l\f. IJS) 3:s~( &,.. -fo,t,13).

Transkriptio

1 Lapuan Hämeenniemen kivikautinen asuinpaikka. Kertomukseen kuuluu H.M.l. 9740:1-20, 2 karttaa ja 2 valokuvaa (lev. 8~81-82), luettelo aikaisemmista löydöistl.1 ja j!hjennös opettaja Vihtori Latvamäen v lhettämistä löytötiedoista. ~.ld:j..taar l\f. IJS) 3:s~( &,.. -fo,t,13). Pohjanmaan historialliseen museoon Vaasaan on vv. l<jl tu~lut Lapuan Ti i s te nj oe n Hämeennieme stä 1. useampia kivikauden esineitä (n:ot , , 3858, ), joiden joukossa yksi skandinavinen monikul.ainen reik!:l.kirves, tyyppinsä ainoa edustaja Suomessa, ja 2 liuskerengasta. Löydökset ovat olleet Kansallisnuseossa valokuvattavina (lev ), ja niiden johdosta pyyaettiin ja saatiin lisä.tietoja löytöpaikasta museon kirjeenvaihtajalta, Tiistenjoen Paavolan kansakoulun opettajalta, Vihtori Latvamäel tä (liite II). Myöhemmin on opettaja Latvam!:l.ki lähettänyt museoon paikalta uusia löydöksiä (Kansallism. 9195, 9599:1-2, 9752:1-2), joiden joukossa on myös yksi liuskerengas. Löytöjen runsaus viittasi asuinpaikkaan, liuskerenkaat nimenomaan tyypillisen tahi rappeutuneen kampakeramii kan aikuiseen. Ja löytöpaikan korkeus yli meren pinnan, jonka Lapuanjoen profiilin ja rantatörmän korkeucesta saadun tiedon mukaan saattoi ennakolta laskea li:<:imain 60 m:ksi, sattui juuri niille kohdin, josta t!1- män aikuisia merenranta-asuinpaikkoja oli ödotettavissa. Suunnilleen tämän ik!iseksi oli arvioitava myös paikalta löydetty Ruotsista tuotu reikäkirves (vrt. Eurasia VIII, s. 12 seur. ). Näiden kronologisesti tärkeiden johtopä~telmien tarkistamista varten oli tutkimus löytöpaikall a tarpeen. Tiistenjoen laajan kylä.n keskus omine kir-koineen sijaitsee

2 15 km Lapuan asemalta Lapuanjoen vartta ylös- eli kaakkoonpäin. H!lmeenniemen talo on Tiistenjoen kirkolta kilome trin verran ylösp!lin, Lapuanjoen pohjoisrannalla, Hakalankosken yläosan kohdilla ja melkein Hakalan sillan korvassa. Talo, joka kuuluu Tiistenjoen Topparin n:oon 5, on eroitettu isossajaossa n. 30 v. sitten. Löytöpel to on talosta etel!1lcaakkoon sijaitsevalla jokiniemell!1 ja nimeltään Niemipelto eli Koskenniemi~ Maanlaatu siinä on hienoa hiekkaa, paikoin melkein hiesua. Jokitörmän korkeus on n. 6-7 m. Pellon lounaisin sarka, josta enimmät löydöt, m.m. juuri reikäkirves ja liuskerenkaat, olivat tulleet esiin, kasvoi parhaallaan kauraa, joka ei vi el!l ollut 1 ei kkuuvalmista. Kaivauksiin siinä ei ollut siis tilaisuutta. Mutta kaurasaran länsipuolella oli jokitörmän päällä kapea kaistale viljelemätöntä maata. Siihen kaivettiin, n. 10 m reik!lkirveen löytökohdaksi osoitetulta paikalta lounaaseen, koekuoppa 1 (valok. 2). Joen yli johtava silta oli aikaisemmin o ~ lut vähän nykyistään ylempänä ja sillalle johtava ajotie, jonka kohta paikoin oli vielä heikosti näkyvissä, oli kulkenut koekuopan paikan ylitse. Kuopan suuruus oli 1,25 x 1,25 m. Ylinnä oli likaista pintamaata 5 om, sen alla oli cm ruskeahkoa hiekkaa, sen alla alkoi vaalea, osaksi ruostetäpläinen koskematon hiesu. Ruskeasta hiekasta löydettiin iskos venäläistä piitä ja 14 saviastianmurua, koristeista päättäen kampakeramiikkaa, tyyliasteita II:2 ja III:l (9740:1-2). Korkeus yli meren pinnan on 58,65 m. Koekuoppa 1 a kaivettiin heti kuopan 1 länsipuolelle, jokitörmän rinteeseen. J.. ~ aaperä oli hiesua. Kulttuurikerrosta saattoi varmuudella havaita vain aivan kuopan yläreunassa. Löytöjä: 5 saviastianpalaa, tyypilli sta kampakeramiikkaa (9740:3). Kuopan alareunan korkeus yli meren pinnan 5f.94 m. Löydöt ja maakin voivat t~ssä olla alaspäin VyQryneitä, esim. tietä tasoitettaessa, tahi jokiuoman syntyessä, mikä lienee tapahtunut pb.9.asiassa vasta asuinpaikan ajan jb.lkeen. Edellä mainitun Niemi pellon lounaisimman kaurasaran koillis-

3 puoliseen sarkaan, josta sato oli jo korjattu, kaivettiin myös koekuoppi a: Koekuoppa 2 kaivettiin saran ala.päähän, jokitörmän päälle, n. 30 m:n päähän kaakkoon reikäkirveen löytökohdasta. Koko l,o x 1,4 m. Hiekka oli karkeampaa kuin edellisissä koe kuopis~a. Pel tomullan alla, jota oli v ain 5-10 cm, oli kuokokseen osittain sekoittunutta ruskeaa kulttuuri~errosta n cm paksulti. Löytöjä: iskos venäl~istä piitä, kvartsie~ine, 2 kvartsi-iskosta, 4 savias tianmurua tyypillistä kampakeramiikkaa (9740:4-7), jonka lisäksi hiekassa huomat tiin joku aivan pieni palanut luumuru. 5f, Korkeus yli meren pinnan 74 m. Koekuoppa 2 a kaivettiin peltosaran alapä~n ulkopuolelle, joki törmän rinteen yläosaan, koekuopasta 2 n. 3,5 m SSE. Siinä oli ylinnä katajanjuurimultaa cm, sitten alkoi hieno, puhdas, kellanruskea hieta. Löytöjä ei tullut. Kuopan yläreunan korkeus yli meren pinnan 5~,54 m. Koekuoppa 3, samassa peltosarassa kuin koekuoppa 2, siitä n. 5 m pohjoisluoteeseen. Peltomultaa cm, sitten heikkoja jälkiä kulttuurikerroksest8. Kuopan pohjoissyrjässä oli hiiltä ruskeassa hiekassa cm syvässä. Löytöjä: kvartsi- i skos (9740: 11). K or ~ eus yli meren p. 5Y, 93 m. Koekuoppien 2 ja 3 väliltä ja ympqriltä otettiin talte en pellon pij'!-nalta huono kvartsikaavin, 2 l~va rtsi-iskosta ja saviastianmuru (9740:8-10). Koekuoppa 4, samassa sarassa kuin kuopat 2 ja 3, jälkimäise_ tä noin 5 m pohjoisluote eseen.? eltomultaa cm, sen alla kulttuurikerrosta joku ripe jäljellä. Peltomullasta löytyi 2 kvartsi- i skos ta (9740:12), s y vempää ei mitään, nokaretta oteta lukuun. Korkeus yli meren el lei paria punamultam. p. 5,,97 Koekuoppa 5, edellisestä n. 10 m pohjoisluoteeseen. Pe l tomultaa n. 30 cm, s en alla karkeaa hi e taa, joka heti peltomullan alla oli n. 5 cm vahval ti ruskeata ja kul ttuurikerrok:sen luontoista. Tä stä ruske a sta kerroksesta löytyi kampakoristeinen saviastianmuru (9740:13). Korkeus yli mere n p. 5~10 m. Koekuoppa 6, edellisestä n. 10 m pobjoi s luoteeseen. Peltomultaa i --

4 30-35 cm, sen alla ruskea, ylinnä tumrr emman väri 1e n hiesu, j oka kohta vaaleni alaspäin. Löytöjä ei tavattu, mutta p ellon pinnalla lähellä kuoppaa huomat tiin pieni kvartsisärö. Ylemmäksi samalle saralle 10 ja 20 m:n päähän koekuopasta' 6 kaivetut kuopat jäivät tuloksettomiksi ja jäte~ +, iin numeroimatta. Maanlaatu niiden kohdalla oli hiesua. Sen jälkeen ryhdyttiin kaivamaan koekuoppia pellon alareunaa myöten itäkoilliseen päin. Koekuoppa 7 kaivettiin perunamaahan n. 10 m kuopasta 3 i täkoilliseen. Pel tomul taa n. 20 cm, sen alla cm väkevänpuol eista, osaksi punertavaa ja hiilensekaista kulttuurikerrosta. Maanlaatu oli pinnemrnalla hietaa, alempana vaaleaa hiesua. Löytöjä: retushoi tu kvartsi:pala, 1 kivilaji- ja 8 kvartsi-iskosta sekä <;l saviastianmurua t ~-ypilli s t!i kamp akerami i kkaa ( 9740: 14-16). Korkeus yli meren p. 5r 05 m. Koekuoppa 8, edellisestä it3än n. 16 m, Hämeenniemen riihen joen ~ uo l eisen päqdyn ko hda~la, jokitörmän päällä. Pinnalla cm katajanjuurimultaa, sen &lla kos~emattoman näköi ne n hiesu. Löytöjä: isketyn pienen kva rtsilastun siru pintamullasta (9740:17). Korkeus yli meren pin1an 5, 92 m. Koekuoppa 9, n. 12 m itäkoilliseen koekuopasta 8, jokitörmän pä1llä. Peltomultaa n cm, sitten ruskeata hiesua, joka ei kuitenkaan v aikuttanut kulttuurikerrokselta, cm; alinna vaaleata hiesua. Löytöjä: 4 kampakeramiikkaa (9740:18). Korkeus savi astianmurua yli meren pinnan t y,'cp i lli st ä 5~, 07 m. Koekuoppa 10, edellisestä i t 9.än n. 18 m, melkein jokit örrn!:l.11 ä. Maaperä savimai sta hie sua. Ei kul t t uurikerrosta. Löytöjä: savi a stianmuru (9740:19). Korkeus yli meren pinaan 5r.91 ro. Täältä vielä koilliseen p~ in, 5:nneltä saralta riihestä luk Le n, on a_lekirjoittaneen paikalla käynnin jälkeen löy etty jokivartta ylöspäin. Kivikautinen asuinpaikka saa tiin siis Hämeenniemen pohjal ainen lurves j a pyöreä reikäkivi (9752:1-2), joten asuinpaikka-alue jatkuu ehkä koekuopista 9-10 vielä k ajpaleen matkaa Niemipell olla selv~sti todetuksi, niin }eltoviljelyksen turmelema kuin

5 se jo olikin. Kerami ikasta pä~ttäen se on pääasiassa nuoremman t yypillisen kampakeramiikan ja vähältä osaltaan alkavan r~ppeutu~een kampakeramiikan (tyyliasteiden II:2 ja III:l) ajalta. Asuinpaikalta tavattu monikulrnainen reikäk1rves, skandinavinen tuontikappale ja tyyppinsä ainoa edustaja Suomessa, on hyvin todennäköisesti samanikäinen asuinpaikkalöytö jen kanssa. Tätä kirvestyyppiä on nimittäin pidettävä veneenmuotoisia vasara kirveitä vanhempana ja se kuuluu kulttuurimuotoon, jonka vertailevien keramiikkatutkimusten nojalla voi arvioida suunnilleen tyypillisen kampakeramiikan kanssa samanaikai seksi (Acta archaeologica I, s. 218, 219 s., Eurasia VIII, s. 12 s.). Ruotsis-. sa näyttää kirvestyyppi eläneen, päättäen eräistä siitä ruotsalaisiin veneenmuotoisiin kirveisiin periytyneistä piirteistä, aina vasarakirveskulttuurin aikaan asti. Suomeen kotiutuneen liikkuvan ja sinne tänne kulttuurin kirveitä on jälktä i tsestä9.n ripotelleen vasarakirveskin/ kyll äilise in löydetty kampakeramisi 1 ta asuinpaikoiltamme, ilmeisesti ~sutusta myöhemmin näille paikoille, m.m. hiekkamaihin tapahtu~eiden hautausten kautta ~ joutuneina. Mutta Hämeenniemen asuinpaikall e eksynyttä vierasta skandinavista kirvestä ei voi selvittää yhtä luontevasti satunnaiseksi eriaikaiseksi lis9.ksi. Todennäköisintä on, että se kuuluu asuinpaikkalöytöihin ja on, kuten muutenkin joltisellakin varmuudella saattaa päätellä, yhdenikäinen niiden kanssa. Viitattakoon tässä myös suhteellisen useihin Etelä-Pohjanmaalta löydettyihin skandinavisiin importti-esineihin, m.m. kahteen Lapuan-Kauhavan Hatunluoman asuin ~ aikka-alueelta tavattuun T:n muotoiseen esinee~ seen (Ailio, Wohnplatzfunde II, t aul. 7:27, ja 9048:8). Koekuopat näyttävät, että asutusalue käsittää etupääs sä Niemipellon kärkiosan. Niemen tyviosa oli jo kulttuurikerroksetonta. Asuinpaikka j~~ siis alaltaan tavallista pienemmäksi. Ehkäpä on Lapuan jo en uoma J aikanaan syvemmälle syöpye s sään, hävittänyt siitä osan. Paikan asutuksen täytyy olettaa johtuvan niiltä ajoin, jolloin se oli meren rantana. Lähimpien kampakeramisten asuinpaikkojen korkeusmitat tukevat nimittäin tällaista käsityst!i. Ilmajoen Piirtolan, keramiikastaan p!hlttäen saman-

6 ikäisen asuinpaikan alaraja on Ai~ittä±rl 57 m, vastaten arviolta 56,5 m:n merenrantaa. llämeenniemen kohdilla on jo oletettava vähän isompaa maankohoamista ja sen mukaan myös hieman isompia korkeuslukuja. Jos jätämme koekuopan ~ ilmeisesti vyöryneet f löydöt lukuunottamatta, saadaan~öytöjen alarajaksi n. 5 m. mik~ vastaisi n. 5f- E. f,5:n m:n merenrantaa. puan Hatunluoman asuinpaikka on taas, päättäen vähäisistä kerami ikkalöydöi stään, joissa t yypillisen kampakerami ikan ominaisuuksia on enää tuskin ensinkään nähtävissä, ~ sekä Ilmajoen Piirtolaa että Lapuan Hämeennientä nuoremmalta ajalta. Sen aikuinen ranta- '--- viiva onkin, sen hieman pohjoisemmasta asemasta huolimatta, alempana kuin Hämeenniemen, n. 56,5:n. m:n korkeuskäyrän kohdil ~ Hämeenniemen monikulmaisen kirveen kronol ogian kannalta on mielenkiintoista merkitä tähän myö s lähimmän tunnetun vasaral:irv e skulttuurin haudan, ni r::. Kauhavan Perttulanmäen, korkeus 52 m yli meren pinnan ( SK , s. 13 s.). Kun Lapuan joki on asuinpaikan kohdalla ja siitä jatkuvasti ylöspäin hyvin koskista sekä nousee hyvin nope~sti Mälcel!lnkosken yläpuolella sen pinta on jo kohonnut yli 61 metrin - näyttää Hämeenniemen asuinpaikka niinä aikoina, jolloin se oli asuttu eli n. 51-5f n meren pinna n aikana, sijainneen. jotakuinkin Lapuanjoen suulla. Korkeusmi.ttaus alotettiin La:puanjoen To pparinkosken alisesta, suvannosta, jossa vedenpinta Tie- ja vesirakennusten halli tuksessa s!lilytetyn v laaditun Lapuanjoen profiilin mukaan on 19- t ) 45,~ m yli meren pinnan. Jokea ei ole, mik!lli minulle ilmoitettiin, viimeis ten kymmenen vuoden aikana näiltä kohdin perkat. tu, ja mi ttauspäivän ve i enpinta arvioitiin normaaliksi ("taval-... liseksi ke s äv ed..eksi"). Asuinpai kka- alueen korkeudeksi tuli n. s-g- {J/ {b ~.10 - ~,50 (5.f,94) m. Tarkanma t korkeusmitat ilmoitettiin jo koekuoppaselostusten kohdilla. ( i; a tkan varrella merkittiin m. m. Tiistenjoen kirkk oaitauksen lounaisnurkan kohdilla 6,39 m:n ja luoteisnurkan kohdilla 6J,93 m:n korkeu~ Vastai sien tutkimusten varalta mitattiin Hämeenniemen palstan rajapyykin n:on 68 keskikiven huippu, jonka korkeude1rni s aatiin rrf,70 m yli [f/ meren

7 pin ~ an. Tutki rrukset paikalla suor1 ti n elokuun 29 Ja 30 p tl li.11sr ~ Oi5.r-~ ~ab. ~~ ~~ ~~ ~~~JL~~ ~,)~~en-.. M.~iZ ~ ~ ~~ ~~ i~/ """~- ~~ 1"4«.A~~~~t.?7/ ~~. ~ /./t.~ ~cc. /f:il.c /J>.7. ~36 ~ '\ ~~ ~~ ~ :. f) :a-1/jj- s 9

8

9

10