JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sivu 45 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Aika klo 17:00-19:22 Paikka Muuntamontie 5, kokoushuone Ampeeri Käsitellyt asiat Sivu 45 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 46 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 47 Joensuun alueellisen jätelautakunnan osavuosikatsaus Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätetaksa alkaen 6 49 Selvitystyön aloittaminen pakkausjätteiden kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä Vastaaminen jätelautakunnalle osoitettuihin kirjeisiin Mehiläinen Oy:n hakemus poikkeamiseen velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon Viranhaltijapäätökset Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätökset Merkintöjä 22

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Läsnä Kolehmainen Pekka puheenjohtaja Reijonen Iiro varapuheenjohtaja Ronkainen Antti jäsen Romppanen Heli jäsen Arponen Teemu jäsen Piiparinen Kirsi jäsen Piippo Eila jäsen Mainonen Jenni jäsen Kettunen Anna jätehuoltosuunnittelija Salminen Tiina pöytäkirjanpitäjä Poissa Nylund Pertti jäsen Allekirjoitukset Pekka Kolehmainen puheenjohtaja Tiina Salminen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Antti Ronkainen pöytäkirjan tarkastaja Kirsi Piiparinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä lupa- ja viranomaistoiminnoissa, Muuntamontie 5, Pöytäkirjanpitäjä Tiina Salminen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus JATELK Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta JATELK Joensuun alueellinen jätelautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi jäsenet Antti Ronkainen ja Kirsi Piiparinen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Joensuun alueellisen jätelautakunnan osavuosikatsaus / /2016 JATELK Liitteenä oleva lautakunnan osavuosikatsaus sisältää lautakunnan talouden ja tilauk sen toteutumatiedot ja tulosennusteen sekä selvityksen talousarviossa asetet tu jen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää merkitä lautakunnan osavuosikatsauksen ajalta tiedokseen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin tiedoksi, että jätelautakunnan jäsen Heli Romppanen saapui 47:n käsit te lyn aikana. Liitteet 1 Joensuun alueellisen jätelautakunnan osavuosikatsaus

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätetaksa alkaen 8305/ /2016 JATELK Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jä temak sua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jäte huol lon kustannukset muodostuvat mm. jätteen kuljetus- ja kä sit te ly pal ve luista, jätehuoltoon liittyvän infrastruktuurin (mm. jätteenkäsittelypaikat, jä te asemat, aluekeräyspisteet) rakentamisesta ja ylläpidosta, vaarallisen jätteen vastaan otos ta ja käsittelystä, jäteneuvonnasta, jätteen loppukäsittelypaikan tai -laitok sen käytöstä poistamiseen ja jälkihoitoon varautumisesta sekä jä te huol lon jär jes tä mi sen viranomaistehtävien hoidosta. Jätemaksuilla tulee varautua myös pit kän aikavälin investointeihin, joita kunnan lakisääteisen jä te huol to vel vol li suuden hoitamiseksi tarvitaan. Jätetaksan mukaisten jätemaksujen kertymällä on katettava kunnallisen jä tehuol to yh tiön kus tan nuk set kunnan vastuulle säädetyn yhdyskuntajätehuollon hoi ta mi ses ta se kä jätelautakunnan toiminnan kustannukset. Jätemaksun on vas tat ta va kunnan tar joa maa palvelutasoa ja maksuilla on mahdollisuuksien mukaan kannustettava jät teen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etu sija jär jes tyk sen mu kai seen jätehuoltoon. Maksuissa tulee pyrkiä ai heut ta mis pe riaat teen to teut ta mi seen. Osa jätemaksusta voidaan kerätä erillisenä pe rus maksu na. Perusmaksulla voi daan kattaa jäteneuvonnasta, asia kas re kis te ris tä ja muis ta hallinnollisista teh tä vis tä, jätehuoltoviranomaisen tehtävistä sekä vaa ralli sen jätteen ja muun jät teen alueellisten vastaanottopaikkojen pe rus ta mi ses ta ja ylläpidosta kunnalle ai heu tu vat kustannukset. Jätelain 79 :n mukaan jätemaksun perusteita ovat mm. jätteen laji, laatu, mää rä ja noutokerrat. Perusteena jätemaksulle sekä erilliselle perusmaksulle voi olla myös esimerkiksi kiinteistön käyttötarkoitus, kiinteistöllä asuvien henkilöiden luku mää rä tai muu vastaava peruste. Lain mukaan jätemaksun perusteista mää rätään tarkemmin kunnan hyväksymässä jätetaksassa. Joensuun alueellisen jä telau ta kun nan yhteistoimintasopimuksen ja jätelautakunnan johtosäännön mukaan jätelautakunta hyväksyy toimialueella noudatettavan jätetaksan. Taksa on val mis tel tu jätelautakunnan toimesta Puhas Oy:n toimittamien tietojen poh jalta. Jätemaksun muodostumisperusteet lyhyesti Jätetaksan rakenteen ja maksuperusteiden ehdotetaan säilyvän samanlaisina voi mas sa ole vaan taksaan verrattuna. Jätemaksu koostuisi myös alkaen vuo sit tai ses ta perusmaksusta sekä jätteenkuljetuksen maksusta (joko jäteastian tyh jen nys mak sut tai poltettavan jätteen aluekeräyspisteen käyttömaksu). Perusmaksu muodostuu perusosasta ja jätelautakuntaosasta sekä Kontiolahden ja Liperin kuntien kohdalla kuntaosasta. Perusosalla katetaan jätehuoltoyhtiö Pu has Oy:n tuottamista käyttöhetkellä maksuttomista tai subventoiduista palve luis ta sekä jätehuollon kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Näitä pal velui ta ovat mm. vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely, jäteneuvonta, jä tease mien ylläpito, asiakasrekisterin ylläpito sekä Puhas Oy:n ylläpitämät eko pisteet, jotka täydentävät pakkausjätteiden tuottajayhteisöjen Rin ki-eko pis te ver-

