelut: Jorma Svinhufvud , Ulla Lahi, Marianne Laijoki ja Ebbe Sommar

20 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 19 Uusi kanala kesällä Kuva maisteri Erkki Räikkösen Ellen Svinhufvudille lahjoittamasta valokuva-albumista. MV, hist. kuva-arkisto, neg. 6616:43. Vuosilta 1928 ja 1929 Kotkaniemestä on säilynyt runsas kuva-aineisto maisteri Erkki Räikkösen ansiosta. Räikkönen vietti kyseisinä vuosina kesät Kotkaniemessä kokoamassa P.E. Svinhufvudin muistelmia ja otti runsaasti valokuvia. Kuvat hän kokosi albumeiksi jotka hän lahjoitti Ellen Svinhufvudille. Albumit ovat edelleen Kotkaniemessä. Kuvista näkyy hyvin mm. Kotkaniemen ulkonäkö ennen 1930-luvun muutostöitä, sekä Kotkaniemen miljöötä niin sisältä kuin ulkoa esimerkiksi kuistin kalusteita ja kukkaruukkuja myöten. Albumeissa on useita kuvia Kivijärven poukamaan rakennetusta venekatoksesta, joka on tuolloin ollut ilmeisesti melko uusi. Kotkaniemen venelaituri, kuva kesältä MV, hist. kuva-arkisto, neg. 6616:32.

21 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys Vuonna 1930 P.E. Svinhufvudista tuli pääministeri ja vuonna 1931 tasavallan presidentti. Kohonnut asema ja mahdollisesti lisääntynyt varallisuus käynnistivät Kotkaniemessä muutos- ja rakennustöiden sarjan jota kesti lähes koko 1930-luvun. Presidenttikautenaan Svinhufvud ehti olla Kotkaniemessä lähinnä kesällä, ja silloinkin osa ajasta vietettiin Kultarannassa. Jo tiettävästi vuonna 1930 Kotkaniemen portin pieleen rakennettiin autotalli (edelleen olemassa). P.E. Svinhufvud ajoi ajokortin vasta 75-vuotiaana vuonna 1937, 32 mutta ainakin presidenttikaudellaan hänellä oli käytössään auto ja autonkuljettaja. Autonkuljettaja Westerlund toimi myös vartijana ja turvamiehenä. Hän asui Kotkaniemen yläkerrassa, uudessa vinttikamarissa joka oli pihan puolella. Yläkerran muutostöihin ryhdyttiinkin ilmeisesti ensimmäiseksi luvulla. Entinen vinttitila muutettiin kamareiksi talon pohjoispäädyssä, jossa jo ennestään oli ollut yksi vinttikamari. Muutostöiden jälkeen kamareita oli viisi yläkerran hallin ympärillä. Samassa yhteydessä yläkerran ikkunat muutettiin lukuun ottamatta pohjoisenpuoleista vanhan vinttikamarin ikkunaa. Myös eteläpäätyyn keittiön yläpuolelle tehtiin ilmeisesti samassa yhteydessä kaksi pientä huonetta rapun molemmin puolin. Pääsisäänkäynnin yläpuolelle tehtiin siis autonkuljettajan huone. Paikalla ollut kolmiruutuinen, T- puitteinen ikkuna muutettiin leveämmäksi ja neliruutuiseksi. Tämän pohjoispuolella ollut, katonlappeen kolmiomaiseksi rajaama ikkuna suljettiin kokonaan. Pohjoispäätyyn avattiin ikkunoita katonlappeeseen uusi kamareita varten, ja järven puoleisen poikkipäädyn leveä ja matala kuusiruutuinen vintinikkuna muutettiin korkeammaksi neliruutuiseksi ikkunaksi. Etelä- eli keittiöpäädyn vastaava kuusiruutuinen ikkuna muutettiin kolmeksi kaksiruutuiseksi ikkunaksi. Kotkaniemi 1920-luvun alkupuolella ja lukujen vaihteessa (ajoitukset arvioita). Kuvissa näkyy vintinikkunan alkuperäinen ja muutettu ulkonäkö. Myöhemmässä kuvassa on myös jo tiilikatto ja päätyjen koristeaiheet on poistettu. MV, hist. kuva-arkisto, neg. 6616:9 ja 6616:139. Yläkerran muutostyöt oli saatu valmiiksi kesään 1936 mennessä. Tuolloin nimittäin Kotkaniemessä kuvattiin Isku-filmin Kotkaniemi -elokuva, josta tehty valkokuva-albumi on tallessa Kotkaniemessä. Itse filmiä ei enää ole tiettävästi olemassa. Albumissa on kuvia Kotkaniemestä sisältä ja ulkoa. Nämä vuoden 1936 kuvat ovat viimeisiä, joissa vielä näkyy Kotkaniemen alkuperäinen pärekatto ja katon päätyjen koristeet. 32 E. W. Juva: P. E. Svinhufvud II, s

