Uusi arvonluonti. Tutkimushaun sisältökuvaus. Tekes -tutkimushaku / Kesäkuu 2014

Transkriptio

1 Tekes -tutkimushaku / Kesäkuu 2014 Uusi arvonluonti Arvonmuodostuksen murros digitaalisessa ajassa luo uusia mahdollisuuksia yritysten ja yritysverkostojen liiketoimintamalleille. Samalla ihmisten käyttäytymisen murros haastaa yritykset miettimään uudesta näkökulmasta, mistä ja miten arvo asiakkaalle itse asiassa syntyy. Tekes avaa tutkimushaun, jossa haetaan tähän arvonmuodostuksen murrokseen liittyvää uutta osaamista. Hakukierroksella haetaan myös yritysten ja tutkimuslaitosten rinnakkaisprojekteja. Hakuaika Rinnakkaisprojekteissa yritykset ja tutkimuslaitokset toteuttavat yhteistyössä projekteja, joiden sisällöt lähtevät yritysten tutkimustarpeista. Tutkimushaku on suunnattu julkisen tutkimuksen organisaatioille, yliopistoille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja ammattikorkeakouluille. Haemme tässä haussa (1) yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rinnakkaishankekokonaisuuksia sekä (2) elinkeinoelämän kanssa verkottuneita monitieteisiä tutkimushankkeita. Hausta rahoitetaan enintään 20 miljoonalla eurolla julkisen tutkimuksen hankkeita. Lisäksi rinnakkaiskokonaisuuksissa rahoitetaan yritysten tutkimus- ja kehityshankkeita. Tutkimushaun sisältökuvaus Tutkimushaun fokuksena on arvonmuodostuksen murros, jossa yritykset joutuvat etsimään uusia malleja ja tapoja asiakkaiden ja kumppanien kanssa toimimiseen. Digitalisaatio, ihmisten käyttäytymisen murros sekä uudenlaiset arvoverkot ja kumppanuudet synnyttävät yrityksiin osaamisen haasteita, joihin haussa rahoitettavilla hankkeilla etsitään vastauksia. Digitalisaatio muuttaa lähivuosina kaikkia toimialoja ja koskettaa jokaista ihmisen elämän osa-aluetta. Sähköisestä liiketoiminnasta tulee todellisuutta yhä useammalle yritykselle esimerkiksi teollisen internetin ansiosta. Digitalisaatio mahdollistaa tuotannon tehostamisen, ajasta ja paikasta riippumattoman palvelutarjonnan ja periaatteessa minkä tahansa bisneksen globaalin levityksen. Sen avulla voidaan tarjota asiakkaille ja loppukäyttäjille helppoutta, vaivattomuutta, nopeutta tai joustavuutta. Se mahdollistaa tietoon perustuvan liiketoiminnan kokonaan uudenlaisen skaalautumisen. Digitalisaatio tarjoaa rajattomat mahdollisuudet uudenlaisen arvon luomiseen ja vie uudelle tasolle ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja kokemusten jakamisen. Meneillään on arvonmuodostuksen murros, jossa arvo ei ole enää pelkästään taloudellista tai toiminnallista hyötyä vaan jotakin enemmän taloudellisia, emotionaalisia ja symbolisia merkityksiä. Ostamisen ja omistamisen kulttuurin rinnalle on niin yritysten kuin kuluttajien ja kansalaistenkin keskuuteen nousemassa halu löytää elämään runsaampaa arvoa: pitkäkestoisia suhteita, merkityksellisiä sisältöjä, kestäviä ja hyvää tekeviä kokemuksia. Tällainen arvokokemus ei synny yksisuuntaisena siirtona palveluntarjoajalta asiakkaalle vaan ihmisten ja yritysten yhteistyönä jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Asiakas on tärkeä arvonluonnin kumppani, ei kohde, jolle tuotetaan ja myydään arvoa. Arvoa ei synny ilman asiakasta.

2 Monet perinteiset alat pystyvät etsimään liiketoimintamahdollisuuksia kokonaan perinteisten toimintamallien ulkopuolelta tai niiden rajapinnoilta. Teollisen internetin kehittyminen mahdollistaa tietoon ja osaamisen perustuvat kokonaisratkaisut, kun tiedon keräämisestä, analysoinnista ja jatkojalostamisesta tulee osa yritysten liiketoimintaa. Myös monet rutiininomaisena pidetyt alat (esim. turvallisuuspalvelut tai logistiikkapalvelut) voivat digitalisaation myötä siirtyä korkeampaa arvoa sisältävien ratkaisujen tuottajiksi. Liiketoimintamallit ja niihin liittyvä yritysten välinen yhteistyö on murroksessa. Perinteisesti yritykset on nähty tuotantolaitoksina, joiden kilpailuedun lähde on tuotannollinen tehokkuus. Nykyisin yhä useammat yritykset toimivat enemmän integraattoreina ja tarjoavat kokonaisratkaisuja. Useissa yrityksissä merkittävä osa (50-80 %) liikevaihdosta maksetaan kolmansille osapuolille. Yritykset ovat muuttumassa toimittaja- ja arvoverkkoa johtaviksi organisaatioiksi, joissa tehdään koko ajan päätöksiä siitä mitä ja miten palveluita hankitaan ja mitä tehdään itse. Kysyntä on tulevaisuudessa yhä enemmän ennakoimatonta. Edelläkävijäyrityksillä on näkemystä siitä, missä arvo muodostuu ja miten toimittajaverkostojen innovaatiovoimaa voi hyödyntää liiketoiminnassaan. Nykyään myös toimittajayritykset ovat usein osa loppuasiakkaan kokemaa arvon muodostusta. Toimittajaverkoston hallinnasta ja johtamisesta on tullut useille yrityksille kriittinen menestystekijä. Loppukäyttäjiä palvelevia innovaatioita tehdään aiempaa enemmän yrityksen ulkopuolella, usein start up yrityksissä. Miten näitä innovaatioita saadaan paremmin käytäntöön ja miten kumppaneiden innovaatiokyvykkyyttä voidaan hyödyntää? Uusi arvo syntyy vuorovaikutuksessa kumppanien ja asiakkaiden kanssa, se ei ole asia joka ensin tuotetaan ja sitten myydään. Tutkimushaun teemoja voi lähestyä esimerkiksi seuraavien kysymystenasettelujen avulla. Alla olevat kysymykset ovat suuntaa-antavia. Miten yritykset/organisaatiot pääsevät osaksi asiakkaiden ja loppukäyttäjien arkea maailmassa, jossa asiakasarvo on yhä useammin emotionaalista ja symbolista hyötyjä, kokemuksia, merkityksiä, tarkoituksia? Miten tässä hyödynnetään työntekijöiden osaamista ja luovuutta? Mistä ja miten erinomainen ja asiakkaalle arvoa tuottava kokemus syntyy kaikkialla läsnä olevissa, älykkäissä palveluissa? Millaisia bisnesmalleja, toimintatapoja ja kumppanuuksia yritykset/organisaatiot tarvitsevat voidakseen tuottaa asiakasta koskettavaa/hyödyttävää arvoa? Miten työntekijöiden osaaminen ja aloitteellisuus nähdään kilpailuedun lähteenä? Miten luodaan fiksua kysyntää uuden arvon muodostuksen murroksessa? Miten ostetaan, hankitaan ja johdetaan asiakkaan todellisia tarpeita vastaavia kokonaisratkaisuja? Miten uudistetaan koulujen ja kuntien hankintamallit digiaikaan? Mitkä ovat menestyneen toimijaverkoston liiketoimintamallit, ansainnan logiikka sekä brändijohtamisen mallit? Miten yritysten liiketoimintaverkostoja ja yhteistarjoaamia hyödynnetään esim. koulutusviennissä? Miten yritykset ja organisaatiot uudistuvat digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen niin, että asiakas saa aiempaa runsaampaa arvoa? Mitä mahdollisuuksia esimerkiksi teollisuuden kibsifikaatio tuo runsaan arvon luomiseen? Miten digitalisaatio ja arvonmuodostuksen murros muuttavat työtä ja johtamista?

3 Miten nopeutetaan uusien ratkaisujen käyttöönottoa ja pienennetään innovatiivisia ratkaisuja sisältävien investointien riskiä? Miten hyvin työntekijöiden ideat ja osaaminen ovat käytössä? Miten ulkoisten resurssien ja kumppanuuksien hallinnasta sekä strategisesta hankintojen johtamisesta luodaan kilpailuetua? Miten yritykset voivat hyödyntää toimittajaverkostojen innovaatiokyvykkyyttä liiketoiminnassaan? Miten siirrytään kohti avoimia arvoverkostoja? Millaisia pelisääntöjä, toimintatapoja ja johtamisen malleja niissä tarvitaan suhteessa kumppaneihin ja asiakkaisiin? Miten yritysten välistä yhteistyötä ja hankintatoimea voidaan kehittää enemmän luottamuksen suuntaan ja miten poistetaan esteitä, jotta hankinta saadaan pois funktiomaisesta ohjauksesta? Miten hankinnat voivat mukautua ketterästi muuttuvaan kysyntään? Miten saadaan aikaan kansainvälisille markkinoille skaalattavissa olevia ja ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tukevia asiakaslähtöisiä kokonaisratkaisuja, yhteishankkeita ja demonstraatioita, joissa korostuu uudenlainen arvonmuodostus? Miten saada aikaan kestävää kulutusta edistäviä ja ihmisten käyttäytymistä muuttavia palveluita ja tuotteita esimerkiksi digitalisaation, brändäyksen tai osallistamisen (crowdsourcing) keinoin? Miten luodaan menestystarinoita yhdistämällä johtamisesta ja uudenlaisista työn teon tavoista saatavaa lisäarvoa yritysten tai yritysverkostojen laaja-alaisiin tuotekehitys, palveluketjujen kehittämisen ja liiketoimintakonseptin uusimisen kokonaisuuksiin? Millaisia ovat modernit oppimisratkaisujen skaalautuvat liiketoimintamallit ja lokalisointi kansainvälisillä markkinoilla? Hakuaika ja rahoitusvolyymi Haku toteutetaan yksivaiheisena, ja rahoitettaviksi valitaan valintakriteerit parhaiten täyttävät projektit. Hakemukset toimitetaan Tekesiin hakuaikana Tekesin sähköisen asiointipalvelun kautta Hakemukset tulee toimittaa tiistaihin klo mennessä. Ohjelmavalintaa ei tehdä hakuvaiheessa, vaan hakemuslomakkeen kohdassa Projektin tiedot -> Liittyykö muuhun kokonaisuuteen kirjoitetaan uusi arvonluonti. Hakemusten arviointi ja rahoituspäätökset tehdään marraskuun loppuun mennessä. Hankkeiden arviointikriteerit (1) Yritysten ja tutkimuksen rinnakkaishankkeet Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rinnakkaisprojekteissa hankkeen valmistelu lähtee yritysten tutkimustarpeista, jotka voivat olla myös muuta kuin yllä määritelty uuden arvonluonnin tutkimusteema. Tutkimushanke yritysten omien t&k-hankkeiden rinnalla tukee yritysten merkittävää uudistumista. Yritys voi tavoitella esimerkiksi kokonaan uutta liiketoimintamallia tai uutta paikkaa arvoketjussa. Tutkimusprojektien tulosten hyödynnettävyyden pitää olla laaja ja tulokset ovat julkisia.

4 Kukin rinnakkaisprojektin osapuoli lähettää Tekesiin oman rahoitushakemuksensa, jossa se kuvaa oman osansa projektikokonaisuudesta, oman kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa. Jo projektin suunnitteluvaiheessa on hyvä olla yhteydessä Tekesin asiantuntijaan. Rinnakkaisprojektille laaditaan yhteinen projekti- tai tutkimussuunnitelma, jonka jokainen osapuoli toimittaa hakemuksensa liitteenä. Suunnitelmassa tulee esittää projektiin osallistuvat yhteistyökumppanit ja näiden rooli projektikokonaisuudessa. Hakemuksen lähtötietoihin merkitään projektille yhdessä sovittu tunniste, esimerkiksi projektin nimilyhenne. Yritysten rahoitustaso määräytyy yrityksen koon ja projektin luonteen perusteella, ja rahoitus voi olla avustusta tai lainaa tai näiden yhdistelmä. Lainarahoitusta voi saada erityisesti tuotteistukseen ja pilotointiin osana uusien ratkaisujen kehitystyötä, ei kuitenkaan investointeihin. Tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitusosuus on 60 % hyväksyttävistä kustannuksista. Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä sisältävissä laajoissa hankekokonaisuuksissa Tekesin rahoitusosuus voi olla 70 %. (2) Elinkeinoelämän kanssa verkottuneet tutkimushankkeet Tekesin rahoitusosuus on tutkimusorganisaatioille pääsääntöisesti 60 % projektin hyväksyttävistä kustannuksista. Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä sisältävissä laajoissa hankekokonaisuuksissa Tekesin rahoitusosuus voi olla 70 % hyväksyttävistä kustannuksista. Elinkeinoelämän kanssa verkottuneen julkisen tutkimuksen tavoitteena on saada aikaan osaamista ja tuloksia, jotka ovat hyödynnettävissä yritysten omien tutkimus- ja kehitysprojektien lähtökohtina. Rahoituksen edellytyksenä on elinkeinoelämän osoittama kiinnostus projektin sisältöön ja tulosten hyödyntäjien rahallinen panostus projektin kustannuksiin on vähintään 10 % tasolla. Tekesin julkisen tutkimuksen rahoituksen yleiset ehdot löytyvät: Tutkimushankkeiden arvioinnissa painotetaan seuraavia asioita: - Tutkimushankkeen soveltuvuus haun sisältöön ja haussa mukana olevien ohjelmien tavoitteisiin. - Tutkimustulosten laaja-alainen liiketoiminnallinen hyödynnettävyys ja yleistettävyys. - Hyödyntämissuunnitelman innovatiivisuus ja vaikuttavuus: suunnitelma tutkimustulosten osaamisen siirron mekanismeista sekä konkreettisesta viestinnästä. - Tutkimusaiheen ajankohtaisuus, uutuusarvo ja haastavuus sekä rohkea, uudenlainen tarkastelukulma aiheeseen. - Tutkimushankkeen edellyttämä asiantuntemus, kyvykkyys ja osaamispohja. - Tutkimustoimijoiden, julkisten toimijoiden ja yritysten yhteistyö. - Tutkimusyksiköiden verkottuminen, monitieteisyys ja monialaisuus. Haussa etusijalla ovat haasteelliset ja korkeatasoiset hankkeet, jotka tarkastelevat teemakokonaisuutta laaja-alaisesti, monitieteisesti ja eri ohjelmien tavoitteita yhdistäen. Kaikki hakuun tulleet tutkimushankehakemukset osallistuvat yhteisarviointiin eikä ohjelmakohtaisia rahoitusallokaatioita ole tässä haussa. Tutkimushanke-ehdotusten tulee kuitenkin projektisuunnitelmassaan indikoida, minkä ohjelmien aihepiiriin tutkimuksen arvioidaan läheisimmin kuuluvan. Hakijoiden neuvomiseksi järjestetään perjantaina 13.6 klo 8.30 alkaen tilaisuus Pasilassa, Helsingissä. Tapahtumaan mahtuu 70 ensimmäistä ilmoittautunutta. Hakijoiden on keskusteltava hankeideasta Tekesin asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen projektipäällikön/päätutkijoiden tulee tavata Tekesin edustajat ennen hakemuksen jättämistä.

5 Tapaamisajankohta tulee sopia johonkin seuraavista päivistä: ja Tapaamisajat varataan Meeting Manager -palvelun kautta. Henkilökohtainen linkki palveluun toimitetaan kaikille tapahtumaan ilmoittautuneille. Mikäli et pääse osallistumaan infotilaisuuteen, voit tilata henkilökohtaisen linkin sähköpostilla osoitteesta Lisätietoja hausta antavat: Minna Suutari, Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelman päällikkö, p Virpi Mikkonen, Fiksu kaupunki -ohjelman päällikkö, p Sampsa Nissinen, Huippuostajat -ohjelman päällikkö, p Kari Herlevi, Green Growth ohjelman päällikkö, p Suvi Sundqvist, Oppimisratkaisut ohjelman päällikkö, p Nuppu Rouhiainen, Liideri ohjelman päällikkö, p