Österbottens vatten och miljö rf PB Jakobstad. Godkännande av en fiskeriekonomisk samkontrollplan för Lappo å åren

Transkriptio

1 Beslut om godkännande av en fiskeriekonomisk samkontrollplan Givet efter anslag VARELY/622/5723/2016 Österbottens vatten och miljö rf PB Jakobstad ÄRENDE SÖKANDE ÄRENDETS ANHÄNGIGHET VERKSAMHET TILLSTÅND SOM GÄLLER VERKSAM- HETEN PRESENTERAD KONTROLLPLAN Godkännande av en fiskeriekonomisk samkontrollplan för Lappo å åren Österbottens vatten och miljö rf på uppdrag av de kontrollförpliktigade. Österbottens vatten och miljö rf har lämnat in en fiskeriekonomisk samkontrollplan för Lappo å åren till fiskerimyndigheten vid Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland för godkännande. Till Lappo å leds renade avloppsvatten från Alavo och Alajärvi (Lehtimäki) städers avloppsreningsverk, Lapuan Jätevesi Oy:s avloppsreningsverk, Kauhavan Vesi Oy:s reningsverk i Kauhava centrum och Härmä samt avloppsvatten från Lapuan Peruna Oy. På områden finns också privata producenters, Vaskiluodon Voima Oy:s och Vapo Oy:s torvtäkter och Nykarleby stads Stadsfors kraftverk. Nämnda verksamhetsidkare har i tillståndsbeslut ålagts att undersöka verksamhetens fiskeriekonomiska inverkan på ett sätt som godkänns av fiskerimyndigheten. De olika verksamhetsidkarnas tillståndsbeslut har räknats upp i kontrollplanens bilaga 1. Det fiskeriekonomiska kontrollprogrammet har utformats som en separat bilaga till programmet för gemensam belastnings- och vattendragskontroll och det kompletteras vartefter nya tillstånd träder i kraft för området. I programmet räknas därför endast upp de åligganden som var lagakraftvunna hösten 2015 och som genomförs som en del av samkontrollen. Den fiskeriekonomiska kontrollen består av en fiskeenkät och provfisken. Fiskeenkäten görs en gång under kontrollperioden på hela kontrollområdet och kompletteras vid behov med intervjuer av fiskeområdenas disponenter eller fiskelagens förmän. Enkäten gäller husbehovs- och fritidsfiske. Med

2 2/5 hjälp av provfiske undersöks fiskbeståndet vid utloppen en gång under kontrollperioden. Provfisken utförs åren 2016 och 2017 och för en del av torvtäkterna också under åren Provfiskena utförs med den metod som lämpar sig för respektive utloppsområde. Årligen klarläggs genom intervjuer med fiskesamfundens förmän hur många som fiskar eller som har löst fisketillstånd i området, vilka redskap som använts och hurdana fångster som fåtts. Den årliga utredningen görs på följande fiskesamfunds områden: Hirvijärvi Varpulan kalastusseura, Alavudenseudun Urheilukalastajat, Kauhavan kalastusseura, Kuortaneen kalastusseura, Lehtimäen kalastuskunta (Kätkänjärvi, Kätkänjoki), Lapuan kalastusseura, Jeppo-Ytterjeppo fiskelag samt Nykarleby fiskelag. En skriftlig fiskeenkät görs per post med fem års mellanrum inom Lappo ås avrinningsområde. Nästa fiskerienkät görs i början av år 2017 med avseende på uppgifterna för år Enkäten görs på ett sådant sätt att den är jämförbar med 2012 års enkät (Keränen 2012). Vid åns nedre lopp (Jeppo-Nykarleby) görs uppgiftsinsamlingen och fiskeenkäten på svenska. Närmare uppgifter om fiskeenkäten framgår av kapitel 2.1 i samkontrollprogrammet för Lappo å åren /fiskerihushållning (uppdaterat ). Under kontrollperioden utförs de provfisken som ingår i avloppsreningsverkens ålagda kontroller på samma nätprovfiskeplatser och med samma metoder som tidigare. Reningsverkens provfisken görs i första hand mellan början av juli och mitten av september år De nätprovsfisken som ingår i avloppsreningsverkens fiskeriekonomiska kontroll görs på följande områden: Lappo å före Kuhajärvi (Koskela) Kuortaneenjärvi, Salmi Lappo å, Hourunkoski Kauhavanjoki, Pernaa Lappo å, Liinamaa Åmynningen (Alöviken) Vid de provfiskeplatser som finns nedanom Lappo uppmäts i samband med provfisket vattnets ph både i början och slutet av fångstperioden. Närmare uppgifter om provfisket framgår av kapitel 2.2 och 2.3 i samkontrollprogrammet för Lappo å åren /fiskerihushållning (uppdaterat ). Provfiskeplatserna nedanför torvtäkterna ligger delvis i sjöar (17 nätprovfiskeplatser) och delvis i strömmande vatten (31 elprovfiskeplatser). Torvtäktsområdena på Lappo ås avrinningsområde och deras provfiskeprogram framgår av bilaga 2 till beslutet. Nätprovfisket på torvtäktsområdena görs mellan början av juli och mitten av september, då förhållandena och fiskarnas beteende är så stabilt som möjligt. För det nätprovfiske som görs i insjövatten används Nordic-nät enligt VFFI:s anvisningar (21/2014) så att fångstansträngningen är minst 6 nätdygn/plats. Vid elprovfisket tillämpas

3 3/5 VFFI:s anvisningar för elprovfiske (21/2014) i tillämpliga delar. I bilaga 2 finns en förteckning över provfiskeplatserna per produktions-område. Närmare uppgifter om provfisket framgår av kapitel 2.2 och 2.4 i samkontrollprogrammet för Lappo å åren /fiskerihushållning (uppdaterat ). Uppföljningen av nejonöga. För den uppföljning av nejonöga som ålagts Stadsfors kraftverk i Nykarleby görs ett eget separat program som genomförs under kontrollperioden Resultatrapportering och -distribution. Årlig informationsinsamling: Den information som insamlas årligen om antalet fiskare, använda redskap och fångster sammanställs som en bilaga till fiskerikontrollrapporten. Rapportering: Den övriga rapporteringen av den fiskeriekonomiska kontrollen utförs de år då kontrollen har gjorts. Över fiskeenkäten och provfiskena utarbetas en rapport före utgången av de år då kontrollen gjorts. Rapporterna skickas i såväl pappersversion som i elektronisk form till följande: beställarna, områdets miljöskyddsnämnder (Alajärvi, Alavo, Kuortane, Lappo, Kauhava, Nykarleby), NTM-centralen i Södra Österbotten/ ansvarsområdet för miljö och naturresurser, NTM-centralen i Egentliga Finland/fiskeri-tjänster, fiskeområdena (Nykarleby fiskeområde, Lapuanjoen kalastusalue, Alavuden Töysän Kuortaneen kalastusalue) samt Österbottens vatten och miljö rf. HÖRANDE AV SAKÄGARE Metodik och kvalitetssäkring. Den anläggning som utför kontrollen måste visa sin kompetens inom fiskeriekonomisk kontroll. Vid fältarbetena bör iakttas VFFI:s gällande provfiskeanvisningar (21/2014) och arbetarskyddsanvisningar, enligt vilka de ansvariga bör ha ett gällande intyg över utbildning i säkerhet vid elarbeten. De personer som ansvarar för rapporteringen bör ha utbildning inom naturvetenskaper/fiskerihushållning och tillräcklig erfarenhet av motsvarande uppgifter. Det fiskeriekonomiska samkontrollprogrammet för Lappo å åren har kungjorts på anslagstavlorna i följande städer och kommuner samt skickats till följande instanser som beretts tillfälle att uttrycka sin åsikt om programmet senast : Alavo stad Alajärvi stad Kauhava stad Lappo stad Seinäjoki stad Nykarleby stad Kuortane kommun Alavuden-Töysän-Kuortaneen kalastusalue Lapuan kalastusalue Nykarleby fiskeområde Kyrönjoen kalastusalue

4 4/5 Niinimaan kalastusseura Soukkajärven kalastusseura Alavudenjärven kalastusseura Sydänmaan kalastusseura Rantatöysän kalastusseura Pollari-Kattelus kalastusseura Edesjärven kalastusseura Allasjärvien kalastusseura Sapsalammin kalastusseura Kuortaneen kalastusseura Sarvikkaankosken kalastushoitoyhdistys ry Kaarankajärven kalastusseura Tiistenjoen kalastusseura Lapuan kalastusseura Hirvijärven-Varpulan kalastusseura Alajärven kalastuskunta Kurejoen kalastuskunta Menkijärven kalastuskunta Iiruu-Nygårdin kalastuskunta Alavudenseudun kalastuskunta Vetämäjärven kalastuskunta Kauhavan kalastuskunta Kuortaneen kalastuskunta Kauhajärven kalastuskunta Tiisijärven kalastuskunta Jeppo-Ytterjeppo fiskargille Socklot fiskelag Nykarleby fiskelag Munsala västra fiskelag Fiskeområdet Lapuanjoen kalastusalue lämnade en påminnelse i ärendet Som påminnelse anför Lapuanjoen kalastusalue följande: årliga intervjuer och fiskeenkät. I planen nämns att man varje år genom att intervjua fiskesamfundens förmän ska klarlägga hur många som löst fisketillstånd, vilka redskap som använts och hurdana fångster som fåtts bl.a. på ett område som förvaltas av Alavudenseudun Urheilukalastajat. Denna förening är emellertid inte ens innehavare av fiskerätt eller försäljare av fisketillstånd. Från det område som utredningen berör saknas också Tiistenjoen kalastusseura som förvaltar vattenområden i Lappo å och som tillsammans med Lapuan kalastusseura bildar ett gemensamt till-ståndsområde i Lappo å. Från kontrollprogrammets lista över fiskesamfund som ska intervjuas saknas också flera andra centrala delägarlag/fiskeföreningar som är av betydelse för fiskerihushållningen och som förvaltar belastade vattendrag. Resultaten av de årliga intervjuerna med förmännen borde också presenteras i rapporterna på något sätt. I fortsättningen borde man eftersträva att utföra fiskeenkäten så att den också skickas till de fiskare som löst tillstånd av innehavarna av fiskerätten på målområdet. Då skulle enkäten bli betydligt noggrannare och tillförligare vad gäller fångsten

5 5/5 av fisk, eftersom största delen av den årliga fångsten på enkätens målområde sannolikt fiskas på sätt som kräver lokalt fisketillstånd (bl.a. nät- och ryssjefiske samt fiske med flera drag). För att få bättre tillgång till kontaktuppgifter till dem som löst tillstånd borde man på förhand informera de fiskeföreningar som säljer tillstånd/tillståndsförsäljarna om att kontakt-uppgifter till dem som löst tillstånd behövs för enkäten och komma närmare överens om på vilket sätt och varifrån man kan få de nödvändiga uppgifterna. Om fiskeenkäten kompletteras på detta sätt är den inte helt jämförbar med den fiskeenkät som gjordes år 2012, men ger i fortsättningen en bättre bild av de frågor som det överlag är meningen att klarlägga med enkäten. Svarsprocenten var låg (56 %) i den föregående (2012) fiskeenkäten som gjordes med ett sampel ur befolkningsregistret och av dem som besvarade enkäten var det mindre än 18 % som hade idkat fiske på de områden som enkäten avsåg. Om enkäten genomförs på detta sätt ger den inte särskilt tillförlitlig information om fångsten i de berörda vattendragen och fiskbeståndens tillstånd. Fördelen med en enkät som baserar sig på ett sampel ur befolkningsregistret är endast den att det ger någon slags uppfattning om antalet personer som fiskar med stöd av de allmänna fiskerättigheterna (mete, pilkfiske och handredskapsfiske med statligt till-stånd), antalet fiskedygn och fångstmängden. Årlig informationsinsamling. När resultaten av fiskeenkäten rapporteras (också i tabellbilagor) bör man i fortsättningen presentera uppgifterna om enhetsfångsten för olika red-skap också per objekt. Endast på så sätt får man jämförbar information om enhetsfångsten för fiskeredskapen och kan jämföra utvecklingen av fiskbeståndens tillstånd från år till år utgående från enhetsfångsterna. Utifrån den totala fångsten per vattendrag och genomsnittsfångsten per hushåll kan man inte dra just några slutsatser om utvecklingen av fiskbeståndens tillstånd, om inte omfattningen av den fiskeansträngning som använts för att få fångsten har presenterats med resultaten. I det enkätformulär som använts tidigare har uppgiftslämnarna ändå blivit ombedda att också fylla i antalet fångstdygn per fångstsätt. Distribution. Rapporterna bör skickas i såväl pappersversion som i elektronisk form också till fiskeområdena (i fortsättningen fiskeriområdena) i enlighet med utkastet till samkontrollprogram. Det har inte varit förfarandet med de tidigare kontrollrapporterna. Fiskeföreningen Edesjärvien kalastusseura lämnade en påminnelse i ärendet Föreningen har inget att påminna om i ärendet. Fiskeföreningen Pollari-Kattelus Kalastusseura ry lämnade en påminnelse i ärendet Som påminnelse anför Pollari-Kattelus Kalastusseura ry följande: Undertecknad motsätter sig fortfarande att vatten från torvtäkterna leds ut i vattendragen i Lappo ås övre lopp. De har också motiverat sina krav. Fiskeföreningen kräver också att innan eventuell verksamhet inleds bör vattenprov tas från sjörna vid åns nedre lopp (Ylätevajärvi, Kaitavesi och Ristiinkäypä) och sjöarna i det närliggande området (Kaidesjärvi, Valkeajärvi och Kattelusjärvi) för senare uppföljning av vattenkvaliteten. Dammolägenheter belastar särskilt sjöarna i de närliggande området.

6 6/5 EGENTLIGA FINLANDS NÄ- RINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖ- CENTRALS BESLUT Fiskerimyndigheten vid Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland godkänner förslaget med följande kompletteringar: - rapporterna bör skickas i såväl pappersversion som i elektronisk form också till fiskeområdena (Alavuden-Töysän-Kuortaneen kalastusalue, Lapuanjoen kalastusalue, Nykarleby fiskeområde) (i fortsättningen fiskeriområdena) - till den del den årliga utredningen görs genom att intervjua fiskesamfundens förmän ska den också omfatta följande fiskesamfunds områden: Tiistenjoen kalastusseura (avsnittet Tiistenjoki-Lakaluoma i Lappo å), Sydänmaan kalastusseura ry (Saarijärvi, Jääskänjärvi, Ahvenjoki), Allasjärvien kalastusseura ry (Iso-Allasjärvi, Vähä-Allasjärvi), Kauhajärven osakaskunta (Kauhajärvi) och Kätkänjoen kalastusseura (Salonjoki, en del av Kätkänjoki). - nätfiskets fångstenheter ska också rapporternas i bilagor områdesvis - i rapporten över kontrollen bör det ingå en redogörelse över vilken population och vilken samplingsmetod som använts för fiskeenkäten. - med tanke på följande period för programmet för den fiskeriekonomiska samkontrollen i Lappo å bör man kontrollera om det är möjligt att utföra fiskeenkäten på ett sådant sätt att den också skickas till de fiskare som löst tillstånd av innehavarna av fiskerätten på målområdet. Man bör också ta reda på om det för detta ändamål går att få tag på kontaktuppgifter till dem som löst tillstånd på kontrollområdet. - elprovfisket bör utökas med en plats i Kauhajoki ovanför Vaskiluodon Voimas torvtäkter Ohraneva, Haisuneva och Honkamaanneva Kaidesneva och med en plats i Ohraluoma ovanför torvtäkten Ohraneva samt i mån av möjlighet med en plats i Kärmesluoma ovanför torvtäkten Haisuneva. - provfiskena ska utföras enligt anvisningarna i VFFI:s arbetsrapport 21/2014 Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. Vid nätprovfiskena beaktas förutom ytan också de i anvisningen nämnda djupzonerna för nätnätterna. - eftersom den fiskeriekonomiska samkontrollen för Lappo å är i kraft under åren ska ett förslag till nytt/uppdaterat kontrollprogram lämnas in till fiskerimyndigheten vid Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland före utgången av år Den inlämnade kontrollplanen inklusive kompletteringar ger på förhand uppskattat tillräckliga uppgifter om verksamhetens fiskeriekonomiska inverkan. I beslutet har de åsikter som inlämnats i ärendet beaktats till den

7 7/5 BESLUTS- MOTIVERING OCH BEAKTANDE AV UTLÅTANDEN BESLUTETS GILTIGHETSTID RÄTTSNORMER BEHANDLINGS- AVGIFT ÄNDRINGS- SÖKANDE del som det har anförts behov av att ändra kontrollen beträffande de berörda anläggningarna och deras influensområde. Vattendragskontrollen hör inte till den fiskeriekonomiska kontrollen. Den påminnelse som inlämnades av fiskeområdet Lapuanjoen kalastusalue har beaktats på det sätt som framgår av kompletteringarna under punkten Egentliga Finlands närings-, trafik- och miljöcentrals beslut. Följande fiskeenkät görs år 2017 och då samlar man in uppgifter för år För år 2016 är det inte möjligt att få tag på adressuppgifter till de fiskare som löst tillstånd av innehavarna av fiskerätten på målområdet. Inför nästa period med programmet för samkontroll i Lappo å bör det dock undersökas om fiskeenkäten kan göras så att den också skickas till de fiskare som löst tillstånd av innehavarna av fiskerätten på målområdet. Det bör också klarläggas om det är möjligt att få tillgång till kontaktuppgifterna till dem som löst tillstånd på kontrollområdet. Det kunde göras i samarbete med fiskeområdet. Det är motiverat att för jämförelsens skull lägga till en plats för elprovfiske i Kauhajoki ovanför Vaskiluodon Voimas torvtäkter Ohraneva, Haisuneva och Honkamaanneva Kaidesneva och med en plats i Ohraluoma ovanför torvtäkten Ohraneva samt i mån av möjlighet med en plats i Kärmesluoma ovanför torvtäkten Haisuneva. Beslutet kan vid behov ändras på ett sätt som godkänns av fiskerimyndigheten vid Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland. Detta beslut är i kraft tills ett nytt beslut har utfärdats i ärendet. Miljöskyddslagen (527/2014) 62, 64, 65 Förvaltningslagen (434/2003) 6h á 70, sammanlagt 420, mervärdesskatt 0 %. Behandlingsavgiften grundar sig på statsrådets förordning 1731/2015. Fakturan skickas separat från statens servicecenter för ekonomi- och personalförvaltning. Omprövning av detta beslut samt avgiften kan sökas hos Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland. En anvisning för omprövningsbegäran har bifogats detta beslut. Perttu Tamminen Fiskeribiolog

8 8/5 BILAGOR Anvisningar för omprövningsbegäran gällande beslutet och avgiften Bilaga 1. En fiskeriekonomisk samkontrollplan för Lappo å åren BESLUT FÖR KÄNNEDOM Till sökanden Kopia av beslutet: Alavo stad Alajärvi stad Kauhava stad Lappo stad Seinäjoki stad Nykarleby stad Kuortane kommun Alavuden-Töysän-Kuortaneen kalastusalue Lapuanjoen kalastusalue Nykarleby fiskeområde Kyrönjoen kalastusalue Lapuan Jätevesi Oy Kauhavan Vesi Oy Lapuan Peruna Oy Nykarleby Kraftverk Ab Vaskiluodon Voima Vapo Oy Mantelan Turve Ay (Haapikyläntie 20, Purmojärvi) Hajatek Oy Tammela (Esa Tammela Oy, Dahlbontie 244, Sääskiniemi) Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten (kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi) Information om beslutet: Om beslutet informeras på Egentliga Finlands närings-, trafik- och miljöcentrals webbplats och på anslagstavlorna i städerna Alavo, Alajärvi, Kauhava, Lappo, Seinäjoki och Nykarleby samt Kuortane kommun.

9 OIKAISUVAATIMUSOSOITUS PÄÄTÖKSESTÄ Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen yhteystiedot: Käyntiosoite: Wolffintie 35 Postiosoite: PL 200, Vaasa Puhelin: Telefax: Sähköposti: Aukioloaika: kello Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Oikaisuvaatimuskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimuskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se on perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen aluehallintoviraston aukioloajan päättymistä. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän vastuulla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun oikaisuvaatimuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava -Päätös, johon oikaisua haetaan -miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla oikaisua vaaditaan -oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä -päätös, johon oikaisua haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos aluehallintovirasto niin määrää. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto perii asian käsittelystä oikaisuvaatimuksen tekijältä käsittelymaksun

10 Virtanen / Aaltonen Lapuanjoen yhteistarkkailuohjelma / kalataloustarkkailu 1. JOHDANTO 1.1. Yhteistarkkailuun liittyneet toimijat 2. KALATALOUSTARKKAILU 2.1 Vuosittaiset haastattelut ja kalastustiedustelu 2.2 Yhteistarkkailun koekalastukset Verkkokoekalastukset Sähkökoekalastukset 2.3 Jätevedenpuhdistamoiden koekalastukset 2.4 Turvetuotantoalueiden koekalastukset 2.5 Nahkiaisseuranta 2.6 Muut mahdolliset kalataloustarkkailuun osallistuvat toimijat 3. TULOSTEN RAPORTOINTI JA JAKELU 3.1 Vuosittainen tiedonkeruu 3.2 Raportointi 3.3 Jakelu 4. MENETELMÄT JA LAADUNVARMISTUS 5. TARKKAILUOHJELMA LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Yhteistarkkailun osapuolet Ympäristöluvat ja perustiedot Luettelo verkko- ja sähkökoekalastuspaikoista Kooste Lapuanjoen yhteistarkkailuun osallistuvista turvetuotantoalueista

11 Lapuanjoen kalatalouden yhteistarkkailuohjelma Johdanto 1.1. Yhteistarkkailuun liittyneet toimijat Lapuanjoen jätevedenpuhdistamoiden yhteistarkkailu (kuormitus- ja vesistötarkkailut) on käynnistynyt vuonna Yhteistarkkailuun osallistuvat jaksolla Alavuden sekä Alajärven kaupungin (Lehtimäki) jätevedenpuhdistamot, Lapuan Jätevesi Oy:n jätevedenpuhdistamo, Kauhavan Vesi Oy:n Kauhavan keskustan ja Härmäin jätevedenpuhdistamot. Lisäksi kalataloustarkkailun osalta yhteistarkkailuun osallistuvat Lapuan Peruna Oy, Uudenkaarlepyyn Stadsforsin voimalaitos sekä yksityisten tuottajien, Vaskiluodon Voiman ja Vapo Oy:n turvetuotantoalueita. Luvanhaltijat on velvoitettu tarkkailemaan jätevesiensä laatua ja määrää sekä vaikutuksia vesistössä sekä toiminnan vaikutuksia kalastukseen ja kalatalouteen. Kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma esitetään samalle ajanjaksolle omana erillisenä kokonaisuutenaan (Virtanen & Aaltonen 2015). Kalataloudellinen yhteistarkkailu on toiminut Lapuanjoella vuodesta 1990 lähtien. Tarkkailun suorittajat ovat saatujen kokemusten perusteella esittäneet tarkkailuun vuosien mittaan muutoksia, joiden mukaan ohjelma on muovautunut. Tarkkailun toteutuksessa on 2000-luvullasovellettu RKTL:n (Böhling ja Rahikainen 1999) sekä siitä edelleen kehitettyä MMM:n (2008) ohjeistusta. Tarkkailujakson koekalastukset toteutetaan RKTL:n (24/2014) Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin ohjeistuksen mukaisesti. Tämä ohjelma sisältää em mainittujen toimijoiden velvoitteisiin sisältyvän kalataloustarkkailuohjelman jaksolle Kalataloustarkkailuohjelma on laadittu yhteistarkkailun kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman erilliseksi liitteeksi, jota täydennetään sitä mukaan kun alueelle tulee uusia lainvoimaisia lupia. Ohjelmassa on siten vain lueteltu syksyllä 2015 lainvoimaiset tarkkailuvelvoitteet, jotka toteutetaan yhteistarkkailun osana. Yhteistarkkailuun liittyneiden toimijoiden ympäristölupien perustiedot ovat koottuna liitteessä 1. Purkuvesistöt, koekalastuskohteet ja kalastusvuodet ovat koottu liitteeseen 2. Yhteistarkkailuun osallistuvien turvetuotantoalueiden ympäristöluvan mukaiset tiedot ovat koottu liitteeseen Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu koostuu kalastustiedustelusta ja koekalastuksista. Kalastustiedustelu toteutetaan koko tarkkailualueella yhden kerran tarkkailujakson aikana ja siihen liitetään tarvittaessa kalastusalueiden isännöitsijöiden tai kalastuskuntien esimiesten haastattelu. Tiedustelu koskee kotitarve- ja virkistyskalastusta. Koekalastusten avulla selvitetään purkualueiden kalastoa yhden kerran tarkkailujakson aikana. Koekalastukset tehdään vuosien 2016 ja 2017 sekä osan turvetuotantoalueista osalta vuosien myös vuosien aikana (Liite 2). Koekalastukset toteutetaan kullekin purkualueelle soveltuvin menetelmin jäljempänä esitetyllä tavalla.

12 2.1 Vuosittaiset haastattelut ja kalastustiedustelu Vuosittain selvitetään kalastusyhteisöjen esimiesten haastattelulla alueella kalastavien/ kalastusluvan lunastaneiden määriä, käytettyjä pyydyksiä ja saatuja saaliita. Vuosittainen selvitys tehdään seuraavien kalastusyhteisöjen alueilla: Hirvijärvi Varpulan kalastusseura, Alavudenseudun Urheilukalastajat, Kauhavan kalastusseura, Kuortaneen kalastusseura, Lehtimäen kalastuskunta (Kätkänjärvi, Kätkänjoki), Lapuan kalastusseura, Jeppo-Ytterjeppo fiskelag sekä Nykarleby fiskelag. Kirjallinen kalastustiedustelu tehdään postitiedusteluna viiden vuoden välein Lapuanjoen valumaalueella. Tiedustelun avulla selvitetään vesistön, lajistoa, kutualueita, sekä kotitarve- ja virkistyskalastuksen pyyntialueita, kalastuspäivien määrää, pyyntivälineitä, saaliita, saaliin käyttöä ja kalastusta haittaavia tekijöitä. Seuraava kalastustiedustelu tehdään alkuvuonna 2017, siten että se koskee vuoden 2016 tietoja. Tiedustelu tehdään kolmen kontaktikerran postitiedusteluna vähintään tiedusteluna, suhteutettuna kuntien asukaslukuun. Tiedustelun tavoitteellisena tasona on 70 %:n vastausprosentti. Työ laaditaan vertailukelpoiseksi vuonna 2012 tehdyn tiedustelun kanssa. (Keränen 2012). Tiedonkeruu ja kalastustiedustelu tehdään joen alajuoksulla (Jepua-Uusikaarlepyy) alueella ruotsin kielellä. 2.2 Yhteistarkkailun koekalastukset Koekalastusten tavoitteena on selvittää kunkin kuormittajan purkualueen kalalajistoa. Koekalastuksia tehdään purkualueilla yhden kerran tarkkailujakson aikana, purkupaikan ylä- että alapuolella. Koekalastusvuodet vaihtelevat toimijoittain. Koekalastuspaikat ilmenevät liitetaulukosta (liite 1). Edellisten koekalastusten kalastuspaikat ilmenevät raporteista Keränen 2011 ja Keränen Verkkokoekalastukset Suuremmissa uomissa ja järvissä kalastetaan verkkosarjoilla (Nordic-yleiskatsausverkot), vähintään 6 verkkovuorokautta/ kohde. Pyyntivuorokausien määrä riippuu tutkittavan vesialueen pintaalasta ja syvyyssuhteista. Jokisuiston (Alönlahti) havaintokohteella verkkokoekalastuksissa käytetään Coastal-verkkoja. Saatu aineisto käsitellään RTKL:n ohjeita noudattaen (RTKL 21/2014). Saaliista määritetään kustakin havaskoosta erikseen lajikohtaiset kappalemäärät, sekä mitataan pituus ja paino yksilöittäin. Verkkokalastukset tehdään pääsääntöisesti heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Verkkokoekalastusten pyyntiponnistus kohteittain ilmenee liitetaulukosta (liite 2). Liitetaulukossa on ilmoitettu kunkin kohteen pinta-alan mukainen pyyntivuorokausien lukumäärä, sekä suluissa syvyyssuhteiden myötä mahdollisesti lisäksi muodostuvien pyyntivuorokausien lukumäärä Sähkökoekalastukset Virtavesissä käytetään pääsääntöisesti sähkökoekalastusta. Koekalastukset tehdään elokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana siten, että veden lämpötila on yli 5 C. Sähkökoekalastuksen kohteiden tulee mahdollisuuksien mukaan toistaa vuosien ja 2015 koekalastuksia. Saalis käsitellään RTKL:n ohjeen 21/2014 mukaisesti. Mahdolliset uudet koekalastus-paikat valitaan siten, että ne edustavat tyypillisintä elinympäristöä kyseiselle virtajaksolle. Tavoitteena on löytää vertailukelpoiset habitaatit purkukohdan ylä- ja ala-

13 puolelle. sähkökalastuksissa käytetään yhden poistopyynnin menetelmää. Sulkuverkkoja ei käytetä. Koekalastuksen tavoitteena on saada tietoa alueella esiintyvien kalalajien tiheydestä. Saaliista määritetään yksilöittäin laji, pituus ja paino. Sähkökoekalastuksissa noudatetaan RKTL:n ohjeistuksia (RKTL 21/2014). 2.3 Jätevedenpuhdistamoiden koekalastukset Jätevedenpuhdistamoiden kalataloustarkkailuun sisältyvät koekalastukset on pitkään tehty Lapuanjoella verkkokoekalastuksina, sillä soveltuvia sähkökoekalastuspaikkoja varsinkin purkualueiden läheisyydessä on huomattavan vähän. Puhdistamoiden tarkkailuvelvoitteisiin sisältyvät koekalastukset tehdään tarkkailujaksolla samoilla verkkokoekalastuspaikoilla ja menetelmillä kuin ennenkin. Puhdistamoiden koekalastukset suoritetaan ensisijaisesti vuoden 2016 heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Jätevedenpuhdistamoiden kalataloustarkkailun verkkokoekalastukset tehdään seuraavilla alueilla: Lapuanjoki ennen Kuhajärveä (Koskela) Kuortaneenjärvi, Salmi Lapuanjoki, Hourunkoski Kauhavanjoki, Pernaa Lapuanjoki, Liinamaa Jokisuisto (Alönlahti) Lapuan alapuolisilla pyyntipaikoilla mitataan koekalastusten yhteydessä veden ph-arvo pyyntijakson alussa ja lopussa. 2.4 Turvetuotantoalueiden koekalastukset Turvetuotantoalueiden alapuoliset koekalastuspaikat sijaitsevat osin järvissä (17 verkkokoekalastuskohdetta) ja osin virtavesissä (31 sähkökoekalastuspaikkaa). Lapuanjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ja niiden koekalastusohjelmat on koottu liitteen 2 taulukkoon. Turvetuotantoalueiden verkkokoekalastukset tehdään heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana, jolloin olosuhteet ja kalojen käyttäytyminen ovat mahdollisimman vakaat. Verkkokoekalastuksissa käytetään sisävesillä Nordic-verkkoja RKTL:n (21/2014) ohjeistuksen mukaisesti siten, että pyyntiponnistus on vähintään 6 verkkovuorokautta/ paikka. Verkkovuorokaudet määräytyvät järven pinta-alan mukaan, ja ne on yksilöity liitteessä 2. Jokisuiston (Alönlahti) havaintokohteella verkkokoekalastuksissa käytetään Coastal-verkkoja. sähkökoekalastuksissa noudatetaan soveltuvin osin RKTL:n (21/2014) sähkökoekalastusohjeistusta. Sähkökalastukset tehdään elokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana, pienen virtaaman aikaan. Veden lämpötilan on myös oltava yli 5 C. Kullakin pyyntipaikalla kalastetaan kertaalleen. Tuotantoaluekohtainen luettelo koekalastuspaikoista on koottu liitteeseen Nahkiaisseuranta Uudenkaarlepyyn Stadsforsin voimalaitoksen tarkkailuvelvoitteena olevan nahkiaisseurannan toteutuksesta laaditaan oma erillinen ohjelma, joka toteutetaan tarkkailujakson aikana.

14 2.6 Muut mahdolliset kalataloustarkkailuun osallistuvat toimijat Uusien toimijoiden on mahdollista osallistua Lapuanjoen kalatalouden yhteistarkkailuun ja etenkin kalastustiedusteluun neuvottelemalla siitä yhteistarkkailutyöryhmän kanssa. Yhteydenotto Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n kautta. 3 Tulosten raportointi ja jakelu 3.1 Vuosittainen tiedonkeruu Vuosittain kerätyt tiedot kalastajien määristä, käytetyistä pyydyksistä ja saaliista kootaan kalataloustarkkailuraportin liitteeksi. 3.2 Raportointi Kalataloustarkkailun muu raportointi suoritetaan niinä vuosina jolloin tarkkailua on suoritettu. Kalastustiedustelusta ja koekalastuksista laaditaan raportti tarkkailuvuosien loppuun mennessä. 3.3 Jakelu Raportit toimitetaan sekä paperiversioina että sähköisesti seuraaville tahoille: tilaajat alueen ympäristölautakunnat (Alajärvi, Alavus, Kuortane, Lapua, Kauhava, Uusikaarlepyy) Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouspalvelut Kalastusalueet (Nykarleby fiskeområde sekä Lapuan ja Alavus-Töysä- Kuortane kalastusalueet) Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry 4 Menetelmät ja laadunvarmistus Tarkkailua suorittavan laitoksen on osoitettava pätevyytensä kalataloustarkkailun alalla. Kenttätöissä tulee noudattaa voimassa olevia RKTL:n (21/2014) koekalastusohjeita ja työsuojeluohjeita, joiden mukaan vastuuhenkilöllä tulee olla voimassa oleva todistus sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta. Raportoinnin vastuuhenkilöiden tulee olla luonnon/kalatalouden koulutus ja riittävä kokemus vastaavista tehtävistä. 5 Tarkkailuohjelma Tämä tarkkailuohjelma esitetään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut yksikön hyväksyttäväksi ja sitä voidaan edelleen muuttaa sekä täydentää sen hyväksymällä tavalla. Yhteistarkkailuun voi liittyä uusia toimijoita yhteistarkkailutyöryhmän ja ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

15 Lähteet Aaltonen, E-K. 2009: Lapuanjoen yhteistarkkailuohjelma (kuormitus- ja vesistötarkkailu) Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry.12 s + liitteet. Pietarsaari. Aaltonen, E-K. 2010: Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailu Lapuanjoen valumaalueella. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry.15 s + liitteet. Pietarsaari. Böhling, P. ja Rahikainen, M. (toim) Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki Hutri, H., 2005: Selvitys nahkiaisentoukkien esiintymisestä Lapuanjoen alaosalla vuonna Uudenkaarlepyyn voimalaitos. 7 s. Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy. Ilmajoki. Keränen, J. 2008: Lapuanjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu. Kalastustiedustelu ja koekalastukset s + liitteet. Pöyry Environment Oy. Kaustinen. Keränen, J. 2009: Selvitys nahkiaisentoukkien esiintymisestä Lapuanjoen alaosalla vuonna Uudenkaarlepyyn voimalaitos. 11 s + liitteet. Pöyry Environment Oy. Kaustinen. MMM 2008: Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyön raportti. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2008:3. Helsinki. RKTL:n työraportteja 21/2014. Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki.

16 Lapuanjoen kalataloustarkkailuun osallistuvat toimijat. Koekalastusvuodet (optio ) LIITE 1 Luvanhaltija/ toimija Pintaala, ha Lupa voim. (luvan tark) Lapuanjokeen laskevat Alavuden jätevedenpuhdistamo LSY Lapuan Jätevesi Oy, jätevedenpuhdistamo ESAVI Kauhavan Vesi Oy, Härmäin jätevedenpuhdistamo LSY , VHO Lapuan Peruna Oy LSU VHO KHO Alajärven kaupunki, Lehtimäen jätevedenpuhd. LSU Stadsforsin voimalaitos LSVO Kurikkaneva (Vapo) 42,9 ympäristölupa LSSAVI/318/04.08/ Sarvineva (Vapo) 131,2 LSSAVI 190/2015/ Västinneva (Vapo) 28,3 LSY-2003-Y Hanhineva (Vapo) 76,1 LSY-2003-Y Saarijärvenneva (Vapo) 43,8 LSY-2003-Y Kiimaneva (Vapo) 40 LSY-2003-Y Pynttärinneva (Vapo) 129 ESAVI/404/04.08/ Alavudenjärven yläpuoliset Matoneva 2 (Vapo) LSSAVI 138/2015/1 VHO 08/0251/3 (toistaiseksi) Sillinneva (Vapo) 82,2 LSY-2009-Y Kauhavanjokeen laskevat Kauhavan Vesi Oy, jätevedenpuhd. LSSAVI Lamminneva (Vapo) 114 LSY-2004-Y Ohraneva (Vaskiluodon Voima) Haisuneva (Vaskiluodon Voima) Honkamaanneva - Kaidesneva (Vaskiluodon Voima) Isoneva (Vaskiluodon Voima) Pitkäkangas - Hirvineva (Vaskiluodon Voima) Heinineva (Vaskiluodon Voima) Riihineva (Vaskiluodon Voima) Kampinneva (Vaskiluodon Voima) 166, , LSY-2004-Y-25 LSY-2004-Y-75 LSSAVI/191/04.08/2010 ESAVI/295/04.08/2010 LSY-2003-Y-101 LSSAVI/166/04.08/2012 ESAVI/31/04.08/2010 LSY-2004-Y Matinneva (Mantelan Turve Ay) 129,5 (Lupaprosessi kesken) Mustikkaneva I ja II ja Kramsunneva (Hajatek Oy) 91 (Lupaprosessi kesken)

17 Lapuanjoen koekalastusohjelmaan osallistuvat toimijat. Koekalastusvuodet (optio ) LIITE 1 Luvanhaltija/ toimija Kätkänjokeen laskevat Pintaala, ha Löyänneva (Vapo) 45,1 ympäristölupa LSSAVI/474/04.08/2010 Lupa voim. (luvan tark) Mylly-Sikaneva (Vapo) Matoneva 3 (Vapo) Teerineva (Vapo) ,5 LSY-2003-Y-405, VHO 08/0102/3 LSY-2003-Y-405, VHO 08/0102/3 LSY-2003-Y-405, VHO 08/0102/ Töysänjokeen laskevat Matoneva 1 (Vapo) 85,5 LSY 170/2006/4, VHO 08/0350/3 Nurmonjokeen laskevat Haapaneva (Vapo) Riihineva (Vapo) 68,1 58,2 LSSAVI 223/2015/1 LSY-2003-Y-422 (toistaiseksi) Tuotanto loppu lohkoilta 1 ja 2. Tervaneva (Vapo) 154,2 LSY-2003-Y-409 VHO /07/ Tervaneva (Tammela) 32 ESAVI ( ) Vuorenneva - Vierunneva (Vapo) 276 Aitaneva (Vapo) 71,5 LSY-2003-Y-420, 2023 LLSAVI/516/04.08/2010 ( ) LSY-2008-Y ( ) Rahka-Romuneva, Alavus (Vapo) 207 LSY-2003-Y Huhdanneva, Lapua LSY-2003-Y ,4 (Vapo / Kekkilä Oy) VHO : , 06/0174/4 ( ) Tausneva (Vapo) 49,3 LSSAVI/379/04.08/ Laulateenneva-Isoneva (Vaskiluodon Voima) Kurjenneva (Vaskiluodon Voima) LSSAVI/74/04.08/2012 LSSAVI/181/04.08/

18 Lapuanjoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailun koekalastusmenetelmät ja paikat. Koekalastusvuodet (optio ) LIITE 2 Luvanhaltija/ toimija Pinta-ala, hav.vuosi ha Koekalastusmenetelmät ja -paikat Lapuanjokeen laskevat Alavuden jätevedenpuhdistamo Verkkokoekalastukset: Lapuanjoki Lapuan Jätevesi Oy, jätevedenpuhd. - Koskela, 6 vvrk Kauhavan Vesi Oy, Härmäin - Kuortaneenjärvi, Salmi, 6 vvrk jätevedenpuhdistamo 2016 Lapuan Peruna Oy - Hourunkoski, 6 vvrk Alajärven kaupunki, Lehtimäen jätevedenpuhd. - Liinamaa, 6 vvrk Stadsforsin voimalaitos - Alförsviken (suisto), Coastal 6 vvrk Kurikkaneva (Vapo) 42, Verkkokoekalastukset: Kuhajärvi (120 ha), 20 vvrk (+ 6 vvrk) Sarvineva (Vapo) 131, Verkkokoekalastukset: Sarviluoman yp (6 vvrk) ja ap (6 vvrk) Sähkökoekalastus: Kaarankajoki, Myllykoski Västinneva (Vapo) Hanhineva (Vapo) Saarijärvenneva (Vapo) Kiimaneva (Vapo) Pynttärinneva (Vapo) 28,3 76,1 43, Verkkokoekalastukset: Saarijärvi (57 ha), 10 vvrk Verkkokoekalastukset: Saarijärvi (ks Västinneva) Sähkökoekalastus: Uitonluoma Verkkokoekalastukset: Saarijärvi (ks Västinneva ) Kuhajärvi (ks Kurikkaneva) Sähkökoekalastus: Uitonluoma ap Verkkokoekalastukset: Kuhajärvi (ks Kurikkaneva) Verkkokoekalastus: Kyrösjärvi (6 vvrk) ja Kuhajärvi (ks Kurikkaneva ym) Sähkökoekalastus: Uitonluoma yp (ks. Kiimaneva) Alavudenjärven yläpuoliset Matoneva 2 (Vapo) 34, Sähkökoekalastus: Kaidesoja yp ja ap Sillinneva (Vapo) 82, Verkkokoekalastus: Kuivasjärvi (6 vvrk) Kauhavanjokeen laskevat Kauhavan Vesi Oy, Kauhavan jätevedenpuhdistamo 2016 Verkkokoekalastukset: Kauhavanjoki, Pernaa (6 vvrk) Lamminneva (Vapo) Verkkokoekalastukset: Kauhajärvi (219 ha), 20 vvrk (+ 6 vvrk) Ohraneva Sähkökoekalastus: Kauhavanjoki ap ja Ohraluoma ap. 166, (Vaskiluodon Voima) Lisäksi mahd. mukaan Kärmespuro sekä Kaidespuro. Haisuneva (Vaskiluodon Voima) Sähkökoekalastus: (ks. Ohraneva) Honkamaanneva - Kaidesneva Sähkökoekalastus: (ks. Ohraneva) 139, (Vaskiluodon Voima) Isoneva (Vaskiluodon Voima) 66 Sähkökoekalastus: Pitkäkangas - Hirvineva Luostari, Huhdankoski 138 (Vaskiluodon Voima) Orava, Lahoonkorpi (ap) Heinineva (Vaskiluodon Voima) Polvenkytö (ap) Riihineva (Vaskiluodon Voima) 115 Saunasaari (ap) Kampinneva (Vaskiluodon Voima) 115 Mustikkaneva I ja II ja Kramsunneva (Hajatek Oy) 91 Matinneva (Mantelan Turve Ay) 129, Koeravustukset: Vastaavilta kohteilta heinä- elokuussa ja pyyntiponnistus on 10 mertayötä/kohde. (4 kohdetta) Sähkökoekalastuskset: Ohraluoma Mustikkaneva I ja Kramsunneva yp ja ap (samalla Matinnevan yp). Lummukkaluoma Mustikkaneva II:n laskuojan yp ja ap Sähkökoekalastus: Ohraluoma laskuojan ap. (ks Mustikka- & Kramsunneva)

19 Lapuanjoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailun koekalastusmenetelmät ja paikat. Koekalastusvuodet (optio ) LIITE 2 Luvanhaltija/ toimija Pinta-ala, hav.vuosi ha Koekalastusmenetelmät ja -paikat Kätkänjokeen laskevat Sähkökoekalastus: Löyänneva (Vapo) 45, Salonjoki, Löyännevan yläpuoli ja alapuoli Mylly-Sikaneva (Vapo) Matoneva 3 (Vapo) , Kätkänjoki, Salonjoen ylä- ja alapuoli Sähkökoekalastus: Salonjoki (ks Löyänneva) Kätkänjoki (ks Löyänneva) Sähkökoekalastus: Salonjoki (ks. Löyänneva) Teerineva (Vapo) 37, Kätkänjoki (ks. Löyänneva) Sähkökoekalastus: Kätkänjoki, Teerineva yläpuoli ja alapuoli Töysänjokeen laskevat Matoneva 1 (Vapo) 85, Sähkökoekalastus: Töysänjoki, Matinpuron ap Verkkokoekalastukset: Iso-Lahnalampi (14 ha), 6 vvrk Nurmonjokeen laskevat (Vapo) Haapaneva (Vapo) 68, Sähkökoekalastus: Lehmijoki, Haapaluoman ap Riihineva (Vapo) 58, Sähkökoekalastus: Lehmijoki, Haapaluoman ap (ks haapaneva) Sähkökoekalastus: Tervaneva (Vapo) 154, Ahvenjoki, Jääskänjärven alapuoli Lehmijoki Haapaluoman ap (ks haapaneva) Sähkökoekalastus: Tervaneva (Tammela) Vuorenneva - Vierunneva (Vapo) Ahvenjoki (ks. Tervaneva/Vapo) Lehmijoki (ks haapaneva) Sähkökoekalastus: Lehmijoki (ks haapaneva) Verkkokoekalastukset (Nordic-verkot): Iso-Allasjärvi (363 ha) 24 vvrk Aitaneva (Vapo) 71, Jääskänjärvi (340 ha), 24 vvrk Verkkokoekalastukset: Saarijärvi (86 ha), 15 vvrk Rahka-Romuneva (Vapo) Huhdanneva (Vapo / Kekkilä Oy) , Verkkokoekalastukset: (Iso-Allasjärvi (vertailualue, yläpuoli) ks yllä) Vähä-Allasjärvi Rahkaneva, yläpuoli (114 ha), 15 vvrk Putulanjärvi (Rahkanevan ja Romunevan ap) (41 ha), 10 vvrk Verkkokoekalastukset: Kelloja, Huhdannevalta tulevan ojan yp 6 vvrk Kelloja, Huhdannevalta tulevan ojan ap 6 vvrk Tausneva (Vapo) 49, Verkkokoekalastus: Varpulan tekojärvi 24 vvrk (+ 6 vvrk) Laulateenneva-Isoneva Sähkökoekalastus: Ripsaluoma, Pajuluoma & Keski (Vaskiluodon Voima) Nurmontien silta Kurjenneva (Vaskiluodon Voima) Verkkokoekalastukset: Hirvijärven allas ( ha), 32 vvrk Jätevedenpuhdistamot: 6 verkkokoekalastuskohdetta (yht. 36 vvrk) Vapo Oy: 16 verkkokoekalastuskohdetta (yht. 205 vvrk + 18 vvrk) 15 sähkökoekalastuskohdetta Vaskiluodon Voima: 1 verkkokoekalastuskohde (32 verkkoyötä) 10 sähkökoekalastuskohdetta 4 Koeravustuskohdetta (1 x 10 mertayötä) Yksityiset turvetuottajat: 6 sähkökoekalastuskohdetta

20 LIITE 3 Kooste Lapuanjoen yhteistarkkailuun osallistuvista turvetuotantoalueista Sisällys 1. Kooste - Turvetuotantoalueet vesistöalueittain Kuortaneenjärven valuma-alue (44.04) Kurikkaneva (Vapo) Sarvineva Västinneva, Hanhineva, Saarijärvenneva ja Kiimaneva Pynttärinneva Alavudenjärven valuma-aalue Matoneva Sillinneva Kauhavanjoen valuma-alue (44.06) Lamminneva (Vapo) Matinneva (Mantela) Mustikkaneva I ja II sekä Kramsunneva (Hajatek) Kätkänjoki Löyänneva, Mylly-Sikaneva, Matoneva 3 ja Teerineva Töysänjoki Matoneva Nurmonjoen valuma-alue (44.09) Haapaneva (Vapo) Riihineva (Vapo) Tervaneva (Vapo) Tervaneva (Tammela) Vuorenneva - Vierunneva (Vapo) Aitaneva (Vapo) Rahka-Romuneva (Vapo) Huhdanneva (Vapo) Tausneva (Vapo) Vaskiluodon Voima Kauhavanjoen yläosan kalataloudellinen tarkkailu Hirvijoen tarkkailuohjelma Laulateenneva-Isoneva Hirvijärven altaan kalataloudellinen tarkkailu:... 9

21 LIITE 3 1. Kooste - Turvetuotantoalueet vesistöalueittain Seuraavassa kappaleessa käydään läpi Lapuanjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet, osavaluma-alueittain. 1.1 Kuortaneenjärven valuma-alue (44.04) Kurikkaneva (Vapo) Kurikkanevan tuotantoalueen perustiedot ovat ympäristöluvan mukaan seuraavat: - Länsi-Suomen ympäristölupavirasto : 99/ 2006/ 4; LSY 2003 Y Vaasan hallinto-oikeus: ei valitettu - kalataloustarkkailuvelvoite lupamääräyksessä 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan....kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. - Lupa koskee 42,9 ha:n tuotantoaluetta Kuortaneen kunnassa - Lapuanjoen osa-valuma-alue (44.042) Kuhajärven Ylijoen a - tuotanto keskimäärin m 3 / v; nettokuormat v 2002: 8,8 kg P/ v; 282 kg N/v ja kiintoaine 1300 kg/v. - tuotanto on aloitettu v 1979 ja sen on arvioitu loppuvan vuoden 2010 loppuun mennessä - vedet johdetaan Viitasaarenojaa pitkin Kuhajärveen ja edelleen Kuortaneenjärven kautta Lapuanjokeen, etäisyys tuotantoalueelta Kuhajärveen vajaat 3 km - Kuhajärvi on rehevöitynyt, mutta kalastolla on suuri merkitys. Kuhajärven yläpuolelta on saatu koekalastussaaliiksi ahvenia, kiiskiä, lahnoja, haukia, särkiä, salakoita ja pasureita Sarvineva Sarvinevan tuotantoalueen perustiedot ovat ympäristöluvan mukaan seuraavat: - Länsi-Suomen ympäristölupavirasto : 100/ 2006/ 4; LSY 2004 Y-19 - Vaasan hallinto-oikeus: LSU valittanut LSY:n päätöksestä eli ympäristölupapäätös ei vielä ole lainvoimainen - kalataloustarkkailuvelvoite lupamääräyksessä 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan....kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaa TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. - Lupa koskee 131,2 ha:n tuotantoaluetta Kuortaneen kunnassa - Lapuanjoen osa-valuma-alue (44.042) Kuhajärven Ylijoen a - tuotanto keskimäärin m 3 / v; nettokuormat v : 27 kg P/ v; 862 kg N/v ja kiintoaine kg/v. - tuotanto aloitettu vuonna 1976 ja sen on arvioitu päättyvän v 2015 loppuun mennessä - vedet johdetaan kahta laskuojaa (1 ja 2: ha) myöten Sarviluoman kautta Lapuanjokeen 6 km Kuhajärven yläpuolelle ja yhtä laskuojaa (nro 3: 21, 7 ha) myöten Kaarankajoen kautta Kuortaneenjärveen. Etäisyys tuotantoalueelta Lapuanjokeen/ Kaarankajokeen noin 5 km kumpaankin. - Kuortaneenjärvi ja Kuhajärvi ovat rehevöityneitä, mutta kalastolla ja kalastuksella on suuri merkitys. Kuortaneenjärvellä harjoitetaan elinkeino- ja hoitokalastusta. - Kuortaneenjärven lajistoon kuuluu ainakin ahven, kiiski, kuha, särki, lahna ja hauki. Erityisesti kuha ja muikku ovat menestyneet viime vuosina. Kuhajärven yläpuolelta on saatu koekalastussaaliiksi ahvenia, kiiskiä, lahnoja, haukia, särkiä, salakoita ja pasureita.

22 1.1.3 Västinneva, Hanhineva, Saarijärvenneva ja Kiimaneva LIITE 3 Västinnevan, Hanhinevan, Saarijärvennevan ja Kiimanevan tuotantoalueiden perustiedot ovat ympäristöluvan mukaan seuraavat: - Kalataloustarkkailuvelvoite lupamääräyksessä 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan....kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. - Lupa koskee yhteensä 208,2 ha:n tuotantoalueita Alavuden kaupungissa ja Kuortaneen kunnassa - 197,3 ha sijoittuu Tapaskanluoman valuma-alueelle (44.044) ja Kiimanevasta pieni osa (10,9 ha) sijoittuu (44.042) Kuhajärven Ylijoen alueelle. - Saarijärvennevalta (v 2008: 43,8 ha) otetaan energiaturvetta ja se poistuu tuotannosta arviolta vuonna Aluetta on ruvettu valmistelemaan turvetuotantoon vuonna Nettokuormituksen on arvioitu vesiensuojelun perustason toimenpiteillä olevan 11 kgp/ v, 354 kg N/v ja 1630 kg/v kiintoainetta. Saarijärvennevan vedet johdetaan Lapuanjokeen kahta laskuojaa myöten, joista toinen Saarijärven ja toinen suoraan Uitonluoman kautta. - Västinevalta (28,3 ha) otetaan energiaturvetta ja se poistuu tuotannosta arviolta vuonna 2015 Aluetta on ryhdytty valmistelemaan turvetuotantoon vuonna Nettokuormituksen on arvioitu vesiensuojelun perustason toimenpiteillä olevan 5,8 kgp/ v, 186 kg N/v ja 857 kg/v kiintoainetta. Västinnevan vedet johdetaan Lapuanjokeen Saarijärven ja Uitonluoman kautta. - Kiimanevalta (v 2008: 40 ha) otetaan energiaturvetta ja se poistuu tuotannosta arviolta vuonna Aluetta on ruvettu valmistelemaan turvetuotantoon vuonna Nettokuormituksen on arvioitu vesiensuojelun perustason toimenpiteillä olevan 10,3 kg P/ v, 329 kg N/v ja 1515 kg/v kiintoainetta. Kiimanevan vedet johdetaan Lapuanjokeen kahta laskuojaa myöten, joista toinen Uitonluoman ja toinen Kuhajärven ja Uitonluoman yläpuolelle laskevan Koninluoman kautta. - Hanhinevalta (76,1 ha 66,1 ha 16,1 ha v 2013) otetaan ympäristö- ja energiaturvetta ja se poistuu tuotannosta arviolta vuonna Aluetta on ruvettu valmistelemaan turvetuotantoon vuonna 1950 ja tuotanto on käynnistynyt vuonna Nettokuormituksen on arvioitu vesiensuojelun perustason toimenpiteillä olevan 15,6 kgp/ v, 500 kg N/v ja 2305 kg/v kiintoainetta. Hanhinevan vedet johdetaan Saarijärven, Tovaskanluoman ja edelleen Uitonluoman kautta Lapuanjokeen Pynttärinneva Pynttärinnevan tuotantoalueen perustiedot ovat ympäristöluvan mukaan seuraavat: - Kalataloustarkkailuvelvoite lupamääräyksessä 12) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan Ely-keskuksen hyväksymällä tavalla. - Lupa koskee 129 ha:n tuotantoaluetta Alajärven kaupungissa - Lapuanjoen osa-valuma-alue (44.044) Tapaskanluoman valuma-alueella (44.044) aivan sen latva-osissa. - Tuotanto keskimäärin m3/ v; nettokuormat kuntoonpanovaiheessa: 26 kg P/ v; kg N/v ja kiintoaine 1600 kg/v ja tuotantovaiheessa 10 kg P/ v; 310 kg N/v ja kiintoaine 1300 kg/v - Kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta yhdellä laskuojalla Kyrösjärven Etelälahteen ja Kyrösluomaa pitkin Uitonluomaan, joka laskee Lapuanjokeen Kuhajärven yläpuolella. Etäisyys tuotantoalueelta Kuhajärveen on 18 km. - Tuotannon on arvioitu kestävän vuoteen 2035 asti. - Kyrösjärven kalastoon kuuluu hauki, ahven, särki ja kiiski ja pyynti on enimmäkseen kutupyyntiä. - Kyrösjärven pinta-ala on alle 100 ha ja se on erittäin matala. Koekalastukset (6 verkkoyötä) on siten kohdennettava syvimmille alueille.

23 LIITE Alavudenjärven valuma-aalue Matoneva 2 - Tuotantoalueen kaikki kuivatusvedet johdetaan sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta Kaidesjärven ja Kaidesojan valumaalueelle (44.054), joka kuuluu Alavudenjärven valuma-alueeseen. - Turvetta saadaan ottaa enintään 34,3 ha:n alueelta. - Tuotantoalueen keskimääräinen vuosituotantomäärä on m3 silloin kun koko tuotantokuntoinen alue on tuotannossa. - Laskennallinen vesistökuormitus Matoneva 2:n kun kaikki tuotantokelpoiset alueet (35,3 ha) ovat tuotantokunnossa on: Kiintoainetta kg/v, Typpeä 232 kg/v, Fosforia 7,5 kg/v - Alue on valmisteltu tuotantokuntoon vuosina ja tuotanto on käynnistynyt 35 hehtaarin alalla vuonna Sillinneva - Kalataloustarkkailuvelvoite lupamääräyksessä 12) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. - Hakemus koskee 82,2 ha:n tuotantoaluetta Alavuden kaupungissa Lapuanjokeen laskevan Alavudenjärven valuma-alueen (44.05) osa-valuma-alue: Kuivasjoen valuma-alue. - Kuivatusvedet johdetaan sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta yhdellä laskuojalla Kuivasjärven Taikinalahteen ja Pikkuselkään. Kuivasjärvestä vedet kulkeutuvat Kuivasjokea pitkin Lapuanjokeen Alavudenjärven alapuolella. - Tuotanto keskimäärin m3/ v energia- ja ympäristöturvetta; Nettokuormat pintavalutuskentän rakentamisen jälkeen: 6,0 kg P/ v; 201 kg N/v ja kiintoaine 810 kg/v. - Turvetta on nostettu Sillinnevalta vuosina ja sen on arvioitu päättyvän aikaisintaan vuonna Kuivasjärven kalasto koostuu pääasiassa hauesta, ahvenesta, särjestä ja lahnasta. Tärkeimmät talouskalat ovat ahven ja hauki. Järvessä harjoitetaan lähinnä virkistyskalastusta katiskoilla ja pilkillä. Kuivasjoessa kalastetaan satunnaisesti katiskoilla ja saaliiksi saadaan lähinnä haukia. Joessa ei ole tavattu rapuja viime vuosikymmenellä. - Kuivasjärven pinta-ala on 280 ha ja keskisyvyys 0,4 m. Siten koekalastukset (6 verkkoyötä) tulee kohdentaa syvimmille alueille. 1.3 Kauhavanjoen valuma-alue (44.06) Lamminneva (Vapo) - kalataloustarkkailuvelvoite lupamääräyksessä 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan....kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaa TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. - Lupa koskee 275,9 ha:n tuotantoaluetta Lapuan kaupungin ja Lappajärven kunnan rajalla - Kuivatusvesiä johdetaan noin 114 ha:n tuotantoalueelta kolmea laskuojaa pitkin Kauhajärveen (44.063), joka laskee Kauhavanjoen kautta Lapuanjokeen - Kuivatusvedet johdetaan sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja kasvillisuuskenttien kautta kolmeen laskuojaan, joihin on rakennettu kolme kosteikkoa/ lieteallasta - Tuotanto keskimäärin m 3 / v jyrsin- ja ympäristöturvetta; - Nettokuormat: 25,6 kg P/ v; 494 kg N/v ja kiintoaine kg/v. - Tuotanto aloitettu vuonna 1986 ja sen on arvioitu päättyvän vuonna Matinneva (Mantela) - Kalataloustarkkailuvelvoite lupamääräyksessä 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan... ja kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. - Hakemus koskee 129,5 ha:n tuotantoaluetta Kauhavan kaupungin Ylikylässä - Lapuanjokeen laskevan Kauhavanjoen valuma-alueen (44.06) osa-valuma-alue: Ohraluoman valuma-alue