Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Transkriptio

1 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma TOTSU 2014 LUONNOS POHJOIS-SAVON LIITTO

2 1

3 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma TOTSU 2014 Kuopio

4 Sisällysluettelo: Johdanto 4 1. Maakunnan kehitysnäkymät ja tavoitteet Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät vuoteen 2014 sekä arvio maakunta-ohjelman määrällisten tavoitteiden toteutumisesta vuoteen Maakuntaohjelman toteuttaminen v Toiminnan painopisteet ja keskeiset hankekokonaisuudet v maakunta-ohjelman toimintalinjoittain sisältäen myös maakunnan yhteistyöasiakirjan painotukset Erityisohjelmien ja muiden ohjelmien osuus maakuntaohjelman toteuttamisessa MAL-sopimukset maakuntaohjelman toteuttamisessa Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Itä-Suomen maakuntien yhteishankkeet sekä Pohjois-Savon maakunnalliset neuvotteluesitykset ministeriöille Itä-Suomen yhteishankkeet Pohjois-Savon omat neuvotteluesitykset Maakunnan muut keskeiset edunajamisasiat Rahoitustaulukot

5 Johdanto Toimintaympäristömme haasteet Juuri nyt Pohjois-Savon lähivuosien toimintaympäristön kuvaaminen on vaativaa. Haasteita ennakoinnille nopeasti muuttuvissa olosuhteissa kasautuu ennätyksellisesti. Lähtökohtani on, etten voi yhtyä enkä löytää perusteita viime viikkoina julkilausutuille synkimmille ennusteille maakuntamme tulevaisuudesta. Ensisijaisesti meidän on panostettava ja hyödynnettävä mahdollisuuksiamme kuin jäädä piehtaroimaan mutakuoppiin. Luonnonvara- ja biotalouden pitkäjänteinen kehittäminen tarjoaa merkittäviä kasvun mahdollisuuksia. Moderni maa- ja metsätalous, monipuolinen biojalostus, kaivannais- ja kiviteollisuus sekä niiden kehitystä tukeva laaja tutkimus- ja opetustoiminta ovat kasvua vauhdittava hyvän tulevaisuutemme avain. Luonnonvarojen tutkimus- ja kehitystyö alan yritysten kanssa voi merkitä lähivuosina paljon koko maakunnassa työllisyydelle. Itä- ja Pohjois-Suomesta ei saa muodostua yksinomaan luonnonvarojen reservaatti- ja suojelualuetta. Sitä emme saa tehdä omin toimin, emmekä sallia kansallisessa strategiatyössä uudeksi aluerakenteeksi. Luonnonvaroihin liittyvä osaaminen puhtaan veden, ilmakehän, maaperän ja ruuan tuotannon kehittämisessä tarjoaa erittäin vahvan näkymän globaalin liiketoiminnan ja tutkimusyhteistyön kasvattamiseen. Kansallisen ja EU:n harjoittaman kilpailukyky- ja alueiden kehittämispolitiikan kärkipainotukset ohjelmakaudella tukevat vahvasti luonnonvara- ja biotalouden. Luonnonvaroihimme, erityisesti metsän käyttöön, pohjaavat myös monet uusiutuvan energian käytön, tuotannon ja teknologian kehittämismahdollisuudet. Luonnonvaramme ja energia-ala ovat vahvasti esillä myös Itä- ja Pohjois-Suomelle laaditussa, hallitusohjelman mukaisessa kehittämisohjelmassa. Yritysten lisääntyvä suuntautuminen Venäjälle/Pietariin sekä aktiivinen yritys-, opetus- ja tutkimusyhteistyö ovat lähitoimintaympäristömme mahdollisuuksia, jotka on kyettävä hyödyntämään. Viime vuosina onkin tapahtunut yritysten ja tutkimus- ja opetusorganisaatioiden yhteistyön kasvua Venäjälle suuntautuvassa toiminnassa sekä muiden Itämeren alueen maiden kanssa. Vauhtimme on toistaiseksi riittämätöntä. On perusteita uskoa lähivuosina esim. lääkealan, niin tuotannon kuin tutkimus- ja opetusyhteistyön nopeaan kasvuun Pietarin suuntaan. Ellemme ole riittävän nopeita, ellemme panosta riittävän vahvasti ja yhdessä varmuudella, jotkut muut alueet ja yritykset ajavat ohitsemme. Sama vaatimus koskee vielä voimakkaammin matkailun kehittämistä nykyistä merkittävämmäksi Venäjä-yhteistyössä sekä kaiken kaikkiaan kansainvälisesti vetovoimaiseksi, yhdeksi aluetaloutemme veturiksi. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaan kohdistuvat voimakkaat odotukset. Jokaisessa maakunnassa valitaan parhaillaan huolella ja rohkeasti elinkeinoperustaamme sopivat ja sitä uudistavat innovaatiotoiminnan kärjet. Meillä ovat esillä ainakin; puunjalostus ja biotalous, terveysklusteri, elintarvikkeet, vesi- ja ilmaosaaminen sekä kone- ja energiateknologia. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kärkivalintoja ja niiden vaikuttavuutta aluekehitykseen voidaan tarkastella kahdesta pääsuunnasta; tutkimus- ja tiedemaailmasta tai yrityksistä ja työpaikoista, aluevaikutuksista lähtien. Edellisten tulokulmien intressit eivät ole ja voi olla merkittävästi päinvastaisia. Molemmat kehittävät ja tarvitsevat toisiaan. Aluekehitysvarojen käytön sekä aluekehitystyöstä vastuussa olevan maakuntaliiton tarkastelussa painottuvat vahvasti molempien tutkimuksen ja yritystoiminnan kasvun turvaaminen. Vaikuttavuuden ja aluekehitysvarojen kohdentamisessa uuden kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden kriteerit ja tuotokset ovat kriittisimpiä. Pohjois- Savolla on ja pitää olla annettavaa myös kansalliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Toistaiseksi emme ole onnistuneet parhaalla mahdollisella tavalla pääsyssä kansallisiin ohjelmiin ja rahoitukseen. 4

6 Rakennerahastokauden EU- ja kansallinen budjettirahoitus pienevät merkittävästi. Siksi onkin tärkeää, että tulevien vuosien painopisteet niin maakuntaohjelmaan, sen toteuttamissuunnitelmaan kuin ELY-keskusten strategiaan laaditaan samanaikaisesti, avoimesti ja laajapohjaisella valmistelulla. Maakunnasta on löydyttävä yksi tahtotila ja yksi pääviesti edunajamiseassa. Tänä vuonna onkin valmistelussa kuultu paljon noin 60 erillistä pitkää haastattelua maakuntamme yritysjohtoa, oppi- ja tutkimuslaitosten, kuntien edustajia sekä lukuisia muita sidosryhmiä. Maakunnan yhteistyöryhmä, maakuntahallitus ja -valtuusto ovat käsitelleet ja tulevat vielä käsittelemään maakunnan kehittämisohjelmia. Tällä hetkellä yritysrahoituksen tilanne koetaan haasteelliseksi koko Suomessa. Pohjoissavolaiset yrittäjät kertovat erityisesti vakuusvaateiden kasvaneen rahoituksessa. Pääomasijoittaminen, perustetuista aluekehitysvaroin tuetuista rahastoista, ei ole edennyt tavoitellusti. Niiden roolia ja tarvetta on syytä arvioida kokonaan uudelleen. Samoin EU:n rakennerahastovaroja tulisi edelleen ainakin Itä- ja Pohjois-Suomessa käyttää joustavasti ja alueelliset erot huomioiden. Tarvitsemme koko rahoitussektorin voimakasta tukea, riskinkanto- ja ottokykyä juuri nyt vallitsevassa synkistelyn ilmapiirissä. Nyt eivät saa pyörät pysähtyä, investoinnit jäädä tapahtumatta rahoituksen kiristymisen seurauksena. Kyse on isosta ja haastavasta edunajamisessa rahoitussektorin muututtua ja muuttuessa omistukseltaan ja päätöksenteoltaan yhä keskittyneemmäksi. Valtioiden ja yritysten rahoitus, rahan hinta ja riskien kriteerit määräytyvät globaalisti ja EU:n jäsenmaiden keskinäisillä sopimuksilla enenevästi. Kuntien haasteet jatkuvat. Kuntien lisäksi kaikki kuntayhtymät tehtävineen myös maakuntaliitot ovat muutoksessa. Ohjureina muutoksille toimivat rahoituspohjan muutokset, väestömme ikä- ja terveysrakenteen kasvavat alueelliset erot sekä valtion/kuntien ja kuntayhtymien välinen työnjako. Tällä hallituskaudella pyritään saamaan loppuun merkittävä kunta- ja palvelurakenneuudistus. Maaliin on vielä matkaa ja paljon on jo tapahtunut. Tuovatko tavoitellut kuntarakenteen sekä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen sekä rahoituksen uudistukset toivottuja tuloksia, se on parhaillaan ristiriitaisen keskustelun ja valmistelun alaisena. Pohjois-Savossa kunta- ja kuntayhtymärakenne on uudistunut voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nyt tavoitellaan lisää säästöjä kaikessa. Asia on ymmärrettävä valtion velan kasvupaineessa sekä kunnallisveron kohotessa monessa kunnassa. Sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat uudistua ja ne tarjoavat mahdollisuuksia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle edelleen. Yhteistyön laadun, tehtäväjaon ja kustannusten optimointi säilyy edelleen vaikeimpana asiana. Vallitsevassa tilanteessa on tärkeää, ettemme säästä liiallisesti ja vääristä kohteista. Edelleen kunnissa ja valtiolta, rahoittajilta, aluekehittäjiltä, yrityksissä tarvitaan kykyä, tahtoa ja rohkeutta panostaa kasvuun. Aina on aika panostaa elinkeinopolitiikkaan. Onnistuneen elinkeinojemme kehittämisen ja kasvun kautta tulevat niin verotulot kuin ostovoima paikallistalouksiin Pohjois-Savossa. Aluekehittämistä koskevan päätöksenteon on pysyttävä maakunnissa. EU:n päätöksenteossa korostetaan läheisyysperiaatetta. Yhteisten sääntöjen puitteissa tulee linjausten soveltaminen, päätöksenteon koskien kansalaisia, yrittäjiä ja yritystoimintaa, tapahtua läheisyysperiaatteella. Maakuntaliitot ja ELY-keskukset ovat korostaneet edellistä voimakkaasti, kun parhaillaan uudistetaan niin valtion keskus- kuin aluehallintoa. Nyt tukalalle näyttävän valtion ja kunnallistalouden oloissa alueellista päätösvaltaa ja vastuuta aluekehittämisestä tulee aidosti tukea alueilla säilyttäen eikä päinvastoin kriisin varjolla keskittää alueilta valtion keskushallintoon. Aluekehittämistä koskeva lainsäädäntö, annetut tehtävät, vastuu ja resurssit on pysyttävä samoissa käsissä läheisyysperiaatetta soveltaen. Uskon, että me Pohjois-Savossa tahdomme ja osaamme parhaiten valita tulevaisuuspolkumme ja tukea sitä alueellamme tehtävillä päätöksillä hallitusohjelmaa ja kansallisia strategioita tukien. Jussi Huttunen, maakuntajohtaja 5

7 1. Maakunnan kehitysnäkymät ja tavoitteet 1.1 Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät vuoteen 2014 sekä arvio maakuntaohjelman määrällisten tavoitteiden toteutumisesta vuoteen 2013 Talous Pohjois-Savo on 2000-luvulla kyennyt parantamaan suhteellista asemaansa ja saavuttanut maan keskimääräisen liikevaihdon kasvutason (3,3 %) vuosina Maakunnan yrityksillä on ollut kyvykkyyttä, investointikykyä ja voimaa taantuman jälkeen kääntää kehitys takaisin kasvu-uralle. Liikevaihdon ja viennin kasvut olivat vuonna 2012 maakuntien kärkitasoa. Pohjois-Savon yritysten liikevaihdon kasvu (3,1 %) oli v heikompaa kuin kahtena aikaisempana vuotena. Taantuminen on ollut samansuuntaista koko maassa. Hyvän alkuvuoden ansiosta kasvu oli Pohjois-Savossa koko vuoden osalta kuitenkin suurempaa kuin koko maassa keskimäärin ja lähes pitkän ajan keskiarvon tasolla. Teollisuuden vienti kasvoi 6,9 % v. 2012, kun koko maassa kasvu pysähtyi kokonaan. Pidemmällä ajanjaksolla v Pohjois-Savossa teollisuuden viennin kasvu (2,7 %) on ollut nopeampaa kuin maassa keskimäärin (1,5 %). Varkauden seudulla vienti kasvoi lähes 18 % ja viennin arvo ylitti vuoden 2008 tason. Ylä-Savossa viennin kasvu (3 %) ei noussut kahden aiemman vuoden tasolle. Viennin arvo väheni Kuopion ja Sisä-Savon seuduilla. Kuopion seutu on ainoa, jonka viennin arvo ei ole noussut taantumaa edeltävälle tasolle (496 milj. ). Vuoden 2012 loppupuolella liikevaihdon kasvu hidastui ja edellistä vuotta heikompi kehitys on jatkunut Työllisyys Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savon TE-toimistoissa vuonna 2012 keskimäärin eli 11,0 % työvoimasta. Lomautusten määrä tasaantui alkuvuonna, ollen kuitenkin koko ajan ns. normaalisuhdannetta korkeammalla tasolla. Vuoden loppua kohden lomautusten määrä nousi hyvin voimakkaasti uudelleen. Kokonaisuudessaan Pohjois-Savon työllisyyden kehitys oli vuonna 2012 selvästi valtakunnan keskiarvoa parempaa. Työllisyysaste nousi Pohjois-Savossa lähes 2 % 65,4 %:iin. Koko maassa työllisyysaste nousi 0,4 % eli 69 %:iin. Pohjois-Savon muuta valtakuntaa positiivisempaan työllisyyskehitykseen on vaikuttanut mm. suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, alueelle kohdistuneet merkittävät rakennushankkeet sekä kaupan alan voimakas kasvu. Varkauden seudun työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu poikkeaa selvästi muun maakunnan kehityksestä. Vuoden 2013 alkupuoliskolla työttömien määrä on ollut korkeampi kuin vuosi sitten vastaavalla jaksolla. Maakunnan työttömyyskehitys on pysynyt kuitenkin koko maan tasoon nähden keskimääräistä parempana. 6

8 Yritykset Uusia aloittaneita yrityksiä oli v kpl enemmän kuin lopettaneita; koko yrityskanta oli , kun v yrityskanta oli Kuluvana vuonna uusien yritysten määrä on ollut laskusuunnassa verrattuna kahteen aikaisempaan vuoteen. Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä aloittaneiden yritysten määrä on niin ikään alhaisempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Väestökehitys Pohjois-Savon väestökehitys jatkui myönteisenä v. 2012, pääasiassa Kuopion kasvun vauhdittamana. Muiden seutujen väestötappio sen sijaan kiihtyi. Alkuvuoden 2013 väestökehitys on ollut aavistuksen edellisen vuoden vastaavaa aikaa parempi, joskin väestötappiota on tullut noin 350 henkilöä. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutuminen Maakuntaohjelmasta tehdyn ulkoisen arvioinnin mukaan Pohjois-Savon maakuntaohjelma on näyttänyt maakunnalliselle kehitykselle suuntaa ja valintojen tekemisen lisäksi saattanut yhteen maakunnan kehittämisen kannalta keskeisiä tahoja. Lisäksi maakuntaohjelman fokus on parantunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Jatkossa on huolehdittava, että ohjelma on tulevaisuuteen katsova ja uusiutumiseen pyrkivä. Arvioinnissa todetaan myös, että Pohjois-Savossa on satsattu talouden uudistumiseen, ja siinä on myös onnistuttu. Talouden uudistumisessa onnistuminen on kiteytynyt erityisesti alueellisiin tutkimus-, koulutus- ja oppimisympäristöihin. Hyvinvoinnin kehittäminen on edennyt muita toimintalinjoja heikommin. Hyvinvoinnin kehittämisessä haasteena on toimintaympäristön kansallisestikin vaikea tilanne sekä toimijoiden vastuunjaon ja toiminnan tavoitteiden epäselvyys. Hieman samalla tavoin työvoiman saatavuutta ja toimintakenttää ovat ravistelleet toimintaympäristön muutokset. Pohjasi-Savon liiton tekemän kehittämisrahoitusseurannan mukaan myönnetty rahoitus on kohdistunut hyvin maakuntaohjelman valituille kärkialoille ja niiden kehittämistavoitteiden tukemiseen, sillä n. 9 % viranomaisten hyväksymästä rahoituksesta ei tarkastelun perusteella toteuta maakuntaohjelman tavoitteita. Seurantakauden kokonaisrahoitusvolyymi on ollut n. 237 milj.. Rahoituksen suuret volyymit kohdistuvat toimintalinjaan 1. Kyseiseen talouden uudistamiseen tähtäävän toimintalinjaan on kohdistunut noin 57 % seurantakauden rahoituksesta (134 milj. ). 7

9 Kehitysnäkymät vuoteen 2014 Viime vuodet ovat olleet vuosien taantuman jälkeen hyviä kasvun vuosia. Liikevaihdon ja viennin osalta kasvu on ollut aivan maakutien kärkitasoa. Seutujen elinkeinorakenteen eroista johtuen, osa seuduista on noussut taantumasta hitaasti, mutta myös rakennemuutosalueet ovat päässeet kasvu-uralle. Tiedot yleisestä talouden kehityksestä ja maakunnan tiedot alkuvuodesta 2013 antavat kuitenkin epävarman kuvan tulevaisuudesta. Pohjois-Savon ja koko maan vientiyritysten kehitysnäkymät ovat epävarmat. Viime vuosina hyvin korkealla tasolla ollut rakentaminenkin vähenee lähiaikoina. Valtiontalouksien ongelmien seurauksena yleisen taloustilanteen ja kulutuskysynnän kehitysnäkymiin liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Työllisyyden ja kuluttajien ostovoiman heikentymisen seurauksena kaupan alan kasvunäkymät ovat edelleen heikot. Työttömyyden odotetaan kasvavan syksyn aikana. Lomautettujen määrä on normaalisuhdannetta korkeammalla tasolla ja ennakkoilmoitusten perusteella lomautettujen määrä tulee kasvamaan. Yleinen talouskehitys heijastuu voimakkaasti muuttoliikkeeseen ja taantuma yleensä hillitsee muuttoliikettä, joten mikäli yleinen taloustilanne ei kohene, muuttoliike ei heijastu suuresti väestökehitykseen. Kehittämistoimenpiteiden selkeällä fokusoinnilla ja kehittämisrahoituksen oikealla kohdentamisella pyritään Pohjois-Savossa tukemaan elinkeinoelämän kehittämistä ja kilpailukykyä vaikeinakin tulevina aikoina. Pohjois-Savon toteutunut kehitys sekä maakuntaohjelman tavoitteet vuodelle Tavoite Väestö Kokonaisnettomuutto (henkilöä) Kokonaisnettomuutto (%-osuus väestöstä) -0,60-0,03-0,01 0,18 0,22 0,13 Luonnollinen väestönkasvu (%-osuus väestöstä) -0,07-0,08-0,09-0,11-0,19-0,11 Vanhushuoltosuhde (65 vuotta täyttäneet vuotiaista, %) 25,5 29,3 30,2 31,5 32,6 36,0 BKT, koko maa=100 75,0 79,0 81,1 80 BKT, /asukas Liikevaihdon kasvu (%) -16,9 6,0 6,9 3,1 2 Aloittaneet yritykset %:na lopettaneista yrityksistä 112,3 139,1 122,7 107,0 115 Väestön tulotaso (käytettävissä olevat tulot/as) Työttömyysaste (työvoimatutkimus) 11,8 10,8 10,0 10,3 8,2 9 Työllisyysaste (työvoimatutkimus) 61,3 62,2 63,7 63,6 65,4 65 Työpaikat (työlliset 1000 henk., työvoimatutkimus) Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) 58,2 65,9 66,8 67,7 70 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat (%-osuus koko ikäluokasta) 15,0 14,2 13,8 13,5 12,5 Kolmen suurimman toimi-alan osuus työpaikoista (%) 43,7 43,8 45 T&k-rahoitus, Pohjois-Savon osuus koko maasta (%) 1,9 2,2 2,3 2,1 2,3 Yritysten osuus P-Savon t&k-menoista (%) 35,7 37,0 34,4 35,8 40 8

10 2. Maakuntaohjelman toteuttaminen v Toiminnan painopisteet ja keskeiset hankekokonaisuudet v maakuntaohjelman toimintalinjoittain sisältäen myös maakunnan yhteistyöasiakirjan painotukset Seuraavassa kuviossa on esitetty Pohjois-Savon maakuntaohjelman keskeinen sisältö toimintalinjoittain ja painopisteittäin: TL1 Talouden uudistaminen Metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Vahvistuva lääkeklusteri ja innovaatiopuitteet Elintarviketuotanto TL2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Työurien pidentäminen Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina Maakuntaan muuton edistäminen Elinkeinoelämän kansainvälistyminen Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt Vesi- ja kaivosturvallisuuden kehittämisympäristö sekä ilmatutkimus TL3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Elämäntavat ja kansansairauksien ennalta ehkäisy Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa TL4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus Vetovoimainen ympäristö ja kestävä aluerakenne Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Liikennejärjestelmän toimivuus Vuonna 2014 kehittämisponnisteluja sekä rahoitusta, niin EU:n, valtion, kuntien kuin yksityistäkin, suunnataan seuraavilla sivuilla esitettyihin painopisteisiin. Painopistevalinnat perustuvat maakuntaohjelman linjauksiin, maakunnan tämän hetkisiin haasteisiin sekä kasvu- ja kehitysmahdollisuuksiin. 9

11 TOIMINTALINJA 1 Talouden uudistaminen Maakunnassa on nähtävissä varovaisuutta eri toimialoilla, mikä näkyy myös investointien vähenemisenä tilauskannan heikennyttyä. Huolestuttavaa on erityisesti pk-yritysten rahoituksen saamisen ehtojen kiristyminen, korko- ja marginaalitasojen nousu ja rahoittajien riskien välttäminen. Rakentaminen, joka on ollut erittäin vilkasta kauppa- ja liikealalla Kuopion seudulla näyttää hiljentymisen merkkejä Uusien yritysten perustaminen on vähentynyt edellisestä vuodesta. Valtaosa perustetuista yrityksistä on hyvin pieniä, toimien pääsääntöisesti myynti- ja palvelualoilla. Jatkajia luopuville yrittäjille löytyy parhaiten suurimmilla paikkakunnilla. Yksi maakunnan elinkeinoelämän keskeisistä haasteista on yritysten alhainen kansainvälisen liiketoiminnan taso. Joko satunnaista tai systemaattista vientiä harjoittaa ainoastaan n. 200 maakunnan yritystä. Niistä selvästi alle 100 hakee määrätietoisesti kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Verrattaessa Pohjois-Savon tilannetta muihin maakuntiin, vientiyritysten määrän suhteellinen osuus on maan kolmanneksi heikoin ja selvästi keskimääräistä tasoa heikompi. Myös kasvuyritysten määrä Pohjois-Savossa on alle maan keskiarvon. Pohjois-Savossa on kasvuyrityksiä alle kolme prosenttia yrityskannasta. Maataloudessa maitoalan investointivauhti on jatkunut normaalitasolla. Vastoin valtakunnallista trendiä Pohjois-Savon maidontuotanto jatkaa selvällä kasvu-uralla. Teknologiateollisuuden vahva kehitys on jatkunut ja puutuoteteollisuudessa Pohjois-Savon yritysten kilpailuasema vahvistuu. Lääkealalla Kuopissa vahvistetaan tuotekehityspalveluja ja sopimusvalmistusta. Itä-Suomen yliopisto sekä sektoritutkimuslaitokset panostavat uuteen puutieteeseen sekä biomateriaalien kehittämiseen. Toimintalinjan yleiset painopisteet ovat: Uusien yritysten perustamisen tukitoimenpiteet. Pk-yritysten kilpailu- ja uusiutumiskykyä sekä kansainvälistymistä parantavat palvelut ja hankkeet: veturiyrityksiin kytkeytyvien alihankintaverkostojen vahvistaminen yritysten tuottavuuden parantaminen uusien tuotantovälineiden käyttöönotolla ja tuotantotapojen tehostamisella sekä kilpailukyvyn vahvistaminen yritysverkostojen avulla Uusien innovaatioiden löytäminen ja sitä kautta uusien markkinalähtöisten tuotteiden aikaansaaminen eri osaamisaloja yhdistämällä, ns. integroitu tuotekehitys. Yritysten toimitilahankkeet, myös kun kunta tai kiinteistöyhtiö on ylläpitäjänä. Maakunnan vahvan maitotalouden (erityisesti Ylä-Savossa) ja muun maatalouden rakennekehityksen tukeminen sekä ympäristö- ja energiaosaamisen hyödyntäminen karjataloudessa (mm. lietteet). Toimeenpano: P-S:n ELY-keskus, Finnvera, P-S:n liitto, kunnat, oppilaitokset, yritykset 10

12 Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö Puun biojalostuksen tutkimus- ja tuotantoresurssien vahvistaminen yliopisto-, ammattikorkeakoulu-, tutkimuslaitos- ja yritysyhteistyönä. Puun uusien korjuumenetelmien kehittäminen sekä metsäraaka-aineen uusien käyttömahdollisuuksien tukeminen mm. rakentamisessa, komposiiteissa, puuelementeissä ja muissa puutuotteissa sekä elintarvike- ja lääketeollisuudessa, Wood Science - kokonaisuus. (Itä-Suomen yliopisto, Varkaus, Iisalmi). Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudelle ja innovoinnille Teknologiateollisuuden maakunnallisen verkottuneen osaamiskeskittymän vahvistaminen ja teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen uusilla tuotanto- ja tuoteratkaisuilla. Varkauden seudun energiateknologian keskittymän ja sen yritysyhteistyön vahvistaminen. Yrityksiä palvelevan energiateknologian t&k-ympäristön vahvistaminen sekä bioenergian raaka-aineiden ja polttoaineiden kehittäminen. Toimeenpano: P-S:n ELY-keskus, Finnvera, P-S:n liitto, kunnat, Savonia-amk, oppilaitokset, yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritykset Vahvistuva terveysklusteri Vahvistetaan edelleen lääkealan tuotekehitysympäristöä Savilahden tiedepuistossa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) T&K-ympäristön tukeminen ja keskuksen alueellisen vaikuttavuuden lisääminen. Fimean roolin vahvistaminen kansainvälisessä lääkealan turvallisuuskeskusverkostossa, erityisosaamisalana hoidon vaikuttavuuden arviointi. Tuetaan kv-lääkeyritysten etabloitumista Kuopion seudulle. Toimeenpano: P-S:n ELY-keskus, P-S:n liitto, I-S:n yliopisto, STM, kunnat, tutkimuslaitokset ja yritykset Elintarviketuotanto Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksen järjestäminen sekä eläinsairaalan rakentaminen Kiuruvedelle. Pohjois-Savon maito- ja elintarviketalouden osaamiskeskittymän vahvistaminen: T&K-ympäristöjen uudistaminen. Ravitsemusosaamisen ja uusien bioraaka-aineiden hyödyntäminen elintarviketuotannossa. Toimeenpano: P-S:n ELY-keskus, P-S:n liitto, kunnat, OKM, MMM, I-S:n yliopisto, Savonia-amk, muut oppilaitokset, yritykset Profiloituneet innovaatioympäristöt Vahvistetaan Kuopion asemaa kansainvälisenä terveys- ja hyvinvointi-innovaatiokeskittymänä: Kuopion seudun laaja-alaisen turvallisuusosaamisen hyödyntäminen liiketoiminnaks.i Pelastusopiston toimintojen kehittäminen. 11

13 VTT:n toimintojen vahvistaminen Kuopiossa, erityisesti ravitsemus- ja terveellisyysosaamisessa. Pohjois-Savossa sijaitsevien, maakunnan osaamisaloihin kytkeytyvien valtion sektoritutkimuslaitosten vahvistaminen. Maakunnan matkailukeskittymien vahvistaminen, painopisteenä Kuopio-Tahkovuori ja alueen verkottuminen muihin matkailukeskuksiin: matkailukeskusten kansainvälistyminen ja yhteismarkkinointi Toimeenpano: P-S:n ELY-keskus, P-S:n liitto, I-S:n yliopisto, Savonia-amk, Kriisinhallintakeskus, yritykset, valtio, Evia, GTK, MTT, RKTL, THL, TTL, Ilmatieteen laitos TOIMINTALINJA 2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen Tulevina vuosina työikäisten määrä tulee vähenemään pohjoissavolaisen väestön ikärakenteen vuoksi. Vähenemisen lisäksi työikäisten joukko painottuu aikaisempaa enemmän vanhempiin ikäluokkiin. Työvoiman tarjontaa on monin tavoin lisättävä, mm. työperusteisellä maahanmuutolla. Pohjois-Savossa työikäisistä suuri osa on tehottomasti työelämän käytössä huonojen elintapojen, sairastamisen ja työkyvyttömyyden sekä puutteellisen osaamisen vuoksi. Toinen tärkeä keino on lisätä kaiken ikäisen työvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiskelemaan ja työhön. Toimintalinjan yleiset painopisteet ovat: Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työurien pidentäminen, toimivan koulutusketjun rakentaminen ja maakuntaan muuton edistäminen. Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Koulutuksen kysyntälähtöisyyttä varmistetaan kehittämällä ennakointijärjestelmää ja - menetelmiä tiiviillä yhteistyöllä oppilaitosten, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen, ELYkeskuksen ja maakuntaliiton sekä ministeriöiden ja Opetushallituksen välillä. Koulutusresursseja ja työmarkkinahankkeita kohdennetaan työvoimaa tarvitsemille aloille. Näköpiirissä on työvoimatarpeen kasvu erityisesti sosiaali- ja terveysaloilla. Panostetaan nuorisotakuun toteutumiseen ja joustavaan etenemiseen eri koulutusasteiden välillä. Koulupudokkuutta vähennetään ja syrjäytymistä ehkäistään nivelvaiheen toiminnan selkeyttämisellä ja tehostamisella. Sektoreiden välistä yhteistyötä, ohjausta ja oppilashuoltoa kehitetään. Kehitetään uusia koulutus- ja työllistämismalleja rakennetyöttömille. Toimeenpano: Pohjois-Savon liitto, ELY, AVI, kunnat, UEF, oppilaitokset, elinkeinoelämän organisaatiot, työmarkkinajärjestöt ja yritykset Kuopion kasvu työvoiman saatavuuden veturina Kuopiota markkinoidaan tutkimus- ja teknologiaympäristönä, yritys-, työ- ja opiskeluympäristönä sekä kansainvälisten kongressien ja kokousten pitopaikkana. Pohjois-Savoa markkinoidaan kokonaisuutena tukeutuen eri alueiden omiin vetovoimatekijöihin ja elinkeinoelämän vahvuuksiin. 12

14 Tiede-, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden innovaatiotoimintaa tukevia toimintapuitteita vahvistetaan. Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampusta kehitetään määrätietoisesti kokonaisvaltaiseksi innovatiiviseksi oppimisympäristöksi. Toimeenpano: Kuopio, Kuopion työssäkäynti-alue, ELY, Pohjois-Savon liitto, UEF, oppilaitokset, elinkeinoelämän organisaatiot, työntekijäjärjestöt, yritykset Työurien pidentäminen Työuria pidennetään myös uran alussa lyhentämällä opiskeluaikoja ja tukemalla valmistuvien nuorten työllistymistä Pohjois-Savossa. Sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen ennalta ehkäisevällä työotteella ja ohjauksella puututaan jo orastaviin työkyvyn ongelmiin ennen vaikeuksien kärjistymistä. Ongelmia ennaltaehkäistään kokonaisvaltaisen elämänhallinnan lisäämisellä (voimaantuminen) esim. kouluyhteisöissä ja työorganisaatioissa. Työelämän laatua ja työssäjaksamista edistetään työpaikoilla joustoilla ja johtamistapoja uudistamalla. Toimeenpano: kunnat, ELY, työmarkkinajärjestöt, työterveyslaitos, yritykset ja oppilaitokset Maakuntaan muuton edistäminen Työperäistä maahanmuuttoa pyritään kohdistamaan toimialoille, joissa on suurin työvoimatarve. Maahanmuuttajille järjestetään laadukkaat kotouttamispalvelut ja kotoutumisohjelmat saatetaan loppuun. Pohjois-Savossa opiskelevien sijoittumista työhön maakuntaan lisätään tarjoamalla opiskelijoille aktiivisesti työharjoittelua paikallisista työpaikoista. Luodaan uusia joustavia malleja toteuttaa työharjoittelua myös opiskelupaikkakunnan ulkopuolella. Edistetään koulutuksen kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta. Maakunnan opiskelutarjontaa markkinoidaan aktiivisesti nuorten käyttämissä medioissa. Tietoa välitetään hyvistä koulutuksen tuloksista ja toimintatavoista. Toimeenpano: kunnat, ELY, oppilaitokset, työmarkkinajärjestöt ja yritykset TOIMINTALINJA 3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Pohjois-Savossa on muuhun maahan verrattuna korkea sairastavuus ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on korkea. Tämä aiheuttaa paljon kysyntää sosiaali- ja terveyspalveluihin. Myös väestön ikääntyminen aiheuttaa kasvavia määrällisiä ja laadullisia tarpeita palvelujärjestelmään. Hyvinvoinnin, erityisesti työhyvinvoinnin parantamisella on tärkeä rooli työvoiman riittävyyden turvaamisessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteita ollaan uudistamassa valtakunnallisesti, mutta työ on kesken. Pohjois-Savon ns. ikävakioitu sairastavuusindeksi oli v ,3 (koko maa =100). Maakunnan eri alueiden tilanne on hyvin erilainen, sairastavuusindeksin vaihdellessa Siilinjärven 104,7:sta Rautavaaran 149,6:een. Sosiaalista hyvinvointia kuvaavaa toimeentulotukea sai v Pohjois-Savossa 8,1 % asukkaista, kun vastaava koko maan luku oli 6,9 %. Pohjois- Savon hyvinvoinnin tila on siten hyvin ongelmallinen. 13

15 Pohjois-Savon kuntataloudessa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannukset ovat luvulla kohonneet jopa nopeammin kuin kuntien muut toimintakulut. Vuonna 2011 sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat 3481 /asukas, kun kaksi vuotta aiemmin v nettokustannukset olivat /asukas Paine sosiaali- ja terveysmenoihin kasvaa edelleen vanhenevan väestörakenteen myötä. Maakunnassa oli v lähes vuotta täyttänyttä henkilöä (9,8 % väestöstä). Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vastaavan ikäisiä henkilöitä olisi Pohjois-Savossa v jo n henkilöä (16,4 % väestöstä). Toimintalinjan yleiset painopisteet ovat: Maakunnan sairastavuusindeksin ja taloudellisen huoltosuhteen kehittäminen myönteiseen suuntaan. Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy Varhainen puuttuminen: Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja perhetyö. Väestön ikärakenteen vanhenemiseen liittyvät toimenpiteet, erityisesti ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tukeminen. Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt: Kehitetään liikuntaa, kulttuuria ja ravitsemusta tukemaan terveyttä. Vähennetään tupakoinnin ja alkoholin kulutusta. Toimeenpano: kunnat, kuntayhtymät, P-S:n sairaanhoitopiiri, P-S:n liitto, P-S:n ELYkeskus, oppilaitokset, järjestöt, STM, OKM Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Monituottajamallit ja palveluyrittäjyys: Kehitetään kuntien järjestämisvastuulla olevia hyvinvointipalveluja siten, että järjestöt ja yritykset täydentävät. Kehitetään yrittäjyysosaamista. Palveluprosessit ja ohjaus: Kehitetään SOTE-palvelujen yhtenäisiä tietojärjestelmiä ja palveluprosesseja kustannustehokkaiksi. Kehitetään edelleen sähköisiä palveluja asiakaslähtöisesti sekä oma- ja etähoitoa. Kehitetään potilasturvallisuutta ja hoidon vaikuttavuutta. Toimeenpano: Kunnat, kuntayhtymät, yritykset, järjestöt, P-S:n sairaanhoitopiiri, Istekki Oy, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, kehitysyhtiöt Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Perusterveydenhuollon vahvistaminen: Vahvistetaan terveyskeskusten asemaa terveydenhuollon palvelurakenteissa. Kehitetään julkisten palvelujen tuotteistamista ja hintavertailua. Hyvinvointiosaamisen vahvistaminen: Kehitetään edelleen Kuopiota hyvinvointialan huippuosaajana. 14

16 Henkilöstön riittävyys ja hyvä organisaatiojohtaminen: Kehitetään työoloja ja työhyvinvointia sekä maahanmuuttajien erityistarpeita ja monikulttuurisuutta työelämässä. Toimeenpano: kunnat, kuntayhtymät, P-S:n sairaanhoitopiiri, P-S:n liitto, P-S:n ELYkeskus, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, THL, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Kuopio Innovation Oy TOIMINTALINJA 4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus Asutus on taajamoitunut viitostievyöhykkeellä ja maaseudun asutus harventunut viimeisten vuosikymmenten aikana Pohjois Savossa. Kuopion seudulla yhdyskuntarakenne on tiivistynyt. Vesihuoltohankkeet ovat edistäneet taloudellista rakentamista, turvanneet hyvälaatuisen käyttöveden saannin ja vähentäneet veden pilaantumisongelmia. Valtakunnan tasolla tehdyt liikenneverkon kehittämistä koskevat pitkän aikavälin ratkaisut ja ennakkokaavailut (Hepi-rata, TEN-verkko) eivät tue Itä-Suomen tavoitteita. Tämän vuoksi maakunnan tasolla liikenneverkon kehittämisessä on nostettu korostetusti esille Pohjois-Savon saavutettavuuden parantaminen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaaminen. Etelä-Suomi satamineen ja pääterminaaleineen on Pohjois-Savon näkökulmasta sekä raide- että tieliikenteen lähteville ja saapuville kuljetuksille tärkein sekä merkitykseltään kasvava kuljetussuunta. Jatkossa seurataan tiiviisti pohjoisen ja idän logistiikan kehittymistä. Pohjois-Savon kilpailukyky ja saavutettavuus onkin Kuopion lentoaseman ohella ennen kaikkea VT5:n, VT9:n ja Savon radan varassa. Keskeiset Pohjois-Savon liikennejärjestelmään liittyvät ongelmat ovat Savon radan turvallisuusriskit, hidas junayhteys Helsinkiin, VT5:n puutteellinen turvallisuus ja välityskyky sekä logistiikan korkeat kustannukset. Maakunnan sisäisen joukkoliikenteen ongelmana ovat vahvasti supistuvat joukkoliikenteen ostomäärärahat. Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan t&k ja väestön veturina, kansainvälistyminen sekä Itä-Suomen yhteistyökyky. Maakunnan kehittämistavoitteilla edistetään laajasti kestävää kehitystä. Toimintalinjan yleiset painopisteet ovat: Tehokkaan, toimivan ja kilpailukykyisen kunta- ja palvelurakenteen edistäminen. Ylikunnallisten toimintojen ja hankkeiden tukeminen mm. yhdyskuntatekniikka, vesiluonnon hoito, joukkoliikenne, kehittämisvyöhykkeet ja energiatarveselvitykset kaavaalueilla. Itä-Suomi-yhteistyö liikennejärjestelmien kehittämisessä ja joukkoliikennestrategian toteuttamisessa. Pääverkkojen ohella huolehditaan poikittaisliikenteen toimivuudesta. Toimeenpano: kunnat, P-S:n liitto, P-S:n ELY-keskus, I-S:n maakunnan liitot, LiVi 15

17 Vetovoimainen ympäristö ja kestävä aluerakenne Laajakaistaverkon rakentaminen koko maakuntaan, toteutus Itä-Suomen jätteen energiakäytön toteuttaminen (Riikinnevan ekovoimalaitos) ja bioenergian jalostusta tukevat toimenpiteet Vesihuolto ja jätevesihankkeet sekä vesistöjen kunnostushankkeet Toimeenpano: P-S:n liitto, P-S:n ELY-keskus, kunnat, LVM, yritykset, jätehuoltoyhtiöt, vesihuoltolaitokset Liikenneyhteydet Itä-Suomen pääliikennekentän, Kuopion lentoaseman, toimintojen monipuolistaminen ja kansainvälisten yhteyksien saaminen Toimeenpano: Finavia, Kuopio, P-S:n ELY-keskus, P-S:n liitto, yritykset Liikennemuotojen yhteistyö Joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen Kuopion matkakeskuksen toteuttaminen Itä-Suomen logistiikkakeskuksen valmistelu, mm. ratasilta Toimeenpano: P-S:n liitto, P-S:n ELY-keskus, kunnat, LiVi, yritykset, Kuopion kaupunki 2.2 Erityisohjelmien ja muiden ohjelmien osuus maakuntaohjelman toteuttamisessa EU-ohjelma Vuoden alusta 2014 käynnistyy EU:n uusi ohjelmakausi. Edelleen kuitenkin toteutetaan EU:n Kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen mukaisia ohjelmia ja varmistetaan niiden täysimääräinen toteutuminen. Itä-Suomen EAKR-ohjelmasta ja Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä- Suomen alue-osiosta tehdään viimeisiä rahoituspäätöksiä ja valmistaudutaan ohjelmien sulkemiseen. Ohjelmilla tuetaan erityisesti Pohjois-Savon maakuntaohjelman painotuksia. Näitä ovat teknologiateollisuuden tuotannollisten ja teknologisten menetelmien sekä yritysverkostojen vahvistaminen, metsäteollisuuden uudistaminen energia-alalle ja biojalostukseen, mittaustekniikan ja laskennallisen osaamisen soveltaminen eri aloilla, maitotalouden osaamis- ja kehittämispuitteiden sekä jalostuksen kehittäminen. Lisäksi kehitetään lääkeklusteria sekä rahoitetaan hyvinvointipalvelujen valmistelu- ja päätöstyökaluja ja niitä tukevia tietojärjestelmiä sekä käytäntöjä uudistavia kehityshankkeita. Kauden Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien käytännön toteutus aloitetaan vuoden 2014 aikana. Ohjelmakauden kansallisesti toteutettavan rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pkyritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja -tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Vuonna 2014 valmistellaan Pohjois-Savon uu- 16

18 den maakuntaohjelman mukaiset teemaohjelmat, jotka linjaavat tulevan EU-kauden kehittämisrahoituksen kohdentamista. Ohjelmakauden Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmilla tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden kokemusten vaihtoa, yhteistyötä ja verkostojen syntymistä. INKA Innovatiiviset kaupungit -ohjelma Innovatiiviset kaupungit -ohjelma eli INKA on uusi kansallinen innovaatiotyökalu, joka korvaa v päättyvän osaamiskeskusohjelman (OSKE). INKAn tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Sitä toteuttavat kaupunkiseudut valitaan kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella. Ohjelman aiehakuun tuli v helmikuussa 19 esitystä 37 temaattiselta painopisteeltä. Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi kesäkuussa ohjelmaan viisi temaattista painopistettä ja nimesi niiden toteutuksesta vastaavat kaupungit seuraavasti: Tulevaisuuden terveys (Oulu), biotalous (Joensuu), kestävät energiaratkaisut (Vaasa), älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus (Tampere) sekä kyberturvallisuus (Jyväskylä). Uusilla aiehakuun osallistuneilla tahoilla oli mahdollisuus jatkohaussa hakea kumppanuutta valittujen painopisteiden toteutuksessa. Kuopio esitti terveysteknologian sekä terveyden edistäminen/lääkkeet ja uudet hoidot -teemoja sisällytettäväksi tulevaisuuden terveys kokonaisuuteen, jota koordinoi Oulu. Lisäksi Kuopio yhdessä Varkauden kanssa haki kumppanuutta Joensuun koordinoiman biotalouskokonaisuuden toteuttamiseen. Mainituista koordinaattoreista Oulu otti Kuopion mukaan jatkohakemukseensa. Joensuu haki kumppanuutta muualta ja jätti Kuopion ja Varkauden biotalousosaamisen hakemuksestaan. TEM neuvottelee hakijoiden kanssa ja päättää valittujen kokonaisuuksien sisällöistä syksyn 2013 aikana. INKAn toteutus alkaa vuoden 2014 alussa ja sen rahoitusta hallinnoi Tekes. Kuopion kasvuohjelma Valtio on neuvottelemassa kasvusopimuksia suurten kaupunkikeskusten kanssa niiden omien esitysten pohjalta. Kasvusopimusten tavoite on vahvistaa näiden kaupunkiseutujen kansainvälistä vetovoimaa ja merkitystä Suomen talouden vetureina sekä edistää elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä. Kuopion ehdotus pohjautuu neljään kärkihankkeeseen: Kampus hankkeen tavoitteena on muodostaa monipuolinen yritystoiminnan, osaamisen, asumisen ja palvelujen kokonaisuus Savilahden kampusalueelle. Elinkeinoelämän kehittämistä edistetään luomalla monipuolisia yritysalueita, kehittämällä matkailua, edistämällä osaavan työvoiman saatavuutta ja kirkastamalla Kuopio-kuvaan brändityön avulla. Lentoaseman ja Matkakeskuksen alueita kehitetään tavoitteena sujuvoittaa logistisia yhteyksiä. Lisäksi kehitetään mm. kaupunkikeskustaa ja asuntotuotantoa. Sopimukset tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä. Seutukaupunkien pilottimenettely Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti v pilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille, jotka eivät ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssä. Tarkoituksena on tukea innovatiivisia avauksia ja kaupunkien yhteistyötä vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä. Pilottimenettelyä varten on haettu teemoja, joiden toteuttamista koskevat hakemukset pyydettiin jättämään TEM:iin elokuussa Pohjois- 17

19 Savosta Varkauden ja Iisalmen kaupungit ovat hakeneet pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -teemaan, jota koordinoi Rauman kaupunki. Teemat valitaan syksyn aikana ja niiden koordinointiin TEM on varannut rahoitusta yhteensä euroa/vuosi. 2.3 MAL-sopimukset maakuntaohjelman toteuttamisessa Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) sekä ympäristöministeriö (YM) ovat tehneet neljän suurimman kaupunkiseudun (pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, Oulu) kanssa MAL-sopimukset, joissa käsitellään maankäyttöön, asumiseen ja liikennejärjestelmään liittyviä hankkeita. Kuopion seudulla on laadittu kuntien yhteistyönä maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän rakennemalli, jonka toimenpiteitä on sisällytetty Kuopion kasvusopimukseen. 18

20 2.4 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista maakuntaohjelman toimintalinjoittain Toimintalinja Ympäristövaikutukset Taloudelliset vaikutukset TL 1 Talouden uudistuminen TL 2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL 3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus + + Talouden uudistuminen merkitsee uuden ympäristöteknologian kehittämistä, energiatehokkuutta, aluerakenteen tiivistymistä ja uusien ympäristöä säästävien menetelmien käyttöönottoa. Bioenergian käytön lisääminen vähentää kasvihuonekaasuja + Osaamisen vahvistuminen parantaa välillisesti myös ympäristönäkökulmien huomioon ottamista. + Yhteistoiminta palvelujen järjestämisessä voi merkitä resurssien parempaa hyödyntämistä ja siten parempaa ympäristöä. Palvelujen keskittyminen saattaa lisätä liikennetarvetta, mutta terveydenhuollon teknologian kehittyminen lisää palvelujen saavutettavuutta. ++ Raideliikenteen kehittäminen tukee hyvää ympäristöä, kuten myös liikennemuotojen yhteistyö. Vesihuoltohankkeet parantavat vesien laatua ja eheyttävät asutusta. +++ Maakunnan elinkeinojen nykyisten vahvuuksien ja uusien avausten kehittäminen parantaa maakunnan talouden kilpailukykyä. Talouden investoinnit ja laajat kehittämishankkeet elvyttävät aluetaloutta. + Yliopisto- ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen (mm. koulutustakuu) vahvistaa maakunnan taloutta työvoiman tarjonnan ja osaamisen kautta. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantuminen ennakointia kehittämällä vahvistaa taloutta. + Hyvinvointipalvelujen uudet tuottamistavat tukevat yrittäjyyttä ja julkisen, yksityisen sekä 3. sektorin välistä yhteistyötä, joka monipuolistaa aluetaloutta. Väestön terveyden ja työhyvinvoinnin paraneminen vahvistaa myös taloutta. Palveluiden tehokkaampi järjestäminen vähentää rasitusta kuntataloudelle. ++ Pohjois-Savon hyvä saavutettavuus vahvistaa maakunnan elinkeinoelämän kehittämisedellytyksiä. Vesihuolto parantaa yritystoiminnan edellytyksiä. Sosiaaliset ja tasa-arvovaikutukset + Elintarvike- ja maitotalouden kehittyminen tasapainottaa aluerakennetta, samoin äkillisten rakennemuutos-alueiden tukeminen. Talouden uudistaminen vähentää työttömyyden uhkaa ja siten lisää myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Keskittyvä aluerakenne voi heikentää alueellista tasa-arvoa. + Väestön osaamisen lisääntyminen parantaa sosiaalista tasaarvoa. Koulutustakuun käyttöönotto ehkäisee syrjäytymistä. ++ Hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä on kokonaisuutena myönteinen sosiaalinen vaikutus. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet lisäävät väestön sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia. Terveydenhuollon uusi teknologia voi lisätä epätasa-arvoa käyttäjäosaamisen heikkouden vuoksi. Pääsääntöisesti sähköisten palvelujen kehittäminen parantaa palvelujen saatavuutta. + Toimivat liikennejärjestelmät, hyvät liikenneyhteydet ja keskitetty vesihuolto edistävät väestön tasa-arvoa. 19

21 3. Itä-Suomen maakuntien yhteishankkeet sekä Pohjois- Savon maakunnalliset neuvotteluesitykset ministeriöille 3.1 Itä-Suomen yhteishankkeet Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakunnat esittävät yhteiseksi neuvottelukysymykseksi laajakaistahankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla. Esitys on yhteinen myös Pohjois-Suomen yhteistoiminta-alueen kanssa. Esitys on liitteenä. Muissa prosesseissa edistettävä itäsuomalainen yhteistyö Liikennehankkeet Itä-Suomen maakunnat muistuttavat, että maakunnat ovat tehneet yhteisen esityksen liikennehankkeista liikennepoliittista selontekoa varten. Tiehankkeiden järjestyksestä on sovittu ja se on seuraavanlainen: valtatien 5 parantaminen välillä Mikkeli Juva, 100 M rahoitusta 27 M valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus Viinijärvi, 30 kertaluonteinen rahoitus 5 M valtatien 5 parantaminen välillä Leppävirta Kuopio, 80 M Muut esitykset liikennepoliittiseen selontekoon: Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden vähäliikenteisten teiden parantaminen Karjalan radan perusparantaminen nopean henkilöliikenteen tasolle välillä Luumäki Kitee Savon radan perusparantaminen välillä Kouvola Kajaani 3.2 Pohjois-Savon omat neuvotteluesitykset Kuopion tavara- ja henkilöratapihan perusparantaminen v , M Toimenpiteet: Ratapihan peruskorjaus tulee käynnistää ja ratapihojen raidejärjestelyt on saatettava vastaamaan muuttuneita toiminnallisia tarpeita. LVM:lle esitetään tavaraliikenteen ratapihan peruskorjauksen käynnistämistä v Henkilöratapihan kehittämistoimet (15 M ) tulee suorittaa matkakeskushankkeen toteutumisen yhteydessä eli mahdollisesti v alkavana. Perustelut: Henkilö- ja tavaraliikenteen ratapihat eivät vastaa enää nykyajan vaatimuksia. Tavaraliikenteen ratapihan puutteet syövät tavaraliikenteen tehokkuutta. Henkilöratapihan osalla ongelmana on mm. ratapihan lyhyys ja raiteiden määrä käytettyihin junapituuksiin ja junavuorojen määriin nähden. Aseman merkittävyydestä huolimatta myöskään asemalaituri ei täytä tämän päivän vaatimuksia mm. esteettömyyden suhteen, sillä siltä puuttuvat mm. korotetut laiturit sekä myös asemalaiturille johtavat hissit. 20

22 Itä-Suomen logistiikkakeskus/yhdistettyjen kuljetusten terminaalialue, 30 M Toimenpiteet: Itä-Suomen logistiikkakeskushankkeen edistäminen v Perustelut: Itä-Suomen logistiikkakeskus tulee toteutuessaan palvelemaan runkoliikennettä ja sen kautta läpivirtaavat Pohjois-Savon ja Itä-Suomen jakelukuljetukset. Logistiikkakeskuksen avulla voidaan alentaa itäisen Suomen keskimääräistä korkeampia logistiikkakustannuksia. Se on myös konkreettinen toimenpide ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa, sillä keskuksen yhteyteen rakennettavalla yhdistettyjen kuljetusten terminaalilla voidaan vähentää Pohjois-Savosta pääkaupunkiseudulle suuntautuvaa rekkaliikennettä %. Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon ELY-keskus varautuvat osarahoittamaan hanketta EU- ja kansallisilla tuilla. Kuopion kaupunki on hankkeen edetessä myönteisesti osallistumassa mm. maapohjahankinnoilla, kaavoituksella, kunnallistekniikan toteutuksella sekä esim. siltatöillä. Vuosina tavoitteena on saada eri osapuolten kesken konkretisoitua sitoutuminen hankkeen toteuttamiseen ja osarahoittamiseen sekä saada elinkeinoelämän tarpeet ja tarve investoinnille selvitetyksi. Jännevirran silta (VT9), 20 M Toimenpiteet: Jännevirran sillan uusiminen v alkavana hankkeena. Perustelut: Valtatie 9 on Suomen tärkeimpiä poikittaisia liikenneyhteyksiä. Se yhdistää Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion sekä Joensuun kasvukeskukset jatkuen idässä Niiralan raja-asemalle asti. Tie on tärkein naapurimaakuntien, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yhdysväylä ja se yhdistää maakuntien keskukset Kuopion ja Joensuun. Kuopio-Joensuu yhteysvälin akuutein ongelma on Kuopion ja Siilinjärven rajalla sijaitsevan Jännevirran sillan kunto. Silta on valmistunut v ja sitä on korjattu ja vahvistettu v Silta on lähestymässä elinkaarensa loppua ja se on korvattava uudella sillalla. Sillan kautta kulkeva liikennemäärä (KVL) on tällä hetkellä noin 7000 ajon/vrk. Jännevirran kautta kulkee syväväylä (syväys 4,2 m) Siilinjärvelle ja laivaväylä (syväys 2,4-1,5 m) Juankosken ja Nilsiän kautta Tahkon matkailukeskukseen. Sillan alikulkukorkeus on 2,5 m, jota korkeampia aluksia varten silta käännetään sivuun. Sillan avauksia noin 200 avausta/v, mitkä häiritsevät vilkasta tieliikennettä. Sillan uusimisesta on laadittu esiselvitys 1998 ja toimenpideselvitys Hankkeen yleissuunnittelu on käynnissä. 21

23 3.3 Maakunnan muut keskeiset edunajamisasiat Puuraaka-aineen uudet käyttömuodot Biojalostus on yksi merkittävimmistä kansallista ja globaaleista talouden uudistamisen ja uuden kasvun aloista. Biojalostus on otettu merkittäväksi Suomen taloutta uudistaksi kehittämiskohteeksi hallitusohjelmassa, Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelmassa, Itä- ja Pohjois-Suomen EU ohjelman älykkään erikoistumisen strategiassa, useiden kaupunkien INKAhakemuksissa, Kuopion ja Varkauden kehittämissuunnitelmissa, Itä-Suomen yliopiston strategiassa, Pohjois-Savon älykkään erikoistumisen strategiassa ja maakuntaohjelmassa. Kiinnostavin biojalostuksen raaka-aine on puu ja puunjalostuksessa syntyvät sivuvirrat. Puun kasvusta jää koko ajan aikaisempaa suurempi osa hyödyntämättä, Pohjois-Savossa puun kestävästä käyttömäärästä hyödynnetään vain reilu puolet. Puu on ekologinen ja uusiutuva raakaaine. Puun molekyylirakenne on poikkeuksellisen rikas ja tarjoaa jatkojalostukseen ja eri tuotealueille monipuoliset mahdollisuudet. Puupohjaisilla biomassoilla voidaan korvata merkittävä osa öljyjalosteiden käyttöä eri materiaaleissa ja myös vähentää fossiilisen energian käyttöä Suomessa, tuottaa korroosiota tai pilaantumista estäviä pinnoitteita, torjunta-aineita, elintarvikkeiden ja lääkkeiden komponentteja, happoj, alkoholia ym. lukuisia tuotemahdollisuuksia. Pohjois-Savossa mm. Itä-Suomen yliopistossa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä on monitieteistä osaamista puuraaka-aineen uuteen molekyylitason jalostamiseen. Kehitettäviä menetelmiä ovat hapeton terminen prosessi (esim. pyrolyysi), kaasutus, uuttaminen, fermentointi, entsyymit. Biojalostuksen kehittämiselle on välttämätöntä poikkitieteellinen osaaminen. Itä-Suomen yliopiston Kuopion toimipaikka on erinomainen toimintaympäristö biojalostuksen kehittämiselle. Tämä on todettu mm. alan suuryrityksen eri tutkimusryhmien auditoinnissa. Kemia ja biokemia ovat perustieteitä puun molekyylien tutkimuksessa ja puumateriaalin uudenlaisessa pilkkomisessa. Fysiikkaa tarvitaan materiaalitutkimuksessa, kuten pinnoittamisen ja korroosion eston kehittämisessä. Farmasia ja lääkekemia täydentävät molekyylitason analyysiosaamista ja ovat tarpeellisia lääkealan ja elintarvikealan sovellusten kehittämisessä yhdessä ravitsemustieteiden kanssa. Yliopistolla on osaamista terveysriskien, ympäristövaikutusten ja turvallisuuden arvioinnissa sekä REACH-järjestelmien tuntemus. Yliopisto pystyy verkottumaan kehitysorganisaatioiden, yritysten ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tällä tavalla saadaan osaamista mm. puun jaerakenteista, katalyyteista, ja erotustekniikoista. Varkauden teollinen ympäristö on otollinen paikka teollisen mittaluokan kehittämishankkeille. Tarvittava rahoitus vuosina Itä-Suomen yliopiston ja muiden tutkimuskeskittymien varustaminen 2 M Tutkimuksen rahoittaminen 3-4 M Teollisten tutkimus- ja tuotantolaitteistojen rakentamisen aloittaminen 2 M (koko investointi lähivuosina 5 M ) Alustavasti on arvioitu, että koko ohjelmakaudella biojalostuksen kehittämiseen Itäja Pohjois-Suomessa tarvitaan M ja kehittämishankkeisiin ja tutkimukseen liittyviin laiteinvestointeihin M. Varsinaiset tuotannolliset investoinnit vaativat vielä oman ra- 22