Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 s. 1 / 18 Alue Koronakulma Asemakaavan muutos Asianumero 839/ / Kuitinmäentien pohjoispuolelle, Piispansillan ja Koronakadun välille, nykyisiin kaupallisten toimintojen kortteleihin (22122 ja 22121) suunnitellaan urbaaneja asuinkortteleita, joissa on katutasossa liike- ja toimistotilaa. Kuva: suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla. Kuva: suunnittelualueen likimääräinen rajaus ortoilmakuvapohjalla. Espoo kaupunki.

2 s. 2 / 18 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suur-Matinkylän alueella, Olarissa, Kuitinmäen eteläosassa, Kuitinmäentien pohjoispuolella Piispansillan ja Koronakadun välisellä osuudella. Pohjoisensuuntaan rajana on jatkumo Komeetankatu - Koronapolku - Koronakuja. Kaavanmuutos koskee kortteleita ja niitä reunustavine viher- ja katualueineen. Kaavanmuutoksen aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Alueen nykytilanne Kuitinmäentien pohjoispuolelle, välille Piispansilta - Friisinkalliontie sijoittuu nykyisellään Olarin Prisma sekä kaksi toimistorakennusta. Nykyiset liike- ja toimistorakennukset ovat kolmi-nelikerroksisia, ja Prisma korkeudeltaan likimain vastaava. Kuitinmäentien eteläpuolella, Prismaa vastapäätä on asuinkerrostalokortteli, jonka pitkä, Kuitinmäentien suuntainen lamellitalo on viisi kerrosta ja Piispansillan ympäristöön sijoittuva tornitalo kaksitoista kerrosta korkea. Tästä itään on liike- ja toimistorakentamista, kerrosluvultaan kolmesta seitsemään. Varsinaista kaavamuutosaluetta ovat Kuitinmäentien varren Olarin Prisman eteläpuolinen puutarhamyymälän alue viherreunuksineen (22122:7) sekä Prisman länsipuolinen kortteli (22121), nykyisellään vajaakäyttöisine toimistorakennuksineen sekä autopaikkoineen ja reunuspuistoineen. Alueen viheralueiden käytettävyys on nykyisellään heikko, liikenteen melun ja - päästöjen sekä maaston kaltevuuden vuoksi. Kaavamuutosalueen pohjoispuolelle sijoittuu Prisman kohdille asuinkerrostalojen kortteleita sekä korttelin kohdalle kaksikerrosten rivitalojen kortteli. Maanomistus Suunnittelualueen korttelialueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Espoon kaupunki omistaa katuja virkistysalueita. Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen eteläpuolella sijaitsee moottoriväylä (Länsiväylä) ja keskustatoimintojen alue (Matinkylän keskus) Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 2/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) suunnittelualue on keskustatoimintojen (C-K) alueena kehitettävää aluetta. Keskustatoimintojen alue C-K: Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus-, ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin. Kehitettävät alueet: Asemakaavoituksella pyritään alueen toimivuuden (mm. palvelujen säilyminen) varmistamiseen lisärakentamisella sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen. Kuitinmäentie ja Piispansilta on osoitettu kaksiajorataiseksi päätieksi tai pääkaduksi, ja Olarinkatu yksiajorataiseksi päätieksi, pääkaduksi tai alueelliseksi kokoojakaduksi. Kuva: Maanomistus. Espoon kaupungin omistamat maat punaisella (2/2016) Espoon kaupunki. Kaavoitustilanne Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (2/2016) Espoon kaupunki.

3 s. 3 / 18 Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat Kuitinmäki II asemakaava [korttelit , , osa 22109] (hyv./vahv ) Kuitinmäki II ja Kuitinmäki II D, asemakaava ja asemakaavan muutos [ , ja osa 22109, 22115, 22116] (hyv./vahv ) Kuitinmäki II asemakaavan muutos, kortteli sekä katu- ja puistoalueet, (hyv/vahv ) Suunnittelualueelle on asemakaavoissa osoitettu: Kortteliin vähittäiskaupan suuryksikön sallivaa liikerakennusten korttelialuetta k-m2 (KM, suurin sallittu kerrosluku II-III) ja toimistorakentamisen korttelialuetta k-m2 (KT, VII), sekä kortteliin Liike- ja pienteollisuusrakentamisen korttelialuetta, jossa myös toimistot sallittu, 4469 k-m2 (ALT II-III, et = 1,2). Eriasteista yksityisten palvelujen rakentamisen rakennusoikeutta on näin yhteensä noin k-m2. Aloite ja perittävät maksut Asemakaavamuutosta ovat hakeneet korttelialueiden ja niiden kiinteistöjen 22121:3 (Koy Espoon Koronakatu 1 / Valad), 22122:6 (Redito Property Investors Oy), 22112:7 (SOK), sekä virkistysalueiden (Espoon kaupunki) maanomistajat. Hakijat maksavat kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ). Sopimukset Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen (MRL 91b ) tai muun toteuttamissopimuksen laatimista. Maankäyttösopimusneuvottelut hoitaa tonttiyksikkö. Tästä rakennusoikeudesta toteutumatonta on korttelin toimistorakentamisen osuus (15755 k-m2), eli noin puolet. Näiden lisäksi kaavoissa on osoitettu katualueita (ml. yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue, johon voi sijoittaa kioskeja ja muita vähäisempiä rakennelmia (kik)) ja viheralueita. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (2/2016) Espoo kaupunki. Huom. Kuvassa on alustava kaava-alueen rajaus. Kaavanmuutoksen aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä.

4 s. 4 / 18 MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Asemakaavanmuutoksen tavoitteet Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on muuttaa toimisto-, liike-, pienteollisuuskorttelialuetta sekä lähivirkistys- ja istutettavaa puistoaluetta keskustamaisiksi asuntokortteleiksi katutason liike- ja toimistotiloineen. Kaavamuutos lisää asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti. Suunnittelussa huomioidaan kohteen kaupunkikuvallisesti ja - rakenteellisesti merkittävä sijainti. Suunnittelussa huomioidaan Espoon korkean rakentamisen periaatteet (2012) -julkaisussa esitetyt tavoitteet korkealle rakentamiselle. Prisman tornia suunnitellaan Piispansilta-kadun päätteenä sekä yhtenä tornina Piispansillan ja Kuitinmäentien risteyksen ympärille syntyvää kolme tornin ryhmässä. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan: Luontevat korttelikokonaisuudet. Korttelialueiden tarkoituksenmukainen laajuus ja kaupungin maat osana kokonaisuutta Suhde naapurustoon Pysäköintiratkaisu Piharatkaisu Katutilan muodostus ja kaupunkikuva Liiketilojen mahdollisuus pohjakerroksessa Kadunvarsipysäköinnin mahdollisuus Hulevesien järjestäminen Osa-alueittain: Kortteli 22122: Piispansillan ympäristössä torniaiheen ratkaisu sekä korttelin myöhempien kehitysvaiheiden mahdollistaminen. Kortteli osana Piispansillan ja Kuitinmäentien katutilaa ja julkisivua. Kortteli 22121: Korttelin suhde katuun ja oleviin kortteleihin. Kortteli osana Kuitinmäentien katutilaa ja julkisivua. Kuva: Ote periaateluonnoksesta. Työtavoitteiden konkretisoimiseksi sekä tavoitemitoituksen ja myös kerroslukujen tutkimiseksi luotu periaateluonnos Koronakulman kokonaisuudesta ja kohdista Suunnitelman kuvaus Alustavat suunnitelmat kortteliratkaisuittain kuvattu alla osa-alueittain. Kortteli Kortteli sekä nykyinen viheralue 22P19: Alustavassa suunnitelmassa on muodostettu Olarin Prisman kylkeen Piispansillan ja Kuitinmäentien kulmaukseen, tontille 7 puistoreunuksineen, umpikorttelimainen kokonaisuus, jossa katujen kulmaan sijoittuu korkeampi tornimainen massa. Alustavan suunnitelman kokonaisrakennusoikeus on noin k-m2, joka on valtaosin asumista. Katutasoille, katujen suuntaan sijoittuu jonkin verran liike- ja toimistotilaa. Kerrosluku vaihtelee tornin kuudestatoista lamellikehän seitsemästä yhteentoista kerrokseen. Suunnitelmassa tontille 7 sijoittuu arviolta uutta asukasta. Alustavassa suunnitelmassa tontin 7 kehittämisessä on pyritty sekä käyttämään Prisman katolla eli naapuritontilla 6 olevaa nykyistä pysäköintipotentiaalia että huomioimaan Prisman tontin kehittämismahdollisuuksia tulevaisuudessa (jottei autopaikkojen uudelleen osoittamistaakka muodostuisi kohtuuttomaksi - vaikkei Prisman tontille kohdistukaan tällä hetkellä muutospaineita tms.). Näihin pohjautuen tontin 7 rakennusten vaatimaa pysäköintiä on sijoitettu sekä Prisman tontille, kattopysäköintiin, että myös omalle tontille, talopihan alle. Kaavan muutoksessa tontin 6 osalta osoitetaan uutena vain tontin 7 tarvitsemia autopaikkoja, ja rakennusoikeus säilyy nykyisenä (KM k-m2). Korttelista esitetään jatkotavoitteenmuodostuksen ja - suunnittelun pohjaksi myös muita vaihtoehtoja. Vaihtoehtoisissa suunnitelmissa rakennusoikeus vaihtelee välillä k-m2, arvioitu asukasmäärä välillä uutta asukasta. Kortteli Kortteli sekä nykyinen viheralue 22P22: Suunnitelmissa on muodostettu Kuitinmäentien varteen sijoittuva muurimainen neljästä kuuteen kerrosta korkea rakennusrintama. Itäpäässä, Kuitinmäenraitin aukion laidalla, rakennusmassa on kahdeksankerrosta. Suunnitelmavaihtoehdoissa rakennusoikeus vaihtelee k-m2, kerroslukujen pysyessä samana. Rakennusoikeudesta valtaosa on asumista, katutasolle katualueiden ja aukion suuntaan sijoittuu liike- ja toimistorakentamista. Asumisen autopaikat

5 s. 5 / 18 sijoittuvat kansipihan alle. Kortteliin sijoittuu arviolta uutta asukasta. Yhteensä kortteleihin sijoittuu Prisman nykyisen, säilyvän rakennusoikeuden (11045 k-m) lisäksi uutta, valtaosin asuinrakentamista, vaihtoehdosta riippuen k-m2, uusia asukkaita arviolta noin Suunnitelmassa nykyiset toimisto-, liike-, ja pienteollisuuskorttelialueet (yhteensä noin k-m2) lähivirkistysalueineen muuntuvat keskustamaisiksi, katutasossa liike- ja toimistotilaa sisältäviksi asuntokortteleiksi. Suunnitelmissa muuttuvien kortteleiden rakennusoikeuden muutos riippuu toteutuvasta maankäytön vaihtoehdosta, vaihteluväli on noin 4000 k-m2:n vähenemästä noin k-m:n lisäykseen, mikä on prosentteina - 20 %:n vähenemästä 45 %:n lisäykseen. Kaavaehdotusvaiheessa suunnitelma sisältää korttelisuunnitelman lisäksi katukartat, liikenteelliset järjestelyt, liikenteen toimivuustarkastelun sekä tarkastelut sijainnista tavoiteverkkoon ja yleisestä pysäköinnistä, sekä meluselvityksen ja tarkastelun liikenteenpäästöistä. Ehdotusvaiheessa on tarpeen tehdä yleispiirteisellä tarkkuudella myös suunnitelmaluonnos hulevesistä, sekä alustavaa tarkastelua pohjavesien suhteen. Kortteleista on tarpeen tehdä korttelisuunnitelmien jatkotyön yhteydessä varjostustutkielmaa oleellisten vuodenaikojen ja vuorokauden aikojen suhteen. Luontoselvityksiä ei ole sen sijaan tarpeen tehdä, sillä alueella ei ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Ehdotusvaiheessa selvitetään mahdollisuus kehittää ja suunnitella Kuitinmäentietä urbaanina, toiminnoiltaan monipuolisena keskustamaisena, kävelyyn ja oleskeluun sekä myös osin hitaaseen pyöräilyyn houkuttelevana kaupunkikatuna kadunvarsipysäköinteineen ja katutason liike- ja toimistotiloineen. Kuitinmäentien kehittäminen urbaanina edellyttää taustakseen laajemman verkollisen näkemyksen. Kuvamateriaalia suunnitelmasta on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa. Suunnittelun toteuttaminen Asemakaavanmuutoksesta laaditaan viitesuunnitelma, jota tarkennetaan vaiheittain. Kaavaehdotusvaiheessa suunnitelma sisältää korttelisuunnitelman tarvittavine selvityksineen. Asemakaavakartta laaditaan kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon, maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin.

6 s. 6 / 18 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksenperiaatteet ja tavat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Kirjallisia mielipiteitä voi jättää klo mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi ja aluenumero (Koronakulma, ) on mainittava. Suunnittelijoiden vastaanotto järjestetään Kauppakeskus Ison Omenan kirjastossa (Piispansilta 11, Kauppakeskus Iso Omena), torstaina klo 17-18:30. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa loppuvuodesta Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto muistutuksiin kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallintooikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu (käyntiosoite: Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Matinkylän yhteispalvelupisteessä (Piispansilta 11, Kauppakeskus Iso Omena) ja kaupungin verkkosivuilla: Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Mika Heikkilä, p Katariina Peltola (maisemasuunn.), p Salla Karvinen (liikennesuunnittelu), p Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja

7 s. 7 / 18 KUVIA SUUNNITELMASTA: KORTTELI (PÄIVÄNKIERTO) Ote asemapiirroksesta (ei mittakaavassa). Olarin Prisman kylkeen Piispansillan ja Kuitinmäentien kulmaukseen, tontille 7 ja puistoalueelle, suunniteltu umpikorttelimainen kokonaisuus, jonka kaakkoiskulmassa, katujen risteämässä korkeampi tornimainen massa, 15 kerrosta. Katutasossa liike- ja toimistotilaa. Rakennusoikeus noin k-m2. Lähde: Hakijan konsultti Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy

8 s. 8 / 18 Näkymä etelästä. Korttelin julkisivua Kuitinmäentien suuntaan, myös Piispansillan, Ison Omenan ja metroaseman suunnasta. Prisman torni sekä korttelin uusi reuna. Lähde: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Korttelileikkaus korttelipihan kohdalta idän suuntaan (ei mittakaavassa). Vasemmalla Prisma, keskivaiheilla korttelipiha, jonka alla uutta kellaripysäköintiä, oikealla suunnitellun korttelin muurimaista kehää sekä korttelin korkeampia osuuksia, korkein massa Piispansillan varren torni, oikeassa reunassa Kuitinmäentie. Lähde: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy

9 s. 9 / 18 Lintuperspektiivi kaakosta, risteyksen teemana Kolme tornia. Korttelin julkisivua Piispansillan suuntaan. Lähde: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Lintuperspektiivi lounaasta, Kuitinmäentien suunnasta. Suunniteltu kortteli umpikortteleineen olevan korttelin (etualalla) vastaparina sekä Piispansillan varren torneineen. Lähde: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy

10 s. 10 / 18 Tutkittuja vaihtoehtoja korttelin tontille 7 (06-12/2015): Kortteliluonnosvaihtoehto VE 1a Kolme tornia : asemapiirros ja lintuperpektiivi kaakosta. Kolme tornitaloa 10, 12 ja 16 kerrosta, matalat katutason väliosat liike- ja toimistotilaa. Rakennusoikeus noin k-m2.

11 s. 11 / 18 Kortteliluonnosvaihtoehto VE 1b Kolme tornia 2 : asemapiirros ja lintuperpektiivi kaakosta. Kolme tornitaloa 10, 12 ja 16 kerrosta, ilman liike- ja toimistotilaväliosia. Rakennusoikeus noin k-m2.

12 s. 12 / 18 Kortteliluonnosvaihtoehto VE 2 Kaksi tornia : asemapiirros ja lintuperpektiivi kaakosta. Kaksi tornitaloa 14 ja 16 kerrosta, ja nelikerroksiset matalat osat, ei liike- ja toimistotilaväliosia. Rakennusoikeus noin k-m2.

13 s. 13 / 18 Kortteliluonnosvaihtoehto VE 3 Yksi torni : asemapiirros ja lintuperpektiivi kaakosta. yksi tornitalo 17 kerrosta, ja nelikerroksiset sekä matalempi liike- ja toimistotilasiipi. Vaihtoehdossa torni muodostaa kolmen tornin ryhmän Piispansillan ja Kuitinmäentien risteykseen. Rakennusoikeus noin k-m2.

14 s. 14 / 18 KUVIA SUUNNITELMASTA: KORTTELI (VALAD) Otteet asemapiirrokseta ja rakeisuuskuvasta (ei mittakaavassa). Kortteli Kuitinmäentien varteen sijoittuvana ja nykyisiä kortteleita täydentävänä ja suojaavana eteläreunana. Lähde: Hakijan konsultti Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Lintuperspektiivi etelästä, Kuitinmäentien suunasta. Suunnitellun korttelin takana olevat rivitalokorttelit sekä kerrostalokortteleita. Lähde: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy

15 s. 15 / 18 Näkymät lännestä ja idästä. Korttelin julkisivua Kuitinmäentien suuntaan. Lähde: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Näkymä koillisesta Kuitinmäenraitin aukiolle, sekä katujulkisivua Kuitinmäentielle, vasemmalla suunniteltu kortteli, oikealla Prisma ja sen takana olevia kerrostalokortteleita. Lähde: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Näkymiä korttelipihalle, Koronakujaa pitkin lounaaseen ja Koronakadun suunnasta koilliseen. Lähde: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy

16 s. 16 / 18 Ote asemapiirroksesta (ei mittakaavassa), sekä pohjakaaviot kerroksittain: pihataso, peruskerros ja pysäköintitaso. Kuitinmäentien varteen sijoittuu muurimainen neljästä kuuteen kerrosta korkea rakennusketju, joka itäpäässä, Kuitinmäenraitin aukion laidalla nousee kahdeksankerrosta korkeaksi. Lähde: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy

17 s. 17 / 18 Korttelileikkaus Kuitinmäentien suuntaisesti (ei mittakaavassa). Rakennusmassat ja pysäköintikellari. Vasen kuva: Leikkaus läntisen korttelipihan poikki, poikittaissuuntaan Kuitinmäentiehen nähden. Kuvassa keskellä suunnitelman rakennus, vasemmalla olevaa rivitalokorttelia, oikealla Kuitinmäentie. Oikea kuva: Leikkaus korttelin itäpäästä, kuvassa keskellä Kuitinmäenraitin aukiota rajaava korkeampi massa (jonka takana raitin aukio), vasemalla olevaa rivitalokorttelia, oikealla Prisman länsipää (jonka oikealla puolen Kuitinmäentie). Leikkaus Prisman länsipään ja Kuitinmäenraitin suuntaisesti. Lähde: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy

18 s. 18 / 18 SUUNNITELMAT OSANA NYKYRAKENNETTA Kohteet rakeisuuskuvapohjalla (ei mittakaavassa) oikealla kortteli ja vasemmalla kortteli Ote rakeisuuskuvasta (ei mittakaavassa). Suunnittellut kohteet osana olevaa kaupunkirakennetta, rakennetun ympäristön rakeisuutta. Lähde: Hakijan konsultti Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy