TULEVAISUUDEN ELÄINKULJETUSAJONEUVO

Transkriptio

1 MMM:n Dnro 5342/509/2006 TULEVAISUUDEN ELÄINKULJETUSAJONEUVO LOPPURAPORTTI

2 Tutkimuksen toteuttivat: Maa- ja metsätalousministeriö Lihateollisuuden tutkimuskeskus (LTK, mittaukset, kuvaukset ja raportointi) VAK Oy (korin valmistaja) Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry (EKY) A-Tuottajat Oy LSO Foods Oy Liha-Pouttu Oy Saarioisten Lihanjalostus Oy Oy Snellman Ab kuljetusyrittäjät, joiden edustajana oli EKY

3 Sisällysluettelo: 1. Tutkimuksen tavoitteet 3 2. Tutkimusosapuolet ja yhteistyö 3 3. Tutkimuksen tulokset Menetelmät ja aineisto Tulokset Lastaustiheys Korin sisäilman laatu Yhdistelmän kori-ilman lämpötilat Korin ilmanvirtaus Sikojen käyttäytyminen kuljetuksen aikana Toteutusvaiheen arviointi Julkaisut ja oppaat yms. materiaali 6 4. Tulosten arviointi 6 5. Loppuraportin tiivistelmä

4 TULEVAISUUDEN ELÄINKULJETUSAJONEUVO 1. Tutkimuksen tavoitteet Projektin päätavoitteena oli luoda tulevan eläinkuljetusasetuksen mukainen uusi korimalli tulevaisuuden eläinkuljetuskalustoksi pitkän matkan kuljetuksiin Suomessa. Korissa yhdistyi kuljetuksen tehokkuus ja käytännöllisyys sekä eläinten hyvinvointi. Ratkaisu edisti myös kestävää kehitystä. Nyt tehtävät päätökset ja investoinnit ulottuvat vuoden päähän. Ensimmäisessä vaiheessa suunniteltiin pitkänmatkan kolmikerrosauto sian kuljetukseen. Korin sisälämpötilan mittaus ja tallennus tehtiin asetuksen mukaisesti. Edelleen korin ilmanvaihtojärjestelmä mitoitettiin asetuksen mukaisesti niin, että koriin aikaansaadaan mahdollisimman hyvä ilmankierto. Toisessa vaiheessa uudella korilla tehtiin kuljetustutkimus sikakuormilla käytännön olosuhteissa. Tällöin verrattiin uutta siankuljetuskalustoa nykyiseen. Hankkeen koeautona toimi perävaunuyhdistelmä, jonka vetäjällä oli yleisesti käytössä oleva kaksikerroskori. Tämä toimi tutkimuksen kontrollina. Vetäjään yhdistettiin koekorina toimiva kolmikerrosperävaunu. Hankkeessa koottiin kuljetustapahtumaan liittyvät tiedot eläinten lastauksesta purkuun. Tällöin tutkittiin korien ilmanvaidon toimivuutta sekä eläinten käyttäytymistä kuljetuksen eri vaiheissa. Kolmannessa vaiheessa kuljetustutkimuksen tuloksista tullaan laatimaan raportti, joka tuottaa uutta objektiivista tietoa eläinkuljetuksista mm. lihaketjun käyttöön. Tietoa käytetään uusien korien suunnittelussa, eläinkuljettajien ja viranomaisten koulutuksessa jne. Tuloksista laaditaan julkaisuja niin, että tietoa voidaan soveltaa eläinten hyvinvoinnin arviointiin, korin ilman laadun mittaukseen, uusien lakien ja asetusten valmisteluun EU:ssa, pohjoisten kylmien olosuhteiden eläinkuljetuskaluston rakentamiseen jne. 2. Tutkimusosapuolet ja yhteistyö Tutkimuksen käytännön toteuttajat olivat Lihateollisuuden tutkimuskeskus (LTK, mittaukset, kuvaukset ja raportointi), VAK Oy (korin valmistaja), Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry (EKY), A-Tuottajat Oy, LSO Foods Oy, Liha-Pouttu Oy, Saarioisten Lihanjalostus Oy, Oy Snellman Ab sekä kuljetusyrittäjät, joiden edustajana oli EKY. Uusi korimalli rakennettiin VAK Oy:llä Vahdolla. Täällä siihen asennettiin asetusten mukaiset juotto- ja ilmanvaihtolaitteet sekä tutkimuksessa käytettävät lisälaitteet. Perävaunu tuli kuljetusyrittäjä Juha Laaksonen Oy:n käyttöön. Kontrollina toimiva kaksikerrosnuppi ajoi yhdistelmänä kuusi sikakuormaa talvella ja kesällä 2007 Länsi-Suomesta Atria Suomi Oy:n teurastamoon Nurmoon. Näistä kuormista ajettiin kolme uudella perävaunulla kesällä 2007 Länsi- Suomesta Nurmoon. Kuljetuksen aikana LTK teki ilman virtaus- ja laatumittauksia sekä eläinten kuvauksia kuljetuksen aikana. Kuljetukset suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä teurastamoiden ja kuljetusyrittäjän kanssa. LTK tekee tuloksista raportin hankkeen toteuttajille, minkä jälkeen päätetään tulosten julkaisemisesta ja viranomaisten informoimisesta sekä muusta tiedottamisesta. 3. Tutkimuksen tulokset 3.1 Menetelmät ja aineisto Kontrollin vetämällä perävaunuyhdistelmällä ajettiin kolme sikakuormaa Nurmoon maaliskuussa Ennen kuljetuksia vetäjään asennettiin VAK Oy:llä Vahdolla neljä ilmanvirtausmittaria (Envic) ja lämpötilamittaria (Envic) sekä sikojen käyttäytymistä tallentavat neljä valvontakameraa (Velleman). Nämä laitteet vaativat mittavan kaapeloinnin, sähköasennuksen ja suojauksen eläimiltä. Sikojen käyttäytyminen kuljetuksen aikana tallennettiin ohjaamossa sekä digitaaliselle nelikanavaiselle videotallentimelle (AVTech) että kannettavalle tietokoneelle (Acer). Tällöin nelikkökuvasta voitiin seurata yhtä aikaa neljän kameran kuvaa. Kamerat asennettiin paikalleen lastauksen alussa ja poistettiin purun jälkeen ennen korin pesua. Edelleen korin sisälle kiinnitettiin ilman laatua, hiilidioksidia, suhteellista 3

5 kosteutta ja lämpötilaa mittaava ohjelmoitava loggeri (Testo), joka toimi ilman kaapelointia. Hankkeen varsinainen tutkimuskohde, kolmikerrosperävaunu valmistui kesäkuussa 2007 niin, että sillä voitiin ajaa kolme koekuormaa Yhdistelmän vetäjä ja perävaunu varusteltiin VAK Oy:llä Vahdolla edellisellä viikolla. Vetäjään asennettiin samat laitteet kuin maaliskuun kuljetuksissa: neljä ilmanvirtausmittaria (Envic) ja lämpötilamittaria (Envic) sekä neljä valvonta-kameraa (Velleman). Näiden lisäksi vetäjän kolmeen oikean puoleiseen väliporttiin asennettiin noin 70 cm korkeudelle lattiasta kolme halkaisijaltaan 1 cm olevaa ohjelmoitavaa nappilämpötilakeräintä (Thermochron, Pietiko). Edelleen vetäjän toiseen kerrokseen asennettiin erityisesti eläinkuljetuksia varten Suomessa kehitetty ohjelmoitava ilmanvirtausloggeri (Envic), joka toimi ilman kaapelointia ja oli pienen kokonsa ansiosta helppo kiinnittää korin sisälle. Kamerat ja ilmanvirtausloggeri asennettiin paikalleen lastauksen alussa ja poistettiin purun jälkeen ennen korin pesua. Koekorina toimivaa kolmikerrosperävaunua varten hankittiin kuusi ilmanvirtaus- ja kuusi lämpötilamittaria tallennusyksikön kanssa (Envic) sekä kamerakaapelit, kamerat (Velleman) ja digitaalinen videotallennin (AVTech). Ne sähköistettiin ja asennettiin toimimaan itsenäisesti perävaunun akulla ojanpuoleisessa huoltolaatikossa. Kamerat ja mittarit kytkettiin päälle ja ohjelmoitiin toimimaan ennen lastausta, ne kytkettiin pois päältä purun yhteydessä. Perävaunun kamerat käynnistettiin lastauksessa ja sammutettiin purussa kannettavan DVD-soittimen (LG) avulla. Lisäksi perävaunun keskimmäisten tasojen kuuteen väliporttiin asennettiin portin keskiosaan n. 70 cm:n korkeudelle kuusi ilmanvirtausmittarin anturia johtoineen ja kuusi halkaisijaltaan 1 cm olevaa ohjelmoitavaa nappilämpötilakeräintä (Thermochron, Pietiko). Perävaunun takapuskuriin auringolta suojaan asennettiin yksi nappilämpötilakeräin mittaamaan ulkolämpötilaa kuljetuksen aikana. Edelleen kolmanteen kerrokseen asennettiin ilmanlaatumittari (Testo), joka mittasi korin hiilidioksidin, suhteellisen kosteuden ja lämpötilan. Ilmanlaatuloggeri ohjelmoitiin, kiinnitettiin, irroitettiin ja sen data purettiin ajojen jälkeen. Muut mittarit olivat perävaunussa paikoillaan koko tutkimuksen ajan. Kamerat suojattiin muovipusseilla purun jälkeen. Kuljetuksen aikana koottiin tiedot lastauskellonajasta, lastauksen kestosta ja lastatusta sikamäärästä sekä eläinten sijainnista ja lukumäärästä vetäjän ja perävaunun tasoilla. Ajon aikana koottiin tiedot pysähdyksistä (pituus ja kellonaika) sekä kirjattiin saapumisaika teurastamolle. Loggerien ja videotallentimien informaatio analysoitiin kellonajan mukaan niin, että voitiin seurata esim. lastatun sikamäärän vaikutusta korin lämpötilaan, sikojen käyttäytymiseen (makaa, istuu, seisoo tai tappelee) ulkolämpötilan tai pysähdyksen vaikutusta korin sisälämpötilaan. Muita keskeisiä tavoitteita on mm. tutkia lastausasteen vaikutusta sikojen lepäämiseen, seisomiseen tai tappeluihin eli eläinten rauhallisuuteen/rauhattomuuteen yleensä. 3.2 Tulokset Lastaustiheys Maaliskuussa 2007 ajettujen sikakuormien kuljetusaika vaihteli 5 h 9 min 7 h 40 min. Vetäjään lastattiin sikaa. Ruhojen keskimääräisen tilityspainon ja muuntokertoimen mukaan laskettu sikojen elopaino vaihteli kuormasta riippuen 105,0 114,6 kg. Yhdelle tasolle lastattujen sikojen lukumäärän (12 13 kpl) ja tason pinta-alan (5,63 m 2 ) mukaan laskettu kuorman lastaustiheys vaihteli vastaavasti 0,43 0,47 m 2 /sika. Kesäkuussa 2007 ajettujen sikakuormien kuljetusaika vaihteli 7 h 5 min 8 h 40 min. Vetäjään lastattiin sikaa (sisältäen pari emakkoa ja muutaman karjun). Perävaunuun lastattiin sikaa (vain lihasikoja). Ruhojen keskimääräisen tilityspainon ja muuntokertoimen mukaan laskettu sikojen elopaino vaihteli vetäjän ja perävaunun kuormissa 100,4 122,3 kg. Yhdelle vetäjän tasolle lastattujen sikojen lukumäärän (13 14 kpl) ja tason pinta-alan (5,63 m 2 ) mukaan laskettu kuorman lastaustiheys vaihteli vastaavasti 0,40 0,43 m 2 /sika. Yhdelle perävaunun tasolle lastattujen sikojen lukumäärän (19 21 kpl) ja tason pinta-alan (9,68 m 2 ) mukaan laskettu kuorman lastaustiheys vaihteli vastaavasti 0,46 0,51 m 2 /sika. 4

