LOHJAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ANTTILAN KORTTELIN 101 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 LOHJAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ANTTILAN KORTTELIN 101 ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Dnro 377/61/613/2008 Asemakaavan muutos koskee Lohjan kaupungin 1. kaupunginosan Anttilan korttelia 101. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa. Asemakaavan muutos ja asemakaava on laadittu Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksessa seuraavin käsittelyvaihein: - Ympäristölautakunta , 81 - MRA 30 :n mukaisesti alustavasti nähtävillä Ympäristölautakunta , 12 - Kaupunginhallitus , 46 - MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä Ympäristölautakunta , 75 - Kaupunginhallitus , Kaupunginvaltuusto , 36 Kaavan laatija Kaupunginarkkitehti Katariina Haigh, arkkitehti SAFA Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus, PL 71, Lohja katariina.haigh(a)lohja.fi, puh Alue sijaitsee Lohjan keskustan tuntumassa harjun koulukeskuksessa. Kortteli rajautuu Toivonkatuun, kevyenliikenteen väylään, puistoalueeseen sekä valtatie 25:een. (Liite) Tehtävänä on laatia asemakaavanmuutos, jonka perusteella oppilaitosta voidaan laajentaa omalla tontillaan nykyisen rakennuskannan ja valtatie 25:n väliselle alueelle ympäristöön sopivalla tavalla.

2 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutosehdotus Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...13 LIITTEET...14 Sijaintikartta Maanomistajaluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote maakuntakaavasta Ote voimassa olevasta asemakaavasta Ote voimassa olevasta maanalaisesta asemakaavasta Yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista sekä vastineet Lausunnot ja muistutukset Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän ympäristölautakunnalle osoittama päivätty kirje (anomus lisärakennusoikeuden saamiseksi Toivonkatu 4:n toimipisteeseen) Esisuunnitteluaineisto (Arkkitehtitoimisto Aava) Tieliikennemeluselvitys (Envimetria ) Länsi-Uudenmaan meluselvitys, ote Lohjan alueelta (Tielaitos 1999) Pysäköintiselvitys , nykytilanne ja tilanne laajennuksen toteuduttua (Arkkitehtitoimisto Aava) Liikenteen päästöt Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän Toivonkadun toimipisteellä (Envimetria ) Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän sitoumus Kaavamääräykset ja merkinnät

3 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavan muutosehdotus 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä on osoittanut ympäristölautakunnalle anomuksen lisärakennusoikeuden saamiseksi Toivonkatu 4:n toimipisteeseen päivätyllä kirjeellään (liite). Asemakaavan laatiminen tuli vireille vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa ja on huomioitu vuosien kaavoitusohjelmassa. Ympäristölautakunta varasi MRA 30 :n mukaisesti osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen asettamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman alustavasti nähtäville Lohjan kaupunkisuunnittelukeskukseen. Kuulutus julkaistiin kaupungin ilmoitustaululla, Länsi- Uusimaa lehdessä ja internetissä. Osallisille ilmoitettiin nähtäville asettamisesta kirjeitse. Muutosluonnoksesta pyydettiin lausunnot kohdassa 4.3 luetelluilta tahoilta. Kokouksessaan ympäristölautakunta esitti alueen asemakaavaehdotuksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi sekä asetettavaksi julkisesti nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Kokouksessaan kaupunginhallitus hyväksyi päivätyn asemakaavaehdotuksen ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä välisenä aikana. Muutosehdotuksesta pyydettiin lausunnot ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri- vastuualueelta (ent. Uudenmaan tiepiiri), Lohjan Palolaitokselta ja rakennusvalvonnalta. Ympäristölautakunta esittää päivätyn 1. kaupunginosa Anttilan korttelin 101 asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan (162 ) tehdä päätösesityksen kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy kaavanmuutoksen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päivätyn Anttilan kaupunginosan korttelin 101 tontin 4 asemakaavan muutosehdotuksen kokouksessaan (36 ). Asemakaavamuutoksen alueelle sijoittuu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-9). Kaavanmuutoksen päätarkoitus on mahdollistaa oppilaitoksen laajennus tontinosalle, joka on nykyisin lähinnä pysäköintialueena. Kaavanmuutos pohjautuu Arkkitehtitoimisto Aavan laatimaan esisuunnitteluaineistoon (liitteet). Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista, kun asemakaava on hyväksytty ja lainvoimainen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Lohjan keskustassa, Toivonkadulla harjun koulukeskuksessa. Alue rajoittuu valtatie 25:een, maastossa alempana sijaitsevaan Nummentaustantiehen ja harjun pohjoisrinteen puistoalueeseen. Alueen pinta-ala on n. 2,4 ha.

