ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 57/2013/1 Dnro ISAVI/36/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Rämepuron koelouhintailmoitus, Ilomantsi ILMOITUKSEN TEKIJÄ Endomines Oy Pampalontie Hattu ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Ilmoitus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja sitä on täydennetty Ilmoitus koskee ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitettua koeluonteista toimintaa. Aluehallintovirasto käsittelee ilmoituksen ympäristönsuojelulain 61 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 a) kohdan perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Esiintymää koskee kaivoslain mukainen kaivoskirja 3831/1a, josta kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut päätöksen Rämepuron kaivospiiri sijaitsee Hattuvaaran kylässä 35 kilometriä Ilomantsin keskustasta pohjoiseen. Kaivospiirin pinta-ala on 61 hehtaaria. Itä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä kaivospiirin läpi kulkevan Rämepuron siirtoa koskeva vesilain mukainen lupahakemus. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (18) ILMOITETTU TOIMINTA Ympäristöolosuhteet Rämepuron kaivospiirin alueella tehtävällä koelouhinnalla on tarkoitus selvittää kultamalmin rikastusteknisiä ominaisuuksia sekä selvittää rikastuksessa syntyvän rikasteen, rikastushiekan ja -veden koostumusta tehdasmittakaavassa. Esiintymä on lähes pohjois-eteläsuuntainen ja esiintymän arvioidut malmivarat ovat tonnia. Esiintymän alueelta on osittain tehty maanpoisto. Koelouhoksen koko on noin puoli hehtaaria. Koerikastusta varten louhittavan tonnin malmimäärän louhinnan yhteydessä joudutaan louhimaan noin tonnia sivukiveä. Rikastuskoe tehdään Pampalon rikastamolla. Koelouhinta-alueelle tehdään pintamaiden poistoa arviolta noin m 3. Ennen louhinnan aloittamista Rämepuro on siirrettävä ja vanha uoma tukittava, sekä koemonttu on tyhjennettävä vedestä. Ennen koelouhinnan aloittamista alueelle rakennetaan tulevalle sivukivelle varastoalue, vesien selkeytysallas ja alue ojitetaan. Kaikki rakenteisiin tarvittava materiaali otetaan pintamaanpoistosta saatavista aineksista. Koelouhinta suunnitellaan tehtäväksi kuluvana vuonna (2013) kesä-lokakuun välisenä aikana, arkipäivinä klo 6 22 välisenä aikana. Maanrakennustöiden ja koelouhinnan sekä koerikastuksen arvioidaan kestävän yhteensä noin kuusi kuukautta. Maaperä Maaperältään Hattuvaaran alue on pääosin kumpu-, sora- ja hiekkamoreenia sekä turvetta. Moreeni esiintyy kallioperää myötäilevänä peitteenä ja erilaisina moreenimuodostumina. Suurin osa koko Ilomantsin alueesta on pohjamoreenia, joka on raekoostumukseltaan normaalikivistä ja -lohkareista hiekkamoreenia. Rämepuron kaivosalueella ylimpänä maakerroksena on 0,3 1,7 metrin paksuinen turvekerros. Tämän alla pohjamaassa on lajittuneita hiekka- ja sorakerroksia sekä karkearakeisia hiekka- ja soramoreenikerroksia. Rakeisuuden perusteella arvioituna maaperän vedenläpäisevyyskerroin on suuruusluokkaa k = m/s. Pohjavesi Rämepuron kaivosalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin neljä kilometriä hankealueelta luoteeseen (Likolamminkangas, ). Suunnitellun avolouhoksen alueella pohjavesipinta on lähellä maanpintaa turvekerroksessa. Alueelle asennetuissa kolmessa pohjavesiputkessa pohjaveden ph on ollut talousveden laatusuosituksia alhaisempi (ph 5,9 6,7) ja sähkönjohtavuus sekä väriluku suosituksia korkeampi. Kahdessa pohjavesiputkessa raudan määrä on ylittänyt laatusuositukset. Yhdessä pohjavesiputkessa on ylittynyt talousveden laatuvaatimus nikkelin ja arseenin osalta.

3 3 (18) Häiriintyvät kohteet Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee 960 metrin etäisyydellä louhoksesta. Koetoiminta Koelouhinnan mahdollistamiseksi Rämepuron kaivospiirin alueelle joudutaan rakentamaan uusia ja kunnostamaan olemassa olevia tierakenteita. Tierakenteissa käytetään hyödyksi koelouhinnassa syntyvää sivukiveä. Alustavan arvion mukaan kaikki koelouhinnassa syntyvä sivukivi tullaan käyttämään tierakenteisiin. Jos sivukiviä jää yli, sivukivet tullaan läjittämään kaivosalueelle rakennetavalle sivukivialueelle. Kaivosalueelle suunniteltu lopullinen sivukivialue sijoittuu alueen kaakkoisosaan ja suurimaksi osaksi olemassa olevalle suolle. Lopulle alueelle siirretään riittävä kerros pintamaan poistossa saatavaa turvetta, jotta sivukivialueen pohjarakenteesta saadaan tarpeeksi tiivis. Lopullinen sivukivialue luvitetaan Rämepuron ympäristöluvan yhteydessä. Koetoiminnan aikana syntyville sivukiville rakennetaan alue, joka sijoitetaan suunnitellun sivukivialueen laidalle. Näin ollen väliaikaista sivukivialuetta on helppo laajentaa tai rajata erilliseksi alueeksi riippuen ympäristöluvassa annetuista määräyksistä. Rämepuron alueelta on tehty tutkimuksia turpeen soveltuvuudesta sivukivialueen pohjarakenteeksi. Tutkimuksen perusteella koelouhoksen alueelta poistettavan turpeen vedenläpäisevyyskerroin tiivistettynä on 1*10-8 1*10-9 m/s. Turve on leikkauslujuudeltaan hyvä kantamaan sen päälle tulevat kuormitukset. Hakijan mukaan turve soveltuu käytettäväksi sivukivialueiden pohjarakenteen tiivistyskerroksessa. Koemontun pohjalla on vettä arviolta m 3. Vesi oli helmikuussa 2013 otetun näytteen perusteella typpipitoisuudeltaan rehevän vesistön tasoa ja fosforipitoisuudeltaan karun vesistön tasoa. Koemontun vesi oli vähäravinteisempaa kuin vieressä virtaavan Rämepuron vesi. Nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet olivat hieman yli ympäristölaatunormien. Raudan pitoisuus oli alueen taustapitoisuuteen verrattuna matala. Sulfaatin pitoisuus oli hieman koholla. Oletettavaa on, että jäiden ja lumien sulaminen laimentaa nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet alle ympäristölaatunormien. Koska koemontun vesi on riittävän puhdasta sen ympäristöön johtamiseksi, vesi pumpataan suoraan Rämepuroon. Koelouhoksesta pumpattaville vesille, sekä sivukivialueelta ja pintamaiden läjitysalueelta tuleville valumavesille rakennetaan kaksivaiheinen selkeytysallas. Altaiden tilavuus on vähintään m 3. Selkeytysaltaille rakennetaan tiivis turve- tai moreenipohja ja altaiden seinät tehdään moreenista. Altaissa mahdolliset kiintoaineet laskeutuvat, ennen kuin vesi johdetaan ojitetulle suoalueelle. Suoalue toimii pintavalutuskentän tavoin pidättäen vedessä vielä mahdollisesti olevaa kiintoainetta sekä metalleja. Suoalueelta vedet päätyvät Rämepuron kautta Ilajanjokeen ja lopulta Ilajanjärveen. Kesällä 2012 tehdyn koelouhinnan perusteella louhosvesi sisältää hieman Rämepuron vettä enemmän kiintoainetta, ravinteita fosforia ja typpeä, rautaa sekä arseenia. Näyte otettiin putken suulta ennen imeytyskenttää. Avolouhoksen lähialue ojitetaan siten, ettei valumavesiä pääse louhokseen ja läjitysalueille. Puhtaat vedet johdetaan alueen eteläpuolitse olemassa oleviin ojiin.

4 4 (18) Koetoiminnan aikana vedenlaatu tutkitaan säännöllisesti kahden viikon välein. Louhintaräjäytyksiä tehdään yhdestä kolmeen kappaletta viikossa kesäkuusta alkaen. Alueella murskataan alueella tarvittavaa tarvekiveä sivukivestä. Malmi murskataan Pampalon kaivoksella. Malmikuljetuksia arvioidaan olevan noin 500 kpl koetoiminnan aikana. Tarpeen vaatiessa Rämepuron malmia voidaan hetkellisesti välivarastoida Pampalon malmin välivarastointialueille ja poikkeustilanteissa malmia voidaan säilyttää lyhyitä aikoja Rämepuron kaivospiirin alueella. Rämepuron siirto pyritään tekemään kesän 2013 aikana ja osa maanrakennustöistä ennen koelouhinnan alkamista. Mikäli Rämepuron siirron aikataulu lykkäytyy lupakäsittelyn tai mahdollisten luvasta tehtyjen huomautusten johdosta, siirretään koelouhosaluetta hieman etelään, jossa se voidaan toteuttaa ennen Rämepuron siirtoa. Tällöin Rämepuron ja koelouhoksen väliin rakennetaan pintamaidenpoistomoreenista tulvapenger. Malmi Sivukivet Rämepuron satelliittimalmio on orogeeninen kultaesiintymä arkeeisella Ilomantsin vihreäkivivyöhykkeellä. Esiintymä koostuu kultapitoisista kvartsiturmaliinijuonista intermediäärisessä metavulkaniitissa ja metagrauvakassa sekä niitä leikkaavassa maasälpäporfyyrissä, lähellä pohjois-etelä-suuntaista ruhjevyöhykettä. Kulta esiintyy pääasiassa omina rakeina yhdessä sulfidien, vismutin ja telluridien kanssa. Osa kullasta esiintyy sulkeumina pyriitissä ja magneettikiisussa. Alueen sivukivistä on tehty vuonna 2012 selvitys niiden karakterisoimiseksi ja ympäristökelpoisuuden määrittämiseksi. Tutkimuksen aineisto kerättiin alueelta otetuista kairasydännäytteistä. Sivukivistä tutkittiin näytteiden mineraloginen ja kemiallinen koostumus. Sivukivet koostuvat metagrauvakasta, serisiittiliuskeista sekä intermediäärisista tai happamista vulkaniiteista. Selvityksen perusteella Rämepuron sivukiviä ei voida pitää kaivannaisjäteasetuksen (VNa 379/2008) mukaisena pysyvänä jätteenä. Sulfidirikin pitoisuus ylittää 0,1 % ja NP/AP-luku on alle 3 kaikissa sivukivinäytteissä. Serisiiittiliuskeen kuparipitoisuus ylittää PIMA-ohjearvon. Intermediäärisen tai happaman vulkaniitin osalta arseenin, koboltin sekä kromin pitoisuudet ylittävät PIMA-kynnysarvot ja nikkelin pitoisuus ylittää PIMA-ohjearvon. GTK:n lausunnon mukaan Rämepuron sivukivien sulfidirikin ja haitta-aineiden pitoisuudet ovat kaiken kaikkiaan melko pieniä, jonka vuoksi ne soveltuvat käytettäväksi maanrakentamiseen kaivosalueella. Paikallisissa kohteissa sivukivien käyttö ei oleellisesti muuta maaperän kemiallista tilaa, koska luontaiset taustapitoisuudet ovat suurempia kuin maaperässä keskimäärin. Koelouhinnan aikana sivukivestä otetaan näytteitä, joista määritetään kemiallinen koostumus. Jos koelouhinnan näytteet poikkeavat merkittävästi kairasydännäytteistä, sivukiven karakterisointi ja ympäristökelpoisuuden määritys tehdään uudelleen.

5 5 (18) Rikastushiekan laatu Tehdasmittakaavainen rikastuskoe tehdään Pampalossa. Rämepuron malmia rikastetaan yhdessä Pampalon malmin kanssa että erikseen. Rikastuskokeella selvitetään Rämepuron malmista syntyvän rikasteen, rikastushiekan ja prosessiveden koostumus Pampalon rikastamon laitteistolla. Saatuja tietoja käytetään hyväksi haettaessa ympäristölupaa Rämepuron satelliittimalmin rikastamiseen Pampalossa. TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN EHKÄISY Koetoiminnan ympäristövaikutuksiin kuuluu porauksen, räjäytyksen ja rikotuksen ja murskauksen sekä lastauksen ja liikennöinnin aiheuttama melu ja pölyäminen. Pölyämisen voidaan olettaa olevan vähäistä pienten ainesmäärien vuoksi. Tarpeen mukaan varaudutaan murskattavan materiaalin ja teiden kasteluun. Karjalan kultalinjan ympäristövaikutusten arvioinnissa mallinnettiin Rämepuron varsinaisen louhinnan aikaista melua. Melumallinnuksen mukaan louhinnan vuoksi päiväaikaiset ohjearvot (55 db) eivät tulisi ylittymään millään kiinteistöllä, mutta lisääntyneen liikenteen vaikutuksesta päiväaikaiset ohjearvot ylittyvät yhdellä asuinkiinteistöllä tien 522 vieressä. Koelouhinnan aikana lähimmällä asutulla kiinteistöllä suoritetaan vuorokauden kestävä melumittaus, jolla pyritään selvittämään varsinaisen louhinnan meluvaikutuksia. Lieviä vesistövaikutuksia syntyy koemontun tyhjennyksestä hetkellisenä virtaaman kasvuna sekä koelouhoksen kuivanapidosta, jolloin koelouhoksesta pumpattu vesi saattaa sisältää Rämepuron vettä hieman korkeampia kiintoainepitoisuuksia. Koelouhoksen kuivanapidosta aiheutuvia vesistövaikutuksia pyritään vähentämään kaksivaiheisella allaskäsittelyllä. Alueen jätehuollossa tukeudutaan niin talous- kuin mahdollisten ongelmajätteidenkin osalta Pampalon toimivaan jätehuoltojärjestelmään. Kaivannaisjätteitä koskien ilmoituksen liitteenä on erillinen ympäristönsuojeluasetuksen 24 3 momentin edellyttämä kaivannaisjätesuunnitelma. Kaivannaisjätesuunnitelma Koetoiminnassa muodostuu kaivannaisjätteitä seuraavissa toiminnoissa: - sivukiveä syntyy malmin avolouhinnassa sivutuotteena tonnia. Määrä tarkentuu louhintavaiheessa. - pinta- ja irtomaita syntyy lähinnä louhoksen pintamaiden poistosta sekä alueella tehtävissä muista pintamaiden tasauksissa ja poistoissa yhteensä noin m 3 - selkeytysaltaiden pohjalietteitä voi syntyä vesienkäsittelyaltaiden mahdollisissa kunnostuksissa ja tyhjennyksissä Sivukivi Louhittavat sivukivet ovat malmivyöhykkeen länsipuolella sedimenttikiviä, kiilleliusketta ja grauvakkaa (70 %) sekä itäpuolella homogeenistä intermediääristä vulkaniittia. Malmivyöhykkeessä on kultamalmin lisäksi maasälpäporfyyriä.

6 6 (18) Louhosalueelta otetuista sivukivinäytteistä analysoidut raskasmetallien, arseenin ja sulfidisen rikin pitoisuudet (mg/kg) sekä neutralointipotentiaalin (NP) ja hapontuottopotentiaalin (AP) suhteet sekä pitoisuuksien vertailu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnys- ja ohjearvoihin on esitetty seuraavassa taulukossa. Sivukivityyppi Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Mo* Sulf. NP/AP S Metagrauvakka <0,3 5 <0,005 0,15 16, , ,72 0,17 1,19 Maasälpäporfyyri <0,3 4 <0,005 0,33 6, , ,31 0,13 1,17 Int. vulkaniitti <0,3 20 <0,005 0,18 27, , ,06 0,17 1,04 Pima-asetus Kynnysarvo 2 5 0, Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo * VNa 214/2007 ei anna ohjearvoja molybdeenin pitoisuudelle, mutta tuloksia voidaan verrata vanhempiin SAMASE-arvoihin: ohjearvo 5 mg/kg ja raja-arvo 200 mg/kg. Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 on määritelty ihmiselle ja ympäristölle haitallisten metallien ja puolimetallien kynnysarvot maaperässä. Rämepuron kaivoksen sivukivinäytteissä pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot kuparin ja nikkelin osalta sekä kynnysarvot arseenin, koboltin ja kromin osalta. Kynnys- ja ohjearvojen ylitykset ovat melko lieviä ja pitoisuudet alueella luontaisesti esiintyvällä tasolla. Sivukivistä analysoidut sulfidisen rikin pitoisuudet ovat välillä 0,13 0,17 %. Alle 0,3 % sulfidirikkiä sisältäviä materiaaleja pidetään yleisesti happamien suotovesien muodostumisen kannalta vaarattomina ja alle 0,1 % sulfidirikkiä sisältäviä materiaaleja jopa pysyvänä jätteenä muiden edellytysten täyttyessä. NPR-luvun ollessa >4, pidetään materiaalia happoa muodostamattomana. NPRluvun ollessa <1, pidetään materiaalia todennäköisesti happoa muodostavana, elleivät sulfidit ole reagoimattomia. Rämepuron kaivoksen sivukivien neutralointipotentiaalisuhde (NPR = NP/AP) on välillä 1,04 1,19 (keskiarvo 1,1), eli ne voivat muodostaa happamia suotovesiä. Happamia suotovesiä voi muodostua, mikäli sulfidit ovat huomattavasti reaktiivisempia kuin neutraloivat mineraalit ja olosuhteet ovat sulfidien hapettumiselle suotuiset. Pinta- ja irtomaat Ennen louhinnan aloittamista koelouhosalueelta poistetaan pintamaat. Pintamaaainekset ovat pääasiassa moreeneja, mutta paikoitellen on myös mm. soraa ja turvetta. Louhosalueelta otetuista moreeninäytteistä on analysoitu raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet. Arseenipitoisuutta lukuun ottamatta metallien pitoisuudet alittavat kynnysja ohjearvot. Analysoitu arseenin pitoisuus ylittää lievästi kynnysarvon, ollen kuitenkin alueen maaperässä luontaisesti esiintyvän taustapitoisuuden tasolla.

7 7 (18) Lietteet Vesienkäsittelyssä selkeytysaltaiden pohjalle kertyy lietettä. Selkeytysaltaisiin kertyvät pohjalietteet sisältävät sedimentoitunutta kiintoainesta sekä mahdollisesti myös kemikaalikäsittelyn seurauksena saostuneita metalleja. Lietteistä ja niiden laadusta ei ole tällä hetkellä olemassa tarkempaa tutkimustietoa. Lietteen laatu tarkistetaan mahdollisten altaan tyhjennysten yhteydessä. Mikäli lietteet sisältävät kohonneita pitoisuuksia haitta-aineita, ne sijoitetaan louhostäyttöön tai toimitetaan muualle käsiteltäviksi. Kaivannaisjätteiden luokittelu Sivukiviä ei voida luokitella pysyväksi jätteeksi niiden sisältämän sulfidisen rikin pitoisuuksien (pitoisuus 0,13 0,17 %), neutralointipotentiaalisuhteen (NPR = 1,1) sekä PIMA -kynnysarvojen ja -ohjearvojen ylitysten (Cu ja Ni > alempien ohjearvojen; As, Co ja Cr > kynnysarvojen) vuoksi. Selkeytysaltaiden pohjalietettä ei voida ominaisuuksiensa vuoksi luokitella pilaantumattomaksi maa-ainekseksi taikka pysyväksi jätteeksi. Pinta- ja irtomaat voidaan luokitella kaivannaisjäteasetuksen tarkoittamaksi pilaantumattomaksi maa-ainekseksi. Asetuksen liitteen 1 mukaan haitallisten aineiden pitoisuudet jätteessä voidaan arvioida riittävän alhaisiksi ja niistä ympäristölle tai terveydelle aiheutuva vaara merkityksettömäksi, jos ne vastaavat alueen ympäristön maaperän taustapitoisuuksia. Rämepuron kaivoksella muodostuvien maa-ainesten arseenin kokonaispitoisuudet vastaavat alueen ympäristön maaperän taustapitoisuuksia. Muodostuvista kaivannaisjätteistä ei aiheudu itsesyttymisen vaaraa tai palovaaraa, johtuen niiden epäorgaanisesta rakenteesta ja mineraalikoostumuksesta. Kaivostoiminnassa ei käytetä varsinaisia prosessikemikaaleja, joten muodostuvissa kaivannaisjätteissä ei ole kemikaalijäämiä, jotka voisivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Sivukivet voivat sisältää louhintaräjähteistä peräisin olevia typpijäämiä, mutta näistä ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle tai haittaa ihmisten terveydelle. Jätteeksi ei luokitella kivi- tai maa-ainesta, joka välittömästi tai lyhyen varastointiajan jälkeen käytetään kaivostoiminnassa tai toimitetaan muussa toiminnassa käytettäväksi, kun materiaali ei omaa haponmuodostuspotentiaalia tai sisällä ympäristön kannalta merkittävässä määrin haitallisia metalleja ja soveltuu muidenkin ominaisuuksiensa puolesta hyödynnettäväksi materiaalina. Kaivannaisjätteiden synnyn ehkäiseminen Toiminnassa muodostuvan kaivannaisjätteen määrää pyritään minimoimaan. Louhinnassa muodostuvan sivukiven määrää minimoidaan louhintasuunnittelulla. Louhittavaksi suunniteltua esiintymää on tutkittu kairauksin ja louhintarajat tarkennetaan louhinnan aikana. Kaivosalueella tehdään vain tarvittavia maanpoistoja. Syntyviä kaivannaisjätteitä pyritään hyötykäyttämään mahdollisuuksien mukaan.

8 8 (18) Kaivannaisjätealueet sekä kaivannaisjätteiden käsittely ja hyödyntäminen Koetoiminta-aikana syntyy sivukiveä noin tonnia. Sivukivet käytetään pääasiassa Rämepuron kaivosalueen infran rakentamiseen. Sivukiviä varaudutaan läjittämään vähäisissä määrin suunnitellun sivukivialueen laidalle. Kaivoksen käyttösuunnitelmassa sivukivien läjitysalueelle on aluevaraus avolouhoksen kaakkoispuolelta. Rämepuron kaivoksen sivukivialueen suunniteltu pinta-ala on noin 5,6 hehtaaria ja ylin täyttökorkeus +172 m mpy, mutta koetoiminnan aikana vain osa alueesta valmistellaan käyttöä varten. Sivukivialueen pohjalle rakennetaan tiivistyskerros alueella luonnollisesti esiintyvästä tai alueelle siirrettävästä turpeesta (turvekerroksen paksuus tiivistyneenä 0,5 m). Läjitysalueen pohjalla turve puristuu sivukiven painon alla kokoon ja muodostaa läjityksen pohjalle lähes vettä läpäisemättömän kerroksen. Tiivistekerrokseen käytetään turvetta, jonka vedenläpäisevyyskerroin tiivistyneenä on noin m/s. Jotta turvekerros puristuu kokoon hallitusti, ensimmäinen sivukivikerros levitetään yhden metrin paksuisena kerroksena turpeen päälle. Kyseiseen kerrokseen käytetään pienlouhetta (# mm), jotta turvekerros kuormittuu mahdollisimman tasaisesti. Sivukiveä aletaan läjittää alueelle, kun ensimmäinen kerros on kuormittanut ja tiivistänyt turvetta 2 4 kuukautta. Turvekerroksen alla pohjamaa koostuu lajittuneista hiekka- ja sorakerroksista sekä karkearakeisista hiekka ja soramoreenikerroksista. Sivukiven läjitysalueen ympärille kaivetaan eristysojat, joilla estetään ympäristöstä tulevien valumavesien pääsy sivukivialueelle. Läjitysalueella muodostuvat suotovedet kerätään suotovesiojilla ja johdetaan hallitusti vesienkäsittelyn kautta ympäristöön. Kaivosalueella muodostuvat pinta- ja irtomaat läjitetään erilliselle niille varatulle alueelle louhoksen itäpuolelle. Todennäköisesti pintamaita joudutaan läjittämään vain vähäisiä määriä. Pintamaita tullaan hyödyntämään soveltuvilta osin maarakentamisessa (selkeytysaltaissa ja tulvapenkereessä). Toiminnan loputtua mahdollisesti ylijäävät maa-ainekset muotoillaan siten, että ne sopeutuvat maisemaan. Jätealueiden luokitus ja onnettomuusvaarat Sivukivialueelle läjitetään hyvin vähäisessä määrin koelouhinnassa muodostuvaa sivukiveä. Sivukivet eivät ole luokiteltavissa pysyviksi jätteiksi. Sivukivien läjitysaluetta ei läjitysalueen ja ympäristön ominaisuudet sekä alueelle sijoitettavien kaivannaisjätteiden määrä ja ominaisuudet huomioiden voida pitää kaivannaisjäteasetuksessa tarkoitettuina suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavana jätealueena. Läjitysalueesta ei voi virheellisen toiminnan, rakenteellisen vakauden tai sille sijoitettavan kaivannaisjätteen määrän tai ominaisuuksien perusteella, läjitysalueen tuleva koko sekä sijainti huomioiden, aiheutua merkittävää onnettomuutta tai vaaraa ihmisten terveydelle, omaisuudelle tai ympäristölle. Läjitysalue perustetaan vakaalle maapohjalle ja läjitys tullaan tekemään fyysisesti vakaaksi siten, ettei alueella ole liukuma- tai sortumavaaroja. Läjityksen luiskat tehdään riittävän loiviksi. Läjitysalueella ei ole läjityksiä, jotka sortuessaan voisivat aiheuttaa suuronnettomuuden vaaraa. Suunnitelman mukaan

9 9 (18) sivukivien läjitysalue luokitellaan kaivannaisjäteasetuksen mukaiseksi muuksi kaivannaisjätteen jätealueeksi. Kaivannaisjätteen jätealueiksi ei lueta niitä varastoalueita, joilla väliaikaisesti läjitetään ja varastoidaan malmikiveä taikka hyötykäyttöön menevää kivi- tai maa-ainesta. Pintamaiden varastointi Rämepuron kaivoksella vastaa tavanomaista maa-ainesten varastointia. Suunnitelman mukaan varastointiajasta johtuen pintamaiden läjitysalue luokitellaan pysyvän kaivannaisjätteen jätealueeksi. Ympäristövaikutukset ja niiden ehkäiseminen Kaivannaisjätteistä voi aiheutua ympäristökuormitusta lähinnä rikkiä sisältävistä materiaaleista hapellisissa olosuhteissa muodostavien happamien ja metalleja sisältävien valuma- ja suotovesien muodossa. Näistä vesistä voi aiheutua kuormitusta ja ympäristövaikutuksia maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin. Lisäksi kaivannaisjätteiden jätealueista voi aiheutua ilmapäästöjä (pölyämistä) sekä maisemavaikutuksia. Sivukiven läjitysalueelta voi suotautua jonkin verran vesiä maaperään ja pohjaveteen. Läjitysalueen tiivis pohjarakenne minimoi kuormitusta maaperään ja pohjaveteen. Suotovesissä olevat aineet pidättyvät suurelta osin läjitysalueen alapuoliseen turvekerrokseen. Läjitysalueen maaperä- ja pohjavesivaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Vaikutukset rajautuvat pääasiassa läjitysalueen alapuoliseen maaperään ja pohjaveteen. Sivukivien läjitysalueelta suotautuvat vedet kerätään ympärysojituksilla ja johdetaan vesienkäsittelyyn. Vesienkäsittelystä vesistöön johdettavat vedet voivat sisältävät hieman kohonneita pitoisuuksia kiintoainesta ja metalleja sekä elektrolyyttejä. Vesistövaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Läjitysalueen jälkihoitotoimenpiteinä tehtävä läjitysalueen peittäminen, muotoilu ja maisemointi moreenilla ja kasvukerroksella ohjaavat pääosan sadannasta pintavaluntana ympäristöön. Tämä vähentää täyttöön imeytyvän sadeveden ja muodostuvan suotoveden määrää sekä vähentää mahdollista haponmuodostusta, metallien liukenemista kiviaineksesta ja ympäristökuormitusta maaperään, pohjaveteen ja pintavesiin pitkällä aikavälillä. Koetoiminnan jälkihoitotoimenpiteet suoritetaan joko varsinaisen kaivoksen jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä tai muussa tapauksessa viimeistään noin kolme vuotta koetoiminnan loppumisen jälkeen. Sivukivialueelta voi kuivina ja tuulisina kausina, lähinnä kesäaikaan, aiheutua pölyämistä. Pölypäästöt rajoittuvat pääosin kaivosalueelle ja sitoutuvat alueen pintamaakerroksiin. Pölypäästöistä ei aiheudu merkittävää ilman laadun heikkenemistä kaivosalueella tai sen ympäristössä. Pölyämisen vähentämiseksi läjitysalueita voidaan tarvittaessa kastella. Jälkihoitotöiden jälkeen, kun sivukiven läjitysalue on peitetty ja kasvittunut, ilmapäästöjen muodostuminen lakkaa. Kaivannaisjätealueet rajoittuvat koetoiminnan aikana pienelle alueelle, jonka vuoksi maisemavaikutus jää vähäiseksi. Kaivosalueen ympäristön pinnanmuodot ja metsä-

10 10 (18) alueet rajoittavat läjitysten näkyvyyttä ympäröiville alueille. Jos Rämepuron kaivosta ei avata, koetoiminnan päätyttyä läjitysalueet jälkihoidetaan maisemaan sopiviksi. SEURANTA JA TARKKAILU Koetoiminta-aikana käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailuja tehdään lupaviranomaisen hyväksymän koetoimintailmoituksen mukaisesti. Läjitysalueiden turvallisuutta seurataan osana toiminnan käyttötarkkailua. Toiminnassa muodostuvan kaivannaisjätteen määristä, sijoituksesta ja hyödyntämisestä sekä jätealueen tarkkailusta ja seurannasta pidetään kirjaa. Muodostuvien kaivannaisjätteiden laatua tutkitaan lupaviranomaisen antaman päätöksen mukaisesti. Lisäksi seurataan vesikäsittelyn toimivuutta ja ympäristökuormitusta. Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa. Koetoiminnan aikana vedenlaatu tutkitaan säännöllisesti kahden viikon välein. Vedestä analysoidaan ph, sähkönjohtokyky, väri, kiintoaine, kokonaistyppi, nitriittinitraattityppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, sulfaatti sekä kokonaispitoisuudet seuraavista metalleista: Fe, Zn, Cu, Ni, Cr, Pb, As, Cd ja Hg. Pumpattavaa vesimäärää tarkkaillaan pumpun käyntiajan perusteella. Alueen pohjaveden laatua ja pinnankorkeutta tarkkaillaan kolmesta alueelle vuonna 2011 asennetusta pohjavesiputkesta. Tarkkailtavat komponentit ovat ph, sähkönjohtokyky, väri, väri suodatetusta näytteestä, kiintoaine, kokonaistyppi, nitriittinitraattityppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, sulfaatti sekä liukoiset pitoisuudet seuraavista metalleista: Fe, Zn, Cu, Ni, Cr, Pb, As, Cd ja Hg. Saadut tulokset raportoidaan Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle sekä Ilomantsin kunnan ympäristöviranomaiselle. Koetoiminnan päätyttyä pohjaveden laatua tarkkaillaan noin neljä kertaa vuodessa kunnes Rämepuron kaivoksella on ympäristölupa ja viranomaisen hyväksymä tarkkailuohjelma. Muussa tapauksessa tarkkailuja tehdään niin kauan kuin ne ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että alueesta ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, alueet ovat vakaita ja pysyvästi maisemoituja ja alueista ei aiheudu onnettomuuden vaaraa. KOETOIMINNAN LOPETTAMINEN Koetoiminnan jälkeen ei tehdä jälkihoito- tai maisemointitöitä, sillä Rämepuron kaivoksen varsinainen toiminta alkaa kesällä Avolouhos ja mahdolliset läjitysalueet rajataan siten, ettei niistä aiheudu vaaraa yleiselle turvallisuudelle. Koetoiminnan lopettamisen jälkeen louhoksen annetaan täyttyä vedellä. Jos jostain syystä Rämepuron kaivosta ei avata, koetoiminnan jälkihoitotöihin kuuluvat sivukiven läjitysalueen peitto ja selkeytysaltaiden maisemointi. Läjitysalue peitetään soveltuvalla peittorakenteella sadeveden imeytymisen, eroosion ja pölyämisen estämiseksi. Peittämisessä ja maisemoinnissa voidaan hyödyntää maanläjitysalueille varastoituja maa-aineksia. Peittäminen tehdään noin 0,5 metrin

11 11 (18) paksuisella moreenikerroksella, jonka pintaosaan seostetaan humusta tai turvetta edistämään luonnollisen kasvillisuuden muodostumista alueelle. Pintamaat pyritään hyödyntämään kokonaisuudessaan maisemointi- ja peittorakenteissa ja jäljelle jäävät kasat muotoillaan ja maisemoidaan siten, että ne sopeutuvat maisemaan. Kaivosalueella muodostuvat valuma- ja suotovedet kerätään hallitusti ja johdetaan avolouhokseen ns. louhoskäsittelyyn. Louhoskäsittely perustuu sulfaatinpelkistäjäbakteerien toimintaan. Siinä vedellä täyttyvää avolouhosta käytetään bioreaktorina, lisäämällä louhokseen bakteerilähdettä sekä tarvittaessa sopivia hiilen- ja ravinteiden lähteitä. Sulfaatinpelkistäjäbakteerien toiminnan tuloksena louhosveden sisältämät metallit saostuvat louhoksen pohjalle ja seinämille lähes liukenemattomina metallisulfideina. Louhoksen vedellä täyttymisen jälkeen voi louhoksesta purkautua vesiä ympäristöön ylivuotona. Avolouhoksesta purkautuvat vedet voidaan tarvittaessa jälkikäsitellä ennen vesien johtamista ympäristöön. Selkeytysaltaiden pohjalle kertyneen lietteen laatu tarkistetaan ja tarvittaessa liete poistetaan sekä loppusijoitetaan avolouhoksen pohjalle, jossa ne jäävät vesipeiton alle. Selkeytysaltaat täytetään kivi- ja maa-aineksella ja tasoitetaan ympäröivän maanpinnan tasoon. VAKUUS ASIAN KÄSITTELY Jätealueita koskevan vakuuden suuruudeksi esitetään arvolisäverottomana euroa. Vakuuden määrässä on huomioitu selkeytysaltaiden tasaus sekä sivukivialueen ja maanläjitysalueen maisemointikulut. Koetoimintailmoituksesta on pyydetty lausunnot ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei näe estettä ilmoituksen mukaisen koetoiminnan toteuttamiselle edellytyksellä että seuraavat seikat otetaan huomioon koetoiminnassa. Koetoimintaan liittyvien rakentamistöiden aloittamisesta ilmoitetaan ennakolta ELYkeskukselle, Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja naapuritilojen omistajille. Avolouhoksen, malmin välivarastointialueen ja sivukivien läjitysalueen kuivatus-, suoto- ja valumavedet keräillään hallitusti ja käsitellään selkeyttämällä ja tarvittaessa kemiallisesti siten, että ympäristökuormitus on mahdollisimman pieni. Vesien juoksutus järjestetään niin, että toiselle kuuluvalla alueella ei vesien johtamisen seurauksena aiheudu vahingollista vettymistä, liettymistä tai muuta haittaa. Toiminnanharjoittaja ryhtyy tarvittaessa viipymättä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Toiminnassa muodostuvat hyödyntämiskelpoiset maa- ja kiviainekset, joita ei välittömästi hyödynnetä, lajitellaan ja varastoidaan niin, ettei niiden hyödyntämiskelpoisuus

12 12 (18) heikkene ja ne voidaan käyttää helposti kaivosalueen ja läjitysalueen maisemoinnissa. Koetoimintaa harjoitetaan niin, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Alueelta pois kuljetettavat malmikuormat peitetään siten, ettei kuormista joudu kiviaineksia teille eikä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat melutasot eivät ylitä VNp 993/1992 ohjearvoja. Toiminnan tarkkailu toteutetaan ilmoituksen mukaisesti seuraavin täsmennyksin: - Koerikastuksen yhteydessä selvitetään ainakin kertaluonteisesti Rämepuron malmista syntyvän rikastushiekan ja prosessiveden koostumus. Rikastushiekan ympäristöominaisuudet selvitetään asiantuntija-arviona ympäristöministeriön julkaisun: Kaivannaisjätteen luokittelu pysyväksi, Suomen ympäristö 21/2011, mukaisesti. Prosessivedestä analysoidaan vähintään voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaiset parametrit: ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, nitraattinitriitityppi, sulfaatti, Fe, Ni, Cu, Zn, As, Hg, Cr, Cd ja Pb. - Kaivoksen kuivapitoveden laatua tarkkaillaan esitetyn mukaisesti esim. kolmen viikon välein. - Pohjavesien laatu ja pinnankorkeus analysoidaan esim. toiminnan alku- ja loppuvaiheessa. - Vesistövaikutuksia seurataan Rämepurosta otettavien pintavesinäyttein kaivoksen kuivapitovesien juoksuttamiskohdan ylä- ja alapuolelta ainakin kertaalleen louhinnan aikana. Pintavesistä analysoidaan vähintään esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaiset parametrit: ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, nitraattinitriittityppi, sulfaatti, Fe, Ni, Cu, Zn, As, Hg, Cr, Cd ja Pb. Näytteiden ottopaikoista sovitaan erikseen ELY-keskuksen kanssa. - Melumittaus toteutetaan meluisimpien työvaiheiden aikana. Poikkeuksellisia päästöjä ilmaan tai vesistöön aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, ilmoitetaan viipymättä ELY-keskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä ilmoitetaan välittömästi myös Ilomantsin pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja ryhtyy viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, alueen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuneen toistumisen estämiseksi ja tarvittavan tarkkailun järjestämiseksi. Koetoiminnan loputtua alueelta poistetaan jätteet ja muut ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet tai esineet. Mikäli varsinaista kaivostoimintaa ei aloiteta, koetoiminta-alue maisemoidaan ympäristöön sopeutuvaksi ELY-keskuksen tai vaihtoehtoisesti aluehallintoviraston hyväksymällä tavalla mennessä. Kaivosalueelta purkautuvan veden laatua seurataan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla niin kauan kunnes saadaan varmuus, että ympäristöön valuvan veden laadusta ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

13 13 (18) Koetoiminnan loputtua siitä raportoidaan ELY-keskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa toiminnan päättymisestä. Raporttiin sisällytetään seuraavat tiedot: - koetoiminta-aika - louhitun malmin ja sivukiven sekä irrotettujen pintamaiden määrät ja edelleen toimittaminen/sijoittaminen - louhoksesta pumpatun kuivanapitoveden määrä - tarkkailutiedot ja kuormituslaskelmat - tiedot ympäristönsuojelun kannalta olennaisista toimenpiteistä - tiedot onnettomuus ja häiriötilanteista - tiedot mahdollisista yleisöilmoituksista Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan ilmoituksen mukainen koetoiminta on varsin perusteltua. Itse toiminnon tarpeellisuuteen yleisellä tasolla ei ole huomautettavaa. Rikastushiekan ominaisuuksista tiedetään Pilot- mittakaavan koerikastuksen tulokset, joiden perusteella syntyvää rikastushiekkaa pidettäisiin pysyvänä kaivannaisjätteenä. Koetoiminnan aikainen rikastushiekan tutkimus toteutettuna ilmoituksen mukaisesti antanee jatkossa hyödynnettävää tietoa, jonka perusteella toiminnanharjoittajalla tulee olla valmiudet tarvittaessa muuttaa toimintomallia jo koetoiminnan aikana. Toiminnassa syntyvän sivukiven läjitysalue on ilmoituksen karttaliitteessä kuvattu louhoksen kaakkoispuolelle ja siitä rakennettaisiin vain koetoiminnan tarvitsema pinta-ala. Koska sivukiven alustavissa tutkimuksissa on selvinnyt, ettei sitä voida pitää pysyvänä kaivannaisjätteenä, lienee luonnollisesti tarkoitus, jotta sivukivien läjitykseen varatun alueen suoja- ja suoto-ojat valmistellaan kokonaisuudessaan ennen toiminnan aloittamista. Tästä edelleen oletetaan, että myös louhoksen kuivatusvesien selkeytysaltaat, vaikkei niidenkään koko kapasiteettia koetoiminnan aikana vielä tarvittaisi ja joihin myös sivukivien läjitysalueen suoto-ojastojen vedet on suunniteltu johdettavan, rakennetaan toimivaksi kokonaisuudeksi niin ikään ennen varsinaisen koelouhintatoiminnan käynnistymistä. Alustavissa suunnitelmissa kuivatusvedet johdettaisiin selkeytysaltailta pintavalutukseen koillisen puoleiselle suoalueelle. Ei liene perusteltua estettä johtaa myös koemontun pohjalla tällä hetkellä ilmoituksen mukaan olevaa ~2 700 m 3 nikkeli- ja kadmiumpitoista vesimassaa hallitusti selkeytysaltaan kautta pintavalutukseen sen sijaan, että se pumpattaisiin suoraan Rämepuroon ja edelleen alapuoliseen vesistöön. Pöly-, melu-, tärinä- ja liikennevaikutukset (~500 kuljetusta) ovat ko. toiminnassa vakioita. Vaikutusten minimointia on käsitelty sekä tässä ilmoituksessa että mm. Karjalan kultalinjan ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa. Toimittaessa suunnitellun mukaisesti, ei näiden vaikutusten voitane olettaa muodostavan merkittävää estettä tässä ilmoituksessa kaavaillulle toiminnalle. Vastine Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausuntoon ilmoituksen tekijällä ei ole kommentoitavaa.

14 14 (18) Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon ilmoituksen tekijä on vastannut, että koemontun pohjalla olevan veden pumppaaminen suoraa Rämepuroon on perusteltua, koska Rämepuron koemonttu ja Rämepuro ovat yhteydessä toisiinsa, joten veden vaihtumista tapahtuu ja on jo tapahtunut luontaisesti. Koemontun vesimassan määrä on vähäinen (noin m 3 ) ja veden nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ovat suhteellisen alhaiset, noin ympäristölaatunormien tasoa, jonka vuoksi koemontusta pumpatun veden sekoittuessa Rämepuron veteen pitoisuudet laimenevat alle ympäristölaatunormien. Tarpeen vaatiessa koemontun vesi on mahdollista johtaa suo-ojaverkostoon, jolloin vedessä oleva kiintoaine ja metallit pidättyvät suoojiin. Lisäksi koemontun ympäriltä poistettavia pintamaita pyritään käyttämään selkeytysaltaiden rakennusmateriaalina niiltä osin kuin se on geoteknisesti mahdollista. Tässä tapauksessa allas täytyy tyhjentää ennen pintamaiden poistoa, jotta pintamaanpoiston valumavedet eivät samenna koemontun vettä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Endomines Oy:n tekemän ilmoituksen, joka koskee koelouhintaa Rämepuron kaivospiirillä Ilomantsissa. Koeluonteinen toiminta on toteutettava koetoimintailmoituksen ja seuraavien määräysten mukaisesti. Koetoimintaa koskevat määräykset 1. Koelouhinta-alue, sivukivien läjitysalue ja vesienkäsittelyaltaat on merkitty ilmoituksen liitteenä 2 olevaan aluekarttaan, jonka mittakaava on 1: Koelouhinta-alueelta saa irrottaa malmia ja sivukiviä yhteensä noin tonnia. Tämän lisäksi alueilta poistetaan pintamaita noin m Koetoiminnalle on nimettävä vastaava henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Koelouhintaa voidaan tehdä saakka. Koetoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä naapuritilojen omistajille. 5. Toimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin kello 6 22 välisenä aikana. Räjäytykset on pyrittävä suorittamaan työvuoron vaihtuessa kello 14, mutta niitä saa kuitenkin tarvittaessa tehdä klo välisenä aikana ja muulloinkin mikäli työ- ja kaivosturvallisuus sitä edellyttää. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa klo 7 22 välisenä aikana ylittää asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueella keskiäänitasoa L Aeq 55 db(a) ja klo 22 7 välisenä aikana keskiäänitasoa L Aeq 50 db(a). Melutasoa määritettäessä on huomioitava toiminnasta aiheutuvan melun mahdollinen iskumaisuus. 6. Toiminnasta aiheutuva melutaso mahdollisesti häiriintyvillä kiinteistöillä on mitattava kattavasti meluavimpien työvaiheiden aikana. Mittausta koskeva suunnitelma on

15 15 (18) toimitettava Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle etukäteen. ELY-keskuksella on oikeus tehdä suunnitelmaan tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaiseksi katsomansa muutokset. 7. Pintamaiden poistaminen, kiviainesten louhinta, maa- ja kiviaineksen kuljetus ja välivarastointi sekä muu käsittely on järjestettävä niin, että toiminnasta ei aiheudu haitallista pölyämistä. 8. Avolouhoksen, malmin välivarastointialueen ja sivukivien läjitysalueen kuivatus-, suoto- ja valumavedet tulee kerätä hallitusti ja käsitellä selkeyttämällä ja tarvittaessa kemiallisesti siten, että ympäristökuormitus on mahdollisimman pieni. Vesien juoksutus tulee järjestää niin, että toiselle kuuluvalla alueella ei vesien johtamisen seurauksena aiheudu vahingollista vettymistä, liettymistä tai muuta haittaa. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä tarvittaessa viipymättä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi ja ehkäisemiseksi. 9. Koetoimintaa on harjoitettava niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kaivannaisjätteiden käsittelyssä on noudatettava ilmoitusasiakirjojen liitteenä 10 olevaa kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa. Toiminnassa muodostuvat hyödyntämiskelpoiset maa- ja kiviainekset, joita ei välittömästi hyödynnetä, tulee sijoittaa niin, ettei niiden hyödyntämiskelpoisuus heikkene ja ne voidaan käyttää helposti kaivosalueen ja läjitysalueen maisemoinnissa. Mikäli varsinaista kaivostoimintaa ei aloiteta, koetoiminta-alue tulee maisemoida ympäristöön sopeutuvaksi mennessä. Kaivosalueelta purkautuvan veden laatua tulee seurata ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla niin kauan kunnes saadaan varmuus, että ympäristöön valuvan veden laadusta ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 10. Polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden varastointi-, käyttöja purkupaikat on rakennettava siten, että vuodot eivät pääse leviämään ympäristöön eivätkä imeytymään maaperään. Sama koskee koneiden huolto- ja tankkauspaikkoja. Säiliöiden ylivuodot ja -täytöt on estettävä teknisin tai toiminnallisin järjestelyin. Varastointi- ja toiminta-alueiden välittömässä läheisyydessä on oltava imeytysmateriaalia, jonka avulla vuodot ja valumat voidaan kerätä talteen. Rakenteiden kuntoa on seurattava säännöllisesti ja mahdolliset viat korjattava viivytyksettä. 11. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin tapahtuman uusiutumisen ehkäisemiseksi. Häiriötilanteet on merkittävä käyttöpäiväkirjaan tai niistä on pidettävä muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa. Poikkeuksellisista päästöistä sekä häiriötilanteista ja onnettomuuksista, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on ilmoitettava viipymättä ELYkeskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa pelastuslaitokselle. 12. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on tehtävä ilmoituksen mukaisesti, mutta kuitenkin siten, että pohjavesinäytteet otetaan ainakin toiminnan alku- ja loppuvaiheessa. Pintavesinäytteiden ottopaikoista tulee sopia ELY-keskuksen kanssa.

16 16 (18) 13. Koetoiminnan päätyttyä siitä on tehtävä loppuraportti, joka sisältää yhteenvedon kokeilun toteutuksesta sekä tiedot kokeilun tuloksista ja ympäristövaikutuksista. Raportti on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä. Vakuus 14. Jos suunniteltu sivukivien kaivannaisjätealue otetaan käyttöön koetoiminnassa kertyvien kiviainesten läjitykseen, tulee aluetta koskien asettaa ennen läjitystoiminnan aloittamista euron suuruinen vakuus (sis. alv). Vakuus asetetaan Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuuden tulee olla voimassa yhtäjaksoisesti tai määrävälein toistuvasti uusittuna vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. Jos vakuuden voimassaoloa jatketaan, uusiminen on tehtävä ennen edellisen vakuuskauden päättymistä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta ja ELY-keskuksen suostumuksella vapauttaa ja palauttaa vakuuden osittain tai sitä mukaa kun kaivannaisjätteen jätealueen käytöstä poistamista, jälkihoitoa ja sen vaikutusalueella olevaa maa-aluetta koskevat toimet on suoritettu. RATKAISUN PERUSTELUT Koetoiminta on tarpeen selvitettäessä kultaesiintymän hyödyntämismahdollisuuksia. Koelouhinta mahdollistaa myös malmin rikastusteknisten ominaisuuksien selvittämisen tehdasmittakaavassa, jonka yhteydessä saadaan tietoja rikastuksessa syntyvän rikasteen, rikastushiekan ja -veden koostumuksesta. Tietoja tarvitaan muun ohessa rikastamon ympäristöluvituksessa. Endomines Oy on ilmoituksessa tarkoitetun koelouhinta-alueen kaivosoikeuden haltija, jolla on oikeus kaivospiirin alueella oleviin kaivoskivennäisiin. Koetoiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista ottaen huomioon toiminnan luonne ja kokeilun tarkoitus. Toimittaessa ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti ei toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu merkittäviä päästöjä eikä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen ja naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi sekä toiminnan valvontaa varten. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Ilomantsin kunnan ympäristösuojeluviranomaisen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon

17 17 (18) päätöksen määräyksistä ilmenevällä tavalla. Pampalon rikastamolla tehtävä koerikastus ei kuulu tähän päätökseen eikä siitä näin ollen ole annettu määräyksiä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulaki 30, 43 a c, 61 ja 64 Ympäristönsuojeluasetus 26 ja 27 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen mukaan koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Ilomantsin kunnan virallisella ilmoitustaululla.

18 18 (18) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävässä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liitteenä on valitusosoitus. Ahti Itkonen Kari Varonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Ahti Itkonen ja Kari Varonen (asian esittelijä).

19 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeudelle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, Vaasa Postiosoite: PL 204, Vaasa Asiakaspalvelu: vaihde Telekopio: Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Virka-aika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.