6 Laskelmien mukaan vetäjän maaliskuun kuormien ja perävaunun kesäkuun kuormien lastaustiheys oli uuden asetuksen ( ) mukainen. Kesäkuussa vetäjän kahdessa kuormassa oli väljempää kuin aiemmassa asetuksessa oli määrätty, mutta hieman tiheämpää kuin uuden asetuksen mukaisessa lastauksessa Korin sisäilman laatu Vetäjän 1. kerroksen vapaa korkeus oli 1,40 m (lattiasta ylätason pohjaan), kun taas 2. kerroksen vapaa korkeus lattiasta kattoon oli 1,05 m. Koekorina toimivan perävaunun 1. kerroksen vapaa korkeus oli 1,00 m (lattiasta ylätason pohjaan), edelleen perävaunun 2. ja 3. kerroksen vapaa korkeus oli 1,05 m (lattiasta ylätason pohjaan/kattoon). Vetäjän karsinan/tason molemmilla sivuseinillä oli 1. kerroksessa yksi 0,26 m 2 luukku ja 2. kerroksessa yksi 0,26 m 2 luukku. Perävaunussa oli karsinan/tason molemmilla sivuseinillä 1. ja 2.kerroksessa kaksi 0,26 m 2 luukkua, 3. kerroksen sivuseinillä oli kaksi 0,14 m 2 luukkua. Vetäjän ojanpuoleisissa kuudessa sivuluukussa oli kussakin yksi raitisilmapuhallin. Perävaunun molemmilla sivuilla oli 1. ja 2. kerroksessa yhteensä 12 puhallinta, kuusi puhallinta yhdellä sivulla joka toisessa luukussa. Tulosten mukaan auton pysähtyminen esim. lastauksen tai purun johdosta kohotti merkittävästi vetäjän kori-ilman kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta siitä huolimatta, että kaikki puhaltimet olivat päälle kytkettyjä. Edelleen täydellä kuormalla yhdistelmäajossa jo hyvin lyhytkin 2 5 minuutin pysähdys aiheutti huomattavan nousun kori-ilman kosteudessa ja hiilidioksidipitoisuudessa. Auton liikkuessa jo hyvin alhaisellakin nopeudella km/h ilman laatu parani korissa merkittävästi Yhdistelmän kori-ilman lämpötilat Tulosten mukaan korin sisälämpötila kohosi lastauksen aikana, oli maksimissaan täyden kuorman pysähtyessä, sekä aleni ulkolämpötilan tasolle täyden kuorman liikkuessa. Koko aineistossa korin sisälämpötila kasvoi noin 5,7:sta korkeintaan 26,5 C:een (lastauksen alusta pysähdykseen), yhdistelmäajon aikana sisälämpötila vaihteli 5,7 26,5 C. Ulkolämpötila oli alueella 1,0-25,5 C. Kuljetusten aikana korin sisälämpötila oli kolmesta kuuteen astetta korkeampi kuin ulkolämpötila. Pysähdysten kuten lastaus, tankkaus, kuljettajan vaihto jne. korin sisälämpötila kohosi pysähdyksen pituudesta riipuen viidestä kymmeneen astetta. Kuitenkin korin sisälämpötila oli korkeintaan 26,5 C, mikä oli huomattavasti alle raja-arvon 30 C Korin ilmanvirtaus LTK:n aiempien ilmanvirtausmittausten perusteella eläinkuljetuskorin minimivirtauksen tulee olla 0,5 1,0 m/s eläinten pään tasolla. Vetäjän lastaushississä tehdyissä mittauksissa em. virtausnopeuksiin ei päästy. Sen sijaan vetäjän keskimmäisen ylätason katossa mitattiin yli 0,5 m/s virtauksia. Edelleen vetäjän taaimmaisen ylätason katossa virtausnopeudet olivat edellistä hieman heikompia, keskimäärin 0,3 m/s Sikojen käyttäytyminen kuljetuksen aikana Sikojen käyttäytyminen kontrollissa ja koekorissa arvioitiin lastauksen alusta purkuun kahdeksan videokameran avulla. Tällöin analysoitiin neljästä kaksikerrosvetäjän karsinasta ja kolmesta kolmikerrosperävaunun karsinasta sikojen aktiivisuus (seisoo, istuu tai makaa) ja aggressiivisuus (tappelee tai nousee toisen päälle ja aggression kesto sekunneissa). Lisäksi arvioitiin mahdollinen hengen haukkominen ja pahoinvointi (kuola valuu suusta). Yleistäen kaikki siat seisoivat heti lastauksen jälkeen. Auton karsinoiden tultua täyteen osa sioista alkoi istua ja mennä sitten makuulle. Täydellä kuormalla ajettaessa tai viimeistään auton pysähtyessä suurin osa sioista meni makuulle. Makuulla ollessaan siat muodostivat pääsääntöisesti kahden tai kolmen päällekkäisen sian kasoja. Suuri osa sioista istui myös paljon. Tyypillistä oli, että siat hakeutuivat toistensa läheisyyteen maatessaan tai istuessaan. Tästä oli seurauksena, että karsinan keskelle jäi usein tyhjää tanssitilaa. Mikäli karsinaan tuli tappelunhaluinen 5

7 sika, se teki karsinan levottomaksi koko matkan ajan niin, että kaikki joutuivat seisomaan tappelun takia. 3.3 Toteutusvaiheen arviointi Hanke kyettiin toteuttamaan pääpiirteissään suunnitellulla tavalla. Ongelmia syntyi lähinnä käytettyjen tallentimien ja niiden mittausantureiden kanssa. Tähän oli syynä, ettei ko. laitteista ollut aiempaa kokemusta eläinkuljetuksissa. Osoittautuikin, etteivät kiinteisiin tehdasolosuhteisiin tarkoitetut mittausjärjestelmät kaapelointiensa ja häiriöalttiutensa vuoksi soveltuneet korin lämpötilan tai ilmanvirtauksen mittaamiseen. Markkinoilla ei ollut parempiakaan laitteita, joilla olisi voitu käytännössä edes yrittää tehdä mittauksia korin sisällä. laatu saattoi heiketä enemmän kuin uudessa kolmikerroskorissa. Kolmikerroskorin tavallista suuremmmat karsinat tekivät siitä hyvin avaran lastauksen alkaessa, etenkin perälaudan kautta lastattaessa. Kolmikerroskorin ilmanvaihto oli riittävän tehokas käytetyillä lastaustiheyksillä. Edelleen kolmikerroskorin vapaa korkeus cm oli sama kuin kaksikerroskorin yläkerran korkeus. Suomalaisen nykysian, jonka teuraspaino oli kg ja vastaava elopaino kg, suurin korkeus kyyryssä olevan selän kohdalta mitattuna on cm. Tämän mukaan sian yläpuolelle jää cm vapaa ilmatila, johon korin puhallinten ilmanvaihto kohdistuu. 5. Loppuraportin tiivistelmä Loppuraportin tiivistelmä on liitteenä 1. Kaikesta huolimatta käytössä olleilla omalla virtalähteellä varustetuilla loggereilla/tallentimilla kyettiin kuitenkin tekemään luotettavia mittauksia kori-ilman laadusta, hiilidioksidipitoisuudesta, suhteellisesta kosteudesta ja lämpötilasta. Ilmanvirtausmittarin kehitystyö jäi kesken tämän hankkeen puitteissa. Sikojen käyttäytymisen arviointiin käytetyt laitteet osoittautuivat toimiviksi sillä edellytyksellä, että kamerat suojattiin hyvin ja poistettiin ennen korin pesua. Tässä merkittävän työn tekivät VAK Oy:n asentajat, joiden ansiosta saatiin kaikki kahdeksan kameraa toimimaan hyvin. 3.4 Julkaisut ja oppaat yms. materiaali Tutkimuksesta on tehty 45 minuutin videokooste lastauksesta purkuun. Sitä voidaan käyttää havainnollisena materiaalina kerrottaessa sikojen käyttäytymisestä kaksi- ja kolmikerroskorissa. Tutkimuksesta tehdään myös julkaisu lihantutkijain kongressiin Tulosten arviointi Tulokset ovat käyttökelpoisia suunniteltaessa uusia kaksi- tai kolmikerroskoreja sian kuljetusta varten. Kontrolliauton ilmanvaihto oli hyvä, mutta täydellä kuormalla pysähdyttäessä ilman- 6

