Stabilointialue sijaitsee Uudenkaupungin Hankosaaren satamassa kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on Alueen omistaa Yara Suomi Oy.

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 113/2013/2 Dnro ESAVI/279/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Uudenkaupungin väylän pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointisuunnitelman hyväksyminen ja päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Uusikaupunki HAKIJAT Liikennevirasto, Uudenkaupungin Satama ja Yara Suomi Oy HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Liikennevirasto, Uudenkaupungin Satama ja Yara Suomi Oy ovat aluehallintovirastoon toimitetussa hakemuksessa esittäneet hyväksyttäväksi Uudenkaupungin väylän pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointisuunnitelman, jota lupapäätöksessä 42/2011/4 (Etelä- Suomen aluehallintovirasto ) on edellytetty, ja samalla pyytänyt päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. HANKKEEN SIJAINTI Stabilointialue sijaitsee Uudenkaupungin Hankosaaren satamassa kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on Alueen omistaa Yara Suomi Oy. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätöksen nro 42/2011/4 ympäristöluparatkaisun määräyksen 2 mukaan stabilointisuunnitelma on esitettävä aluehallintoviraston hyväksyttäväksi. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 42/2011/4 myöntänyt Liikennevirastolle, Uudenkaupungin kaupungille ja Yara Suomi Oy:lle vesilain mukaisen luvan julkisen kulkuväylän syventämiseen ja laajentamiseen sekä sataman vesialueen syventämiseen niihin liittyvine ruoppauksineen, ruoppausmassojen läjittämiseen merialueelle, satamalaiturin jatkamiseen sekä penkereen rakentamiseen merialueelle pi- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 laantuneiden ruoppausmassojen läjitysallasta varten sekä ympäristönsuojelulain mukaisen luvan haitallisia aineita sisältävien ruoppausmassojen sijoittamiseen Yara Suomi Oy:n Hangonsaaren sataman läjitysaltaaseen. Ympäristöluparatkaisun lupamääräyksen 2 mukaan Stabilointisuunnitelma on esitettävä aluehallintoviraston hyväksyttäväksi vähintään kahta kuukautta ennen stabiloinnin aloittamista. Suunnitelmassa on esitettävä stabilointimenetelmä, käytettävän sideaineen määrä ja laatu, työn aikataulu sekä laadunvarmistussuunnitelma. Lisäksi aluehallintovirasto on antanut hakijoille luvan aloittaa vesitalousluvan mukaiset työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töiden aloittamista koskeva lupa ei kuitenkaan koske Keskileton läjitysalueen käyttöönottoa. Myös ympäristöluparatkaisun mukainen pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen läjitysaltaaseen saadaan panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vaasan hallinto-oikeus on antamillaan päätöksillä nrot /11/5399 valitusten johdosta kumonnut aluehallintoviraston päätöksen siltä osin kuin siinä on myönnetty lupa ruoppausmassojen läjitykseen Keskileton läjitysalueelle. 2 PILAANTUNEIDEN RUOPPAUSMASSOJEN STABILOINTISUUNNITELMA Aikataulu Stabiloitavan sedimentin ruoppaus aloitetaan, kun kaikki hankkeeseen liittyvät luvat ja suunnitelmat sen mahdollistavat, aikaisintaan kuitenkin avovesikaudella Ympäristöluvan mukaan ruoppaus- ja läjitystöitä ei saa tehdä välisenä aikana paalusta itään päin. Pilaantuneen sedimentin ruoppaus sijoittuu juuri kyseiselle kieltoalueelle. Pilaantuneen sedimentin kuorintaan kuluva aika riippuu ruopattavan massan määrästä ja käytettävästä kalustosta. Ruoppaus tullaan suorittamaan mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja tehokkaasti. Stabilointityö voidaan aloittaa, kun läjitysallas saadaan rakennettua valmiiksi ja kun ruoppausmassa on läjitetty altaaseen. Ruoppausmassan läjityksen jälkeen odotetaan, että ylimääräinen vesi ehtii poistua ruoppausmassasta. Mitä korkeampi vesipitoisuus on, sitä enemmän tarvitaan sideaineita saman lopputuloksen saavuttamiseen. Ruoppaus ja stabilointi pyritään suorittamaan saman avovesikauden aikana. Stabiloinnin kesto riippuu stabiloitavan materiaalin määrästä. Massastabiloinnissa laitteiston laskennallinen työteho on 600 m 3 /vrk/stabilointiyksikkö. Laitteiston huollot sekä mahdolliset seisokit lisäävät stabilointiin kuluvaa aikaa noin 2 viikkoa verran. Tätä ei ole huomioitu laskelmissa. Ruoppausmassan määrä sekä sen käsittelyyn kuluva aika on arvioitu alla.

3 3 Massastabilointi yhdellä laitteistolla Stabiloitava ruoppausmassa Toiminta-aika m m 3 30 vrk 1,5 kk Pilaantuneen sedimentin ruoppaukset Huomioitavaa on, että stabilointialtaan rakentaminen alkaa vasta väylän louhintojen alettua (todennäköisesti aikaisintaan ) ja altaan valmistuminen kaikkine vaiheineen vie aikaa useamman kuukauden. Pilaantuneen ruoppausmassan läjitys ja reseptoinnin tarkistaminen vievät myös oman aikansa, yhteensä noin kaksi kuukautta. Stabilointi voi alkaa aikaisintaan joulukuussa 2013 tai tätä myöhemmin. Stabiloinnin laatu pysyy hyvänä ja sideainekäyttö vähenee mitä kuivemmasta ruoppausmassasta on kyse. Veden poistumista altaasta kannattaa odottaa ja siirtää stabiloinnin alkaminen seuraavalle avovesikaudelle Pakkaskaudella vesirakennustyö on kaikin puolin haasteellisempaa, hitaampaa ja vaatii tiheämpää laadunvarmistusta kuin sulan maan vesirakentaminen. Pilaantuneen ruoppausmassan kuorintaa tullaan tekemään Uudenkaupungin 10 m:n väylän ja sataman alueilta. Koska alueilla on todettu ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen ( ) tason 2 pitoisuuksien ylityksiä, sedimentti on kuorittava ennen varsinaista ruoppausta vähintään 0,2 m:n syvyydeltä. Tason 2 ylittävien ruoppausmassojen määräksi on arvioitu m 3 ltd. Alueen sedimenttien tilaa on kartoitettu vuosina 2006, 2007 ja Vuoden 2006 tehdyissä tutkimuksissa kartoitettiin sedimenttien tilaa näytepisteistä Normalisoitujen pitoisuuksien perusteella sedimentti on meriläjityskelvotonta kaikissa pisteissä TBT:n osalta. Tason 2 ylityksiä oli myös Cd-, Cu-, Ni-, ja PCB-pitoisuuksien osalta. Vuosina 2007 ja 2008 tehdyissä tutkimuksissa tason 2 ylityksiä oli pisteissä L7, L19 (0,2 0,5 m) ja L21. Tason 1 ylityksiä oli pisteissä L5, L9, L14, L16, L18, L19 (0 0,2 m) ja L20 Cr-, Cu-, Pb-, Zn-, As- ja TBT-pitoisuuksien osalta. Stabiloituvuustutkimusten yhteydessä otettiin näytteitä tason 2 ylittäviltä ruopattavilta alueista ruoppausmassan stabiloituvuustestausta varten. Näytteistä tehdyt geotekniset peruskokeet antavat kohtuullisen käsityksen ruopattavan sedimentin laadusta ennen varsinaista ruoppausta. Peruskokeiden tulokset on esitetty alla. (Tasonäytteiden 3 ja 5 tiheydet on mitattu alkuperäisestä näytteestä sekä näytteistä, joista on poistettu >10 mm kivet.)

4 4 Näyte Vesipitoisuus % ρ m kg/m3 Vesipitoisuus % putkinäytteessä Hehkutushäviö % Hehkutushäviö % putkinäytteessä Maalaji (Eurokoodi) Päänäyte 174,1 99, ,9 4,9 orclsi Tasonäyte 1 132,3 75, ,0 1,9 Cl Tasonäyte 2 225,0 67, ,7 1,8 orsicl Tasonäyte 3 43,8 36,1 1760/2240 1,0 1,7 sasicl Tasonäyte 4 165,1 53, ,1 1,6 sicl Tasonäyte 5 27,2 32,7 1970/2210 0,9 1,0 sasicl Tasonäyte 6 55,5 33, ,6 1,1 Si Stabilointityön kuvaus Ruopattavan sedimentin vesipitoisuudet vaihtelevat runsaasti. Suuria stabiloituvuusnäytteitä on varsin hankala ottaa, siten että näytteen vesipitoisuus vastaisi oikeaa vesipitoisuutta, joten näytteenoton rinnalla on tehty myös putkinäytteenottoa. Putkinäytteissä vesipitoisuuksien vaihtelu ei ole niin suurta ja vaihteluväli on %. Maalajiltaan sedimentti vaikuttaisi olevan pääosin silttiä ja savea. Muutos aiemmin esitettyyn stabilointimenetelmään Ympäristöluvassa stabilointityö on esitetty tehtäväksi proomuissa, mutta tässä stabilointisuunnitelmassa esitetään työmenetelmäksi ainoastaan massastabilointia. Proomussa tapahtuvan stabiloinnin ongelmana on menetelmän hitaus ja se, että proomut eivät kestä sekoitustyökalun käyttöä laajassa mittakaavassa. Proomun syvyys on maksimissaan 1,5 m, jolloin työ hidastuu oleellisesti verrattuna altaassa tapahtuvaan 4 6 metrin työskentelysyvyyteen. Altaassa on myös helpompi hallita vesipitoisuutta, koska altaassa sedimentin vesipitoisuus keskiarvoistuu. Proomukohtaiset vesipitoisuuserot voivat olla todella suuria. Vesipitoisuuden kasvu kasvattaa myös sideainetarvetta. Koska kaupallisten sideaineiden tuottaminen aiheuttaa merkittäviä CO 2 -päästöjä, sedimentin laskeuttaminen ja ylimääräisen veden poisjohtaminen ympäristön kannalta on ensi arvoisen tärkeää. Kuivempi sedimentti tuottaa laadukkaamman ja ennakoidumman lopputuloksen. Tämä johtaa siis välillisesti sideainesäästöihin. Myös läjitystyön ja stabiloinnin erottaminen omiksi kokonaisuuksiksi takaa laadukkaamman lopputuloksen. Ylimääräiset seisokit häiritsevät tuotantoa. Läjitysaltaan mitoituksessa on huomioitu ruoppausmassan määrän lisäksi myös sekoitettavien sideaineiden tuoma tilavuuden 20 %:n lisäys.

5 5 Läjitysaltaan rakentaminen Altaan täyttö Läjitysallas rakennetaan Uudenkaupungin satamaan Yaran laiturin päähän. Tarkemmassa suunnittelussa on merenpuoleista ulkopengertä jouduttu siirtämään merelle päin, sillä massastabilointi ei ole mahdollista massalle, jonka syvyysulottuvuus on enemmän kuin 6 m. Siirtäminen on tehtävä, jotta altaan pinta-alasta saadaan riittävän suuri. Allas täytetään syvimmiltä kohdiltaan puhtailla kitkamailla. Nykyinen huonokuntoinen hinaajalaituri puretaan ja sen itäpuolinen lahdenpohjukka padotaan noin 80 m pitkällä väylän ruoppausmassoista rakennettavalla louhepenkereellä. Penkereen harja on tasolla MW ,7 m ja sen sisäluiskaan asennetaan suodatinkangas, joka verhoillaan moreenikerroksella. Penkereen ulkoluiskaan rakennetaan altaan täyttötyötä varten kiinteä proomulaituri, jonka edustalla haraustaso on MW ,5 m. Proomulaituri jää pysyväksi ja palvelee työn jälkeen korvaavana hinaajalaiturina. Laiturin rakenteeksi on tässä vaiheessa oletettu kulmatukimuuri sen helpon ja varman rakennettavuuden takia. Toteutusvaiheessa urakoitsijalle annetaan mahdollisuus tarjota myös muuta käytettävissä olevaan kalustoon ja kokemukseen soveltuvaa rakennetyyppiä. Ruoppausmassa kuljetetaan proomuilla ruoppausalueelta läjitysaltaaseen. Laituriin kiinnitetty proomu tyhjennetään kaivinkoneella läjitysaltaaseen. Läjitysaltaaseen sijoitetaan tason MW ,5 m väylältä saatavia kitkamaita, jotta altaan pohjan taso saadaan tasaiseksi ja tätä syvemmät paikat täytettyä ennen varsinaisen pilaantuneen massan läjitystä altaaseen. Tason 2 ylittävät ruoppausmassat läjitetään altaaseen tasolle MW ,5-4,5 m, jotta 6 m:n stabiloinnin maksimisyvyys massastabilointilaitteistolla tulee taattua. Stabilointiurakan aikana stabiloidun materiaalin päälle levitetään suodatinkangas ja 0,3 0,5 m:n työpeti tarkoituksen mukaisesta materiaalista. Yleensä työpetinä käytetään mursketta. Kun koko alue on stabiloitu, työpedin päälle tuodaan noin 0,3 0,5 m:n kerroksina painopengermateriaalia, joka tiivistetään paikalleen lopullisena rakenteena. Painopenkereen paksuus ja painuma-aika määritetään erikseen geoteknisillä laskelmilla. Läjitysalueen pinnan rakenne- ja päällystekerrokset valitaan sataman tarpeiden mukaisesti. Alueen pinta muotoillaan siten, että pintavedet kerääntyvät sadevesikaivoihin. Ulkopuolisten sadevesien pääsy läjitysaltaaseen estetään.

6 6 Vesien käsittely Massastabilointi Ruopattu massa jää läjitysaltaaseen. Ruoppausmassan laskeutumisen seurauksena poistuva vesi suotautuu mereen penkereen läpi. Suotautuva vesi puhdistuu hienoainekseen sitoutuneesta haitta-aineesta kulkeutuessaan suodatinkankaalla vuoratun penkereen läpi. Mikäli täyttötyön aikana havaitaan vesien johtumista muualta kuin penkereen kautta, ohjataan vesien purkautumineen mereen hallitusti. Massastabiloinnissa ruoppausmassa läjitetään ensin läjitysaltaaseen, jossa massan annetaan seisoa tietty ajanjakso ennen stabilointia. Tänä aikana ruoppausmassasta poistuu ylimääräistä vettä ja massa tiivistyy jonkin verran. Toimenpide helpottaa stabiloinnin toteuttamista ja voi jossain määrin vähentää sideaineiden käyttömääriä. Kun kaikki stabiloitava ruoppausmassa on sijoitettu läjitysaltaaseen, varsinainen stabilointi voi alkaa. Massastabiloinnissa sideaineita syötetään ruoppausmassaan painesyöttimellä laboratoriossa määritetyn reseptin mukaisesti. Kaivinkoneen puomin päässä olevalla sekoitustyökalulla sideaineet sekoitetaan ruoppausmassaan. Massastabilointikalustolla voidaan stabiloida ruoppausmassaa enintään 6 m:n syvyyteen. Jos hankkeessa käytetään kostutettuja sideaineita, kuten kasakosteudessa varastoitua kipsiä, levitetään kostutettu sideaine stabilointiruudun päälle ennen varsinaista sekoitustyötä. Kostutettu sideaine sekoitetaan massaan ensin ennen kuivan sideaineen lisäämistä. Kuivan sideaineen syötön yhteydessä kostutetun sideaineen sekoittuminen tehostuu ensimmäisestä, pelkästään kostutetulle sideaineelle tehdystä sekoituskerrasta. Stabilointi etenee 5 m x 5 m ruuduissa. Jokaiseen ruutuun syötetty sideainemäärä kirjataan ylös. Stabiloidun kerroksen päälle asennetaan geovahviste / suodatinkangas tarpeen mukaan ja noin 0,3 0,5 m:n vahvuinen työpeti murskeesta tai muusta soveltuvasta aineksesta, jonka päältä stabilointityötä voidaan jatkaa, kunnes koko alue on stabiloitu. Stabiloinnissa käytettävät sideaineet Massastabiloinnissa käytetään pääasiassa vain kuivia pneumaattisesti siirreltäviä sideaineita. Soveltuvat sideaineet ja niiden tuottajat on esitetty alla. Lyhenne Nimi Toimittaja Muuta tietoa Plus Plussementti Finnsementti CEM II/B-M (S-LL) 42,5 N KI 1 Kipsi Yara Suomi Oy Di-kipsi, kasakipsi, Siilinjärvi LT 1 Lentotuhka Alholmens Kraft, Pietarsaari seospolton tuhka KC30 Nordkalk Terra KC30 Nordkalk Kalkkisementti 30/70 % seossuhteella

7 Stabilointitestien perusteella tutkituista lentotuhkista ainoastaan Alholmens Kraftin lentotuhka toimi Uudenkaupungin sedimenteillä. Muilla lentotuhkilla saavutetut tulokset jäivät alhaisiksi 7 ja 28 vrk:n kokeissa, eikä pitkäaikaislujittumistakaan (180 vrk) tapahtunut riittävästi. Lentotuhkaa käytetään yhdessä kaupallisen sementin kanssa. Lentotuhkan avulla saadaan sementin määrä laskettua kohtuulliseksi, mikä tuo kustannussäästöjä. Myös kipsin ja kalkkisementin yhdistelmä toimii Uudenkaupungin sataman sedimenteillä ja jopa alhaisilla määrillä kuten KC30 + KI kg/m 3. Reseptillä puristuslujuudeksi saatiin 14 vrk lämpökäsittelyllä yli 150 kpa. Tällä reseptillä saavutetaan pitkäaikaislujittumisessa tavoitettu lujuustaso. Käytettävien sideaineiden valintaan vaikuttavat myös niiden ympäristökelpoisuus. Ravistelutestien perusteella on osoitettu, että sideaineyhdistelmien Plus + LT kg/m 3 sekä KC30 + KI kg/m 3 liukenevien aineiden pitoisuudet ovat erittäin pieniä. Myös vedenläpäisevyysehto 5 x 10-8 m/s täyttyy molempien sideaineyhdistelmien osalta. Uudenkaupungin sataman sedimenttien stabilointiin sopivat sideaineyhdistelmät ovat sementtilentotuhka, kalkkisementti-kipsi sekä sementtilentotuhka-kipsi-seokset. Näitä sideaineyhdistelmiä voidaan tarkentaa jatkossa käyttötarkoituksen mukaisiksi huomioiden ruopattavan sedimentin ominaisuudet sekä käytettävissä oleva lujittumisaika. Jos kentällä pystytään vaikuttamaan vesipitoisuuden pienentämiseen, säästetään sideainekustannuksissa merkittävästi, koska tutkimusten perusteella sideaineiden tarve on selvästi pienempi vesipitoisuuden ollessa alhaisempi. Alustavasti materiaalin tavoitelujuutena maasto-olosuhteissa pidetään 150 kpa vuoden iässä ja laboratorio-olosuhteissa 150 kpa puolen vuoden iässä. Alla olevissa taulukoissa esitetyt määrät edustavat todennäköisiä tarvittavia sideainemääriä. Vesipitoisuuden, orgaanisen aineksen sekä rakeisuuden tuomat vaihtelut ovat mukana vain oletuksina, eivät vielä tutkittuina tietoina. Sideainereseptit [kg/m 3 ] Plus + LT1 KC30 + KI Plus + LT1 + KI minimi maksimi Sideaineiden määrät Sideaine / ruoppausmäärä min (t) max (t) Plus KC LT1/LT KI2/KI

8 Sideaineiden määrät PlusSe (t) LT1 (t) KC30 (t) KI (t) Plus + LT min Plus + LT max KC30 + KI min KC30 + KI max Plus + LT1 + KI min Plus + LT1 + KI max Sideaineiden käsittely ja säilytys sekä mahdollinen ympäristökuormitus Hankkeessa käytettävät kuivat sideaineet tuodaan paikalle säiliöautoissa ja siirretään joko työmaasiiloihin tai stabilointilaitteistoiden säiliöihin pneumaattisesti. Kipsiä voidaan stabiloituvuustutkimuksien perusteella käyttää joko kasavarastointikosteudessa tai kuivana. Kuivaa kipsiä käsitellään kuten muitakin kuivia sideaineita. Mikäli hankkeessa päädytään käyttämään kasavarastoitua kipsiä, se tuodaan alueelle kuorma-autoilla aina noin t:in saakka. Tätä suuremmat määrät voidaan tuoda meriteitse. Tulosten perusteella kipsi (CaSO 4 * 2 H 2 O) sisältää lähinnä kalsiumia, rikkiä, fosforia ja piitä. Kipsi ei sisällä haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 viitearvot. Kipsistä liukenee kolonnitestissä merkittäviä määriä fluoridia ja sulfaattia. Kolonnitestissä liuenneet fluoridi- ja sulfaattipitoisuudet alittavat kuitenkin vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen raja-arvot ja materiaali on näin ollen tavanomaista jätettä. Verrattaessa liukoisuusarvoja MARA-asetuksen liukoisuuksiin, päällystetyn rakenteen raja-arvot ylittyvät sekä fluoridin että sulfaatin osalta. Muiden haitta-aineiden pitoisuudet täyttävät peitetynkin rakenteen raja-arvot. Alueella sideainetarkoituksiin tarvittavia kipsiä tullaan säilyttämään kostutettuna aumassa ja auma päällystetään pressulla tai muovilla sadeveden huuhtomisen ja pölyämisen estämiseksi. Auman kriittiset mitat 1275 t:n suuruiselle kipsimäärälle ja ympäristön olosuhteille ovat seuraavat: - kostutetun kipsin tiheys 1000 kg/m 3 - auman pohjan pinta-ala 900 m 2 (sadeveden jakautumispinta-ala) - huhti toukokuun sademäärä alueella: 120 mm/kk/m 2, joka vastaa 240 l/m 2 eli 900 m 2 :lle sataa yhteensä noin l. Koska osa vedestä haihtuu tai ohjautuu pintavaluntana pois kasasta, arvioidaan noin 20 % imeytymisen olevan mahdollista ilman kasan peittämistä. Tämä 20 % sadannasta vastaa l vettä. Jos sen arvioidaan imeytyvän kasaan, veden ja kiinteän aineen suhde on 3/100 (L/S 0,03). Läpivirtaustestissä fosfaatin liukoisuus testin alussa L/S 0,1 on todettu olevan 130 mg/kg ka. Näin ollen teoreettisesti suurin liukenevan fosfaatin määrä ka-

9 sasta tarkasteltavan kahden kuukauden aikana on (1 275 t *130 mg/kg) on 170 kg. Koska kasa on kuitenkin peitetty, voidaan arvioida fosfaattia liuottavan vesimäärän olevan huomattavasti alhaisempi, luokkaa 5 %. Eli noin 10 kg kahden kuukauden tarkastelujakson aikana. Vuositasolla tämä tarkoittaisi 0,1 t/vuosi, mikä vastaa suuruusluokaltaan Yara Suomi Oy:n jätevesien kuormitusta mereen. Lisävarmuutta tarkasteluun tuo kasan löyhä kokoaminen, eli kasaa ei tulla tiivistämään. Tästä syystä kasaan satava vesi pyrkii pidättymään kipsikasaan, eikä imeytyvä vesi suotaudu kasalta kahden kuukauden kuluessa. Oletus on, että peitetystä kasasta ei muodostu suotautuvia vesiä, josta fosforia pääsisi kulkeutumaan merkittävässä määrin vesistöön. Painopenger ja päällysrakenteet Kriittiset tekijät Stabiloinnin jälkeen työpedin päälle rakennetaan painopenger. Alueen päällysrakenteet suunnitellaan satamateknisten toimintojen kannalta parhaiten käyttötarkoitusta vastaavaksi. Lopulliset rakenteet tehdään vasta, kun alueen painumien on havaittu olevan enää vähäisiä. Stabilointituloksen kannalta kriittinen tekijä on oikea ja riittävä sideainemäärä, joka on mitoitettu ruoppausmassan vesipitoisuuden, orgaanisen aineksen ja rakeisuuden mukaan. Jotta altaassa oleva vesipitoisuusvaihtelu saadaan selville, ruoppausmassasta otetaan riittävä määrä vesipitoisuus- ja stabiloituvuusnäytteitä ennen stabilointityön aloitusta. Toinen kriittinen tekijä teknisen laadun kannalta on sekoituksen tasalaatuisuus sekä ruoppausmassakerroksen syvyyssuunnassa että altaassa ylipäätään. Näytteenotolla voidaan varmistaa ja ohjata stabilointityötä siten, että myös syvempiin kerroksiin sekoittuu riittävästi sideaineita 9 LAADUNVALVONTA Stabiloinnin laadunvalvontatyötä tehdään hankkeen alkuvaiheessa taajemmin. Kun stabilointityön laatu vakiintuu ja reseptin käyttö rutinoituu, laadunvalvontaa harvennetaan. Alla on esitetty laadunvalvontatutkimuksissa otettavat miniminäytemäärät. Näyte Näytteenottotiheys Analysoitava Työn alkuvaiheessa Myöhemmin näytemäärä / hanke Ruoppausmassa Vesipitoisuus 1 kpl / m 3 Tarpeen mukaan 1 kpl / m 3 Haitta-ainepitoisuus kenttäanalysaattori 1 kpl / m 3 " 1 kpl / m 3

10 Ca-pitoisuus 1 kpl / m 3 " 1 kpl / m 3 kenttäanalysaattori Sideaineet Kaupallinen sideaine 1 kpl / m 3 tarvittaessa Muut sideaineet 1 kpl / m 3 tarvittaessa Ruoppausmassa-sideaineseos Ca-pitoisuus kenttäanalysaattori jatkuva seuranta vähintään 1 vk 1 kpl / 2vrk 1 kpl / m 3 (sekoitustyön laatu ja sideainemäärä) Sideainemäärä 20 kpl / hanke titraus Puristuslujuus 4 kpl / vrk 1. viikon 1 krt / 2vk 1 kpl / m 3 ajan Vedenläpäisevyys 1 kpl / vk 1 kpl /2 vk 1 kpl / m 3 Liukoisuustesti: 2 kpl / m 3 1-vaiheinen ravistelutesti Liukoisuustesti: 2 kpl / m 3 diffuusiotesti Kevytsiipikairaus Tarpeen mukaan Tarpeen mukaan 10 Ruoppausmassan laadun tarkkailu Läjitystyön loputtua läjitysaltaasta otetaan näytteitä ennen stabilointityön alkamista lopullisen vesipitoisuuden ja reseptin tarkistamista varten. Samassa yhteydessä otetaan näytteitä myös ruoppausmassan haittaaineiden pitoisuuksien tarkistamiseksi. Näytteet otetaan eri syvyyksiltä ja siten, että ne edustavat altaan eri osia. Osa näytteistä lähetetään laboratorioon kenttämittaria tarkempaa analysointia varten. Näytteistä analysoidaan ainakin seuraavat: - Vesipitoisuus - Tiheys - ph - Rakeisuus - Hehkutushäviö - Haitta-ainepitoisuudet kenttämittarilla (metallit, Ca- ja S-pitoisuudet) Vesipitoisuus lasketaan näytteen sisältämän veden massan suhteena näytteen kuivamassaan ja tulos ilmoitetaan prosentteina. Näytteet otetaan suljettaviin muovipusseihin. Näytteet numeroidaan ja näytteeseen kirjataan päivämäärä. Samat tiedot kirjataan myös näytteenottopöytäkirjaan. Sekoittumisen laaduntarkkailu Sekoitustyön laatua ja toteutunutta sideainemäärää tarkkaillaan Niton- XRF-analysaattorilla tehtävillä Ca-pitoisuusmittauksilla. Näytteen Ca-

11 pitoisuutta verrataan kalibrointinäytteen Ca-pitoisuuteen, jonka perusteella voidaan arvioida näytteen sisältämän sideainemäärän toteutumista. Osalle näytteistä tehdään sideainemääritys myös laboratoriossa titraamalla. Sideainemääränäytteet otetaan suljettavaan muovipussiin. Näytteet numeroidaan ja näytteeseen kirjataan päivämäärä. Samat tiedot kirjataan myös näytteenottopöytäkirjaan. Puristuslujuuden laaduntarkkailu Puristuslujuusnäytteitä otetaan työn alkuvaiheessa 4 kpl/päivä ja myöhemmin 1 kpl kaksi kertaa viikossa. Näytteet säilytetään pimeässä ja viileässä ennen koestusta. Koestus tehdään rinnakkaisista näytteistä joko 7, 28 tai 90 vrk kuluttua näytteenotosta, riippuen teknisen toteutuksen seurannan tarpeesta. Alkuvaiheessa alkulujittumisen seuranta on tärkeää, joten 7 vrk:n näytteitä tarvitaan enemmän kuin muita tuloksia. Työn myöhemmässä vaiheessa teknisen tavoitelujuuden saavuttaminen on kiinnostavaa, jolloin koestettavaksi valitaan rinnakkaiskappaleiden sarjoja, joista voidaan seurata lujuuskehittymistä. Osasta rinnakkaiskappaleita varaudutaan koestamaan kappaleet 180 vrk:n iässä. Näytteet numeroidaan ja näytteeseen kirjataan päivämäärä. Samat tiedot kirjataan myös näytteenottopöytäkirjaan. Vedenläpäisevyyden laaduntarkkailu Vedenläpäisevyysnäytteitä otetaan kerran kahdessa viikossa. Vedenläpäisevyysnäytteitä säilytetään pimeässä ja viileässä ennen koestusta. Vedenläpäisevyys korreloi voimakkaasti runkoaineen rakeisuuden kanssa. Myös erityisesti sideaineena käytettävän lentotuhkan määrällä on vaikutusta vedenläpäisevyyteen. Näytteet numeroidaan ja näytteeseen kirjataan päivämäärä. Samat tiedot kirjataan myös näytteenottopöytäkirjaan. Liukoisuuden laaduntarkkailu Stabilointityötä edustavasti vastaavasta näytteestä tehdään liukoisuustestausta modifioidulla diffuusiotestillä 2 kpl / m 3 stabiloitua sedimenttiä. Lisäksi tehdään 1-vaiheiseisia ravistelutestejä vastaavalle määrälle laadunvalvontanäytteitä. Laadunvalvonta valmiista rakenteesta Noin vuoden kuluttua stabilointityön päättymisestä määritetään kairauksilla stabiloidun rakenteen lujuus 3 mittauspisteestä / m 3 stabiloitua sedimenttiä. Tavoitteena on selvittää teknisen lujuustavoitteen toteutumisen tila. 11 TARKKAILU Ruoppaustyön ja penkereen rakentamisen aiheuttamia muutoksia vesistöön tarkkaillaan erikseen laadittavan tarkkailuohjelman mukaisesti (vesitalousluvan lupamääräys nro 12).

12 Stabiloidun massan vesistötarkkailusta määrätään ympäristöluvan lupaehdossa nro 5 seuraavasti: Vesiä on tarkkailtava täytön loppuun saattamisen ja pintarakenteiden rakentamisen jälkeen vähintään kahden vuoden ajan läjitysalueen penkereeseen tehtävästä näytteenottokaivosta sekä pintavesien edustavasta näytteenottopaikasta. Näytteet on otettava täytön loppuun saattamisen jälkeen vähintään kahden vuoden ajan kaksi kertaa vuodessa ja niistä on määritettävä ainakin seuraavat parametrit: kiintoaine, sameus, kupari, nikkeli, kadmium, TBT- ja PCB-yhdisteet (IUPAC-numerot 101, 118, 138, 153 ja 180). Samoja näytepisteitä esitetään käytettäväksi myös läjitystyön ja stabiloinnin toiminnan aikaisessa vesistötarkkailussa. Sekä penkereeseen rakennetusta näytteenottokaivosta (P1), että pintavesipisteestä proomujen tyhjennyspaikan lähistöltä (P2) otetaan näytteet ennen läjitystyön alkamista. Läjitys- ja stabilointityön aikana näytteitä otetaan kahden viikon välein. Mikäli läjitys- ja stabilointityön välillä pidetään taukoa, näytteenottotiheyttä harvennetaan ja näytteitä otetaan 3 kk:n välein. Näytteet otetaan näytteenottopisteistä veden keskisyvyydestä. Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit: Suodattamattomat näytteet: sameus, kiintoaine, metallit (As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V ), sulfaatti ja fluoridi. Analyysien määritysrajoina esitetään sovellettavaksi ympäristöviranomaisen esittämiä suositusraja-arvoja. 12 RAPORTOINTI Dokumentointi Laadunvarmennusnäytteenotosta pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan ainakin seuraavat asiat: - näytetunnus - näytteenottopäivämäärä - näytteestä tehtävät analyysit - näytteenottaja - Stabilointiurakoitsija pitää stabilointityöstä päivittäin työmaapöytäkirjaa, johon kirjataan ainakin seuraavat asiat: - stabiloitavan alueen tunnistetiedot - käytettävät sideainelaadut ja -määrät ruuduittain/ sekoituserittäin - stabilointityön kesto/päivä ja päiväsaavutukset - stabilointikoneen käyttäjä - olosuhteet (sää, lämpötila, tuulensuunta ja voimakkuus yms. ) - poikkeamatilanteet, häiriöt ja syyt niihin

13 13 Loppuraportti Laadunvalvontatuloksista laaditaan loppuraportti ympäristöviranomaisille, jossa esitetään: - kohteen tunnistetiedot - työn vastuuhenkilöt - yhteenveto työmaapöytäkirjasta - työn toteutuksen kuvaus mm. stabilointimenetelmä ja ajankohta ja mahdolliset poikkeustilanteet - stabiloitujen massojen alkuperä, määrä, käytetyt sideainemäärät ja sideainelaadut - toteumakartat, joista ilmenee stabiloinnin toteutunut sijainti ja tunniste - laadunvarmistus- ja analyysimenetelmät - laadunvarmennustarkkailun tulokset - ympäristötarkkailun tulokset - stabiloitujen massojen haitta-aineet ja materiaalin liukoisuus Loppuraportti toimitetaan tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden sisällä työn valmistumisesta. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi suoritetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa esitetään käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvioidaan tulosten edustavuus. VARAUTUMINEN ODOTTAMATTOMIIN TILANTEISIIN JA TYÖSUOJELU Poikkeuksellinen tilanne, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa: - Ilmoitetaan viipymättä Varsinais-Suomen ELY-keskukseen ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. - Mahdollisesta öljyvahingosta ilmoitetaan paikalliselle pelastuslaitokselle. Sideaineena käytettävät tuhkat ja kaupalliset sementtilaadut ovat hyvin hienojakoisia ja vastaavat maalajiluokituksen mukaiselta raekooltaan silttiä (lentotuhka) ja tätä hienompia aineksia (kaupalliset sideaineet). Sideaineet ovat ilmaan joutuessaan pölyäviä ja aiheuttavat silmiin joutuessaan ärsytystä (syövyttävää). Mikäli työmaalla esiintyy pölyämistä, tulee työmaalla käyttää silmäsuojaimia ja pölyämistä vähennetään. Sekä kaikki käytettävät sideaineet että stabiloitu ruoppausmassa ovat emäksisiä. Ihokontaktit voivat aiheuttaa iho-oireita. Työmaalla käytetään

14 asian mukaisia suojaimia ja materiaalien turhaa käsittelyä paljain käsin ja ilman asiaan kuuluvaa työvaatetusta vältetään. Ruoppausmassa sisältää runsaasti lähinnä metallisessa muodossa olevia haitta-aineita. Haitta-aineiden liukoisuuden on todettu olevan varsin alhaista. Ruoppausmassaa ei ole syytä käsitellä ilman asiaan kuuluvia suojavarusteita, joita ovat suojakäsineet ja suojavaatetus. Yara Suomi Oy:n työmaa-alueella käytetään silmäsuojaimia ja asiaan kuuluvaa työvaatetusta kaikissa työtehtävissä. 14 TÖIDEN VALMISTELULUPA JA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hakijat ovat hakeneet ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa töiden aloittamiseen ja vesilain 3 luvun 16 :n mukaista töiden valmistelulupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Viivästyessään hanke aiheuttaa satamille merkittävää taloudellista haittaa. Hankkeen rahoitus on sovitettu vuosille Ruoppaukset ja stabiloinnit on tehtävä avovesiaikana. Toteutuessaan hanke edistää Uudenkaupungin ja Yara Suomi Oy:n satamien kasvua sekä puhdistaa pilaantuneet sedimentit satamien ja väylän vaikutusalueelta. Stabiloidut pilaantuneet ruoppausmassat tulevat hyötykäyttöön satamarakenteisiin ja vesifaasin kuormitus pienenee merkittävästi alkuperäisestä tilanteesta. Hankkeen aloittaminen ennen lupapäätöksen voimaantuloa ei aiheuta aikaisempien tiedossa olevien tarkkailujen perusteella merkittävää haittaa ympäristölle. Vaikutukset rajoittuvat satama-alueelle ja ovat toiminnan aikaisia. Satama-alueella kalastaminen on kielletty, joten vaikutukset eivät ulotu kalastusalueelle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lausunnot Ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti aluehallintovirasto on pyytänyt stabilointisuunnitelmasta lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Varsinais-Suomen ELY-keskus on lausunut asiasta seuraavaa: Stabilointimenetelmä ELY-keskus on katsonut, että proomussa stabiloinnista voidaan luopua, mutta stabilointi tulee suorittaa altaaseen läjittämisen yhteydessä eikä siirtää sitä seuraavaan avovesikauteen. Stabiloinnin tarkoituksena on sitoa

15 haitta-aineet massaan mahdollisimman tarkkaan, eikä pelkkä altaaseen läjittäminen estä haitta-aineiden liukenemista ja kulkeutumista penkereen läpi takaisin mereen. Käytettävien sideaineiden määrä ja laatu Ainoastaan Pietarsaaren voimalaitoksen (Alholmens Kraft) seospolton lentotuhka toimii Uudenkaupungin sataman sedimenteillä. Jätelain läheisyysperiaate ei toteudu tässä tapauksessa. Kasalla varastoitavat sideaineet on varastoitava peitettynä. Työn aikataulu Töiden aikataulu tulee tarkentaa ja työt suorittaa siten, että pilaantuneiden massojen läjitys ja stabilointi voidaan suorittaa jatkuvana prosessina stabilointiruuduittain. Vesien käsittely Suunnitelmassa ei ole esitetty, miten mahdollisesti muualta purkautuva kuin penkereen läpi suotautuva vesi ohjataan mereen hallitusti. Pintarakenteet Painopenkeren materiaalia ei ole esitetty suunnitelmassa. Jos painopenkereeseen käytetään sivutuotteita tai jätemateriaaleja, tulee niiden täyttää pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuskteerit. ELY-keskus on katsonut, että lopullinen pintarakenne tulee rakentaa vettä läpäisemättömästä materiaalista kolmen vuoden aikana. Luvan täytäntöönpano ELY-keskuksella ei ollut huomautettavaa YSL 101 :n mukaiseen töiden aloittamiseen eikä VL 3 luvun 16 :n mukaiseen töiden valmisteluun ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töiden aloittaminen ja valmistelulupa ovat tarpeen, että työt voidaan suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman yhtäjaksoisesti ottaen huomioon, että lupa ei salli ruoppaus- tai läjitystöitä välisenä aikana juuri sillä alueella, jolla pilaantuneet massat sijaitsevat. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausunnon johdosta. Hakija on todennut vastineessaan seuraavaa: Stabilointimenetelmä Hakijan mukaan keskellä talvea tehty stabilointi lisää käytettäviä sideainemääriä ja tätä kautta lisää hankkeen CO 2 -päästöjä, jotka jo nyt ovat korkeita, sillä kaupallista sideainetta ei voida poistaa kokonaan reseptistä. Lisäsideainetarve syntyy siitä, että kylmässä talvi-ilmassa tehty stabilointi ei kehitä lujuutta yhtä nopeasti kuin lämpimämmässä ilmastossa. Lujuuden kehittymisen varmistamiseksi talviolosuhteissa on ollut tapana varmistaa tekninen laatu lisäämällä sideaineita noin 20 %. Koska nyt on kyseessä myös haitta-aineiden sitominen stabiloinnilla, asetettu vedenläpäisevyys- 15

16 ehto ei välttämättä toteudu, jos sideaineita lisätään. Näin ollen myös asetettu laatutavoite voi jäädä toteutumatta. Lisäsideainetarpeita syntyy myös tuoreen ruoppausmassan sisältämästä ylimääräisestä vedestä, joka pääsee poistumaan, kun massan annetaan laskeutua altaassa ennen stabilointityön aloittamista. Tätä ylimääräisen veden poistumista ei voitaisi hyödyntää, mikäli stabilointi tulee aloittaa välittömästi ruoppauksen jälkeen. Stabiloinnin reseptointia jatketaan, kun ruopattavista sedimenteistä saadaan riittävän kattava kuva, toisin sanoen, kun massoja sijoitetaan altaaseen. Sukeltamalla otetut sedimenttinäytteet, joista alkuperäiset reseptoinnit on tehty, vastaavat harvoin koko stabiloitavan massaa kovin edustavasti. Ruopattaessa eri sedimentti kerrokset sekoittuvat toisiinsa ja alueelliset vaihtelut tulevat paremmin näkyviin varsinaisen ruoppauksen aikana. Sukeltamalla haetut näytteet edustavat välttämättä vain pistemäistä tietoa ruopattavasta sedimentistä. Tyypillisesti reseptoinnin varmistamiseen kuluu aikaa 1 2 kk, jona aikana massat odottavat altaassa. Reseptoinnin tarkentaminen on tarpeen täsmällisen ja optimaalisen reseptin löytymiseksi. Tärkeässä vaiheessa on mahdollisuudet suuriin CO 2 -päästöjen vähentämiseen hankkeessa, eikä sitä tule laiminlyödä. Jos talvisaikaan lujittumisreaktiot ovat hitaita, niin ovat hakijan mielestä myös haitta-aineiden liukenemisreaktiot. Näin ollen hakija on katsonut, että talven yli käsittelemättömänä läjitysaltaassa laskeutuva sedimentti ei aiheuttaisi merkittävää vaaraa ympäristölle. Käytettävien sideaineiden määrä ja laatu Hakijan mukaan jätelain läheisyysperiaate on huomioitu hankkeessa, sillä nyt löydettyjen sideaineiden määrä on huomattavasti pienempi kuin lähempänä sijaitsevien voimalaitostuhkien. Alueen tuhkat kartoitettiin Rauman sataman stabilointitutkimusten aikana ja tuolloin paikalliset tuhkat osoittautuivat varsin heikosti reagoiviksi verrattuna Alholmens Kraftin tuhkaan. Vastaavaa tasotarkistusta Uudenkaupungin massoilla ei katsottu aiheelliseksi. Mikäli lähellä sijaitsevia lentotuhkia haluttaisiin hankkeessa hyödyntää, tulisi niitä käyttää suuria määriä, jolloin massalle asetettu vedenläpäisevyysehto ei toteudu. Tästä on esimerkkinä Rauman satamalle tehdyt tutkimukset, joissa kasatuhkan lisääminen suurella määrällä reseptiin, johti vedenläpäisevyyskertoimen merkittävään kasvuun. Tästä johtuen ESAVI ei stabilointisuunnitelman hyväksymispäätöksessään (nro 245/2012/2) antanut lupaa hyödyntää lähellä sijaitsevia kasatuhkia. EU:n tiukassa kilpailutilanteessa kaupallisia sementtilaatuja tuodaan suomalaisiinkin hankkeisiin Kiinasta saakka. Sideaineine kaupallisten sideaineiden tavoin käytettävät kipsi ja lentotuhka korvaavat resepteissä kaupallisia sideaineita, joten näiden hyödyntämisellä on varsin suuri merkitys mm. tuotettuihin CO 2 -päästöihin sekä kokonaisenergian kulutukseen. Jätteiden ja sivutuotteiden tuottamiselle ei lasketa CO 2 -päästöjä, sillä ne kuuluvat pääasiallisten tuotteiden CO 2 -päästöihin. 16

17 Lisäksi on huomattava eri sideaineiden ja erityisesti eri lentotuhkalaatujen lujittamiskyky. Rauma Voiman lentotuhka on hyvin reaktiivista, mutta eri hankkeiden päällekkäisyys (mm. Samppaanalanlahden stabiloinnit) aiheuttaa lentotuhkapulaa, jota paikkaamaan on reseptoinnissa otettu huomioon myös muut vastaavat sideainevaihtoehdot. Keski-Suomessa Jämsässä sijaitseva UPM:n Kaipolan voimalaitoksen reaktiivinen lentotuhka kelpaa lannoitteeksi, joten sen käyttö on kustannustehokkainta ja kestävän kehityksen mukaista ko. käytössä sekä lähempänä tuotantolaitosta sijaitsevissa maarakennuskohteissa. Näin ollen Alholmens Kraftin hyvin reaktiivinen lentotuhka on lähin kaupallisten sideaineiden korvaava ja sen käyttö vähentää merkittävästi CO 2 -päästöjä, vaikka kuljetusetäisyys onkin lähes 400 km. Sideainereseptointi tehdään aina tapauskohtaisesti ja tarvittavat sideainemäärät ja -laadut määräytyvät hankkeittain. Työn aikataulu Hakijan mukaan aikataulu on jo nyt riittävän selkeä ja se voi tarkentua enää työn aikana. Ruoppaukset ja louhepenkereen rakentaminen voi alkaa aikaisintaan syksyllä Ruoppauskaluston käyttö estyy jo -10 C lämpötilassa, joten aikainen talvi voi joka tapauksessa siirtää osan pilaantuneen ruoppausmassan kuorimisesta keväälle Stabilointi voidaan aloittaa massastabilointitekniikalla vasta, kun kaikki käsiteltävä massa on läjitetty altaaseen ja lopullinen allasmassojen reseptointi on tehty. Vesien käsittely Hakija on varautunut suunnitelmissaan siten, että altaan tilavuus riittää ruoppausmassan läjittämiseen. Altaan mitoituksessa on huomioitu noin 20 %:n tilavuuslisä, joka tarvitaan sideaineiden tuoman tilavuuslisän vuoksi. Tämä varotilavuus tulee käyttöön vasta stabilointityön aikana, joten hakija on katsonut, että ruoppausmassan sisältämä ylimääräinen vesi mahtuu kaikissa tapauksissa altaaseen. Altaan merta sivuavat penkereet verhoillaan suodatinkankaalla. Mikäli ylivuotovesiä syntyy, ryhdytään toimiin hallitsemattomien vuotojen estämiseksi. Ylivuotovedet johdetaan alueelta hallitusti mereen ylivuotopadon ja suodattimen kautta. Suodattimena voidaan käyttää joko karkeaa kiviainesta tai suodatinkangasta. Pintarakenteet Painopengermateriaaliksi ei ole suunniteltu sivutuotteita tai jätemateriaaleja. Alue tullaan ottamaan satamakenttä käyttöön ja alue rakennetaan lupamääräyksen 3 mukaisesti. 17

18 18 SUUNNITELMAN TÄYDENNYS Hakija on täydentänyt suunnitelmaa. Uudenkaupungin väylän rakennussuunnitelmavaiheessa pilaantuneen ruoppausmassan määrä on kasvanut alkuperäisestä stabilointisuunnitelmassa esitetystä määrästä. Massamäärä on lisääntynyt m 3 :lla. Hakijan arvion mukaan määrä ei aiheuta merkityksellisiä muutoksia stabilointisuunnitelmaan. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hyväksyy Yara Suomi Oy:n, Uudenkaupungin Sataman ja Liikenneviraston esittämän stabilointisuunnitelman, joka koskee Uudenkaupungin väylän alueelta ruopattavia / kuorittavia pilaantuneita ruoppausmassoja (liittyen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen nro 42/2011/4), seuraavin määräyksin: 1. Pilaantuneiden ruoppausmassojen läjitysallas on rakennettava päivättyjen suunnitelmapiirustuksen nro 1 (MK 1:500) ja poikkileikkauspiirustusten nro 2 ja 3 mukaisesti. Rakennettaviin penkereisiin on vesialuetta vasten sijoitettava altaan puolelle suodatinkangas (KL4 tai vastaava), kuten päätöksen nro 42/2011/4 vesitalousluvan määräyksessä 9 on edellytetty. 2. Läjitysaltaaseen saadaan sijoittaa pilaantuneita ruoppausmassoja (noin m 3 ktr) enintään korkeuteen MW ,50 m keskivedenkorkeudesta mitattuna. 3. Pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointi voidaan tehdä massastabilointina. Stabilointi voidaan tehdä sen jälkeen, kun kaikki käsiteltävä sedimentti on läjitetty altaaseen ja lopullinen sideaineratkaisu on tehty. 4. Stabiloinnissa voidaan käyttää tehdyissä stabiloituvuustestauksissa (Ramboll ) testattuja sideaineita (kaupallisia sideaineita Plussementtiä ja kalkkisementtiä sekä kipsiä ja lentotuhkia) resepteillä, joilla saavutetaan vedenläpäisevyys, enintään 5 x 10-8 m/s. 5. Käytettävät sideaineet on pölyämisen estämiseksi varastoitava alueella siiloissa, säiliöissä tai aumoissa peitettynä. Lisäksi sideaineita ja pilaantuneita ruoppausmassoja käsiteltäessä on käytettävä asianmukaisia henkilökohtaisia suojavarusteita. 6. Stabiloinnin laadunvalvonta on tehtävä stabilointisuunnitelmassa esitetyllä tavalla. 7. Merialueen tarkkailu on tehtävä Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 42/2011/4 vesitalousluvan määräyksen 12 ja ympäristöluvan määräyksen 5 mukaisesti. Tarkkailuvelvoitteita voidaan tarkentaa tai muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymäl-

19 lä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupapäätöksen noudattamisen valvottavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Muilta osin on noudatettava, mitä Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 42/2011/4 on määrätty. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi antaa töiden suorittamiseen ja järjestelyihin liittyen tarkentavia ohjeita. 19 Perustelut Päätöksellä nro 42/2011/4 Liikennevirastolle, Uudenkaupungin kaupungille ja Yara Suomi Oy:lle on myönnetty lupa sijoittaa väylän alueelta kuorittuja pilaantuneita ruoppausmassoja yhteensä enintään noin m 3 Yara Suomi Oy:n Hankosaaren sataman läjitysaltaaseen. Rakennussuunnitelmavaiheessa stabiloitavia massojen määrä on hieman kasvanut alkuperäisestä suunnitelmasta. Aluehallintovirasto katsoo, ettei massojen lisäys aiheuta hankkeeseen sellaisia merkittäviä muutoksia, joiden perusteella olisi pitänyt pyytää uudet lausunnot valvovilta viranomaisilta. Pilaantuneiden sedimenttimassojen kiinteyttäminen voidaan toteuttaa massastabiloinnilla läjitysaltaassa proomujen sijaan. Stabilointi voidaan aloittaa vasta, kun kaikki käsiteltävä sedimentti on läjitetty altaaseen ja lopullinen reseptointi on tehty. Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoitusalue eristetään merialueesta louhepenkereellä, johon asennetaan vesialuetta vasten suodatinkangas. Tällä minimoidaan kiinteisiin hiukkasiin sitoutuneiden haitta-aineiden kulkeutumista altaasta merialueelle penkereen läpi poistuvan veden mukana. Lisäksi tutkimusten perusteella haitta-aineiden liukoisuus on alhainen. Läjitysaltaasta suotautuvan veden vaikutus merialueeseen on siten edellä esitetyn perusteella vähäinen. Aluehallintovirasto katsoo, että stabilointi voidaan tehdä vasta sitten, kun ylimääräinen vesi on poistunut läjitysaltaasta. Samalla vähennetään sideaineiden tarvetta ja parannetaan stabiloinnin laatutavoitteiden saavuttamista. Tehdyissä stabiloituvuuskokeissa saavutettiin riittävä tiiveys ja riittävän alhainen haitta-aineiden liukoisuus usealla sideaineratkaisulla. Sideaineina tulevat kysymykseen eräät kaupalliset sideaineet sekä teollisuuden jätteistä eräät voimalaitostuhkat (lentotuhkat) ja jotkut kipsilaadut. Jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet sedimentit ja sideaineet voidaan hyödyntää tulevan satamakentän pohjarakenteissa. Samalla niiden käytöllä vähennetään luonnonmassojen käyttöä. Stabiloituina haitta-aineet saadaan haitattomampaan muotoon ja lisäksi stabiloitu kenttä peitetään päällysrakenteilla ja lopuksi vettä läpäisemättömällä kerroksella kolmen vuoden kuluessa läjityksestä, kuten päätöksessä nro 42/2011/4 on määrätty.

20 20 Määräysten yksilöidyt perustelut Sovelletut säännökset Valmistelulupa ja päätöksen täytäntöönpano Perustelut Rakenteita koskevat määräykset 1 ja 2 ovat tarpeen pilaantuneiden sedimenttien sijoittamiseksi satamarakenteisiin siten, ettei niistä aiheudu pitkälläkään aikavälillä ympäristön pilaantumista eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Stabilointia koskevat määräykset 3 ja 4 ovat tarpeen stabiloinnin (vakaaksi tekemisen, kiinteään olomuotoon saattamisen) onnistumiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Usealla testatulla sideainereseptillä on saavutettavissa riittävän alhainen vedenläpäisevyys sekä tarvittava puristuslujuus alueen tuleva käyttötarkoitus huomioon ottaen. Useat sideaineet ovat kuivina ja hienojakoisina helposti pölyäviä, mistä syystä niiden pölyäminen ja pölyhaitat on estettävä. Eräät sideaineet sisältävät myös itsessään haitallisia aineita (lähinnä metalleja). Laadunvarmennusta ja tarkkailua koskevat määräykset 6 ja 7 ovat tarpeen toiminnan valvonnan kannalta. Työn kuluessa voi ilmetä tarvetta tihentää tai muuttaa jossain määrin tarkkailua valvontaviranomaisen tarpeelliseksi harkitsemalla tavalla. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 36, 43, 46, 100, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 37 Jätelaki (646/2011) 12, 13, 15, 17 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Aluehallintovirasto oikeuttaa hakijat ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin läjitysaltaan rakentamisen osalta jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lisäksi pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen läjitysaltaaseen ja niiden stabilointi tämän päätöksen mukaisesti saadaan panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Töiden aloittamisessa on kuitenkin otettava huomioon, että päätös nro 42/2011/4 ei salli ruoppaus- ja läjitystöitä välisenä aikana paalusta itään päin. Ruoppaukset ja stabiloinnit on tehtävä avovesiaikana. Hankkeen rahoitus on sovitettu vuosille Viivästyessään hanke aiheuttaa Uudenkaupungin ja Yara Suomi Oy:n satamille merkittävää taloudellista haittaa.

21 Sovelletut säännökset Lausuntoihin vastaaminen Vesilain mukaiset valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. päätöksessä tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että päätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Pilaantuneita ruoppausmassoja ja niiden stabilointia koskevan päätöksen toimeenpano muutoksenhausta huolimatta on mahdollista, koska toiminnasta ei määräykset huomioon ottaen aiheudu ympäristön pilaantumista ja massat voidaan tarvittaessa poistaa altaasta. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vesilain (587/2011) 3 luvun 16 ja 17 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 101 Aluehallintovirasto ottaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimukset huomioon perusteluissa ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 21 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän lupa-asian käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan asian käsittelystä voidaan periä maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 2 :n mukaisesti. Kyseessä on muu ympäristölupa, jonka käsittelymaksu määräytyy tuntitaksan (50 /h) mukaan. Asian käsittelyyn on käytetty 36 tuntia. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Liikennevirasto Meriväylät -yksikkö, Turun toimipiste PL 351, TURKU Uudenkaupungin kaupunki, Uudenkaupungin satama Satamatie 9, UUSIKAUPUNKI Yara Suomi Oy PL 900, HELSINKI

22 22 Jäljennös päätöksestä Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Uudenkaupungin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

23 23 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Tapio Kovanen Päivi Jaara Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara.

24 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallinto-virastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.