KEMIÖNSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2009. Valtuusto Keskiviikko 7. lokakuuta 2009 klo 19.50

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 4/2009 Toimielin Kokouspäivä Sivu Valtuusto Kokousaika Keskiviikko 7. lokakuuta 2009 klo Kokouspaikka Taalintehtaan kunnantoimisto Päättäjät Wretdal Inger puheenjohtaja Liljeqvist Wilhelm jäsen Antikainen Esko jäsen Lindholm Kerstin Antskog Carola Nurmio Mårten " Dannström Curt " Pohjavirta Kalevi " Engblom Yngve " Salonen Börje " Friman Rune " Sjöblom Annalena " Hellbom Eva-Stina " Ström Börje " Hoikkala Marjaana " Sulonen Barbro " Jansson Johanna " Tuominen Kurt " Johansson Johan " Törnqvist Jörgen " Kallonen Kalevi " Vilander Bo " Laine Sixten " Wretdal Bjarne " Laurén Anders " Vähätalo Pentti ,48-50 Leppänen Jorma " Forne Ingmar varajäsen, 47. Muut läsnä olevat: Simola Tom kunnanjohtaja Wass Tomy sihteeri hallintojohtaja Granberg Gunilla kehityspäällikkö Nummelin Lars tekninen johtaja Erika Strandberg sivistysjohtaja Stoor Torbjörn peruspalvelujohtaja Teljamo Marja tiedottaja Asiat Allekirjoitus Puheenjohtaja Sihteeri Inger Wretdal Tomy Wass Tarkistus, paikka ja aika Kunnantoimisto Taalintehtaalla 14. lokakuuta 2009 Kalevi Kallonen Sixten Laine Pöytäkirja pidetty nähtävänä Kemiönsaari 15. lokakuuta 2009 Tomy Wass

2 ESITYSLISTA Toimielin Laatimispäivä Sivu Valtuusto 4/ Kokousaika Keskiviikko 7. lokakuuta 2009 klo Kokouspaikka Taalintehtaan kunnantoimisto Asia nro Asia 42. LAILLISUUS JA VALTAISUUS 43. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 44. ÖSTERGÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA 45. KEMIÖNSAAREN KUNNAN POISTOSUUNNITELMA 46. VARSINAIS-SUOMEN ERITYISHUOLTOPIIRIN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN 47. KEMIÖNSAAREN ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUVERKON KE- HITTÄMISSUUNNITELMA 48. ÅBOLANDS YRKESINSTITUT SKN KUNTAYHTYMÄN UUSI PERUS- SOPIMUS 49. ÅBOLANDS YRKESINSTITUT SKN KUNTAYHTYMÄVALTUUSTO Jäsenten valinta 50. JÄTETYT ALOITTEET Pöytäkirja on nähtävänä, aika ja paikka Kemiönsaari 15. lokakuuta 2009 kunnantoimistossa Puheenjohtaja Inger Wretdal Tämä kokouskutsu on julkaistu julkisten kuulutusten ilmoitustaululla Vakuuttaa Tomy Wass hallintojohtaja

3 Toimielin ' nro Kokouspäivä Sivu Valtuusto LAILLISUUS JA VALTAISUUS Valt.: 42. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Valt.: 43. ' Kalevi Kallonen ja Sixten Laine ovat vuorossa tulla valituksi pöytäkirjantarkastajiksi. Kalevi Kallonen ja Sixten Laine valittiin pöytäkirjantarkastajiksi.

4 Rakennus- ja ympäristöjaosto Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto ÖSTERGÅRDIN RANTA-ASEMAKAAVA Rak. ja ymp.j.: 73. Dragsfjärdin kunta Ove Magnusson, Kajuuttakatu 1, Turku, on jättänyt pyynnön rantaasemakaavan laatimisesta Östergårds nimiselle tilalle Dragsfjärdenin järven rannalla. Kaavoitettavaksi tarkoitettu alue on esitettynä oheisilla kartoilla. Liite 7. Rantaviivan pituus kaavoitettavaksi esitetyllä alueella on noin 3 km. EHDOTUS: Rakennus- ja ympäristöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy hakemuksen ja päättää kuuluttaa ranta-asemakaavan vireillepanosta. : Laaditun ehdotuksen mukaan. Kh: 151. Oheisena kartta alueesta, liite 5. Dragsfjärdin kunta EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää rakennus- ja ympäristöjaoston ehdotuksen mukaan hyväksyä hakemuksen ja päättää kuuluttaa ranta-asemakaavan vireillepanon. : Hyväksyttiin. Tekn: 32 VALMISTELU (kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg) Östergårdin ranta-asemakaava on ollut nähtävillä laatimisvaiheen kuulemista varten välisenä aikana. Samassa yhteydessä on osallisille tiedotettu kaavaluonnoksesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kirjeitse. Nähtävillä olon aikana Wärtsilä Oyj Abp on jättänyt mielipiteen, koskien kaavaluonnosta. Wärtsilä toteaa seuraavaa mielipiteessään: Wärtsilä omistaa maata kaava-alueen vastarannalla Strömshagenin kohdalla, jossa kaavaluonnoksessa on osoitettu 8 rakennuspaikkaa. Wärtsilä haluaa tuoda ilmi että kaava tällä alueella on vastarannan etujen vastainen, ja haittaa tulevaisuudessa ranta-alueen käyttöä. Wärtsilän mukaan etäisyys salmen yli on noin 100 metriä. Rantarakentamisen mitoitus tulisi perustua muunneltuun rantaviivan pituuteen. Wärtsilä viittaa Etelä Savon maakuntaliiton käyttämään muuntamismalliin. Mielipiteenään Wärtsilä tuo esille, että kyseessä olevalle alueelle tulisi osoittaa ainoastaan puolet niistä rakennuspaikoista jotka on osoitettu kaavaluonnoksessa.

5 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Kaavoittajan vastine: Etäisyys kaava-alueen vastarannalle on keskimäärin noin 200 metriä. Kaava-alueen rantaviiva on laskettu muunneltuna rantaviivana. Kaava-alueen pohjoisosan ollessa seutukaavassa osoitettuna arvokkaana ranta-alueena, on rakennusoikeus siirretty saman maanomistajan eteläiselle palstalle. Tästä huolimatta voidaan alueen rakennuspaikkoja vähentää kahdella (2) Wärtsilän toivomusten mukaisesti. Rakennuspaikkojen lukumäärää Strömshagenin alueella on siis vähennetty kaavaluonnoksen kahdeksasta (8) kaavaehdotuksen kuuteen (6). Rakennusalue on kuitenkin entisen kokoinen. Kokouksessa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (Anna-Leena Seppälä ja Heidi Saaristo), pöytäkirja liitteenä, kanssa , katsottiin yllämainitut muutokset riittäviksi. Tämän lisäksi kokouksessa päätettiin kaavamääräyksissä tarkentaa määräyksiä koskien jätevesien käsittelyä, jotta ravinteiden pääsy järveen estettäisi. Samoin päätettiin että Etelä Savon maakuntaliiton mitoitusperusteita sovellettaisiin kaava-alueeseen kuuluvaan saareen. Jos uusi laskelma edellyttää rakennusoikeuden supistamista katsottiin että korttelissa 3 olevat 2 sisämaan tonttia rantasaunoineen olisivat sopivimmat poistettaviksi tai siirrettäviksi. Näiden asioiden lisäksi kaavoittaja täydentää kaavamääräyksiä ja lisää määräyksen koskien muinaismuistoa, sekä että kaavaselostusta tarkennetaan koskien kaava-alueen rakennuskantaa. Liite 8. EHDOTUS (tekninen johtaja) Tekninen lautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen ja päättää asettaa kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 päivää, sekä pyytää kaavaehdotuksesta viranomaislausunnot. Päätös annetaan tiedoksi niille jotka olivat lausuneet mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Ehdotus hyväksyttiin. Tekn 114 VALMISTELU (kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg) Östergårdin ranta-asemakaava ehdotus on ollut virallisesti nähtävillä aikana Nähtävillä olon aikana ei ole jätetty yhtään huomautusta kaavaehdotuksesta. Ympäristökeskus on päivätyssä lausunnossa lausunut seuraavaa: 1. Långnäsin länsirannalle osoitetut saunan rakennusalat tulee poistaa kaavasta. 2. RA tonttien kerrosluvun määrittelyä koskien ullakolle rakentamista tulee täsmentää. 3. Rakennusten sijoittumista tulisi ohjata merkitsemällä tonteille rakennusalat.

6 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Varsinais-Suomen maakuntamuseo on lausunnossaan vaatinut Långnäsin kahden muinaisjäännöksen merkitsemistä kaavaan, ja niiden selittämistä selostuksessa. Nämä korjaukset on tehty kaavaehdotukseen ja kaava on valmis hyväksyttäväksi kunnallisissa elimissä. EHDOTUS (tekninen johtaja) Tekninen lautakunta hyväksyy osaltaan kaavaehdotuksen ja ehdottaa kunnanhallitukselle että valtuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Ehdotus hyväksyttiin. Kh: 139. Kokouskutsun liitteenä on kaavaselitys sekä kaavakartta. EHDOTUS (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Östergårdin ranta-asemakaava hyväksytään. Hyväksyttiin. Valt.: 44. Oheisena kaavaselitys sekä kaavakartta, liite 1. Hyväksyttiin.

7 Kunnanhallitus Valtuusto KEMIÖNSAAREN KUNNAN POISTOSUUNNITELMA Kh: 140. VALMISTELU (talousjohtaja Marléne Eriksson) KPL 5:5.1 mukaan pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluiksi. Suunnitelmapoistot edellyttävät kunnalta poistosuunnitelman laatimista. Kunnan hallintosäännön 107 mukaan valtuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet. Pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot tulee poistaa vaikutusaikanaan. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Pysyvien vastaavien hankintameno jaksotetaan poistoina kuluiksi pääsääntöisesti sen koko taloudelliselle pitoajalle. Taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona pysyvän vastaavan hyödykkeen ennakoidaan hyödyttävän kuntaa tuloa tuottamalla tai aikaa, jona hyödykkeen ennakoidaan hyödyttävän kunnan palvelujen tuottamista. Kirjanpitolain 3:3.1 :n 6 kohdan mukaan kukin hyödyke ja tase-eriin merkittävä erä tulee arvostaa erikseen. Tästä johtuen suunnitelmapoistot tulee laskea lähtökohtaisesti kullekin hyödykkeelle erikseen. Poistosuunnitelma voidaan kuitenkin laatia siten, että aineelliset ja aineettomat hyödykkeet jaotellaan olennaisuuden periaatetta noudattaen poistoajan ja poistomenetelmän perusteella ryhmiin. Suunnitelmapoistojen perusteet määritellään tällöin ainoastaan ryhmäkohtaisesti. Kuntien yhdistyminen tai muu kuntajaon muutos ei sinänsä edellytä muutosta yhdistyvien liitoskuntien hyväksymiin poistosuunnitelmiin, elleivät niiden perusteena olevat tulonodotukset ja tuotannontekijöiden käyttöön liittyvät odotukset muutu toimintaa jatkavassa kunnassa siitä, mitä ne olivat lakkautetussa kunnassa. Poistosuunnitelma on laadittu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista mukaan. EHDOTUS (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle että Kemiönsaaren kunnan poistosuunnitelma hyväksytään liite 2 mukaan. Hyödykkeille jotka kuntayhdistymisen myötä on siirretty Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Kemiönsaaren terveyskeskus kuntayhtymästä lasketaan poistoja aikaisempien kuntien poistosuunnitelmien mukaan. Hyödykkeille, jotka otetaan käyttöön jälkeen, lasketaan poistoja Kemiönsaaren kunnan poistosuunnitelman mukaan. Hyväksyttiin. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti Kurt Tuomisen (vas.) ehdotuksesta ja Börje Salosen (sd.) kannattamana, että pienvenelaitureiden poistoaika muutetaan 10 vuodesta 20 vuoteen.

8 Valtuusto Valt.: 45. Oheisena poistosuunnitelma, liite 2. Hyväksyttiin.

9 Kunnanhallitus Valtuusto VARSINAIS-SUOMEN ERITYISHUOLTOPIIRIN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Kh: 141. VALMISTELU (peruspalvelujohtaja Torbjörn Stoor) Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin hallitus on päättänyt kokouksessaan esittää kuntayhtymän jäsenkunnille erityishuoltopiirin perussopimuksen päivittämistä. Muutosesitys perustuu kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (PARAS) annettuun lakiin ja sen edellyttämiin muutoksiin. Ensisijaisesti välitön tarve erityishuoltopiirin perussopimuksen päivittämiseen on lähtenyt siitä, että kuntayhtymän jäsenkunnissa on tapahtunut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seurauksena muutoksia. Vuodenvaihteessa kuntayhtymän jäsenkuntien määrä väheni 53:sta 28:aan. Kuntayhtymän nykyistä perussopimusta on päivitetty siten, että se mahdollistaa muuttumisen ns. pakkokuntayhtymästä vapaaehtoiseksi kuntayhtymäksi ilman perussopimuksen uutta päivitystä. Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri teettivät yhdessä keväällä 2007 jäsenkunnilleen kyselyn kehitysvammahuollon palveluiden tuotantotavasta Varsinais-Suomen alueella. Varsinais-Suomen kuntien kesken päädyttiin ratkaisuun, jossa erityishuoltopiirin kuntayhtymä jatkaa palveluiden tuottamista ns. vapaaehtoisena kuntayhtymänä. Tämä ratkaisu on edelleen todettu sosiaali- ja terveysministeriön taholta PARAS -lain mukaiseksi. Päivitysten yhteydessä on käyty läpi koko nykyinen sopimusteksti ja ajantasaistettu sitä. Esityksessä korostetaan aiempaan perussopimukseen verrattuna erityishuoltopiirin luonnetta palveluntuottajana, jonka kunnille antamat palvelut perustuvat käytännössä aina tilaukseen. Myös palvelujen hinnoittelun omakustannusperiaatetta on tuotu aiempaa selkeämmin esille. Ulkokuntien ja muiden asiakkaiden hinnoittelun osalta on mahdollistettu myös tämän ylittävä hinnoittelu. Esityksessä ei ole muutettu kuntayhtymän päätöksentekorakenteita kuten toimielinten päätösvaltaa tai kokoonpanoja eikä näitten toimielinten valintamenettelyjä. Varsinais- Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä pyytää kirjeellään kunnanhallitusta käsittelemään muutosesityksen ja saattamaan sen edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Sopimus liitteenä, liite 2A. EHDOTUS (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Kemiönsaaren kunta hyväksyy Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän uuden perussopimuksen. Hyväksyttiin.

10 Valtuusto Valt.: 46. Oheisena sopimus, liite 3. Hyväksyttiin.

11 Kunnanhallitus Valtuusto KEMIÖNSAAREN ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kh: 142. VALMISTELU (sivistysjohtaja Erika Strandberg) Oppilasmäärät Kemiönsaaren kouluissa vähenevät. Vuonna 2009 perusopetuksen oppilasmäärät vl 1 9 on 704, vuonna 2015 oppilaita arvioidaan olevan 565. Jos oppilasennusteita tarkkaillaan taaksepäin vastaavan ajanjakson aikana, kuusi vuotta, jolloin on myös tehty rakenteellisia muutoksia kouluverkostossa, kun Vreta-Kyrkobyn koulu yhdistettiin samoihin tiloihin Amosparkenin kouluun, voidaan kehitys nähdä vielä selvemmin. 2003: 891 oppilasta 2009: 704 oppilasta 2015: 565 oppilasta Kuuden vuoden aikana oppilasmäärät ovat vähentyneet 191 oppilaalla (21 %) ja ennustetaan vielä vähenevän 139 oppilaalla (24 %). Vastaavassa tahdissa kunnan tulot vähenevät sivistystoimelle myönnettävien valtionosuuksien muodossa. Oppilaskohtainen yksikköhinta v on 8787 /oppilas, joka merkitsee valtionosuuksien laskevan noin 1,2 milj. eurolla, kun oppilaiden lukumäärä vähenee tämän mukaan. Järjestelytoimikunta päätti tilata kouluverkostoselvityksen ulkopuoliselta konsultilta. Tehtävä annettiin Audiator/Esa Kohtamäelle, joka luovutti toukokuussa 2009 raporttinsa Kemiönsaaren esi- ja perusopetuksen kouluverkon kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelma esiteltiin henkilökunnalle, luottamushenkilöille ja lehdistölle toukokuussa Elokuussa järjestettiin yhdeksän avointa tiedotus-, kuulemis- ja keskustelutilaisuutta ao. kouluissa sekä vastaavanlainen henkilökunnalle osoitettu tilaisuus. Kehittämissuunnitelman ja esitettyjen toimenpide-ehdotusten tavoite on saada aikaan laadukas ja kustannustehokas toiminta. Tulevina vuosina kouluverkostoa on kehitettävä kustannuksia vähentävään suuntaan, koska kunnan talouden ennustetaan tulevan yhä kireämmäksi. Kemiönsaaren kunnan haaste on kohdata tarpeet, jotka syntyvät, kun iäkkäämmän väestön lukumäärä kasvaa koko ajan samalla kun oppilaiden lukumäärä vähenee. Kehittämissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat seuraavat: Ytterkulla skolan oppilaat siirretään Dalsbruks skolaniin Furubo siirretään Ytterkulla skolan kiinteistöön Björkboda skolan oppilaat siirretään Västanfjärds skolaniin Tjuda skolan oppilaat siirretään Amosparkens skolaniin Mjösundin koulun, Taalintehtaan koulun ja Kemiönsaaren keskuskoulun oppilaat vl 1 4 siirretään Björkbodassa vapautuviin tiloihin. Kemiönsaaren keskuskoulussa annetaan opetusta vl 5 9. varhaiskasvatustiloja rakennetaan Amosparken skolan yhteyteen suomenkielinen erityisopetus keskitetään Keskuskouluun Koulurakenteen muutoksen tavoitteena on mm. seuraavaa: - Luoda samankokoisia ja siten tasa-arvoisia ryhmäkokoja koko Kemiönsaarelle. - Luoda yhteen ja samaan paikkaan aina niin yhtenäisiä ratkaisuja, kuin mahdollista (esim. Västanfjärdin päivähoito, esikoulu, koulu, iltapäivähoito samassa paikassa tai Taalintehtaan vuosiluokat 1-9 samassa paikassa, hyvät edellytykset erityisopetukselle, iltapäivähoidolle ja liikuntahalli samassa paikassa)

12 Kunnanhallitus Valtuusto Käyttää rakennuksia tehokkaammin - Turvata houkuttelevat opettajanvirat ja siten pätevä henkilökunta - Palveluntuottajana vaikuttaa etukäteen päätettyjen suuntaviivojen mukaisesti ja pitää kiinni pitemmän aikavälin ratkaisuista. Kunnanhallitus valmistelee asiaa kehittämissuunnitelman perusteella ja on pyytänyt lausuntoja ao. toimielimiltä. Hallintosäännön mukaisesti ruotsinkielinen koulujaosto on antanut lausunnon koskien ruotsinkielisiä kouluja, suomenkielinen koulujaosto koskien suomenkielisiä kouluja ja sivistyslautakunta päivähoidon osalta. Sivistyslautakunta : Jos valtuusto päättää, että Ytterkullan koulun oppilaat siirretään pois koulusta, on kiinteistö sopiva Furubon toiminnalle sillä edellytyksellä, että tarpeelliset toimenpiteet tehdään. Ruotsinkielinen koulujaosto : Tjuda skolan vuosikursseille 1-6 ja Ytterkulla skolan vuosikursseille 1-6 annetaan työrauha neljäksi vuodeksi ja sen jälkeen arvioidaan tilanne uudestaan. Björkboda skolan oppilaat siirretään Ytterkulla skolaan. Jakoalueet arvioidaan uudestaan. Suomenkielinen koulujaosto : Kouluverkkoselvityksen esitys perustuu olemassa olevien kiinteistöjen soveltuvuuteen sekä oppilasennusteisiin. Kouluverkon suunnittelussa on kuitenkin otettava huomioon myös kunnan maantieteellinen ulottuvuus. Mikäli kunnan ainoa suomenkielinen koulutusyksikkö sijaitsee Björkbodassa, kertyy monelle oppilaalle kohtuuton koulumatka. Myöskään luokkien 1-6 erottelua eri yksiköihin ei lasten kehityspsykologian kannalta pidetä hyvänä ratkaisuna. Kunnassa tulee jatkossa olla kaksi suomenkielistä alakoulua (luokat 1-6). Luokat 1-9 sijaitsevat Kemiönsaaren keskuskoulussa ja luokat 1-6 Björkbodassa. Oli kouluverkon muoto mikä tahansa, huomiota tarvitsevat etenkin erityisoppilaat, joiden tilanteen kouluverkkoselvitys jättää epäselväksi. Nämä oppilaat tarvitsevat tukea niin oppimisessa kuin sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Jatkossakin on oltava mahdollista integroida erityisoppilaat muuhun opetukseen ja keskittää voimavaroja oppimisen tukemiseen sekä kaksikielisyyden vahvistamiseen kaikilla luokka-asteilla. Liitteet: 1. Oppilasennuste Sivistysjohtajan esitelmä sisältäen koulukohtaiset laskelmat Liite 3. Kehittämissuunnitelma lähetettiin kunnanhallituksen kokoukseen EHDOTUS (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle seuraavia muutoksia kouluverkossa alkaen lukuvuodesta : Ytterkulla skolan oppilaat siirretään Dalsbruks skolaniin Furubo siirretään Ytterkulla skolan kiinteistöön Björkboda skolan oppilaat siirretään Dalsbruks skolaniin Tjuda skolan oppilaat siirretään Amosparkens skolaniin

13 Kunnanhallitus Valtuusto Mjösundin koulun, Taalintehtaan koulun ja Kemiönsaaren keskuskoulun oppilaat vl 1 4 siirretään Björkbodassa vapautuviin tiloihin. Kemiönsaaren keskuskoulussa annetaan opetusta vl 5 9. Erityisopetuksen kattavuutta, rakenteita ja työtapoja kehitetään oppilaskeskeisten ratkaisujen takaamiseksi myös uudessa koulurakenteessa. suomenkielinen koulujaosto selvittää mahdollisuuksia sijoittaa yksi suomenkielinen koulu vuosiluokat 1 6 Björkbodaan. Asiaa selvitetään vuoden 2010 aikana. ASIAN KÄSITTELY Mårten Nurmio (r.) ehdotti Johan Johanssonin (r.) kannattamana, että Ytterkulla skolassa säilytetään vl 1 4. Kalevi Kallonen (kesk.) ehdotti Johanna Janssonin (r.) kannattamana, että säilytetään kaksi suomenkielistä koulua, vuosiluokat 1 6, joista toinen sijaitsisi entisen Kemiön kunnan ja toinen entisen Dragsfjärdin kunnan alueella. Johanna Jansson (r.) ehdotti ruotsinkielisen koulujaoston ehdotuksen hyväksymistä siten, että sekä Tjuda skola että Ytterkullan koulu säilytetään. Janssonin ehdotus ei saanut kannatusta ja se raukesi. Toimeenpannussa kädennostoäänestyksessä asetettiin ensimmäisellä kierroksella Kalevi Kallosen ehdotus ja toisella kierroksella Mårten Nurmion ehdotus esittelijän ehdotusta vastaan. Ensimmäisellä kierroksella Kallosen ehdotus sai kolme (3) ääntä (Kallonen, Jansson, Johansson) ja esittelijän ehdotus kuusi (6) ääntä (Drugge, Forne, Lindholm, Nurmio, Salonen, Tuominen). Toiselle äänestyskierroksella Nurmion ehdotus sai kolme (3) ääntä (Jansson, Johansson, Nurmio) ja esittelijän ehdotus kuusi (6) ääntä (Drugge, Forne, Kallonen, Lindholm, Salonen, Tuominen). Valt.: 47. Liite 4, Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kouluverkosto muutetaan lukuvuodesta seuraavasti: Ytterkulla skolan oppilaat siirretään Dalsbruks skolaniin Furubo siirretään Ytterkulla skolan kiinteistöön Björkboda skolan oppilaat siirretään Dalsbruks skolaniin Tjuda skolan oppilaat siirretään Amosparkens skolaniin Mjösundin koulun, Taalintehtaan koulun ja Kemiönsaaren keskuskoulun oppilaat vl 1 4 siirretään Björkbodassa vapautuviin tiloihin. Kemiönsaaren keskuskoulussa annetaan opetusta vl 5 9. erityisopetuksen kattavuutta, rakenteita ja työtapoja kehitetään oppilaskeskeisten ratkaisujen takaamiseksi myös uudessa koulurakenteessa. suomenkielinen koulujaosto selvittää mahdollisuuksia sijoittaa yksi suomenkielinen koulu vuosiluokat 1 6 Björkbodaan. Asiaa selvitetään vuoden 2010 aikana.

14 Valtuusto Oppilasennuste Sivistysjohtajan esitelmä sisältäen koulukohtaiset laskelmat 3. Kehittämissuunnitelma Valtuustolle annettiin tiedoksi kolme nimiadressia, joiden ensimmäisinä allekirjoittajina olivat Marita Ginström ym., Sari Tynjälä ym. ja Ritva Kovalainen ym. ASIAN KÄSITTELY Puheenjohtaja avasi keskustelun ehdottaen käsittelyjärjestelyksi, että ehdotuksen asettajat mahdollisia kunnanhallituksen ehdotuksia vastaan erottavat ehdotuksensa siten, että ruotsin- ja suomenkielistä opetusta koskevat ehdotukset annetaan erillisinä ehdotuksina. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen käsittelyjärjestelyksi. Annalena Sjöblom (r.) antoi kirjallisen ehdotuksen, jonka mukaan kunnanhallituksen ruotsinkielisiä kouluja koskeva ehdotus hyväksytään, mutta että suomenkieliset koulut käsittäisivät nykyisen Kemiönsaaren keskuskoulun, luokat 1-9 sekä nykyisen Taalintehtaan koulun, luokat 1 6. Eva-Stina Hellbom (sd.) ja Kurt Tuominen (vas.) kannattivat Sjöblomin ehdotusta. Mårten Nurmio (r.) antoi kirjallisen ehdotuksen, että korttelikoulu luokat 1 4 säilyisi Ytterkullassa. Wilhelm Liljeqvist (r.) kannatti Nurmion ehdotusta. Curt Dannström (sd.) ehdotti asian palauttamista kunnanhallitukselle selvitystä varten, mitä seurauksia ko. kylille voi aiheutua koulujen lakkauttamisien johdosta. Marjaana Hoikkala (kesk.) kannatti Dannströmin ehdotusta. Valtuuston kokous keskeytettiin klo Neuvotteluja jatkettiin klo jäsenten lukumäärän pysyessä muuttumattomana. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen äänestysmenettelyksi siten, että äänestys tapahtuu nimenhuudolla. Curt Dannströmin palautusehdotusta kannattavat äänestävät ei ja jatkokäsittelyä kannattavat äänestävät kyllä. Toimeenpannussa äänestyksessä kahdeksantoista (18) jäsentä äänesti jatkokäsittelyn puolesta ja yhdeksän (9) jäsentä palauttamisen puolesta. Valtuusto päätti jatkaa asian käsittelyä. Oheisena äänestyspöytäkirja, liite 4a. Bjarne Wretdal (r.) antoi kirjallisen ehdotuksen, että Ytterkullan ja Tjudan koulut säilytetään toistaiseksi, ja koskien suomenkielistä opetusta, että Keskuskoulu Kemiössä ja Taalintehtaan koulu Taalintehtaalla jatkavat samoin toistaiseksi. Muilta osin Wretdalin ehdotus yhtyy kunnanhallituksen esitykseen. Rune Friman ja Johanna Jansson kannattivat Wretdalin ehdotusta. Carola Antskog antoi kirjallisen seuraavan sanamuotoisen ehdotuksen: suomenkieliselle puolelle jätetään kaksi alkeisopetusyksikköä, yksi Dragsfjärdiin ja toinen Kemiöön. Antskogin ehdotus ei saanut kannatusta ja se raukesi. Valtuusto keskeytti kokouksen klo Neuvotteluja jatkettiin klo jäsenten lukumäärän pysyessä muuttumattomana.

15 Valtuusto Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen äänestysmenettelyksi, että ruotsinkielisiä kouluja koskevat Mårten Nurmion ja Bjarne Wretdalin ehdotukset asetetaan vastakkain ja voittanut ehdotus asetetaan seuraavalla kierroksella kunnanhallituksen ehdotusta vastaan, sekä suomenkielisiä kouluja koskeva Annalena Sjöblomin ehdotus asetetaan kunnanhallituksen ehdotusta vastaan. Toimeenpannussa ruotsinkielisiä kouluja koskevassa nimenhuutoäänestyksessä Nurmion ehdotusta kannattavat äänestivät kyllä ja Wretdalin ehdotusta kannattavat äänestivät ei. Nurmion ehdotus sai seitsemäntoista (17) ääntä ja Wretdalin ehdotus kymmenen (10) ääntä. Oheisena äänestyspöytäkirja, liite 4b. Toisella kierroksella äänestys toimeenpantiin nimenhuudolla, jossa kunnanhallituksen ehdotusta kannattavat äänestivät kyllä ja Mårten Nurmion ehdosta kannattavat äänestivät ei. Kunnanhallituksen ehdotus sai seitsemäntoista (17) ääntä ja Nurmion ehdotus kymmenen (10) ääntä. Oheisena äänestyspöytäkirja, liite 4c. Toimeenpannussa suomenkielisiä kouluja koskevassa nimenhuutoäänestyksessä kunnanhallituksen ehdotusta kannattavat äänestivät kyllä ja Annalena Sjöblomin ehdotusta kannattavat äänestivät ei. Kunnanhallituksen ehdotus sai nolla (0) ääntä ja Sjöblomin ehdotus kaksikymmentäseitsemän (27) ääntä. Oheisena äänestyspöytäkirja, liite 4d. Valtuusto päätti muuttaa kouluverkostoa lukuvuodesta lähtien seuraavasti: Ytterkullan skolan oppilaat siirretään Dalsbruks skolaniin Furubo siirretään Ytterkulla skolan kiinteistöön Björkboda skolan oppilaat siirretään Dalsbruks skolaniin Tjuda skolan oppilaat siirrtään Amosparkens skolaniin Mjösundin koulun oppilaat siirretään Kemiönsaaren keskuskouluun erityisopetuksen kattavuutta, rakenteita ja työtapoja kehitetään oppilaskeskeisten ratkaisujen takaamiseksi myös uudessa koulurakenteessa Oheisena asian käsittelyn aikana jätetyt kirjalliset muutosehdotukset, liite 4e. Pentti Vähätalo ilmoitti olevansa esteellinen, eikä hän osallistunut tämän asian käsittelyyn. Ingmar Forne saapui varajäseneksi.

16 Toimielin ' nro Kokouspäivä Sivu Valtuusto ÅBOLANDS YRKESINSTITUT SKN KUNTAYHTYMÄN UUSI PERUSSOPMUS Valt.: 48. Åbolands Yrkesinstitutin rehtori Henrik Andersson on lähettänyt sähköpostitse Åbolands Yrkesinstitut skn -kuntayhtymän uuden perussopimuksen Kemiönsaaren valtuuston hyväksyttäväksi sekä ehdotuksen, että valtuusto päättää perussopimuksen mukaisesti nimittää uudet jäsenet ja varajäsenet kuntayhtymän valtuustoon. Kemiönsaaren kunnanvaltuusto päätti (8 ) hyväksyä Åbolands Yrkesinstitut skn -kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisen. Muutetun perussopimuksen mukaan yhtymävaltuustossa on jäseniä ja varajäseniä jokaisesta jäsenkunnasta. Kuntien jäsenten koko äänimäärä jaetaan edellisten hyväksyttyjen tilinpäätösten peruspääomien suhteessa. Muutetun perussopimuksen mukaan jäsenkunnat valitsevat yhden jäsenen 4 ääntä kohden. Kemiönsaaren kunta ei ole nimittänyt jäseniä ja varajäseniä kuntayhtymän valtuustoon. Kemiönsaaren kunnanvaltuusto päätti (40 ) hyväksyä Åbolands Yrkesinstitut skn -kuntayhtymän koulutustehtävän siirtämisen Axxell Utbildning Ab:lle. Koulutustehtävän siirtäminen Axxell Utbildning Ab:lle merkitsee sitä, että Turun kaupunki eroaa kuntayhtymästä. Opetusministeriön ehdotuksen mukaan koulutustehtävä siirretään Åbolands Yrkesinstitut skn -kuntayhtymältä Axxell Utbildning Ab:lle lukien. Kunnanvaltuusto päätti samassa kokouksessa (39 ) hyväksyä sopimuksen Åbolands Yrkesinstitut skn - kuntayhtymästä eroamisesta. Sopimuksen mukaan kuntayhtymä maksaa Turun kaupungille peruspääoman palautuksena ,96 euroa, joka sopimuksen mukaan on palautettava Turun kaupungille viimeistään mennessä. Palautus on nyt maksettu. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Turun kaupungin eron jälkeen Länsi-Turunmaan kaupunki ja Kemiönsaaren kunta. Turun kaupungin eron jälkeen Åbolands yrkesinstitut skn -kuntayhtymälle on nyt laadittu uusi perussopimus. Liitteenä Åbolands Yrkesinstitut skn uusi perussopimus, liite 5. Asia on kiireellinen, eikä kunnanhallitus ole valmistellut asiaa. Kuntalain 55 mom. 2 mukaan valtuusto voi ottaa käsiteltäväkseen asian kiireellisessä järjestyksessä, vaikka asia ei ole mainittu kokouskutsussa. Mikäli asiaa ei ole valmisteltu, vaaditan yksimielinen päätös asian ottamisesta käsittelyyn. ASIAN KÄSITTELY Kunnanjohtaja selosti perusteluja, miksi asiaa tulisi käsitellä kiireellisenä, jonka jälkeen puheenjohtaja totesi, että valtuusto voi yksimielisesti hyväksyä, että asia otetaan käsiteltäväksi. Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että valtuusto niin ikään hyväksyy yksimielisesti Åbolands yrkesinstitut skn kuntayhtymän uuden perussopimusehdotuksen.

17 Valtuusto Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Åbolands Yrkesinstitut skn kuntayhtymän uuden perussopimuksen liitteen 5 mukaan. Tämä pykälä julistettiin heti tarkastetuksi.

18 Toimielin ' nro Kokouspäivä Sivu Valtuusto ÅBOLANDS YRKESINSTITUT SKN KUNTAYHTYMÄVALTUUSTO Jäsenten valinta Valt.: 49. Åbolands Yrkesinstitut skn -kuntayhtymän uuden perussopimuksen mukaan kuntayhtymän uudet jäsenkunnat Turun kaupungin erottua kuntayhtymästä ovat Länsi-Turunmaan kaupunki ja Kemiönsaaren kunta. Kuntayhtymälle on asetettava yhtymävaltuusto pikimmiten. Toimikausi päättyy käytännössä kuntayhtymän opetustehtävien siirtyessä Axxell Ab:lle eli todennäköisesti lukien. Kuntayhtymän uuden perussopimuksen 4 :n 1 momentti kuuluu: "Kuntayhtymän toimielimet Yhtymävaltuusto (jatkossa valtuusto), jossa on 11 jäsentä ja 11 varajäsentä: 7 (seitsemän) varsinaista jäsentä ja 7 (seitsemän) varajäsentä Länsi-Turunmaalta ja 4 (neljä) varsinaista jäsentä ja 4 (neljä) varajäsentä Kemiönsaarelta." Perussopimuksen 5. pykälä kuuluu: "Valtuusto Jäsenkuntien valtuustot valitsevat jäsenet valtuuston toimikaudeksi. Jokaiselle jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Uusi jäseniä valittaessa on noudatettava tasaarvolakia (1986/609). Jokaisella jäsenellä on yksi ääni." Asia on kiireellinen, eikä kunnanhallitus ole valmistellut aisaa. Kuntalain 55 mom. 2 mukaan valtuusto voi ottaa käsiteltäväkseen asian kiireellisessä järjestyksessä, vaikka asia ei ole mainittu kokouskutsussa. Mikäli asiaa ei ole valmisteltu, vaaditan yksimielinen päätös asian ottamisesta käsittelyyn. Kemiönsaaren kunta valitsee 4 (neljä) varsinaista jäsentä ja 4 (neljä) varajäsentä. ASIAN KÄSITTELY Kunnanjohtaja selosti perusteluja, miksi asiaa tulisi käsitellä kiireellisenä, jonka jälkeen puheenjohtaja totesi, että valtuusto voi yksimielisesti hyväksyä, että asia otetaan käsiteltäväksi. Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että valtuusto niin ikään päättää yksimielisesti valita kunnan edustajat Åbolands Yrkesinstitut skn kuntayhtymän valtuustoon. RKP:n ja SDP:n valtuustoryhmien ehdotuksesta valtuusto valitsi yksimielisesti seuraavat neljä jäsentä Åbolands Yrkesinstitut skn kuntayhtymän valtuustoon:

19 Valtuusto Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Wretdal Inger (r.) Nurmio Mårten (r.) Wikgren Brita (r.) Liljeqvist Wilhelm (r.) Laurén Anders (r.) Sjöblom Annalena (r.) Lundell Niilo (sd.) Hellbom Eva-Stina (sd.) Tämä pykälä julistettiin heti tarkastetuksi.

20 Valtuusto JÄTETYT ALOITTEET Valt.: 50. RKP:n valtuustoryhmä jätti aloitteen sekä oheisen nimiluettelon, joka koskee hoidon jatkamista Solglimtenin palvelutalossa Hiittisissä. Oheisena aloite, liite 6. Lyhyen lähetekeskustelun jälkeen, jossa peruspalvelulautakunnan puheenjohtaja ilmoitti, että asia on peruspalvelulautakunnassa käsittelyn alla, puheenjohtaja totesi, että aloite siirretään kunnanhallitukselle valmistelua varten.

21 Toimielin nro Kokouspäivä Sivu Valtuusto OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT ja kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 42 43, 50 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: HKäyttöL 5 :n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen Pykälät: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. VALITUSOSOITUS Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusaika on 30 päivää. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Turun hallinto-oikeus Sairashuoneenkatu 2-4, Turku Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. VALITUSKIRJA Valituskirjassa on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. VALITUSASIAKIRJOJEN TOIMITTAMINEN VALITUSVIRANOMAISELLE Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisen päivän kuluessa ennen virastotalon sulkemista. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTO Pöytäkirja on nähtävänä / 2009 ja päätöksestä ( ) on annettu asianosaisille tieto postitse / Toimitettu asianosaisille / Liitetään pöytäkirjaan/otteeseen vastaanottajan allekirjoitus