PlugIT/Multimedia: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma ( )

Transkriptio

1 PlugIT/Multimedia: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma ( ) 1. Tiivistelmä Multimedia-osaprojektin jatkon tehtävistä ja hyödyistä Multimedia-osaprojekti: palvelun tarjoajan ja kansalaisen näkökulma Integrointitarpeiden kohdentaminen palveluketjuja mallintamalla PlugIT/Multimedia-osaprojektin tehtävänä on: Palveluketjujen mallintaminen sovellusintegraatiota varten Multimediatiedon hyödyntäminen (erillisjärjestelmät <-> perusjärjestelmät, komponentit) Palveluketjujen arviointimallin muodostaminen Multimedia-osaprojekti palvelee muita osaprojekteja, yrityksiä ja terveydenhuollon organisaatioita osoittamalla niille maaleja eli integraatiotarpeita. Projektissa hankitaan käyttäjäorganisaation ruohonjuuritasoa myöten faktista tietoa siitä, missä eri järjestelmien integraatiotarpeet ovat ja miten tärkeitä ne todellisuudessa ovat. Integraatiotarpeen tarkastelu tehdään sekä toiminnallisella tasolla, mutta toiminnan analysoinnista saadaan myös tietomäärityksiä. Näiden hoitoketjujen ja komponenttien tietomääritysten tutkimustietojen perusteella PlugIT:n tekninen ryhmä ja muut osaprojektit pystyvät yhteistyössä yritysten ja organisaatioiden kanssa toteuttamaan integraatioratkaisuja. Multimedia-osaprojekti palvelee terveydenhuollon organisaatioita myös tuottamalla arviointitietoa prosessien toimivuudesta ja niiden parantamisesta. Näitä edellä kuvattuja tehtäviä palvelevat myös yrityksille ja organisaatioille laadittavat integraatio- ja arviointimallit. Integraatiomalli sisältää hoidon ydinketjun kuvaamisen erityyppisten järjestelmien (kertomus-, ydin, erillisjärjestelmä) välillä sekä rakenteellisemmat määritykset komponentteja varten. Arviointimalli sisältää ohjeiston prosessien arvioimiseksi, arviointimittaripatteriston erilaisia tapauksia varten ja vertailuaineiston. Kehitettäessä malleja pidetään silmällä sitä, että ne ovat yhteistyökumppaneiden (yritysten ja organisaatioiden) itsenäisesti käytettävissä. Terveydenhuollon organisaatiolle tärkeimpänä välillisenä ja välittömänä hyötynä on hoidon ydinasian, eli potilaan hoidon laadun paraneminen. Hankkeen jatko-osiossa kansalaisten hyvinvointiin kiinnitetään erityisesti huomiota ottamalla palveluketjuja tarkasteltaessa mukaan myös asiakkaiden käyttämät vuorovaikutteiset erillisjärjestelmät (Atuline, Prowellness jne.). 1

2 Arviointitoiminta auttaa yrityksiä ja organisaatioita parantamaan tuotteitaan ja prosessejaan. Luotettavalla arvioinnilla kelvolliseksi osoitetut järjestelmät menestyvät kilpailussa kotimaassa ja vientimarkkinoilla. Terveyshallinnon ja talouden laitoksen ja Shiftecin vetämän Multimedia-osaprojektin roolina on integroida kiinteäksi osaksi koko projektia terveydenhuollon substanssiosaaminen. Ilman tätä tuntemusta toimiminen terveydenhuollossa on osoittautunut vaikeaksi. Taulukko 1: Multimedia-osaprojektin tärkeimmät tuotokset jaksoittain Tutkimustyöt, julkaisut, opinnäytteet - 2 kpl pro gradu - 6 artikkelia - 2 kpl pro gradu, 2 pro seminaaria - 6 artikkelia: joista 1 HICSkonferenssissa - 1 pro gradu - 6 artikkelia - 2 pro seminaaria - 6 artikkelia, joista 3 Evaluation of HCIS teoksessa arviointimittarin lanseeraamiseksi -1-3 lisensiaattityötä jaksossa 6 tai sen tuntumassa Menetelmäkehitys Määritykset ja välineet - Haastattelututkimukset vuorovaikutteisille järjestelmille, multimediakomponentille ja arviointimittareille -Aikaisemman tutkimuksen lisäanalyysit -> hoitoketjujen ja multimedian tavoitetilat - Haastatteluiden analyysi - Arviointimittarin testaus - Ydinprosessit vuorovaikutteisille järjestelmille -Hahmotelma multimediakomponentista - Ydinprosessi mobiiliteknologiassa, - MM-komponenttia sovelletaan yleisiin komponentteihin - Ydinmalli mobiiliteknologiaa - MM-komponentti - Parannettu arviointimalli testauksen perusteella - Kuvantaminen mobiiliteknolgiassa - Komponentti rakenteisessa EPR:ssä - Määritykset komponentille EPR:ään - Ohjeistus arviointimallista -Yleistys hoitoprosessipohjaisesta komponentista -Menetelmien dokumentoinnin viimeistely - Arviointimallista normi 2. PlugIT/Multimedian jaksojen 2-6 suunnitelmat PlugIT/Multimedia toinen jakso - Syvennetään multimediatiedon ja hoitoketjujen tavoitetilojen analyysiä. - Suunnitellaan ja aloitetaan toteuttaa haastattelututkimusta koskien vuorovaikutteisten erillisjärjestelmien ja perusjärjestelmien yhteyksiä. Tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisten käyttötarpeita ja niihin liittyen selvitetään etäjärjestelmien kuvantamistarpeita. Haastattelut ovat sekä henkilökohtaisia että ryhmähaastatteluita (focus-group tai delfi-menetelmä). Valitaan yritysten kanssa (esim. TietoEnator, Novo Group/Atuline tai Prowellness) ja th-organisaatioiden kanssa kohde. Mukaan otettavat terveydenhuollon organisaatiot voisivat olla fyysisesti etäällä toisistaan. Eräänä mahdollisena kohteena on diabeteksen hoitoketjun tutkiminen. Diabeetikon 2

3 hoitoketju on monimuotoinen ja polveileva. Se sopiikin erinomaisesti hoitoketjun selvittämiseen, kun yritetään selvittää kattavasti potilaan hoitoketjuun liittyvä multimediatieto. Esimerkin avulla päästään käsiksi multimediatietoon ja voidaan yleistää tuloksia koskemaan laajempia kokonaisuuksia. - Selvitetään, onko mahdollista rakentaa multimediakomponentti (käyttöliittymä, toiminnallisuus, arkisto) erillisjärjestelmien ja perusjärjestelmien välille. Laaditaan suunnitelma ja aletaan toteuttaa sitä. Suunnitelma tehdään yhteistyössä Medimakerin kanssa. Käytettävät menetelmät ovat havainnointi ja haastattelut. Haastatteluissa käytetään sekä henkilökohtaisia että ryhmähaastatteluita. Selvitystyössä hyödynnetään FixIT-DoIT:ssa tehtyä standardien yleiskartoitusta. - Aloitetaan suunnittelemaan pienen ydinhoitoketjun kuvaamista muiden osaprojektien käyttöön (FixIT-DoIT-, Ydin-, Teho-osaprojektit). - Prosessien arviointimittaria ja ohjeistoa varten tehdään haastattelut terveydenhuollon hallinnon ja tietohallinnon toimijoille, arviointiammattilaisille, tietojärjestelmäsuunnittelijoille sekä käyttäjille. Tämän ja aikaisemmin kirjallisuuskartoituksen perusteella tehtyä mittaria testataan erikoissairaanhoidossa (esim. KYS) ja perusterveydenhuollossa (jonkun edellisen yliopistollisen sairaalan alueelta). Valitaan arviointimittarin testausta varten kolmannen jakson paikka yhdessä th-organisaatioiden kanssa (esim. TAYS tai OYS jne.). - Toisessa jaksossa tuotetaan kaksi kappaletta pro gradu töitä. - Toisen jakson tavoitteena on tehdä noin 6 artikkelia: - 2 konferenssiesitystä ja artikkelia IRIS-konferenssissa - noin 4 abstraktia ja esitystä Sotetite-tutkimuspäivillä kunnallisten terveydenhuollon atk-päivien yhteydessä PlugIT/Multimedia kolmas jakso - Analysoidaan ja raportoidaan haastattelututkimus koskien vuorovaikutteisten erillisjärjestelmien ja perusjärjestelmien yhteyksiä. Muodostetaan ydinhoitoketju kuvaamaan järjestelmätyyppien välistä toimintaa. Tarkastellaan, onko ydinhoitoketjun tunnistamiseksi ja kuvaamiseksi mahdollista laatia ohjeistus, ja miten erilaiset olemassa olevat prosessien kuvausjärjestelmät soveltuvat tähän tehtävään. Valitaan yritysten ja th-organisaatioiden kanssa kohde ydinhoitoketjun pilotoimiseksi mobiiliteknologiaa varten. - Jatketaan pienen ydinpalveluketjun kuvaamista muiden osaprojektien käytettäväksi välinekehityksessä, integroinnissa, testauksessa ja muussa vastaavankaltaisessa demokäytössä (FixIT-DoIT-, Ydin-, Teho-osaprojektit). - Jatketaan haastatteluja, analysoidaan dataa ja raportoidaan tulokset koskien erillisjärjestelmien ja perusjärjestelmien välistä mahdollista multimediakomponenttia. Hyödynnetään analyysissä FixIT-DoIT:ssa kertynyttä komponenttitietämystä. - Jakson loppupuolella testataan arviointimallia edellisessä jaksossa valitun sairaanhoitopiirin alueella. 3

4 - Kolmannessa jaksossa tuotetaan kaksi pro gradu työtä ja kaksi pro seminaari -työtä. - Jakson tavoitteena on tuottaa 6 artikkelia. Osallistutaan HICS-konferenssiin. PlugIT/Multimedia neljäs jakso - Tarkastellaan vuorovaikutteisten erillisjärjestelmien ydinmallia mobiiliteknologiassa ja hankitaan tutkittua lisätietoa kansalaisten tarpeista koskien terveydenhuollon mobiiliteknologiaa (esim. Sybase tai Prowellness). Kehitetään edelleen tämän perusteella ydinketjun tunnistamis- ja kuvaamisohjeita niin, että niitä voidaan käyttää erilaisissa ympäristöissä. Viimeistellään synteesi prosessien kuvausjärjestelmistä. - Laajennetaan multimediakomponentista saadun tietämyksen perusteella tarkastelua yleiselle komponenttitasolle erillisjärjestelmien ja kertomusjärjestelmän välille. Aloitetaan yhteistyö kansallisen terveysprojektin pohjalta todennäköisesti käynnistyvän elektronisen potilaskertomushankkeen kanssa. Laaditaan tarkennettu suunnitelma jaksoa 5 varten koskien erityisesti yleisiä komponentteja ja kertomusjärjestelmää. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä elektronisen potilaskertomushankkeen kanssa. - Arviointimallin täsmentäminen testauksen perusteella ja mahdollinen uusintatestaus. - Neljännessä jaksossa tuotetaan yksi pro gradu työ. - Jakson tavoitteena on noin julkaista 6 artikkelia. PlugIT/Multimedia viides jakso - Selvitetään vuorovaikutteisten erillisjärjestelmien kuvantamistarpeita sekä kansalaisten että terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. - Kehitetään neljännen jakson suunnitelman perusteella yleistä liittymäkomponenttia erillisjärjestelmistä rakenteiseen elektroniseen potilaskertomukseen (esim. XML-muotoiset dokumentit). Tutkimusta tehdään tiiviissä yhteistyössä mahdollisen kansallisen elektronisen potilaskertomusprojektin kanssa. - Terveydenhuollon prosessien arviointimallin lanseeraaminen markkinoille - Viidennessä jaksossa tuotetaan kaksi pro seminaari työtä. - Jakson tavoitteena on julkaista noin 6 artikkelia. Koko projektin loppuvaiheen tavoitteena on saada arviointimittarista aikaan kansallisen tason normi. Terveydenhuollon prosessien arviointinormilla on merkitystä vasta kun se otetaan laajasti käyttöön terveydenhuolto-organisaatioissa. Tämän vuoksi voimavaroja kohdennetaan arviointimallin lanseeraaminen markkinoille. Kirjoitetaan 4

5 arviointimalliin ja prosessien arviointiin liittyen kolme kappaletta kansainväliseen teokseen Evaluation of Health Care Information Systems. PlugIT/Multimedia kuudes jakso - Yleistetään johtopäätökset hoitoketjuajatteluun pohjautuvasta sovellusten integroimisesta komponentteina. - Jatketaan terveydenhuollon prosessien arviointimallin lanseeraamista markkinoille. Arviointimallista on tarkoituksena saada kansallisen tason suositus: kultainen normi - Viimeistellään hankkeen aikana saavutetut tulokset raporteiksi ja dokumenteiksi lisensiaattityötä valmistuu kuudennen jakson tienoilla. - Jakson tavoitteena on julkaista noin 6 artikkelia. Kuviossa 1 on esitetty tiivistetysti Multimedia-osaprojektin eteneminen ja kriittiset polut eri tutkintalinjojen välillä. 5

6 Kuvio 1. PlugIT/Multimedia -osaprojektin vaiheistus 3. Multimedia-osaprojektin roolit ja hyödyt Terveyshallinnon ja talouden laitos on tehnyt perinteisesti huippututkimusta terveydenhuollon alueella. Multimedia-osaprojektin rooli ja vahvuus perustuu tähän vahvaan substanssituntemukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintotiimin tietojärjestelmätuntemukseen. Terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen ja arviointi ilman terveydenhuollon ammattilaisia on osoittautunut lähes mahdottomaksi tehtäväksi (esim. Nykänen 2000; Turunen 2001). Multimedia-osaprojektin yhtenä roolina on 6

7 integroida PlugIT-projektissa terveydenhuollon toiminnan substanssiosaaminen kiinteäksi osaksi tutkimustyötä. Lisäksi PlugIT-projekti toimii aktiivisessa yhteistyössä terveydenhuollon käytännön toimijoiden kanssa. Multimedia-osaprojekti luo myös linkin Terveyshallinnon ja -talouden laitoksen elektronisen potilaskertomuksen rakenteisuuden tutkimukseen. Eräänä kansallisen hyvinvoinnin uhkana on nähty terveydenhuollon resurssien riittävyys. Suurten ikäluokkien tarvitsema hoidon tarve kasvaa seuraavan 20 vuoden aikana. Eurooppalaisessa mittakaavassa Suomi on yksi eniten vanhusten hoivapalveluja tarvitseva maa. Ikäluokkien vanhenemisen myötä jopa 64 % hoitoalan henkilöstöstä jää eläkkeelle. Tähän tilanteeseen vastaamista on painotettu mm. kansallisen terveydenhuoltoprojektin väliraportissa ( Suomessa 1990-luvun laman ja julkisen sektorin leikkauksiin sekä ammattitaitoisten lääkärien ja hoitajien vähenemiseen on nähty yhtenä vastauksena kansalaisten hoitaminen kotona. Erilaisen koti- ja etähoidon edistämisessä ja tukemisessa on erittäin oleellinen merkitys tiedonsiirtoteknologialla. Suomessa on onneksi varsin kehittynyt langattomassa ja mobiiliteknologiassa sekä jossain määrin myös Internet-ratkaisuissa. Kuvansiirron mobiiliteknologiassa voidaan olettaa kehittyvän terveydenhuoltoa hyödyttävälle laatutasolle muutaman seuraavan vuoden aikana. Hoitohenkilökunnan työtä tukevat ratkaisut eivät sovellu vain vanhustenhuoltoon, vaan erilaiset vuorovaikutteiset erillisjärjestelmät soveltuvat hyvin myös syrjäseudulla asuville, ex-patriateille, kiireiselle ammattihenkilökunnalle, arkaluonteisissa asioissa tukea tarvitseville tai teknologiaorientoituneille nuoremmille sukupolville (Syrjänen et al. (2000) HC2000- konferenssi). Muissa länsimaissa ikäluokkien vanheneminen on samankaltainen kuin Suomessa. Tietoverkoissa toimivat vuorovaikutteiset hyvinvointiteknologiat ovat luonteeltaan maiden rajat ylittäviä. Ne ovat myös luonteeltaan sellaisia, että järjestelmien rakentamiseksi vaaditaan varsin vähän maakohtaisia spesifejä ominaisuuksia. Näin ollen vuorovaikutteisten järjestelmien modifioiminen eri maiden tarpeisiin on suhteellisen vaivatonta. Alueelle tehtävillä tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneilla on hyvät mahdollisuudet saada aikaan mittavaa vientipotentiaalia. Hyvä esimerkki tästä on joitakin ( Kuvien ja muun multimedian näyttämis-, käsittely- ja arkistointikomponentit kaikkien sovellusten osiksi mahdollistavat tiedon siirron joustavasti ja asiakkaan/potilaan hoitoa edistäen. PK-yritykset saavat soveltuvat toimialakomponenttien määrittelymenetelmät hoitoketjun mallista lähtien. Tavoitteena on lyhyellä tähtäyksellä kehittää yleisiä rajapintamäärityksiä hyödyntävät tekniikat ja menettelytavat siten, että käyttöönottoprojektit nopeutuvat ja helpottuvat. Tavoitteena on mahdollistaa työpöytäintegraatio sekä toimialakomponenttien lainaaminen sovellusten kesken. Tavoitteena on hankkia lisää tehoa sovellustuotantoon ja sovellusten käyttöönottoon sekä hankkia helposti ominaisuuksia sovelluksiin muiden tekeminä komponentteina ja myydä omaa ydinosaamista helpommin integroitavina komponentteina. Pidemmällä tähtäyksellä 7

8 tavoite yrityksien kannalta on edistää ohjelmistotuotteiden myyntiä Suomessa sekä vientikelpoisuutta ja viime kädessä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmistoyritysten elinkelpoisuutta Suomessa. Yrityksillä on siis mahdollista parantaa tuotteiden laatua ja kilpailukykyä. Terveydenhuolto-organisaatioiden kannalta lyhyen tähtäimen tavoite on alentaa uusien sovellusohjelmistojen käyttöönottokustannuksia ja -aikaa. Pidemmällä tähtäyksellä tavoite on luoda avoimemmat sovellusohjelmistomarkkinat avoimien rajapintojen ja toimialakomponenttien avulla ja viime kädessä parantaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita toiminnallisesti integroitujen tietojärjestelmien avulla. Kansallisen terveydenhuoltoprojektin mukaan eri yksiköiden yhteistyötä tulee lisätä. Tietojärjestelmien integraatiolla on oleellinen merkitys tässä yhteistyöolosuhteiden parantamisessa. Käytännön keskeisimpänä hyötynä on ydinasian eli kansalaisten hoidon laadun paraneminen. Välittömien ja välillisten kustannusten mahdollinen aleneminen on erikseen arvioitava asia. Terveydenhuollon tietotekniikan arviointitieto antaa tietoa sovellustuotteiden vaatimustenmukaisuudesta, kelpoisuudesta ja käytön vaikutuksista ja näin auttaa mm. järjestelmän suunnittelijoita parantamaan tuotteitaan. Ainoastaan kelvolliseksi osoitetut tuotteet pärjäävät kilpailussa kotimaassa ja vientimarkkinoilla. Terveydenhuollossa huonojen ja arvioimattomien tuotteiden tehoton käyttö maksetaan viime kädessä sairautena ja pahimmassa tapauksessa kuolemana (Nykänen P - Roine R - Siltanen A Arviointipalvelua telematiikkatuotteiden kehittäjille ja tuottajille. TA-info 5/97). 8