KUNNANHALLITUS PÖYTÄKIRJA 3/2012. Kokouspaikka Kunnanhallituksen kokoushuone, Lapinjärventie 25 Käsiteltävät asiat

Transkriptio

1 KUNNANHALLITUS PÖYTÄKIRJA 3/2012 Kokousaika klo Kokouspaikka Kunnanhallituksen kokoushuone, Lapinjärventie 25 Käsiteltävät asiat KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 21 KUNTIEN YHTEISEN JÄTELAUTAKUNNAN PERUSTAMINEN (LIITTEET A, B, C JA D) 3 22 VANHUSTYÖN VASTAAVAN SAIRAANHOITAJAN TEHTÄVIEN HOITAMINEN 5 23 HALLITUSOHJELMA VUODELLE KUNNANVIRASTON SULKEMINEN KESÄLLÄ OSAKEHUONEISTON MYYMINEN (LIITE) KUNTAUUDISTUS JA UUDENMAAN ALUEKIERROS (LIITE) STENÅLDERIN KAAVOITUS (LIITE) PÖYTÄKIRJOJA TIEDOKSI (LIITE) 18 Esityslistan ulkopuolelta 29 ANOMUS LAPINJÄRVEN KOULUTUSKESKUKSEN TERVEYDENHOITAJAN TOIMEN TÄYTTÄMISEKSI SALAINEN ASIA 20 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS 21

2 Kokouspöytäkirja No 3/2012 KUNNANHALLITUS 1 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone, Lapinjärventie 25 OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Thomas Antas Ari Koivisto Ulla Onnila Benny Engård Tuomo Hasu Arto Kujala Christina Mickos Anne Rönkkö Marketta Takkala Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen, saapui klo 18.40, osallistui 22, 23, 26, 27 käsittelyyn Jäsen Jäsen, saapui klo 18.35, osallistui 22, 23, 26, 27 käsittelyyn Jäsen Muut osallistujat Aino Villikka Mats Antas Veijo Peltonen Christian Sjöstrand Susanne Sjöblom Kunnanvaltuuston puheenjohtaja, saapui klo 18.35, osallistui 22, 23, 26, 27 käsittelyyn Valtuuston I varapuheenjohtaja Valtuuston II varapuheenjohtaja Kunnanjohtaja, esittelijä Hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä ASIAT ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Thomas Antas Aika ja paikka Lapinjärvellä Allekirjoitukset Susanne Sjöblom PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Benny Engård Aika ja paikka Lapinjärvellä Ari Koivisto Todistaa Christian Sjöstrand

3 KUNNANHALLITUS KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - valita Arto Kujalan ja Ari Koiviston pöytäkirjantarkastajiksi. PÄÄTÖS: Benny Engård ja Ari Koivisto valittiin pöytäkirjantarkastajiksi.

4 KUNNANHALLITUS KUNTIEN YHTEISEN JÄTELAUTAKUNNAN PERUSTAMINEN (LIITTEET A, B, C JA D) Tekninen lautakunta Uusi jätelaki (646/2011) tulee voimaan Laki velvoittaa alueellisen jätehuoltoyhtiön osakaskuntia perustamaan yhteisen toimielimen alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa uuden yhteislautakunnan (Kymen jätelautakunta) perustamista.jätelautakunnalle kuuluvat jätehuollon viranomaistehtävät. Näitä viranomaistehtäviä ovat mm kunnan jätehuoltomääräyksistä ja niistä poikkeamisesta päättäminen, jätteen kuljetuksesta, järjestämisestä ja jätehuollon maksuista päättäminen, jätehuoltorekisterin ylläpitäminen ja muista kunnan jätehuoltoviranomaiselle jätelain tai muiden säännösten mukaan kuuluvista asioista päättäminen. Lapinjärven kunta on Kymenlaakson Jäte Oy:n osakas. Lapinjärven lisäksi muita osakaskuntia ovat Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Virolahti, jotka muodostavat jätelain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen. Kuntien nimeämistä virkamiehistä koottu työryhmä on valmistellut sopimuksen yhteistoiminta-alueen jätelautakunnasta. Työryhmä esittää sopimuksessa lautakunnan jäsenmääräksi 13 jäsentä. Tällöin Kouvolalla on 4 jäsentä, Kotkalla 2 ja muilla sopijakunnilla kullakin 1 jäsen. Sopimuksen mukaan isäntäkuntana toimii Kouvolan kaupunki. Lautakuntaan sovelletaan isäntäkunnan hallintosääntöä ja lautakunnan johtosääntöä, josta päättää isäntäkunta. Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitava henkilöstö on isäntäkunnan palveluksessa. Lautakunnan tehtävien hoidon kustannukset katetaan julkisoikeudellisilla jätemaksuilla. (U-M T) Rakennustarkastaja Ulla-Maija Turja oli kutsuttu kokoukseen asiantuntijaksi tämän pykälän osalta. EHDOTUS: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle/valtuustolle, että se - hyväksyy liitteen mukaisen sopimuksen yhteistoimintaalueen jätelautakunnasta - valitsee jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen jätelautakuntaan - tekee tarvittavat muutokset hallintosääntöön. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Hallintosääntöön tehdään seuraavat muutokset:

5 KUNNANHALLITUS muutos taulukkoon sivulla 8 - s. 32 Ympäristölautakunnan tehtävät, kohta 14 - s. 34 Ympäristösuojelua koskevissa asioissa, kohta 6 - s. 35 Lisäksi viranhaltijalla on oikeus, kohta 2 - s. 35 Teknisen lautakunnan tehtävät, kohdat s. 37 Teksti kunnallisesta jätehuollosta. EHDOTUS: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se - hyväksyy liitteen mukaisen sopimuksen yhteistoimintaalueen jätelautakunnasta - valitsee jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen jätelautakuntaan - hyväksyy liitteen mukaiset muutokset hallintosääntöön ( alkaen). PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

6 KUNNANHALLITUS VANHUSTYÖN VASTAAVAN SAIRAANHOITAJAN TEHTÄVIEN HOITAMINEN Perusturvalautakunta EHDOTUS: Perusturvalautakunta käy keskustelua vanhustyön tilasta vastaavan sairaanhoitajan irtisanouduttua virastaan ja päättää jatkotoimenpiteistä. KÄSITTELY: Vanhustyön tilasta käytettiin monta puheenvuoroa ja keskustelun päätteeksi päätettiin ehdottaa kunnanhallitukselle seuraavaa. PÄÄTÖS: Perusturvalautakunta päätti seuraavaa - kunnanhallitukselta pyydetään täyttölupa vanhustyön vastaavan sairaanhoitajan viran täyttämiseksi määräaikaisena saakka - ehdottaa kunnanhallitukselle, että Loviisan perusturvalta tiedustellaan mahdollisuutta osallistua Loviisan kaupungin kanssa yhdessä kotihoidon palvelujen kilpailuttamiseen - ehdottaa kunnanhallitukselle, että Loviisan kaupungin kanssa aloitetaan neuvottelut koko vanhustyön mahdollisesta siirtämisestä yhteistoiminta-alueen tehtäväksi. Kunnanhallitus EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - myöntää täyttölupa vanhustyön vastaavan sairaanhoitajan viran täyttämiseksi määräaikaisena saakka - että Loviisan perusturvalta tiedustellaan mahdollisuutta osallistua Loviisan kaupungin kanssa yhdessä kotihoidon palvelujen kilpailuttamiseen - että Loviisan kaupungin kanssa aloitetaan neuvottelut koko vanhustyön mahdollisesta siirtämisestä yhteistoimintaalueen tehtäväksi KÄSITTELY: Perusturvalautakunnan puheenjohtaja Kim Svenskberg oli läsnä asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn ajan. Jäsen Benny Engård ehdotti jäsen Arto Kujalan kannattamana, että päätökseen lisätään neljänneksi kohdaksi lause perustaa erillisen työryhmän ja palata tehtäviin ja kokoonpanoon myöhempänä ajankohtana. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti

7 KUNNANHALLITUS myöntää täyttölupa vanhustyön vastaavan sairaanhoitajan viran täyttämiseksi määräaikaisena saakka - että Loviisan perusturvalta tiedustellaan mahdollisuutta osallistua Loviisan kaupungin kanssa yhdessä kotihoidon palvelujen kilpailuttamiseen - että Loviisan kaupungin kanssa aloitetaan neuvottelut koko vanhustyön mahdollisesta siirtämisestä yhteistoimintaalueen tehtäväksi - perustaa erillisen työryhmän ja palata tehtäviin ja kokoonpanoon myöhempänä ajankohtana. Lapinjärven kunta uudisti vanhustyön organisaation kevättalvella 2010, kun kunta siirtyi yhden johtajan (perusturvajohtaja) ja yhden vastaavan sairaanhoitajan (vanhustyön vastaava sairaanhoitaja) järjestelmään. Tämän jälkeen vastaavan sairaanhoitajan viran viranhaltija on vaihtunut pari kertaa. Uuden tehostetun palveluasumisen valmistuttua kunta on myös sijoittanut toisen yöhoitajan palveluasumisyksikköön (aikaisemmin vanhainkodilla). Järjestelystä on tehty kantelu aluehallintovirastoon. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan , että tiedustellaan Loviisan perusturvalta mahdollisuutta osallistua Loviisan kaupungin kanssa yhdessä kotihoidon palvelujen kilpailuttamiseen ja että Loviisan kaupungin kanssa aloitetaan neuvottelut koko vanhustyön mahdollisesta siirtämisestä yhteistoiminta-alueen tehtäväksi. Kunnanhallituksen päätöksessä mainitun työryhmän tehtäväksi tulee toimia vanhustyön johdon tukena muuttuvassa toimintaympäristössä sekä keskustella henkilökunnan ja vanhustyön johdon kanssa tehdyistä muutoksista, mahdollisesta olemassaolevasta muutostarpeesta ja tulevista haasteista. Työryhmän tulee tutustua voimassa oleviin henkilöstösuosituksiin ja jätettyyn kanteluun sekä muodostaa itselleen käsityksen kunnan vanhustyön henkilöstömitoituksesta. Työryhmä voi tehdä toiminnallisia muutos- ja kehittämisehdotuksia ja käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - vahvistaa edellisessä päätöksessä mainitun työryhmän kokoonpanon - vahvistaa työryhmän tehtävän. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - nimetä työryhmän jäseniksi Benny Engårdin (koollekutsuja), Arto Kujalan, Anne Rönkön ja Ari Koiviston. Jäse-

8 KUNNANHALLITUS neksi kutsutaan myös perusturvalautakunnan puheenjohtaja Kim Svenskberg - vahvistaa työryhmän tehtäväksi toimia vanhustyön johdon tukena muuttuvassa toimintaympäristössä sekä keskustella henkilökunnan ja vanhustyön johdon kanssa tehdyistä muutoksista, mahdollisesta olemassaolevasta muutostarpeesta ja tulevista haasteista. Työryhmän tulee tutustua voimassa oleviin henkilöstösuosituksiin ja jätettyyn kanteluun sekä muodostaa itselleen käsityksen kunnan vanhustyön henkilöstömitoituksesta. Työryhmä voi tehdä toiminnallisia muutos- ja kehittämisehdotuksia ja käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.

9 KUNNANHALLITUS HALLITUSOHJELMA VUODELLE 2012 Hallitusohjelmalla kunnanhallitus pyrkii tarkentamaan toimintavuoden tavoitteita ja suuntaamaan panostuksia kohti tärkeäksi katsottuja toimialueita. Hallitusohjelma toimii myös pohjana kunnanjohtajan ja kehittämispäällikön työlle. Tavoitteiden toteutumista seurataan kehittämiskeskusteluin. Viime vuoden hallitusohjelma oheisaineistona. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - keskustella vuoden 2012 hallitusohjelman painopisteistä - palata asiaan seuraavassa kokouksessaan. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

10 KUNNANHALLITUS KUNNANVIRASTON SULKEMINEN KESÄLLÄ 2012 Kunnantalo on perinteisesti ollut suljettuna kolme viikkoa heinäkuussa jolloin kesälomat on keskitetty sulkemisajan molemmin puolin. Näin ollen lomien aiheuttamat poissaolot ovat haitanneet kunnanviraston toimintaa mahdollisimman vähän. Sopiva ajankohta sulkemiselle olisi väliset kolme viikkoa. Sulkemisaikana kunnantalolla päivystää tekninen toimi. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - että kunnantoimisto on suljettuna välisen ajan - kunnan teknisessä toimistossa järjestetään päivystys - että asiasta tiedotetaan lehdissä sekä kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

11 KUNNANHALLITUS OSAKEHUONEISTON MYYMINEN (LIITE) Kunnanhallitus päätti antaa mm. Asunto Oy Elokalliossa sijaitsevan osakehuoneiston myynnin Aktia kiinteistövälitykselle. Kiinteistövälityksen kautta on nyt jätetty ostotarjous osakkeille numerot , jotka oikeuttavat Asunto Oy Elokallion huoneiston B 4:n hallintaan. Kyse on 49,5 m²:n kokoisesta kahden huoneen ja keittiön huoneistosta. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - myydä Asunto Oy Elokallion osakkeet numerot oheisen kauppakirjaliitteen mukaisesti. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

12 KUNNANHALLITUS KUNTAUUDISTUS JA UUDENMAAN ALUEKIERROS (LIITE) Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvitys elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta on valmistunut. Selvitys luovutettiin hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle keskiviikkona 8. helmikuuta 2012 (Uuttamaata kattavan selvityksen osa liitteenä). Ehdotuksen mukaan Porvoo, Askola, Myrskylä, Loviisa ja Lapinjärvi muodostaisivat selvitysalueen (yht as.): Loviisan, Lapinjärven, Askolan, Porvoon ja Myrskylän yhdistämistä voidaan selvityksen mukaan pitää toiminnallisesta ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta luontevana. Porvoo on työssäkäynnin näkökulmasta alueen keskus, jonne suuntautuu erityisesti Askolasta voimakasta pendelöintiä ja asiointia. Myös Myrskylästä suuntautuu työssäkäyntiä Porvooseen. Loviisa suuntautuu työssäkäynnin näkökulmasta sekä Helsinkiin että hieman tiiviimmin Porvooseen, Lapinjärvi taas Loviisaan ja tätä kautta Helsinkiin. Asioinnin näkökulmasta erityisesti Porvoo, Askola ja Myrskylä muodostavat yhtenäisen toiminnallisen alueen. Asiointia suuntautuu Porvooseen myös Loviisasta ja Lapinjärveltä, Lapinjärveltä myös Kouvolan suuntaan. Kunnilla on aiempaa yhteistyötä, Myrskylän suuntautuessa osin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyössään Päijät-Hämeen suuntaan ja asioinnin osalta Lahteen. Myrskylä suuntautuu kuitenkin selkeästi myös Uudellemaalle, sillä se kuuluu Porvoon kautta Helsingin työssäkäyntialueeseen. Kunnista Porvoo on nykyisellään työpaikkaomavaraisuuden suhteen vahva ja oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus on korkea. Myös Loviisa ja Lapinjärvi näyttäytyvät työpaikkaomavaraisuuden ja oman kunnan alueella työssäkäyvien suhteen kohtuullisen itsenäisinä. Sen sijaan Askolassa vain 35,1 prosenttia käy oman kunnan alueella töissä, Myrskylässäkin alle puolet. Yhdyskuntarakenteellisesti itäinen Uusimaa muodostaa läntisen maakunnan tavoin oman, ydinalueesta eli pääkaupunkiseudun vaikutuspiiristä itsenäisemmän vyöhykkeensä. Toiminnallisesti pääkaupunkiseutu ulottuu kuitenkin Porvooseen asti, muttei sitä edemmäs. Lapinjärvi ja Myrskylä ovat selvityksen mukaan talouden näkökulmasta haasteellisessa tilanteessa eikä niillä ole edellytyksiä vastata kasvaviin palvelutarpeisiin itsenäisinä. Myös Loviisan osalta palvelutarpeen tarkastelu osoittaa mm. huoltosuhteen olevan kohtuullisen epäedullinen. Lisäksi mediaani-ikä on Loviisassa varsin heikko.

13 KUNNANHALLITUS Uudessa kunnassa väestö kasvaisi vuoteen 2030 mennessä 10,4 prosenttia ollen silloin asukasta. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä olisi 14,3 prosenttia vuonna 2030 ja huoltosuhde olisi 74,9 eli merkittävästi alhaisempi kuin myöhemmin esitettävässä toissijaisessa vaihtoehdossa eli Loviisan ja Lapinjärven muodostamassa uudessa kunnassa. Huomioiden vielä sekä Lapinjärven että Myrskylän osalta alhainen syntyvyys voi todeta, että uudessa kunnassa väestörakenne kokonaisuudessaan olisi nykyistä edullisempi. Selvityksessä todetaan, että viiden kunnan vaihtoehdon voi siten arvioida tasaavan väestörakennemuutoksia paremmin kuin jäljemmin esitetyt toissijaiset vaihtoehdot. Tätä tukee se, että Loviisa on palvelutarvetekijöillä maan keskitasoa ja sen yhdistäminen taloudeltaan heikon Lapinjärven kanssa ei välttämättä merkittävästi vahvista uuden kunnan toimintaedellytyksiä pidemmällä aikavälillä. Pinta-alaltaan uusi kunta olisi 2273 km² eli verrattain varsin laaja. Uusi kunta olisi taloudeltaan erittäin vahva. Yhteenlaskettuna kuntien verotulot ylittäisivät selvästi koko maan tason, joka oli /asukas vuonna Uuden kunnan verotulot olisivat /asukas. Porvoota ja Loviisaa lukuun ottamatta muissa kunnissa verotulot olivat koko maan tason alapuolella. Muutos vahvistaisi alueen kuntien taloudellista itsenäisyyttä. Tämä mahdollistaisi väestönkasvun ja ikääntymisen paremman hallinnan. Uusi kunta vastaisi pitkälti yhtenäistä työssäkäyntialuetta ja toiminnallista seutua, jolla olisi siten itsenäisiä kuntia paremmat mahdollisuudet vastata myös yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen ja elinkeinojen kehittämiseen. Viiden kunnan liitos myös mahdollistaisi myös nykyisten yhteistoimintarakenteiden purkamisen. Uusi kunta täyttäisi perusopetuksen järjestämisen edellyttämän 50 syntyneen kriteerin. Uusi kunta myös parantaisi edellytyksiä lukiokoulutuksen tarjonnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen sekä mahdollistaisi tehokkaamman opetuksellisen yhteistyön. Uusi kunta ei itsenäisenä kuntana täyttäisi laissa säädettyjä ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytyksiä. Uuden kunnan muodostavat kunnat ovat jäsenkuntina Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä, jossa on yhteensä yhdeksän jäsenkuntaa. Porvoo, Myrskylä, Loviisa ja Lapinjärvi ovat jäsenkuntana myös Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland - nimisessä koulutuskuntayhtymässä, jossa niiden lisäksi on Sipoo. Porvoo on molempien koulutuskuntayhtymien suurin jäsenkunta. Uuden kunnan muodostavat kunnat ovat lisäksi osakkaina osakeyhtiöpohjaisessa ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatiossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on suosittanut, että ammatillisen koulutuksen kokoamista jatketaan alueellisten kaikki nuorten ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen palvelut kattavien järjestäjäorganisaatioiden muodostamiseksi.

14 KUNNANHALLITUS Uusi kunta olisi kaksikielinen ja ruotsinkielisten asukkaiden määrä olisi kohtuullisen suuri eli asukasta, 31 prosenttia väestöstä, mikä mahdollistaisi nykyistä paremmin ruotsikielisten palvelujen turvaamisen. Porvoon, Loviisan, Lapinjärven ja Myrskylän osalta kielisuhteet eivät muuttuisi, mutta Askolan osalta liitos merkitsisi muutosta yksikielisestä suomenkielisestä kunnasta kaksikieliseksi kunnaksi. Koska suomi säilyisi uudenkin kunnan enemmistökielenä, tämän ei voida katsoa merkitsevän merkittäviä muutoksia Askolan suomenkielisen väestön osalta. Sen sijaan Askolan ruotsinkielisten asukkaiden (nyt 2,9 prosenttia väestöstä) osalta kaksikielinen kunta parantaisi asukkaiden palveluja. Lisäksi Askola on toiminnallisesti sekä asioinnin että työssäkäynnin näkökulmasta selkeästi suuntautunut Porvooseen, eikä sillä voi katsoa olevan muuta suuntautumisvaihtoehtoa. Uusi kunta muodostaisi paikallisidentiteetiltään kohtuullisen selkeän kokonaisuuden kuntien kuuluessa monin osin jo nyt yhtenäiseen toiminnalliseen alueeseen. Uuden kunnan muodostamisessa olisi kyse viiden kunnan liitoksesta. Muutoksen haasteellisuutta lisäisi se, että liitos edellyttäisi osin nykyisten yhteistoimintarakenteiden purkamista huomioiden mm. Paras-puitelain perusteella tehdyt rakenneratkaisut. Lisäksi Loviisan ja Lapinjärven palvelutarvetekijät ja erityisesti pienempien kuntien talouden nykytila huomioon ottaen yhdistyminen edellyttäisi mahdollisesti tehostettua kuntaliitosta. Valtiovarainministeriö järjestää selvityksestä aluekierroksen helmimaaliskuussa 2012 ja kutsuu Uudenmaan maakunnan kuntien edustajat (10 henkilöä/kunta, mukaan lukien henkilöstön edustaja) keskiviikkona noin klo 9 15 Helsingin messukeskuksessa järjestettävään Uuttamaata koskevaan kuntauudistusseminaariin. Tilaisuuden tarkoituksena on esitellä Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys sekä keskustella selvityksestä ja erityisesti sen kriteereistä, karttaehdotuksista sekä toteuttamistavoista alueen edustajien kanssa. Seminaarissa käydään läpi myös jokaista kuntaa koskevaa kuulemismenettelyä. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - nimetä Lapinjärven kunnan edustajat (korkeintaan 9 kpl.) Uuttamaata koskevaan kuntauudistusseminaariin 21.3 Helsingissä - pyytää yhteistyötoimikuntaa nimeämään henkilöstön edustajan yllä mainittuun seminaariin - keskustella kuntauudistuksesta ja Lapinjärven kunnan käsittelytavasta ja aikataulusta.

15 KUNNANHALLITUS PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - nimetä Lapinjärven kunnan edustajiksi Uuttamaata koskevan kuntauudistusseminaariin 21.3 Helsingissä seuraavat henkilöt: kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aino Villikka kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Mats Antas kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Veijo Peltonen kunnanhallituksen puheenjohtaja Thomas Antas kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Ari Koivisto kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Ulla Onnila kunnanvaltuutettu Mari Lotila kunnanhallituksen varajäsen Markku Lautamäki kunnanjohtaja Christian Sjöstrand - pyytää henkilöstöä nimeämään edustajansa yllä mainittuun seminaariin - merkitä asiassa käydyn keskustelun tiedoksi.

16 KUNNANHALLITUS STENÅLDERIN KAAVOITUS (LIITE) Kehittämistoimikunta Vasarankylässä sijaitsevan Stenålderin alue on Ingermaninkylän- Kirkonkylän Vasarankylän osayleiskaavassa merkitty AP-1-merkinnällä, mikä tarkoittaa pientalovaltaista asuntoaluetta. Alue on osittain yleiskaavan mukaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, joka on arvioitua liito-oravien elinympäristöä. Alueelle on suunniteltu kaavoitettavaksi pientalotontteja, joilla voidaan harjoittaa ympäristöhäiriötöntä pienteollisuustoimintaa. Aluearkkitehti on laatinut alueesta luonnoksen kaavoituksen pohjaksi. Alueelta on lisäksi laadittu liito-oravaselvitys. Asemakaavan laatimisesta on pyydetty mennessä tarjoukset neljältä kaavoittajalta; Ramboll, Karttaako Oy, Airix ympäristö ja FCG. Määräaikaan mennessä tarjouksen ovat jättäneet Ramboll ja FCG. (UMT) Tarjouskirjeet avattiin kunnanjohtajan, hallintosihteerin ja rakennustarkastajan läsnäollessa. Rambollin tarjous Stenålderin kaavoituksesta oli euroa ja FCG:n euroa. PÄÄTÖS: Kehittämistoimikunta päätti valita Stenålderin asemakaavan laatijaksi FCG tarjouksen mukaisesti kokonaishinta euroa. Kehittämistoimikunta Stenålderin asemakaavan aloituskokous pidettiin Kokouksessa käytiin läpi konsulttisopimuksen sisältö, työohjelma, lähtöaineisto sekä alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Konsultti sopii viranomaisneuvottelusta, joka pidetään sen jälkeen kun kaavoituksen päälinjaukset on päätetty kehittämistoimikunnassa. Konsultti laatii 2-3 idealuonnosta, jotka toimitetaan kuntaan viimeistään 9.6. Aloituskokoukseen osallistuivat Christian Sjöstrand, Jouko Toropainen ja Ulla-Maija Turja sekä konsultin edustajana Emma Kaitaa. Konsultti esitteli idealuonnokset A, B ja C kokouksessa. Alustava luonnos A perustuu T-malliseen tonttikatuun, jonka varrelle 10 rakennuspaikkaa sijoittuvat. Tonttikoot vaihtelevat 1507 m²:n ja 1718 m²:n välillä. Alustava luonnos perustuu yksivartiseen tonttikatuun ja tonttien lukumäärä on kasvatettu yhteentoista. Tontit hieman isompia kuin vaihtoehto A:ssa vaihdellen1748 m² ja 2491 m² välillä. Alustava luonnos C mukailee aluearkkiteh-

17 KUNNANHALLITUS din vuonna 2008 laatimaa palstoitussuunnitelmaa. Tontit on ryhmitelty eri tavalla rakennettavuuden ja saman tonttilukumäärän mahdollistamiseksi, entisen maa-ainesottamon puolelle on merkitty neljä rakennuspaikka. Palstoitusluonnoksessa esitetty 3000 m²:n tonttikoko osoittautui mahdottomaksi olettaen, että rakennuspaikkoja on esitetyt kymmenen kappaletta. Jätevesien pumppuasema on osoitettu kaikissa luonnoksissa samaan paikkaan. Maankäytöksi on esitetty ATY-merkintää, joka sallii erillispientalojen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden toteuttamista. Tonttikohtainen rakennusoikeus on 315 m². PÄÄTÖS: Kehittämistoimikunta päätti, että konsultilta pyydetään kaksi luonnosta vaihtoehto C:n pohjalta. Toinen vaihtoehto on kuten esitetty vaihtoehto C ja vaihtoehto C1 niin, että tie yhdistyy myös alueen pohjoispäässä Pukaronmäentiehen. Kehittämistoimikunta Konsultti on laatinut kaksi vaihtoehtoa jatkovalmistelun pohjaksi. Molemmissa vaihtoehdoissa on kymmenen asuintonttia. VE1:ssä tonttien koot vaihtelevat noin 1500 m²:stä 3300 m²:iin. Tässä vaihtoehdossa tie on ns. pussikatu eikä kadun päässä ole varsinaista kääntöpaikkaa. VE2:ssa tie kulkee alueen läpi. Molemmista vaihtoehdoista puuttuu pumppuasemavaraus, joka tulee ottaa huomioon tien sijoituksessa. PÄÄTÖS: Kehittämistoimikunta päätti, että VE2 on pohjana valmistelulle. Tien eteläisen liittymän alapuolelle jätetään varaus pumppuasemalle. Kaavaluonnos asetetaan 30 vrk:n ajaksi nähtäville kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen. Kunnanhallitus Stenålderin asemakaavan luonnos on valmistunut. Pumppuasemalle on varattu tila kaavatien eteläisen liittymän viereen. Kaavatie kulkee alueen läpi. Asemakaavaluonnos on Maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 mukaisesti asetettava nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Samalla nähtäville asetetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. EHDOTUS: Kunnanhallitus asettaa kaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 30 vrk:n ajaksi.

18 KUNNANHALLITUS PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Stenålderin asemakaava-alueen luonnos on ollut nähtäville välisenä aikana. Lisäksi siitä on ilmoitettu Loviisan Sanomat ja Östra Nyland-nimisissä lehdissä. Nähtävilläoloaikana luonnoksesta ei ole jätetty mielipiteitä. Asuntoalueella kulkeva asemakaavakatu on toistaiseksi nimeämättä. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - nimetä asemakaavakadun - pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot mennessä tekniseltä lautakunnalta, Uudenmaan liitolta ja Uudenmaan Ely-keskukselta - asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 vrk:n ajaksi ja ilmoittaa siitä kunnan ilmoituslehdissä. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - nimetä asiakaavakadun Kivikaudentieksi/Stenåldersvägen. - pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot mennessä tekniseltä lautakunnalta, Uudenmaan liitolta ja Uudenmaan Ely-keskukselta - asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 vrk:n ajaksi ja ilmoittaa siitä kunnan ilmoituslehdissä.

19 KUNNANHALLITUS PÖYTÄKIRJOJA TIEDOKSI (LIITE) Luettelo kunnanhallitukselle tiedoksi saapuneista pöytäkirjoista lähetetään esityslistan liitteenä. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - merkitä pöytäkirjat tiedoksi - hyväksyä oman kunnan toimielimiltä saapuneissa pöytäkirjoissa ilmenevät päätökset toimeenpantaviksi niiltä osin kun päätökset eivät tarvitse erillistä kunnanhallituksen päätöstä. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

20 KUNNANHALLITUS ANOMUS LAPINJÄRVEN KOULUTUSKESKUKSEN TERVEYDENHOITAJAN TOIMEN TÄYTTÄMISEKSI Lapinjärven koulutuskeskuksen vakinaisessa työsuhteessa työskennellyt terveydenhoitaja on jättänyt kirjallisen eroanomuksensa Lapinjärven koulutuskeskus pyytää nyt kunnanhallitukselta täyttölupaa vakinaisen terveydenhoitajan/sairaanhoitajan paikan auki julistamiseksi, niin että uusi työntekijä voitaisiin valita LKK:n lautakunnan kokouksessa EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - myöntää luvan täyttää Lapinjärven koulutuskeskuksen terveydenhoitajan/sairaanhoitajan vakinainen työsuhde. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

21 KUNNANHALLITUS SALAINEN ASIA

22 KUNNANHALLITUS OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät 21, 23, 27, 28, 30 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 22, 24, 25, 26, 29 HallintolainkäyttöL 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Pykälät Lapinjärven kunnanhallitus Lapinjärventie 20 A Lapinjärvi Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan

23 KUNNANHALLITUS VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus PL 120, HELSINKI Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite, postiosoite Pykälät Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - Päätös, johon haetaan muutosta - Miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - Muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 :ssä säädetään. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 80 euroa Valituskirjelmä Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava ¹): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. ¹) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan