Tehoreservin tarpeen määrittäminen
|
|
- Eveliina Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PÄÄTÖS 1 (11) Tehoreservin tarpeen määrittäminen 1 Selostus asiasta Laki sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä (jäljempänä tehoreservilaki) on tullut voimaan Tehoreservilain 23 :n 2 momentin mukaan tehoreservilain 4 :ää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen ja sähkönkulutuksen joustoon kykeneviä kohteita voidaan hyödyntää 1 päivästä joulukuuta 2013 alkaen. Lain 4 :n 1 momentin perusteella Energiamarkkinaviraston (nykyinen Energiavirasto, jäljempänä myös virasto) tehtävänä on määrittää tarvittavan tehoreservin määrä vähintään neljän vuoden välein. Tehoreservin määrä tulee mitoittaa siten, että se edistää hyvän sähköntoimitusvarmuuden tason ylläpitämistä sähkönkulutuksen huippujen ja sähköntuonnin häiriöiden aikana. Lisäksi on otettava huomioon tarjolla olevan vaatimukset täyttävän kapasiteetin määrä sekä tehoreservin hankintakustannukset. Energiavirasto määrittää tällä päätöksellä tehoreservilain 4 :n mukaisesti tehoreservin tarpeen. 2 Asiaan liittyvä lainsäädäntö Tehoreservilain 4 :n 1 momentin mukaisesti tehoreservin määrä tulee mitoittaa siten, että se edistää hyvän sähköntoimitusvarmuuden tason ylläpitämistä sähkönkulutuksen huippujen ja sähköntuonnin häiriöiden aikana. Lisäksi on otettava huomioon tarjolla olevan vaatimukset täyttävän kapasiteetin määrä sekä tehoreservin hankintakustannukset. Hallituksen esityksen (HE 229/2010 vp) 4 :ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on käsitelty tarkemmin tehoreservin määrittämistä 1. Pykälää koskevien yksityiskohtaisen perusteluiden mukaan tehoreservin kulloiseenkin tarpeeseen vaikuttavat tavoiteltava sähkön toimitusvarmuuden taso, sähkön tuotannon ja kulutuksen määrä Suomessa sekä sähkön siirto Suomen ja naapurivaltioiden välillä. Arvioinnissa käytettävän tavoiteltavan toimitusvarmuuden tason määrittelyssä tulisi huomioida eduskunnan ja valtioneuvoston sähköntoimitusvarmuudesta mahdollisesti tekemät poliittiset linjaukset. Huomioon otettavia poliittisia linjauksia olisivat esimerkiksi valtioneuvoston antamissa energiapoliittisissa selonteoissa asetetut tavoitteet. Tehoreservin määrän mitoituksessa tulisi edellisen lisäksi ottaa huomioon toimitusvarmuuden paranemisesta saavutettavat hyödyt verrattuna hyötyjen saavuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Järjestelmästä aiheutuvat kustannukset tulisi näin ollen myös suhteuttaa saavutettaviin hyötyihin. 1 Saatavilla:
2 PÄÄTÖS 2 (11) 3 Asian valmistelu Energiavirasto voi tehoreservilain 4 :n perusteella perustellusta syystä poiketa tällä päätöksellä määritetystä tehoreservin määrästä varsinaista tehoreservin hankintapäätöstä tehdessään. 3.1 Teetetyt taustaselvitykset Osana päätöksen valmistelua Energiavirasto tilasi syksyllä 2014 VTT:ltä päivityksen vuonna 2012 tehtyyn selvitykseen Suomessa tarvittavasta tehoreservikapasiteetin kokonaismäärästä koskien vuosia Lisäksi selvitystyössä tuli selvittää sähkönkulutuksen jouston roolia tehoreservijärjestelyssä sekä arvioida nykyisiä tehoreservivoimalaitoksille asetettuja käyttösääntöjä. Olkiluodon 3. ydinvoimayksikön (jäljempänä myös OL3) valmistuminen on lähivuosien keskeisin voimalaitoskapasiteettiin vaikuttava laitoshanke, joten tehoreservin tarvetta tuli arvioida OL3:n valmistumista ennen ja sen jälkeen. Selvitystyössä tuli analysoida esitettävän tehoreservin määrän vaikutuksia sähkön toimitusvarmuuteen, tehoreservin kokonaismäärän ja kulutusjoustomäärän kustannuksia sekä voimalaitosreservin ja kulutusjoustoreservin vaikutuksia pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Tarvittavan tehoreservikapasiteetin määrää analysoitaessa selvitystyössä tuli ottaa huomioon: sähkön kysyntä- ja tarjontaennusteet Suomessa ja naapurimaissa; sähkön tuonnin ja viennin ennusteet; Suomessa tavoiteltava sähkön toimitusvarmuuden taso; sekä kotimainen voimalaitoskapasiteetti ja sähkön siirtokapasiteetti naapurimaihin sekä niiden kehittyminen tulevaisuudessa. Selvitystyö on tämän päätöksen liitteenä. Energiavirasto on tätä päätöstä valmisteltaessa käyttänyt VTT:n laatimaa selvitystä osana päätöksen tausta-aineistoa. 3.2 Sidosryhmien kuuleminen Tehoreservilain 4 :n hallituksen esityksen perustelut edellyttävät intressiryhmien kuulemista tehoreservin tarpeen määrittävän päätöksen valmistelussa. Tätä päätöstä valmisteltaessa on pyydetty lausuntoa intressiryhmiltä (lista päätöksen lopussa) päivätystä päätösluonnoksesta sekä Energiaviraston VTT:ltä tilaamasta selvityksestä. Lisäksi lausuntopyyntö on julkaistu 9. tammikuuta 2015 viraston internetsivuilla ja kaikilla asiasta kiinnostuneilla tahoilla on ollut mahdollisuus antaa asiasta lausunto. [Lausunnoista laaditaan erillinen yhteenvetomuistio]
3 PÄÄTÖS 3 (11) 4 Perustelut Tehoreservilain 4 :n ja hallituksen esityksen 4 :ää koskevien yksityiskohtaisisten perusteluiden nojalla, Energiavirasto ottaa huomioon tehoreservin tarvetta arvioitaessa seuraavat asiakokonaisuudet: Suomessa tavoiteltava sähkön toimitusvarmuuden taso Sähkön tuotannon ja kulutuksen määrä Suomessa ja sähkön siirto Suomen ja naapurivaltioiden välillä sekä arviot niiden kehittymisestä Tehoreserviksi tarjolla olevan voimalaitos- ja kulutusjoustokapasiteetin määrä ja hankintakustannukset Energiavirasto arvioi tehoreservikauden kestoa huomioiden tulevan käytettävissä olevan voimalaitoskapasiteetin määrän, OL3:n oletetun valmistumisajankohdan epävarmuuden ja tehontarpeen kehittyminen. 4.1 Tehoreservikauden kesto Tehoreservilain 4 :ssä todetaan, että Energiaviraston on määritettävä tarvittavan tehoreservin määrä vähintään neljän vuoden välein. Virasto päättää tehoreservin määrityksen aikajänteestä tarkastelujakson ollessa maksimissaan neljä vuotta. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että tarvittaessa arviointeja voidaan tehdä myös lyhempää ajanjaksoa varten. Koska tehoreservijärjestely on reservilaitosten tulonlähde, on järjestelmän ennakoitavuus tärkeää laitosten haltijoille. Suomen voimajärjestelmässä lähivuosina tapahtuva suurin yksittäinen muutos on Olkiluodon 3. ydinvoimalaitosyksikön valmistuminen, jolla on vaikutusta tehoreservin mitoitukseen. Tämän hetken tiedon mukaisesti OL3 valmistuu kaupalliseen sähköntuotantoon 2 vuoden 2018 lopussa. Tehoreservin määritysjakson pituus on merkityksellinen erityisesti nykytilanteessa, jossa OL3:n valmistuminen ja muut ympäröivän markkinatilanteen muutokset aiheuttavat arviointeihin epätarkkuutta. Valtioneuvoston asetuksen 96/ :n mukaan ennen luvan toimintaansa saaneet, rajoitettuun käyttöaikaan alkaen päästöjen vähentämiseksi sitoutuneiden energian tuotantoyksiköiden lupa päättyy Ilman merkittäviä uusintainvestointeja näiden laitosten käyttö päättyy luvan päättyessä. Kyseisen tyyppisten laitosten tarjoaminen tehoreservikapasiteetiksi ei siten ole mahdollista lyhyelläkään reservikaudella. Energiavirasto katsoo, että yhden vuoden mittainen tehoreservikausi on liian lyhyt etenkin reservilaitosten toiminnan ennakoitavuuden kannalta. 2 Teollisuuden Voima Oyj:n tiedote, Julkaistu Saatavilla:
4 PÄÄTÖS 4 (11) Pitkä tehoreservikausi vaikeuttaisi tarpeen arvioimista soveltuvaksi koko kaudelle mahdollisesti nopeasti muuttuvien kansainvälisten markkinatilanteiden ja muiden epävarmuuksien vuoksi. Neljän vuoden kaudella viimeisen talvikauden osalta on haastavaa arvioida, miten ja millaisella toimintavarmuudella OL3 on käytössä. Neljän vuoden tehoreservijaksolla olisi mahdollista, että talvikaudella tuotantokapasiteetti eroaa merkittävästi edellisistä talvikausista. Tällä perusteella Energiavirasto katsoo, että neljän vuoden jakso on liian pitkä jakso tehoreservikaudeksi. Tehoreservikauden ollessa kaksi tai kolme vuotta on tehoreservijärjestelmässä olevien laitosten toiminnan ennakoitavuus parempi kuin yhden vuoden jaksossa. Toisaalta toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin voidaan reagoida paremmin kuin neljän vuoden jaksossa. Riippumatta siitä, onko tehoreservikausi kaksi vai kolme vuotta, Energiaviraston käytettävissä olevan materiaalin perusteella Suomen voimajärjestelmässä ei tapahdu merkittäviä muutoksia kyseisenä ajanjaksona. Kolme vuotta on parempi laitosten käytön ennakoitavuuden kannalta ja kaksi vuotta mahdollisiin muutoksiin reagoimisen kannalta. Tehoreservikauden pituudessa on huomioitava myös tehoreservitarvetarve OL3:n valmistumiseen saakka sekä valmistumisen jälkeen. Edellä mainituista syistä Energiavirasto pitää perusteltuna, että seuraavan tehoreservikauden kestoksi asetetaan kaksi vuotta, siten että tehoreservikausi alkaa ja päättyy Sähkön tuotannon ja kulutuksen määrä sekä sähkön siirto Suomen ja naapurivaltioiden välillä Sähkön tuotannon ja kulutuksen määrä Suomessa vuosina toteutuneet sähkön kokonaiskulutuksen määrä, toteutuneet kulutushuiput ja toteutuneet tuotantohuiput on esitetty kuvassa 1. [Sähkönkulutuksen toteumaa päivitetään annettavaan päätökseen, mikäli uudempaa tietoa on saatavissa]
5 TWh MWh/h PÄÄTÖS 5 (11) ,4 87,2 81,3 87,7 84,2 85,2 83, Kulutushuippu [MWh/h] Tuotantohuippu [MWh/h] Sähkön kokonaiskulutus [TWh] Kuva 1. Yhteenveto sähkön kokonaiskulutuksesta vuositasolla, hetkellisistä kulutushuipuista ja hetkellisistä tuotantohuipuista tehoreservijärjestelyn ajalta. (Lähde: Tilastokeskus ja Fingrid) Perustuen työ- ja elinkeinoministeriön sähkönkokonaiskulutusarvioon, toteutuneisiin kulutushuippuihin, VTT:n esittämään huippukulutusarvioon 3 ja toteutuneisiin sähkönkulutuksen pysyvyyskäyriin Energiavirasto on arvioinut laskennallisen sähkönkulutuksen huipputehon talvikausille Arvio on esitetty taulukossa 2. Kulutushuipun ja sähkön kokonaiskulutuksen välillä ei ole säännönmukaista korrelaatiota. Kulutushuipun tarkka ennustaminen on haastavaa, koska se on riippuvainen esimerkiksi sääoloista. Tämän vuoksi ennusteeseen liittyy merkittävää epävarmuutta. Energiavirasto on arvioinut huippukulutuksen vaihteluväliä tuleville vuosille. Taulukossa 2 esitetyt arvot ovat lähempänä arvion ylärajaa, joten on täysin mahdollista, että toteutuvat kulutushuiput tulevat jäämään näiden arvioiden alle. Talvikausi Laskennallinen kulutushuippu, MW Taulukko 2. Laskennallinen sähkönkulutuksen huipputeho talvikausina (lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto). 3 VTT:n tämän päätöksen liitteenä oleva selvitys tehoreservin tarpeesta
6 PÄÄTÖS 6 (11) Voimalaitoskapasiteetin kehitys lähivuosina Energiavirasto ylläpitää rekisteriä Suomen voimalaitoksista. Sähköntuottajilla on sähkömarkkinalain (588/2013) 64 :ään perustuva ilmoitusvelvollisuus voimalaitoksen rakentamissuunnitelmasta, käyttöönottamisesta ja pitkäaikaisesta tai pysyvästä käytöstäpoistamisesta. Virastolle tulleiden ilmoitusten mukaan 4 lähivuosina tuulivoima on eniten kasvava sähköntuotantomuoto. Lisäksi vesivoimaan tulee pientä lisäystä nykyisten laitosten tehonkorotuksista ja kaukolämmön yhteistuotantoa on tulossa pieniä määriä lisää lähivuosina. Erityisesti tuulivoiman osalta virasto olettaa, että vuosina valmistuu enemmän hankkeita kuin virastolle on tähän mennessä ilmoitettu 5. Valtioneuvoston asetuksen 96/2013 seurauksena vuoden 2015 loppuun mennessä sähköntuotantokapasiteettia poistuu käytöstä Sähkön siirto Suomen ja naapurivaltioiden välillä Suomen ja naapurimaiden välisen sähkön siirtokapasiteetin kehitys on esitetty taulukossa 3. Viime vuosien suurin muutos on ollut Estlink 2:n käyttöönotto Suomen ja Viron välillä, jonka ansiosta maidenvälinen siirtokapasiteetti kasvoi 650 MW. Suomen ja Ruotsin välinen Fenno-Skan 1 yhteys on rajoitettu pysyvästi 400 MW:iin. Olkiluodon 3. ydinvoimalaitosyksikön valmistumisen myötä Ruotsin ja Suomen välisen siirtoyhteyden kapasiteettia lasketaan 300 MW siirtosuunnassa Ruotsista Suomeen Ruotsi Viro Venäjä Talvikausi Siirtoyhteyksien kapasiteetti yhteensä Taulukko 3. Siirtokapasiteetit ja ennakoidut muutokset siirtokapasiteeteissa Suomen ja naapurimaiden välillä. Talvikaudet joita tämä tehoreservin määräpäätös koskee esitetty lihavoituna. Kapasiteetit ilmaistu megawatteina. Lähde Fingrid Oyj. Energiaviraston tiedossa ei ole muutoksia siirtokapasiteetissa, joka muuttaisi tuontisähkön fyysistä saatavuutta naapurimaistamme lähitulevaisuudessa. Energiaviraston Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Internet-sivut, saatavissa: 6 Fingrid Oyj, Internet-sivut, Rajakapasiteetit, kapasiteettimuutokset
7 PÄÄTÖS 7 (11) VTT:ltä tilaamassa selvitystyössä on analysoitu tarkemmin sähkön siirtoa Suomen ja naapurivaltioiden välillä sähkötehon saatavuuden kannalta. Selvityksessä on huomioitu siirtoyhteyksien vikaantuminen ja naapurivaltioiden oma sähkön huippukulutus. 4.3 Tehoreservin toteutunut käyttöhistoria Tehoreservivoimalaitosten käyttö on ollut vähäistä sekä voimaan astuneen nykyisen tehoreservilain aikana että nykyistä lakia edeltäneen vuosina voimassa olleen lain (Laki sähköntuotannon eräiden tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta, 1082/2006) aikana. Tehoreservin käyttöhistoria ilman laitosten koekäyttöjä on esitetty taulukossa 5. Suurin tehoreservillä yhden tunnin aikana tuotettu sähkön määrä on 136 MWh (22,7 % kokonaisreservistä) klo Tällöin reservillä tuotettiin myös osa Ruotsin reservitarpeesta. Suomen voimajärjestelmän tarpeisiin tuotetun sähkön suurin määrä yhden tunnin aikana on 72 MWh (12 % kokonaisreservistä). Vuosi Aktivoi ntiker rat Tuotetun sähkön määrä MWh 2007 (1) Tarkemmat tiedot laitosten käytöstä Fingrid käynnistytti 7.2. Mussalo 2-laitoksen varmistamaan tehotasapainon ylläpitoa. Tehoreservi ei aktivoitunut Nord Pool Spotin Elspot-markkinalla. Tehoreservitarjouksia aktivoitui joulukuussa Elspotmarkkinoilla yhdellä tunnilla Suomessa ja Ruotsissa aktivoitui Suomessa 16,5 MW ja Ruotsissa 40,5 MW klo välisenä aikana. Tehoreservi käynnistettiin kokonaisuudessaan Ruotsissa eikä tehoreservilaitoksia käynnistetty Suomessa. Vuoden 2010 tammi-helmikuun aikana tehoreservikapasiteetti aktivoitui kahtena päivänä Elspot-markkinoilla Suomessa ja Ruotsissa. Tehoreservitarjouksia aktivoitui Suomessa enimmillään 45 MW ja Ruotsissa 145 MW klo 8-11 välisenä aikana. Mussalo 2:n voimalaitos käynnistettiin ja sillä tuotettiin myös osa Ruotsin tehoreservitarpeesta. Tehoreservitarjouksia aktivoitui Suomessa enimmillään 57 MW ja Ruotsissa 172 MW klo 9-12 välisenä aikana. Tehoreservi käynnistettiin kokonaisuudessaan Ruotsissa eikä tehoreservilaitoksia tällöin käynnistetty Suomessa Taulukko 5. Tehoreservilaitosten käyttöhistoria. Lähde Fingrid Oyj.
8 PÄÄTÖS 8 (11) Kolmena käyttökertana, jolloin tehoreservilaitoksia on käynnistetty Elspot-markkinalla tapahtuneen aktivoinnin perusteella (laitosten käyttö vuosina 2009 ja 2010), Suomen sähköjärjestelmässä on ollut alassäätöä kaikilla kyseisillä käyttötunneilla. Lisäksi alassäädön määrä on ollut kaikkina käyttötunteina suurempi kuin samanaikaisesti aktivoituneen tehoreservin määrä 7. Alassäätötunnilla Suomen voimajärjestelmässä on enemmän tuotantoa kuin kulutusta. Tällöin sähköntuotantoa pyritään vähentämään. Voidaan todeta, ettei tehoreservilaitoksia näinä käyttökertoina olisi tarvittu tehotasapainon ylläpitoon Suomen sähköjärjestelmässä vaan sähkön kulutus on mukautunut kiristyneeseen tehotilanteeseen. 4.4 Tarjolla olevan kapasiteetin määrä ja hankintakustannukset Energiaviraston keväällä 2013 toteuttamaan tarjouskilpailuun tehoreservistä nykyiselle, päättyvälle tehoreservikaudelle osallistui yhteensä 4 laitosta. Laitosten yhteenlaskettu sähköteho oli 959 MW. Järjestelyyn tarjotut laitokset olivat suuria lauhdelaitoksia sekä yksi kaukolämmön CHP-laitos, jotka olivat jo aiemmin kuuluneet tehoreservijärjestelyyn tai joiden markkinaehtoinen käyttö oli ollut aiempina vuosina vähäistä. Nykyisten tehoreservilaitosten käyttövalmiuden ylläpitokorvaus on noin 8,1 milj. euroa vuodessa. Valtioneuvoston asetuksesta 96/2013 johtuen tulevalla tehoreservikaudella nykyiset tehoreservilaitokset eivät enää ole käytettävissä. Tarjouskilpailussa, jossa tarjoajien määrä on pieni ja hankittavan kapasiteetin määrä on lähes yhtä suuri kuin tarjolla olevan kapasiteetin määrä, on riskinä hankintakustannusten nouseminen. 4.5 Energiaviraston tilaama selvitystyö Suomessa tarvittavan tehoreservin määrästä VTT on tehnyt selvitykseen vuoden 2014 lopussa koskien tehoreservin tarvetta vuosina Selvitystyössä on arvioitu todennäköisesti saatavilla olevan sähköntuotanto- ja siirtokapasiteetin määrää tilastollisin menetelmin. Lähtötietoina on käytetty talouden vaihteluista korjattua kulutusaikasarjaa, osittain historiallisilla tuotantotiedoilla korjattuja voimalaitostietoja, voimalaitosten ja siirtoyhteyksien vikaantumisarvioita, arviota kulutusjouston tulevasta määrästä, tuulivoiman tuotantoaikasarjaa, arviota voimalaitoskapasiteetin tulevasta määrästä ja arviota naapurimaista saatavilla olevasta kapasiteetista. VTT:n selvitys tarkastelee sähköntuotantokapasiteetin teknistä riittävyyttä. Nykyisellä aktivointimenettelyllä tehoreservit saattavat käynnistyä vaikka teknisesti muuta sähköntuotantokapasiteettia olisi vielä saatavilla tai sähkön kulutus joustaisi kiristyneessä tehotilanteessa Elspot-kaupankäynnin päätyttyä, kuten tehoreservin toteutunut käyttöhistoria kappaleessa on esitetty. 7 Lähde Fingrid Oyj. Tiedot toteutuneista alassäätötunneista ja alassäädön määrästä saatavilla esimerkiksi:
9 PÄÄTÖS 9 (11) VTT:n laatiman selvitystyön perusteella tuotantokapasiteetin teknisestä riittämättömyydestä johtuva tehovaje vuosina on Suomessa erittäin epätodennäköinen, vaikka tehoreservilaitoksia ei hankittaisi lainkaan. VTT:n selvitystyössä arvioitiin häiriöreservien käytön ja kiertävien sähkökatkojen aiheuttamien haittojen kustannuksia sekä verrattiin niitä tehoreservijärjestelmän toteutuneisiin ja ennakoituihin kustannuksiin. Kun verrataan toimittamatta jääneen sähkön arvoa tehoreservijärjestelmän ylläpidon kustannuksiin, olisi perusteltua määrittää tehoreservin määräksi nolla. Tarkastelun lopputuloksiin sisältyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia, koska osaa selvityksessä käytetyistä lähtötiedoista on vaikea todentaa. 4.6 Sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden osallistuminen tehoreserviin Tehoreservilain 23 mahdollistaa sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden osallistumisen tehoreserviin alkaen. Sähkönkulutuksen joustoon kykeneville kohteille asetettavat vaatimukset on kirjattu tehoreservilain 9 :ään. Vaatimukset ovat samankaltaiset, jotka laissa on asetettu myös voimalaitosyksiköille 8. Lisäksi sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden käyttöä sääntelee tehoreservilain 3, joka käsittelee sähkön ja sähkönkulutuksen jouston tarjoamista markkinoille. Tehoreservilain 10 :n mukaisesti järjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija asettaa säännöt tehoreservinä toimivalle yksikölle. Tehoreservilain 5 :n 2 momentin mukaisesti Energiavirastolla on mahdollisuus soveltaa tehoreservin hankinnassa eripituisia hankintajaksoja erityyppisen kapasiteetin osalta. 4.7 Yhteenveto tehoreservin määrästä ja perusteista Energiavirasto on arvioinut Suomessa tarvittavaa tehoreservin määrää tehoreservilaissa säädetyin perustein. Energiavirasto arvioi Suomessa tavoiteltavan sähkön toimitusvarmuuden tason korkeaksi. Tehoreservijärjestelyn vaikutus sähkön toimitusvarmuuteen on kuitenkin rajallinen. Sähkön toimitusvarmuuden kannalta sähkönjakelun häiriöt jakelu- ja siirtoverkoissa ovat moninkertaisesti yleisempiä ja siten haitallisempia sähkökuluttajien kannalta kuin sähkötehon riittävyyteen liittyvät ongelmat. Täydelliseen varmuuteen tehon riittävyydestä ei kuitenkaan ole järkevää eikä taloudellisesti kannattavaa pyrkiä. Vallitsevassa epävarmassa taloustilanteessa sähkönkulutuksen ennustaminen on haastavaa. Energiavirastolle ilmoitettujen tietojen mukaan uusi kotimainen sähköntuotantokapasiteetti vuosina perustuu pitkälti uusiutuvaan energiaan, kuten tuulivoimaan. Konventionaalista sähköntuotantokapasiteettia on poistunut käytöstä viime vuosina. Tällaista kapasiteettia poistuu Suomen voimajärjestelmästä myös lähivuosina, eikä 8
10 PÄÄTÖS 10 (11) vastaavanlaista korvaavaa kapasiteettia ole tulossa tilalle. Suomi on lähivuosina riippuvainen tuontisähköstä. Sähköntuontivarmuutta on vahvistanut esimerkiksi vuodenvaihteessa valmistunut Estlink 2. Tehoreservin käyttö on järjestelmän olemassaoloaikana ollut vähäistä. Toteutuneen käyttöhistorian valossa nykyinen tehoreservin määrä vaikuttaa korkealta suhteessa voimajärjestelmän tarpeisiin. Tehoreservijärjestelmän toteutunut käyttöhistoria on liian lyhyt, jotta reservin tarpeellisuutta voitaisiin arvioida reservin käytön tilastollisen analyysin avulla. VTT:n laatiman selvitystyön perusteella tuotantokapasiteetin teknisestä riittämättömyydestä johtuva tehovaje vuosina on Suomessa erittäin epätodennäköinen. Selvitystyössä arvioitiin häiriöreservien käytön ja kiertävien sähkökatkojen aiheuttamien haittojen kustannuksia sekä verrattiin niitä tehoreservijärjestelmän toteutuneisiin ja ennakoituihin kustannuksiin. Vertailun perusteella suurta tehoreserviä ei kannata ylläpitää. Virasto haluaa kuitenkin tuoda esiin, että VTT:n tekemässä selvitystyössä on useita muuttuvia tekijöitä ja analyysi on hyvin herkkä muutoksille. Energiavirasto pitää nykyisen, noin 400 MW:n suuruisen tehoreservin ylläpitoa melko suurena ottaen huomioon tehoreservin käyttöhistoria, kustannustaso ja arvioidut lähivuosien tarpeet. Energiavirasto on kuitenkin huolissaan Suomen sähköntuotannon omavaraisuudesta. Energiavirasto korostaa, että tehoreservin määrää nostamalla ei ole merkittävää tai mahdollisesti minkäänlaista vaikutusta Suomen sähköntoimitusvarmuuteen, mikäli se ei vaikuta Suomen tuotantokapasiteettiin tai lisää kulutusjoustoa. Energiavirasto katsoo, että tehoreservijärjestely toimii tarkoituksenmukaisesti, mikäli sen avulla saadaan muuten järjestelmästä poistumassa olevaa kapasiteettia pidettyä voimajärjestelmässä tai lisättyä kulutusjoustoa. Tehoreservin määrän kasvaessa siitä saatavan suhteellisen hyödyn määrä pienenee. Tehoreservijärjestelmä toimii parhaiten, kun määrän määrityksessä huomioidaan tarjolla oleva kapasiteetti ja kustannustaso. Tehoreservikapasiteetin määrän lisäksi merkityksellistä on järjestelmässä olevien laitosten määrä ja niiden toimintakyky. Virasto katsoo, että tehoreservin määrää voidaan varovaisuusperiaatetta noudattaen vähentää nykyisestä siten, että voimalaitosreservin ja kulutusjoustoon kykenevien kohteiden määrä kaudella on yhteensä noin 300 MW. Virasto haluaa korostaa järjestelmän kokonaistaloudellisuutta, jolloin hankintapäätöstä tehdessä tarjolla oleva kapasiteetti ja kustannukset vaikuttavat tehoreservin määrään. Tehoreservilain 4 :n 3 momentin mukaisesti Energiavirastolla on tehoreservin hankintapäätöstä tehdessään perustellusta syystä mahdollisuus poiketa tämän päätöksen mukaisesta tehoreservin määrästä. Tällaisia syitä olisivat esimerkiksi hankintakustannusten merkittävä kohoaminen verrattuna tehoreservillä saavutettaviin toimitusvarmuushyötyihin verrattuna. Hankittavan tehoreservin määrää voitaisiin myös suurentaa siinä
11 PÄÄTÖS 11 (11) 5 Ratkaisu tapauksessa, että hankittavan tehoreservin määrä jäisi alle tavoitemäärän, koska ensimmäisen hankinnan ulkopuolelle jäävän yksikön koko johtaisi tavoitteen ylittymiseen. [Ratkaisu laaditaan lausuntokierroksen jälkeen] 6 Sovelletut säännökset Laki sähköntuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä (117/2011) 3-5, 9, 10, 14 ja 23. Vt. Ylijohtaja Jukka Moisanen Yli-insinööri Ville Väre Liitteet: VTT:n selvitystyön loppuraportti Jakelu: Elinkeinoelämän Keskusliitto ry Energiateollisuus ry Fingrid Oyj Huoltovarmuuskeskus Kilpailuvirasto Nord Pool Spot Finland Oy Paikallisvoima Ry Suomen Elfi Oy Työ- ja elinkeinoministeriö/energiaosasto
Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre
Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen
LisätiedotTehoreservin tarpeen määrittäminen
Päätös[LUONNOS] 1 (7) Tehoreservin tarpeen määrittäminen Selostus asiasta Sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain (117/2011, jäljempänä tehoreservilaki)
LisätiedotYleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa
Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
LisätiedotFingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys
Fingrid Oyj,, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Sisältö 1. Tehoreservin aktivointihinnan asettaminen 2. Tehoreservimaksun kohdistaminen 3. Tehoreservin valmiudennostomenettely 4. Kulutusjousto
LisätiedotFingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys
Fingrid Oyj,, 21.6.2016 Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingridin keskustelupaperi sähkömarkkinoista Keskustelupaperin tavoitteena on: lisätä tietoisuutta sähkömarkkinoiden haasteista Fingridin
LisätiedotSähkön toimitusvarmuus ja riittävyys
Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talvella
Raportti 1 (10) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 2018 2019 1 Yhteenveto Talven 2018-2019 sähkön kulutushuippu toteutui tammikuun viimeisellä viikolla. Sähkön kulutushuippu, 14 542 MWh/h, toteutui maanantaina
LisätiedotEsittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date:
Tämä on Energiaviraston sähköisesti allekirjoittama asiakirja. Detta är ett dokument som har signerats elektroniskt av Energimyndigheten. Asiakirjan päivämäärä on: Dokumentet är daterat: 01.11.2016 The
LisätiedotJoustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotHiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne
Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia
LisätiedotTalvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj
Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh
LisätiedotKäyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen
LisätiedotValot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -
1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen
LisätiedotSuomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?
Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla
LisätiedotVoimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj
Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen
LisätiedotKysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2014 1.12.2014
ENERGIAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2014 1.12.2014 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 3 ENERGIANKULUTUS JA MARKKINAHINNAT... 4 3.1 Energiankulutus ja sähköntuotanto...4
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talvella
Raportti 1 (11) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 216-217 1 Yhteenveto Talvi 216 217 oli keskilämpötiloilta leuto, mutta tammikuun alkuun ajoittui lyhyt kylmä jakso, jolloin saavutettiin talven sähkön
LisätiedotENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015
ENERGIAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 ENERGIANKULUTUS JA MARKKINAHINNAT... 4 3.1 Energiankulutus ja sähköntuotanto...4
LisätiedotKERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA VUONNA 2016 JA TALVIKAUDELLA SEKÄ TEHOTASE-ENNUSTE TALVIKAUDELLE
ENERGIAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA VUONNA 2016 JA TALVIKAUDELLA 2016 2017 SEKÄ TEHOTASE-ENNUSTE TALVIKAUDELLE 2017-2018 1.12.2017 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 TIIVISTELMÄ...
LisätiedotSäätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä
1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat
LisätiedotMarkkinatoimikunnan kokous 2/ Tehoreservi
Markkinatoimikunnan kokous 2/2019 14.6.2019 Tehoreservi Tehoreservijärjestelmä Energiavirasto määrittää tehoreservin määrään, tehoreservikauden pituuden ja kilpailuttaa yksiköt. Fingrid Oyj määrittää tehoreservin
LisätiedotTEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2 / FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY
TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2 / 2017-2020 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY 2 (6) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS Fortum Power and Heat Oy (Kuormanhaltija), Y-tunnus: 0109160-2 ja Finextra Oy (Finextra),
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talvella
Raportti 1 (8) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 215-216 1 Yhteenveto Joulukuu ja helmikuu olivat talvella 215-216 leutoja, mutta tammikuu oli keskimääräistä kylmempi. Tammikuussa alkoi pakkasjakso,
LisätiedotSähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014
Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas Sähkön markkinahintaodotukset selvästi alemmat kuin uuden sähköntuotannon kustannukset Lähde:
LisätiedotLisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-00689-15 Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Niina Helistö, Juha Kiviluoma julkinen 2 (10) Sisällysluettelo Sisällysluettelo...
LisätiedotTEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 4 / FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY
TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 4 / 2017-2020 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY 2 (6) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS Fortum Power and Heat Oy (Tuottaja), Y-tunnus: 0109160-2 ja Finextra Oy (Finextra), Y-tunnus:
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotSähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016
Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotNeuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus
Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talvella
Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 217-218 1 Yhteenveto Talven 217 218 joulu- ja tammikuu olivat keskilämpötiloiltaan keskimääräistä leudompia, mutta helmikuu oli keskimääräistä kylmempi.
LisätiedotTavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
Lisätiedot1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO
Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö
LisätiedotKERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA VUOSINA SEKÄ TEHOTASE-ENNUSTE TALVIKAUDELLE
ENERGIAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA VUOSINA 2017 2018 SEKÄ TEHOTASE-ENNUSTE TALVIKAUDELLE 2018 2019 29.11.2018 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 SÄHKÖN
LisätiedotSähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy
Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton
LisätiedotHuippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund
1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.
Lisätiedotmihin olemme menossa?
Asta Sihvonen-Punkka Johtaja, markkinat, Fingrid Oyj @AstaS_P Energiamurros, EUintegraatio ja sähkömarkkinat mihin olemme menossa? ET:n kevätseminaari 16.5.2019 Sibeliustalo, Lahti Sähkö on osa ratkaisua!
LisätiedotTarjouksen hylkääminen tehoreservin hankintamenettelyssä
Päätös 1 (4) Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Ensontie 1 46900 Inkeroinen Tarjouksen hylkääminen tehoreservin hankintamenettelyssä Asianosainen Vireilletulo Ratkaisu Stora Enso Publication Papers Oy
LisätiedotKERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2013 21.11.2013
ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2013 21.11.2013 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin 029 505 0000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket 00530
LisätiedotTEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1121 TAMPEREEN ENERGIANTUOTANTO OY sekä FINEXTRA OY
TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1121 TAMPEREEN ENERGIANTUOTANTO OY sekä FINEXTRA OY 2(5) SOPIMUKSEN TARKOITUS Tampereen Energiantuotanto Oy (Tuottaja), y-tunnus: 2206129-3 ja Finextra Oy (Finextra),
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotMarkkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen
Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit
LisätiedotSuomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle
Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle 22.3.2017 Pasi Kuokkanen Suomen ElFi Oy ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry Esityksen sisältö 1. Direktiivi: 1. Sähkön fyysiset markkinapaikat
LisätiedotSuomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille
Suomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 Yleistä 2 Määritelmät 2 Periaatteet 3 Vastuut sähköpulatilanteissa 4 Toimenpiteet ja valmiustilan nostaminen sähkön tuotanto-
LisätiedotSähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua
Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotLaajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
LisätiedotReserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund
1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen
Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunta Juha Kekkonen ENTSO-E: Koodien tilanne CACM Capacity allocation and congestion management (CACM) pelisäännöt vuorokausi- ja päivänsisäislle markkinoille ja kapasiteetin
LisätiedotVesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa
Muistio 1 (5) Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa 1 Johdanto Sähköjärjestelmässä on jatkuvasti säilytettävä tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Sähköjärjestelmän
LisätiedotTEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille
TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet
LisätiedotEsittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date:
Tämä on Energiaviraston sähköisesti allekirjoittama asiakirja. Detta är ett dokument som har signerats elektroniskt av Energimyndigheten. Asiakirjan päivämäärä on: Dokumentet är daterat: 11.07.2019 The
LisätiedotMarkkinatoimikunnan kokous Asta Sihvonen-Punkka. Ajankohtaiskatsaus
Markkinatoimikunnan kokous 4.10.2016 Asta Sihvonen-Punkka Ajankohtaiskatsaus Pohjoismaisten TSO:iden Challenges -raportti Pohjoismaisten TSO:iden Challenges raportti markkinoiden haasteista julkaistiin
LisätiedotTuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotEsittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date:
Tämä on Energiaviraston sähköisesti allekirjoittama asiakirja. Detta är ett dokument som har signerats elektroniskt av Energimyndigheten. Asiakirjan päivämäärä on: Dokumentet är daterat: 20.02.2017 The
Lisätiedot1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO. Voimalaitosyksikön tulee toteuttaa tehoreservilain (117/2011) 8 :n asettamat vaatimukset.
Käyttösäännöt 1 (10) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotSiirtojen hallinta 2014
Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta
LisätiedotEsittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date:
Tämä on Energiaviraston sähköisesti allekirjoittama asiakirja. Detta är ett dokument som har signerats elektroniskt av Energimyndigheten. Asiakirjan päivämäärä on: Dokumentet är daterat: The document is
LisätiedotKäyttörintamalta paljon uutta
Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen
LisätiedotPrimäärienergian kulutus 2010
Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan
LisätiedotHE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Energiavirastosta annettua lakia siten, että
LisätiedotTarjouksen hylkääminen tehoreservin hankintamenettelyssä
Päätös 1 (4) Kainuun Voima Oy PL 302 87101 Kajaani Tarjouksen hylkääminen tehoreservin hankintamenettelyssä Asianosainen Kainuun Voima Oy Vireilletulo Ratkaisu 25.1.2017 Energiavirasto hylkää Kainuun Voima
Lisätiedot1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO. Voimalaitosyksikön tulee toteuttaa tehoreservilain (117/2011) 8 :n asettamat vaatimukset.
Käyttösäännöt 1 (10) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö
LisätiedotP1 vastakaupan lisääminen , Linnanmäki Jani Piipponen
P1 vastakaupan lisääminen 18.11.2010, Linnanmäki Jani Piipponen 2 P1-vastakaupan lisääminen Taustoja miksi tehdään? Jatkotoimenpiteiden tavoitteet mitä tehdään? Mitä vastakaupalla tarkoitetaan miten tehdään?
LisätiedotTEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2017 ASIAKAS OY FINEXTRA OY
TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2017 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY 2 (5) Sisällys 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 TEHORESERVIMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 3.1 Tehoreservimaksu... 3
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotTuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään
1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus
LisätiedotKapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma
1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13
LisätiedotLiisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia
Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia
LisätiedotSiirtojen hallinta 2015
Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta
LisätiedotKysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen
Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,
LisätiedotTEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 02 / PVO - HUIPPUVOIMA OY sekä FINEXTRA OY
TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 02 / 2013-2015 PVO - HUIPPUVOIMA OY sekä FINEXTRA OY 2(5) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS PVO - Huippuvoima Oy (Tuottaja), y-tunnus: 1062421-2 ja Finextra Oy (Finextra), y- tunnus:
LisätiedotTEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY
TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY 2(5) SOPIMUKSEN TARKOITUS Fortum Power and Heat Oy (Kuormanhaltija), y-tunnus: 0109160-2 ja Finextra Oy (Finextra),
Lisätiedot1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO
Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö
LisätiedotReservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservipäivä 2019 Avaus ja ajankohtaiskatsaus
Reservipäivä 8.5.219 Jyrki Uusitalo Avaus ja ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 8.5.219, Finlandia-talo, Helsinki O H J E L M A klo 9. klo 9.3 klo 1. klo 1.45 klo 11.15 klo 12.15 klo 13.15 klo 13.45 klo 14.3
LisätiedotTilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin
1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja
LisätiedotSiirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013
Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan
LisätiedotKatsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj
Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset
LisätiedotJukka Ruusunen Neuvottelukunta Ajankohtaista
Neuvottelukunta Ajankohtaista "Turvaamme yhteiskunnalle varman sähkön ja toimivat markkinat. Tarjoamme asiakastarpeisiin vastaavat palvelut ja edullisen hinnoittelun." Varmaa sähköä Maailman paras kantaverkkoyhtiöbrändi
LisätiedotTilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen
Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti
Lisätiedotkäsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä
Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava
LisätiedotSmarter-seminaari Maria Joki-Pesola. Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa
Smarter-seminaari 28.3.2019 Maria Joki-Pesola Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa Sähkömarkkinat ovat murroksessa Varttitase Datahub 1 tase ja 1 hinta Vartin päivänsisäinen-
LisätiedotTEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2015 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY
TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2015 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY 2 (5) Sisällys 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 TEHORESERVIMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 3.1 Tehoreservimaksu... 3
LisätiedotLiite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU
Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...
LisätiedotEnergiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima
Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotKäyttötoimikunta Jyrki Uusitalo. Talven tehotilanne
Käyttötoimikunta 27.11. 2018 Jyrki Uusitalo Talven 2018-2019 tehotilanne Talven 2018-2019 tehotilanne Suomi, kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa 2018/2019 1500 MW Tuotantokyky (sisältää tehoreservin)
LisätiedotSiirtokapasiteetin määrittäminen
1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden
LisätiedotSelvitys tehoreservin tarpeesta vuosille 2015 2020
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06032-14 Selvitys tehoreservin tarpeesta vuosille 2015 2020 Kirjoittajat: Juha Kiviluoma, Niina Helistö Luottamuksellisuus: julkinen 2 (34) Alkusanat Raportin kirjoittajat kiittävät
Lisätiedot