LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2016 1

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus AIKA klo 16:30-19:50 PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 146 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT YKSITYISEN PALVELUSETELIPÄIVÄKODIN PALVELURAKENTAJAN VALINTA JA TONTIN MAANVUOKRASOPIMUS, TILA REVONTULI KUNTALAISALOITE LEMPÄÄLÄN KOULUKULJETUKSISTA KASVA JA OPI LEMPÄÄLÄSSÄ - SIVISTYSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOKONAISTALOUDEN RAAMI VUODELLE MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA VUODELTA VALTION JA KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN VÄLINEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SOPIMUS , EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN 154 YRITYSTONTIN MYYNTI, UUDENMAAN KULJETUSPALVELU OY, TILA PAPPILANPALA YRITYSTONTIN MYYNTI, OHJELMISTOTALO LÄHDEKOODI OY (SUOMEN VOIMISTELUTUOTE), TILA PERÄ-KORENTI KOIRIEN ULKOILUTUSALUEEN MAANVUOKRASOPIMUS, RANTAKARTANON ALUEEN OMAKOTIYHDISTYS RY, TILA PEURAMÄKI MAANVUOKRASOPIMUS VENELAITUREIDEN SIJOITTAMISTA VARTEN, LEMPÄÄLÄN-VESILAHDEN PURSISEURA RY, TILA KOTIKALLIO TILAN PÄIVÄRINNE OSTAMINEN LAUTAKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET 160 KUNNANJOHTAJAN ESITTELEMÄT AJANKOHTAISET ASIAT HALLINTOJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN 35

2 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Petäkoski-Hult Tuula 16:30-19:50 puheenjohtaja Hakala Heikki 16:30-19:50 1. varapj. Kärki Mikko 16:30-19:50 2. varapj. Hämäläinen-Ylikahri Maikki 16:30-19:50 jäsen Jokila Killi 16:30-19:50 jäsen Kanarva Kari 16:30-19:50 jäsen Niemi Veijo 16:30-19:50 jäsen Seppä Sirpa 16:30-19:50 jäsen Söderström Päivi 16:30-19:50 jäsen Virtanen Kari 16:30-19:50 jäsen POISSA Oikarinen Sanna jäsen Aspila Riina kvalt 1. vpj. MUU Kuisma Juha 16:30-19:50 kvalt pj. Teeri Liisa 16:30-19:50 kvalt 2. vpj. Rämö Heidi 16:30-19:50 kunnanjohtaja Tolvanen Topi 16:30-19:50 sihteeri/hallintopäällikkö Auvinen Kari 16:30-18:00 talousjohtaja Laakso Toni 16:30-17:00 toimitusjohtaja, Lempäälän Lämpö Oy Lehtinen Nina 17:00-17:50 sivistysjohtaja Rasimus Ilari 17:20-18:23 kaavoituspäällikkö ALLEKIRJOITUKSET Tuula Petäkoski-Hult Puheenjohtaja Topi Tolvanen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Heikki Hakala Veijo Niemi PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Topi Tolvanen, hallintopäällikkö

3 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KHAL Kunnanhallituksen kokouksen laillisuuden edellytyksenä on, että kokouskutsu on kunnanhallituksen päättämällä tavalla toimitettu jäsenille ja, että saapuvilla on enemmän kuin puolet kunnanhallituksen jäsenistä. PUHEENJOHTAJA totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kunnanhallituksen jäsen Sanna Oikarinen oli poissa, eikä hänen tilalleen ollut asettaa varajäsentä. Merkittiin, että kokouksessa olivat läsnä projektijohtaja Toni Laakso ja talousjohtaja Kari Auvinen. HALL / TT/tt

4 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT KHAL KUNNANHALLITUS valitsee pöytäkirjan tarkastajiksi Heikki Hakalan ja Veijo Niemen. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajat olivat Usko Gullstén ja Killi Jokila. HALL KUNNANHALLITUS hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti, ja valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Heikki Hakalan ja Veijo Niemen. Merkittiin, että projektijohtaja Toni Laakso selosti kokouksessa otsikkoasian käsittelyn jälkeen Energiaomavarainen Lempäälä -hankkeen valmistelutilannetta, ja että hän poistui kokouksesta klo HALL /TT/tt

5 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus YKSITYISEN PALVELUSETELIPÄIVÄKODIN PALVELURAKENTAJAN VALINTA JA TONTIN MAANVUOKRASOPIMUS, TILA REVONTULI / /2016 KHAL Lempäälän kunnanvaltuusto on päättänyt , että kunnassa aloitetaan vuonna 2016 pilotointi palvelusetelin käytöstä varhaiskasvatuksen palveluiden järjestämisessä yhden päiväkodin osalta. Palvelusetelipäiväkoti toteutetaan Kuljun Linnanjärventiellä sijaitsevalle julkisten lähipalvelurakennusten tontille 538/1 (YL). Palvelusetelituotantoon ei sovelleta hankintalakia, koska sopimuksen palvelusta tekevät palveluntuottaja ja asiakas. Kunta mahdollistaa perheille vaihtoehdon kunnalliselle päivähoidolle myöntämällä asiakkaalle palvelusetelin ja valvoo osaltaan palvelusetelituotantoa säännöllisin valvontakäynnein. Palveluntuottajan hyväksyy kasvatus- ja opetuslautakunta ja tontin luovutuksesta vuokrauskäyttöön palvelurakentajalle päättää kunnanhallitus. Palvelusetelituotannon valmistelua varten muodostettiin työryhmä varhaiskasvatuksen sekä teknisen toimen viranhaltijoista. Tampereen seutukunnalla on käytössä yksityisen palvelusetelituotannon sääntökirja, jonka kriteereiden pohjalta valinta tehdään. Tavoitteena on löytää mahdollisimman luotettava palvelurakentaja ja palveluntuottaja. Rakentajan tulee noudattaa ehdotuksessaan työryhmän päiväkodin rakentamiselle asettamia laatukriteereitä, ja palveluntuottajan tulee täyttää palvelusetelipäivähoidon kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymät laatuvaatimukset ja muut toiminnalle asetetut kriteerit (Palvelusetelipäivähoidon sääntökirja, kasvatus- ja opetuslautakunta ). Keskeisimpiä kriteerejä Kuljuun toteutettavassa yksikössä olivat varhaiskasvatuspalvelun mahdolliset uudet ratkaisut ja sisällölliset painotukset, varhaiskasvatustoiminnan laatuvaatimukset, tontin käytön ja päiväkodin arkkitehtoniset ratkaisut sekä rakentamisaikataulu. Aikataulutavoitteena on, että palvelusetelipäiväkodin toiminta alkaa tammikuussa Palvelusetelipäiväkodin palvelurakentaja- ja palveluntuottajaparin valitaan kutsumenettelyprosessin kautta. Osana kutsumenettelyä järjestettiin esittelytilaisuus, johon kutsuttiin neljä palvelunrakentaja- ja palveluntuottajaparia. Tapahtuneen yrityskaupan myötä kutsutuista kolme osallistui esittelytilaisuuteen, jotka olivat: Vekarapäiväkodit Oy ja Suomen Hoivatilat Oyj Pilke päiväkodit Oy ja Jatke Oy Suomen Tenavapäiväkodit Oy ja Wasagroup Oy Esittelytilaisuudessa kutsutut esittelivät suunnitelmansa tontin käytöstä, rakennuksen tilatoteutuksesta ja arkkitehtonisista ratkaisuista sekä varhaiskasvatuspalvelun järjestämisestä ja sisällöstä. Esittelyjen ja työryhmän tekemien arviointien perusteella suoritettiin 19-kohtainen pisteytys, josta eniten pisteitä saanutta palvelurakentaja- ja palveluntuottajaparia esitetään hankkeen toteuttajaksi. Esitykset on käsitelty tasapuolisesti sekä samoja kriteerejä ja pisteytyslogiikkaa käyttäen. Esitys Lempäälän kuntaan tulevaksi ensimmäisen

6 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus palvelusetelipäiväkodin palveluntuottaja- ja rakentajapariksi on työryhmältä yksimielinen. Työryhmä esittää Suomen Tenavapäiväkodit Oy:tä ja Wasagroup Oy:tä valittavaksi Kuljun Linnajärventien palvelusetelipäiväkodin palveluntuottajaksi ja rakentajapariksi. Perusteena on, että Suomen Tenavapäiväkodit Oy ja Wasagroup Oy oli yrityspari, joka vastasi kaikkiin kutsukirjeessä esitettyihin kriteereihin ja laatukysymyksiin työryhmän edellyttämällä tavalla. Heidän esittelemänsä ehdotus oli sekä palvelukonseptin että rakentamisen näkökulmasta kriteerit täyttävä. Ehdotuksessa on painotusalueeksi valittu luontokasvatus, mikä on Lempäälässä tehtyjen selvitysten perusteella yksi asiakkaiden toiveista. Luontopainotteisuus tuotiin esille suunnitelmassa lähtien päiväkodin nimestä ja viikoittaisen toiminnan suunnittelusta päiväkodin pihan toteutukseen saakka. Päiväkotirakennuksen sijainti mahdollistaa tontin tehokkaan ja monipuolisen hyödyntämisen ja toimii samalla suojana Tampereentien liikennemelulle. Rakennuksen sisätilasuunnitelma on tehokas ja mahdollistaa uudenlaiset pedagogiset ratkaisut. Lisäksi päiväkodin mahdolliselle laajentamiselle on jätetty tilavaraus. Kasvatus- ja opetuslautakunta on päätöksellään hyväksynyt yksityisen palvelusetelipäiväkodin palveluntuottaja- ja palvelunrakentajapariksi Suomen Tenavapäiväkodit Oy:n sekä Wasagroup Oy:n alkaen. Tontti luovutetaan palvelunrakentajalle pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella. Vuokrattavan tontin pinta-ala on 3500 m2 ja enimmäisrakennusoikeus on 1050 k-m2. Tontille edellytetään rakennettavan vähintään 540 k-m2:n päiväkotirakennus. Tontin vuosivuokra on 6.945,14 euroa (5 % tontin kauppahinnasta). Pöytäkirja tarkastetaan otsikkoasian osalta kokouksessa. Lisätietoja: kiinteistöinsinööri Harri Järvenpää, KUNNANHALLITUS päättää valita palvelusetelipäiväkodin rakentajaksi Wasagroup Oy:n. Wasagroup Oy:lle / WasaGroup Fund II Ky:lle vuokrataan tila Revontuli , joka käsittää asemakaavan mukaisen julkisten lähipalvelurakennusten tontin 538/1. Wasagroup Oy / WasaGroup Fund II Ky velvoitetaan rakentamaan tontille esitettyjen suunnitelmien mukaisesti vähintään 540 k-m2:n suuruinen päiväkotirakennus, piha-alueet ja liikennejärjestelyt. Vuosivuokran suuruus on 6.945,14 euroa, ja vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Vuokra-ajan pituus on 40 vuotta. Muilta osin vuokrauksessa noudatetaan liitteen mukaisen vuokrasopimuksen ehtoja. Vuokrasopimus tulee voimaan vuokrasopimuksien allekirjoituksien myötä. Täytäntöönpano: HAL ote Hannele Lehikoinen, Tuire Kaasalainen, Tuija Hakala, Nina Lehtinen, Mirva Pietarila, Tuija Kallio, Ilari Rasimus, Tiia Levonmaa, Harri Järvenpää

7 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus TEKN /HJ/hj KUNNANHALLITUS päätti yksimielisesti jättää otsikkoasian pöydälle. Merkittiin, että sivistysjohtaja Nina Lehtinen saapui kokoukseen ennen otsikkoasian käsittelyä klo 17.00, ja että hän selosti otsikkoasiaa kokouksessa. HALL /TT/tt Liitteet MAANVUOKRASOPIMUS, WASAGROUP OY, TILA REVONTULI MAANVUOKRASOPIMUKSEN LIITEKARTTA, WASAGROUP OY, TILA REVONTULI

8 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus KUNTALAISALOITE LEMPÄÄLÄN KOULUKULJETUKSISTA 2626/ /2016 KAOPLTK Kuntalaisaloite.fi -palveluun on jätetty kuntalaisaloite Lem pää län koulukuljetuksista allekirjoittajana Laasonportin omakotiyhdistys ry:n hallitus. Laasonportin omakotiyhdistys ry vaatii, että kasvatus- ja ope tuslau ta kun nan päätös maksuttoman koulukuljetusrajan nos ta mi ses ta kolmesta viiteen kilometriin esi-2. luokkalaisilla oppilailla ku mo taan. Kasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt talousarvion vahvistamisen yhtey des sä kilometrirajan nostamisesta perusopetuslain sallimaan 5 ki lo metriin yhtenä kohtana säästöohjelmaan, jotta on päästy si vis tys toi mel le asetettuun raamiin. Kaikki ns. ei-lakisääteiset palvelut on käyty lä pi ja säästöjä on haettu tarkastelemalla palvelujen järjestämistä. Kul je tuk sis ta kertyvän säästön määrä on tässä vaiheessa vuotta arvio, koska kou lu kulje tus ha ke muk sia ei ole vielä olemassa koskien syksyä 2016 ei kä kuljetusreittejä ole voitu suunnitella yksityiskohtaisesti. Arviona pi de tään yhden koulukuljetuksia ajavan joukkoliikenneluvan varaisen auton pois tumis ta koulukuljetuksista. Liikennöitsijän kanssa tehdyssä so pi muk ses sa todetaan, että tarvittaessa autojen määrästä sovitaan vuo sit tain erikseen. Autoja otetaan ajoon tarvittava määrä, jolla kou lu kul je tuk set pystytään hoitamaan, kuitenkin enintään 10 kappaletta. Säästö pe rus tuu nimenomaan koko kunnan alueella kuljetuksia ajavien autojen mää rään, ei yksittäisen asuinalueen tarkasteluun. Perusopetuslaki lähtee siitä, että esi - 9-luokkien oppilailla, siis myös esiop pi lail la, koulukuljetuksen kilometriraja on 5 km. Lain mukaan kou lu matkaan käytettävä aika saa olla enimmillään alle 13-vuotiaalla op pi laal la 2,5 tuntia. Eli lain mukaan myös alkuopetuksen oppilaat kävelevät al le 5 kilometrin matkan päivittäin kotoa kouluun ja koulusta kotiin 2,5 tun nis sa. Kouluteiden turvallisuutta arvioiva työryhmä on käynyt tutustumassa Laason por tin tilanteeseen paikan päällä katselmuksessaan ja uudelleen Koulumatka Laasonportista Lempoisten kou lul le on alueen alkupäästä n. 3,4 km ja takaosasta yli 4 km. Reitti kulkee ke vyen liiken teen väylää Laasonportista aina koululle saakka. Matkan var rel la on rakenteilla Tredu-kampus alue, johon rakentuu Lempäälän uu si lukio. Työmaalta Valkeakosken tielle on yksi liittymä, josta kulku ton til le tapahtuu. Hanketta rakentaa Lujatalo Oy. Kunta on ollut yh tey des sä sekä kohteen työpäällikköön että vastaavaan mestariin ja heiltä saa dun tiedon mukaisesti liikenne työmaalle hiljenee huomattavasti maan siir to töi den valmistuttua kevään aikana ja liikenne siirtyy käyt tä mään tontille ajossa pelkästään yhtä jo olemassa olevaa liittymää. Työ maal le on erityisesti painotettu kevyen liikenteen väylän käyttäjien huo mioi mis ta työmaan kohdalla. Maansiirtotöiden aikana Valkeakosken tiel lä on työmaan kohdalla myös liikenteenohjaajat. Ns. Manttaalitalon risteyksestä on mahdollista kulkea alikulun kautta Halko lan tiel le ja sitä pitkin kohti nykyistä lukiota, jossa on toinen alikulku Tampe reen tien alitukseen. Näin ollen oppilaat ovat oikealla puolella Tam pe-

9 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus reen tie tä Lempoisten kouluun nähden eikä sitä tarvitse enää ylit tää. Rautatien tai vesistön läheisyys ei ole peruste kuljetuksen jär jes tä mi sel le. Kasvatus- ja opetuslautakunta on vahvistanut kokouksessaan Lempäälän koulukuljetusperiaatteet alkaen. Edel lä mainitut liikenneolosuhteet huomioon ottaen oppilaiden kul ke maa koulumatkareittiä Laasonportista Lempoisten koululle ei voida pi tää huomioiden lapsen tavanomainen kehitystaso perusopetuslain 32 1 momentissa tarkoitetulla tavalla liian vaikeana, rasittavana tai vaa ral li se na. Myös 1. ja 2. luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on ollut sääs tö tarkas te lus sa kunnan ei-lakisääteisenä toimintana. Toiminnassa olevien määrä ai kais ten ohjaajien työsuhteita ei jatketa, joten sääs tö toi men pi teet toteutuvat myös aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Kaikille 1. ja 2. luo kan oppilaille ei aamu- ja iltapäivätoimintapaikkaa pystytä jatkossa myön tämään. Paikkojen haku on parasta aikaa meneillään ja paikat mui den kuin esioppilaiden osalta arvotaan hakijoiden kesken. Kasvatus- ja opetuslautakunta painottaa koulukuljetusperiaatteissa huol tajien vastuuta koulumatkoista ja velvollisuutta opastaa lapsiaan liik ku maan turvallisesti liikenteessä. Vanhempien on opastettava ja neu vot ta va ja tarpeen mukaan kuljettava mukana ja saatettava lasta, kun nes hän oppii kulkemaan ja huomioimaan liikennettä. Alueella asuvat per heet voivat myös perustaa kuljetusrinkejä koulukuljetuksille. Esi mer kik si omakotiyhdistyksen on myös mahdollista ostaa kou lu kul je tus pal ve lu joltain liikennöitsijältä kuljettamaan oppilaita. Aloitteessa mainittuihin ns. moderneihin menetelmiin eli erilaisiin kul je tusoh jel miin, joilla pystytään kuljetuksia yhdistelemään, on tutustuttu ja tar joajat ovat niitä käyneet esittelemässä. Ongelma yhdistelemisessä on se, että kuljetusreittien oppilaiden määrät vaihtuvat päivittäin ja oh jel mien päivittäminen ja ajan tasalla pitäminen on haasteellista. Lempäälän koulukuljetuksista vastaa yksi liikennöitsijä. Aikataulujen ja kulje tus reit tien yhdistäminen ja autojen maksimaalinen käyttö eri kou lu jen välillä on jo nykyisellään saatu varsin tehokkaaksi. Kuljetukset on jär jes tetty optimaalisella tavalla. Ongelmana yhdistämisessä on lisäksi se, että kaikissa kouluissa koko kunnan alueella ruuhka-ajat sekä aa mul la että iltapäivällä osuvat samoihin kellonaikoihin. Joitakin vuosia sit ten suunniteltiin myös vammaispalveluiden ja koulukuljetusten yh dis tä mis tä samoihin autoihin niissä tapauksissa, joissa se olisi ollut mah dol lis ta. Asia ei edennyt oppilaiden vanhempien voimakkaan vastustuksen ta kia. Oppilaat ja koulukuljetukset haluttiin pitää erillään muista kul je tuk sis ta. Lempäälän kunta on ollut yhteydessä Tampereen jouk ko lii ken ne lau ta kuntaan linjaliikenteen vuoron 50 reitin muuttamisesta siten, että se pal ve li si jatkossa myös Tredun oppilaita. Linja-auton kääntöpaikka voisi ol la esimerkiksi Laasonportin alueella, jolloin linja samalla palvelisi myös Lempois ten koulun oppilaita koulumatkoilla. Linjansiirto kulkemaan Val kea kosken tietä on ajankohtaista syksyllä 2017, jolloin Tredu-kampus val mis tuu. Koko kunnan alueen tasapuolinen kohtelu koulukuljetusten jär jes tä mi sessä on koulukuljetusperiaatteiden lähtökohta. Maksuttoman kou lu kul je tuksen kilometrirajan nosto kolmesta viiteen kilometriin koskee koko kun nan

10 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus alueella kaikkia tasapuolisesti. Yhden asuinalueen osalta ki lo met ri ra jan muuttaminen tai kuljetusten järjestäminen ei ole tasapuolista kun nan muiden asuinalueiden suhteen. KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 1. merkitsee kuntalaisaloitteen tiedoksi ja antaa siihen yllä olevan vas tauk sen, 2. kuntalaisaloite ei aiheuta muutoksia kasvatus- ja ope tus lau ta kunnan vahvistamiin koulukuljetusperiaatteisiin ja 3. antaa vastauksen kuntalaisaloitteeseen tiedoksi kun nan hal li tuk selle ja edelleen kunnanvaltuustolle. Täytäntöönpano: ote kunnanhallitus ja edelleen kunnanvaltuusto SIV Esittelijä, sivistysjohtaja Nina Lehtinen selosti asiaa. Esittelijä teki seuraavan muutetun ehdotuksen: 4. merkitsee tiedoksi, että lukuvuonna aamu- ja il ta päi vätoi min taan tarjotaan paik ka kaikille esioppilaille ja mennes sä ilmoittautuneille vuosiluokkien ja vuosiluokkien eri tyi sen tuen oppilaille. Tä mä mahdollistetaan yhteistyössä varhais kas va tuk sen kanssa ja mah dol li sen työllisyydenhoidon yh teistyön myötä. KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA hyväksyi keskustelun jälkeen yksi mie li ses ti muutetun ehdotuksen. Merkittiin, että tämä asia käsiteltiin kokouksen neljäntenä varsinaisena asia na. Merkittiin, että tämä pykälä tarkastettiin kokouksessa. SIV /RA/ra KHAL KUNNANHALLITUS merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja lähettää sen edelleen tiedoksi kunnanvaltuustolle. Täytäntöönpano: ed. Kvalt SIV /NL/ra KUNNANHALLITUS hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Merkittiin, että sivistysjohtaja Nina Lehtinen selosti otsikkoasiaa kokouksessa. HALL /TT/tt

11 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus Liitteet KUNTALAISALOITE KUNTALAISALOITTEEN NIMILISTA

12 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus KASVA JA OPI LEMPÄÄLÄSSÄ - SIVISTYSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS / /2016 KAOPLTK Sivistystoimen palveluverkkoselvityksen (varhaiskasvatus, ope tus pal ve lut, kirjasto- ja kulttuuripalvelut ja vapaa-aikapalvelut) tiedonkeruu ja kun ta laisosal li suu teen liittyvät työpajat on toteutetttu kasvatus- ja ope tus pal ve lu jen osalta syys-marraskuussa Pajoja siirrettiin vähäisen osal lis tu mi sen vuoksi syyskuulta marraskuulle. Kaikenkaikkiaan kol meen pajaan (Sääksjärvi ja Kulju, Moisio ja Pirkkalantie ja Lempoinen, Kel ho, Mattila ja Lastunen) osallistui yhteensä 75 kuntalaista. Kun ta lais pa jo jen tuotokset kootaan ja niitä hyödynnetään osana sel vi tys tä. Li säk si päiväkodin johtajille, rehtoreille ja kasvatus- ja ope tus lau ta kun nan jä se nil le järjestetään kuntalaistyöpajojen pohjalta työpaja Palveluverkkoselvityksen lähtökohtana on taloudellisesti ja toi min nal li ses ti kestävä palveluverkko. Käytännössä tämä asukaslähtöinen si vis tys toi men palveluverkkoselvitys tarkoittaa nykyisten ei-lakisääteisten pal ve lui den tarkastelua siten, että palvelujen poistamisen sijaan ar vioi daan olemassa olevien resurssien tarkastelua uudelleen ja re surs sien yh dis tä mis tä tulevaisuuden palvelutarpeisiin. Palveluverkkoselvityksen yhteydessä tarkastellaan palvelujen jär jes tä mis tä sektorirajat ylittäen ottaen huomioon myös uudet ma ta lan kyn nyk sen palveluavaukset (kunta ja yhteisöt) samoin kuin alueelliset hal lin to teh tävien järjestelyt kasvatuksen ja opetuksen palvelualueilla. Uusi käyttööotettava opetusuunnitelma velvoittaa opetuksen järjes tä jiä kustannuksia lisäävästi (mm. ruotsin kielen opetuksen aloit ta mi nen 6. vuosiluokalta, monialaiset oppimiskokonaisuudet sekä riittävät op pi misen ja koulunkäynnin tukipalvelut). Lisäksi sitovien si säis ten vuok rien ottaminen käyttöön ja kiinteistöjen kunnossapito- ja kor jaus tar peet edellyttävät keskipitkän aikavälin suunnitelmia osana kestävää pal ve luverk koa. Nykyisen väestörakenteen pohjalta on 200 ylä kou lu ikäi sen kou luti lan tarve vuoteen 2019 mennessä ja toisaalta luo pu mi nen kou lu jen (ja päiväkotien) leasingtiloista nostaa kou lu ti la tar peen 650 op pi laa seen. Väestönkasvun painopiste on Moision ja Kuljun op pi laak siot to lau eil la. Opetushenkilöstön lisätarve on vuoteen 2020 men nes sä 10 opet ta jaa (n ) kun ns. tiivistetyn mallin (yk si köi den yhdistäminen ja luokkakoon hallittu kasvu) mukaan ope tus hen ki lös tön osalta ei ole tar vet ta lisäykseen (täysin teo reet ti ses sa tii vis te tys sä mallissa on las ken nal li ses ti - 5 opettajan vä hen nys op pi las mää rän kasvu huo mi oon ot taen). Varhaiskasvatuksen osalta on pää tet tä vä nä yk si tyi sen pal ve lu tuon tan non ja palvelusetelin käyttäönotto ja sel vi te tään mah dol li suuk sia sub jek tii vi sen päivähoidon toteuttamiseen mo ni puo li sen pal ve lu tar jon nan myö tä. Sivistystoimen palveluverkkoselvityksen tarkoitus on toimia keskipitkän aika vä lin ohjelmana talouden tasapainottamiseksi ja palvelujen jär jes tä misek si tilanteessa, jossa oppilasmäärän kasvu on n. 120 oppilasta / vuo si painottuen alueellisesti nauhataajamaan (viidessä vuodessa n. 600

13 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus oppilasta ottaen huomioon myös esiopetuksen laadullinen ke hit tä mi nen ja järjestäminen). palveluverkkoselvityksen työohjelmaksi perustuu si vis tys toi men vuosien 2015 ja 2016 toiminnallisiin tavoitteisiin, talouden ta sa pai not ta miseen, uusien opetuksen järjestäjälle asetettujen velvoitteiden hoi ta mi seen ja palvelurakentamiseen (kirjasto- päivähoito- ja kou lu ti lat) se kä kuntalaisiltojen tuotoksiin. Lähtökohta selvitykselle on päätösten vai ku tusten ennakkoarviointi vaihtoehtojen kautta Tulevaisuusohjelman mu kai ses ti uusi juureva kunta -mallin pohjalta. Palveluverkkoselvityksen toteutusaikataulu on seuraava: Tammi-maaliskuu palveluverkkoselvityksen vaihtoehtojen selvittäminen (kasvatus- ja opetus lau ta kun ta ja vapaa-aikalautakunta) * luottamushenkilöseminaari Huhtikuu vaihtoehtoisten mallien esittely kuntalaisilloissa (vaikutusten en nak ko arvioin ti) - palveluverkkoselvityksen ehdotusten esittely luottamushenkilöille Touko-kesäkuu palveluverkkoselvityksen hyväksyminen luottamustoimielimissä (kas vatus- ja ope tus lau ta kun ta, vapaa-aikalautakunta, kunnanhallitus ja kun nanval tuus to). Tietoaineiston laatiminen toteutetaan kunnan omana poik ki hal lin nol li se na työnä hyödyntäen seutukunnallista asiantuntemusta. Palveluverkkoselvityksen tietoaineiston keräämisen ja kun talais il to jen saadun palautteen perusteella ehdotetaan ainakin seu raa vien vaihtoehtojen tarkastelua sisällytettäväksi selvitykseen ny ky ti lan teen lisäksi 1) Koulujen oppilaaksiottoalueiden rajatarkastelu nauhataajamassa - Moisio ja Kulju - Kuokkala, Moisio ja Lempoinen 2) Pienten lasten talon (työnimi) rakentaminen Kuljuun (päiväkoti ja esiope tus) - eri-ikäisten kuntalaisten yhteistyö ja tilojen yhteiskäyttö - varhaiskasvatuksen kevyempi palvelutarjooma osana subjektiivisen päivä hoi don toteuttamista koko kunnan tasolla - esiopetuksen toiminnan laadullinen kehittäminen (erillinen selviytys osana palveluverkkoselvitystä) 3) Kunnan kolmas yläkoulu Kuljuun (Kuljun koulukeskus) - Kuljun, Moision, Sääksjärven (ja Hakkarin) koulujen op pi laak siot to alu eiden rajatarkastelu ottaen huomioon turvalliset koulumatkat ja op pi lai den liikkuminen

14 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus yhteiskäyttötilat / kirjasto- ja nuorisotilojen integrointi ja itsepalvelu 4) Kirjasto- ja nuorisopalveluverkko (liittyy mahdollisiin muihin in ves toin tihank kei siin) 5) Kyläkoulujen 5-6 -luokan oppilaiden siirtyminen nauhataajaman kou luihin (pedagogiset perustelut: uuden opetussuunnitelman mukainen ruot sin kielen alkaminen 6. vuosiluokalta ja digiloikka). Kaikkien selvitykseen sisällytettävien vaihtoehtojen tarkastelun osalta selvi te tään vaihtoehdon kustannusvaikutukset nykytilanteeseen ottaen huomi oon toimintaympäristön muutokset, oppilasmäärän kasvu ja muut te ki jät. Esityslistan mukana toimitetaan kasvatus- ja opetuslautakunnan jä se nil le tämänhetkinen valmisteluaineisto - Tietojohtaminen sivistystoimessa (esitetty kun ta lais il lois sa) - Ikäluokat kouluittain Oppilashinnat (tilinpäätös 2014) - Arvio oppilasmäärän kehityksestä ja opetusresursseista vuoteen Kuntalaispajojen tuotokset (toimitetaan sähköpostilla ) - Arttu-kuntalaiskyselyn tulokset (julkaistu ) KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA päättää 1. hyväksyä sivistystoimen palveluverkkoselvityksen työ oh jelman edellä selostetun mukaisesti kasvatus- ja opetuslautakunnassa kasva tus- ja opetuspalvelujen osalta. 2. antaa jatkovalmisteluohjeita kasvatus- ja opetuslautakunnan kes kus telun pohjalta mahdollisten muiden selvityksessä huomioon otettavien vaihto eh to jen osalta. Täytäntöönpano: ote vapaa-aikalautakunta SIV Äänestys 1 - kohta 1) Koulujen oppilaaksiottoalueiden rajatarkastelu nauha taa ja mas sa - Moisio ja Kulju - Kuokkala, Moisio ja Lempoinen Keskustelun kuluessa jäsen Jaakko Hautamäki esitti jäsen Jukka Suo jasen kannattamana, kohtaan 1; Koulujen oppilaaksiottoalueiden ra jatar kas te lu. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty esittelijän esityksestä poik kea va kannatettu esitys, on siitä äänestettävä. Äänestystavaksi hyväksyttiin nimen huu to ää nes tys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka ovat esit te li jän esityksen hyväksymisen kannalla, äänestävät "jaa" ja ne, jotka ovat Hau ta-

15 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus mäen tekemän esityksen kannalla, äänestävät "ei". Toimitetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 2 "jaa" ääntä (Markus Rau ta ne va ja Irja Viljamaa) ja 9 "ei" ääntä (Paul Antila, Jaakko Hau ta mä ki, Tanja Huovinen, Mikko Koivuluoma, Mari Larikka, Maria Päi vä nen, Marja Sundström, Jukka Suojanen ja Stiina Varhi). Äänestyksen tu lok se na puheenjohtaja totesi, että Hautamäen esitys on tullut kas va tus- ja opetuslautakunnan päätökseksi kohdan 1. osalta. Äänestys 2 - kohta 5) Kyläkoulujen 5-6 -luokan oppilaiden siirtyminen nauha taa jaman kouluihin (pedagogiset perustelut: uuden opetussuunnitelman mu kai nen ruotsin kielen alkaminen 6. vuosiluokalta ja digiloikka) Keskustelun kuluessa jäsen Mari Larikka esitti jäsenten Maria Päi vä nen, Jukka Suojanen ja Paul Antila kannattamana, kohtaan 5; Ky lä kou lu jen palveluiden tarkastelu - pedagogisten järjestelyjen edellytykset (mm. uusi OPS ja henkilöstön osaa mis vaateet - perheiden tarpeet varhaiskasvatuspalveluiden osalta Keskustelun kuluessa jäsen Irja Viljamaa esitti jäsen Markus Rau ta ne van kannattamana, että kohta 5. selvitysvaihtoehtona poistetaan. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty esittelijän esityksestä poik kea via kannatettuja esityksiä, on niistä äänestettävä. Ensin äänestetään La ri kan ja Viljamaan ehdotuksista. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka ovat Vil ja maan tekemän esityksen hyväksymisen kannalla äänestävät "jaa" ja ne jot ka ovat Larikan tekemän esityksen hyväksymisen kannalla ää nes tä vät "ei". Toimitetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 2 "jaa" ääntä (Mar kus Rautaneva ja Irja Viljamaa) ja 9 "ei" ääntä (Paul Antila, Jaakko Hau ta mä ki, Tanja Huovinen, Mikko Koivuluoma, Mari Larikka, Maria Päi vä nen, Marja Sundström, Jukka Suojanen ja Stiina Varhi). Ää nes tyk sen tuloksena puheenjohtaja totesi, että Larikan esitys asetetaan esit te li jän esitystä vastaan. Äänestys 3 - kohta 5) Kyläkoulujen 5-6 -luokan oppilaiden siirtyminen nauhataajaman kouluihin (pedagogiset perustelut: uuden opetussuunnitelman mukainen ruotsin kielen alkaminen 6. vuosiluokalta ja digiloikka) Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka ovat esit te li jän esityksen hyväksymisen kannalla äänestävät "jaa" ja ne, jotka ovat Larikan tekemän esityksen hyväksymisen kannalla äänestävät "ei". Toi mi te tus sa äänestyksessä annettiin 0 "jaa" ääntä, 9 "ei" ääntä (Paul An ti la, Jaakko Hautamäki, Tanja Huovinen, Mikko Koivuluoma, Mari La rik ka, Maria Päivänen, Marja Sundström, Jukka Suojanen ja Stiina Var hi) ja 2 "tyhjää" ääntä (Markus Rautaneva ja Irja Viljamaa). Äänestyksen tu lok se na puheenjohtaja totesi, että Larikan esitys on tullut kasvatus- ja ope tus lau takun nan päätökseksi kohdan 5. osalta. Esittelijä, sivistysjohtaja Nina Lehtinen teki täydennetyn pää tös eh do tuksen, lisätään päätösehdotukseen kohta 3.

16 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus Palveluverkkoselvityksen valmistelutilanteesta tiedotetaan opetus- ja kasvatuslautakunnan käsittelyn jälkeen kunnan nettisivulla ja Facebookissa. Nettisivulle ja Facebookiin liitetään linkki kasvatus- ja opetuslautakunnan pöytäkirjaan. Merkittiin, että kokous keskeytettiin neuvottelutauon ajaksi klo KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA hyväksyi muutetun eh do tuk sen se los tus osas sa todetuilla muutoksilla. KAOPLTK SIV /RA/ra KASVA JA OPI LEMPÄÄLÄSSÄ SIVISTYSTOIMEN PAL VE LU VERK KO- SEL VI TYS on edennyt työohjelman mukaisesti jatkaen osal lisuut ta luottamushenkilöiden kanssa kunnanvaltuuston se mi naa ris sa lapsi-ja kuntalaisvaikutusten arvioinnin myötä. Kun nan val tuuston seminaarin tuloksena jatkovalmistelu on perustunut pal ve lu verk ko mal li C pohjalta kehittämislinjauksiksi. Lisäksi kasvatus- ja ope tus lau ta kun nan, teknisen lautakunnan ja vapaa-aikalautakunnan yh teis ko kouk ses sa vietiin kunnanvaltuuston seminaarin tuotosten poh jal ta valmistelua eteenpäin, jossa teemana oli Kuljun pienten lasten ta lo ja kolmannen yläkoulun paikkavaihtoehtojen kartoitus kun ta kes kuk ses sa. Kuntalaisilta on , jossa kerrotaan miten valmistelu on eden nyt syksyn 2015 kuntalaisilloista päätöksentekovaiheeseen. Palveluverkkoselvitys on laaja ja yksityiskohtainen tilastolliseen ja toi minnal li seen tarkasteluun perustuva kokonaisuus, jonka tarkoituksena on vastata Tulevaisuusohjelman mukaisesti julkisten palvelujen jär jes tä miseen asiakas- ja talousajattelulähtöisesti. Selvityksen lähtökohtana on ollut rakentaa systemaattisesti etenevä kokonaiskuva sivistystoimen eri tehtäväalueiden palveluiden järjestämistavoista muuttuvassa toi min ta ympä ris tös sä ottaen huomioon uudenlaiset tavat järjestää julkisia pal ve lu ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja lainsäädännön mah dol lis ta mal la tavalla. 1. Selvityksen lähtökohdat 2. Selvityksen eteneminen ja selvitettävät asiat 3. Tulevaisuusohjelma: Palvelut ja talous 4. Palveluverkkoselvityksen 2010 keskeisten kehittämislinjausten tarkas te lu * Kuvaus palveluverkon nykytilasta * Oppilasmäärät, maapoliittinen ohjelma, rakennushankeet ym. * Toimintaympäristö muutoksessa * Vaihtoehtoiset palveluverkkomallit A-C 1. Varhaiskasvatuspalvelut 2. Opetuspalvelut

17 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus Yhteenveto 3. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä vapaa-aikapalvelut 4. Vaikutusten ennakkoarviointi asiakkaiden ja talouden näkö kul mis ta Seuraavassa ovat Kasva ja opi Lempäälässä sivistystoimen pal ve luverk ko sel vi tyk sen kehittämislinjaukset 1. Oppilaaksiottoalueiden rajatarkastelu tarkastelujaksolla lähtien * Kulju-Sääksjärvi, Lempoinen-Kuokkala/Hakkari ja Moisio-Kulju * Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätös 2. Pienten lasten talon rakentaminen Kuljuun * Kuljuun rakennetaan uusi kunnallinen kuusiryhmäinen päi vä koti, jossa on monikäyttötilaa omatoimikirjastolle, pienimuotoinen mo ni käyt tö sa li ja kokoustilaa vuokrattavaksi (päivisin päi vä kodin käytössä). Käytössä Kunnan kolmannen yläkoulun sijoittuminen Lem poi siin/kun takes kuk seen. Keskustan alueelle rakennetaan 400 oppilaan yläkou lu * Yläkoulu on käytössä viimeistään Kouluun oh jau tuvat oppilaat Lempoisten, Kelhon, Mattilan, Lastusten, Nurmen ja Säijän koulujen oppilaaksi-ottoalueilta. * Vaihtoehtoisia rahoitus- ja toteutusmalleja tulee selvittää tarkem min tapauskohtaisesti. 4. Kirjasto- ja nuorisopalveluverkko * Vuonna 2019 valmistuu uusi pääkirjasto, joka palvelee myös Lem pois ten uutta yläkoulua * Kuljun kirjasto siirretään uuden pienten lasten talon yhteyteen * toiminta jatkuu uusissa tiloissa ja palveluvalikoimaa laa jen netaan omatoimipalveluun, jolloin aukioloajat laajenevat * tilat suunnitellaan monikäyttötiloiksi, esim. perhetupa, ikä-ihmis ten päivätoiminta sekä kulttuuri- ja kokoontumistila * koululle vapautuu kaksi luokkatilaa vanhan kirjaston tiloista * Sääksjärven kirjasto säilyy * Sääksjärven ja Kuljun kirjastot ovat auki vuoropäivinä arkisin * Kirjastoautoa ylläpidetään niin kauan, kun auto säilyy toi min takun toi se na * Lempoisten uuden yläkoulun yhteyteen integroidaan uudet nuo ri so ti lat (tai vaihtoehtoisesti varataan tilat koulunuorisotyötä var ten ja säilytetään nuorisopalveluiden nykyiset tilat kes kustas sa) * Liikuntapaikkasuunnitelman mukaisten hankkeiden to teut ta minen (liikuntatilojen riittävyys varmistetaan koululaisten ja lii kunta pal ve lu jen asiakkaiden näkökulmasta)

18 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus Kyläkoulujen pedagogisten järjestelyjen edellytykset * Opetussuunnitelman toteuttaminen vahvistetaan lu ku vuo sittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa - Lähtökohtana opetuksen järjestäminen yh dys luok ka ope tukse na omassa koulussa ja tarkoituksenmukaisesti pal ve lualu eel li se na yhteistyönä - Tehostetun tuen antaminen oppilaskohtaisen suunnitelman (pe da go gi nen arvio) pohjalta aluelähikoulun koordinoimana - Erityisen tuen ja koulun erityistyöntekijöiden yksilölliset oppi las huol to ta paa mi set palvelualueen aluelähikoululla (Moisio ja Lempoinen) - Kerhotoiminta kumppanuutena kyläyhteisön kanssa * Aamu- ja iltapäivätoiminta vahvistetaan lukuvuosittain toi minta suun ni tel mas sa - Yhteistyömahdollisuudet varhaiskasvatuksen kanssa hen kilös tön ja tilojen käytön osalta * Koulun oppilasmäärä - Koulun oppilasmäärän seurantajakso on kaksi vuotta, mikä li oppilasmäärä laskee alle 50 oppilaan kahtena pe räkkäi se nä vuotena - Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää ke hit tä mis toi men pitei den käynnistämisestä, tiedoksi kunnanhallitus ja kun nanval tuus to Palveluverkkoselvitys ja tiivistelmä ovat pykälän liitteenä. Selvityksen pääkäsittely on sivistystoimen osalta kasvatus- ja ope tus lau takun nas sa ja sen pohjalta käsittely on vapaa-aikalautakunnassa Lisätietoja: Sivistysjohtaja Nina Lehtinen, puh KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 1. hyväksyy Kasva ja Opi Lempäälässä - sivistystoimen pal ve lu verkko sel vi tyk sen ja sen kehittämislinjaukset; ja 2. esittää sen hyväksymistä kunnanhallitukselle ja edelleen kun nanval tuus tol le. Täytäntöönpano: ote kunnanhallitus SIV Esittelijä, sivistysjohtaja Nina Lehtinen selosti asiaa. KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA hyväksyi keskustelun jälkeen ehdo tuk sen yksimielisesti.

19 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus KHAL Merkittiin, että tämä pykälä tarkastettiin kokouksessa. SIV /RA/ra KUNNANHALLITUS päättää 1. hyväksyä Kasva- ja Opi Lempäälässä - sivistystoimen palveluverkkoselvityksen ja sen kehittämislinjaukset, ja 2. esittää sen hyväksymistä kunnanvaltuustolle. Täytäntöönpano: ed. Kvalt SIV /NL/ra Keskustelun jälkeen esittelijä, kunnanjohtaja Heidi Rämö muutti päätösehdotustaan: KUNNANHALLITUS päättää 1. hyväksyä Kasva- ja Opi Lempäälässä - sivistystoimen palveluverkkoselvityksen ja sen kehittämislinjaukset sillä tarkennuksella, että Kuljussa ja Sääksjärvellä säilyvät kirjastopalvelut. 2. esittää Kasva- ja Opi Lempäälässä - sivistystoimen palveluverkkoselvityksen ja sen kehittämislinjausten hyväksymistä edelleen valtuustolle. KUNNANHALLITUS hyväksyi muutetun päätösehdotuksen yksimielisesti. Merkittiin, että sivistysjohtaja Nina Lehtinen selosti otsikkoasiaa kokouksessa, ja että hän poistui kokouksesta otsikkosian käsittelyn jälkeen klo HALL /TT/tt Liitteet LEMPÄÄLÄN SIVISTYSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS

20 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOKONAISTALOUDEN RAAMI VUODELLE / /2016 KHAL Vuoden 2017 kokonaistalouden raamivalmistelu on aloitettu huhtikuussa tilinpäätöksen 2015 valmistumisen jälkeen. Kunnan johtoryhmän raamiseminaari pidettiin ja kunnanhallituksen raamiseminaari Raamin valmistelutilannetta esitellään valtuustoseminaarissa ja taloussuunnitelmavalmistelua ohjaava raami on tarkoitus hyväksyä toukokuun kunnanvaltuustossa. Raamivalmistelu tukeutuu Lempäälän kuntastrategian ja Lempäälän tulevaisuusohjelmaan. Kuntastrategiassa talouden tasapainoa tavoitellaan alla olevin kirjauksin: - Toimintakatteemme kasvu on pienempi kuin verotulojen ja valtionosuuden kasvu. Hyvällä taloudenpidolla turvaamme palvelutason. - Kasvatamme suunnitelmallisesti tulorahoitustamme mahdollisimman lähelle investointien määrää. - Kuntalaistemme verorasitus on kilpailukykyinen Tampereen seudulla - Parannamme omistajaohjausta konserniyhtiöissä. Marraskuussa 2016 hyväksytyn tulevaisuusohjelman taloustavoitteena on katkaista Lempäälän kokonaistalouden alijäämäisyys. Asiakirjassa todetaan, että talouden tasapainottaminen tarkoittaa tulolisäyksiä, uudelleenorganisointia, palvelutason laskemista, velkakattoa, omaisuuden myyntiä ja lisärahoitusten hakemista. Lisäksi Tulevaisuusohjelmassa määritellyillä uusilla avauksilla on tarkoitus edistää kunnan toimintaa pitkällä aikavälillä. Raamin valmistelu on tehty nykyisten veroprosenttien pohjalta. verotuloennusteina on käytetty viimeisintä KL:n kuntakohtaista veroennustetta (toukokuu 2016). Valtionosuustuloarviot vuodelle 2017 perustuvat KL:n kuntakohtaiseen ennakkotietoon (huhtikuu 2016). Toimintatuottojen tuloarvio vuodelle on pyritty arvioimaan mahdollisimman realistisesti TP2015:n ja TA2016:n pohjalta. Edellä todetuilla perusoletuksilla 0-tulokseen yltäminen edellyttää vuodelle 2017 maksimissaan 129,6 m :n käyttömenotasoa eli -1,0 %:n menoleikkausta vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. 0-tulokseen yltävän raamin yli 10-miljoonaisella vuosikatteella pystyttäisiin tällöin myös omarahoittamaan noin % nykysuunnitelmien mukaisista 2017 nettoinvestoinneista ja nettovelkaantuminen pysähtyisi. Raamin valmistelumateriaalin yhteydessä on myös teknisen toimen päivittämä arvio investointitarpeista vuosille Johtoryhmän raamivalmistelun yhteydessä on otettu huomioon tuoreiden tulopohja-arvioiden lisäksi myös vuoteen 2017 liittyviä muutostekijöitä. Näistä merkittävimpiä ovat mm. mahdollinen neuvottelutulos kunta-alaa koskevasta kilpailukykysopimuksesta sekä toimialojen esiin nostamat erityiset palvelutarvemuutokset. Valtuustolle esitettävän, taloustasapainoon tähtäävän raamitavoitteen haasteellisuus muuttuu sen mukaan, minkä verran yleisiä ja paikallisia muutostekijöitä otetaan lopullisessa talousarviovalmistelussa huomioon.

21 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus Vuoden taloussuunnitelman viranhaltijavalmistelu käynnistyy kesäkuussa ja jatkuu syyskuun alkuun. Lautakuntien käsittely ajoittuu syyskuun loppuun. Johtoryhmä yhteensovittaa lautakuntien esitykset kunnanjohtajan esitykseksi lokakuun kuluessa ja kunnanhallitus valmistelee esityksensä valtuuston käsiteltäväksi lokakuun lopussa. Lisäksi elokuun loppuun on alustavasti suunniteltu kaikille taloussuunnitelman valmisteluun osallistuville kunnan luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja tytäryhtiöiden edustajille yhteiskoulutusta tavoiteasetannasta. Tavoitteena on, että uuden kuntalain säädösten mukaisesti kuntastrategia ohjaisi mahdollisimman hyvin taloussuunnitelman ja talousarvion laatimista. Raamin valmistelumateriaali ja laskelmat on jaettu esityslistan liitteenä. Materiaalin lopussa on myös lyhyt tiivistelmä sote- ja aluehallintouudistukseen liittyvistä kuntien ja kuntayhtymien omaisuussiirtojen linjauksista ja vaikutuksista. Lisätietoja: talousjohtaja Kari Auvinen, KUNNANHALLITUS esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy kokonaistalouden raamin vuodelle 2017 liitteen mukaisena. Täytäntöönpano: ed. Kvalt HALL / KA KUNNANHALLITUS hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Merkittiin, että talousjohtaja Kari Auvinen selosti otsikkoasiaa kokouksessa, ja että hän poistui kokouksesta otsikkoasian käsittelyn jälkeen klo HALL /TT/tt Liitteet TALOUSSUUNNITELMARAAMI LIITEMATERIAALI

22 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA VUODELTA / /2013 KHAL Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisestä MAL2-aiesopimuksen toteutumisesta on laadittu seurantaraportti, jossa esitellään koko sopimuskauden tulokset. Raportin rakenne noudattaa aiemmin laadittuja vuosittaisia raportteja. Seurantaraportti on koottu seutuyksikössä kuntien paikkatietoasiantuntijoiden toimittamien aineistojen pohjalta. Seurantaa varten nimetty kuntien ja valtio-osapuolen ryhmä käsittelee raportin , jonka jälkeen se käsitellään kunnissa. Paikkatietoon nojautuva tietojen kokoaminen ja raportointi on kehittynyt vuosien varrella huomattavasti, mutta MAL-seurantaa tulee edelleen kehittää paikkatiedon avoimia rajapintoja parantaen ja muita sähköisiä aineistoja ja välineitä hyödyntäen. Tiivistelmä MAL2-seurantatuloksista vuosilta : Kasvuun varautuminen: Kaupunkiseudun väestö kasvoi vuonna 2015 noin hengellä, mikä on hieman vähemmän kuin keskimäärin 2000-luvulla. Vuosina kasvua oli noin henkeä. Tampereen osuus kasvusta oli noin 65 prosenttia. Kaupunkiseudun väestöstä 94 prosenttia asuu taajamissa. Raakamaan hankinta oli aiesopimuskaudella aktiivista, mihin osaltaan vaikutti maanmyynnin verovapaus vuoden 2014 aikana. Merkittävimmät kaupat olivat Lielahden tehdasalue ja Tampereen-Kangasalan raja-alueet. Uudella sopimuskaudella tulee kiinnittää huomiota Lempäälän suunnan raakamaatilanteeseen (ml. tulevaisuuden yritysalueet) sekä kaikissa kunnissa yhdyskuntarakenteen täydentämistä tukevaan strategiseen yleiskaavoitukseen, maanhankintaan ja -jalostamiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja keskustojen kehittäminen: Asuntorakentaminen kohdistui pääosin yhdyskuntarakennetta täydentäville alueille. Merkittävimmät laajentumisalueet olivat Vuores, Risso ja Harjuniitty, jotka sijoittuvat laadukkaan joukkoliikenteen ulkopuolelle. Näiden alueiden suuri osuus koko seudun asuntotuotannossa laski rakentamisen osuutta laadukkaan joukkoliikenteen vyöhykkeelle etenkin vuonna Jatkossa tulee huolehtia, että uudet alueet kytketään hyvätasoiseen joukkoliikenteeseen. Asumisen asemakaavoitus lisääntyi ja tehostui sopimuskauden aikana. Tehokkaiden kaavojen osuus oli suuri Tampereella, väljien kaavojen osuus suuri kehyskunnissa. Uudella sopimuskaudella tulee kiinnittää huomio erityisesti Lempäälän, Nokian ja Ylöjärven keskustojen kaavoitukseen ja siten raideliikenteen edellytysten varmistamiseen sekä keskitehokkaan asuntorakentamisen monipuolistamiseen. Tampereella tulee uudellakin sopimuskaudella varmistaa asuntorakentamisen edellytykset raitiotien vyöhykkeellä. Keskustoissa oli vireillä ja valmistui merkittäviä suunnittelu-, kehitys- ja rakennushankkeita. Jatkossa tulee varmistaa, että kaavoitus jatkuu

23 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus aktiivisena, ja että kaavat siirtyvät saumattomasti rakentamisvaiheeseen. Olennaista on keskustojen ja aluekeskusten monipuolinen ja maankäytöltään sekoittunut toteutus, jolla turvataan tasapainoinen väestönkasvu ja päivittäisten palvelujen pysyminen keskustoissa. Joukkoliikenteen palvelut Tampere-yhteyksineen on kriittinen tekijä kehyskuntien keskustojen kehitykselle. Asuntotuotannon monipuolistaminen: Vuonna 2015 valmistui noin asunto, eli 900 asuntoa alle vuositavoitteen. Vuosina valmistui noin asuntoa, 80 prosenttia tavoitteesta. Kerrostalo-asuntoja valmistui tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja selvästi vähemmän. ARA-vuokra-asuntoja valmistui selvästi tavoitteita vähemmän, kun taas vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja selvästi enemmän. Tuotannossa on suuria kunnittaisia ja vuosittaisia vaihteluita. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kaavoituksella ja tontinluovutuksella varmistetaan monipuolisen asuntotuotannon edellytykset. Elinkeinoelämän kasvun tukeminen ja liikkumisen tapojen uudistaminen: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin remontti valmistui maaliskuussa Tampereen AiRRport-konseptin kehittäminen nimettiin yhdeksi LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Kuntien yhteinen lentoliikenteen kehittämishanke on käynnistynyt ja jatkuu vuoteen Seudun sisäisen liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Kaupunkiseudun ydinalueella pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat hieman kasvaneet kun taas henkilöautoilun määrä on hieman vähentynyt sopimuskaudella. Maanteillä autoilun määrä on jatkanut kasvuaan. Raideliikenteen seudullinen kokonaisratkaisu sisältyy Rakennesuunnitelmaan 2040 ja maakuntakaavan 2040 ehdotukseen. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma 2014, minkä jälkeen on valmisteltu toteutusta ja solmittu kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotien toteutuksesta. MAL-aiesopimuksen ja erillisten kehittämisohjelmien mukaiset toimenpiteet ovat edenneet sovitulla tavalla. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty rakentamishankkeiden ja joukkoliikenneuudistuksen lisäksi useilla pienillä toimilla liikkumisen ohjauksesta älyliikenteen sovelluksiin mm. MAL-rahoituksen turvin. Lisätietoja: kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus, KUNNANHALLITUS päättää hyväksyä seurantaraportin. Täytäntöönpano: ote Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä HALL /IR Keskustelun aluksi esittelijä, kunnanjohtaja Heidi Rämö, teki muutetun päätösehdotuksen: KUNNANHALLITUS päättää 1. hyväksyä seurantaraportin omalta osaltaan, ja

24 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus esittää edelleen kunnanvaltuustolle sen hyväksymistä. KUNNANHALLITUS hyväksyi muutetun päätösehdotuksen yksimielisesti. Merkittiin, että kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus selosti otsikkoasiaa kokouksessa. HALL /TT/tt Liitteet MAL2 SEURANTARAPORTTI

25 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ Kunnanhallitus VALTION JA KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN VÄLINEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SOPIMUS , EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN 460/ /2013 KHAL Valtion ja kaupunkiseudun kuntien MAL3-sopimuksen neuvottelutulos on valmistunut MAL-sopimus hyväksytään kuntien valtuustoissa toukokuun 2016 aikana. Sopimus allekirjoitetaan , minkä jälkeen hallitus tekee siitä valtioneuvoston periaatepäätöksen. MAL3-sopimus konkretisoi valtuustojen hyväksymää kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaa Sopimuksessa kuvataan lähivuosien toimenpiteet rakennesuunnitelman toteuttamiseksi. Sopimus on jatkoa MAL1 ja MAL2 -aiesopimuksille. MAL2-aiseopimuskausi päättyi 2015 lopussa. MAL-sopimusmenettely on osa pääministeri Sipilän hallitusohjelmaa. Ohjelmassa todetaan, että hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvu vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä huomioidaan asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen. Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä. MAL-sopimukset kohdennetaan Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduille. Niiden vaikuttavuutta vahvistetaan tekemällä sopimuksista valtioneuvoston periaatepäätökset ja nimeämällä aiemmin aiesopimuksiksi kutsutut asiakirjat sopimuksiksi. Seutuhallitus asetti sopimusmenettelylle seuraavat tavoitteet: 1. Sopimuksella vahvistetaan rakennesuunnitelman sitovuutta ja konkretisointia. 2. Sopimuksella edistetään seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta ja valtion osallistumista rahoitukseen. 3. Sopimuksella ylläpidetään neuvottelumenettelyä valtion ja kuntien välillä. Tampereen kaupunkiseudun MAL-sopimustavoitteet toteutuivat hyvin. Valmisteluprosessiin ovat osallistuneet seutuhallitus, kuntajohtaja-kokous sekä seudun asiantuntijatyöryhmät. Seutujohtaja on esitellyt sopimustavoitteita ja pääteemoja valtuustokierroksella. MAL-sopimuksen etenemisestä on toimitettu valtuutetuille lisäksi kaksi erillistä tiedotetta. Sidosryhmät ovat osallistuneet valmisteluun sidosryhmäfoorumissa. Valtion puolelta MAL-sopimuksen neuvotteluryhmään ovat kuuluneet ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja