PlugIT/FixIT-DoIT Osaprojektin teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma

Transkriptio

1 1 PlugIT/FixIT-DoIT Osaprojektin teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma FixIT-DoIT-osaprojekti: komponentintekijän ja välineistön näkökulma Yleiset ratkaisut ja komponenttien tuottaminen Fixit-DoIT -osaprojektin teemat FixIT-DoIT -osaprojekti kehittää edelleen komponenttipohjaista sovellustuotanto- ja -integraatiotekniikkaa terveydenhuollon ohjelmistoyrityksille Komponentti-FixIT-projektin tutkimussuunnitelman toisen vaiheen mukaisesti. Tämän osaprojektin keskeisiä teemoja ja tuotoksia ovat: Yleiset ratkaisut, mallit ja kehykset o Arkkitehtuuri ja integraatiomallit (kehykset) o Joustavuus ja integrointi sovellusarkkitehtuuri huomioon ottaen o Integrointimenetelmät eri integrointitasojen huomioimiseksi ja sovittamiseksi o Yleisten palvelujen ja muiden tekemien komponenttien käyttäminen sovellustuotannossa Sovellusten vaihdettavat tai rinnakkaiset tietokannat o Tuki erilaisille sovellusten asiakasympäristöille, uusien tietokantatekniikoiden käyttöönotto komponenttisovellusten pysyvyysratkaisuina ja potilaskertomuksen tietokantojen erottaminen tietoja käyttävistä sovelluksista tiedon siirron varmistamiseksi o FixIT-välineistön kautta siirtyminen tietokantariippumattomuuteen o FileMan-tietokannan ja siihen liittyvän sovellusinfrastruktuurin avaaminen esim. yleisiä tietokanta- tai metadatastandardeja käyttäen Komponenttipohjainen sovellustuotanto o sovellustuotantoprosessin tuottavuus, sovelluskehykset ja sovellusten piirteiden tehokas toteuttaminen ja yhdistäminen tuottavuusvälineiden avulla o sovellusten määrittelijän ja tekijän tukeminen siten, että toteutus, integrointi, mukautus ja käyttöönotto hoituvat tehokkaasti o standardien, yleisten ratkaisujen ja uusien tekniikoiden vieminen käytäntöön malliratkaisujen avulla o Sisältää kaksi päälinjaa: 1. Välineistösalkun kokoaminen ja menetelmien kehittäminen terveydenhuollon komponenttipohjaiseen sovellustuotantoon yleisesti 2. Komponenttipohjainen sovellustuotanto Musti-pohjalta Execution environment (EE) user interface framework workstation / web server EE application server / enterprise EE persistence / distributed services framework System1 User Workspace Enterprise Resource System2 User Workspace Enterprise Resource Kuva 1. Esimerkkejä integraatiopisteistä komponenttipohjaisessa sovellusarkkitehtuurissa. (u-w) (w-w) (w-e) (e-e) One user domain Enterprise domain

2 2 Tavoitellut tuotokset Menetelmät Seuraavanlaisia menetelmiä etsitään tai tuotetaan FixIT/DoIT-osaprojektissa: M1 Integrointimäärittelyt: Integroinnin määrittelyyn jatketaan prosessin ja menetelmän kehittämistä, joiden avulla tuotetaan integrointiprofiileja, joilla eri yhteentoimivuustasoille määritellään käytettävät ratkaisut. Menetelmä sisältää myös arviointimallin standardien ja tuotteiden soveltuvuuden arvioimiseksi eri integrointitilanteisiin. Menetelmää voidaan käyttää myös liittymämäärittelyjen tekemiseen, ja menetelmän mukaisesti samat toiminnalliset liittymät voidaan toteuttaa eri tekniikoita käyttäen. Menetelmää hyödynnetään ja kehitetään yhteistyössä muiden osaprojektien kanssa, FixIT-DoIT -osaprojektin erityisenä osuutena on siirtyminen tunnistetuista toiminnallisista liittymistä valitun tekniikan avulla tapahtuvaan toteutukseen. -integration requirements -application architecture -functionality in existing applications -application infrastructure 1. What: Model the integration domain 2. Where: Examine application architecture 3. How: Examine application infrastructure -functional and semantic standards -functional integration points -semantic mediation requirements 4. How: Identify functional interfaces and select their style -integration points in application architecture -technology-neutral functional interfaces -existing application infrastructure 5. How: Choose integration technology -technical standards -new methods, tools and technologies -new application infrastructure -integration technologies 6. How: Specify functional interfaces -technology-specific functional interfaces 7. How: Choose tools and products for integration Kuva 2. Integroinnin määrittelyprosessi. M2 Kapselointi: Perinnejärjestelmien kapselointiin uudelleenkäytettäväksi etsitään yleisiä ratkaisumalleja ja määritellään välineet, joilla FileMan-pohjaisia erillisjärjestelmiä voidaan avata ja käyttää uudelleen komponenttipohjaisesti ensi vaiheessa siten, että integrointi muiden järjestelmien kanssa helpottuu ja siten että järjestelmien osia voidaan tarjota komponentteina muille järjestelmille.

3 3 M3 Valmiin käyttö: Valmiiden osien ja komponenttien löytämiseen, arviointiin ja mukauttamiseen etsitään ja määritellään menetelmiä, joiden avulla vaadittuun toiminnallisuuteen tai liittymämäärittelyihin perustuvien sovellusosien etsintä, arviointi, mukauttaminen ja integrointi helpottuu. Menetelmässä otetaan huomioon eri yhteentoimivuustasot sekä järjestelmien arkkitehtuurit. M4 Järjestelmien mukauttaminen: Sovellusten käyttöönottoprosesseja tutkitaan yhteistyössä Multimedia-osaprojektin kanssa etsien tai kehittäen malli erityisesti järjestelmien integrointia ja yhteentoimivuuden toteuttamista varten. Tavoitteena on kehittää tai löytää menetelmiä, joilla järjestelmien mukauttaminen eri ympäristöihin helpottuu sekä järjestelmän kehittäjien, käyttäjien että integraattoreiden näkökulmasta. Tavoitteita ovat mm. ylläpidettävyys, käytettävyys ja dokumentoinnin selkeys. M5 Sovellustuotantoprosessi: Sovellustuotantoprosessia tutkitaan yhteistyössä Teho-osaprojektin kanssa, ja arvioidaan yleisten sovellustuotantoprosessien soveltuvuutta terveydenhuollon toimialalle, jossa on erityisiä turvallisuus-, tietosuoja-, informaatiokeskeisyys- ja monimutkaisuudesta aiheutuvia vaatimuksia. Lisäksi uusien menetelmien sisäänajoa sovelluskehitysorganisaatioihin tutkitaan, jotta siirtymä kohti palvelu- ja komponenttipohjaista integraatiota ja sovellustuotantoa helpottuu. Business requirements Use case models Requirements Existing assets Concept models Specification Provisioning Assembly Technical constraints Component specs and architectures Components Test Applications Tested applications Update Deployment Määritykset ja välineet Kuva 3. Komponenttipohjainen sovelluskehitysprosessi. Nykyiset komponenttipohjaiset välineet vaativat sovelluskehittäjiltä paljon työtä teknisten yksityiskohtien toteuttamisessa. Tarvitaan helppokäyttöisiä tuottavuusvälineitä, joilla voidaan tehostaa sovellus- ja komponenttituotantoa. Tehokkuus ja helppokäyttöisyys välineissä johtaa kuitenkin helposti tuoteriippuvuuteen toteutustekniikoissa, joka aiheuttaa riskejä sovellustuotannossa. Tavoiteltuja määritys- ja välinetuloksia, joita tutkitaan tai tuotetaan FixIT/DoIT-osaprojektissa ovat:

4 4 V1 Valmiit välineet: Etsitään, kartoitetaan ja arvioidaan valmiita toimialasovellusten toteutusvälineitä terveydenhuollon sovelluskehitykseen, tavoitteena tekniikkasalkku uusien sovellusten tuottamiseen Java+EJB/CORBA/Windows/.NET -tekniikoita käyttäen. Tutkimuksessa listataan ja tutkitaan sovelluskehitysvälineitä erityisesti web- ja Windows-käyttöliittymiä sisältävien (esim. sähköisessä kaupankäynnissä toteutettujen) sovellusten toteuttamiseen. Samalla pyritään etsimään välineitä, joilla eri välineistöjen tuottavuuspiirteiden säilyminen tai lisääminen uusilla tekniikoilla mahdollistuu monitasoarkkitehtuurissa. Välineitä kokeillaan yliopiston omassa sovelluksessa sekä yritysten pilottisovelluksissa. Varsinkin mallinnus- ja testausvälineiden osalta tehdään yhteistyötä eri osaprojektien kesken. Tietokantojen (relaatio- ja oliopohjaiset tietokannat sekä siirtymä Mustipohjalta) selvittäminen, joka on oma tuotoksensa, liittyy kiinteästi valmiiden välineiden tutkimiseen. V2 Mallitapaukset: Määritellään mallitapaukset eri tyyppisistä komponenteista ja palveluista, joiden avulla voidaan helpottaa näiden valmisosien käyttöönottoa ja tarjoamista. Tutkitaan komponenttien ja palvelujen sekä oliopohjaisten ja palvelupohjaisten menetelmien eroja ja yhtäläisyyksiä sekä integroinnissa että sovellusten toteuttamisessa. Järjestelmien entiteetti- ja prosessikäsitteille kehitetään mallit komponenteilla ja palveluilla monitasoarkkitehtuurissa toteutettuina nojautuen eri osaprojekteissa tunnistettuihin entiteetteihin ja prosesseihin. Mallien avulla käsitteiden yleisten piirteiden toteuttaminen järjestelmissä helpottuu. Myös mallien toteuttamista vaihtoehtoisilla tekniikoilla ja välineillä tutkitaan. V3 Sovelluskehykset: Etsitään ja kehitetään komponenttipohjaisia sovelluskehyksiä, joita laajentamalla ja käyttämällä voidaan luoda monitasoarkkitehtuurin mukaisia sovelluksia ja komponentteja terveydenhuoltoon. Sovelluskehyksissä pyritään säilyttämään ja laajentamaan valmiissa kehitysvälineissä olevia tuottavuuspiirteitä tarjoamalla valmiita malleja yleisiin rakenteellisiin ja teknisiin ratkaisuihin sovellusten kehittäjälle. Sovelluskehykset pitävät sisällään osia eri tasoille monitasoarkkitehtuurissa, mallitapauksia yleisistä entiteeteistä ja prosesseista sekä tukevat komponentti- ja palvelupohjaisten tekniikoiden käyttöä. Sovelluskehykset toimivat yhdistävänä tekijänä arkkitehtuurin eri kerrosten ja eri aspektien (liittymämäärittely, toteutusluokat, käyttöliittymät, toimintalogiikka, pysyvyys, turvallisuus, ohjeistus) välillä helpottaen kehitys- ja suunnittelutyön hallintaa monimutkaisessa kokonaisarkkitehtuurissa. V4 Välineiden jatkokehitys: Nykyisiä FixIT-välineitä jatkokehitetään siten, että nykyvälineillä tehdyn sovellusosan kapselointi rajapinnan tai kehitysvälineen kautta mahdollistuu ja käytettyjen tekniikoiden jatkuvuus turvataan. Myös monitasoarkkitehtuurin sovellusten asiakas- ja palvelinosien toteutusta eri tekniikoilla tutkitaan. Paloittaisen siirtymän siirtymäpolun mukaisesti tutkitaan Client/server -sovellusten modularisointi komponenteiksi, työpöytätasolle tarkoitetun valmisosan kapselointia ja käyttöä ja kokonaisen terveydenhuollon käsitteen toteuttavien komponenttien toteutusmahdollisuuksia ja niiden aiheuttamia välineistötarpeita. Tämä jatkokehitys liittyy myös tietokantojen vaihdettavuuden ja siirtymisen selvittämiseen ja toteuttamiseen (ks. alla). V5 Tietokantojen vaihdettavuuden ja siirtymän uusiin tietokantatekniikoihin sekä pysyvyyden hallinnan komponenttiarkkitehtuurissa selvittäminen ja toteuttaminen. Kansainvälisesti ja kansallisesti linjaksi on kehittymässä, että potilaskertomusten käyttöliittymät ja taustatietokannat erotetaan toisistaan siten, että tiedon siirto järjestelmästä toiseen onnistuu aina ( pao/thprojekti/terveys3.pdf). PlugIT-projektissa määritellään erillisjärjestelmien tekijöitä varten rajapinta, joka käärii arkiston ja kertomusjärjestelmän, muualla tehtäviä tietosisällön ja koodaustavan määrittelyjä käyttäen. Lisäksi jatketaan vaiheittaisen siirtymän irti FileManriippuvuudesta tutkimista ja toteuttamista tekemällä jatkoselvitys ja toteutussuunnitelma arkkitehtuurin ja/tai tietokantarajapintojen avulla tapahtuvasta perinnejärjestelmän muuttamisesta

5 5 tietokantaneutraaliksi, ja kehitetään Musti-järjestelmien muiden ominaisuuksien (mm. turvallisuus, raportointi) toteuttamista muita tekniikoita käyttäen. Tarvittaessa voidaan tuottaa tietokantakonversiovälineitä siirtymää varten, ja käytetyt tekniikat ja välineet ovat samoja joilla mallitapauksia tutkitaan. Myös XML:n yksi- ja kaksisuuntaista käyttöä FileMan-tietosisällön avaamiseen tutkitaan. Tehdään suunnitelma komponenttitekniikoihin liittyvien pysyvyyskehysten ja relaatio- ja oliotietokantojen käytöstä komponenttiarkkitehtuurissa ja kokeillaan valittujen ratkaisujen käyttöä yliopiston omassa sovelluksessa ja yritysten pilottisovelluksissa. Foreign client Component based client Browser or NC Windows PC Dumb terminal Object requests Foreign encapsulated component Application server Our encapsulated component Broker Client Foreign implementation technology Alternative implementation technology RPC RPC Character string Kernel s log-in etc. services Broker Server FileMan Data Base Server calls Terminal driver "RPC" M application code Foreign Data Base Object Data Base Conversion FileMan data dict. FileMan database Foreign database server Alternative object database server M server M globals Kuva 4. Tietokantatekniikan konversio ja rinnakkaiset asiakasohjelmistot. V6 Liittymät (osin alustavia, aikataulut / toteutussuunnitelma sovittava yritysten kanssa) Määritellään ja pilotoidaan seuraavat liittymät ja välineistökokeilut FixIT/DoIT-osaprojektin "kummisovelluksiin" ja osallistutaan muissa osaprojekteissa tehtäviin määrittelyihin, varsinkin integrointimenetelmän käyttämisen ja jatkokehittämisen, välineiden arvioinnin ja valinnan sekä tietokantaliittymien osalta: TietoEnatorin Fixsu-järjestelmään liittymät ydinpalveluihin (2) sekä tietokannan siirrettävyys / vaihdettavuusstrategia kerroksittaisen uusimisen mukaisesti (6) sekä työpöytäintegraation toteuttaminen (1) sekä uuden tekniikkasalkun ja edelleen kehitettyjen välineiden käyttökokeilut. Novo Groupin Haikara-järjestelmään liittymät ydinpalveluihin (2) sekä tietokannan siirrettävyys / vaihdettavuusstrategia kerroksittaisen uusimisen mukaisesti (6) sekä työpöytäintegraation toteuttaminen (1) ja kertomusliittymät (7). Mylabin kanssa määriteltävään esimerkkisovellukseen uuden tekniikkasalkun käyttökokeilut, myöh. mahd. työpöytäintegraation toteuttaminen (1) sekä liittymät ydinpalveluihin (2).

6 6 Yhteenveto toimenpiteistä Tutkimustyö, julkaisut, opinnäytteet Määritykset ja välineet Integrointiprosessi Yleiset palvelut (artikkeli), (gradu) Tietokantaselvityksen Selvitys komponentti- valmistuminen tekniikka- perheistä Menetelmätulokset Integrointiprosessi, integrointiprofiili Integroinnin esimerkkitapaus toteutettuna vaihtoehtoisilla tekniikoilla, web-pohjaisten FixITvälineiden kehittämistä Yleiset piirteet ja mallitapaukset entiteeteistä, Perinnejärjestelmien kapselointi Esimerkkitapauksen yleistäminen, Entiteettivälineet FileManpohjalta Tietokantariippumattomuuden jatkoselvitys, Kartoitus valmiista toteutusvälineistä, lisensiaattityö Menetelmä standardien arviointiin ja valintaan, Yleiset piirteet ja mallitapaukset prosesseista Vanhojen sovellusten kapselointivälineet, Työasemasovellusten modularisointivälineet, Prosessivälineet Selvitys sovellusinfrastruktuurin huomioinnista, Integrointimenetelmä (artikkeli), Mukauttamisprosessi (gradu) Integrointimenetelmä (yhteenveto) Uusien tietokantatekniikoiden kokeilut, Mallitapausten toteutus eri tekniikoilla, integrointimenetelmän validointi Kartoitus mäppäysvaihtoehdoista ja yhteentoimivuudesta eri tekniikoiden välillä Opinnäytteitä, väitöskirjat (2 kpl) Mukauttamisprosessin sisäänajo, Valmiiden osien löytäminen ja mukauttaminen Tuotantomenetelmien käyttöönotto Sovellustuotantoprosessin sisäänajo Tuotantomenetelmien validointi Tutkimussuunnitelma, toinen ja kolmas jakso Toinen jakso Ensimmäisen jakson aikana aloitettu selvitys terveydenhuollon yleisten teknisten palvelujen standardeista valmistuu toisen jakson aikana. Yleisten palvelujen standardit sisältävät toiminnallisia viitemalleja sekä jotkut myös liittymä- ja menetelmämäärittelyjä terveydenhuollon sovellusten integrointiin, joita voidaan hyödyntää erityisesti myös Ydin- ja Multimedia-osaprojekteissa (Integrointimäärittelyt, Mallitapaukset, Liittymät). Toisella jaksolla tutkitaan myös eri komponenttitekniikkaperheiden kehitystilannetta ja päivitetään Komponentti-FixIT -projektin aikana tehtyä selvitystä uusilla tekniikoilla, jotta projektilla ja yrityksillä on ajanmukaista tietoa eri tekniikoiden mahdollisuuksista ja kehitysvaiheista. Mm. XML-pohjaiset middlewareratkaisut (SOAP, UDDI, WSDL), Microsoftin.NET-kehys sekä CORBA 3:n ja EJB:n sekä siihen liittyvien Java-tekniikoiden (servletit, JSP, J2EE) jatkokehitys ovat tutkimuksen kohteena (Valmiit välineet, Liittymät). Eri perheiden tarjoamat pysyvyyskehykset ovat osa selvitystä (Tietokannat). Valitaan mallitapauksiin ja kehyksiin käytettävät tekniikat, jotka

7 7 voivat sisältää varsinaisten komponenttitekniikoiden lisäksi kevyempiä kirjasto- ja palvelupohjaisia tekniikoita (Välineiden jatkokehitys). Toisen jakson aikana etsitään kirjallisuudesta yleisiä malleja entiteettien määrittelyyn standardeista, kirjallisuudesta, ja tarjolla olevista teknisistä kehyksistä (Mallitapaukset). Myöhemmin projektin aikana näitä malleja käytetään ja vertaillaan projektissa syntyvien rajapinta- ja komponenttimäärittelyjen kanssa. Malleja käytetään alkuvaiheessa integroinnin määrittelyssä (Integrointimäärittelyt, Liittymät), myöhemmin myös tuottavuusvälineiden ja sovelluskehysten piirteiden pohjana (Sovelluskehykset, Valmiit välineet). Tutkittaviin asioihin kuuluu myös perinnejärjestelmissä tietokannan yhteydessä sijainneiden piirteiden sijoittelu ja lisääminen sovellusarkkitehtuurissa (Mallitapaukset, Välineiden jatkokehitys) sekä malli metadatan käytöstä tuottavuuspiirteiden toteuttamiseksi. Perinnejärjestelmien kapselointiin ja uudelleenkäyttöön määritellään malleja ja välineitä, joilla Musti-järjestelmistä voidaan tarjota entiteettityyppisiä komponentti- ja palvelurajapintoja muille järjestelmille. Lisäksi tutkitaan XML:n ja yleisten tietokantastandardien käyttöä Musti-järjestelmien tietosisällön avaamiseen (Kapselointi, Liittymät, Mallitapaukset, Mukauttaminen). Ensimmäisessä vaiheessa kehitettyä integrointiprosessia käytetään projektin integrointitilanteissa integroinnin tarkentamiseen ja määrittelyyn. Prosessia ja menetelmää kehitetään ja tarkennetaan edelleen käytössä ilmenneiden vaatimusten mukaisesti. Toteutetuista ja määritellyistä esimerkkitapauksista etsitään yleisiä ja yhteisiä piirteitä yleistettäväksi osaksi menetelmää sekä luodaan tekniset suuntaviivat integrointiin siten, että samat tunnistetut toiminnalliset liittymät voidaan toteuttaa eri tekniikoilla. (Integrointimäärittelyt, Liittymät) Kolmas jakso Kolmannen jakson aikana selvitetään ja tehdään toteutussuunnitelma Komponentti-FixIT-projektin tietokantaselvityksen ja edellisen jakson tekniikkaperheselvityksen pohjalta tietokantojen vaihdettavuuden ja siirrettävyyden toteuttamiseksi Musti-järjestelmissä arkkitehtuuria ja/tai tietokantastandardeja ja erilaisia tekniikoita (XML, XML Schema,.NET, ADO, olio- ja relaatiokantastandardit ja -tuotteet) käyttäen. (Välineiden jatkokehitys, Kapselointi, Valmiit välineet, Tietokannat). Tulokset ovat sovellettavissa myös potilaskertomuksen taustatietokantojen erottamiseen käyttöliittymistä, kun määritellään rajapintaa, joilla erillisjärjestelmät tuottavat tietoa kertomusjärjestelmiin. Kartoitetaan etenkin sähköisen liiketoiminnan sovelluksissa käytettyjen kehitysvälineiden, sovelluskehysten ja niiden vaatiman infrastruktuurin soveltuvuutta terveydenhuollon sovelluskehitykseen. Kartoituksen pohjalta voidaan valita välineistösalkku(ja), joka sisältää ratkaisuja arkkitehtuurin eri tasojen toteuttamiseen tehokkaasti, ja määritellä sovelluskehyksiä, joiden avulla valmiiden välineiden päälle voidaan määritellä ja toteuttaa täydennettäviä malliratkaisuja kokonaisten komponenttien ja sovellusten toteuttamiseen (Valmiit välineet, Sovelluskehykset). Sekä tietokantojen siirrettävyyttä että kehitysvälineiden arviointia varten selvitetään metadatastandardien ja mallinnusvälineiden integrointimahdollisuudet eri välineisiin. Etsitään ja muokataan osaksi integrointimenetelmää menetelmä standardien, tekniikoiden ja välinetuotteiden systemaattiseen arviointiin, sijoittamiseen eri yhteentoimivuustasoille ja

8 8 valintaan integrointia varten. Arvioidaan menetelmän avulla yleisesti käytettyjä yleisiä ja terveydenhuollon sovellusaluekohtaisia standardeja. (Integrointimäärittelyt, Valmiin käyttö) Prosessikomponenttien yleiset piirteet ja tarpeet selvitetään integrointia ja tuottavuusvälineiden ja sovelluskehysten vaatimuksia varten sekä kehitetään mallitapauksia integroinnissa tunnistetuista prosesseista. Tutkitaan ja suunnitellaan myös prosessien toteutusta monitasoarkkitehtuurissa ja prosessien eri osien sijoittelua ohjelmistoissa. Ratkaisuja kehitetään toimintaprosesseista toimintojen, operaatioiden ja metodien mallintamiseen, suunnitteluun ja toteutukseen esim. käyttötapauksien liittymien operaatiomäärittelyiden ja luokkien metodimäärittelyjen avulla. (Mallitapaukset, Sovelluskehykset) Etsitään prosessien toteuttamiseen komponentti- ja sovelluskehyspohjaisesti valmiita standardeja sekä välineitä. Tutkitaan toimialariippumattomia ja terveydenhuollon tuotannonohjaus- ja resurssien suunnittelun järjestelmiä sekä tunnistetaan ja määritellään yhteentoimivuutta varten prosessien toteuttaminen komponenttipohjaisesti yhteistyössä Multimedia-osaprojektin kanssa (Mallitapaukset, Integrointimäärittelyt, Valmiit välineet). Kehitetään vanhojen sovellusten kapselointivälineitä edelleen siten, että hajautettuja palveluita voidaan rakentaa FileMan-tietokannan pohjalta ja kapseloida tietokanta monitasoarkkitehtuurissa seuraten Komponentti-FixIT-projektissa määriteltyä kerroksittaisen uusimisen polkua. Välinekehityksessä käytetään hyväksi yleisten tietokantastandardien (edellisen jakson selvitys), arkkitehtuurin ja valmiiden välineiden ominaisuuksia, ja toteutetaan tarvittaessa siirtyminen RPC Broker-protokollasta muiden protokollien käyttöön, hajautettujen palvelujen käyttäminen vaihtoehtoisilla työasematekniikoilla ja entiteettipiirteiden lisäys arkkitehtuurin eri tasoilla, joka mahdollistaa eri tietokantojen käytön (Kapselointi, Välineiden jatkokehitys, Valmiit välineet, Sovelluskehykset). Kehitetään välineitä edelleen työasemasovellusten modularisointiin ja niiden osien kapselointiin työasemakomponenteiksi Windows-ympäristössä ja web-palvelimen sovelluskomponenteiksi. Nämä komponentit tarjoavat muille saman tai korkeamman kerroksen sovelluksille tai komponenteille rajapinnan, jonka avulla joko niiden palveluja ja tietoja voidaan käyttää tai jonka kautta ne näyttävät oman käyttöliittymänsä jonkin toiminnon suorittamiseksi järjestelmässä. Modularisointia toteutetaan Komponentti-FixIT-projektissa määritellyn paloittaisen uusimisen polun mukaisesti, ja modularisoitujen osien tietokantojen vaihdettavuuteen ja siirrettävyyteen sekä mahdollisuuteen rakentaa myös useita palveluita integroivia työasemakomponentteja kiinnitetään erityistä huomiota. (Välineiden jatkokehitys, Kapselointi) Valmistuu lisensiaattityö, joka sisältää komponenttitekniikkaperheiden kartoituksen, komponenttija palvelupohjaisten arkkitehtuurien selvityksen, integrointimenetelmän ja sovellustuotannon tuottavuusvälineitä varten tunnistettujen piirteiden määritellyt vaatimukset. Jaksojen 4, 5 ja 6 suunnitelma Neljäs jakso Tehdään selvitys ja suunnitelma sovellusinfrastruktuurin huomioinnista integroinnissa ja tuotantovälineissä. Sovellusinfrastruktuuri sisältää mm. arkkitehtuuriin, turvallisuuteen, istunnonhallintaan ja virheidenkäsittelyyn liittyviä mekanismeja, jotka ovat tyypillisesti olleet sovellus-

9 9 kohtaisesti ratkaistuja, mutta vaikuttavat myös integraatiossa. Havaittujen puutteiden pohjalta suunnitellaan ja tarkennetaan malleja ja kehysratkaisuja, joissa on valmiina perusratkaisuja näiden asioiden toteuttamiseen. (Mallitapaukset, Valmiin käyttö, Sovelluskehykset, Välineiden jatkokehitys) Valmistuu opinnäytetyö sovellusten mukauttamisesta käyttöönottoprosessin yhteydessä ja integrointiprosessin sisäänajosta sovelluskehittäjille, jossa tutkitaan rajapintojen määrittelyä eri toimittajien sovelluksiin, uusien tekniikoiden käyttöönottoa rajapintoihin sekä sovittamista eri sovellusten välillä. (Mukauttaminen, Valmiin käyttö) Valitaan edellisten jaksojen selvitysten perusteella uusi tietokantatekniikka, jolla toteutetaan tietokannan vaihdettavuutta ja siirtämistä yliopiston omassa sovelluksessa ja pilottisovelluksissa. (Tietokannat, Välineiden jatkokehitys, Kapselointi, Valmiit välineet). Tutkitaan ja kehitetään ratkaisuja mallitapausten ja samojen toiminnallisten liittymien toteutuksiin eri tekniikoilla ja teknisillä arkkitehtuureilla yhteentoimivasti (Liittymät, Mallitapaukset, Integrointimäärittelyt, Valmiit välineet) sekä liittymien sovittamiseen vanhoihin sovelluksiin (Kapselointi). Edellisten jaksojen tulosten pohjalta valittuja tekniikoita ja välineitä käytetään toteutuksissa, ja valmiin välinesalkun päälle kehitetään tuottavuutta parantavia, sovellusten eri piirteet yhdistäviä ja arkkitehtuurin sisältäviä sovelluskehyksiä (Sovelluskehykset). Varsinaisten komponenttitekniikoiden lisäksi mukana ovat kevyemmät kirjasto- ja verkkopalvelupohjaiset tekniikat. Viimeistellään ja julkaistaan integrointimenetelmä, joka sisältää integrointiprosessin, mallin standardien ja tuotteiden soveltuvuuden arviointiin eri yhteentoimivuustasoille, valmiita arvioita yleisesti käytetyistä standardeista sekä niiden suhteista sekä mallitapauksia integroinnista terveydenhuollossa käytännössä validoituna. (Integrointimäärittelyt, Mukauttaminen). Viides jakso Tehdään kartoitus yhteentoimivuudesta eri tekniikkaperheiden välillä (Mallitapaukset). Tutkitaan eri komponentti- ja palvelutekniikoiden välille saatavia välitysosia tai yhteisestä mallista tapahtuvaa toteutusta eri tekniikoilla. Käydään läpi saatavilla olevat ratkaisut ja etsitään tai kehitetään yleisiä malleja sovittamiseen, sekä luodaan projektin käyttöön käytäntöjä tai välineitä eri tekniikoiden sovittamisen tueksi (Liittymät, Valmiin käyttö, Mukauttaminen). Toteutetaan tunnistetut malliprosessit valituilla tekniikoilla sovelluksissa hyödynnettäviksi. Tarvittaessa kehitetään yleisiä prosessipalveluita tai prosesseja toteuttavia sovelluskehyksiä, jotka pystyvät kutsumaan prosessin eri vaiheisiin määriteltyjä komponentteja (Mallitapaukset, valmiit välineet). Etsitään tai kehitetään menetelmä valmiiden komponenttien ja palvelujen löytämiseen, arviointiin ja mukauttamiseen sovellustuotantoa varten. Liittymämäärittelyjen lisäksi arkkitehtuurilliset seikat, teknisen infrastruktuurin ja sovellusinfrastruktuurin arviointi ja mukauttaminen otetaan huomioon menetelmässä. (Sovellustuotantoprosessi, valmiit välineet). Malliratkaisuista, uusista välineistä sekä sovelluskehyksistä koostuvat tuotantomenetelmät otetaan käyttöön osallistuvissa yrityksissä laajasti. Samalla tutkitaan ja kehitetään mukauttamista käyttöönoton yhteydessä ja sovellustuotantoprosessin malleja sekä sovelluskehysten ja

10 10 arkkitehtuurin mukaisten toimialakomponenttien kokonaisjakelun mahdollistavia mekanismeja. (Sovellustuotantoprosessi, valmiit välineet, välineiden jatkokehitys). Kuudes jakso Komponenttipohjaisen sovellustuotantoprosessin sisäänajoa osallistuville yrityksille ja tulosten validointia jatketaan määrittelemällä rajapintoja myös sovellusten sisään, kartuttamalla komponenttivarastoja sekä jatkokehittämällä arviointi- ja mukauttamismenetelmiä (Sovellustuotantoprosessi, Sovelluskehykset, Valmiin käyttö). Projektin tuloksia julkaistaan opinnäytteissä, artikkeleissa ja väitöskirjoissa. Integraatio Sovellustuotanto Tietokannat muut osaprojektit 1 Integrointiprosessin määrittely ja kokeilu Esimerkkitapauksen määrittely Esimerkkitapauksen (integrointiprofiili) toteutus eri tekniikoilla Välinekehitys Tietokantaselvityksen valmistuminen 2 Yleisten teknisten palvelujen standardit Integrointiprosessin käyttö ja tarkennus Yleiset entiteettikomponenttien mallit Komponenttitekniikkaperheet Yleiset kapselointimallit ja XML 3 Standardien, tekniikoiden ja tuotteiden arviointimenetelmä Yleiset prosessikomponenttien mallit Yleiset kehitysvälineet ja sovelluskehykset Metadata-standardit ja mallinnusvälineet Tietokantojen vaihdettavuus ja siirrettävyys-selvitys Työasemasovellusten modularisointi Kapselointivälineet ja entiteettipiirteet 4 Integrointimenetelmä Sovellusinfrastruktuurin huomiointi Sovellusten mukauttettavuus käyttöönotossa Entiteettiliittymien toteutukset eri tekniikoilla (kehys) Uusien tietokantaratkaisujen kokeilut 5 Yhteentoimivuus eri tekniikoilla Prosessiliittymien toteutukset eri tekniikoilla (kehys) Komponenttien arviointi- ja hankintamenetelmä Tuotantomenetelmien käyttöönotto 6 Menetelmien tarkentaminen Menetelmien käyttö, levitys, koulutus Kehysten ja välineiden käyttö, levitys, koulutus Tulosten yhteenvedot, julkaisut Kuva 5. Toimenpiteet jaksoittain ja teemoittain