SATAKUNTALIITON KAAVOITUSKATSAUS

Transkriptio

1 SATAKUNTALIITON KAAVOITUSKATSAUS SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTÖN TOIMIALA Satakuntaliiton kaavoituskatsaus

2 SISÄLLYS 1. SATAKUNTALIITON JÄSENKUNNILLE JA SIDOSRYHMILLE 3 2. SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavalla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan maakuntakaavan SATAKUNTALIITOLTA PYYDETTÄVÄT KAAVALAUSUNNOT Yleiskaavat Asemakaavat Satakuntaliitolta pyydettävien lausuntojen määräajoista 7 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVOITUS SATAKUNNASSA Mannertuulialueet Satakunnassa Vuorovaikutusmenetelmien kehittäminen Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 laadinnassa Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia Satailme 7 5. ALUESUUNNITTELUN, ALUEKEHITYKSEN JA EDUNVALVONNAN JUHLAVUODET SUUNNITELTU SATAKUNTA 70 VUOTTA 8 6. MUUTA AJANKOHTAISTA ALUEIDEN KÄYTÖN TOIMIALALLA Vireillä olevia hankkeita Satakuntaliitto koordinoi useiden maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaa YHTEYSTIEDOT 12 Satakuntaliiton kaavoituskatsaus

3 1. SATAKUNTALIITON JÄSENKUNNILLE JA SIDOSRYHMILLE Tässä kaavoituskatsauksessa esitellään Satakuntaliitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat maakunnan alueidenkäytön suunnitteluun ja kehittämiseen kuuluvat asiat. Satakuntaliiton kaavoituskatsaus edistää mahdollisuutta ottaa kunnan kaavoituskatsauksessa huomioon maakunnan liitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaava- sekä muut maakunnan suunnitteluun kuuluvat asiat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Satakuntaliitto toimii perussopimuksen mukaan maakunnan ja sen kuntien sekä asukkaiden eduksi kehittämis-, edunvalvonta-, tutkimus- ja suunnitteluorganisaationa. Hyvän ympäristön turvaaminen on yksi Satakuntaliiton perussopimuksen edellyttämistä tehtävistä. Tämän tavoitteen toteuttamisen perustan muodostavat laki alueiden kehittämisestä sekä maankäyttö ja rakennuslaki. Satakuntaliiton alueiden käytön toimiala on maakunnan alueiden käytön suunnitteluun ja ympäristöasioihin erikoistunut viranomaistaho. Toimialalla työskentelee niin maankäytön suunnittelun, paikkatiedon hallinnan kuin ympäristöalan asiantuntijoita. Lisätietoa Satakuntaliiton toiminnasta osoitteessa SATAKUNTALIITTO Pertti Rajala maakuntajohtaja Jukka Moilanen alueiden käytön johtaja Jakelu: Tiedoksi: Satakuntaliiton jäsenkunnat Satakuntaliiton maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, maakuntakaavatoimikunta ja maakunnan yhteistyöryhmä Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Turku ja Pori Satakunnan Museo Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä Tiedotusvälineet 3 Satakuntaliiton kaavoituskatsaus

4 2. SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA 2.1. Maakuntakaavalla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle Maakuntakaavan laadinnan tavoitteena on maankäyttöja rakennuslain (MRL 1 ) mukaisesti järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on, että suunnittelussa turvataan jokaiselle halukkaalle osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 26, 27 ) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaavan laatiminen on maakunnan liiton lakisääteinen tehtävä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Satakunnassa maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Satakuntaliitto, joka on 21 kunnan lakisääteinen kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto, ja ne vahvistetaan MRL 31 :n mukaisesti ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan maakuntakaavan. Vahvistamispäätöksessään ympäristöministeriö on katsonut, että Satakunnan maakuntakaava muilta kuin vahvistamatta jätetyiltä osiltaan täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut sisältövaatimukset. Koska maakuntakaavan vahvistamiselle muilta osin ei ole maankäyttö- ja rakennuslaista johtuvaa estettä, ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan. Satakuntaliiton kaavoituskatsaus

5 Viisi kohdetta jäi vahvistamatta Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Porin Vähärauman ja Riihikedon vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnät. Näiden osalta ministeriö katsoi, ettei selvitysten perusteella voitu päätellä, tukisiko kahden uuden seudullisesti merkittävän suuryksikön toteuttaminen Porin keskusta-alueen kaupallisten palvelujen kehittämistä ja yhdyskuntarakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämällä tavalla. Myös Rauman Vanha-Prisman alueen suuryksikkömerkintä jätettiin vahvistamatta. Ministeriö katsoo, että tehtyjen selvitysten perusteella Raumalla on edellytykset enintään yhdelle keskustatoimintojen alueen ulkopuolella sijaitsevalle vähittäiskaupan suuryksikölle. Vanha- Prisman alue sijaitsee Rauman keskustan ja palvelujen painopisteeseen nähden alueen vastakkaisella puolella. Suuryksikkö ei tukisi sijaintinsa vuoksi palvelujen hyvää saavutettavuutta, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä eikä kestävän kehityksen periaatteita, toteaa ministeriö päätöksensä perusteluissa. Näiden Porissa ja Raumalla sijaitsevien vahvistamatta jääneiden vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen lisäksi vahvistamatta jäivät valtatiellä 23 sijaitseva Porin Söörmarkun kylän kohdalle osoitettu eritasoliittymä sekä Isoniemenkeitaan merkittävän turvetuotantoalueen Jämijärven puoleinen osa. Kaikki 30 valitusta hylättiin Vahvistamispäätöksessään ympäristöministeriö hylkäsi kaikki 30 maakuntavaltuuston päätöksestä tehtyä valitusta. Suurin osa näistä valituksista koski Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueen ympärille osoitettuja meluvyöhykkeitä Näiltä osin ministeriö katsoi, että maakuntakaavalla ei voida vaikuttaa puolustusvoimien käyttämään kalustoon ja niiden aiheuttamaan meluun, vaan siinä osoitetaan melulle mahdollisesti altistuvat alueet. Seutukaavat kumottiin ja maakuntakaava tuli heti voimaan Vahvistamispäätöksessään ympäristöministeriö on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vahvistaessaan Satakunnan maakuntakaavan ympäristöministeriö on myös kumonnut maakuntakaavana voimassa olleet seutukaava 5 ja seutukaava 2 sekä Kiikoisten kunnan alueella voimassa olevan Pirkanmaan 3. seutukaavan. Ympäristöministeriön vahvistettua Satakunnan maakuntakaavan , vahvistamisen seurauksena kumotut seutukaavat eivät ole enää voimassa, joten seutukaavoja koskevia tekstejä ei tule enää käyttää valmisteltavissa kaava- ja ym. asiakirjoissa. 5 Satakuntaliiton kaavoituskatsaus

6 Satakunnan maakuntakaavan vahvistamisen jälkeiset toimenpiteet Satakuntaliitto on julkaissut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 :n mukaisesti kuulutuksen maakuntakaavan vahvistamista koskevasta päätöksestä. Satakuntaliitto lähettää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 95 :n mukaisesti vahvistetun maakuntakaavan niille ministeriöille, joita kaava koskee, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, maanmittaustoimistolle, maakuntakaavaalueeseen rajoittuvien alueiden maakuntien liitoille, maakuntakaava-alueen kunnille ja rakennusvalvontaviranomaisille sekä tarpeen mukaan muille viranomaisille. Satakunnan maakuntakaavan mittakaava Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen ylikunnallinen alueiden käytön suunnitelma. Maakuntakaavassa osoitetaan aluevarauksia vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaava on laadittu ja vahvistettu mittakaavassa 1: Maakuntakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen kaavakartassa ei käytetä kiinteistörajoja eikä selostukseen liity maanomistajaluetteloa. Yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaavakartan tulkinnassa sen mittakaavaa ei ole perusteltua muuttaa, vaan se tulee esittää kaikissa kaava- ja ym. asiakirjoissa virallisesti vahvistetussa mittakaavassa eli 1: Satakunnan maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n nojalla maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Lisäksi viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 ). 3. SATAKUNTALIITOLTA PYYDETTÄVÄT KAAVALAUSUNNOT 3.1. Yleiskaavat Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 20 :n mukaan yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta. Yleiskaavan osalta käytäntö on jotakuinkin selvä. Yleiskaavasta pyydetään maakunnan liiton lausunto ehdotusvaiheessa. Yleiskaavat ovat usein varsin merkittäviä ja laajoja. Usein jo yleiskaavan luonnosvaiheessa on tarpeen saada viranomaisilta palautetta. Satakuntaliiton osalta palautteen anto voidaan tapauskohtaisesti harkiten toteuttaa joko lausuntopyynnöllä, kommentointipyynnöllä tai työneuvotteluilla. Luonnosvaiheessa yleiskaavasta pyydetään maakunnan liitolta lausunto tapauskohtaisesti harkiten Asemakaavat Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 28 :n mukaan asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta, jos kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita. Asemakaavasta pyydetään maakunnan liiton lausunto ehdotusvaiheessa aina, jos kaava koskee maakuntakaavassa käsiteltyä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita. Jos alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, ja asemakaavaa laaditaan täysin sen mukaisesti, Satakuntaliiton osalta lausuntopyyntö asemakaavasta on usein tarpeeton. Niillä alueilla, joilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan luonnosvaiheessa voidaan noudattaa samaa periaatetta kuin yleiskaavoissa luonnosvaiheessa siten, että palautteen anto voidaan tapauskohtaisesti harkiten toteuttaa joko lausuntopyynnöllä, kommentointipyynnöllä tai työneuvotteluilla. Satakuntaliiton kaavoituskatsaus

7 3.3. Satakuntaliitolta pyydettävien lausuntojen määräajoista Yleis- ja asemakaavalausuntojen osalta maakunnan liiton lausunnon antamiselle ei lainsäädäntöön ole kirjattu määräaikoja. Maa-aineksen ottamiseen liittyvistä luvista tulee pyytää lausunto Satakuntaliitolta, jos lupahakemuksen tarkoittamalla alueella on huomattavaa merkitystä maakuntakaavoituksen kannalta. Tällöin maakunnan liiton on annettava lausunto kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön saapumisesta. Jollei lausuntoa ole määräajassa annettu, asia voidaan ratkaista ilman kyseistä lausuntoa. Poikkeamismenettelyyn sekä tiettyyn rakentamislupamenettelyyn liittyen on lainsäädäntöön kirjattu lausunnon antamiselle määräaikoja, jotka koskevat ELY-keskusta. Lausuntoaikojen suhteen Satakuntaliitto toivoo, ettei niille asetettaisi liian kiireellisiä määräaikoja. Kaavaprosessin kannalta on kuitenkin tärkeintä, että lausunnolla oleviin kaava-asiakirjoihin perehtymiseen voidaan varata valmistelussa riittävästi aikaa. Satakuntaliiton osalta suuntaa antavana määräaikana, myös yleis- ja asemakaavalausuntojen osalta, voitaneen pitää edellä mainittua maa-ainesasetukseen kirjattua kahden kuukauden määräaikaa lausuntopyynnön saapumisesta. Lisäksi Satakuntaliitto huomauttaa, että kaikki lausuntopyynnöt tulee osoittaa ja toimittaa Satakuntaliiton kirjaamoon eikä suoraan yksittäiselle viranhaltijalle. Kaava-asiakirjat pyydetään toistaiseksi toimittamaan Satakuntaliittoon myös paperitulosteina. 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVOITUS SATAKUNNASSA Maakuntahallitus päätti kokouksessaan /95 käynnistää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 laadinnan siten, että kaavassa käsitellään maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet mantereella. Viranomaisneuvottelu järjestettiin Vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on julkaistu kuulutus elokuussa samana vuonna. Vaihemaakuntakaavan perusselvitykseksi laadittu Mannertuulialueet Satakunnassa -selvitys valmistui kesäkuussa Vaihekaava on tarkoitus saada nähtäville kuluvan vuoden 2012 kuluessa Mannertuulialueet Satakunnassa Ympäristöministeriö ja Satakuntaliitto tekivät maaliskuussa 2010 tutkimussopimuksen tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvien alueiden kartoittamiseksi Satakunnan manneralueella. Pilottiselvityksenä toteutetussa Mannertuulialueet Satakunnassa -hankkeessa selvitettiin tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet merenrannikon läheisyydessä ja sisämaassa. Hankkeessa kehitettiin paikkatietoanalyysiin ja vuorovaikutukseen perustuvaa suunnittelumenetelmää maakunnallisesti merkittävien tuulivoimaloille soveltuvien alueiden määrittämiseksi. Mannertuulialueet Satakunnassa -selvitys luovutettiin ympäristöministeriölle kesäkuussa Valmistunut selvitys on yksi käynnistetyn tuulivoimarakentamista käsittelevän Satakunnan vaihekaavan 1 perusselvityksistä. Aineisto on Satakuntaliiton kotisivuilla Vuorovaikutusmenetelmien kehittäminen Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 laadinnassa Ympäristöministeriö on myöntänyt Satakuntaliitolle avustusta tuulivoimarakentamista ohjaavan vaihemaakuntakaavan 1 laatimista varten. Hankkeessa kehitetään tuulivoiman rakentamiseen soveltuvien alueiden määrittelyä käsittelevän suunnitteluprosessin havainnollistamis- ja vuorovaikutusmenetelmiä maakuntakaavoituksessa. Havainnollistaminen luo edellytykset tuulivoima-alueiden määrittelyyn kaavoituksessa ja tuo vaikutusten arvioinnin lähelle osallisten arkea. Havainnollistamisen kohdealueina ovat Satakunnan vaihemaakuntakaavassa esitettävät maakunnallisesti merkittävät, tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Tavoitteena on toteuttaa hanke vuoden 2012 loppuun mennessä Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia Satailme Satakunnan maakuntavaltuustossa tehdyn valtuustoaloitteen perusteella Satakuntaan on laadittu oma ilmasto- ja energiastrategia. Maakunnallisen strategian lähtökohtana on valtioneuvoston hyväksymä valtakunnallinen ilmasto- 7 Satakuntaliiton kaavoituskatsaus

8 ja energiastrategia sekä Lounais-Suomen ympäristöstrategia. Ilmasto- ja energiastrategian laadinnan keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää maakunnan tavoite- ja tahtotila ilmasto- ja energia-asioiden huomioon ottamisessa suunnittelussa ja muussa toiminnassa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Strategian toteuttamiseksi on määritelty ne toimintatavat, joiden avulla tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategiaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Strategian ensimmäinen luonnos valmistui kesäkuussa 2011 ja luonnos oli laajalla kommenttikierroksella syys- lokakuussa 2011 ja strategialuonnoksen kokonaisvaikutusten arviointi valmistui joulukuussa Stategia on esitelty Satakuntaliiton maakuntahallitukselle helmikuussa 2012 ja sitä esitellään Satakuntaliiton maakuntavaltuuston kevään 2012 kokouksessa. Tämän jälkeen strategia-asiakirjasta tuotetaan julkaisu. Hankkeella on kotisivut Satakuntaliiton sivuilla 5. ALUESUUNNITTELUN, ALUEKEHITYKSEN JA EDUNVALVONNAN JUHLAVUODET SUUNNITELTU SATAKUNTA 70 VUOT- TA Vuodet ovat Satakunnassa suomalaisen ja satakuntalaisen aluesuunnittelun keskeiset merkkivuodet. Arkkitehti Alvar Aallon laatiman Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelman teko käynnistyi keväällä Vuosi 2011 oli myös satakuntalaisen edunvalvonnan juhlavuosi, sillä Satakunnan Maakuntaliiton perustamisesta tuli tuolloin kuluneeksi 70 vuotta. Lisäksi vuonna 2011 tuli täyteen 20 vuotta Satakuntaliiton toiminnan aloittamisesta. Aluesuunnittelun, aluekehityksen ja edunvalvonnan juhlavuosista on laadittu esite Suunniteltu Satakunta 70 vuotta. Esitteessä on kerrottu lyhyesti aluesuunnittelun vaiheet Satakunnassa Lisäksi siihen on koottu tiedot juhlavuoden tapahtumista. Julkaisu Kokemäenjoen aalloilla ja rannoilla juhlistaa omalta osaltaan Satakunnan juhlavuosia. Sitä on saatavissa painettuna Satakuntaliitosta ja se on luettavissa osoitteessa Maakuntahallitus päätti kokouksessaan /61 ottaa juhlavuosien merkeissä uudelleen käyttöön vuonna 1981 käyttöön otetun Satakunnan aluesuunnittelumitalin. Samalla maakuntahallitus hyväksyi mitalille uudet säännöt. Ensimmäinen uudelleen käyttöön otettu Satakunnan aluesuunnittelumitali luovutettiin tekniikan tohtori, Kankaanpää kaupunginarkkitehti Maija Anttilalle Satakuntapäivän yhteydessä Kokemäellä Juhlavuosien yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Satakunnan kulttuurirahasto, Satakunnan Museo, Turun yliopisto, Satakunnan Kauppakamari, Porin kaupungin kulttuuritoimi, Satakunnan taidetoimikunta, Satakunnan maakuntakirjasto sekä Satakunnan ELY-keskus. Satakunnan aluesuunnittelumitali Satakuntaliiton kaavoituskatsaus

9 Juhlavuoden rollup-sarja kaavoituksen eri vaiheista. Alvar Aallon laatima Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelma vuodelta Satakuntaliiton kaavoituskatsaus

10 6. MUUTA AJANKOHTAISTA ALUEIDEN KÄYTÖN TOIMIALALLA 6.1. Vireillä olevia hankkeita Satakunnan soiden moninaiskäytön selvitys Satakunnan suoselvityksen tavoitteena on koota kattava tietopaketti Satakunnan suoalueista ja soiden eri käyttötavoista ja -tarpeista. Selvitystyön toteuttaa Varsinais- Suomen ELY-keskus laa jassa yhteistyössä alueen eri sidosryhmien kanssa. Kes keisiä kumppaneita ovat alueen kunnat, Satakuntaliitto, Energiateollisuus ry, GTK Etelä- Suomi, Lounais-Suomen Metsäkeskus, Metsähallitus, Metsänomistajien liitto Länsi- Suomi, MTK Satakunta, Satakunnan yrittäjät, Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri, Suomen riistakeskus Satakunta ja Turveteollisuusliitto. Selvityksen tavoitteena on löytää ratkaisuja soiden taloudellisen käytön ohjaamiseen siten, että suoluonnon monimuotoi suus tulee turvatuksi ja että taloudellisesti hyödynnettävis sä olevia soita riittää tulevaisuudessakin. Vuoden 2012 lopussa päättyvän selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää mm. kaavoituk sessa, luonnonsuojelun, vesienhoidon suunnittelussa ja riistanhoidossa. Selvitys on myös Satakunnan energiahuoltoa koskevan vaihemaakuntakaavoituksen perusselvityksiä. Selvityksen tekoa rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Satakuntaliitto. Lisätietoja voi kysyä mm. hankkeen projektikoordinaattorilta (Marja Vieno, V-S ELY-keskus, puh ). Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys Keväällä 2010 ympäristöministeriö käynnisti valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiohjelman. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointien päätavoitteena on tarkistaa aluevalikoima, arvoluokka sekä rajaukset vastaamaan uudistuneita maisemanhoidon toteuttamis- ja ohjausjärjestelmiä. Näitä ovat muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja siihen sisältyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, luonnonsuojelulaki (1096/1996), maatalouden ympäristötuen järjestelmät sekä Eurooppalainen maisemayleissopimus (173/2006). Päivitysinventointi koskee ensisijaisesti valtakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia ja maisemanähtävyyksiä. Inventoinneissa keskitytään maaseudun kulttuurimaisemiin, erityisesti viljelymaisemiin, niihin liittyvään asutukseen, vanhaan tiestöön, kulttuuriperintöön sekä mahdollisesti jonkin muun elinkeinon synnyttämiin maisemiin. Keskeisiä ovat perinteisessä asussa säilyneet, elinvoimaiset, luonnoltaan ja kulttuuriperinnöltään monipuoliset viljelymaisemat. Päivitys- ja täydennysinventoinnit toteutetaan Satakunnassa vuosina Valtioneuvosto tekee inventointien perusteella aikanaan päätökset valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Uusi päätös korvaa päätöksen vuodelta Inventoinnin toteutuksesta vastaavat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satakuntaliitto Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen arvokkaiden kallioalueiden täydennysinventointi Satakunnan maakuntakaavassa on osoitettu Satakunnan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kallioalueet. Käytännön suunnittelutyössä on usein noussut esille lisäinformaation hankinnan tarve arvotetuista kohteista. Vuoden 2012 aikana toteutettavan selvityksen tavoitteena on laatia nykytilan kuvaus Satakunnan arvokkaista kallioalueista. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää maakuntakaavan toteuttamisen edistämisessä sekä muussa suunnittelussa Satakuntaliitto koordinoi useiden maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaa Alueidenkäytön toimialan vastuulla ovat Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmän sekä Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmän toiminta. Lisäksi Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan edustajat ovat asiantuntijoina mukana useissa valtakunnallisissa ja alueellisissa Satakuntaliiton kaavoituskatsaus yhteistyöryhmissä. Ohessa on lueteltu ryhmien nimet. Ajantasainen luettelo työryhmistä päivittyy Satakuntaliiton www-sivuille/ alueiden käyttö.

11 Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä: Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä on tulevaisuuden suunnitteluun orientoituva asiantuntijaryhmä, joka paneutuu toiminnassaan ajankohtaisiin aluesuunnittelukysymyksiin. Vuoden 2011 aikana erityisteemana ovat olleet mm. aluesuunnittelun ajankohtaiset kysymykset seuduittain ja Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 laadinta. Ryhmän jäsenet ovat alueiden käytön suunnittelun asiantuntijoita eri puolilta Satakuntaa sekä keskeisten maakunnallisten sidosryhmien asiantuntijoita eri toimialoilta. Ryhmän muistiot ovat luettavissa Satakuntaliiton www-sivuilta/alueidenkäyttö Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmä: Satakuntaliitto koordinoi Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmän toimintaa yhdessä Suomen riistakeskus Satakunnan kanssa. Ryhmän muistiot ovat luettavissa Satakuntaliiton wwwsivuilta osoitteessa Kasitie ry: Satakuntaliitolla on ollut valtakunnallisen Kasitie ry:n vetovastuu vuosina Helsinki Forssa Pori - liikennekäytävä (HFP): Satakuntaliitto on tehnyt yhteistyötä Uudenmaan liiton ja Hämeen liiton kanssa Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän (HFP) perusparannustoimien edistämiseksi ja liikennekäytävän kehittämiseksi. HFP -neuvottelukunnan vetovastuu on siirtynyt Satakuntaliitolle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Lisäksi Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan edustajat ovat mukana seuraavissa valtakunnallisissa ja maakunnallisissa yhteistyöryhmissä: PRO RAUTATIE (hallitus) Pori Tampere rataryhmä Niinisalon varuskunnan yhteistyöryhmä Satakunnan Kauppakamarin aluesuunnittelu ja liikennevaliokunta Rauman Kauppakamarin liikennevaliokunta Valtatien 8 ohjaus- ja hankeryhmät Olkiluoto 4:n edunvalvontaryhmän kuntapalvelut työryhmä Satakunnan joukkoliikennetyöryhmä Bothnian Green Logistic Corridoor Finland -työryhmä Lounais-Suomen Metsäkeskuksen alueneuvottelukunta Valtakunnallinen vesien kunnostustyöryhmä Kansallinen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä Kokemäenjoen vesistöalueen sekä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvaryhmät Tuuli- ja rantakerrostumien valtakunnallinen inventointi (TUURA) Kivikot-luontotyyppien valtakunnallinen inventointi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta Lounais-Suomen ympäristöohjelman tukiyksikkö ja seurantaryhmä Satakunnan vesienhoidon yhteistyöryhmä Lounais-Suomen vesienhoidon pohjavesityöryhmä VELHO-vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueella sekä SATAVESI-ohjausryhmä Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelman (VELMU) Selkämeren alueellinen yhteistyöryhmä Lounais-Suomen ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmä sekä Satakunnan ympäristökasvatusyhteistyöryhmä Lounais-Suomen merimetso- ja hyljeneuvottelukunta 11 Satakuntaliiton kaavoituskatsaus

12 Lounais-Suomen vesiviljelyn sijainnisohjausryhmä sekä ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa Selkämeren kansallispuiston yhteistyöryhmä sekä kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman laadintaa ohjaavaa ryhmä Kokemäenjoki LIFE-hankkeen ohjausryhmä Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmä Paikkatietokeskus Lounaispaikan ohjausryhmä Lounais-Suomen jätesuunnitteluryhmä Satakunnan riistaneuvosto Kulttuuriympäristöt muuttuvan maaseudun kehittämisessä Helcomin Plan Bothnia-hankkeen yhteistyöryhmä Länsi-Suomen EAKR-ohjelman , Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä maakunnan kehittämisrahalla toteutettavien hankkeiden ohjausryhmiä Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan uusimmat tai valmistumassa olevat julkaisut. Julkaisut ovat luettavissa Satakuntaliiton www-sivuilta: A304 Kokemäenjoen aalloilla ja rannoilla A303 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma A302 Mannertuulialueet Satakunnassa. Tuulivoimakyselyn analyysi A300 Mannertuulialueet Satakunnassa, versio A292 Kauppa Satakunnassa A296 Säilytetään Selkämeri sinisenä, Selkämeri kesästä kesään Alueiden käytön toimialan henkilöstö keväällä 2012: Jukka Moilanen, alueiden käytön johtaja Sirkka Lehto, maakunta-arkkitehti Anne Savola, ympäristöasiantuntija Anne Nummela, maakuntainsinööri Virpi Sipari, suunnitteluassistentti Eeva Paitula, määräaikainen projektisuunnittelija Veli-Matti Rintala, määräaikainen tutkimusassistentti Henkilöstön tehtävät ja vastuualueet löytyvät Satakuntaliiton kotisivuilta, 7. YHTEYSTIEDOT Satakuntaliiton virasto Vaihde (02) Fax (02) Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D Satakuntaliiton yleinen sähköpostiosoite kirjaamo@satakunta.fi Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@satakunta.fi Satakuntaliiton kotisivut: Satakuntaliiton kaavoituskatsaus

13 13 Satakuntaliiton kaavoituskatsaus

14 Satakuntaliiton kaavoituskatsaus