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta kos toa. Jätelautakuntaosalla katetaan alueellisen jätelautakunnan toiminnan kus tan nuk set. Kuntaosalla voidaan kattaa vain niitä kuluja, joita kunnalle ai heutuu jätelain 32 :n mukaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella tuo te tuis ta palveluista, jotka ovat tasapuolisesti kuntalaisten käytettävissä ja joita kunnallinen jätehuoltoyhtiö ei kunnan ja yhtiön välisen sopimuksen mu kaan jär jes tä (esim. risujen vastaanotto). Perusmaksun perusosa ja lau ta kun ta osa ovat kaikissa kunnissa yhtä suuret, mutta kuntaosan suuruus vaihtelee kun nittain. Kuntaosa sisältyy vain niiden kuntien perusmaksuihin, jotka ovat esit tä neet si tä tarvitsevansa kunnan itsensä tuottamien jätepalveluiden jär jes tä mi seen. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen maksu muodostuu joko jäteastioiden tyh jen nyk sis tä jätelajin, astiakoon ja tyhjennyskertojen perusteella (kiin teis töittäi nen jätteenkuljetus) tai poltettavan jätteen aluekeräyspisteen käyt tö mak susta, joka on määritetty vuosimaksuksi. Astiakohtaiset tyhjennysmaksut vaihtelevat kuntien välillä. Tämä johtuu siitä, et tä jätteenkuljetus on kilpailutettu kunnittain ja kuljetusmaksu on eri kunnissa eri suuruinen. Jätteenkäsittelymaksu on sama kaikkien toimialueen kuntien osalta. Lisämaksuja voidaan laskuttaa poikkeavien tyhjennysolosuhteiden pe rus teella. Sekajätteen aluekeräyspisteen käyttömaksut on jaettu taksaehdotuksessa neljään maksuluokkaan nykyisen kolmen maksutason sijaan: 1) vakinainen asunto, yh den henkilön talous, 2) vakinainen asunto, kahden henkilön talous (uusi), 3) va ki nai nen asunto, kolmen tai useamman henkilön talous, ja 4) vapaa-ajan asunto tai tyhjillään oleva asunto. Aluekeräysmaksut ovat yhtä suuret kaikissa kunnissa. Osa aluekeräysverkoston kus tan nuk sis ta katetaan perusmaksu- ja jäteastioiden tyhjennysmaksutuloilla. Näin osa aluekeräysjärjestelmän yleisistä ylläpitokuluista sekä järjestelmän luvat to mas ta käytöstä aiheutuvista kuluista jaetaan kaikkien kuntalaisten mak suihin, eivätkä nämä kustannukset kohdennu yksistään asianmukaisesti alue keräys pis teen käyttömaksunsa maksaville kuntalaisille. Muutokset taksaehdotuksessa nykyiseen jätetaksaan verraten Maksutasoon tai maksujen määräytymisperusteisiin ei esitetä merkittäviä muutok sia. Jätelautakunnan toimialueella sekalaisen yhdyskuntajätteen käsittelytapa muut tuu vuoden 2017 alussa kaatopaikkasijoituksesta jätteen polttamiseen uudes sa Riikinvoima Oy:n jätteenpolttolaitoksessa. Puhas Oy:n toimialueella mm. ko ti ta louk sis ta ke rät tä väs tä, mahdollisuuksien mukaan syntypaikkalajitellusta, se ka lai ses ta yh dys kun ta jät tees tä käytetään tutun sekajäte-nimityksen sijaan jat kos sa nimeä pol tet ta va jäte. Tätä nimitystä käytetään siten myös tak sa luonnok ses sa. Poltettavan jätteen käsittelykustannus nousee 3 %:lla nykyisestä seka jät teen käsittelymaksusta ja on 104,66 /t (alv 0 %). Bio jä tet tä lukuun ot tamat ta myös muiden jätekeskuksessa vastaanotettavien jä te la jien vas taan ot tohin taan ehdotetaan 3 %:n korotusta. Kotitalouksien jä te kes kuk seen ja jä te asemil le tuomien ns. pienkuormien maksut pysyvät kuitenkin pää osin ennallaan. Kaa to pai kal le sijoitettavien jätelajien (esim. osa rakennusjätteestä) osalta jätteen kä sit te ly mak sut sisältävät jä te ve roa 70 /t.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Poltettavan jätteen astioiden tyhjennysmaksut nousevat astiakoosta riippuen 1 2 %, perustuen jätteen käsittelymaksun nousuun. Esimerkiksi l astian tyhjennysmaksu nousee 2 % eli 25 senttiä/tyhjennys (alv 24 %) l astian tyhjennysmaksu nousee 8-9 senttiä/tyhjennys (alv 24 %) - 3 m3 syväkeräyssäiliön tyhjennysmaksu nousee 1 % eli 1,03 euroa/tyhjennys (alv 24 %). Biojäteastian tyhjennysmaksuihin ei tule muutoksia. Laskutuskäytäntöä täsmen ne tään siltä osin, että jos biojäteastia joudutaan tyhjentämään poltettavan jät teen jätekuormaan sen vuoksi, että astiaan on biojätteen sekaan laitettu poltet ta vaa jätettä, laskutetaan tyhjennyksestä normaali biojäteastian tyh jen nysmak su. Näin tyhjennysmaksu ei epäsuorasti luo kannustinta jo erilleen la ji tel tujen jätelajien sekoittamiseen keskenään. Kerran vuodessa laskutettava perusmaksu laskee ehdotuksen mukaan hieman. Ilo mant sis sa, Joensuussa ja Polvijärvellä vakinaisen asunnon perusmaksu laskee 23 ja vapaa-ajan asunnon maksu 12 senttiä. Kontiolahdella ja Liperissä, joissa mak suun sisältyy myös kuntaosaa, maksu pienenee hieman enemmän. Jä tehuol to vi ran omai sen toimintakulut nousevat eurosta eu roon lauta kun nan hyväksymän talousarvioesityksen mukaan. Vuoteen 2016 asti on viran omais toi min nan kustannusten kattamiseen käy tet ty osittain edellisvuosien yli jää mää, mutta vuonna 2017 varaudutaan kaik ki toimintakulut kattamaan perus mak sun jätelautakuntaosassa kerättävällä tu lol la. Vaikka jä te lau ta kun nan toi min ta ku lu jen nousu vaikuttaa perusmaksua korottavasti, ko ko nai suu des sa mak su pienenee, koska perusmaksua laskutetaan aiempaa useam mil ta, eikä Puhas Oy:n perusmaksutuloin rahoittamien palveluiden kus tan nus ten arvioida kasva van. Perusmaksu sisältää edellisvuoden tapaan pol tet ta van jätteen alue keräyk sen kustannusosan, koska lautakunta on linjannut, että osa järjestelmän yllä pi to ku luis ta ja luvattomasta käytöstä aiheutuvista kus tan nuk sis ta jaetaan kaik kien kuntalaisten maksuihin. Myös Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n eko pis te ver kos toa täydentävän kunnan keräysverkoston ylläpitoon on va raudut tu, koska täydentävän keräysverkoston tarpeen ja mahdollisen supistamisen tar kas te lu on viivästynyt. Poltettavan jätteen aluekeräysmaksu ehdotetaan porrastettavan neljään eri mak su luok kaan nykyisen kolmen maksuryhmän sijaan. Yhden henkilön ja uu tena maksuluokkana ehdotettavan kahden henkilön talouksien maksutaso laskee %:lla. Jotta pienten talouksien maksutasoa voitaisiin laskea, on tulojen vähe ne mi nen katettava jotakin muuta maksua nostamalla. Tämän vuoksi kol men tai useamman henkilön talouden maksu nousee 7 %:lla. Va paa-ajan asun non alue ke räys mak su säilyy ennallaan. Verkoston ko ko nais kus tan nus ten ar vioi daan nou se van maltillisesti eritoten jätteen käsittelykulujen vuok si, mutta jä te huol lon liit ty mis seu ran ta on osittain johtanut palvelusta mak sa van asia kas kun nan määrän kasvuun. Taksaan ehdotetaan sisällytettäväksi periaate, joka kohtuullistaa alue ke räysmak sun laskutusta tilanteessa, jossa samassa pihapiirissä, samalla kiinteistöllä, sa man omistajan omassa käytössä on rakennusluokitukseltaan usea asuin ra kennus. Periaatteen mukaisesti asuntokohtainen maksu voidaan tällöin periä vain yh des tä asunnosta. Uudistusta ehdotetaan, koska rakennuksen käyt tö tar koi tukseen perustuvan ja asuntokohtaisen laskutuksen on havaittu johtavan osin koh-

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta tuut to miin jätehuoltokustannuksiin kiinteistön haltijalle. Toisaalta se on voinut kus tan nus ten välttämiseksi johtaa kiin teis tö koh tai sen jäteastian käyt töön alueilla, joilla se ei ole käytännössä jär ke vää. Pe rus tei na uudistukselle on osin kuntien vä lil lä ja eri rakennusajankohtina vaih del leet käytännöt ra ken nus re kis te rin merkin nöis sä; eroa on voinut olla kun tien vä lil lä myös rakennuspaikan ra ken nus oikeu den määrittelyssä. Käytännössä kiin teis tö on usein jäänyt tai al ku aan kin ollut yh den talouden käytössä. Kun vi ran omai nen voi määrätä maksut tarvittaessa kiin teis tön omistajalta pyy det tä vän ra ken nus ten käyttöä kos ke van selvityksen saa tu aan taksan perusteella, vä he nee maksun koh tuul lis ta mis ha ke mus ten käsit te ly ja tilanteisiin liittyvän oh jeis tuk sen tarve. Uusi periaate ei muu ta pe rusmak su jen laskutuskäytäntöä, vaan pe rus mak sut laskutetaan jat kos sa kin asun tojen lukumäärän mukaisesti. Ehdotettu periaate rajaa sen soveltamisen ulkopuolelle kiinteistöt, joilla si jait see vuok ra- tai yrityskäyttöön tarkoitettuja vapaa-ajan asuntoja. Periaatetta ei myös kään sovelleta esimerkiksi tilanteessa, jossa eri omistajien/haltijoiden vapaa-ajan asunnot sijaitsevat lähekkäin samalla kiinteistöllä, esimerkiksi si sa rusten erilliset vapaa-ajan asunnot on rakennettu perintönä tai lahjana saa dul le kiin teis töl le. Myöskään silloin, jos laajan kiinteistön eri osissa on eri ra ken nus paikoil la esimerkiksi vakinainen asuintalo ja erillinen vapaa-ajan asunto, ei alue keräys mak sua toisen asunnon osalta jätetä perimättä. Kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden (TSV) maksuihin esi tetään jätteiden vastaanottomaksujen osalta 3 %:n korotusta, lukuun ottamatta bio jä tet tä. TSV-maksuissa korotus koskee myös jätekeskuksessa ja jä te ase mil la vas taan otet ta via pienkuormia sekä TSV-palveluna tehtäviä jä te as tioi den tyh jennys mak su ja. Niissä korotuksen prosenttiosuus on pienempi, koska ko ro tus on teh ty jätteen käsittelymaksun osuuteen eikä koko tyhjennysmaksuun. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää asettaa liitteiden mukaisen jätetaksaehdotuksen jul kises ti nähtäville väliseksi ajaksi ja varata asianosaisille mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta hallintolain 41 :n mukaisesti mennessä. Taksaehdotus pidetään nähtävänä jätelautakunnan internetsivuilla ja Ilo mantsin, Kon tio lah den, Liperin ja Polvijärven kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä Joen suun kaupungin lupa- ja viranomaistoimintojen ilmoitustaululla (Muun tamon tie 5, Joensuu). Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kolehmainen Pekka, Piippo Eila ja Arponen Teemu jättivät eriävän mielipiteen jätetaksan korotuksista. Liitteet 2 Jätetaksa 2017_Ehdotus 3 Liite A_jätemaksut kotitalouksille_ehdotus 4 LiiteB_jätemaksut TSV-asiakkaille_Ehdotus

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Selvitystyön aloittaminen pakkausjätteiden kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä 8714/ /2016 JATELK Jätelautakunnan toimialueella on kaikissa kunnissa jätelain 646/ :n mukai nen kunnan järjestämä jätteenkuljetus yhdyskuntajätteen osalta, lukuun otta mat ta sako- ja umpikaivolietteitä, joiden kuljetus järjestetään kiinteistön hal tijan järjestämänä kuljetuksena (sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää kos ke va päätös ei ole lainvoimainen). Kunnissa edellisen jätelain aikana jo en nen jä te lau ta kun nan perustamista tehdyt jätteenkuljetusjärjestelmää koskevat päätök set ovat edelleen voimassa. Mikään jätelautakunnan kunnista ei ole toi mit tanut sille kumotun jätelain 1072/1993 nojalla tehtyä päätöstä, jossa pak kaus- tai hyö ty jät teet tai muutoin nimetty jätemateriaali olisi rajattu aikanaan kun nan järjes tä mään jätteenkuljetukseen siirryttäessä päätöksen ulkopuolelle. Kun nat eivät ole toimittaneet myöskään päätöstä pakkaus- tai hyötyjätteen so pi mus perus tei ses ta kuljetuksesta. Näin ollen tehtyjen päätösten perusteella alu eel la on voi mas sa kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Jätelain mukaista kunnan jär jes tämää jätteenkuljetusta ei kuitenkaan ole vielä toimeenpantu erilleen la ji tel tu jen pak kaus jä te la jien osal ta, vaan toistaiseksi kuljetus on järjestetty se ka jät teel le (ny kyi sin poltettava jäte) ja biojätteelle. Jätelautakunnan toimialueella ei ennen ny kyi siä voimaan tulleita jätehuoltomääräyksiä ole annettu vel voi tet ta kiin teis töit täi seen lajitteluun ja erilliskeräykseen. Jätelautakunta on kunnallisten jätehuoltomääräysten yhteydessä päättänyt, että kunta huolehtii täydentävästä pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä jät teenkul je tuk ses ta jätehuoltomääräyksissä tarkemmin määrätyiltä kiinteistöiltä ja taa ja ma-alueil ta (määräyspykälät ). Täydentävällä keräyksellä tar koi tetaan sitä, että kunta täydentää jätelain 47 3 momentin ja 35 1 momentin nojal la pakkausjätteen kuljetusta, kun pakkausten tuottajat eivät sitä nykyisellään jär jes tä. Jätehuoltomääräyksissä on annettu lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet, jot ka tulevat voimaan siirtymäajan jälkeen lukien. Aiemmin velvoittavia la jit te lu mää räyk siä ei ole ollut. Kun kunta velvoittaa jätteen tuottajat jätteiden la jit te luun, on sen jätelain 35 :n mukaisesti huolehdittava, että erilliskerätyn pak kaus jät teen kuljetus järjestetään lain 36 tai 37 :n mukaisesti. Jätelain 37 :n mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus jär jes te tään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos: 1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edel ly tyk set (eli: kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riip pu mat ta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kat ta vas ti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin); 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jä te huol lon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa ter veydel le tai ympäristölle; 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen eri tyi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja vi ran omais ten toimintaan. Kunta voi päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus koskee lajil taan tai laadultaan tietyntyyppistä jätettä. Kunnan on seurattava ja valvottava kiin teis tön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koskevan päätöksen täy tän-

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta töön pa noa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jät teenkul je tus ta koskeva asia uudelleen. Jätelautakunta on käsitellyt pakkausjätehuollon muutoksia useissa yhteyksissä vuo si na Lautakunta järjesti asiasta iltakoulun lokakuussa Uudet lajitteluvelvoitteet ovat johtaneet kuntalaisten tiedusteluihin, kuinka keräys tu lee toteuttaa. Jos pakkausjätteiden kiinteistöittäinen kuljetus haluttaisiin järjes tää kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä, on ensin selvitettävä, täyt tyvät kö jätelain 37 :ssä säädetyt edellytykset kiinteistön haltijan kul je tus jär jes telmäl le. Jos lain edellytykset selvitystyön ja viranomaisen käytössä olevien tie tojen perusteella täyttyvät toimialueella tai osassa aluetta, on tämän jälkeen mahdol lis ta tehdä päätös siirtymisestä kun nan järjestämästä kuljetuksesta kiin teistön haltijan järjestämään kuljetukseen kyseisillä alueilla. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää tehdä toimialueensa taajamia koskevan selvityksen sii tä, täyt ty vät kö jätelain 646/ :ssä kiinteistön haltijan järjestämälle jät teenkul je tuk sel le asetetut edellytykset pakkausjätelajien (kuitu-, lasi- ja me tal li pakkauk set) kuljetuksen osalta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti ja selvitystyön valmistumisaikatauluksi asetettiin

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Vastaaminen jätelautakunnalle osoitettuihin kirjeisiin 8563/ /2016, 8572/ /2016, 8568/ /2016 JATELK Joensuun Kierrätys Kuljetus Oy, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry sekä Ym pä ris tö teol li suus ja -palvelut YTP ry ovat lähestyneet jätelautakuntaa kukin erik seen kirjeitse. Kirjeissä on pyydetty jätelautakuntaa ryhtymään toi men pi teisiin Puhas Oy:n markkinoiman lasi- ja metallipakkausjätteiden keräyksen osalta. Kos ka kirjeet koskevat samaa aihepiiriä ja niissä esitetyt pyynnöt ovat pääosin sa mo ja, vastaa jätelautakunta kaikkiin kolmeen kirjeeseen/toimenpidepyyntöön yh tei ses ti. Kirjeet on toimitettu jätelautakunnan jäsenille oheismateriaalina heti nii den vastaanottamisen jälkeen Puhas Oy:ltä on pyydetty asiaa kos ke va selvitys ja varattu mahdollisuus vastineen antamiseen Joensuun Kier rätys Kuljetuksen, SKAL:n ja YTP:n toimenpidepyynnöistä. Selvitys on toimitettu lau ta kun nan jäsenille. Toimijoiden kirjeet ja Puhas Oy:n selvitys ovat liitteenä. Joensuun Kierrätys Kuljetus, SKAL ja YTP kertovat, että useat jä te huol to yrityk set ovat käyneet kuluvan vuoden aikana hyötyjätekampanjoita eli mark ki noineet lasin ja metallinkeräysastioita kiinteistöille, joita jatkossa koskevat nykyistä tiu kem mat jätteiden lajitteluvelvoitteet. Kunnallinen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy on myös markkinoinut lasin ja metallin keräyspalvelua Joensuun kan ta kau pungis sa ja Kontiolahden Lehmossa ja ilmoittanut, että palvelu on veloitukseton niille asunto-osakeyhtiöille, joilla on jo järjestetty biojätteen erilliskeräys. Joensuun Kier rä tys Kuljetus, SKAL ja YTP vaativat, että jätelautakunta ryhtyy toi men pitei siin Puhas Oy:n järjestämän veloituksettoman keräyksen lopettamiseksi. Vaatimuksen perusteluina esitetään muun muassa, että alueella olisi kiinteistön hal ti jan järjestämä jätteenkuljetus kyseisten jätelajien osalta ja ettei jä te lau takun ta ole tehnyt päätöstä lasin ja metallin siirtämisestä kunnan järjestämään jätteen kul je tuk seen. SKAL myös toteaa, että pakkausjätteet kuuluvat jätelain mukaan tuottajien vastuulle, ei kunnan vastuulle kuuluvaan jätehuoltoon. YTP viittaa jätelautakunnan päätökseen , jolla lautakunta päätti olla aloitta mat ta jätteenkuljetusjärjestelmää koskevaa tarkastelua kar ton ki pak kaus jätteen osalta. Ensisijainen oikeus pakkausjätteiden kiinteistöittäisen kuljetuksen jär jes tä miseen on tosiaan pakkausten tuottajilla eli käytännössä tuottajayhteisöillä. Jä telau ta kun nan alueella tuottajayhteisöt eivät kuitenkaan järjestä kiinteistöittäistä kul je tus ta. Jätelain nojalla kunnalla on toissijainen oikeus osana muuta jär jes tämään sä jätehuoltoa täydentää pakkausjätteiden kuljetusta ja vastaanottoa siltä osin kuin tuottaja ei sitä järjestä. Jätelautakunnan on päättänyt jä te huol to määräys ten yhteydessä, että kunta huolehtii jätelain 35 ja 47 :ien mahdollistamalla ta val la kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä. Näin se on voinut antaa myös lajitteluun ja erilliskeräykseen velvoittavia määräyksiä. Tältä osin mää räyksiin on kirjattu siirtymäsäännös, jonka perusteella mm. viiden tai useamman asuin huo neis ton kiinteistön haltijoiden on järjestettävä kartonki-, lasi- ja me tal lipak kaus ten lajittelu mennessä. Koska pakkausjätelajien erilliskeräys ei enää jatkossa ole vapaaehtoisuuteen perustuvaa, on kunnan huolehdittava, että kul je tus järjestetään jätelain 36 tai 37 :n mukaisesti. Jo jätelautakunnan ko koukses sa tuotiin esiin, että lautakunnan koko toimialueella on olemas sa olevien päätösten perusteella kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Se, että

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta jä te lau ta kun ta teki päätöksen olla aloittamatta kuljetusjärjestelmää koskevaa tar kas te lua, ei kumoa voimassa olevia kuntien aiempia jätteenkuljetusta kos kevia päätöksiä. Toimenpidepyyntöjä on perusteltu myös sillä, ettei Puhas Oy:n keräys perustu jä te lau ta kun nan päätökseen ja ettei lasin ja metallin (veloitukseton) keräys si sälly jätetaksaan. Ilmaisena markkinoidun palvelun kustannukset on arvioitu ka tetta van joko perusmaksulla tai muiden jätelajien maksujen nostolla. Lisäksi esi tetään, ettei Puhas Oy:n toiminta olisi kilpailulainsäädännön mukaista. Lasi- ja metallipakkausjätteen kiinteistöittäistä kuljetusta ei ole sisällytetty voimas sa olevaan jätetaksaan. Kuten Puhas Oy antamassaan selvityksessä toteaa, on se halunnut kehittää jätteiden lajittelua jo ennen lajitteluvelvoitteiden voimaan tu loa alkaen, koska sekalainen yhdyskuntajäte toimitetaan pol tetta vak si jo vuoden 2017 alusta alkaen, ja sen joukossa on paljon lasia ja metallia. Yh tiö toteuttaa lasin ja metallin keräyspalvelun tässä vaiheessa mark ki na eh toise na toimintana. Tämä tarkoittaa sitä, ettei palvelun hinnoittelu kuulu la ki säätei set maksut sisältävään jätetaksaan. Jätelautakunnalla ei myöskään ole toi mival taa puuttua kunnallisen yhtiön markkinaehtoiseen toimintaan taikka arvioida sen lainmukaisuutta. Yhtiön toiminnan ohjaus tältä osin kuuluu sen omistajille. Mark ki na eh toi sen palvelun kustannuksia ei saa kattaa tai tukea lakisääteisen pal ve lun tuloilla, kuten perusmaksulla. Näin ollen myöskään jä te tak sa eh do tukses sa alkaen ei ole valmisteltu pakkausjätteiden kuljetuksesta ai heu tuvien kustannusten kattamista, koska tilanne kuljetusten toimeenpanosta käytän nös sä on ollut epävarma. Taksaehdotuksessa perusmaksun ehdotetaan laske van eikä astiatyhjennysmaksuihin esitetä suuria korotuksia. Yhteenveto Joensuun alueellisen jätelautakunnan alueella on voimassa olevien päätösten no jal la kunnan järjestämä jätteenkuljetus myös pakkausjätelajien osalta. Kul jetus ta ei toistaiseksi ole vielä toimeenpantu kunnan kilpailuttamana kul je tuk sena. Jätelautakunnan päätettäväksi tuotiin huhtikuussa 2016 ehdotus, että kui tupak kaus jät teen osalta tarkasteltaisiin mahdollisuutta siirtyä kiinteistön haltijan jär jes tä mään jätteenkuljetukseen, koska jätelautakunnan toimialueella on vuosien saatossa muodostunut kiinteistön haltijoiden ja yksityisten jä te huol to yri tysten välisiin sopimuksiin perustuvaa kartonginkeräyspalvelua. Lautakunta kui tenkin päätti, ettei kuljetusjärjestelmää koskevaa tarkastelua tehdä. Mikäli jätelain 37 :n mukaista päätöstä kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmästä ei tehdä, on kun nas sa lain 36 :n mukainen kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Alueella toimivat yritykset ovat ilmeisesti tulkinneet edellä mainittua jä te lau takun nan päätöstä siten, että alueella olisi pakkausjätelajien osalta kiinteistön halti jan kuljetusjärjestelmä. Näin ei kuitenkaan ole, koska edellisen jätelain voi massa ollessa ei ole tehty päätöksiä hyötyjätteiden sopimusperusteisesta kul je tus järjes tel mäs tä eikä nykyisen jätelain aikana ole tehty päätöksiä hyöty- tai pak kausjät tei den kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmästä. Kuten SKAL:kin pyytää viranomaista ryhtymään toimenpiteisiin tilanteen saatta mi sek si lain ja tehtyjen päätösten mukaiseksi, jätelautakunta katsoo, että on tar ve saattaa päätökset ja toiminta lainmukaiseen tilaan, jossa ei ole ris ti rii taisuuk sia eri päätösten, niiden toimeenpanon ja tosiasiallisen toiminnan välillä. Jä-

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta te lau ta kun nal le on ehdotettu, että kuitu-, lasi- ja metallipakkausjätteiden osalta aloi tet tai siin selvitystyö siitä, täyttyvätkö jätelain 37 :ssä kiinteistön haltijan kulje tus jär jes tel mäl le asetetut edellytykset (jätelautakunnan kokouksen esi tys lis ta 49). Selvityksen tekemisen jälkeen asiasta on mahdollista tar vit taessa teh dä päätös tai päätöksiä. Tilanteessa, jossa lasi- ja metallipakkausten kuljetusta ei ole aiemmin vielä kilpai lu tet tu velvoittavien lajittelumääräysten puuttuessa (eli aiempien jä te huol tomää räys ten voimassa ollessa), eikä lasi- ja metallipakkausten kiinteistöittäistä kul je tus ta ole ollut huomioituna lakisääteiset jätehuoltopalvelut kattavassa jä tetak sas sa, on Puhas Oy ilmoituksensa mukaan päättänyt käynnistää lasi- ja metal li pak kaus ten kuljetuksen ensi alkuun markkinaehtoisena toimintana. Kunnan jä te huol to vi ran omai sel la eli jätelautakunnalla ei ole toimivaltaa kunnallisen jä tehuol to yh tiön markkinaehtoiseen toimintaan tai esimerkiksi sen hinnoitteluun. Täl tä osin kirjeissä pyydettyihin toimenpiteisiin ei siten ole tarvetta eikä mah dolli suut ta ryhtyä. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää antaa edellä esitetyn vastauksen Joensuun Kierrätys Kul je tus Oy:lle, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:lle sekä Ym pä ris tö teol lisuus ja -palvelut YTP ry:lle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 5 Joensuun Kierrätys ja Kuljetus, lautakunnalle 6 SKAL ry:n toimenpidepyyntö 7 Toimenpidepyyntö Puhas Oy:n markkinoinnista 8 Selvitys lasin ja metallin keräyksestä, Puhas Oy

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Mehiläinen Oy:n hakemus poikkeamiseen velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon 7060/ /2015 JATELK Jätekonsultointi Sawa Oy on toimittanut jätelautakunnalle hakemuksen, jossa se Mehiläinen Oy:n puolesta hakee jätelain (646/2011) 42 :n mukaista poik keamis ta velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon. Jä tekon sul toin ti Sawa Oy on ilmoittanut, et tä Mehiläinen Oy:n jätelautakunnan toimi alu eel la sijaitsevien hakemuksessa tarkoitettujen toi mi paik ko jen osoitteet ovat Kuhilaskuja 4, Joensuu; Siltakatu 4 A 5.krs, Joensuu ja Vesikkotie 1b, Joensuu. Jätehuoltoviranomaisen selvityksen mukaan kiin teis tö tun nuk set em. kiinteis töil le ovat , ja Ha ke muk sen yhteydessä on toimitettu Mehiläinen Oy:n laa tu pääl li kön val ta kirja. Poikkeuslupahakemukselle on esitetty seuraavat perusteet: "1. Miksi on perusteltua Perusteena määräaikaisen poikkeusluvan myöntämiselle jätehuollon jär jes tä misek si Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöt Suomessa toimipisteille omilla kes ki te tyil lä jätehuoltosopimuksilla katsomme, että yhden kiinteistön tiloissa voi tai siin parhain tuloksin sekä turvallisimmin huolehtia, vastata ja kehittää jä tehuol lon vastuullisuutta liiketila-alueella. 2. Etusijalla olevat perusteet Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöt Suomessa kykenevät keskitetyllä omal la jätehuoltosopimuksella vastaamaan parhaiten ja turvallisimmin jä te huollon asettamista vastuutehtävistä: - palo- ja pelastustoiminnasta, kuten huolehtimaan jätekeräystilojen paloturvallisuudesta - jätehuollon ympäristö- ja liikenneturvallisuusvastuun hoitamisesta, kuten jä te huol lon tyhjennyskuljetusten minimoinnista sekä suoritettavien jä tenou to kul je tus ten täyttöasteen pitämisestä korkeana nykyisellä keskitetyllä kiin teis tön yhteiskeräyksellä. Tällöin vain yksi kuljetusajoneuvo suorittaa yh den kerättävän jätekeräysmateriaalin tyhjennyksen, mikä pitää kul je tusten liikennemäärät minimissä - jätehuollon keräystilojen käytön ja lajittelun ohjeistamisesta sekä val vo mises ta, kuten yhteisten liiketoimintayrityksien opastusten avulla oh jeis tamaan kaikkia kiinteistön jätehuollon käyttäjiä sekä esim. siivousliikkeitä ja täl lä tavoin huolehtimaan sekä valvomaan keräysten käyttöä ko ko nais valtai ses ti parhaan kierrätyksen tason saavuttamiseksi ja varmistamiseksi 3. Perusteet ympäristölle Mehiläinen Oy sekä Mediverkko-yhtiöt Suomessa kykenee parhaiten vas taamaan keskitetyllä omalla jätehuollon keräys- ja kuljetuspalvelusopimuksella jäte huol lon ympäristövastuun sekä liikenneturvallisuuden vaikutusten kuor mit tami sen minimoinnista sekä ympäristölle että lähialueelle.

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Näitä ovat mm. jätehuollon tyhjennyskuljetusten minimointi, jolloin suo ri tet tavien jätehuollon tyhjennyskuljetusten kuormien täyttöaste pidetään suurena nykyi sen keskitetyn kiinteistön yhteisjätekeräyksessä. Tällöin vain yksi kul je tus ajoneu vo suorittaa yhden jätekeräystyhjennyksen, mikä pitää kuljetusten lii ken nemää rät alhaisimpina. Mikäli vaihtoehtoisesti yhdyskuntajätekeräys- ja kuljetustehtävä toteutettaisiin kiin teis tös sä yhteisjätekeräyksestä erillisellä kuljetussopimuksella, aiheuttaisi se sa mal le keräysmateriaalille (yhdyskuntajäte) kaksi (2) rinnakkaista tyh jen nys kulje tus lii ken ne jär jes tel mää samasta kiinteistöstä. Kuitenkin erillisenä kerätty yhdys kun ta jät teen (siivousjätteen) paino on vähäinen mutta jätesäkkien ti la vuus suu ri, jolloin erilliskeräyksen tyhjennysnoutoja jouduttaisiin suorittamaan olemat to mien kilomäärien johdosta viikoittain kiinteistön yhteisjätekeräyksen rinnal la. Samanaikaisesti erillisen kuljetuskeräyksen sijoittaminen kiinteistön alueel le lisäisi kulkuturvallisuudesta vastaamisen tehtäviä kiinteistölle. 4. Muun liikekiinteistössä syntyvän jätteen määrä suhteessa yhdyskuntajätteen mää rään Mehiläinen Oy sekä Mediverkko-yhtiöt Suomessa noudattavat vastuullisen ympä ris tö huol lon toimintaa kiinteistön keskitetyssä omassa jätehuollossa. Siinä huo leh di taan uusiomateriaalien ensisijaisesta keräyksestä ja ohjaamisesta uudel leen käyt töön jo lajittelukeräyksen vaiheessa. Yhteisellä keskitetyllä omalla jätehuoltosopimuksella pystytään ohjaamaan ja nou dat ta maan parhaiten jätehuollon asettamia tavoitteita. Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä suhteessa muuhun kiinteistössä kerättyyn jäte ma te ri aa lien määrään on pysynyt noin 15 % osuudessa. Uu sio käyt tö ma te ri aalien osuus jätekeräyksen kierrätyksessä on jo yli 35 %. 5. Mille ajalle jätehuollon poikkeuslupaa haetaan Mehiläinen Oy sekä Mediverkko-yhtiöt Suomessa Liite 1I hakee jätehuollon järjes tä mi sen poikkeuslupaa viiden vuoden (5 vuotta) määräajalle jätelain 646/2011 lu vun 5 kohdan 32 osalle kohdan 42 mukaisesti. Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöt toimipisteissä yhdyskuntajätekeräys (sii vous jä te) toteutettaisiin järjestämisvelvoitteen osalta samassa keskitetyssä omas sa jätehuoltosopimuksen yhteisjätekeräyksessä. 6. Jätelajikohtainen suunnitelma, miten yhdyskuntajäte hoidetaan kiinteistön muun jätehuollon ohessa Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden keskitetyssä omassa jätehuollossa yh dys kun ta jä te kerätään uusiokäyttömateriaalien talteen ohjaamisen jälkeen en si si jai ses ti, jos mahdollista, poltettavana jätekeräyksenä keskitetyssä kiin teistön yhteiskeräyksessä. Siinä huolehditaan kiinteistön käyttäjien saamista yh tene vis tä kierrättämisen ohjeista koko kiinteistön alueella sekä uusiomateriaalien en si si jai ses ta keräyksestä, jossa materiaalit kerätään uudelleenkäyttöön. "

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Jätehuoltoviranomainen on pyytänyt hakijaa toimittamaan lisäselvitystä yk sityis koh tai sel la selvityspyynnöllä Jätekonsultointi Sawa Oy on toi mitta nut lisäselvityksen, jossa on kerrottu yleisesti Mehiläinen Oy:n ja Me hi läi nen-kon ser nin omistamien Mediverkko yhtiöiden sekä Familar yhtiöiden jä te huol toa koskevista järjestelyistä. Asian käsittelyssä on sittemmin havaittu, ettei Jätekonsultointi Sawa Oy:n toimit ta man Mehiläinen Oy:n valtakirjan allekirjoittaneella laatupäälliköllä ole yhtiön nimenkirjoitusoikeutta. Hallintolain 12 :n 1 momentin mukaan hal lin toasias sa asiamiestä käytettäessä asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luo tet ta val la tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. Jäte huol to vi ran omai nen on pyytänyt Jätekonsultointi Sawa Oy:tä osoittamaan päte väs ti Mehiläinen Oy:n asianhoitovaltuutuksen toimittamalla Mehiläinen Oy:n val ta kir jan, joka on sellaisen tai sellaisten henkilöiden allekirjoittama, joilla on kaup pa re kis te riin merkitty oikeus edustaa yhtiötä. Samassa yhteydessä ha ki jal le va rat tiin vielä mahdollisuus tarkentaa antamaansa lisäselvitystä. Valtakirja ja mah dol li nen lisäselvitys pyydettiin toimittamaan mennessä. Jä te konsul toin ti Sawa Oy ei ole toimittanut Mehiläinen Oy:n valtakirjaa. Asiaa koskeva jätelainsäädäntö Jätelain 646/ :n mukaan kunta voi jätteen haltijan hakemuksesta päättää, että lain 32.1 :n 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun jätteen jätehuolto lain 41.1 :stä poi ke ten voidaan järjestää 4 luvun mukaisesti, jos - näin järjestetty jätehuolto on perusteltua kiinteistön muun jätehuollon järjes tä mi sek si ja - jätteen haltijan järjestämä jätehuolto johtaa etusijajärjestyksen toi meen panon kannalta parempaan lopputulokseen kuin kunnan järjestämä jä te huol to ei kä - jätteen haltijan järjestämästä jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa ympä ris töl le tai terveydelle. Päätös tehdään määräajaksi enintään viideksi vuodeksi. Jätteen haltijan on vuosit tain annettava tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle toiminnassa syn ty neen jät teen lajista ja määrästä sekä jätteen toimituspaikoista ja kä sit te ly ta vas ta. Jätelain 41 :n mukaisesta jätteen luovutusvelvollisuudesta kunnan jär jes tä mään jä te huol toon ei voi myöntää poikkeusta lain 32.1 :n 1 kohdassa tar koi te tus sa toi min nas sa eli vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asun to las sa tai muus sa asumisessa syntyvän jätteen osalta. Hakemuksen kohteista kiinteistöjä osoitteissa Kuhilaskuja 4 ja Vesikkotie 1b käyte tään väestötietojärjestelmän mukaan asumiseen, ja niillä sijaitsee myös Me hiläi nen Oy:n ja Familar Oy:n internetsivujen mukaan asumispalveluja. Näin ol len ky seis ten kiinteistöjen osalta ei olisi edes mahdollista myöntää jätelain 42 :n mu kais ta poikkeamista velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan jä te huol to jär jestel mään. Kunnan jätehuoltoviranomaisella ei ole myöskään vel vol li suut ta myöntää poikkeamista vaikka edellytykset yksittäisessä tapauksessa täyt tyi si vät kin. Yhteenveto Jätekonsultointi Sawa Oy on toimittanut Joensuun kaupungin jä te huol to vi ranomai sel le Mehiläinen Oy:n nimissä jätelain 42 :n mukaisen hakemuksen poik-

