KUNNANHALLITUS PÖYTÄKIRJA 7/2012. Kokouspaikka Kunnanhallituksen kokoushuone, Lapinjärventie 25 Käsiteltävät asiat

Transkriptio

1 KUNNANHALLITUS PÖYTÄKIRJA 7/2012 Kokousaika klo Kokouspaikka Kunnanhallituksen kokoushuone, Lapinjärventie 25 Käsiteltävät asiat KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 54 TALOUSHALLINNON SIIRTÄMINEN KUNNAN TAITOA OY:N TUOTTAMAKSI 3 55 KUNTAUUDISTUS / LAPINJÄRVEN KUNNAN LAUSUNTO (LIITE) 9 56 STENÅLDERIN KAAVOITUS (LIITE) ERO LUOTTAMUSTOIMESTA; TIMO VIRTALA PÖYTÄKIRJOJA TIEDOKSI (LIITE) 20 Esityslistan ulkopuolelta 59 EI JULKINEN ASIA KIINTEISTÖ OY LAPINJÄRVEN TEOLLISUUSTIE 9 YHTIÖKOKOUS KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N YHTIÖKOKOUS UUSYRITYSKESKUS LOVIISA-PORVOO RY:N KEVÄTKOKOUS 24 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS 25

2 Kokouspöytäkirja No 7/2012 KUNNANHALLITUS 1 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone, Lapinjärventie 25 OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Thomas Antas Ari Koivisto Päivi Lempiö Benny Engård Tuomo Hasu Arto Kujala Christina Mickos Anne Rönkkö Marketta Takkala Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja Varajäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Poissa olleet Muut osallistujat Ulla Onnila Veijo Peltonen Christian Sjöstrand Susanne Sjöblom II varapuheenjohtaja Valtuuston II varapuheenjohtaja Kunnanjohtaja, esittelijä Hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä ASIAT ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Thomas Antas Aika ja paikka Lapinjärvellä Allekirjoitukset Susanne Sjöblom PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Päivi Lempiö Aika ja paikka Lapinjärvellä Tuomo Hasu Todistaa Christian Sjöstrand

3 KUNNANHALLITUS KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - valita Ulla Onnilan ja Tuomo Hasun pöytäkirjantarkastajiksi. PÄÄTÖS: Päivi Lempiö ja Tuomo Hasu valittiin pöytäkirjantarkastajiksi.

4 KUNNANHALLITUS TALOUSHALLINNON SIIRTÄMINEN KUNNAN TAITOA OY:N TUOTTAMAKSI Kunnanhallitus Lapinjärven kunnassa toimii tänä päivänä itsenäiset henkilöstö- ja taloushallinnot. Molempien tietojärjestelmänä toimii Pegasos. Tietojärjestelmän toimittaja Logica ilmoitti toukokuun alussa, että taloushallinnon järjestelmän tuki päättyy seuraavaan tilinpäätökseen vuoden 2012 alussa. Logicalta saamiemme tietojen mukaan Pegasoksella voidaan jatkaa tämä tilikausi loppuun, eli kunnes tilinpäätös on ensi keväänä tehty. Sen jälkeen ylläpito ja sen veloitus päättyy. Tämä tarkoittaa, että Pegasokseen ei enää tehdä mitään muutoksia, ja asiakaspalvelu muuttuu erikseen hinnoiteltavaksi normaalin palveluhinnastomme mukaan. Ohjelman käyttö ylläpidon päättymisen jälkeen on kunnan omalla riskillä. Logica on korvaavana järjestelmänä tarjonnut kunnalle taloudenohjauksen järjestelmää Palveluna. Palveluna-mallissa sovelluksia käytetään jaetuilta palvelimilta. Tarjouksessa oli kaksi vaihtoehtoista sopimuskauden pituutta, 3 tai 5 vuotta, mikä vaikuttaa tuotteen kuukausihintaan. Logican tarjous ei kuitenkaan ole kustannusvaikutukseltaan varteenotettava vaihtoehto. Lapinjärvi on Kunnan Taitoa Oy:n omistajaosakas. Kunta on pyytänyt tarjousta (liite) Taitoa Oy:ltä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita koskevan selvityksen laatimisesta. Tämä selvitys yhdistää Taitoa Oy:n prosessien mukaisten alue- ja siirtoselvityksien osakokonaisuudet Lapinjärven kunnalle sopivimmalla tavalla. Siirtoselvitysvaiheessa pyritään yhteistyöhön alueellisesti omistajien niin päättäessä. Asia on kunnan saamien tietojen mukaan ainakin Askolassa ja Pukkilassa sekä osittain ehkä Myrskylässä. Tällöin mm. matkakustannusten ja yhteisten esittelytilaisuuksien kustannukset pystytään jakamaan osallistujien kesken. Taitoa Oy esittää Lapinjärven kunnalle laadittavaksi talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden selvityksen. Selvitys on ensimmäinen vaihe Taitoan asiakkaaksi tulemista koskevassa prosessissa. Selvityksessä määritellään palvelutuotannon siirron periaatteet ja vaikutukset. Selvityksen jälkeen kunnalla on parempi valmius tehdä päätös talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden tuotannon mahdollisesta keskittämisestä Taitoalle. Päätösten jälkeen toteutetaan palvelutuotantokonseptin tarkennettu suunnittelu. Kunnan Taitoa Oy veloittaa siirtoselvityksen toteutuksesta omina kustannuksinaan käytetyn työajan mukaisesti 700 euroa/htp + alv 23 %. Etukä-

5 KUNNANHALLITUS teen arvioituna siirtoselvityksen edellyttämä Taitoa Oy:n työpanos on n. 4-5 htp. Tarvittaessa esitetään Tiera Oy:n selvitystä tietojärjestelmistä sekä niihin liittyvistä sopimuksista ja lisensseistä. Tieran työn laajuus on n. 1-2 htp. Selvitystyön hinta olisi näin ollen korkeintaan (alv 0) + matkakustannukset. Jos muut kunnat lähtevät mukaan samaan aikaan, voidaan mm. matkakulut ja yhteisten päivien kulut jakaa. Koska kunta on liittynyt asiakasomistajaksi sekä Kunnan Taitoan että Tieraan olisi tarkoituksenmukaista selvittää yhtiöiden tarjoamat ratkaisuvaihtoehdot. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - hyväksyä Kunnan Taitoa Oy:n tekemän tarjouksen talousja henkilöstöhallintopalveluiden keskittämistä koskevan selvityksen. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus Taitoa Oy:n kehityspäällikkö Atte Niittylä esittelee kokouksessa siirtoselvityksen. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - merkitä siirtoselvitys tiedoksi - palata asiaan syksyn 2011 aikana. KÄSITTELY: Kehityspäällikkö Atte Niittylä Taitoa Oy:stä oli läsnä kokouksessa esittelemässä siirtoselvitystä kunnanhallitukselle. Kunnassa talousja henkilöstöhallinnossa työskentelevät taloussihteeri Johanna Sjöberg, henkilöstösihteeri Arja Grönberg, toimistovirkailija Minna Toropainen, palkanlaskija Arja Sirén ja ATK-vastaava Sinikka Mickos olivat myös läsnä kokouksessa tämän pykälän osalta. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus Yllä mainittu siirtoselvitys on ensimmäinen vaihe Taitoan asiakkaaksi tulemista koskevassa prosessissa. Selvityksessä määritellään palvelutuotannon siirron periaatteet ja vaikutukset. Selvityksen jälkeen kunnalla on pa-

6 KUNNANHALLITUS rempi valmius tehdä päätös talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden tuotannon mahdollisesta siirtämisestä Taitoalle. Kunnan tilanne ei ole muuttunut yllä olevasta syksyn tilanteesta. Taloushallinnon käyttämä ohjelma voidaan käyttää enintään vuoden 2012 aikana, mutta henkilöstöhallinnon ohjelma pystytään sen sijaan käyttämään myös tämän vuoden jälkeen. Valtioneuvoston käynnistämä kuntauudistus ehdottaa Lapinjärven kunnan liittämistä joko Porvooseen tai Loviisaan, mutta mahdollinen tuleva kuntaliitos ei muuta taloushallinnon tilannetta. Kunnan tulee tässä vaiheessa päättää Kunnan Taitoa Oy:n asiakkaaksi ryhtymisestä ja taloushallinnon palvelujen tuotannon siirtämisestä Taitoa Oy:lle. Myönteisen päätöksen jälkeen ryhdytään laatimaan tuotantosuunnitelmaa, jossa määritellään yksityiskohtaisesti ko. tuotannon siirtymisen liittyvät asiat. Tuotantosuunnitelman valmistumisen jälkeen ennen tuotantoon siirtoa tehdään vielä täytäntöönpanopäätös. Sopiva aika tuotannon siirtämiselle olisi heinäkuun alku, kun kunnan taloussihteeri siirtyy äitiyslomalle. Muutos koskisi kirjanpitoa sekä myynti- että ostosreskontraa. Henkilökunnan kanssa tulee käynnistää tarvittavat yhteistoimintaneuvottelut jo tässä vaiheessa. Taloushallinnossa on käytössä määräaikaisia (vuoden loppuun asti) ratkaisuja ja tarvittaessa kunta voi liikkeenluovutuksen periatteella siirtää henkilöstä Taitoa Oy:lle. Hintakysymyksen vertailu - Tuotantosiirron kustannukset kokonaisuudessaan (sis. käyttöönotto) - Järjestelmärajapintojen muutosyöt (liittymärakentaminen kunnan kuluna) - Projektijohtaminen ja suunnittelu (Taitoalta, veloitukseton) - Taitoan palvelujen hinta verrattuna kunnan nykykustannuksiin sekä uuden taloushallintojärjestelmän käyttökustannuksiin - Taitoan tuotantoon siirryttäessä ensimmäisenä toimintavuonna palvelun laajuus ja kustannustaso sovitaan jäävän ennalleen - Yhtenäistämisvaiheiden kautta tuotannontekijät ja tuotantoympäristö harmonisoidaan. Samalla siirrytään Taitoan yhtenäisen hinnoittelun piiriin. Siirryttäessä Taitoan tuotantoon, arvioidaan tietojärjestelmien tarkoituksenmukainen kehityspolku ja siirretään asiakas uuden järjestelmäympäristön piiriin yhtenäistämisvaiheen projektina.

7 KUNNANHALLITUS Myönteisen valtuustopäätöksen jälkeen ryhdytään laatimaan yksityiskohtainen suunnitelma: - Tehtävät: mitkä tehtävät jäävät peruskuntaan, mitkä siirtyvät - Henkilöstö: henkilöstön työntekopaikka ja siirtyvät henkilöt - Rajapinnat: miten varmistetaan saumaton yhteistyö - Liittymät: tarkka kuvaus, määrät ja liikenne, arvio kustannuksista - Tiedonsiirto - Aikataulut: milloin ollaan halukkaita/valmiita tuotannon siirrolle EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - ehdottaa valtuustolle, että se päättäisi että Lapinjärven kunnan taloushallinnon palvelutuotanto siirretään liikkeenluovutuksen ehdoilla Kunnan Taitoa Oy:n hoidettavaksi - käynnistää tarvittavat neuvottelut taloushallinnossa työskentelevän henkilöstön kanssa. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - palauttaa asian jatkovalmisteluun. Taitoa OY:ltä on saatu seuraavat tiedot koskien yhtiön hinnoittelua, tuotantosuunnittelusta, siirtymäajasta ja kustannuskehityksestä: - Hinnoittelu tarkentuu tuotantosuunnitteluvaiheessa - Taitoa ei ole voittoa keräävä yhtiö - toimipisteen kustannukset jaetaan asiakkaiden kesken tasapuolisesti aiheuttamisperusteen mukaisesti. Siksi toimipisteissä tehdään kustannuslaskentaa ja prosessien yhtenäistämiskehitystä. - Tuotantosuunnittelussa - valmistellaan sopimukset - otetaan kantaa kaikkiin käytännön kysymyksiin - määritellään tarkat vastuut - sovitaan palveluista, tarkat sisältökuvaukset - sovitaan rajapintojen hoitaminen ja yhteistyö - laaditaan yhtenäistämissuunnitelma - sovitaan siirtymäajasta - tarkennetaan nykykustannustasoarvio - Tuotantosuunnittelusta valmistuu: - liikkeenluovutussopimus - henkilöstösopimus, jos siirtyviä henkilöitä

8 KUNNANHALLITUS palvelusopimus liitteineen (hinnoittelu, palvelukuvaukset, vastuunjakotaulukot) - Siirtymäaikana - asiakas maksaa palveluista saman kuin ennenkin - molemmin puolin toteutetaan yhtenäistämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä - tietojen siirto toimipisteen järjestelmiin (asiakas vastaa) tämä mahdollisimman nopeasti, ettei jouduta käyttämään erilaisia järjestelmiä - Integraatioiden päivitys toimipisteen järjestelmiin (asiakas vastaa) - Taitoan toimipisteen järjestelmien kehitys Taitoan kehityssuunnitelman mukaisesti (Taitoa vastaa) - Taitoan toimipisteen järjestelmässä asiakkaan tietojen vastaanotto (Taitoa vastaa) - Testaus yhteinen tehtävä - Henkilöstön koulutus yhteinen projekti - Yhtenäistämissuunnitelman toimenpiteiden jälkeen päästään tavoiteltuihin tavoitehintoihin, jotka arvioidaan tuotantosuunnitteluvaiheessa. - Sopimuksiin voidaan kirjata esim. tavoitteita 5 vuoden periodille hintojen osalta - Tehokkuustavoitteet keskittyvät perusprosesseihin, joita automatisoidaan (sekä prosesseja että järjestelmiä kehitetään) - Tällöin edellytyksenä tiettyjä investointikohteita myös asiakkaalle esim. integraatioita/sähköisten lomakkeiden käyttöönottoa - tavoitellaan mahdollisimman suurta automaatiota ja kustannustehokkuutta - Asiantuntijapalveluihin / henkilötyön hinnastoon laskua ei tulla soveltamaan - palkat eivät laske - Taitoa investoi henkilöstön osaamisen kehittämiseen - Asiakkaat saavat Taitoalta asiantuntijapalvelua, jota yksittäinen kunta välttämättä itse voi tuottaa - Tuotannon kustannusten alenema perustuu seuraaviin olettamuksiin: - Asiakas on toimipisteen järjestelmissä, ei erillisjärjestelmiä asiakaskohtaisesti - Toimipisteen volyymi kasvaa, jolloin suorite/asiakas on edullisempi automaation ollessa kyseessä

9 KUNNANHALLITUS Automaatiota lisätään prosessin manuaalivaiheita sisältäviin osioihin (sähköiset lomakkeet ja integraatioasteen lisääminen) - Prosesseja ja työtapoja kehitetään ja yhtenäistetään valtakunnallisesti sovitun mallin mukaisesti - Toimipisteen järjestelmiä kehitetään tai uusitaan Taitoan kehityssuunnitelman mukaisesti kohti valtakunnallista tavoiteprosessia - Asiakkaalle tulevat säästöt ovat mm. - Kunnan ei tarvitse uusia omia järjestelmiään (yksin), jolloin säästetään: - määrittelyssä ja prosessikehityksessä - kilpailutuksessa - hankinta & lisenssi- ja ylläpitokuluissa - henkilöstön rekrytoinneissa ja perehdytyksessä, varahen kilöjärjestelyissä - osaamisen kehittämisessä (nyt yhteistyönä Taitoan kanssa) EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - ehdottaa valtuustolle, että se päättäisi että Lapinjärven kunnan taloushallinnon palvelutuotanto siirretään liikkeenluovutuksen ehdoilla Kunnan Taitoa Oy:n hoidettavaksi - käynnistää tarvittavat neuvottelut taloushallinnossa työskentelevän henkilöstön kanssa. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

10 KUNNANHALLITUS KUNTAUUDISTUS / LAPINJÄRVEN KUNNAN LAUSUNTO (LIITE) Kunnanhallitus Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvitys elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta on valmistunut. Selvitys luovutettiin hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle keskiviikkona 8. helmikuuta Ehdotuksen mukaan Porvoo, Askola, Myrskylä, Loviisa ja Lapinjärvi muodostaisivat selvitysalueen (yht as.): Loviisan, Lapinjärven, Askolan, Porvoon ja Myrskylän yhdistämistä voidaan selvityksen mukaan pitää toiminnallisesta ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta luontevana. Porvoo on työssäkäynnin näkökulmasta alueen keskus, jonne suuntautuu erityisesti Askolasta voimakasta pendelöintiä ja asiointia. Myös Myrskylästä suuntautuu työssäkäyntiä Porvooseen. Loviisa suuntautuu työssäkäynnin näkökulmasta sekä Helsinkiin että hieman tiiviimmin Porvooseen, Lapinjärvi taas Loviisaan ja tätä kautta Helsinkiin. Asioinnin näkökulmasta erityisesti Porvoo, Askola ja Myrskylä muodostavat yhtenäisen toiminnallisen alueen. Asiointia suuntautuu Porvooseen myös Loviisasta ja Lapinjärveltä, Lapinjärveltä myös Kouvolan suuntaan. Kunnilla on aiempaa yhteistyötä, Myrskylän suuntautuessa osin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyössään Päijät-Hämeen suuntaan ja asioinnin osalta Lahteen. Myrskylä suuntautuu kuitenkin selkeästi myös Uudellemaalle, sillä se kuuluu Porvoon kautta Helsingin työssäkäyntialueeseen. Kunnista Porvoo on nykyisellään työpaikkaomavaraisuuden suhteen vahva ja oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus on korkea. Myös Loviisa ja Lapinjärvi näyttäytyvät työpaikkaomavaraisuuden ja oman kunnan alueella työssäkäyvien suhteen kohtuullisen itsenäisinä. Sen sijaan Askolassa vain 35,1 prosenttia käy oman kunnan alueella töissä, Myrskylässäkin alle puolet. Yhdyskuntarakenteellisesti itäinen Uusimaa muodostaa läntisen maakunnan tavoin oman, ydinalueesta eli pääkaupunkiseudun vaikutuspiiristä itsenäisemmän vyöhykkeensä. Toiminnallisesti pääkaupunkiseutu ulottuu kuitenkin Porvooseen asti, muttei sitä edemmäs. Lapinjärvi ja Myrskylä ovat selvityksen mukaan talouden näkökulmasta haasteellisessa tilanteessa eikä niillä ole edellytyksiä vastata kasvaviin palvelutarpeisiin itsenäisinä. Myös Loviisan osalta palvelutarpeen tarkastelu osoittaa mm. huoltosuhteen olevan kohtuullisen epäedullinen. Lisäksi mediaani-ikä on Loviisassa varsin heikko.

11 KUNNANHALLITUS Uudessa kunnassa väestö kasvaisi vuoteen 2030 mennessä 10,4 prosenttia ollen silloin asukasta. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä olisi 14,3 prosenttia vuonna 2030 ja huoltosuhde olisi 74,9 eli merkittävästi alhaisempi kuin myöhemmin esitettävässä toissijaisessa vaihtoehdossa eli Loviisan ja Lapinjärven muodostamassa uudessa kunnassa. Huomioiden vielä sekä Lapinjärven että Myrskylän osalta alhainen syntyvyys voi todeta, että uudessa kunnassa väestörakenne kokonaisuudessaan olisi nykyistä edullisempi. Selvityksessä todetaan, että viiden kunnan vaihtoehdon voi siten arvioida tasaavan väestörakennemuutoksia paremmin kuin jäljemmin esitetyt toissijaiset vaihtoehdot. Tätä tukee se, että Loviisa on palvelutarvetekijöillä maan keskitasoa ja sen yhdistäminen taloudeltaan heikon Lapinjärven kanssa ei välttämättä merkittävästi vahvista uuden kunnan toimintaedellytyksiä pidemmällä aikavälillä. Pinta-alaltaan uusi kunta olisi 2273 km² eli verrattain varsin laaja. Uusi kunta olisi taloudeltaan erittäin vahva. Yhteenlaskettuna kuntien verotulot ylittäisivät selvästi koko maan tason, joka oli /asukas vuonna Uuden kunnan verotulot olisivat /asukas. Porvoota ja Loviisaa lukuun ottamatta muissa kunnissa verotulot olivat koko maan tason alapuolella. Muutos vahvistaisi alueen kuntien taloudellista itsenäisyyttä. Tämä mahdollistaisi väestönkasvun ja ikääntymisen paremman hallinnan. Uusi kunta vastaisi pitkälti yhtenäistä työssäkäyntialuetta ja toiminnallista seutua, jolla olisi siten itsenäisiä kuntia paremmat mahdollisuudet vastata myös yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen ja elinkeinojen kehittämiseen. Viiden kunnan liitos myös mahdollistaisi myös nykyisten yhteistoimintarakenteiden purkamisen. Uusi kunta täyttäisi perusopetuksen järjestämisen edellyttämän 50 syntyneen kriteerin. Uusi kunta myös parantaisi edellytyksiä lukiokoulutuksen tarjonnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen sekä mahdollistaisi tehokkaamman opetuksellisen yhteistyön. Uusi kunta ei itsenäisenä kuntana täyttäisi laissa säädettyjä ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytyksiä. Uuden kunnan muodostavat kunnat ovat jäsenkuntina Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä, jossa on yhteensä yhdeksän jäsenkuntaa. Porvoo, Myrskylä, Loviisa ja Lapinjärvi ovat jäsenkuntana myös Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland - nimisessä koulutuskuntayhtymässä, jossa niiden lisäksi on Sipoo. Porvoo on molempien koulutuskuntayhtymien suurin jäsenkunta. Uuden kunnan muodostavat kunnat ovat lisäksi osakkaina osakeyhtiöpohjaisessa ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatiossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on suosittanut, että ammatillisen koulutuksen kokoamista jatketaan alueellisten kaikki nuorten ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen palvelut kattavien järjestäjäorganisaatioiden muodostamiseksi.

12 KUNNANHALLITUS Uusi kunta olisi kaksikielinen ja ruotsinkielisten asukkaiden määrä olisi kohtuullisen suuri eli asukasta, 31 prosenttia väestöstä, mikä mahdollistaisi nykyistä paremmin ruotsikielisten palvelujen turvaamisen. Porvoon, Loviisan, Lapinjärven ja Myrskylän osalta kielisuhteet eivät muuttuisi, mutta Askolan osalta liitos merkitsisi muutosta yksikielisestä suomenkielisestä kunnasta kaksikieliseksi kunnaksi. Koska suomi säilyisi uudenkin kunnan enemmistökielenä, tämän ei voida katsoa merkitsevän merkittäviä muutoksia Askolan suomenkielisen väestön osalta. Sen sijaan Askolan ruotsinkielisten asukkaiden (nyt 2,9 prosenttia väestöstä) osalta kaksikielinen kunta parantaisi asukkaiden palveluja. Lisäksi Askola on toiminnallisesti sekä asioinnin että työssäkäynnin näkökulmasta selkeästi suuntautunut Porvooseen, eikä sillä voi katsoa olevan muuta suuntautumisvaihtoehtoa. Uusi kunta muodostaisi paikallisidentiteetiltään kohtuullisen selkeän kokonaisuuden kuntien kuuluessa monin osin jo nyt yhtenäiseen toiminnalliseen alueeseen. Uuden kunnan muodostamisessa olisi kyse viiden kunnan liitoksesta. Muutoksen haasteellisuutta lisäisi se, että liitos edellyttäisi osin nykyisten yhteistoimintarakenteiden purkamista huomioiden mm. Paras-puitelain perusteella tehdyt rakenneratkaisut. Lisäksi Loviisan ja Lapinjärven palvelutarvetekijät ja erityisesti pienempien kuntien talouden nykytila huomioon ottaen yhdistyminen edellyttäisi mahdollisesti tehostettua kuntaliitosta. Valtiovarainministeriö järjestää selvityksestä aluekierroksen helmimaaliskuussa 2012 ja kutsuu Uudenmaan maakunnan kuntien edustajat (10 henkilöä/kunta, mukaan lukien henkilöstön edustaja) keskiviikkona noin klo 9 15 Helsingin messukeskuksessa järjestettävään Uuttamaata koskevaan kuntauudistusseminaariin. Tilaisuuden tarkoituksena on esitellä Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys sekä keskustella selvityksestä ja erityisesti sen kriteereistä, karttaehdotuksista sekä toteuttamistavoista alueen edustajien kanssa. Seminaarissa käydään läpi myös jokaista kuntaa koskevaa kuulemismenettelyä. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - nimetä Lapinjärven kunnan edustajat (korkeintaan 9 kpl.) Uuttamaata koskevaan kuntauudistusseminaariin 21.3 Helsingissä - pyytää yhteistyötoimikuntaa nimeämään henkilöstön edustajan yllä mainittuun seminaariin - keskustella kuntauudistuksesta ja Lapinjärven kunnan käsittelytavasta ja aikataulusta.

13 KUNNANHALLITUS PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - nimetä Lapinjärven kunnan edustajiksi Uuttamaata koskevan kuntauudistusseminaariin 21.3 Helsingissä seuraavat henkilöt: kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aino Villikka kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Mats Antas kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Veijo Peltonen kunnanhallituksen puheenjohtaja Thomas Antas kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Ari Koivisto kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Ulla Onnila kunnanvaltuutettu Mari Lotila kunnanhallituksen varajäsen Markku Lautamäki kunnanjohtaja Christian Sjöstrand - pyytää henkilöstöä nimeämään edustajansa yllä mainittuun seminaariin - merkitä asiassa käydyn keskustelun tiedoksi. Kunnanhallitus Valtiovarainministeriö on kirjeessään kunnille pyytänyt kuntien lausunnot kunnallishallinnon rakenne- työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista. Lausuntopyyntö koskee kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä sekä käynnistettäviä kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksia sekä jo meneillään olevaa kuntien tehtävien arviointityötä. Lausuntopyyntö liitteenä. Valtiovarainministeriö pyytää kunnanvaltuuston lausunnon sähköisellä lausuntomenettelyllä perjantaina klo mennessä. Valtiovarainministeriöön ei tule toimittaa sähköisesti täytetyn lomakkeen lisäksi kirjallista lausuntoa. Lapinjärven kunnanvaltuuston seuraava suunniteltu kokous olisi Jos halutaan varata valtuustolle mahdollisuus käydä lähetekeskustelua kunnan lausunnosta ja ehdotetusta kuntauudistuksesta voitaisiin lykätä valtuuston kokousta pari viikkoa eteenpäin niin, että valtuusto kokoontuisi iltakouluun ke ja varsinaiseen kokoukseen ke EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - keskustella Lapinjärven kunnan lausunnon sisällöstä.

14 KUNNANHALLITUS PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - merkitä asiassa käydyn keskustelun tiedoksi. Kunnanhallitus EHDOTUS: Kunnanhallitus - päättää Uudenmaan aluetilaisuuden (21.3) Lapinjärven kunnan puheenvuoron pitäjästä - keskustelee kunnan puheenvuoron sisällöstä. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - että kunnanhallituksen puheenjohtaja Thomas Antas pitää Lapinjärven kunnan puheenvuoron Uudenmaan aluetilaisuudessa (21.3) - merkitä keskustelun kunnan puheenvuoron sisällöstä tietoonsa. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle - että se hyväksyisi Lapinjärven kunnan lausunnon liitteen mukaisesti. KÄSITTELY: Asiassa käydyn keskustelun aikana kunnanhallitus päätti yksimielisesti tehdä seuraavat muutokset liitteenä olevaan lausuntoon 6: Vastaus Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta kolmas kohta Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen muutettiin muotoon Kuntaliitosten tulee aina perustua muuhun kuin taloudelliseen tukeen. 7: Vastaus Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? jätettiin tyhjäksi ja Perustelunne aikataululle? muutettiin muotoon Aikatauluun voidaan ottaa kantaa vasta sitten, kun kunnalla on kaikki tarvittava tieto. 9: Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? vastaukseen lisättiin kohta - Valtion tekemät verokevennykset tulee kohdistua suoraan valtion saamiin verotuloihin. Lisäksi kunnan lausuntoon tehtiin muutamia teknisiä korjauksia.

15 KUNNANHALLITUS PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle - että se hyväksyisi Lapinjärven kunnan lausunnon liitteen mukaisesti.

16 KUNNANHALLITUS STENÅLDERIN KAAVOITUS (LIITE) Kehittämistoimikunta Vasarankylässä sijaitsevan Stenålderin alue on Ingermaninkylän- Kirkonkylän Vasarankylän osayleiskaavassa merkitty AP-1-merkinnällä, mikä tarkoittaa pientalovaltaista asuntoaluetta. Alue on osittain yleiskaavan mukaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, joka on arvioitua liito-oravien elinympäristöä. Alueelle on suunniteltu kaavoitettavaksi pientalotontteja, joilla voidaan harjoittaa ympäristöhäiriötöntä pienteollisuustoimintaa. Aluearkkitehti on laatinut alueesta luonnoksen kaavoituksen pohjaksi. Alueelta on lisäksi laadittu liito-oravaselvitys. Asemakaavan laatimisesta on pyydetty mennessä tarjoukset neljältä kaavoittajalta; Ramboll, Karttaako Oy, Airix ympäristö ja FCG. Määräaikaan mennessä tarjouksen ovat jättäneet Ramboll ja FCG. (UMT) Tarjouskirjeet avattiin kunnanjohtajan, hallintosihteerin ja rakennustarkastajan läsnäollessa. Rambollin tarjous Stenålderin kaavoituksesta oli euroa ja FCG:n euroa. PÄÄTÖS: Kehittämistoimikunta päätti valita Stenålderin asemakaavan laatijaksi FCG tarjouksen mukaisesti kokonaishinta euroa. Kehittämistoimikunta Stenålderin asemakaavan aloituskokous pidettiin Kokouksessa käytiin läpi konsulttisopimuksen sisältö, työohjelma, lähtöaineisto sekä alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Konsultti sopii viranomaisneuvottelusta, joka pidetään sen jälkeen kun kaavoituksen päälinjaukset on päätetty kehittämistoimikunnassa. Konsultti laatii 2-3 idealuonnosta, jotka toimitetaan kuntaan viimeistään 9.6. Aloituskokoukseen osallistuivat Christian Sjöstrand, Jouko Toropainen ja Ulla-Maija Turja sekä konsultin edustajana Emma Kaitaa. Konsultti esitteli idealuonnokset A, B ja C kokouksessa. Alustava luonnos A perustuu T-malliseen tonttikatuun, jonka varrelle 10 rakennuspaikkaa sijoittuvat. Tonttikoot vaihtelevat 1507 m²:n ja 1718 m²:n välillä. Alustava luonnos B perustuu yksivartiseen tonttikatuun ja tonttien lukumäärä on kasvatettu yhteentoista. Tontit hieman isompia kuin vaihtoehto A:ssa vaihdellen1748 m² ja 2491 m² välillä. Alustava luonnos C mukailee aluearkkiteh-

17 KUNNANHALLITUS din vuonna 2008 laatimaa palstoitussuunnitelmaa. Tontit on ryhmitelty eri tavalla rakennettavuuden ja saman tonttilukumäärän mahdollistamiseksi, entisen maa-ainesottamon puolelle on merkitty neljä rakennuspaikka. Palstoitusluonnoksessa esitetty 3000 m²:n tonttikoko osoittautui mahdottomaksi olettaen, että rakennuspaikkoja on esitetyt kymmenen kappaletta. Jätevesien pumppuasema on osoitettu kaikissa luonnoksissa samaan paikkaan. Maankäytöksi on esitetty ATY-merkintää, joka sallii erillispientalojen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden toteuttamista. Tonttikohtainen rakennusoikeus on 315 m². PÄÄTÖS: Kehittämistoimikunta päätti, että konsultilta pyydetään kaksi luonnosta vaihtoehto C:n pohjalta. Toinen vaihtoehto on kuten esitetty vaihtoehto C ja vaihtoehto C1 niin, että tie yhdistyy myös alueen pohjoispäässä Pukaronmäentiehen. Kehittämistoimikunta Konsultti on laatinut kaksi vaihtoehtoa jatkovalmistelun pohjaksi. Molemmissa vaihtoehdoissa on kymmenen asuintonttia. VE1:ssä tonttien koot vaihtelevat noin 1500 m²:stä 3300 m²:iin. Tässä vaihtoehdossa tie on ns. pussikatu eikä kadun päässä ole varsinaista kääntöpaikkaa. VE2:ssa tie kulkee alueen läpi. Molemmista vaihtoehdoista puuttuu pumppuasemavaraus, joka tulee ottaa huomioon tien sijoituksessa. PÄÄTÖS: Kehittämistoimikunta päätti, että VE2 on pohjana valmistelulle. Tien eteläisen liittymän alapuolelle jätetään varaus pumppuasemalle. Kaavaluonnos asetetaan 30 vrk:n ajaksi nähtäville kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen. Kunnanhallitus Stenålderin asemakaavan luonnos on valmistunut. Pumppuasemalle on varattu tila kaavatien eteläisen liittymän viereen. Kaavatie kulkee alueen läpi. Asemakaavaluonnos on Maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 mukaisesti asetettava nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Samalla nähtäville asetetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. EHDOTUS: Kunnanhallitus asettaa kaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 30 vrk:n ajaksi.

18 KUNNANHALLITUS PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus Stenålderin asemakaava-alueen luonnos on ollut nähtäville välisenä aikana. Lisäksi siitä on ilmoitettu Loviisan Sanomat ja Östra Nyland-nimisissä lehdissä. Nähtävilläoloaikana luonnoksesta ei ole jätetty mielipiteitä. Asuntoalueella kulkeva asemakaavakatu on toistaiseksi nimeämättä. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - nimetä asemakaavakadun - pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot mennessä tekniseltä lautakunnalta, Uudenmaan liitolta ja Uudenmaan Ely-keskukselta - asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 vrk:n ajaksi ja ilmoittaa siitä kunnan ilmoituslehdissä. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - nimetä asemakaavakadun Kivikaudentieksi/Stenåldersvägen. - pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot mennessä tekniseltä lautakunnalta, Uudenmaan liitolta ja Uudenmaan Ely-keskukselta - asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 vrk:n ajaksi ja ilmoittaa siitä kunnan ilmoituslehdissä. Stenålderin kaavaehdotuksesta on ilmoitettu kunnan ilmoituslehdissä olleilla ilmoituksilla. Uudenmaan Ely-keskus ei ole pitänyt Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 26 mukaista viranomaisneuvottelua tarpeellisena. Kaavaehdotus on ollut MRA:n 27 mukaisesti julkisesti nähtävillä kunnan ilmoitustaululla välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Kaavaehdotuksesta ovat antaneet lausunnon tekninen lautakunta, Uudenmaan Ely-keskus ja Uudenmaan liitto. Lausunnonantajilla ei ole ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Asemakaavan todetaan noudattavan yleiskaavaa ja ottavan huomioon tehdyn liito-oravaselvityksen. Koska asemakaavaehdotuksesta ei ole esitetty huomautettavaa, voidaan asemakaava esittää hyväksyttäväksi.

19 KUNNANHALLITUS EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle - että Stenålderin asemakaavakartta ja selostus hyväksytään. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

20 KUNNANHALLITUS ERO LUOTTAMUSTOIMESTA; TIMO VIRTALA Timo Virtala on päivätyllä kirjeellä pyytänyt vapautusta keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle - että se myöntää Timo Virtalalle eron keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä - että se valitsee uuden jäsenen keskusvaalilautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli vuoden 2012 loppuun. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

21 KUNNANHALLITUS PÖYTÄKIRJOJA TIEDOKSI (LIITE) Luettelo kunnanhallitukselle tiedoksi saapuneista pöytäkirjoista lähetetään esityslistan liitteenä. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - merkitä pöytäkirjat tiedoksi - hyväksyä oman kunnan toimielimiltä saapuneissa pöytäkirjoissa ilmenevät päätökset toimeenpantaviksi niiltä osin kun päätökset eivät tarvitse erillistä kunnanhallituksen päätöstä. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

22 KUNNANHALLITUS EI JULKINEN ASIA

23 KUNNANHALLITUS KIINTEISTÖ OY LAPINJÄRVEN TEOLLISUUSTIE 9 YHTIÖKOKOUS Kiinteistö Oy Lapinjärven Teollisuustie 9 pitää yhtiökokouksensa keskiviikkona klo kunnantoimistossa. Vuonna 2011 Ari Koivisto edusti kuntaa Kiinteistö Oy Lapinjärven Teollisuustien yhtiökokouksessa. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - valita edustajan Kiinteistö Oy Lapinjärven Teollisuustie 9:n yhtiökokoukseen PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - valita kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Ari Koiviston edustajaksi Kiinteistö Oy Lapinjärven Teollisuustie 9:n yhtiökokoukseen

24 KUNNANHALLITUS KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N YHTIÖKOKOUS Kymenlaakson Sähkö Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään Elimäellä torstaina alkaen klo 11. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 12 :n mukaiset asiat. Vuoden 2011 yhtiökokouksessa kunnanjohtaja Christian Sjöstrand edusti Lapinjärven kuntaa. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - valita yhtiökokousedustajansa Kymenlaakson Sähkö Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - valita kunnanjohtaja Christian Sjöstrandin edustajaksi Kymenlaakson Sähkö Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

25 KUNNANHALLITUS UUSYRITYSKESKUS LOVIISA-PORVOO RY:N KEVÄTKOKOUS Uusyrityskeskus Loviisa-Porvoo ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina klo alkaen Loviisan Raatihuoneella. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Thomas Antas edusti Lapinjärven kuntaa Uusyrityskeskus Loviisa-Porvoo ry:n kevätkokouksessa vuonna EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - valita edustajansa Uusyrityskeskus Loviisa-Porvoo ry:n pidettävään kevätkokoukseen. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - valita kunnanhallituksen jäsen Benny Engårdin edustajaksi Uusyrityskeskus Loviisa-Porvoo ry:n pidettävään kevätkokoukseen.

26 KUNNANHALLITUS OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät 54, 55, 56, 57, 58 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 59, 60, 61, 62 HallintolainkäyttöL 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Pykälät Lapinjärven kunnanhallitus Lapinjärventie 20 A Lapinjärvi Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan

27 KUNNANHALLITUS VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus PL 120, HELSINKI Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite, postiosoite Pykälät Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - Päätös, johon haetaan muutosta - Miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - Muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 :ssä säädetään. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 80 euroa Valituskirjelmä Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava ¹): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. ¹) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan