HYTE = HYPE Key Note Sote-projektijohtaja Jaakko Herrala Pirkanmaan liitto

Transkriptio

1 HYTE = HYPE Key Note Sote-projektijohtaja Jaakko Herrala Pirkanmaan liitto

2 Maakunta visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto Asukkaat vaikuttavat ja valitsevat Monipuolinen palvelurakenne ja ammattitaitoinen henkilöstö asukkaan hyvinvoinnin tukena Palvelut tarjotaan fiksusti ja rahat riittävät

3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Mihin sillä pyritään? kavennetaan väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja ylläpidetään ja parannetaan hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä vahvistetaan mielenterveyttä ehkäistään sairauksia, tapaturmia, syrjäytymistä ja osattomuutta Mitä se on? Laaja-alaista kaikkia hallinnonaloja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin sekä niiden taustatekijöihin vaikuttamista Suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista Keneen se kohdistuu? Yksilöön Väestöön Yhteisöihin Elinympäristöön

4 Sote- eurot vaikuttavaan toimintaan

5 Ennaltaehkäisyllä voidaan vaikuttaa eri ikäisten yleisimpiin kuolemansyihin Terveys 2015 Tilastokeskus

6 Esimerkkejä ehkäistävissä olevista kustannuksista Suomessa Kustannus euroa / vuosi Huostaan otettu lapsi Syrjäytynyt nuori Alkoholihaitat 1 miljardia Tupakointihaitat 1,5 miljardia Liikkumattomuus 1-2 miljardia Tyypin 2 diabetes 1 miljardia Ym

7 Toimeenpanovaihe Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja tehtävät osaksi maakuntien johtamista ja toimintaa Kuntien ja maakuntien yhteistyörakenteiden ja -toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö Maakuntien hyte-kertoimen jatkovalmistelu ja tietopohjan vahvistaminen

8 Kuntien Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa - Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 14 Tarkoituksena korvata kunnalle asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien tehtävien kustannuksia sekä kannustaa niihin Kerroin perustuu peruskoulutukseen, liikuntaan ja kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiseen Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa Kunnan toimintaa kuvaavat toiminnalliset indikaattorit (29 kpl) Toiminnan tulosta ja aikaansaatua muutosta osoittavat tulosindikaattorit (8 kpl) Lisäosan suuruus noin 57 milj. Puolet rahoitetaan vähentämällä vastaava määrä maakuntien rahoituksesta

9 Kuntien Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa - indikaattorit Toimintaa kuvaavat indikaattorit peruskoulut(10 indikaattoria) liikunta (10 indikaattoria) kuntajohto (9 indikaattoria) Toiminnan tulosta ja muutosta osoittavat tulosindikaattorit Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Nuorisotyöttömät Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä Indikaattoreiden tarkka kuvaus 555f0c410fa9

10 Sote-keskukset Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Maakunnan omat tukipalveluyhtiöt Järjestämisvastuuseen kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö? - Suojaverkko: viimesijainen vastuu Lähete Maakunnan liikelaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Hankinta Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,talous- ja henkilöstöhallinto, ICT) Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Asiakassetelipalvelut - min. 15 % liikelaitoksen palveluista (pl. keskitetyt palvelut) sopimusohjaus A oy B oy C oy Markkinaehtoinen valinnanvapaus Suoran valinnan palvelut X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Maakunnan sote-yhtiö Maksusetelipalvelut - sote-keskusten palvelujen itsenäiset kokonaisuudet D oy Asiakkaat E oy Henkilökohtainen budjetti - vammais- ja vanhuspalveluissa - osa ei sote-tuottajia F oy H järjestö G oy I oy

11 Valinnanvapusmarkkinat Maakunnat 21 mrd Oma tuotanto 8-14 mrd Sote-liikelaitokset mrd Ostopalvelumarkkinat 3 mrd (?) Sote-keskus markkinat 2-4 mrd Asiakasseteli -markkinat 3-5 mrd Henk. budj.- markkinat 0,5-1,5 mrd Suunhoitokeskusmarkkinat 1,2-1,5 mrd Maksusetelimarkkinat 0,5-1,5 mrd

12

13

14 NOKIAN KAUPUNGIN LIIKUNTAPOLKU Toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä liikunta- ja terveyspalveluiden sekä kolmannen sektorin kanssa LIIKUNTALÄHETTEEN TEKIJÄT:: lääkäri sairaanhoitaja terveydenhoitaja fysioterapeutti kuntohoitaja LÄHETTÄMISEN JA PUHEEKSI OTTAMISEN KRITEEREITÄ: passiivinen elämäntapa liian vähän liikuntaa sisältävä elämäntapa ylipaino diabetes Vuoden 2014 jälkeen kriteerit löyhentyneet lähettäjän arvio paras kriteeri! LÄHETE EFFICAN KAUTTA (ASIKAS VOI VARATA AJAN MYÖS ITSE) ASIAKASLÄHTÖINEN JA OSALLISTAVA LIIKUNTA JA ELINTAPANEUVONTA LIIKUNTAPALVELUT OTTAA YHTEYTTÄ ASIAKKAASEEN 1. KÄYNTI Asiakkaan lähtötilanteen selvitys ja suunnitelman laatiminen 2. KÄYNTI (asiakkaan tarpeen mukaan) Kehittymisen seuranta, suunnitelman päivitys, toiminnalliset tapaamiset 3.KÄYNTI (asiakkaan tarpeen mukaan) Seuranta, mahdolliset jatkokäynnit, toiminnalliset tapaamiset ASIAKASTIEDOT KIRJATAAN EFFICAN LIIKUN VÄLILEHDELLE Tiedot näkyvät kaikille perhettä hoitaville tahoille liikunnan puheeksi ottaminen seuraavalla tapaamisella JOUSTAVA TARJONTA LIIKUNTARYHMÄT OMATOIMINEN LIIKUNTA NOKIAN KAUPUNGIN VAPAA-AIKAKESKUS RAVITSEMUSOHJAUS AVOIMET LIIKKUMIS- JA ELINTAPANEUVONTA LUENNOT

15 PERHEIDEN LIIKUNTA- JA ELINTAPANEUVONTA Toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä kouluterveydenhuollon, liikuntapalveluiden ja kolmannen sektorin kanssa LIIKUNTALÄHETTEEN TEKIJÄT:: Kouluterveydenhoitaja Neuvolan terveydenhoitaja Neuvolalääkäri Koululääkäri LÄHETTÄMISEN KRITEEREITÄ: Koululaisilla MOVE! - tulos Mittaustulos on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Motorisen oppimisen vaikeudet - ilmenee liikuntataitojen ja/tai arjen motoriikan vaikeuksina Terveyden kannalta liiallinen ylipaino, tyypin 2 diabetesriski, sydän- ja verisuoni sekä tules-sairauksien riski Perheen oma halu ja motivaatio parantaa elintapoja Liikkumattomuus liikuntasuositukset eivät täyty, vähäinen fyysinen aktiivisuus, ei harrastuksia LÄHETE EFFICAN KAUTTA PERHEEN JA LAPSEN NYKYTILAN KUVAUS, TOIVEET JA TUEN TARVE KOKO PERHEEN LIIKUNTA JA ELINTAPANEUVONTA LIIKUNTAPALVELUT OTTAA YHTEYTTÄ PERHEESEEN 1. KÄYNTI Perheen lähtötilanteen selvitys ja suunnitelman laatiminen 2. KÄYNTI Kehittymisen seuranta, kotikäynti, suunnitelman päivitys, toiminnalliset tapaamiset 3.KÄYNTI Seuranta, mahdolliset jatkokäynnit, toiminnalliset tapaamiset ASIAKASTIEDOT KIRJATAAN EFFICAN LIIKUN VÄLILEHDELLE Tiedot näkyvät kaikille perhettä hoitaville tahoille liikunnan puheeksi ottaminen seuraavalla tapaamisella PERHELIIKUNTARYHMÄT, OMATOIMINEN LIIKUNTA RAVITSEMUSOHJAUS KOKO PERHEEN LIIKUNTAKORTTI PERHELIIKUNTA TAPAHTUMAT AVOIMET LIIKKUMIS- JA ELINTAPANEUVONTA LUENNOT NOKIAN KAUPUNGIN VAPAA-AIKAKESKUS

16 Ohjausta ja neuvontaa Palveluohjaus Kotipalvelun ja perhetyönohjausta Neuvolakioski facebook ja blogisivut Tietoa ja taitoja Vanhempainiltoja, luentoja, kursseja Kohtaamista ja vertaistukea Perhekahvilat Perhekerhot Vanhempainkahvilat Vertaisryhmät Varhaista tukea Lyhytkestoista lastenhoitoa Keskustelua ja matalankynnyksen terapeuttisia tapaamisia Pienryhmiä Tapahtumia Yhteistyössä Tammelan Lähitorin ja kolmannen sektorin kanssa Tuetaan vertaistoimintaa ja osallisuutta Tarjotaan tiloja erilaisille ryhmille ja pienten yhdistysten toimintaa Asiakasraati Perheiden talon toimintaa kehitetään yhdessä perheiden kanssa ja toivomme tamperelaisilta lapsiperheiltä ideoita ja toiveita toiminnan kehittämiseksi tarpeita vastaavaksi. Perheiden talon toimintaa toteuttamassa Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/perhepalvelut Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Varhaiskasvatus Kulttuuripalvelut Tammelan Lähitori Seurakunta MLL Hämeen piiri NNKY Parasta lapsille ry Pirkanmaan ADHD vertaiset ry TSAU ry Totaali yksinhuoltajat ry Pirkanmaan uusperheelliset Vauvajengi Kotipesä hanke Tredu Asiantuntijoita eri aloilta Matala kynnys, Asiakaslähtöisyys, Kokemusasiantuntijuus, Vertaistuki, Ikärajattomuus, Maksuttomuus, Yhteistyö, Monitoimijuus Kirsi Koponen, Perheiden talo, Itsenäisyydenkatu 21 B, 1 krs, Tampere

17 Pirkanmaan maakunta- ja soteuudistus 2019 Arkeen Voimaa toiminnan esittely Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työpaja Tuija Lindholm Sotesi

18 Arkeen Voimaa Toiminnan tarkoituksena on kuntien ja Kuntaliiton yhteistyöllä juurruttaa pitkäaikaissairaan itsehoitoa ja arkipärjäämistä edistävä toimintamalli Stanfordin yliopiston kehittämä malli (1990-luku) Suomeen v 2012 Kuntaliitto hallinnoi Toteutuksesta vastaa sopimuskunnat Sastamalassa v 2016 ensimmäinen toimintavuosi

19 Arkeen Voimaa ryhmä Ryhmä tarkoitettu pitkäaikaissairaille tai henkilöille, joilla on jokin arjen sujuvuutta haittaava vaiva. Ryhmää ohjaavat vertaisohjaajat Ryhmässä osallistujaa Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa kuuden viikon ajan 2,5 tuntia kerrallaan Ryhmässä tutustutaan itsehoidon työkalujen käyttöön

20 Pirkanmaan hyvät HYTE-käytännöt toimiviksi 2019 Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistus 2019 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työpaja Sari Mäkinen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemaryhmän puheenjohtaja

21 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle Kari Hakari Muutosjohtaja Jukka Alasentie Maakuntaprojektijohtaja Jaakko Herrala Soteprojektijohtaja

22 Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus Valtuuskunta (110), Hallitus (13), Johtoryhmä (18) Työryhmät (N= =500) N=141 N=30 Yhteiset asiat projektiryhmä (11) (Kari Hakari) N=329 TEEMARYHMÄT 1. ICT-asiat (18) 2. Henkilöstöasiat (16) 3. Talousasiat (9) 4. Hankinta ja logistiikka (14) 5. Kiinteistöt (7) 6. Konsernirakenne ja johtaminen (16) 7. Osallistuminen (14) 8. Järjestäjän ja tuottajan roolit (11) 9. Yhteistoiminta-alue asiat (8) N=113 Maakuntaprojektiryhmä (12) (Jukka Alasentie) 1. Pelastustoimi ja varautuminen (16) 2. Alueen elinvoiman edistäminen (16) 3. Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus (12) 4. Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen (13) N=57 Soteprojektiryhmä (7) (Jaakko Herrala) 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ryhmä (18) 2. Tiedolla johtamisen ryhmä (15) 3. Palveluiden digitalisointiryhmä (13) 4. Lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä (27) 5. Kotona asumisen kehittämisen ryhmä (16) 6. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ryhmä (13) 7. Palveluverkko- ja integraatioryhmä (23) 8. Tutkimus, opetus- ja kehittämistyöryhmä (17) 9. Valinnanvapaus- ja kilpailutusryhmä (17) N=159

23 Pirkanmaan uudistuksen tavoitteet 1. Nykyaikaistaa ja uudistaa palveluja Ennaltaehkäisevä ote yhdessä kuntien kanssa Palvelut integroidaan asiakaslähtöisesti ihmisten tarpeiden mukaan Optimoidaan palveluverkko Otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat Otetaan käyttöön digitaalisia asiakas- ja asiantuntijalähipalveluja Asiakas- ja ohjaustietoa käytetään systemaattisesti palveluiden parantamiseen Otetaan palvelujen käyttäjät mukaan palvelujen kehittämiseen 2. Parantaa julkisen talouden kestävyysvajetta Aikaansaada vähintään 300 M :n kustannusten taittuminen nykytrendiin nähden etupainotteisesti vuoteen 2029 mennessä

24 Pirkanmaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä vuonna Se on tietoista voimavarojen kohdentamista alueen asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen. Käytännössä kyse on tehtävistä, joiden tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Näitä tehtäviä toteutetaan maakunnassa ja kunnissa eri toimialoilla. Edistämällä terveyttä ja hyvinvointia parannetaan asukkaiden elämänlaatua, lisätään alueen elinvoimaa, työllisyyttä ja tuottavuutta sekä hillitään sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua

25 Vuonna 2019 kunnissa ja maakunnassa Kunnissa ja maakunnassa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat elinympäristöön (yhdyskuntasuunnittelu, liikenneratkaisut) elinoloihin (asumisolosuhteet, työllisyys ja työolot) perheiden hyvinvointiin (toimeentulo, hyvinvointituen antaminen, yhteisöllisyyden tukeminen) terveyttä edistäviin elintapoihin (liikuntamahdollisuudet, paikalliset ravitsemuspolitiikan painotukset, päihteiden käytön ehkäisy) palvelujärjestelmän toimivuuteen, laatuun ja saatavuuteen. Päätöksenteossa ja ratkaisujen valmistelussa tulee arvioida tehtävien päätösten vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Ennakkoarvioinnilla huomioidaan päätösten vaikutukset kuntalaisiin Ennakkoarvioinnin menetelmänä voidaan käyttää esimerkiksi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia (IVA) sekä terveysvaikutusten arviointia (TVA)

26 Yhteistyö on toiminnan edellytys Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yhteistyötä tehdään maakunnan ja kuntien kanssa, organisaatioiden sisällä eri toimialojen välillä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laaja-alaisuuden vuoksi yhteistyötä tarvitaan myös alueen muiden toimijoiden kanssa. Näitä ovat esimerkiksi järjestöt, seurakunnat, yritykset sekä alueelliset toimijat kuten oppilaitokset, sairaanhoitopiirit, osaamiskeskukset ja maakuntaliitot

27 Hyvinvointi- ja terveyden edistämisen teemaryhmän tehtävät ja tavoitteet Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsite määriteltiin yhdessä laaja-alaiseksi hyvinvointia edistäväksi, ennaltaehkäiseväksi, voimavaroja lisääväksi ja sairastunutta tukevaksi toiminnaksi. Toimijoina kunnat, maakunta sekä yritykset/järjestöt sekä sairaanhoitopiiri. Teemaryhmä laatii suunnitelman terveyden ja hyvinvoinnin tehtävien organisoimiseksi sekä hyvinvointierojen kaventamiseksi uudessa maakunnassa sekä yhteistyöstä/ työnjaosta kuntien ja järjestöjen kanssa (hallinnollisen organisoitumisen raide). Lisäksi työryhmä tekee hyvinvointia todeksi kansalaisille siten, että heillä on mahdollisuus tehdä terveellisiä valintoja (kansalainen arkiraide). Teemaryhmä kerää HYTE asioiden Hyvät käytännöt, laatii suunnitelman niiden levittämiseksi. Luo työpajoissa uusia hyviä toimintamalleja kuntien ja maakuntien yhdyspinnoille, aikataulu kevät Laatii esityksen siitä, miten maakunnan päätöksenteossa arvioidaan ennakkoon ja otetaan huomioon päätösten vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen (ns. EVA-menettely). Syksy 2017/kevät 2018 Laatii mallin alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistelusta valtuustokaudelle, sen toimeenpanon käynnistämisestä vuoden 2019 alusta ja toimeenpanon toteutumisen vuosittaisesta raportoinnista. Syksy 2017/kevät 2018 Osallistuu digitaalisten palveluiden kehittämiseen yhdessä digityöryhmän kanssa, digiagenttina toimii Juha Ahonen PSHP

28 Kaisan tarina keskustelua lapsiperheen arjesta INTRO Kaisa asuu perheineen lähiössä. Perheeseen kuuluu hänen lisäkseen puoliso ja kolme lasta (kaksi alle kouluikäistä ja yksi alakoululainen). Kaisa ja hänen puolisonsa ovat pääsääntöisesti kotona. Puolisolla on välillä raskasta oman mielensä kanssa lapsuudessaan ja nuoruudessaan kokemiensa vaikeiden asioiden takia. Kaisa pyörittää usein käytännössä yksin perheen arkea. Kaikesta huolimatta hän on hyvin sosiaalinen ja auttavainen, vahva toimija omassa naapurustossaan. Keskustelimme seuraavista teemoista Kaisan kanssa: 1.KOHTAAMISESTA, KUULEMISESTA JA ELÄMÄNTILANTEEN HUOMIOIMISESTA: Kaisa kertoi: Avun pyytämisen perheeni arkeen ei pitäisi saada minua tuntemaan itseäni huonoksi äidiksi. Paljon puhutaan ennalta ehkäisevästä perhetyöstä. Puhutaan, että lapsiperheitä pitää auttaa. Kun pyydät apua viimeisillä voimillasi, ensimmäisen puhelun aikana tehdään selväksi, että autetaan sitten maksimissaan kolme kuukautta. Se ei ehkä ollut se asia, jonka olisin väsyneenä halunnut ensimmäisenä kuulla. Puhumattakaan uhkauksesta, että jos et jaksa, niin lapset voidaan viedä pois. Olisin toivonut, että minua olisi maltettu kuunnella - ja kuulla. Tai viety lapset puistoon, jotta olisin saanut nukkua. 2.OMAN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESTÄ: Kaisa kertoi: Kotiini on saapunut työntekijöitä minua auttamaan. He kertovat, että kyllä minun täytyy opetella jaksamaan yksin. He kertovat, että minun pitää jaksaa viedä lapset ulos kaksi kertaa päivässä saamaan raitista ilmaa ja liikkumaan. Minun täytyy jaksaa tiskata ja siivota, pitää koti kunnossa. Olen monta viikkoa valvonut pienen vauvan kanssa, niin vaikka tiedän, niin ei vain jaksa. Nyt en jaksa vastaanottaa kasvatusoppeja ja terveysneuvontaa. 3. TUEN JA AVUN TARPEEN KYSEENALAISTAMISESTA: Minulle on käynyt niinkin, että on ääneen ihmetelty - että meitä on täällä kotona kaksi aikuista ja pyydetään vielä apua kotipalvelusta. Onko tavatonta, että me molemmat olemme väsyneitä? Mieheni on vakavasti masentunut eikä pysty minua auttamaan. Minä kannan vastuun perheen arjesta yksin. Kerran saimme neuvoksi erota. 4.HYVISTÄ KOKEMUKSISTA: Minulla on hyviä kokemuksia Lähivoimala-hankkeesta. Se on auttanut minua ja muita lähiössä asuvia, samassa tilanteessa olevia. Olemme löytäneet toisemme ja olemme tukena toisillemme Vertaistuki on tärkeää meille

29 Yhdessä tekeminen Yhteistyö on ihmisten välistä toimintaa, jonka onnistuneeseen toteuttamiseen ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa toteutustapaa. Yhteistyö syntyy vain yhteistyötä tekemällä. Onnistuneen yhteistyön toteutumiseksi voi olla apua seuraavista kysymyksistä: Mikä on yhteinen tavoite, johon kaikki ovat valmiita sitoutumaan? Mitä merkitystä asialla on kuntalaiselle hänen arjessaan? Keitä ovat yhteistyökumppanit? Ovatko kaikki mukana, joita asia koskee? Mitä konkreettisesti tehdään? Mikä on yhteinen "foorumi"? Mitkä rakenteet tukevat yhteistyötä? Miten vastuut ja roolit jakaantuvat? Miten varmistetaan eri toimijoiden motivaatio? Miten toimijat hyötyvät yhteistyöstä? Jokaisella toimijalla on merkitys

30 Toimiva arki, parempi huominen

31 LUNDÉN ARCHITECTURE, ANUPAMA GARLA/JESUNG PARK Hyvinvointia yhdyskuntasuunnittelulla Pirkkalan kunta Pauliina Pelkonen, arkkitehti Pirkkalan kunta ulkoilureitit kauneus saavutettavuus viihtyisyys esteettömyys toimivuus aikatauluttaminen yhteisöllisyys yhteistyö liikuntapaikat kestävyys ennakointi joustavuus Pirkkalan malli: Tietojohtaminen. Yhteistyöohjelma ja tietopankki suunnitelmallisen yhteistyön luomiseksi maankäytön, kaavoituksen, palvelutuotannon ja rakentamisen kesken. Jo yleiskaavoitusvaiheessa mukana kaikki hallintokunnat, sivistys, perusturva, vapaa-aika ja viherpuoli, tekninen, asemakaavoitus, hallinto ja talous. Riittävä määrä viheralueita oikealla sijainnilla ja saavutettavuudella, oikea mitoitus ja sijainti päiväkodeille ja kouluille, toteutettavuus, aikataulutus ja ennakointi. Tärkeää tiedon avoimuus ja kulku. Paikkatietoalustat avoin tieto helposti kaikkien saavutettavissa- kehitteillä täältä löytyy Pirkkalan tietojohtamisjärjestelmä KIITOS! budjetointi

32 Kulttuurilähete Moniammatillisesti toteutettu taidelähtöinen työväline sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökunnan käyttöön. Kulttuurilähetteellä neuvoloiden terveydenhoitajat voivat ohjata tukea tarvitsevia asiakasperheitään kulttuurikursseille maksutta. Kurssitarjonnassa Isä-vauvasirkus, Koko perheen sirkus ja Vauvojen värikylpy. Tavoitteena vahvistaa kulttuurin asemaa hyvinvointipalveluiden tuottajana ja lisätä kulttuuritarjontaa lähiöissä. Terveydenhoitajilta saadun palautteen mukaan lähetteellä on helpotettu sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökunnan palveluohjausta kulttuuripalveluiden osalta ja madallettu erilaisista sosiaalisista taustoista tulevien lapsiperheiden kynnystä päästä perheen vuorovaikutustaitoja tukevien kulttuuripalveluiden vaikutuspiiriin. Perheiltä saadun palautteen mukaan hyvinvointivaikutuksia ovat: lähentyminen lapsen ja/tai puolison kanssa, muiden perheiden/vanhempien tapaaminen ja vertaistuki, varmuuden karttuminen vauvan käsittelyssä, ilo arkeen ja yhdessä tekeminen. Lähetteen julkaisee Tampereen kulttuuripalvelut ja jakelusta vastaa Tampereen neuvolapalvelut Värikylpy on Porin lastenkulttuurikeskuksen kehittämä metodi, jonka avulla lapsi tutustuu aistien maailmaan tehden samalla ensimmäisen taideteoksensa. Kylvyssä maalataan syömäkelpoisilla väreillä: marjarouheilla, kiisseleillä ja mm. hiilellä. Isä-vauvasirkuksessa vanhempi ja lapsi pääsevät kokeilemaan erilaisia sirkuksen maailmasta tuttuja temppuja, kuten akrobatiaa ja jongleerausta. Kursseilla inspiroidutaan yhteisestä tekemisestä, saadaan vinkkejä lapsen käsittelyyn ja lapsen koordinaatiokyvyn kehittämiseen. Koko perheen sirkus on koko perheelle tarkoitettu sirkuskurssi, jolla kokeillaan uusia yhdessäolon tapoja sirkusharjoitusten avulla. Tutuksi tulevat erilaiset sirkuksen välineet, temput, yhdessä tekeminen ja oman kehon hallinta. Ryhmään on tervetullut koko perhe, vanhemmatkin lapset viihtyvät kurssilla.

33 Teema: Arkeen voimaa Käytäntö: Lisenssi vuositasolla väestömäärän mukaan. Kaupunki maksaa kuntaliitolle: lisenssi takaa, että toimintamalli on oltava sama kaikissa kunnissa. Toteutus työpareina: kaksi vertaisohjaajaa. Työnohjausta järjestetään. Aluekoordinaattori mukana vastaamassa käytännön järjestelyistä. Kuntaliiton aluekoordinaattori varmistamassa laatua. Edut? Diagnoosittomuus: ei pois suljeta ketään. Auttaa arjessa jaksamista ja tukee liikkeelle lähtemistä. Pienikin muutos arjessa saattaa tukea isompien tavoitteiden saavuttamista. Vertaistuen ilmiöt: ei mulla olekaan niin vaikeaa kuin muilla Uhat: Kouluttajia ei tällä hetkellä riittävästi, koulutus 4 päivää. Kerran vuodessa pitää pitää koulutus, jotta pätevyys säilyy. Mitä varmistetaan? Laajentaminen muidenkin toimijoiden/järjestöjen yhteistyön varaan: eri järjestöt voisivat hyötyä mallista ja ennaltaehkäisevänä: myös esimerkiksi varhaiskasvatukseen. Voisiko maakunta tehdä leasing-sopimuksen Kuntaliiton kanssa jotta olisi kaikkien 24 kunnan palvelutarjottimella.

34

35

36

37

38 ENNAKKOTEHTÄVÄ: MATERIAALIPANKKI Pirkanmaan hyvät HYTE-käytännöt toimiviksi 2019, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työpaja Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistus 2019 Maarit Varjonen-Toivonen Ylilääkäri, PSHP/ Perusterveydenhuollon yksikkö

39 ENNAKKOTEHTÄVÄ Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavat kunnat (n= 24) poikkitoiminnalliset hyvinvointityöryhmät tiedoksi kunnanjohtajille Taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Arttu Haapalainen Kunnasta kootaan max 10 sellaista hyvää käytäntöä, jotka mahdollistavat hyvinvointierojen kaventamisen kuntalaisten arjessa mukana on eri toimijoita käytännöistä lyhyt kuvaus Tulos: 169 ehdotusta

40 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ KUNNISSA Kohderyhmät Ikäryhmittäin 0 6 vuotiaat, lapsiperheet 7 15 vuotiaat, yläkoululaiset, nuoret työikäiset 65+, ikäihmiset Muita jaotteluita kaikki kehitysvammaiset päihde- ja mielenterveyskuntoutujat riskiryhmässä olevat, vajaakuntoiset työttömät Toimijoita Kunnan muut toimialat KELA, TE-hallinto Asukasraadit, vanhusneuvosto Vapaaehtoistoimijat, yhdistykset, 3. sektori, 4H, Lions, MLL, seurakunta, yrittäjät

41 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ KUNNISSA: TEEMOJA Digipalvelut Elintavat laajasti Koulupäivät Esim. kiusaaminen, liikunnallistaminen Kulttuuri Kuntoutus Liikunta Omahoidon tuki Palveluohjaus Esim. Ikätori, oppaat Perhepalvelut, vanhemmuuden tuki Päihde- ja mielenterveys Ravitsemus Turvallisuus Työllisyys Työttömät Yhteistyö yhdyspinnoilla Poikkihallinnollinen yhteistyö Kunnan ja muiden toimijoiden välinen yt Tiedonkulku Yksinäisyys Esim. eri toimijoiden vuorotellen järjestämä kaveriklubi kehitysvammaisille Ympäristö Vaikuttavuuden seuranta Vapaa-aika

42 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ: JATKOTOIMENPITEET Työpaja : valittu 5 teemaa jalostettavaksi laajaan käyttöön Perhepalvelut Ravitsemus Ennaltaehkäisevät lähetekäytännöt Kuntoutus Ympäristö Materiaalipankki Pirkanmaa2019 verkkosivustolle Teemat Kunnat Yhdyshenkilöt -> MITEN paras hyödynnettävyys ja positiivinen näkyvyys?

43 Ruokalatoimikuntamalli Ylöjärvellä Lähtökohtana poikkihallinnollinen hyvinvointityö ja Ylöjärven laajan hyvinvointikertomuksen painopiste: Terveellisten elintapojen edistäminen, tavoite: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvien ja terveellisten ruokatottumusten vahvistuminen; toimikuntien tehtävät ja toimien vaikutukset sekä niiden raportointi vuosittain hyvinvointisuunnitelmassa käytännön toteutus: koululaisten mieliruokaviikko vuosittain, Sapere ruokakasvatusmenetelmän avulla pyritään lisäämään kasvisten suosiota kouluruokailussa, lasten ja nuorten osallistuminen --- mahdollisuus vaikuttaa ruokalistaan, esityksiä erilaisista ruokateemoista, tutustumista uusiin makuihin, ruokasalien viihtyvyyden arviointi ja kehittämisen ideointi, hyvät tavat osaksi arkiruokailua, ajankäytön hallintaa / riittävä aika ruokailuun, tiedotus ja viestintä --- kouluruokailun merkitys oppimisen ja jaksamisen näkökulmista, yläkoulussa mahdollisuus Tet jaksolle oman koulun keittiöllä osallistujat: 2-6 oppilasta eri luokkatasoilta, kouluterveydenhoitaja, rehtori / apulaisrehtori, keittiön henkilökuntaa 2-3 henkilöä / koulun koko (esimies, kokki), vierailevat osallistujat teemojen mukaan, esim. hammashoitaja / suuhygienisti, liikuntatoimen edustaja, lääkäri, ravitsemusterapeutti kokoontuu 2-3 kertaa lukukaudessa ja tarvittaessa terv. Sirpa Heikkilä ja Soile Vuolle Ylöjärven kaupunki