TUTKIELMASEMINAARIT LUKUVUONNA

Transkriptio

1 TUTKIELMASEMINAARIT LUKUVUONNA Tutkielmaseminaarien seminaariopetukseen ilmoittaudutaan WebOodissa, seminaariilmoittautuminen löytyy koodilla Opiskelija ilmoittautuu yhteen seminaariin, jonka yhteydessä hän myös ilmoittaa vaihtoehtoisen seminaarin, jollei tule valituksi ensisijaiseen seminaariinsa. Opiskelijat seminaariin valitsee seminaarin ohjaaja. Ilmoittautuminen koskee seuraavan lukuvuoden tutkielmaseminaaria. Tutkielmaseminaarin aloittamisen edellytyksenä ovat seuraavat suoritukset: - metodiopinnot joko ennen seminaaria tai samanaikaisesti seminaarin kanssa - hyväksytty kandidaatintutkielma - katso opinto-opas sivu 141 Joissakin pääaineissa voidaan edellyttää lisäopintoja niiltä opiskelijoilta, jotka ovat tehneet kandidaatin tutkintonsa eri pääaineessa ja joilla ei ole edeltäviä aineopintoja maisterin tutkinnon pääaineen alalta. Oppiaineet voivat myös suositella tiettyjä opintoja omille pääaineopiskelijoilleen. Mahdollisista lisäopinnoista saa tietoa oppiaineiden esittelykurssilla ja niistä sovitaan seminaariin ilmoittautumisen yhteydessä. Seminaarien esittelykurssi 22.3., ja Kurssin tavoitteena on esitellä laitosten pääaineet, niiden tutkimusalat ja metodit sekä auttaa opiskelijaa pääaineen valinnassa. TO klo Eksegetiikka (A7 TDK-sali) TI klo Kirkkohistoria (A7 ls 6) klo Käytännöllinen teologia (A7 sh 7) KE klo Uskontotiede (U38 F216) klo Systemaattinen teologia (A7 TDK-sali)

2 Vanhan testamentin eksegetiikka Profetia - ekstaasia vai kirjallisuutta? Seminaarin ohjaaja: Martti Nissinen tiistaisin klo seuraavina päivinä: , , 4.12., , 22.1., sekä kahden päivän keskitetty seminaari maaliskuussa. Seminaari jatkuu vielä sl 2013 periodissa 1. Profetia oli Lähi-idän yleinen ilmiö, joka on omalla tavallaan edustettuna myös Raamatussa. Niin Vanhassa testamentissa kuin Lähi-idän lähteissäkin profeetat välittävät jumalien viestejä temppeleissä ja kuninkaanhoveissa. Vanhan testamentin profeettatekstit ovat kuitenkin kirjallisuutta, joka on vain epäsuorassa suhteessa itse profetiailmiöön. Seminaarissa tutkitaan, miten profetiailmiö esiintyy Raamatun teksteissä ja kuinka Raamatun kirjoittajat tulkisevat sitä omien tavoitteidensa näkökulmasta. KL10, KL20, EK101 EK205, EK251, EK252, EK253 Seminaarin osanottajat laativat seminaarivuoden aikana tutkimussuunnitelman ja neljä esitelmää. Tavoitteena on saada pro gradu -tutkielma mahdollisimman valmiiksi seminaarivuoden aikana. Jeremian/Hesekielin/Aamoksen rooli profeettana ja kirjallisena hahmona Profeetat Deuteronomistisessa historiassa Profeetat Aikakirjoissa Kielivaatimukset VT:n heprea, englanti, saksa suureksi hyödyksi

3 Vanhan testamentin eksegetiikka Genesis: teksti ja tulkinta Seminaarin ohjaaja: Kari Latvus Torstai klo 12-16: 1.11.,8.11.,22.11.,13.12.,17.1.,31.1.,14.2.,28.2.,21.3.,11.4., 18.4., Vanha testamentin eksegetiikan graduseminaarin teemana ovat Genesiksen tekstit. Genesiksen alkukertomukset (1-11) kuvaavat maailman luomisen, vedenpaisumuksen ja päättyvät kertomukseen Babylonin tornista. Luvuissa puolestaan kuvataan Israelin kantaisien ja -äitien vaiheita. Monet Genesiksen kertomuksista ovat teologian ja kulttuurin näkökulmasta klassikkoja, siis kertomuksia, joita on luettu erittäin paljon, niillä on ollut merkittävä asema kirjallisuudessa ja kuvataiteissa. Kertomusten teologisesta merkityksestä on keskusteltu runsaasti. Genesiksen teksteillä on ollut keskeinen asema esimerkiksi Lutherin tuotannossa. Kansainvälisesti Genesiksen tutkimushistoria on laaja ja monipuolinen, mutta suomalaiset tutkijat ovat osallistuneet siihen vain harvakseltaan. Seminaarissa Genesiksen tekstejä tutkitaan kahdesta näkökulmasta. Pro gradu -tutkielmia on yhtäältä mahdollisuus painottaa näkökulma perinteiseen eksegeettiseen kysymyksenasetteluun jossakin Genesiksen jaksossa. Toisaalta on mahdollisuus tarkastella Genesiksen tekstien tulkintahistoriaa eri yhteyksissä aina nykyajan aineistoihin asti. Nykyajan aineistoja voivat olla teologisten tutkimusten kuva Genesiksen teksteistä, saarnat Genesiksestä tai maalaustaiteen tulkinnat teksteistä. Tällöin tutkimuksen painopiste on tekstien reseptiossa (vastaanotossa ja tulkinnassa). Yhden erityisteeman Genesiksen alkulukuja koskettavaan aihepiirin tarjoaa ekologiateema, erityisesti jakeiden 1:28 ja 2:15 tutkimus. Eksegetiikan perusopinnot, heprean kurssi ja eksegetiikan metodiopintojen yleisosa. Seminaarin tavoitteena on se, että opiskelijat saavat gradunsa seminaarin aikana valmiiksi. Seminaarissa esitetään työn taustaessee, metodia selventävä esitelmä ja gradun keskeiset osat. Esimerkkejä alustavista gradujen aiheista/aihepiireistä Alkukertomukset - luomiskertomuksiin liittyviä teemoja - loiko Jumala maailman tyhjästä? Helen van der Wolden tulkinta - käärme-hahmon tulkintahistoria - tulkinnan käänne: paratiisikertomuksesta syntiinlankeemukseksi - kasvissyönti alkukertomuksissa - tulvamyytti - Babylonian torni

4 Ekologia - modernin ympäristökriisin ja ekoteologian aikana (jakeiden tulkinta Lynn Whiten kritiikin jälkeen) - Norman Habel ja Earth Bible-projekti; - David Horrell & brittiläiset tutkijat (Horell, Bible and the Environment; David G. Horrell, &al, Ecological Hermeneutics); - Gen. 1:28 ja 2:15 tulkinta tuoreissa ekologisen raamatuntutkimuksen teoksissa - Ekologisen raamatuntutkimuksen nykysuuntauksia: Ellen F. Davis, Scripture, Culture and Agriculture Terence Fretheimin tulkinta (God and World in the Old Testament 2005) - Walter Brueggemannin näkemykset - William Brownin tulkinta (The Ethos of the Cosmos 1999) Kantaisät ja äidit - Abraham: historia ja myytti/vaikutushistoria - Hagar ja Ismael: erityisesti reseptiohistoria - Jaakobin paini - Iisakin sitominen (Gen 22

5 VT/UT eksegetiikka Jeesuksen ajan juutalaisuus Seminaarin ohjaaja: Raimo Hakola, Jutta Jokiranta 2012: klo 10-15: , 4.12., : klo 10-14: 17.1., 31.1., 14.2., 28.2., 21.3., 4.4., 18.4., 2.5. Jeesus ja hänen seuraajansa olivat osa monimuotoista juutalaisuutta, yksi uskonnollinen liike monien joukossa. Muita Jeesuksen ajan uskonnollisia liikkeitä Palestiinassa olivat Qumranin liike (essealaiset), fariseukset, saddukeukset ja erilaiset Rooman valtaa vastaan kapinoineet ryhmittymät. Diasporajuutalaisuus oli merkittävässä asemassa, kun kristinusko levisi Rooman valtakunnassa. Seminaarin aiheena ovat erilaisten juutalaisten ryhmien uskonnolliset käsitykset ja käytänteet sekä näiden merkitys kristinuskon synnylle. Seminaarissa voidaan tarkastella myös eri juutalaisten ryhmien yhteiskunnallista asemaa ja suhdetta kreikalais-roomalaiseen kulttuuriin. Vanha testamentti ja siihen liittyvät tulkinnat luovat taustaa uskonnollisten liikkeiden väliselle keskustelulle. Muita käsiteltäviä lähteitä voivat olla Qumranin kirjoitukset, Vanhan testamentin apokryfit ja pseudepigrafit, Josefuksen ja Filonin teokset sekä jotkut Uuden testamentin teokset. Opiskelija voi valita pääaineekseen joko Vanhan testamentin eksegetiikan tai Uuden testamentin eksegetiikan. Seminaarissa opiskelija valmistaa tutkimussuunnitelman ja 2-3 kirjallista esitelmää, joista saa palautetta. Hän osallistuu muiden esitelmien käsittelemiseen ja palautteenantamiseen. Opiskelija suorittaa myös seminaarin aihepiiriä käsittelevää kirjallisuutta seminaarissa ilmoitettavan mukaisesti. Mahdollisia seminaariaiheita ovat: Messiaan odotus juutalaisuudessa; Lain noudattaminen lahja vai taakka?; Pahat papit? Pappeja vastaan suunnattu kritiikki; Diaspora-yhteisöt ja kreikkalais-roomalainen kulttuuri; Herodes Suuri ja juutalainen uskonto; Naisten asema juutalaisuudessa; Hyökkäykset fariseuksia vastaan Qumran kirjoituksissa; Puhtaus ja pyhyys teologisina käsitteinä; Rukoustekstejä Qumranista; Juutalainen Sukkot-juhla (lehtimajanjuhla) ajanlaskun alussa; Sapatti ja sapatinvietto; Parantuminen ja syntien anteeksianto taustaa Jeesuksen toiminnalle?; Puhdistautuminen epäpuhtaudesta [esim. 4Q512 Puhdistautumisrituaali sis. tekstin kääntämisen suomeksi]; 1QSb Siunauksen sääntö Qumranin liikkeessä [sis. tekstin kääntämisen suomeksi]. Kielivaatimukset raamatun alkukieli/kielet suositeltavia (heprea ja/tai kreikka)

6 Uuden testamentin eksegetiikka Paavalin perintö - miten Paavalin tekstejä tulkittiin varhaisessa kristinuskossa Seminaarin ohjaaja: Outi Lehtipuu , 7.11., , 5.12., 23.1., 30.1., 13.2., ke ja sekä 16 t neljännen periodin aikana (ajat päätetään yhdessä), lisäksi 12 t sl 2013 Paavalin kirjeet vakiinnuttivat asemansa osana arvostettuja apostolisia kirjoituksia jo varhain, toisella kristillisellä vuosisadalla. Alusta pitäen niitä tulkittiin monella eri tavalla ja niiden avulla perusteltiin erilaisia, toisinaan aivan vastakkaisiakin näkemyksiä - aivan kuten nykyäänkin. Tässä seminaarissa tutkitaan, miten varhaiset kristilliset opettajat ymmärsivät Paavalin kirjoituksia ja millaisia tulkintaperiaatteita he sovelsivat niihin. Entä miten he tulkitsivat niitä kohtia, jotka näyttävät puhuvan heidän omaa näkemystään vastaan? Miten esimerkiksi avioliiton puolustajat selittivät Paavalin kehotuksen pysyä naimattomana? Seminaarissa kukin opiskelija laatii tutkimussuunnitelman ja kolme esitelmää, jotka muodostavat gradun pohjan. Olennainen osa työskentelyä on huolellinen tutustuminen muiden töihin ja niiden kommentointi. Mahdollisia tutkielman teemoja ovat esimerkiksi: * naisen asema ("Yhdentekevää, oletko mies vai nainen" - Gal. 3:28; "Naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa" - 1. Kor. 14:34) * avioliitto ja naimattomuus ("Naimattomille ja leskille minä sanon, että heidän on hyvä pysyä yksin" - 1. Kor. 7:8; "Tahdon, että nuoret lesket menevät naimisiin, synnyttävät lapsia ja hoitavat kotiaan" - 1. Tim. 5:14) * ylösnousemuskäsitykset ("Kylvetään ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis" - 1. Kor. 15:44) * ehtoollisen vietto ("Se, joka arvottomalla tavalla syö tätä leipää ja juo Herran maljasta, tekee syntiä Herran ruumista ja verta vastaan" - 1. Kor. 11:27) * suhtautuminen juutalaisiin ("Juutalaisten lankeemus on avannut pelastuksen muille kansoille" - Room. 11:11) Kielivaatimukset kreikka, suositellaan myös latinaa mutta ei pakollinen Muuta huomioitavaa Huom! Aloituskokoontuminen jo ennen kesää, to 3.5. klo 13-15, paikka ilmoitetaan myöhemmin.

7 Kirjahistoria/kirkkohistoria Lukeminen ja kirjoittaminen luvuilla Seminaarin ohjaaja: prof. Tuija Laine Seminaarin assistentti: TT Minna Ahokas periodi ( ) ja 1. periodi (2013) Seminaari kokoontuu periodisesti noin kerran kuussa. Kokoontumisajat sovitaan myöhemmin. Seminaarissa tarkastellaan lukemista ja kirjoittamista kirja- ja kirkkohistoriallisina ilmiöinä esimerkiksi kirje-, päiväkirja- ja lukemiskokemuksista kertovien aineistojen avulla. On mahdollisuus valita myös jokin muu kirjahistoriaan liittyvä gradunaihe. Kirjahistorian opinnoista, joiden suorittaminen tulee mahdolliseksi syksyllä 2012, on hyötyä. Seminaarissa laaditaan tutkimussuunnitelma ja 4-5 esitelmää omasta gradunaiheesta sekä opponoidaan toisten töitä. Mahdollisuus osallistua keväällä 2013 Herrnhutiin (Oberlausitz) ja Böömiin järjestettäväään matkaan. Esimerkkejä kirjeistä ja päiväkirjoista: - Aunen kirja. Karjalaistytön päiväkirja vuosilta Haluan elää. Venäläisen koulutytön päiväkirja Tänk kära föräldrar... En svensk tonårsflickas brev från klosterskolan i Tyskland Jakob Immeniuksen päiväkirja : Vahdon kappelin apulaisen muistiinpanot isonvihan ajalta aina vuoteen Aiwan kowa tapaus : kirkonvartija Tuomas Tallgrén ja hänen aikakirjansa vuosilta Carl Fredrik Fredenheimin kirjeet isälleen arkkipiispa Carl Fredrik Mennanderille (1700-l.) Lukemisaineistoja: - erilaisia lukemiseen liittyviä aiheita Reading Experience Databasen ( englanninkielisen aineiston pohjalta Kielivaatimukset Aiheen mukaan Muuta huomioitavaa On mahdollista valita myös seminaarin yleisteeman ulkopuolelle jäävä kirjahistoriaan liittyvä aihe.

8 Kirkkohistoria Keskiajan ja uuden ajan alun kirkkohistoria Seminaarin ohjaaja: Tuomas Heikkilä ke Keskiaika ja uuden ajan alku muokkasivat Euroopan uskonnollisesti, kulttuurisesti ja poliittisesti varsin nykyisen kaltaiseksi. Seminaari keskittyy kirkkohistoriaan tällä reippaan vuosituhannen ajanjaksolla, jonka tuntemus antaa avaimet niin uskonnollisten käsitysten kuin kulttuuristen ilmiöitten ymmärrykselle. Pro gradu pyritään saamaan hyvin valmiiksi seminaarin puitteissa intensiivisen prosessikirjoittamisen merkeissä. Tutkielman aihe voi liittyä keskiajan tai uuden ajan alun (n ) kirkkohistoriaan.

9 Kirkkohistoria Kirkot ja kristityt sota-aikoina Seminaarin ohjaaja: Mikko Ketola Seminaarin assistentti: Milla Bergström Ensimmäinen kokoontuminen ja ideapaperin käsittely jo loppukeväästä Varsinaiset istunnot lukuvuonna keskitetysti , , , , , to ja pe klo Viimeinen istunto vielä niille, jotka eivät ole saaneet graduaan valmiiksi, syksyllä 2013 ensimmäisessä periodissa. Ensisijaisesti seminaarissa kirjoitetaan graduja aiheista, jotka liittyvät kirkkojen ja kristittyjen kohtaloihin, toimintaan, asenteisiin jne. erilaisina sota-aikoina. Lähteet voivat olla arkistolähteitä, painettuja lähteitä, muistelmia, haastatteluita jne. Myös muut uusimman ajan kirkkohistoriaan liittyvät aiheet ovat mahdollisia. KH253/TEO210/TEO230 Seminaarissa opiskelija ryhtyy tekemään pro gradu -tutkielmaa aiheesta, joka sovitaan etukäteen ohjaajan kanssa. Hän laatii seminaarin kuluessa tutkimussuunnitelman sekä 4-5 kirjallista esitelmää, jotka ovat osa tulevaa tutkielmaa. Sen lisäksi hän toimii muiden seminaariin osallistuvien opponenttina. Tutkimusta tehdessään ja esitelmiä laatiessaan opiskelija soveltaa niitä historiantutkimuksen metodeja ja taitoja, joita on opetettu metodikurssilla. Seminaariopinnot suoritettuaan opiskelija kykenee itsenäisesti viemään loppuun aloittamansa tutkimuksen. - Katolinen kirkko ja Vietnamin sota - Katolinen kirkko ja Jugoslavian hajoamissodat - Sotilaspapit toista maailmansotaa kuvaavissa elokuvissa - Suomalaiset kristilliset lehdet ja Korean sota - Talvi- ja jatkosodan kuvastuminen herätysliikelehtien kirjoituksissa Kielivaatimukset Englanti; muiden kielten taito antaa lisää mahdollisuuksia aiheiden valintaan Muuta huomioitavaa Pääaineeksi voi ottaa joko Suomen ja Skandinavian tai yleisen kirkkohistorian.

10 Kirkkohistoria Tutut ja tunnetut, uudet ja unohdetut. Kirkkohistoriaa henkilönäkökulmasta Seminaarin ohjaaja: Marjo-Riitta Antikainen ti klo 14-18, sitten periodisesti yhdessä sovittavina ajankohtina Seminaarissa opiskelijat laativat tutkielmia erityyppisistä ja eri asemissa olleista kirkollisista ja kristillisistä toimijoista, näkyvistä ja tunnetuista yhtä hyvin kuin aiemmin näkymättömiin jääneistä henkilöistä, sekä miehistä että naisista. Jokaisen tutkimuskohteen elämäntien ja -valintojen kautta avautuu näkökulma yhteen tai useampaan tutkimusajankohdan keskeiseen kysymykseen, johon kristillisellä ajattelulla ja elämällä oli vaikutuksensa. Tutkimuskohteen kautta voi siten tarkastella esimerkiksi eletyn arjen, moraalin, sukupuolen tai kirkon/kristillisten yhteisöjen yhteiskunnallisen aseman ulottuvuuksia ja merkityksiä. Seminaarissa pererehdytään viimeaikaiseen henkilöhistoriallisen tutkimuksen näkökulmiin. Myös sukupolvi- ja sukupuolihistorian lähestymistavat ovat keskeisiä. Seminaarin yhteisenä aikarajauksena on luvut. Kukin seminaarilainen laatii tutkimusidean, tutkimussuunnitelman ja esitelmiä sekä toimii opponenttina. Seminaari-istunnot järjestetään keskitetysti eli peräkkäisinä päivinä, jolloin käsitellään kaikkien seminaarilaisten työt.

11 Yleinen kirkkohistoria Vanhemman ajan kirkkohistorian tutkielmaseminaari Seminaarin ohjaaja: Kaarlo Arffman Sovitaan seminaarissa. Edellisissä seminaareissa on kokoonnuttu kahtena perättäisenä päivänä kerran kuukaudessa Seminaarin tarkoituksena on avata erilaisia näkymiä vanhempaan kirkkohistoriaan. Tällaisena seminaari auttaa ymmärtämään, miten monenlaisia ilmiöitä kristinuskon piiriin on kuulunut. Opiskelijat voivat itsekin esittää jotakin aihetta. Myös opillisesti keskeiset aiheet ovat tervetulleita. Gradujen teemoista sovitaan alustavasti keväällä, ja ne täsmennetään heti syksyn alussa. Tutkimussuunnitelmaa työstetään jo metodiopinnoissa. Varsinaisesti työskentely tapahtuu periodeissa 2-4. Viimeisen kerran kokoonnutaan syksyllä Seminaariin liittyy (jos niin halutaan) opintomatka Wittenbergiin tai johonkin muuhun sovittavaan kohteeseen. - Jonkun kristinuskon vastustajan (esim. Ammianus tai Zosimos) kuva varhaisesta kirkosta - Jonkun myöhäisantiikin läntisen kirjoittajan kuva itäisestä kirkosta - Väkivallan merkitys kristinuskon leviämisessä Pohjoismaihin - Lutherin käsitys luostareista kouluina - Luther ja Erfurt - Rippikoulun alkamisen vaikutus ripillepääsyyn jossakin suomalaisessa seurakunnassa - Pohjoinen elementti Wegeliuksen postillassa - Hiljaisen viikon ja pääsiäisen vietto Pohjois-Suomessa - Köyhäinhoidon siirtyminen seurakunnalta kunnalle 1860-luvun lopulla Kielivaatimukset Kukin voi valita sellaisen teeman, jonka tutkimiseen kielitaito riittää.

12 Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria Suomi ja itäisen Euroopan kirkot vuoden 1945 jälkeen Seminaarin ohjaaja: Prof. Jouko Talonen Seminaarin assistentti: avoin (mahdollisesti TT Timo Vuori) ti 9-11 ajalla (ei )ja keskitetysti ti-ke, 10-18, Seminaarissa paneudutaan Suomen kirkkojen ja suomalaisten asennoitumiseen itäisen Euroopan kirkkoihin kommunismin vuosina, kommmunismin kukistumisvaiheessa ja viimeisen 22 vuoden aikana. Näkökulma on ensi sijassa se, miten suomalainen taho suhtautui itäeurooppalaiseen uskonnolliseen ilmiöön tai miten se toimi itäisessä Euroopassa. Aineopinnot valmiiksi. Seminaarin alkuvaiheessa on hyödyksi suorittaa SKH 331 (Itämeren alueen kirkkohistoria). Seminaarissa laaditaan tutkimussuunnitelma, pidetään esitelmiä, opponoidaan muiden osanottajien esityksiä ja pyritään saamaan pro gradu -tutkielma valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Aatami Kuortti Inkerin kansan ja kirkon kuvaajana Esikoislestadiolaisten työ Baltiassa Itä-Euroopan kirkkoja koskevat tutkimukset Suomessa Latvian kirkkoja koskevat kuvaukset Suomessa Risto Lehtonen ja itäisen Euroopan kirkot Kirkkohallituksen Itä-Eurooppa ryhmän toiminta 1990-luvulta alkaen Vanhoillislestadiolaisten (SRK) toiminta Baltiassa Itä-Eurooppa Hengellisessä Kuukauslehdessä Kielivaatimukset suomi, englanti hyödyksi

13 Dogmatiikka Dogmatiikan tutkielmaseminaari Seminaarin ohjaaja: Pauli Annala ja Dogmatiikan oppiaineen pro gradu- tutkielmia on kuluneiden viiden vuoden aikana jäänyt niin monta keskeneräiseksi, ettei ole mielekästä ottaa tutkimuskohteeksi yhtään uutta aihepiiriä. Sitä vastoin on järkevää panostaa keskeneräisten pro gradu tutkielmien ohjaukseen. Tämä lukuvuoden dogmatiikan tutkielmaseminaari onkin suunnattu pääasiassa kahdelle kohderyhmälle: yhtäältä niille, jotka haluavat saada tukea gradunsa loppuunsaattamiseksi ja toisaalta niille, jotka ovat seuranneet miscellanea-nimistä dogmatiikan proseminaaria.

14 Ekumeniikka Rakkauden teologia Seminaarin ohjaaja: Risto Saarinen Seminaarin assistentti: Jason Lepojärvi ke Seminaarissa paneudutaan rakkauden käsitteeseen eri aikakausina ja erilaisissa teologisissa asiayhteyksissä. Aihetta tukevat myös professoriluennot samasta aiheesta. Normaalisti edenneet opinnot. Aiempi proseminaari samasta aiheesta hyvä tausta, mutta muualtakin tulevia kannustetaan mukaan. Lepojärven Lewis-kurssi maalis-huhtikuussa 2012 myös hyväksi. Seminaarin mahdolliset muut pääsyvaatimukset ei erityisvaatimuksia Seminaarissa laaditaan esitelmiä gradun aihepiiristä. Aktiivinen paneutuminen myös muiden seminaarilaisten aiheisiin on tärkeää, samoin kuin yleissivistävä keskustelu aiheesta. klassikkojen rakkauden teologia: Augustinus, Tuomas, Luther, Kierkegaard, Nygren, Lewis. Nykypäivän ajattelijoita, esim. Levinas, Oord, Jeanrond, Jüngel, paavit, erilaisten yhteisöjen johtajat ja ajattelijat. Temaattisia esim. avioliiton ja parisuhteiden rakkauden teologia, avustustyön rakkauden teologia, altruismi, lahjan teologia. Kielivaatimukset englannilla pärjää, muu kielitaito valitun aiheen mukaan Muuta huomioitavaa Omat aihe-ehdotukset otetaan huomioon.

15 Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Vallan, vaikuttamisen ja yhteistoiminnan etiikka Seminaarin ohjaaja: Jaana Hallamaa maanantaisin klo seuraavina päivinä 10.9., 17.9., 1.10.,15.10., ,12.11., 3.12., , 14.1., 28.1., 11.2., 25.2., 11.3., 25.3., 8.4. ja sekä muutama kokoontuminen 1. periodissa syksyllä 2013 Ihmisten toiminnan ohjaaminen haluttuun suuntaan ja yhteistoiminnan aikaansaaminen ihmisten välille on välttämätöntä monien päämäärien kannalta. Toivotunlaista yhteistoimintaa voi joskus syntyä spontaanisti, mutta useimmiten se edellyttää asioihin puuttumista erilaisin vaikuttamisen keinoin. Vaikuttamista on erilaista ja eriasteista suostuttelusta pakkokeinoihin. Seminaarissa tutkitaan nyky-yhteiskunnan ilmiöitä, joita voidaan kuvata vaikuttamisena ja vallankäyttönä. Tarkastelussa hyödynnetään teon, yhteistoiminnan, luottamuksen ja vallankäytön käsiteanalyyttisia malleja. Tutkimusaiheeksi voi valita jonkin ilmiön analysoimisen kirjallisuuden pohjalta tai jonkun henkilön käsityksen vallasta. On suositeltavaa osallistua Jaana Hallamaan luentokurssille syksyllä 2013 (1. periodi, torstaisin klo 8-12). Seminaari kokoontuu keväällä 2012, kun osanottajat on valittu. Seminaarilaiset saavat kesätehtävän: oman aiheen tarkentaminen ja sitä koskevan tutkimuskirjallisuuden kartoittaminen sekä kahden aihepiirin kannalta keskeisen teoksen lukeminen. Lukukausien aikana jokainen tuottaa seminaarikeskusteluun noin yhden esitelmän kuukaudessa. Tutkielmaseminaarin realistisena tavoitteena on saada pro gradu -tutkielma valmiiksi seminaarin kuluessa.

16 Uskonnonfilosofia Metafyysinen teismi ja sen kritiikki Seminaarin ohjaaja: Simo Knuuttila , , , Seminaarin aiheena ovat käsitykset Jumalan olemisesta ja attribuuteista (kaikkitietävyys, kaikkivaltius, hyvyys, yksinkertaisuus) sekä toimintatavoista (luominen, kaitselmus) klassisessa metafyysisessä teismissä (esim. Augustinus, Anselm Canterburylainen, Tuomas Akvinolainen, Duns Scotus, Malebranche) ja nykyajan metafyysisessä teismissä (esim. Richard Swinburne). Tähän liittyvän aihepiirin muodostaa klassisen teismin uskonnonfilosofinen kritiikki (avoin teismi, esim. William Hasker, prosessiteologia, panenteismi, esim. Philip Clayton, pragmatistinen uskonnonfilosofia, postmoderni teologia, esim. John Caputo, feminismiteologia). Perehtyminen metafyysiseen teismiin tai sen kritiikkiin. Seminaarityöskentely koostuu kirjoitusharjoituksista, esitelmistä ja opponoinneista. Kaikki esitelmät ovat osia tutkielmasta, jonka on tarkoitus valmistua mahdollisimman pitkälle seminaarin kuluessa. - Augustinuksen käsitys Jumalan attribuuteista - Jumalan attribuutit Tuomas Akvinolaisen Summa teologiae -teoksessa - Duns Scotuksen käsitys Jumalan yksinkertaisuudesta Johonkin kirjoittajaan keskittyviä tutkielmia seuraavista aihepiireitä - Keskustelu Jumalan ajattomuudesta angloamerikkalaisessa uskonnonfilosofiassa - Klassisen teismin feministinen kritiikki - Klassisen teismin panenteistinen kritiikki - Pragmatistisen uskonnonfilosofian teismikritiikki

17 Uskontotiede Uskonto ja kokemus Seminaarin ohjaaja: Prof. René Gothóni Seminaarin assistentti: FM Mitra Härkönen ti 14-16; ; Perehdytään uskonnollisiin kokemuksiin analysoimalla tekstejä tai kenttäaineistoa, yksilö tai yhteisötasolla. Analysoidaan kielellisiä ilmaisuja ja sitä miten uskonnolliset ihmiset ilmaisevat kokemuksiaan kielellisesti. metodiopinnot ja hyväksytty kandidaatintutkielma Alustava ja tarkennettu tutkimussuunnitelma esitellään ppt esitelmänä. Palautteen pohjalta kirjoitetaan essee, noin 15 sivua. Opponentti tehtävän lisäksi aktiivinen osallistuminen seminaariin. Vain sairauspoissaolo sallittu! Uskontotiede Eletty uskonto Seminaarin ohjaaja: Terhi Utriainen Seminaarin assistentti: Karolina Kouvola ke Seminaarissa paneudutaan uskonnon käytännöllisten ja elettyjen puolien tarkasteluun sekä uskonnon ja maallisen yhteiskunnan ja kulttuurin erilaisiin kosketuskohtiin. Seminaari kokoontuu kerran toukokuussa Lukuvuonna 2012 kokoonnutaan 1, 3 ja 4 periodeissa. 1- periodissa työstetään tutkielman ideapaperi, 2-periodissa suoritetaan metodi- ja työelämäkurssi, 3- ja 4- periodeissa työstetään pro gradu -tutkielman osia. Syksyn 2013 ensimmäisessä peridissa kokoonnutaan esittelemään mahdollisimman valmiita tutkielmia. Uskonnollinen tai vaihtoehtoinen parantaminen, Uskonnon ja taiteen vuoropuhelu, Uskonto ja ruumiillisuus, Uskonto ja sukupuoli, Identiteetin tai toimijuuden suhde uskontoon, Uushenkisyyden ilmentymät

18 Uskontotiede Uskonto ja yhteiskunta Seminaarin ohjaaja: Tuula Sakaranaho Seminaarin assistentti: Atte Tahvanainen to Seminaarissa kysytään, miten uskonto kytkeytyy yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tutkielman on mahdollista kirjoittaa jostain ajankohtaisesta aiheesta, joka liittyy esimerkiksi politiikkaan, ympäristöön, sukupuoleen tai ihmisoikeuksiin (uskonnonvapauteen). Myös joukkotiedotusvälineitä ja Internettiä voidaan tutkia. Tutkimuksen kohteena voivat olla yksilöt tai yhteisöt, niiden ajattelutavat ja toiminta. Myös yhteiskunnan maallistumiseen ja monikulttuuristumiseen liittyvät kysymykset istuvat tähän seminaariin. Erityisesti islamiin mutta myös muihin uskontoperinteisiin liittyvät aiheet ovat tervetulleita. Seminaarissa voi tutkia myös Suomen uskonnollista kenttää. aineopintojen metodikurssi ja kandintutkielma; kandin tutkinto on suoritettava syksyn aikana Seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa heti toukokuun istunnosta asti. Seminaari alkaa keväällä pidettävällä aloitusistunnolla (10.5. klo 16, F216), jossa katsotaan alustavasti kunkin gradun aiheita, esitellään seminaarin työskentelytapoja ja sovitaan ennen seminaaria hoidettavista tehtävistä. Syksyllä seminaarin ensimmäinen periodi käytetään ideapapereiden kirjoittamiseen ja niiden avulla oman graduaiheen rajaamiseen ja tarkentamiseen. Toisessa periodissa on syventävien metodikurssi. Kevään istunnoissa opiskelijat esittelevät kirjoittamiaan gradun lukuja, ja seuraavan syksyn ensimmäisessä periodissa he esittelevät gradunsa tuloksia power point-esityksinä. Gradun on tarkoitus kirjoittaa seminaarin aikana. Seminaarin alussa tehdään ohjaussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan seminaarin aikana.

19 Käytännöllinen teologia / Kirkkososiologia / Uskonnonpedagogiikka Virsi ja hengellinen laulu 2000-luvun Suomessa Seminaarin ohjaaja: Dosentti Tapani Innanen Seminaarin assistentti: Teija Pitkänen maanantaisin klo ja klo klo Tutkielmaseminaarissa voi tehdä pro gradu -tutkimusta mihin tahansa käytännöllisen teologian osaston oppiaineeseen. Seminaarin työskentely linkittyy Tapani Innasen johtamaan ja Kirkon tutkimuskeskuksen koordinoimaan monitieteiseen virsitutkimushankkeeseen, jonka kokoamia aineistoja voi käyttää tutkimusprosessissa hyväksi. "Virsi" ja "hengellinen" laulu käsitetään tutkimushankkeessa laajana ilmiönä, ja siksi myös seminaarissa voidaan tarkastella hyvin erilaisia aiheita. Ne voivat yhtä hyvin tarkastella virsikirjan virsiä ja käyttöä erilaisissa toimintamuodoissa ja elämäntilanteissa, erilaisten yhteisöjen lauluperinnettä, katsomuksellisia teemoja esiintymistä vaikkapa iskelmä-, rock- tai kansanmusiikissa. Monitieteisen lähestymistavan vuoksi seminaarissa tuetaan erilaisissa teoreettisissa konteksteissa tehtäviä tutkimuksia; mahdollisia ovat esim. liturgisen, sielunhoidollisen, diakonisen, systemaattis-teologisen, yhteisöllisen, historiallisen tai uskonnon oppimisen näkökulmat. Koska työskentely toteutetaan ositain yhdessä Sibelius-Akatemian kanssa, aiheen käsittelyyn on mahdollisuus saada myös musiikintutkimuksen asiantuntemusta. Tutkimuksessa on mahdollista myös käyttää jotakin osaa siitä laajasta aineistosta, joka virsitutkimushankkeessa on koottu Suomen ev.lut. kirkon jumalanpalveluksissa kirkkovuoden aikana käytetyistä virsistä (tilastollisesti edustava 105 seurakunnan otos, yhteensä noin virren tiedot). Seminaarin työhön orientoidutaan yhteisissä kokoontumisissa toukokuussa sekä viikolla 36 intensiivijaksona toteutettavassa kollokviotyöskentelyssä. Varsinainen seminaarityöskentely rytmittyy seuraavasti: - syyslukukaudella 2012 opiskelija esittää teoreettisesti perustellun tutkimussuunnitelman, jonka hyväksymisen jälkeen kokoaa tutkimusaineistoaan - kevätlukukaudella 2013 opiskelija esittelee tutkimusaineistostaan tekemäänsä analyysitekstiä - syyslukukaudella 2013 ne opiskelijat, jotka eivät vielä ole jättäneet tutkielmaansa tarkastettavaksi, esittelevät tutkimustekstiään, joka auttaa pro gradu -tutkielman viimeistelyssä Oman tekstin esittelemisen ohella kukin opiskelija toimi vuorollaan nimettynä opponenttina sekä sitoutuu yhteiseen rakentavan kriittiseen työskentelyyn. Osa työskentelystä toteutetaan yhteistyössä Sibelius- Akatemian kanssa.

20 - Alkuvirret kirkkovuoden pyhien kontekstissa v Virsien käyttö urbaanin ja ruraalin alueen seurakuntien jumalanpalveluksissa - Hectorin laulujen katsomukselliset ulottuvuudet - Virret / Laulut kansainvälisessä uskonnollisessa yhteisössä - Kokemukset kansanlaulumessun käyttämisestä - Elämäntarinat, suru ja virsien / hengellisten laulujen merkitys - Virsi- ja laulukasvatus perusopetuksessa / rippikoulussa / seurakunnan nuorisotyössä / kinkereillä - Virsien laulaminen dementoituneiden vanhusten elämässä - Vallankäyttö jumalanpalvelusvirsien valinnassa

21 Käytännöllinen teologia Päihde- ja mielenterveysongelmat kristinuskon näkökulmasta Seminaarin ohjaaja: Käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Maanantaisin sekä ja kello 9-13 Seminaari keskittyy päihde- ja mielenterveysongelmiin kristinuskon näkökulmasta. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat erittäin merkittävä yhteiskunnallinen ongelma ja niitä voi tarkastella lukuisista käytännöllisen teologian näkökulmista. Mahdollisten näkökulmien ja menetelmien kirjo on runsas. Näkökulmat voivat liittyä kirkon toimintamuodoista esimerkiksi sielunhoitoon, diakoniaan tai nuorisotyöhön. Tarkastelu voi tapahtua paikallisella toiminnan tai valtakunnallisella strategioiden tasolla. Etenkin päihdetyötä tehdään myös monissa kristillisissä järjestöissä, joiden toimintaa on myös mahdollista tutkia. Toisaalta aihetta voi lähestyä yksilön toipumisen näkökulmasta: mitä annettavaa kristinuskolla voi olla päihde- tai mielenterveysongelmista kärsivälle ihmiselle. Tarkastelu voi keskittyä myös kirkon tai eri kirkkojen näkemyksiin päihteistä ja niihin liittyvistä ongelmista joko nykyään tai historiallisesti. Päihde- ja mielenterveysongelmien hoitoon liittyy erilaisia hoitokäsityksiä, myös avoimesti kristillisiä hoito-ohjelmia on olemassa. Hoitokäsityksiä voi tutkia, esimerkiksi sitä, miten ne huomioivat ihmisen kokonaisvaltaisena eksistentiaalisena toimijana. Menetelmällisesti seminaarin aihe antaa mahdollisuuden kaikkien käytännöllisessä teologiassa käytettävien tutkimusmenetelmien käyttöön. Kollokvio 1. periodissa. Seminaari perustuu osallistujen tekemiin seminaaritöihin, joista keskustellaan seminaaritapaamisissa. Seminaari edellyttää paitsi omien töiden tekemistä annettavan aikataulun mukaisesti myös aktiivista toisten töiden kommentointia ja tukemista. Päihde-/ mielenterveysongelmaisen asiakkaan kohtaaminen sielunhoitotyössä / perheterapiassa / diakoniassa / nuorisotyössä / toimituskeskustelussa Seurakunnan tekemä paikallinen yhteistyö kunnan ja järjestöjen kanssa päihde- / mielenterveysongelmaisten ihmisten auttamiseksi Matalan kynnyksen palvelut päihde- / mielenterveysongelmaisille Päihde- /mielenterveysongelmaisten läheisten tukeminen seurakunnissa Kirkon ehkäisevä päihde- /mielenterveystyö Kristillisen päihdetyön hoito-ohjelmien ihmiskäsitys Eksistentiaalisten kysymysten merkitys päihde- ja mielenterveysongelmien hoidossa Miten kristinusko voi tukea päihde- / mielenterveysongelmista toipuvaa? Suhtautuminen päihteisiin ja raittiuteen suomalaisessa kristillisyydessä Päihde- ja mielenterveysongelmat seurakuntien työntekijöiden keskuudessa

22 Käytännöllinen teologia Pyhän kohtaaminen sielunhoidossa, diakoniassa ja jumalanpalveluksessa Seminaarin ohjaaja: Käytännöllisen teologian professori Seminaarin assistentti: TM Suvi Saarelainen Seminaari kokoontuu klo ja klo Yhteiskunnan murrokset, kokemukset elämän epävarmuudesta ja yksilön elämän kriisit herättävät tarpeen hiljaisuuden ja pyhän kokemiseen. Seminaarissa käsitellään pyhän kokemusta sielunhoidossa,diakoniassa ja jumalanpalveluksessa. Ilmiöitä voidaan tarkastella seurakunnan työntekijöiden, vapaaehtoistoimijoiden tai osallistujien ja asiakkaiden näkökulmasta. Seminaari avaa myös kysymyksiä siihen, miten pyhä ja arki näkyvät ja vaikuttavat yhteiskunnassa ja ympäröivässä yhteisössä sekä toisaalta siihen, miten ympäröivän yhteiskunnan todellisuus heijastuu hengelliseen etsintään, pastoraaliteologisiin kysymyksen asetteluihin ja jumalanpalveluksen toteutumiseen. Tutkimusaineistona käytetään kirjallista materiaalia, lehdistöaineistoa, havainnointia, kyselyjä ja haastatteluja. Seminaari auttaa hahmottamaan erilaisten menetelmien käyttömahdollisuuksia riippuen kysymyksen asetteluista. Gradujen tarkennetut teemat sielunhoitoon,diakoniaan ja jumalanpalvelukseen liittyen sovitaan yhteisessä tapaamisessa professorin kanssa neuvotellen. Metodiopintojen peruskurssi ja metodipiirit, aineopintoja KT 210, erityisesti KT 211. Aineseminaari sekä kandidaatin tutkinto tai tätä vastaavat opinnot Suositeltavaa on, että halutessaan opiskelija voi jatkaa teemasta, johon on paneutunut kanditaattityössään. Seminaarin mahdolliset muut pääsyvaatimukset Edellytetään osallistumista kollokvioon Kollokvio klo Seminaaria ennakoivat samaan aihepiiriin liittyvä kollokvio ja laitoksen metodiopintojen yhteinen johdanto-osa ensimmäisen opetusperiodin aikana. Metodiopintojen kohdennettu osio alkaa toisen periodin kuluessa. Jokainen seminaarilainen esittelee tutkimussuunnitelmansa toisen periodin aikana ja toimii ohjelman mukaisesti opponentina. Kolmannen periodin aikana jokainen sopii professorin kanssa ohjausajat, joiden tehtävänä on tukea gradututkimuksen katkeamatonta etenemistä. Neljännen periodin aikana käsitellään kustakin työstä ensimmäiset analyysiluvut. Seminaari-istuntojen keskeinen tehtävä on tukea ja kannustaa jokaista osallistujaa oman tutkielmansa tekemisessä. Mitään estettä ei ole sille, että pro gradu -työ valmistuisi jo seminaarivuoden lopulla eli syksyllä 2012 ensimmäisessä periodissa tai jopa kevään 2012 aikana. Miten jumalanpalvelukseen osallistujat kuvaavat Pyhän ja arjen kohtaaminen diakoniassa Kuinka yhteyttä ja läsnäoloa rakennetaan sielunhoidossa, retriiteissä, jumalanpalveluksessa Voimaantumisen menetelmät osana sielunhoitoa ja diakoniaa Hiljaisuuden ystävät -lehden lukijatutkimus Kielivaatimukset suomi, englanti, suositeltavaa ruotsi ja saksa

23 Käytännöllinen teologia Uskonnollinen viestintä ja jumalanpalveluselämä Seminaarin ohjaaja: Jyrki Knuutila Seminaarin assistentti: Tiina Ikonen Ma 10 14: , Seminaarissa tarkastellaan kirkon tai uskonnollisen yhteisön jumalanpalveluselämään liityvää toimintaa uskonnollisen viestinnän näkökulmasta. Sen avulla voidaan tutkia esimerkiksi monipuolisesti ja -tahoisesti uskonnollisen kulttuurin tunnusmerkkejä, niiden muuttumista ja näkymistä yhteiskunnassa. Seminaaria edeltää kollokvio ( , ), joka pidetään samasta aihepiiristä kuin seminaari. Siinä on luentoja sekä kollokvioin osanottajien pienimuotoisia esityksiä, jotka ovat pro gradu - tutkielman esitöitä. Seminaarin mahdolliset muut pääsyvaatimukset Aineseminaari sekä kandidaatin tutkinto tai tätä tutkintoa vastaavat opinnot Seminaari kokoontuu keskitetysti ilmoitettuina ajankohtina. Syksyllä 2012 jokainen seminaariin osallistuva esittää tutkimussuunnitelman. Keväällä ja syksyllä 2013 on sitten varsinaisen seminaariesitelmän (voi olla alustava luku pro gradu -tutkielmasta) vuoro. Seminaarin aikana jokainen sen osanottaja toimii kaksi kertaa opponenttina toiselle seminaarilaiselle. Syksyn 2013 seminaarivuorot on varattu niille, jotka eivät ole vielä saaneet valmiiksi tutkielmaansa siihen mennessä. Pitkänperjantain jumalanpalvelukset ja juhlapäivään liittyvät symbolit YLE:n ohjelmistossa; Ortodoksinen pääsisäisliturgia ja julkisuus; Kirkossa X olevat kuvat (veistokset) ja saarnat; Itsenäisyyspäivänä sekä Valtiopäivien avajaisissa ja päättäjäisissä pidetyjen ekumeenisten hartaushetkien uutisointi; Valtiolliset hautajaiset julkisuudessa Kielivaatimukset Suomi, ruotsi, englanti ja saksa

24 Kirkkososiologia Uskonnolliset pienyhteisöt aikamme uskonnollisuuden peilinä Seminaarin ohjaaja: Prof. Eila Helander Seminaarin assistentti: TM Meri-Anna Hintsala Ensimmäinen kokoontuminen on keväällä 2012 tarkemmin ilmoitettuna ajankohtana, kun seminaariin osallistujat on valittu.syksyllä 2012 seminaarityöskentely alkaa ensimmäisellä periodilla prof. Eila Helanderin kollokviolla. Seminaaritapaamisia järjestetään lukuvuonna toisen ja neljännen periodin aikana: ; keskiviikkoisin klo Seminaarityöskentely jatkuu syksyllä 2013 ensimmäisen periodin ajan. Uskonnollisten pienyhteisöjen määrän nopea kasvu kertoo käynnissä olevasta uskonnollisesta murroksesta. Myös kristillisen tradition piiriin kuuluvia uusia pienyhteisöjä syntyy jatkuvasti. Osa niistä voidaan lukea opiltaan esimerkiksi evankelis-luterilaisiksi tai helluntailais-karismaattisiksi yhteisöiksi, osa on itsenäisiä, mihinkään tunnustuskuntaan kuulumattomia. Uutena ilmiönä Suomen uskonnollisessa kentässä ovat maahanmuuttajien ja uussuomalaisten perustamat omat seurakunnat ja jumalanpalvelusyhteisöt, joista vain osalla on yhteys suomalaiseen vakiintuneeseen kirkkoon tai seurakuntaan. Osa kuuluu kansainvälisiin kirkkokuntiin, joiden keskus on Suomen ulkopuolella. Mielenkiintoinen kysymys on, missä määrin ja miten kristillisten pienyhteisöjen synty muuttaa Suomen perinteistä uskonnollista karttaa? Ovatko pienyhteisöt vain suurten asutuskeskusten ilmiö? Yhteisöllisyyden korostus on monessa pienyhteisössä keskeisessä asemassa, mutta sitoutumisen asteessa ja tavassa voi olla suuriakin eroja. Joissain yhteisöissä internet ja erityisesti vuorovaikutuksellisuuteen perustuva sosiaalinen media voivat olla merkittävässä asemassa tämän päivän yhteisöllisyydessä. Sosiaalinen media voi sekä synnyttää yhteisöllisyyttä että vahvistaa sitä. Jokaisessa yhteisössä on myös omanlaisensa vallan ja vaikuttamisen rakenteet. Kuinka kauan yhteisössä ollaan ja sulkeeko yhteisö pois mahdollisuuden kuulua myös johonkin toiseen yhteisöön, ovat mielenkiintoisia kysymyksiä. Myös yhteisöjen korostamat erityispiirteet vaihtelevat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä monimuotoiseen spiritualiteettiin, uskonnollisiin kokemuksiin tai opillisiin kysymyksiin ja niiden oikeaan ymmärrykseen. Miksi juuri tällaiset piirteet ovat leimaa antavia syntyville uskonnollisille yhteisöille ja mitä kertovat uskonnon merkityksestä yksilölle? Haetaanko uudesta yhteisöstä erilaista tai uudenlaista kokemusta pyhästä? Kirkkososiologiassa uskonnollista yhteisömuodostusta tarkastellaan aina yhteydessä kulloiseenkin yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Globalisaatio ja sitä seuraavat jatkuvat muutokset koskevat ei vain taloutta ja politiikkaa vaan myös kulttuuria. Taloudellinen epävarmuus ja ympäristökysymykset ovat esimerkkejä yhteiskunnan epävarmuustekijöistä. Monikulttuuristuvassa ja aiempaa moniarvoisemmassa yhteiskunnassa ihmiset etsivät moraalista suuntaa, ankkureita pyhyyteen. Jatkuvan muutoksen maailmassa myös identiteettiin liittyvät kysymykset nousevat keskeisiksi. Millaisia rakennusaineksia tällainen yhteiskunnallinen tilanne tarjoaa uskonnolliselle yhteisömuodostukselle? Haetaanko globaalissa maailmassa pienyhteisöistä turvallista kotisatamaa? Mitä uskonnollisten pienyhteisöjen määrän kasvu kertoo aikamme uskonnollisuudesta ja yhteiskunnasta? Kirkkososiologian pro gradu seminaarissa näitä kysymyksiä tarkastellaan hyödyntämällä uskontoa ja yhteiskuntaa käsitteleviä teoreettisia lähestymistapoja.

25 KT220; KT205 Seminaarin mahdolliset muut pääsyvaatimukset Kandidaatintutkielma Syksyllä 2012 seminaarissa käsitellään tutkimussuunnitelmia ja keväällä 2013 ja syksyllä 2013 pro gradujen lukuja. Seminaarin aikana osallistujat pitävät esitelmän joka periodissa. Istunnot rakentuvat keskinäiseen palautteeseen, kannustukseen ja yhteistyöhön. Seminaarityöskentelyssä hyödynnetään erilaisia oppimismenetelmiä. Professorin ohjauksen ja assistentin tarjoaman avun lisäksi jokainen saa oman gradututorin. Mahdollisuuksien mukaan pyritään järjestämään myös tutor-ryhmiä. -Pienyhteisöjen yhteisöllisyys - Sosiaalinen media ja uskonnolliset pienyhteisöt - Pienyhteisöt uskonnollisten paimentolaisten laidunmaina - Uskonnolliset pienyhteisöt vaihtoehtoisen elämäntavan yhteisöinä /protestiyhteisöinä - Uskonnolliset pienyhteisöt identiteettiyhteisöinä - Pyhät pienyhteisöt Kielivaatimukset Suomi, ruotsi, englanti Muuta huomioitavaa Pro gradu työskentelylle ja syventävien opintojen suorittamiselle tulee varata aikaa.

26 Uskonnonpedagogiikka Polvesta polveen uskonnollisen tradition siirtyminen Seminaarin ohjaaja: Antti Räsänen Seminaarin assistentti: Aino-Elina Kilpeläinen ke klo ke klo ke klo Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen elinehto on, että uskon traditio siirtyy sukupolvelta toiselle. Kuitenkin lapset ja nuoret jäävät niin kodeissaan kuin muualla varttuessaan yhä useammin vaille uskontokasvatusta. Muutaman vuoden takaisen Nuorisobarometrin mukaan (Nuorisobarometri 2006) uskonnon tärkeys nuorten elämässä väheni vuosien seurantajakson aikana. Erityisesti pojille uskonto oli entistä yhdentekevämpi asia. Uskonnollisen herätyksen kokeneiden osuus nuorista väheni em. seurantajakson aikana, samoin nuorten rukoileminen, hartauden harjoittaminen ja osallistuminen uskonnolliseen toimintaan. Ainoastaan rippikoulu näytti säilyttäneen vetovoimansa. metodiopinnot UPE aineopinnot Seminaarin aikana jokainen osallistuja laatii tutkimussuunnitelman ja esittelee sen. Jokainen seminaarilainen pitää kolme (3) seminaariesitelmää, opponoi ja antaa palautetta toisten laatimista suunnitelmista ja esitelmistä. Työskentelyn tavoitteena on gradun valmistumisen lisäksi harjaantua tieteellisessä kirjoittamisessa ja osallistua oman alan tieteelliseen keskusteluun. Uskonnonpedagogiikan seminaarissa toteutettavissa tutkielmissa selvitetään tradition siirtymistä. Mitä nuoret oppivat, tietävät, osaavat kristillisestä perinteestä? Mistä he ovat osaamisensa hankkineet? Millaisena kristinusko näyttäytyy nuorten elämässä? Vieraantuneisuus tai toisaalta uusi kiinnostuneisuus, tradition siirtyminen perinteisesti (vrt. kotikasvatus, kirkon työmuodot) tai vaikkapa sosiaalisen median välityksellä ovat esimerkkejä tutkielmien aiheista. Kielivaatimukset ruotsi, englanti ja miel. joku seur: saksa, ranska, venäjä, italia, espanja