22 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 21 Itäsivun vintinikkunoiden alkuperäinen muoto näkyy tästä vuonna 1929 otetusta kuvasta. (ks. myös tämän raportin kansikuva). Kuvassa näkyvät hyvin myös katon harjojen koristeet. MV, hist. kuva-arkisto, neg. 6616:18. Kotkaniemen muutetut vintinikkunat, kuva ilmeisesti 1940/1950-lukujen vaihteesta. Keittiöpäädyn alkuperäinen ikkuna näkyy sivulla 18 olevasta kuvasta. MV, hist. kuva-arkisto, kuvaluettelon nro

23 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 22 Vuonna 1936 tai 1937 Kotkaniemessä tehtiin suuri uudistus lämmityksen osalta. Aiemmin talo oli lämmitetty uuneilla, mutta nyt taloon asennettiin keskuslämmitys. Lämmityskattilaa (Högfors vuodelta 1936) varten rakennettiin kellaritila talon alle ja uusi piippu vedettiin talon läpi katolle. 33 Kaakeliuunit huoneissa säilyivät kuitenkin lukuun ottamatta eteisen uunia, joka ilmeisesti tässä yhteydessä poistettiin. Todennäköisesti lämmitysjärjestelmän vaihdon yhteydessä tai pian sen jälkeen Kotkaniemen katto uusittiin. Vanhojen päreiden päälle asetettiin tiilikate. 34 Uuden katon vuoksi räystäslaudoitus jouduttiin myös uusimaan ja samalla poistettiin katon harjojen päätykoristeet. Presidenttivuosien jälkeen P.E. Svinhufvud vetäytyi viettämään hiljaista maalaiselämää Kotkaniemeen. Siellä hän myös kuoli helmikuussa Taloa jäi asumaan palvelusväen kanssa Ellen Svinhufvud. Sodan jälkeen 1940-luvulla arkistorakennukseen asettui perheineen asumaan Svinhufvudien nuorin poika Veikko Eivind. Keväällä 1953 hänen perheensä muutti päärakennukseen, ja syksyllä 1953 Ellen Svinhufvud kuoli. 35 Pehr Evind ja Ellen Svinhufvudin jälkeinen aika Ellen Svinhufvudin kuoleman jälkeen Kotkaniemessä suoritettiin perinnönjako. Lokakuussa 1954 suoritetussa maanjaossa tilan pääosa jäi nuorimmalle pojalle Veikko Eivindille. Vanhemmat lapset Yngve, Gretel ja Mary saivat rantapalstat Kivijärven rannasta. 36 Lapsista Eino Svinhufvud oli kuollut vuonna Kotkaniemeä jäivät hoitamaan Veikko Eivind ja Aune Svinhufvud. He aloittivat Kotkaniemessä vuonna 1954 täysihoitolatoiminnan. Täysihoitolan käytössä oli kesäisin lähes koko Kotkaniemi sivurakennuksineen. Tilalla jatkettiin myös maataloutta lukujen vaihteessa Kotkaniemen sähköistys ja vesijohtojärjestelmä uusittiin. Vuonna 1965 vanha navetta ja muitakin karjapihan rakennuksia purettiin ja rakennettiin uusi navetta tiilestä. Samana vuonna tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa arkistorakennus. Arkistorakennuksessa oli ollut pieniä täysihoitolahuoneita yksittäisille vieraille. Tulipalon jälkeen alettiin suunnitella uudisrakennuksia vastaavaan tarkoitukseen, ja 1970-luvulla valmistuivat hirsimökit Kotkaniemen eteläpuoliseen metsään. Kummassakin mökissä on kolme erillistä huonetta ja yhteinen wc luvun puolivälissä karjanpito Kotkaniemessä lopetettiin ja tiilinavetta muutettiin omakotitaloksi. Samaan aikaan päärakennuksessa uusittiin vesijohtojärjestelmä ja keittiö remontoitiin. Vinttikerrokseen oli rakennettu kylpyhuoneet täysihoitolavieraita varten jo vuonna Sisätiloissa tapahtui jonkin verran muutoksia ajan kuluessa ja asukkaiden vaihtuessa: työhuoneen ja förmaakin välinen ovi suljettiin ilmeisesti 1950-luvulla ja förmaakin kaakeliuunin paikalle muurattiin takka. Lattia- ja seinäpintoja on uusittu. Eteiseen tehtiin WC vuonna 1977/78 entiseen skafferiin. Rakennuksen ulkomaalaus uusittiin vuonna luvun puolivälistä vuoteen 1999 Kotkaniemeä isännöi Veikko Svinhufvudin poika Jorma Svinhufvud puolisonsa Sirkan kanssa. Vuonna 1999 Kotkaniemi siirtyi valtion omistukseen ja Museoviraston hallintaan. 33 Jorma Svinhufvud Perimätiedon mukaan kattoa vaihdettaessa pärekatto syttyi palamaan, ja karjakot sammuttivat sen maitotonkassa olleella maidolla. Sirkka Svinhufvudin ja Mari Kurkanin keräämät tiedot. 35 Jorma Svinhufvud Maanjakokirjat, -asiakirjat ja kartat, Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto, Kouvola. 37 Tiedot Jorma Svinhufvudilta ja Sirkka Svinhufvudin ja Mari Kurkanin keräämistä tiedoista.

24 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 23 LÄHTEET Arkistolähteet: Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta Rakennusinventoinnit Valokuva- ja lehtileikearkisto Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto, Kouvola Maanjakokirjat, -asiakirjat ja kartat, Luumäki. Mikkelin maakunta-arkisto, Mikkeli Lappeen (Valkealan) tuomiokunta, Luumäen käräjäkunta. Ilmoitusasioiden pöytäkirjat , (lainhuudatukset). Luumäen henkikirjat Museovirasto (MV), Helsinki Historian kuva-arkisto Kotkaniemeä ja Svinhufvudeja koskeva aineisto Historian vastuualue - arkistot Rakennushistorian osaston arkisto Omien kiinteistöjen arkistot Suojeluarkisto Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki Piirustusarkisto, Lars Sonckin piirustukset Valokuvat Sirkka ja Jorma Svinhufvud, Luumäki Valokuva-albumit Kirjallisuus: Holmberg, Håkon ym. Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit. Helsinki Juva, Einar W., P.E. Svinhufvud I, Porvoo 1957 Juva, Einar W., P.E. Svinhufvud II, Porvoo 1961 Kumpulainen, Kalevi Miettinen, Timo Luumäen historia. Jyväskylä Lars Sonck Konstakademien. Stockholm Lars Sonck arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja. Helsinki Merisalo, Tiina Arkkitehtiveljekset Valter ja Ivar Thomé. Urajärveltä Heinolaan Heinolasta Urajärvelle. Kulttuuria ja ystävyyttä 1900-luvun vaihteessa. Heinolan kaupunginmuseon julkaisuja n:o 9, Oikeutta maalla ja kaupungissa Tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien muistitietoa. Toim. Mari Hatakka ja Juha Nirkko, SKS. Hämeenlinna Soikkanen, Mauri Presidentit erämiehinä P.E. Svinhufvud, tarkkakätinen ampuja. Jyväskylä Suomen maatilat IV, Viipurin lääni Tyynilä, Markku Lainvalmistelukunta Vammala 1984.

25 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys 24 Ukko-Pekka Kuvakirja P.E.Svinhufvudin elämästä. Toim. H.J.Viherjuuri ja Heikki Kekoni. Helsinki Lehtiartikkelit: Sibiriefången rikspresident Vecko-Journalen Kotkaniemen emännän kananpojat, kaniinit ja karakulilampaat Oma koti no 16/1932. President Svinhufvud som privatman Vecko-Journalen Luumäen koti Suomen Kuvalehti no 50/1936. Ukko Pekka, maan isä Kotkaniemen talon isäntänä Hakkapeliitta no 50/1936. Kesä saapuu Kotkaniemeen Suomen Kuvalehti no 20/1938. Taistelun mies on mennyt Suomen kuvalehti no 10/1944. Rikas vanhuus Käynti Ellen Svinhufvudin luona Kotkaniemessä Suomen kuvalehti no 42/1952. Gretel Sommar: Kerron äidistäni Joulukellot Haastattelut: P.E. ja Ellen Svinhufvudin lapsenlapsia: Jorma Svinhufvud (Veikko Eivind Svinhufvudin poika) Barbro Sveholm (Yngve Svinhufvudin tytär) Marianne Laijoki (Gretel Sommarin os. Svinhufvud tytär) Gunvor Mattila (Mary Alftanin os. Svinhufvud tytär) Ulla Lahi, Marianne Laijoki ja Ebbe Sommar (Gretel Sommarin os. Svinhufvud lapsia) Suullisia ym. tietoja Kotkaniemessä antaneet lisäksi: Sirkka Svinhufvud ja Mari Kurkan

26 TAPAHTUMALUETTELO vuosi Kotkaniemi 1891 Alfred Thomé Lappeen tuomiokunnan tuomariksi Alfred Thomé ostaa Kotkaniemen palstan Ville ja Matti Uutelalta 1897/1898 Rakennuspiirustukset ja suunnitelmat Lars Sonck? Valter Thomé? palsta lohkotaan (13,26 ha) Rakennustyöt alkavat, hirsirungon pystytys? Thomén perhe muuttaa Lappeelta Luumäelle (kirkonkirjat) Rakennustyöt jatkuvat, Kotkaniemi valmistuu n Ulkorakennukset (yhdessä aitassa vuosiluku 1900) Arkistorakennus? Sauna? 1904 Alfred Thomén puoliso Augusta kuolee Alfred Thomé kuolee 1908 Helmikuussa P.E. Svinhufvud nimitetään Lappeen tuomiokunnan tuomarinvirkaan, saa huhtikuussa valtakirjan P.E. Svinhufvud ostaa Kotkaniemen Thomén perikunnalta 1909 Keväällä P.E. Svinhufvud ostaa Pohjakankaan palstan Tilan no 3.3. osto samoihin aikoihin? Kotkaniemelle kokoa n. 100 ha Svinhufvud toimii tuomarina Lappeen tuomiokunnassa. Perhe asuu Kotkaniemessä, vanhimmat lapset koulussa Helsingissä Kotkaniemessä istutetaan puutarhaa, mahdollisesti jotain talousrakennuksia? 1912/ 1913 Päärakennuksen ulkolaudoitus? Gretel Svinhufvudin häät Hääkuvassa päärakennus on laudoitettu 1914 Marraskuussa Svinhufvud karkotetaan Siperiaan Talli rakennetaan Ellen Svinhufvud hoitaa Kotkaniemeä ja perustaa sinne täysihoitolan 1917 Maaliskuussa karkotus päättyy, Svinhufvud palaa Suomeen Svinhufvudista prokuraattori 1918 Kansalaissota Punaiset ottavat Kotkaniemen haltuunsa ja ryöstävät sen Svinhufvudin valtiollisten velvollisuuksien vuoksi perhe viettää hyvin vähän aikaa Kotkaniemessä.

27 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys Svinhufvud valtionhoitajaksi ja oikeuskansleriksi, eroaa joulukuussa Ellen Svinhufvudin äiti Alma Timgren kuolee 1919 Svinhufvudista pankinjohtaja Turkuun, perhe (vaimo Ellen ja nuorin poika Veikko Eivind) muuttaa Turkuun 1920 Kesällä Svinhufvud eroaa toimestaan pankissa Svinhufvudit muuttavat takaisin Kotkaniemeen Vanhin poika Yngve viettää häitään Kotkaniemessä P.E. Svinhufvudin äiti Olga asuu Kotkaniemessä, kuolee tammikuussa Kotkaniemi kaipaa korjauksia, mutta perheen taloudellinen tilanne on melko tiukka 1923 Svinhufvudille myönnetään ylimääräinen eläke 1925 Svinhufvud ehdolla presidentiksi, virkaan valitaan L-K. Relander Kotkaniemen keittiöpäätyyn uusi kuisti 1927 Ilmakuvat Kotkaniemestä Uusi kanala ja sikala 1928/1929 Maisteri Erkki Räsänen Kotkaniemessä kirjoittamassa Svinhufvudin Siperian muistelmia otti runsaasti valokuvia Kotkaniemestä ja ympäristöstä 1920-luvun lopulla vesi ja viemäröinti Venekatos? 1930 Svinhufvudista pääministeri Sähköt Kotkaniemeen 1931 Svinhufvudista presidentti Autotalli? Svinhufvud presidenttinä Ennen vuotta 1936: Yläkertaan lisää huoneita, yläkerran ikkunoiden muutokset Keskuslämmitys, kellaritilat, uusi savupiippu n Tiilikatto, uudet räystäslistat, päätykoristeet poistetaan 1938 Eino Svinhufvud (2. poika) kuolee P.E. Svinhufvud kuolee 1953 Ellen Svinhufvud kuolee 1954 Veikko (Eivind) ja Aune Svinhufvud Kotkaniemen omistajiksi Täysihoitolatoiminta alkaa 1950-luku Työhuoneen ja förmaakin välinen ovi suljetaan, förmaakin takka

28 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys luvun Sähköistyksen ja vesijohtojärjestelmän uusiminen vaihde 1965 Arkistorakennuksen tulipalo Vanha navetta puretaan Uusi navetta rakennetaan 1969 Veikko (Eivind) Svinhuvfud kuolee Perinnönjaon yhteydessä Kotkaniemen maista muodostetaan uusi kantatila no 4 (n. 100 ha) 1970 Kylpyhuonetilat vintille 1971 Aune Svinhufvud kuolee 1972 Kari Svinhufvud ostaa omiin nimiinsä suurimman osan Kotkaniemestä, loppu (vajaa 20 ha) sisaruksille yhteisesti 1975 Kari Svinhufvud kuolee Maiden jako sisarusten kesken Jorma Svinhufvud isännöimään Kotkaniemeä n Maatalouden harjoitus Kotkaniemessä päättyy Navetta muutetaan omakotitaloksi 1970-luvulla Majoitusmökit Keittiön remontti Vesijohtojärjestelmän uusiminen 1977/78 Alakertaan WC entiseen skafferiin ja luku Sisätiloissa uudistuksia pintamateriaalien osalta ym. remonttia 1997 Ulkomaalauksen uusiminen 1999 Kotkaniemen omistajaksi Suomen valtio, Museoviraston hallintaan

29 Kotkaniemi Rakennushistoriallinen selvitys Selvitystä varten kerätty ja skannattu kuva-aineisto tiedosto- ja negatiivinumeroineen (kuvat joissa on negatiivinumero ovat Museoviraston historian kuva-arkistossa) Kuvat ovat aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan osassa ajoitus on jouduttu arvioimaan albumi = Erkki Räikkösen Ellen Svinhufvudille lahjoittama valokuva-albumi muistoksi kesästä 1928, kuvat skannattu suoraan albumista 1936-albumi = kuvia vuonna 1936 kuvatusta Kotkaniemi-filmistä, kuvat skannattu suoraan albumista Kuva-aihe tiedostonimi neg. nro tai muu lähde 1 Georg Alfred Thomé (k.1907) GAThome.jpg Mv, hist. kuvaarkisto; henkilökuvat 2 Augusta Thomé (k. 1904) AugThome.jpg Mv, hist. kuvaarkisto; henkilökuvat 3 Ellen Svinhufvud Kotkaniemen edustalla, kotkaniemi1.jpg 6616:71a-b luvun alku (rakennus vielä hirsipintainen) 4 Kotkaniemen julkisivu järvelle päin, n (rakennus vielä hirsipintainen) 5 Ellen Svinhufvud kanalan edustalla, 1910-luvun alku 6 Mary ja Gretel Svinhufvud Kotkaniemen puutarhassa, taustalla näkyy päärakennus hirsipintaisena luvun alku. 7 Gretel Svinhufvudin ja Georg Sommarin hääkuva Kotkaniemen portailla. 8 Svinhufvudien lapsia, Ellen Svinhufvudin äiti ym. Kotkaniemen portailla n Ellen Svinhufvud, hänen äitinsä ym. naisia Kotkaniemen järven puoleisen kuistin rappusilla, n Ellen Svinhufvudin veli Axel Timgren perheineen Kotkaniemen edessä, n Gretel Svinhufvud (tyttärensä Else Sommarin kanssa?) n Kotkaniemen järven puoleisella kuistilla 12 Kotkaniemen keittiöpäädyn edustaa Alkuperäinen keittiöporras. 13 Kotkaniemi, julkisivu pihalle luvun alkupuoli alkuperäinen keittiönporras. 14 Kotkaniemi, julkisivu järvelle ja arkistorakennus, 1920-luvun jälkipuoli? hirsikotkan.jpg E.W.Juva: P.E.Svinhufvud I s.460 ellenkanat.jpg E.W.Juva: P.E.Svinhufvud I s.462 mary-gretel.jpg Ukko-Pekka Kuvakirja P.E.Svinhufvudin elämästä, s. 62 kotkaniemi30.jpg 6616:194 kotkaniemi32.jpg 6616:74 kotkaniemi31.jpg 6616:73 kotkaniemi33.jpg 6616:75 kotkaniemi34.jpg 6616:72 kotkaniemi84.jpg Ei neg. nroa, hist. kuva-arkisto kotkaniemi22.jpg 6616:77 kotkaniemi21.jpg 6616:84