4 3.1.2 Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Ympäristöhäiriöt Kaava-alue sijaitsee harjun lakialueella. Suunnitellun laajennuksen kohdalla puusto ja kasvillisuus muodostuvat pääosin yksittäisistä männyistä, jotka sijaitsevat tontin rakentamattomilla reuna-alueilla ja sorapintaisen autopaikoituksen lomassa. Kaava-alue sijaitsee pohjavesialueella. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijoittuu kaupunkirakenteessa keskeisesti, ydinkeskustan reunalla. Kaavaalue on rakennettu. Alue on profiloitunut koulukeskukseksi. Rakennuskanta Tontilla on vuosien välillä vaiheittain rakentunut oppilaitos. Palvelut Lähialueella, harjun lakialueella sijaitsee lukuisia julkisen palvelun koulu- ja urheilurakennuksia. Kaupalliset palvelut keskittyvät puolen kilometrin säteelle Lohjan kaupalliseen keskustaan. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella on n. 90 työpaikkaa. Koulutuskeskuksessa sijaitsee koulutusravintola, joka on osa opetustoimintaa. Virkistys Kaava-alue rajoittuu harjun rinteen puistoalueeseen. Kaava-alueen läheisyydestä, harjun urheilukeskuksesta alkavat kattavat virkistysalueet ja reitistöt. Liikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenne kulkee kaava-alueelle Toivonkatua pitkin, josta on sujuvat yhteydet Vt25:lle, kaupungin keskustaan (Vuorisenkatu), harjun urheilukeskukseen (Runokatu) sekä Keskilohjalle (Myyryntie). Autopaikkoja on nykytilanteessa yhteensä noin 163. Asfalttipintaisten pysäköintipaikkojen osuus on 103 ap, ja suunnitellun laajennuksen paikalla olevalla sorapintaisella kentällä on puuston lomassa noin 60 autopaikkaa. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa pysäköintialueena. Tekninen huolto Alue sijaitsee yhdyskuntateknisten verkostojen piirissä. Kaava-alueen VT 25:n puoleisella rajalla kulkee 20 kv:n ilmajohto. Kaava-alue rajoittuu Vt 25:een, josta aiheutuu liikennemelua ja päästöjä. Meluselvityksessä (Envimetria Oy, , liite) todetaan, että paikallinen kokonaismelu perustuu lähes kokonaan tieliikenteen meluun. Päiväaikaan melutaso oli keskimäärin 64 db ja yöaikaan keskimäärin 57 db. Länsi-Uudenmaan meluselvityksessä (Tielaitoksen Uudenmaan tiepiiri ja Lohjan kaupunki , liite) melukäyrät ovat kaava-alueella välillä alle 45 db 70 db, melutason vähetessä kohti luodetta, pois päin Vt 25:ltä. Desibelit ovat likipitäen samat sekä mitatussa tilanteessa että ennustetilanteessa. Kummassakin tilanteessa oppilaitoksen rakennusmassat luovat meluestevaikutusta. Liikenteen päästöselvityksessä (Envimetria Oy, , liite) todetaan, että päästömäärät ja lähialueen ilmanlaatu vaihtelevat liikennemäärän, raskaan liikenteen osuuden, ruuhkaisuuden ja sääolojen mukaan. Puolen vuoden mittausten perusteella alueen kuukausikeskiarvot jäävät keskiarvoksi asetetun 70 g/m³ alapuolelle. Selvityksessä huomioitiin myös koulutuskeskuksen kohdalle ennustettu liikennemäärän

5 kasvu vuodelle 2025, jonka mukaan vuorokausiliikennemäärät tulevat kaksinkertaistumaan Maanomistus Kaava-alueen maanomistaja on Lohjan ammatillisten oppilaitosten kuntainliitto. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön hyväksymä maakuntakaava. Suunnittelualue on siinä varattu keskusta- ja taajamatoiminnoille. Lisäksi kaavaan on merkitty kaava-aluetta sivuava valtatie 25 (Hanko-Hyvinkää-tie). Kaava-alue sijoittuu pohjavesialueelle. (liite) Yleiskaava Kaava-alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Alue kuuluu vireillä olevan keskustan osayleiskaavan rajaukseen. Alue kuuluu myös vireillä olevan taajamaosayleiskaavan rajaukseen. Voimassa oleva asemakaava Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu Korttelimerkintä YO-6 tarkoittaa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Korttelialueella saa merkityn rakennusoikeuden estämättä rakentaa kerroksiin rakennusten toiminnalle välttämättömiä teknisiä tiloja kuten ilmastointikonehuoneita. Tonttitehokkuus on 0.70 ja suurin sallittu kerrosluku III. Tontin itäosassa, osin katualueella on varaus kevyen liikenteen väylälle. Väylää ei ole toteutettu. (liite) Alueella on myös toinen voimassa oleva asemakaava, joka koskee maanalaisia tiloja (ns. harjunrinteen pysäköintiluola). Maanalainen asemakaava on vahvistettu Maanalainen kaava koskee vain kaavanmuutosalueen länsireunaa. (liite) Rakennusjärjestys Lohjan kaupungin tarkistettu rakennusjärjestys on ollut voimassa lähtien. Rakennusjärjestyksen uudistaminen on vireillä. Tonttijako ja rekisteri Kaava-alueella on ollut sitova tonttijako. Alue on kaupungin kiinteistörekisterin pitoalueella. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset ja tehdyt inventoinnit - Lohjan ammattikoulun laajennuksen esisuunnitteluaineisto ja pysäköintiselvitys, Arkkitehtitoimisto Aava / Peter Westerlund, (liitteet) - Kantatien 53 parantaminen välillä Virkkala-Muijala, Yleissuunnitelma, Tielaitos ja Lohjan kunta ja kaupunki Länsi-Uudenmaan meluselvitys, Tielaitoksen Uudenmaan tiepiiri 1999 Asemakaavan muuttamiseen liittyvät sopimukset Kehittämis- ja elinkeinojaosto ( ) ja edelleen kaupunginhallitus ( ) päättivät, että asemakaavanmuutoksen hakijan tulee sitoutua kustannuksellaan vastaamaan asemakaavanmuutoksen toteuttamisesta tontin ulkopuolella aiheutuvista kunnallisteknisistä muutoksista sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan toiminnasta aiheutuvan kokonaispysäköintitarpeen mukaiset autopaikat. Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä toimitti Lohjan kaupungille päivätyn sitoumuksen. (liite)

6 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymällä on tarve varautua oppilaitoksen laajentamiseen nykyisellä tontillaan. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus ei riitä laajentamiseen. Alueella on tarpeita autoalan korikorjaus- ja pintakäsittelyalojen koulutuksen lisäämiseksi, mitä varten tarvittaisiin n m²:n suuruinen laajennus. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus (16978 k-m²) on 1980-luvun laajennusten yhteydessä ylitetty 750 k-m²:llä, nykyinen kerrosala on k-m². 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä on osoittanut ympäristölautakunnalle anomuksen lisärakennusoikeuden saamiseksi Toivonkatu 4:n toimipisteeseen päivätyllä kirjeellään. Asemakaavan laatiminen tuli vireille vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa (ympäristölautakunta , 57 ja kehittämis- ja elinkeinojaosto , 37) ja on huomioitu vuosien kaavoitusohjelmassa (ympäristölautakunta ja kehittämis- ja elinkeinojaosto ). Osalliset Osalliset on esitetty maanomistajaluettelossa (liite) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite). Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin Lohjan kaavoituskatsauksen 2009 yhteydessä sekä kaavoitusohjelmassa vuosille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite). Kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta saatiin kirjallisia lausuntoja. Asemakaavasta pyydettiin luonnosvaiheessa lausunnot seuraavilta osallisilta: Uudenmaan ympäristökeskus Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri Fortum Sähkönsiirto Oy Nummentaustan asukasyhdistys ry. Kaupungin toimialoilta: kiinteistötoimi, kunnallistekniikka, Lohjan museo, terveysvalvonta, ympäristöyksikkö Ehdotusvaiheessa pyydettiin lausunnot seuraavilta osallisilta: ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri- vastuualue (ent. Uudenmaan tiepiiri) Lohjan Palolaitos rakennusvalvonta Viranomaisyhteistyö MRL 66 :n mukaisen viranomaisneuvottelun käymistä ei katsottu tarpeelliseksi. Kaavanmuutoksen ei katsottu koskevan valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita, eikä sen katsottu olevan muutoin yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa pyydettiin lausunnot kaavanmuutoksen kannalta tarpeellisiksi katsotuilta viranomaisilta.

7 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavanmuutos vastaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteita. Muutos kehittää osaltaan Lohjan keskustaa monipuolisena palvelujen, asumisen ja työpaikkojen alueena. Laajennuksen sijoittamisella nykyisen oppilaitoksen yhteyteen on yhdyskuntarakennetta eheyttäviä sekä ilmastopoliittisesti myönteisiä vaikutuksia. Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa asemakaavanmuutoksella harjun koulukeskuksen vahvistaminen. Kaavanmuutoksessa halutaan poistaa vanhentunut kevyen liikenteen väylän merkintä tontin itäosasta. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tavoitteena on, että näkyvän paikan kaupunkikuva kohenee laajennuksen myötä Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Maanomistajan tavoitteet ilmenevät Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän ympäristölautakunnalle osoittamassa päivätyssä kirjeessä (anomus lisärakennusoikeuden saamiseksi Toivonkatu 4:n toimipisteeseen). (liite) Asemakaavan laadulliset tavoitteet Tavoitteena on, että asemakaavan muutoksen mahdollistama laajennus tulee eheyttämään näkyvän paikan kaupunkikuvaa ja ohjaamaan tiivistyvän tontin täydennysrakentamista. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Oppilaitoksen laajennuksen pohjaksi tehdyn esisuunnittelun (Arkkitehtitoimisto Aava, Peter Westerlund, ) sekä asetettujen tavoitteiden pohjalta laadittiin asemakaavaluonnos. Koska kaava-alue on jo rakennettu, eikä laajennuksen takia ole tarkoitus purkaa olemassa olevaa rakennuskantaa, päädyttiin esittämään yhtä vaihtoehtoa. Laajennuksen toiminnan luonteesta johtuen tontilla ei ole mahdollista osoittaa vaihtoehtoista sijaintia tavoitteen mukaiselle laajennukselle. Useimpiin opetustiloihin tulee päästä ajamaan autoilla, joten laajennuksen tulee sijaita maantasossa. Olemassa olevaa rakennuskantaa ei voida korottaa suunniteltua toimintaa varten. (liite) Luonnosvaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne pysyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on nykyisin tonttialuetta, joka on joko rakennusalana tai pysäköinti- ja kulkutiekäytössä. Kaavanmuutoksen mahdollistama laajennus antaa hyvän lähtökohdan Vt25:n varren kaupunkikuvan eheyttämiselle. Asemakaavanmuutos ei aiheuta tarvetta purkaa olemassa olevaa rakennuskantaa. Luonto ja maisema Alueella ei ole tiedossa luonnonsuojelulaissa mainittavia suojeltavia luontotyyppejä tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai muitakaan arvokkaita luontokohteita. Alue on jo rakennettu. Sijainnin takia kaavamääräyksissä kiinnitetään erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. Asemakaavan muutos ei heikennä lähialueiden virkistysalueiden arvoja.

8 Liikenne ja tekninen huolto Liikennejärjestelyihin ei tule merkittäviä muutoksia. Kevyen liikenteen väylän varaus tontin itäreunasta jätetään tarpeettomana pois. Kortteli on liitetty yhdyskuntatekniseen verkostoon. Terveys ja turvallisuus Ei oleellisia muutoksia nykytilanteeseen verrattuna. Sosiaaliset ja kulttuurivaikutukset Ei oleellisia muutoksia nykytilanteeseen verrattuna. Palvelurakenne Kaavanmuutos mahdollistaa koulutustarjonnan kehittämisen nykyisessä sijaintipaikassaan. Työpaikkojen laskennallinen määrä kasvaa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1. Toimiva aluerakenne Asemakaavanmuutos Yleistavoitteet Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Suunnittelussa on otettu huomioon alueen keskeinen sijainti, nykyisten toimintojen (oppilaitos) vahvistaminen sekä saavutettavuus eri kulkuvälineillä. Yleistavoitteet Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Suunnittelualue on koulukeskittymä, jota pyritään eheyttämään ja kaupunkikuvallista laatua kohottamaan. Suunnittelualue sijoittuu Lohjan keskustaan. Suunnittelualue on saavutettavissa joukkoliikennettä käyttäen, kävellen ja pyöräillen. Olemassa olevien palveluiden ja yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen tavoitetta palvelee olemassa olevien liikenneyhteyksien hyväksikäyttö sekä alueen tukeutuminen keskustan muihin palveluihin. Kaavanmuutos edistää keskustan kaupunkirakenteen eheytymistä ja toimintojen sijoittumista nykyiseen rakenteeseen ja olemassa olevien rakennusten yhteyteen. Kaavanmuutos ei aiheuta haittaa yhtenäisille viheralueille. Alueelle on toteutettu kattavat kevyen liikenteen verkostot. Suunnittelualue ei ole tulva-aluetta. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule Alueen melutaso huomioidaan kaavamääräyksissä siten, että rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyys liikennemelua vastaan noudattaa Valtioneuvoston ohjearvoja. Laajennusosa antaa

9 sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. sijainnillaan melusuojausta tontin nykyiselle rakennuskannalle piha-alueineen. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti. Suunnittelualue on liitetty kaukolämpöön. Kortteli on liitetty olemassa olevaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. Sijainti pohjavesialueella huomioidaan kaavamääräyksissä. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Sijainti pohjavesialueella huomioidaan kaavamääräyksissä. Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. 5. Helsingin seudun erityiskysymykset Yleistavoitteet Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa myös joukkoliikennettä käyttäen, kävellen ja pyöräillen. Suunnittelualue sijoittuu Lohjan keskustaan harjun julkisten palvelujen keskittymään. Suunnittelualue on saavutettavissa joukkoliikennettä käyttäen, lähimmille bussipysäkeille on alle 0.5 km. Espoo- Lohja-Salo -välisiä ratalinjauksia tutkitaan n. 0.5 km suunnittelualueen pohjoispuolella. Toteutuessaan rata edistäisi julkisen liikenteen tarjontaa Lohjan keskustassa Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet sekä jatkotyöstö asemakaavaehdotukseksi Asemakaavaratkaisu noudattaa pääpiirteissään Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän anomuskirjettä lisärakennusoikeuden saamiseksi Toivonkatu 4:n toimipisteeseen. (liite) Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavasta saadut mielipiteet, huomautukset, muistutukset ja lausunnot on pyritty huomioimaan kaavaprosessin aikana siten, että niitä on mahdollisuuksien mukaan sovitettu muihin tavoitteisiin. Muutosluonnoksesta saadut lausunnot ja niiden yhteenveto vastineineen on esitetty liitteissä. (liitteet)

10 Muutosluonnoksesta pyydettiin lausunnot kohdassa 4.3 luetelluilta tahoilta. Luonnosvaiheessa saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ympäristökeskus Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri Fortum Sähkönsiirto Oy kiinteistötoimi kunnallistekniikka Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys Lausunnot vastineineen käsiteltiin ympäristölautakunnan kokouksessa (liite). Kaavanmuutokseen tehtiin tarkennuksia, ja selvityksiä laajennettiin luonnosvaiheessa saatujen lausuntojen perusteella. Ehdotusvaiheessa saatiin lausunto ELY-keskukselta saapuneeksi kirjatussa lausunnossa todetaan, että YO-9-alueen kaavamääräystä on syytä täsmentää ilmanvaihdon tuloilman oton tarkemman sijainnin osalta. Lausunto jaettiin pöydälle ympäristölautakunnan kokouksessa Lausunnon perusteella ei katsottu tarpeelliseksi tehdä tarkistusta kyseiseen kaavamääräykseen, koska tuloilman oton sijainti oli kaavassa määrätty siten, ettei se saa sijaita Vt 25:n puolella. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Kortteli varataan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, kuten voimassa olevassa asemakaavassa. Asemakaavan muutoksessa kaavamerkintöjä tarkennetaan voimassa olevaan asemakaavaan nähden mm. rakennusoikeuden, sen sijoittamisen, kaupunkikuvallisen ilmeen, pysäköintimitoituksen, pysäköintiratkaisujen ja johtovarausten osalta. Pinta-ala Kaavanmuutosalueen alueen pinta-ala on yhteensä m² (n. 2,4 ha). Mitoitus Uuden rakennusoikeuden mitoitus (tehokkuusluku e=0.85, eli k- m²) perustuu tontin jo käytettyyn kerrosalaan (17728 k- m², josta nykyiseen asemakaavaan verrattuna ylitystä 750 m²) sekä laajennusta varten pyydettyyn 2750 k- m² suuruiseen uuteen kerrosalaan. Esisuunnitteluaineistossa laajennuksen suunniteltu laajuus on n k- m². Palvelut Alue sijaitsee palvelujen tuntumassa harjun koulukeskuksessa, kaupungin keskustaalueella. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Vt25:n melu- ja päästöhaitat otetaan selvitysten perusteella huomioon kaavamääräyksissä (mm. laajennuksen massoittelu, julkisivujen ääneneristävyysmääräys). Tuloilman laatu huomioidaan kieltämällä ilmanvaihdon tuloilman ottaminen Vt 25:n puolelta. Alueen rakennuskannan luonne huomioidaan kaavamääräyksissä siten, että täydennysrakentaminen sopii kaupunkikuvallisesti paikkaan, joka on hyvin näkyvä etenkin Vt 25:n suunnasta. Julkisivujen pääasiallinen materiaali on tontin muun rakennuskannan tapaan punatiiltä.

11 Harjupuustoa pyritään säilyttämään maanpäällisillä pysäköintialueilla, muuta nykyisen pysäköintikentän puusto poistuu laajennuksen toteutuessa. Pohjavesiin liittyvät kaavamääräykset edesauttavat pohjavesien suojelua. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-9) Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelialueella saa merkityn rakennusoikeuden estämättä rakentaa kerroksiin rakennusten toiminnalle välttämättömiä teknisiä tiloja, kuten ilmanvaihtokonehuoneita. Ilmanvaihdon tuloilman otto ei saa olla Vt 25:n puolella. Tauko- ja virkistysalueita ei saa sijoittaa rakennusmassojen ja Vt 25:n väliselle tontinosalle. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää punatiiltä. Räystäslinjan tulee olla yhtenäinen ja räystään korkeus muilla paitsi luoteisjulkisivulla vähintään 5 metriä. Autopaikkoja on osoitettava 1 ap/200 k-m². Tehokkuusluku e=0.85. Korttelin pinta-ala on m² ja rakennusoikeus siten k-m². Kaavakartassa on ohjeellisesti osoitettu tontille suunnitellun laajennusosan sijoittuminen Vt 25:n suuntaisesti nykyiselle pysäköintialueelle. Muilta osin tontin rakennusala noudattaa pääosin voimassa olevaa asemakaavaa. Autopaikkojen lukumäärä on mitoitettu nykyisen henkilöstömäärän ja nykyisen kerrosalan perusteella. Tontin kaakkoisosaan, laajennuksen yhteyteen on osoitettu maanalaisen pysäköintilaitoksen paikka. Maanpäällistä pysäköintiä on osoitettu tontin eri osille. Männyt tulee maisemallisista syistä säilyttää kaavakartassa osoitetuilla pysäköintialueilla. LUKK:n Toivonkadun ja muun lähiympäristön rakennuskannan yhtenäisyyden tueksi tulee julkisivujen pääasiallisena materiaalina käyttää nykyisten rakennusten vallitsevaa materiaalia punatiiltä. Jotta alueen rakennetun ympäristön kaupunkikuva kohenisi, tulee Vt 25:n puoleisen räystäslinjan olla yhtenäinen. Kaupunkikuvallisista syistä räystäälle on määritelty kolmella julkisivulla vähimmäiskorkeus. Laajennusosan kolmelle VT 25:n puoleiselle julkisivulle osoitettu merkintä osoittaa rakennusalan sivut, joiden puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Kaava-alueen sijainti pohjavesialueella on huomioitu kaavamerkinnöin. Alueella on voimassa pohjaveden muuttamiskielto sekä maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot. Tarkemmilla määräyksillä on kiinnitetty erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. Tontin reunoilla on istutettava alue, joka ulottuu myös pääsisäänkäyntiin liittyvään sisäpihaan. Useimpien pysäköintialueiden mäntypuusto tulee säilyttää maisemallisista syistä, jotta harjulle ominainen ilme säilyy Muut alueet. Kaava-alueeseen ei sisälly muita alueita. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Kaavanmuutoksella on eheyttävä vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, koska laajennus voidaan sijoittaa nykyisen oppilaitoksen yhteyteen hajauttamatta yhdyskuntarakennetta.

12 Kaupunkikuva Toteutuessaan kokonaisuutena laajennus voi eheyttää tontin Vt 25:n puoleista julkisivua. Nykyisen julkisivun ilmettä hallitsevat autohallien sisäänkäynnit. Laajennuksen toteutuessa nykyisen pysäköintialueen lähes kaikki puusto joudutaan kaatamaan. Palvelut, työpaikat Kaavanmuutoksen myötä opetustilojen pinta-ala ja opiskelupaikkojen lukumäärä kasvavat. Laskennallinen työpaikkojen määrä kasvaa 13:lla. Laskennallinen työpaikkamäärä on kaiken rakennusoikeuden toteutuessa 103 kpl, kun mitoitusperusteena käytetään 200 ke-m² /työpaikka. Mitoitus perustuu tontin nykyiseen työpaikkamäärään (n. 90) ja käytettyyn kerrosalaan (17728 k- m²). Liikenne ja pysäköinti Kaavanmuutos ei olennaisesti muuta alueen liikennettä. Toivonkatu on rakennettu hidaskaduksi. Nykyinen autopaikkamäärä on n. 163 kpl. Suunnitellun laajennuksen kohdalla oleva sorapintainen mäntypuustoinen n. 60 ap:n laajuinen pysäköintialue sekä nykyisen rakennuksen Vt 25:n puolella olevat n. 44 asfalttipintaista autopaikkaa poistuvat laajennuksen toteutuessa. Kaava mahdollistaa maanalaisen pysäköinnin rakentamisen tontin kaakkoisosaan, jolloin laajennuksen myötä poistuvat n. 100 autopaikkaa voidaan korvata. Poistuvia paikkoja voidaan korvata osittain myös sijoittamalla autopaikkoja pintapysäköintinä laajennusosan pohjois- ja länsipuolille, sekä uudelleen jäsentelemällä nykyisiä piha-alueita. Kaiken rakennusoikeuden toteutuessa kaavan asettama autopaikkamäärä on vähintään 103. Kevyen liikenteen väylän varaus tontin itäreunasta jätetään tarpeettomana ja maastoolosuhteiltaan vaikeana pois. Kevyen liikenteen väylä on toteutettu Nummentaustantien ajokaistojen reunaan, joten toiminnallisia vaikutuksia ei tästä synny. Tekninen huolto Kaava-alueen rajalla sijaitseva 20 kv:n ilmajohto joudutaan kaapeloimaan, mikäli laajennus rakennetaan esisuunnittelun mukaisesti lähelle rakennusalan Vt 25:n puoleista tontinrajaa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Kasvillisuus ja maisema Kaava-alueella ei ole tiedossa arvokkaita luontokohteita. Laajennuksen toteutuessa nykyisen pysäköintialueen mäntyvaltainen puusto joudutaan pääosin kaatamaan. Istutettavat tontinosat pienenevät kaava-alueen itä- ja eteläosissa, mutta tontin sisäosiin, pääsisäänkäynnin yhteyteen lisätään istutettava alue. Vesistöt, pohjavesi Pohjaveden suojeluun liittyvien kaavamääräysten myötä tilanne tulee paremmin hallintaan verrattuna nykytilanteeseen, jossa laajennuksen sijaintialue on sorapintaisena paikoitusalueena. Väestö Kaavanmuutos ei vaikuta alueen väestömäärään, koska asumiselle ei osoiteta uutta kerrosalaa. Terveys ja turvallisuus, virkistys Kaavanmuutos ei aiheuta olennaisia muutoksia terveyteen, turvallisuuteen tai virkistykseen. Muutokset tapahtuvat nykyisellä tontilla ja käyttötarkoitus säilyy. Ilmanvaihdon tuloilman aukkoja ei saa sijoittaa vilkkaasti liikennöidyn Vt 25:n puolelle. Kaavanmuutoksen ei katsota vaikuttavan melun ja pölyn haittavaikutusten syntymiseen. Kaavamääräyksillä pyritään minimoimaan haittavaikutukset. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset

13 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavanmuutoksella ei ole olennaisia taloudellisia vaikutuksia, sillä kaavanmuutos ei edellytä olennaisia investointeja kunnallistekniikkaan. Kaavanmuutoksella ei ole olennaisia sosiaalisia vaikutuksia, koska alueen toimintojen luonne säilyy ennallaan. Tonttijako ja rekisteri Kaavanmuutoksella ei ole vaikutusta nykyiseen tonttijakoon. Vt 25:n meluhäiriö otetaan huomioon asemakaavamääräyksissä käyttämällä ohjearvojen mukaista merkintää, jonka mukaisesti toteutettuna sisätilojen melutaso on päivällä korkeintaan 35 db. Ohjearvona on käytetty Valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992). Uusi rakennusoikeus tulee käytettäväksi tontinosalla, johon meluselvitysten mukaan kohdistuu keskimäärin 64 db:n melutaso päivällä ilman esteitä. Laajennus antaa uutta suojavaikutusta nykyisille ja uusille piha-alueille. Liikenteen aiheuttamat päästö- ja meluvaikutukset on huomioitu kaavamääräyksissä etenkin rakennusten massoittelun, julkisivujen ääneneristävyyden, ilmanvaihdon tuloilman oton sekä tauko- ja virkistysalueiden sijoittumisen osalta. Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty liitteissä. Asemakaavan toteuttamisen aloittaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Lohjalla LOHJAN KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Katariina Haigh kaupunginarkkitehti, arkkitehti SAFA

14 LIITTEET