8 LIITE 1 Tiivistelmä TAVOITTEET Projektin tavoitteena oli luoda tulevan eläinkuljetusasetuksen mukainen uusi korimalli kolmikerroskori, tulevaisuuden eläinkuljetuskalustoksi pitkän matkan kuljetuksiin Suomessa. Korissa yhdistyy kuljetuksen tehokkuus ja käytännöllisyys sekä eläinten hyvinvointi. Ratkaisu edistää myös kestävää kehitystä. Nyt tehtävät päätökset ja investoinnit ulottuvat vuoden päähän. MENETELMÄT Tässä hankkeessa uudella korilla tehtiin kuljetustutkimus sikakuormilla käytännön olosuhteissa. Tällöin verrattiin uutta siankuljetuskalustoa nykyiseen. Hankkeen koeautona toimi perävaunuyhdistelmä, jonka vetäjällä oli yleisesti käytössä oleva kaksikerroskori. Tämä toimi tutkimuksen kontrollina. Vetäjään yhdistettiin koekorina toimiva kolmikerros-perävaunu. Ennen kuljetusta kontrolli ja koekori varusteltiin VAK Oy:ssä ilman lämpötilaja virtausmittareilla sekä valvontakameroilla. Hankkeessa koottiin kuljetustapahtumaan liittyvät tiedot eläinten lastauksesta purkuun. Tällöin tutkittiin korien ilmanvaidon toimivuutta sekä eläinten käyttäytymistä kuljetuksen eri vaiheissa. Ajon aikana kirjattiin ylös kuljetustiedot kellonajan mukaan. Näihin tietoihin yhdistettiin edellä mitatut korin olosuhdemittaukset ja valvontakameroiden kuva-aineisto. TULOKSET Auton pysähtyminen esim. lastauksen tai purun johdosta kohotti merkittävästi vetäjän kori-ilman kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta siitä huolimatta, että kaikki puhaltimet olivat päällä. Edelleen täydellä kuormalla yhdistelmäajossa jo hyvin lyhytkin 2 5 minuutin pysähdys aiheutti huomattavan nousun kori-ilman kosteudessa ja hiilidioksidipitoisuudessa. Auton liikkuessa jo hyvin alhaisellakin nopeudella km/h ilman laatu parani korissa merkittävästi. Tulosten mukaan korin sisälämpötila kohosi lastauksen aikana, oli maksimissaan täyden kuorman pysähtyessä, sekä aleni ulkolämpötilan tasolle täyden kuorman liikkuessa. Tutkimuksessa yhdistelmäajon aikana korin sisälämpötila kasvoi 5,7:sta 26,5 C:seen (lastauksen alusta pysähdykseen), tällöin ulkolämpötila oli alueella 1,0-25,5 C. LTK:n aiempien ilmanvirtausmittausten perusteella eläinkuljetuskorin minimivirtauksen tulee olla 0,5 1,0 m/s eläinten pään tasolla. Vetäjän lastaushississä tehdyissä mittauksissa em. virtaus-nopeuksiin ei päästy. Sen sijaan vetäjän keskimmäisen ylätason katossa mitattiin yli 0,5 m/s virtauksia. Edelleen vetäjän taaimmaisen ylätason katossa virtausnopeudet olivat edellistä hieman heikompia (0,3 m/s). Yleistäen kaikki siat seisoivat heti lastauksen jälkeen. Auton karsinoiden tultua täyteen osa sioista alkoi istua ja mennä sitten makuulle. Täydellä kuormalla ajettaessa tai viimeistään auton pysähtyessä suurin osa sioista meni makuulle. Makuulla ollessaan siat muodostivat pääsääntöisesti kahden tai kolmen päällekkäisen sian kasoja. Suuri osa sioista istui myös paljon. Tyypillistä oli, että siat hakeutuivat toistensa läheisyyteen maatessaan tai istuessaan. Tästä oli seurauksena, että karsinan keskelle jäi usein tyhjää tanssitilaa. Mikäli karsinaan tuli tappelunhaluinen sika, se teki karsinan levottomaksi koko matkan ajan niin, että kaikki joutuivat seisomaan tappelun takia. TULOSTEN ARVIOINTI Tulokset ovat käyttökelpoisia suunniteltaessa uusia kaksi- tai kolmikerroskoreja sian kuljetusta varten. Kontrolliauton ilmanvaihto oli hyvä, mutta täydellä kuormalla pysähdyttäessä ilman laatu saattoi heiketä enemmän kuin uudessa kolmikerroskorissa. Kolmikerroskorin tavallista suuremmat karsinat tekivät siitä hyvin avaran lastauksen alkaessa etenkin perälaudan kautta lastattaessa. Kolmikerroskorin ilmanvaihto oli riittävän tehokas käytetyillä lastaustiheyksillä. Edelleen kolmikerroskorin vapaa korkeus cm oli sama kuin kaksikerroskorin yläkerran korkeus. Suomalaisen nykysian, jonka teuraspaino oli kg ja vastaava elopaino kg, suurin korkeus kyyryssä olevan selän kohdalta mitattuna on cm. Tämän mukaan

9 sian yläpuolelle jää cm vapaa ilmatila, johon korin puhallinten ilmanvaihto kohdistuu. JULKAISUT Esitelmät: Honkavaara, M Tulevaisuuden eläinkuljetusajoneuvo. Esitelmä läänineläinlääkäripäivillä Evirassa

10