Sisällys. Mikon Poikien lippukunnanjohtaja: Risto Lindberg Talvisillantie SOMERO Puh.(02)

Transkriptio

1 1/2004

2 Sisällys TÄHTISADETTA LEIRIN KUVIA 1-2 TARUS 3 MARJATAT 35 VUOTTA! 4 JOULUPUKKI PULASSA? 6 PERINTEINEN YRJÖNPÄIVÄN ILTANUOTIO 8 TOIMIHENKILÖT VUODELLE ETSI KAHDEKSAN EROAVAISUUTTA 11 KEVÄTPARAATI TURUSSA 12 TAIKAMATON TAIKAA 13 TÄHTISADETTA 14 PARTIOKOLON AIKATAULU 16 Toimituksen osoite: Tauno Kuisma Lepänsangantie Hirsjärvi Taitto: Tauno Tane Kuisma Internet: Sähköposti: tauno.kuisma@muovikuisma.fi Julkaisija: Mikkolehti on Mikon Poikien ja Marjattojen oma lippukuntalehti. Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy Somero Painos: Noin 300 kappaletta. Mikon Poikien lippukunnanjohtaja: Risto Lindberg Talvisillantie SOMERO Puh.(02) Marjattojen lippukunnanjohtaja: Mari Toivonen Puh

3 3 kunnan asukasluku yli kolminkertaistuu Taruksen ajaksi. Iso-Tarus-järven ympärille rakentuvasta telttakaupungista löytyvät kaikki palvelut jätehuollosta leiripalokuntaan ja leirisairaalaan. Suomen Partiolaisten viides kansainvälinen suurleiri kokoaa ensi kesänä tuhansia suomalaisia ja ulkomaalaisia partiolaisia Padasjoelle. Iso-Tarus -järven maisemiin saapuu leirivieraita eri puolilta maailmaa; kaukaisimmat Australiasta, Mosambikista ja Taiwanista. Leirin suojelijana toimii pääministeri Matti Vanhanen. Taruksen ohjelma painottuu retkeilyyn järvimaisemissa. Kangasmetsään nouseva jättisuuri telttaleiri huipentaa Suomen Partiolaisten kaksivuotisen teeman Matkalla metsään. Metsässä asumisen ja luonnossa selviytymisen lisäksi yhdeksän päivän leiri tarjoaa lapsille ja nuorille partioaate- ja kädentaito-ohjelmia. Suurleirin erityistunnelma on aistittavissa kaikkien leiriläisen kokoontuessa isoihin yhteisohjelmiin kuten avajaisiin, suurelle iltanuotiolle ja päättäjäisiin. Päijäthämäläisen Padasjoen Meidän Someron lippukunnista osallistujia on jo 35, mutta silti aiomme jakaa savun yhdessä Perttelin lippukunnan kanssa. Jos (johtaja) tunnet kiinnostusta lähteä vielä mukaan niin ilmoittele siitä meille: Anna Fjällström , Laura Heirola tai Antti Kuisma Leirille lähdössä Marjatoista ja Mikon Pojista: Sanna Torkkomäki, Tomi Jäbä Virolainen, Anna Fjälli Fjällström, Laura Heirola, Mari Toivonen, Annina Reponen, Pekko Malmsted, Noora Torkkomäki, Antti Kuisma, Mauno Brynski Kuisma, Liisa Serva Kuisma, Leena Kuisma, Noora Lindberg, Laura Lindberg, Mikko Lindberg, Nella-Mari Linberg, Risto Limppu Lindberg, Reetta Suomela, Laura Suomela, Rasmus Suomela, Kirsi Suomela, Kari Poppis Suomela, Markus Kuisma, Matias Kuisma, Kaisa Suutela-Kuisma, Tauno Tane Kuisma, Saara Pulkkinen, Noora Kalliola, Louhi Kuu-Karkku, Kimmo Tammi, Pietari Kyyrä, Aapeli Kyyrä, Juuso Maavirta, Olli Heinonen ja Sini Åberg

4 4 Marjatat 35 vuotta! Marjattojen juhlaleiri alkoi tuttuun tapaan kolon pihalta. Kosteasta säästä huolimatta kokoontuivat rohkeat Marjatat odottamaan bussia. Linja-auton saavuttua se vei Marjatat ensin Kohnamäelle, missä järjestetään usein Marjattatoimintaa. Siellä suoritimmme aamujumpan Lauran ohjauksella. Matka jatkui Svenssonin pihalle, Svenssonin ullakollahan on ollut Marjattojen kolo (kauan ennen minun aikaani). Pihalla testattiin meidän yhteistyökykymme. Tehtävänä oli ylittää miinakenttä laudankappaleiden avulla pienissä ryhmissä. Ja mistä me tarmokkaat Marjatat emme selviäisi. Kolmas kohde ennen varsinaista juhlapaikkaa oli vanhan seurakuntatalon piha. Siellä meille tarjoiltiin kuumaa mehua lämmikkeeksi, sillä aikaa kun saimme kuulla Marjattojen historiaa perustamisesta ja nimenannosta. Perille saavuttuamme söimme ja sitten alkoi päivän ohjelma. Pihalla meidät jaettiin sadeasujemme mukaan pienempiin joukkueisiin. Itse olin joukkueessa keltaiset ja siniset sadevaatteet. Lähdimme vastajoukkueen (punaiset sadevaatteet) kanssa maastokisan ensimmäiselle rastille rantaan. Joukkueet asettuivat jonoiksi viivalle. Tavoitteena oli hakea vuorotellen muovimukilla vettä rannasta, kuljettaa se, läikyttämättä paljoa, takaisin jonon luokse ja kaataa vesi muovipulloon. Jokainen kävi rannassa vuorotellen, kunnes pullo oli täynnä. Seuraava rasti oli varmasti kisan vaativin, vaikkakin monille varmasti tuttu: ensin pyöritään otsa kiinni kepin päässä, kepin toinen pää maassa, ainakin viisi kierrosta (ripeästi). Sitten tartutaan kumisaapaaseen ja yritetään heittää se mahdollisimman kauas. Vaikkei saapas lentäisikään kovin kauas (tai edes oikeaan suuntaan), oli tämä varmasti kisan hauskin laji. Kun sitten kaikki olivat suoriutuneet tehtävästä ja pisteet annettu, oli kolmannen rastin vuoro. Tällä rastilla

5 5 Serva sai SP:n pronssisen ansiomitallin. nopeudesta oli taas hyötyä. Joukkueet jaettiin pareihin. parien piti vuorotellen kiertää puu kolmijalkaisena (vierekkäiset jalat yhteen sidottuna). Se joukkue, jonka kaikki jäsenet olivat kiertäneet puun nopeammin, oli voittaja. Viimeisellä rastilla joukkueet seisoivat lankuilla vastakkain. Kilpailun tuomari ilmoittijonkun järjestyksen, johon joukkueiden piti mennä puhumatta toisilleen. nopeus ja tarkkuus ratkaisi voittajan. Muutaman järjestyksen jälkeen koko kisa päättyi ja tulos ilmoitettiin, mutta tulos (jota en muista) ei ollut tärkeä vaan täysillä yrittäminen ja hauskanpito. Kisan jälkeen kisaajat etsivät itselleen kolme keppiä ja menivät sisälle askartelemaan. Ensin askarreltiin leirimerkki. Se tehtiin huovuttamalla huovutusneulalla. Piparkakkumuottiin (tähti) tungettiin villaa ja alettiin pistellä sen läpi neulalla. Kumma kyllä villa alkoi huopua ja tähti muodostua. Kun se oli miltei valmis tehtiin siihen vielä toisella villalla kirjain M ja numerot 35. Metsästä haetuista kepeistä ja pilttipurkista tehtiin kätevä kynttilälyhty. Askartelusta siirryimme onnenpyörä -leikkiin, jota Nella piti ulkokatoksessa. Joukkueet pyöräyttivät onnenpyörää vuorotellen. Jos nuoli pysähtyi lauleikki kohtaan, saimme oppia uusia ja vanhoja leikkejä. Kun nuoli taas pysähtyi kohtaan munitus, pelattiin munitusta. Jos pelaaja sai munitettua jonkun, sai tämän joukkue uuden vuoron. Kolmas vaihtoehto pyörällä oli historiatietokilpailu. Tämän sattuessa joukkueen piti hakea 3 kysymystä metsästä, jonne niitä oli ripustettu. Oikeista vastauksista sai palkinnoksi karkkia. Kun olimme onnenpyörän jälkeen siirtymässä sisälle, kuulimme tutut rummut ja kirmasimme innostuneena pihalle ja asetuimme riviin. Sieltähän ne Mikon Pojat marssivat komeasti meitä päivänsankareita onnittelemaan. He asettuivat polvilleen meidän eteemme ja onnittelivat meitä, koska olemme kauniita, pehmeitä, iloisia ja paljon paljon muuta. Sitten Limppu antoi luvan ruusurynnäkköön ja meidät kaikki kukitettiin. Sen jälkeen sullouduimme pirttiin juhlistamaan täytekakulla ja puheilla. Kesän rippikoululaiset (Petra ja Leena) saivat kompassit. Pirtissä esiintyi näytelmäryhmä, joka esitti iloisen, surullisen, dramaattisen, nopean ja hitaan näytelmän. Illan ohjelmaan kuului myös laulukilpailu, johon osallistui Mipon ja Marjattojen joukkueet. Ensin Marjatat näyttivät voittavan liiankin helposti mutta sitten Mipo vähän petrasi, mutta ei siitä päästä mihinkään; Marjatat ovat voittamattomia! Iloinen surmattu Elina. Lopuksi vielä kävelimme kynttiläpolkua pitkin pihalle, josta suuren sisaruspiirin jälkeen kaikki lähtivät onnellisina kotia kohti. Taas oli vietetty mukava ilta rakkaitten partiokavereitten seurassa ja eikun kotiin odottamaan uusia partiokokemuksia ja -hetkiä. TÄÄLTÄ TULEE MARJATAT HEMAISEVAT ROHKEAT, PUHTIA JA TARMOKKUUTTA, SE EI OLE MEILLE UUTTA! Marjattaterveisin Porista Siiri

6 6 Joulupukki pulassa? Tällä kertaa ei ollut joulupukki hukassa, eikä tonttujakaan. Nyt oli paikka hukassa. Päivää ennen johtajiston joulujuhlaa eli 20. joulukuuta, sain sähköpostiviestin, että joulujuhlan paikka oli vaihtunut ja alkamisaika oli palannut takaisin alkuperäiseksi. Mikä oli ehtinyt vaihtua edellisen viestin mukaan. Asiassa tuntui olevan niin paljon sähläystä, että se tuntui melkein partiojäynältä. Mitähän on tulossa. Asiassa ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollut mitään ihmeellistä. Marjatat olivat sopineet Esakallion juhlien pitopaikaksi. Suunnistajat eivät olleet kuitenkaan osanneet suunnistaa ajoissa pois paikalta, tai jotain senkaltaista. Juhlat alkoivat kulkueena Kolon pihalta ja jatkuivat jonnekin. Itse oikaisin ohjelmassa ensimmäiset mutkat. Kahden minipartiolaisen kanssa taapertaminen Kololta paloasemalle lumituiskussa ei olisi tuntunut mitenkään juhlalliselta. Illan aikataulukin olisi voinut venähtää, jos meitä olisi viitsitty odottaa. Nähtiin sentään komea kulkue lyhtyineen joka tuiskusta välittämättä taapersi urheasti kohti määränpäätä. Tämäkään ei urhoolliselle johtajistolle riittänyt vaan tekivät vielä lisälenkin. Ei kiitos meille. Paloautot kiinnostivat enemmän. Niissä olikin tutkimista. Oli säiliöautoa, nosturiautoa ja muuta. Veneen todettiin olevan näillä keleillä hieman turha. Autot taisivat tuntua liiankin jännittäviltä sillä sisälle autoihin ei uskallettu mennä. Yllättävää, sillä tähän asti on taisteltu kuka pääsee kuorma-auton kyytiin ja ettei velipoika vaan pääse pidemmäksi aikaa. Kun koko ryhmä oli kasassa paikalla juotiin glögit. Seuraavaksi määriteltiin saunat ja pukuhuoneet, tai ainakin yritettiin. Miespuolisille määriteltiin pieni ja vielä kylmähkö sauna. Onneksi pakolliseksi varusteeksi oli ilmoitettu uima-asu, joidenkan turvin kolkuttelimme naisten saunaan. Josko mekin pää- Tanssahtelua paloaseman käytävällä.

7 7 Illan ohjelmaa ja tunnelmaa ei voinut luonnehtia riehakkaksi. sisimme lämpöön. Onneksi Marjatat säälivät meitä ja päästivät meidät sisään. Saunanraikkaat juhliat siirtyivät yläkertaan puurolle. Sitä oli riittävästi ja se oli hyvää. Söimme Markuksen ja Matiaksen kanssa sitä useita lautasellisia. Juhlaan sisältyi muitakin perinteisiä osioita kuten, lahjojen jako ja muu palkitseminen. Kaulahuivit saatiin sopivasti viimevuonna saadun pipon seuralaiseksi. Näin saatiin tämän vuoden johtajiston joulujuhlat juhlittua ja yksi uusi saunatuttavuus katsastettua. Monessakohan erilaisessa saunassa sitä vielä ehtii vuosien varrella käydä. Aika monessa on Somerollakin tultu käytyä. Esakallion uusi sauna on ainakin vielä testaamati. Tane Tarkkaa askartelua. Iskä lopeta jo kuvaaminen.

8 8 Perinteinen Yrjönpäivän iltanuotio Perjantaina klo 18 kolon pihalla Ohjelmassa: - sudenpentujen lupauksenannot (huom lupauksenantajat paikalle klo ) - luokkamerkkien jakoa - Cova Colauksen palkintojen jako - partiomaista ohjelmaa - partiomaista purtavaa - info-pisteet kesän leireistä TERVETULOA KAIKKI PARTIOLAISET PERHEINEEN! TULE MUKAAN Lippukuntien kevätkokous klo 16 kololla (14 täyttäneille) Vartiolaisten partiotaitokisa Cova Colaus Sudarien partiotaitokisa Kiva Kilaus Vartion tehtävänä on katkaista naru tulella...

9 9 Karhunpennut kirjoittivat Runebergin päivän kunniaksi runoja... Ruuneperin päivä! Olipa kerran tyttö jonka nimi oli Tytti ja poika jonka nimi oli Olli ja ne olivat kavereita! Heini Palmu Olipa kerran pieni Lyyli ja se oli aivan tyyni siitä tehtiin tuuli Paula Olipa kerran pieni koira jonka nimi oli Tassu ja hän kävi joka päivä ulkoilemassa ja sen jälkeen hän sai aina makupalan :) Heidi Anttila Ruuneperi tullut on mikä mahtaa olla tuo? Pian tulee kesä, ja linnulle pesä, pian loppuu kesä. Ja lähtee linnun pesä Oli hetki kuin retki partiolaisten kanssa tehtiin. Teltta valmihiksi laitettihin ja makkarat valmihiksi paistettiin. Mari Toivonen Mira N. Partiossa hauska käydä on joukko siellä on verraton Mira H. Rölli Pölli pikku hölli. Istui puussa tutti suussa. Roosa Laaksonen Oli kerran Liisi. Siitä tuli biisi. Sit se söi riisin josta muuttu pariisi Pihla Soini Olipa kerran pieni kisu. Sen nimi oli Misu. Misulla oli pieni panta, ja myöskin pitkä häntä. Kesällä se partioleirille tahtoi, vaan minkäs se isäntä sille mahtoi. Siellä misu ui ja onki, ja matoja maasta tonki. Mirkka Frankberg Pete pieni pikku kili, oli aikamoinen hulivili, puski possun pyörryksiin, juoksi sitten naapuriin. Henna Seppänen Kaksi poikaa tallustaa Mikon Poikia, kaksi tyttöä tallustaa Marjatoita. Partioon matka vie, parhaaseen paikkaan Mandy Jonkon konkon koira metsään meni kipin kapin takas tuli. Minä sinä hän me te he kuka teki sen minä tein sen. Nemminkäinen kemminkäinen istui kuussa leminki suussa. Ida

10 10 Toimihenkilöt vuodelle MARJATAT 2004 MIKON POJAT Mari Toivonen lippukunnan Risto Lindberg johtaja Annina Reponen apulaisjohtaja Antti Kuisma Tarus-vastaava Essi Tuominen sihteeri Leena Sorvari Jenni Stenman rahastonhoitaja Jenni Stenman Anna Fjälström Sampo = Markus Jalava Tarus-vastaava vartio-osaston johtaja Laura Heirola Petri Kivinen Tarus-vastaava Tammileiri vastaava Essi Torkkomäki jäsenrekisterin Essi Torkkomäki hoitaja Ella Torkkomäki hallituksen jäsen Antti Riepponen Anne Nikander hallituksen jäsen Mauno Kuisma Sisut, kalusto = hallitus Mikko-lehti Jussi Härme Tauno Kuisma seurakunnan edustaja Kolon renki Kolon piika Pikkupiiat Pikkurengit Kalustonhoitajat: Henri Uutela Leena Kuisma Minna Nummilahti ja Johanna Reponen Joni Kostiander, Antti Tuominen, Mikael Jalava Mauno Kuisma, Pekko Malmstedt, Markus Jalava Laura Heirola, Mari Oksanen, Milla Uusitupa ja Tanja Pukkila

11 11 Etsi kahdeksan eroavaisuutta

12 12 Tule mukaan KEVÄTPARAATI TURUSSA 9.5. Keväinen partioparaati lähestyy tuota pikaa ja mekin olemme sinne taas menossa. Paraati on siis 9.5. Turussa ja sinne lähdetään partiokololta klo 11 kahdella bussilla. Paluu on noin kello 17. Vanhempia voi lähteä mukaan, jos bussissa on tilaa. Bussimatkan hinta vanhemmilta on 5e/hlö, mikä kerätään bussissa. Partiolaiset pääsevät ilmaiseksi. Paraatiasu: Sudenpennut: partiohuivi, sininen college, siniset housut/ hame, väiski-lakki (Salon Partiovaruste myy) ja hyvät kengät kävellä. Laumanjohtajalta voi kysyä lisää neuvoa. Muut: partiohuivi, partiopaita (tai muu sininen paita), tummansiniset housut/hame, baretti, jos on, ja hyvät kävelykengät. Toinen bussi jää Caribiaan uimaan - alle 14-vuotiailla täytyy olla huoltaja viittä partiolaista kohti - hinnat 8-13 v. 8e ja yli 14 v. 13e - VARTION- JA LAUMANJOHTAJAT ILMAISEKSI!! - Caribiasssa on Hesburger, jos haluaa sieltä jotain ostaa - paluu Somerolle n. klo Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä huhtikuun loppuun mennessä allekirjoittaneille. (Pelkkään paraatiin ei tarvitse ilmoittautua.) Terveisin lippukunnanjohtajat Limppu Mari Laskiaisena olimme jälleen myymässä lettuja yhteisvastuutempauksessa Havuharjulla. Paikka oli mainio ja sää suosi laskijoita, joten väkeä oli runsain mitoin liikkeessä. Jonoa riitti niin kauan kuin lettuja vain paistettiin. Jono meinasi kasvaa entisestään kun kaasuletku vioittui ja kaksi pannua jäi ilman tulta. Pienen tuumailun jälkeen rupsesimme paistamaan lettuja myös nuotiolla. Kiitos Limpulle kun huolehti järjestelyistä.

13 Tule mukaan Taikamaton taikaa 13 Jälleen kerran on edessä se vuosi, jolloin sudenpennuillakin on mahdollisuus päästä suurleirille. Ensi kesäkuun päivänä järjestetään nimittäin Varsinais Suomen Partiopiirin perinteinen, jo kolmattatoista kertaa järjestettävä Tammileiri. Tammileiri järjestetään perinteisesti aina kolmen vuoden välein, jotta jokaisella sudenpennulla olisi mahdollisuus osallistua sinne yhden kerran sudenpentuaikanaan. Edelliselle Tammileirille, vuoden 2001 Britannikalle, osallistui 2700 partiolaista, Taikamatolle odotetaan noin 2300 osallistujaa. Leiripaikka sijaitsee Sauvossa, Ahtelassa, Turun kaupungin omistamalla leirialueella. Suuren kokonsa vuoksi leirivaltakunta on jaettu kuuteen palatsiin, eli alaleiriin, joissa leiriläiset asuvat lippukunnittain omien johtajiensa kanssa. Taikamatto on samalla sudenpentujen osalta huipennus partiolaisten kolmevuotiseen matkalla metsään teemaan. Odotettavissa on kolme yötä ja neljä päivää telttaelämää ja uusien asioiden oppimista yhdessä partiokavereiden kanssa. Taikamatolla lennetään kohti Tuhannen ja yhden yön tarinoiden hohdokasta maailmaa. Viisaiden velhojen ja taikureiden ohjaamina sudenpennut lentävät joka päivä erilaisiin seikkailuihin. Simpura Suuren satamassa on luvassa merimieselämää ja meripartiotaitoja. Muihin ohjelmiin kuuluu kädentaitoja sekä erätaitoja, todentuntuinen kehitysyhteistyöhanke, pentueiden väliset sudenpentukisat sekä aitoa itämaista basaaritunnelmaa. Iltaisin kokoonnutaan yhteiselle iltanuotiolle. Se, mitä näissä seikkailuissa tapahtuukaan, jää nähtäväksi leirillä. Ja vaikka ohjelmaa onkin paljon, jää leirillä tietenkin aikaa myös muun muassa uintiin sekä omiin leikkeihin. Leiri huipentuu sunnuntain vierailupäivään, jolloin leiriläisten vanhemmat pääsevät tutustumaan leiriin ja myös sen ohjelmatarjontaan. Lisätietoja Taikamatosta saa internetistä, osoitteesta: tai Pedrolta, gsm:

14 14 Tähtisadetta Parempi sukka jalassa kuin puun oksalla Vuoden odotetuin talvileiri alkoi perjantai-illalla 27.helmikuuta kololta klo 18. Vanhempien kyyditysavulla selvisimme Kemiöön, mökkiin nimeltä Honkaranta. Paikka oli odotettua varustellumpi, vaikka käytössämme oli vain rantasaunamökki. Iltaan kuului muutama tunti lumenluontia, telttojen pystytys ja vaativa letunpaisto. Saimme myös selville, kuka oli kotoisin Saturnuksesta, kuka Marsista ja kuka Jupiterista. Kipinävuorot jaettuamme alkoi viileä yö Lauantai olikin odotettu päivä. Kymmeneltä lähdimme Meri-Teijolle laskettelemaan. Suuren hissilippu-suksivuokraus väärinkäsityksen jälkeen Kätevä hyvinvarustettu ulkokeittiö. Tästä on tietysti tulossa kuuraketti.

15 15 Sauna meren rannalla toimi päärakennuksena. pääsimme syömään nakkeja ja ranskalaisia. Ja sitten mäkeen. Osa laski pulkalla ja jotkut tai joku (lue allekirjoittanut) ei tehnyt mitään. Loput sitten menivät rinteessä minunkin edestä. Takaisin leiripaikalla. Yleisen korjaus ja huoltohässäkän jälkeen sai lähes vapaasti valita saunan, leirimerkin ja iltaohjelmasuunnittelun väliltä. Saunojia (ainakin naissukupuolen osilta) oli valitettavan vähän. Leirimerkkejä näytti tulevan ja näytti hyvältä. Eikä iltaohjelman suunnittelukaan vähiin ollut jäänyt. Varmasti mainittavin viihdelauantain Pulkalla lasku ei ole mitään vakavaa hommaa. ohjelmistosta oli Kuutamolla. Sutjakkaat hajatelmat täydensivät kuin maito mukia Krissen, Idols Hannan ja Räikkösen Kimin mainiota esitystä. Parempi Tuisku telkkarissa kuin kainalossa (tai teltassa, kuten Limppu partiomaiseksi muokkasi). Myös pizza maistui ja kakku oli hyvää. Kaikki olivat hyvin väsyneitä hävettävän aikaisin, johtui kai riemukkaasta mäenlaskusta, ja jo kymmeneltä mentiin telttoihin. Hyvää yötä Ja huomenta! Viimeinen päivä Kemiössä käynnistyy puurolla ja leirikisoilla. Leirikisoissa tiukat rastit sisälsivät langan katkaisemista nuotiolla 297mm korkeudessa, veden kiehauttamista maitopurkissa (mikä koettiin vaikeimmaksi), kuuraketin rakentelua, tähtien tunnistamista ja ruokaa, tottakai. Marsilaisten voittaessa leirikisat, saatiin leiri mukavasti päätökseen. Ella Ä. Tälläkertaa ei saatu keitettyä vettä maitopurkissa. Mari enkelintekijä.

16 Partiokolon aikataulu SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI TURBOT Pike, Keke, Sanna ja Merja Iso puoli TORNADOT Juho, Ville, Karri KARHUN- PENNUT Ella & Liisa TOHELOT Antti, Miksu, Riku NALLEKARHUT Minna & Johanna Iso puoli SALAMAT Joni, Mikko, Reijo MENNINKÄISET Brynski & Serva Iso puoli PALOKÄRJET & ILVEKSET Pedro & Arto Ja Johku & Jopsu Iso puoli LIITO-ORAVAT Merja & Ella GLEOPATRAT Milla & Tanja Pikku puoli E & T Saara, Leena & Petra Iso puoli TIIKERIT Niina, Noora & Outi Pikku puoli KOTKAT Heljä & Kaisa Iso Puoli