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta kea mi sek si jätelain 41 :n mukaisesta velvollisuudesta luovuttaa 32 :n mu kaises ti kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteen kul je tuk seen. Jätekonsultointi Sawa Oy ei ole jätehuoltoviranomaisen pyynnös tä huolimatta toimittanut Mehiläinen Oy:n nimenkirjoitusoikeuden omaa van hen ki lön tai henkilöiden allekirjoittamaa asianhoitovaltuutusta. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää jättää Jätekonsultointi Sawa Oy:n toimittaman ha kemuk sen, joka koskee Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden toi mi paik ko ja, tut ki mat ta. Jätekonsultointi Sawa Oy ei ole esittänyt Mehiläinen Oy:n kaup pa rekis te riin merkityn nimenkirjoitusoikeuden omaavan henkilön tai hen ki löi den alle kir joit ta maa valtakirjaa tai muulla luotettavalla tavalla osoittanut ole van sa oikeu tet tu edustamaan yhtiötä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 9 Jätekonsultointi Sawa Oy_Mehiläinen hakemus 10 Jätelautakunnan selvityspyynnöt

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Viranhaltijapäätökset JATELK Seuraavat päätökset on ilmoitettu jätelautakunnalle: Jätehuoltosuunittelija Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Merkitään tiedoksi, eikä yksihenkilöisen viranomaisen päätöksiä oteta kuntalain 51 :n nojalla jätelautakunnan käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätökset JATELK Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös , 16/0130/4, kunnallisasiaa koske va valitus, jätetaksan hyväksyminen. - Hallinto-oikeus jättää valituksen tutkimatta niiltä osin kuin siinä on esitetty asi aan kuu lu mat to mia vaatimuksia ja valitusperusteita. - Muilta osin hallinto-oikeus hylkää valituksen. - Hallinto-oikeus hylkää oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös , 16/0131/4, kunnallisasiaa koskeva valitus, jätehuoltomääräysten hyväksyminen. - Hallinto-oikeus jättää valituksen tutkimatta niiltä osin kuin siinä on esitetty asi aan kuu lu mat to mia vaatimuksia ja valitusperusteita. - Muilta osin hallinto-oikeus hylkää valituksen. - Hallinto-oikeus hylkää oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää merkitä Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätökset tiedokseen. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Liitteet 11 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös jätehuoltomääräyksien hyväksymisestä tehdystä kunnallisvalituksesta, Kärnä Jouko 12 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös jätetaksan hyväkymistä koskevasta valituksesta, Kärnä Jouko

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Joensuun alueellinen jätelautakunta Merkintöjä JATELK Jätelautakunnan puheenjohtaja Pekka Kolehmainen osallistuu jätelautakuntien neu vot te lu päi vil le Jätehuoltosuunnittelija esitteli FCG:n tekemän Yhdyskuntatekniset palvelut kyselytutkimuksen tuloksia jätehuollon osalta. Tutkimus käsitteli jä te lauta kun nan toimialueesta Joensuuta, sekä muualta Suomesta 26 muuta kuntaa. Jätelautakunta päättää järjestää jätelautakunnan jouluruokailun vuoden 2016 viimeisen kokouksen jälkeen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää merkitä tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi sekä päättää järjestää jätelautakunnan jouluruokailun vuoden viimeisen kokouksen jälkeen.

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Joensuun alueellinen jätelautakunta Kokouspäivämäärä Pykälät MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /365) 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös kos kee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 45-49, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /365) 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin pää töksiin ei saa hakea muu tos ta valittamalla. Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valit ta mal la. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: JOENSUUN ALUEELLINEN JÄTELAUTAKUNTA Käyntiosoite: Muuntamontie 5, JOENSUU Postiosoite: PL 148, JOENSUU Telefaksi: (013) Sähköposti: jatelautakunta@jns.fi Pykälät 50 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa las kettaes sa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on ase tet tu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päi vän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saan ti to dis tus ta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saan ti to distuk sen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun alueelliselle jätelautakunnalle, on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oi kai su vaa ti muskir jel män laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuul la voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaa ti mus vi ran omaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai säh kö pos ti vies tinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa timus vi ran omai sen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, al ku pe räi nen oi kai su vaa ti mus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun pää tökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oi kai su vaa timuk sen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu KUOPIO Postiosoite: PL 1744, KUOPIO Puh (vaihde) Telefaksi: Sähköposti: Kunnallisvalitus Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta Pykälät Hallintovalitus Pykälät 51 Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jä se nen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saa neen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöy tä kir jaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asian osai sel le, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tie dok si saan tito dis tuk seen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan pu heval taa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, va li tus kir jelmäs sä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä pää tös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaa ti muk sen sa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi valitusasia kirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeis tään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lä hettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan vii mei se nä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): Pykälät Pykälät Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa va li tuk sen alais ta päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vi reil lepani ja ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan