Ylitornion Muistomerkit

Transkriptio

1 Ylitornion Muistomerkit

2 2 27 Ylitornion suojeluskunnan ja Lotta-Svärd yhdistyksen perustamisen muistolaatta Sankaripatsas Ylitornion kirkkopihalla on sankaripatsas, joka on Kalervo Kallion veistämä ja nimeltään Rukoileva äiti. Patsas on paljastettu suuressa kansanjuhlassa Samalla kirkkopihalla on sankarihautausmaa, johon on haudattu 222 sodissa kaatunutta sotilasta. Muistolaatan sanat: Tällä paikalla sijainneessa talossa perustettiin Ylitornion suojeluskunta ja Lotta-Svärd yhdistys Laatta sijaitsee Ylitornion lukion seinässä ja sen on seinään kiinnittänyt Vapaussodan ja Itsenäisyyden Länsi-Pohjan perinneyhdistys ry vuonna Lehtisen julkaisija: Ylitornion museo- ja kotiseutuyhdistys ry Tekstit ja kuvat: Timo Leinonen Etukannen kuva: Kaisu Määttä Lehtisen taitto ja paino: Mediakyyhky 2013

3 26 3 KUVA: HANNU LAITINEN Väinö Katajan patsas KUVA: KAISU MÄÄTTÄ Aavasaksan Kisa ry:n perustamisen muistolaatta Urheiluseura Aavasaksan Kisa ry:n perustamisen muistolaatta on Ylitornion Etelä-Portimojärven kylässä Kristineströmin kartanon seinässä. Laatassa on sanat: Voimistelu- ja urheiluseura Aavasaksan Kisa ry. perustettiin tällä paikalla sijainneessa Heino Koiviston asunnossa Väinö Katajan patsas on kirkonkylän keskustassa kunnantaloa vastapäätä. Patsaan on pystyttänyt Ylitornion kunta ja veistänyt taiteilijaprofessori Ensio Seppänen. Katajan patsas paljastettiin Patsaalla on haluttu kunnioittaa ylitorniolaisen kirjailijan, Väinö Katajan, elämäntyötä. Vuosina elänyt kirjailija on tunnettu ylitorniolaisen ja laajemminkin peräpohjalaisen kansanelämän ja luonnon kuvaajana. Hän on julkaissut romaaneja, novelleja, kertomuksia ja näytelmiä. Teoksista tunnetuin lienee Koskenlaskijan morsian, josta on tehty myös elokuva. Ylitornion Nuotiorannalla sijaitsee Iikantupa niminen museomökki, missä on myös Katajan pirtti, jossa esitellään hänen elämäntyötään ja tuotantoaan.

4 4 25 KUVA: VOITTO VALIO VIINANEN Ragnar Nordströmin metsästysmajan muistolaatta Annikki Kariniemen patsas Taiteilijaprofessori Ensio Seppäsen veistämä patsas on pystytetty Aavasaksalle vuonna 1990 Lions-Club Ylitornio-Aavasaksan toimesta. Patsaalla halutaan kunnioittaa Lapin naisia ja erityisesti kirjailijatar Annikki Kariniemeä. Hän oli Lapin ensimmäinen naiskirjailija ja yksi harvoista erätarinoita kirjoittavista naisista. Laatta sijaitsee Nordströmin pakoreitin varrella Ainolasta 4 km pohjoiseen. Laatassa on sanat: Everstiluutnantti Ragnar Nordström joutui poliittisista syistä viettämään välisen ajan maanpakolaisena Ruotsissa. Tältä paikalta alkoi hänen pakomatkansa Patsaan laatassa on sanat: Kirjailijatar Annikki Kariniemi, , tarunhohtoisen Lapinmaan väkevä kuvaaja. Annikki Kariniemi on julkaissut romaaneja, nuorten kirjoja sekä lukuisia artikkeleita ja novelleja. Kariniemi toimi useiden lehtien avustajana ja oli Pohjoiset Kirjailijat yhdistyksen perustajajäsen.

5 24 5 Ragnar Nordströmin muistolaatta Tässä talossa on asunut Suomen itsenäisyyden hyväksi suuria palveluksia tehnyt jääkärieverstiluutnantti, laivanvarustaja Gustaf Ragnar Enos Nordström. Muistolaatan ovat paljastaneet Lapin Sotilasläänin Perinneyhdistys ry, Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry Länsi-Pohjan osasto, Länsi-Pohjan suojeluskunta- ja Lotta Svärd -piirin Perinnekilta ry vuonna Laatta sijaitsee Ylitornion Lohijärvellä Torasjärven rannalla Ainolan tilan päärakennuksen seinässä. Raivaajan patsas Raivaajan patsas sijaitsee Ylitornion Kainuunkylässä, Väystäjän tienhaaran tuntumassa. Se on paljastettu Patsaan on pystyttänyt Kainuunkylän Maamiesseura Kainuunkylän ensimmäisten raivaajien kunniaksi. Saarimaan vuoman raivaus aloitettiin v ja se oli Lapin ensimmäisiä suuremman peltoaukean raivauksia. Luonnonkiveen upotetun reliefin on suunnitellut taiteilijaprofessori Ensio Seppänen. Patsaan laatassa on sanat Maatalous on elämän perusta. Esi-isiensä raivaustyötä kunnioittaakseen jälkipolvi pystytti tämän patsaan.

6 6 23 Kaatuneitten ylitorniolaisten vapaussoturien muistomerkki Muistomerkki sijaitsee kirkon pohjoispuolella ja haudatuiksi on merkitty: Kurt Aatos Kurth, Yrjö Eevert Vuolo ja Kaarle Eevert Pokka Suomen matkailuhistorian seuran muistolaatta Suomen matkailuhistorian seuran muistolaatta on Aavasaksalla paviljongin läheisyydessä. Vuonna 1991 perustetun seuran vuosittain matkasauvalla palkitut on nimetty kuparilaatalla Aavasaksan peruskallioon.

7 22 7 Sotaanlähdön muistomerkki Struven mittausketjun muistolaatta Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle ulottuvan ketjun mittaukset tehtiin vuosina ja niillä määritettiin maapallon kokoa ja muotoa. Struven mittausketjun muistolaatta sijaitsee Aavasaksan näkötornin seinässä. Ylitorniolaisten vuosina 1939 ja 1941 sotaan lähteneiden muistoksi pystytetty muistomerkki. Sen on suunnitellut taiteilijaprofessori Ensio Seppänen ja se sijaitsee Ylitornion Kristillisen kansanopiston pihassa. Muistomerkin laatassa on sanat: Tästä lähtivät Ylitornion miehet sotaan 1939 ja 1941.

8 8 21 KUVA: HANNU LAITINEN Rajavartioston muistolaatta Arendt Grapen muistomerkki Lyypekkiläinen Arendt Grape asui Ylitornion Armassaaressa Nautapuojissa. Hän oli Köngäsen rautaruukin perustaja. Hänen jälkeläisiään on polvessa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Amerikassa ja he halusivat kunnioittaa yli 300 vuotta sitten kuolleen esi-isänsä muistoa. Muistolaatassa ovat sanat: Itsenäisen Suomen länsirajan ensimmäinen rajavartiosto toimi tässä talossa vuonna Ylitornion res ups ja res au. Muistolaatta sijaitsee Ylitornion Alkkulanniemessä Yrjänän talon seinässä. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1987 ja se valmistettiin Kiirunan malmista. Reliefi on taiteilijaprofessori Ensio Seppäsen työtä. Muistomerkki on Ylitornion kunnan Armassaaren kylässä noin 8 km Ylitornion keskustasta etelään.

9 20 9 Väinö Katajan muistolaatta Ylitorniolaisen kirjailijan, Väinö Katajan, muistolaatta on Ylitornion Nuotiorannan kylässä Hanhirovan talon seinässä. Muistolaatassa ovat sanat: Tätä taloa asui vv kirjailija Väinö Kataja, peräpohjalaisen kotiseutunsa lämminsieluinen kuvaaja. Hänen muistokseen laatan kiinnittivät: Väinö Kataja seura, Ylitornion nuorisoseura ja Ylitornion kunnan kotiseutulautakunta. Tukkirekimuistomerkki Lions-Club Ylitornio on halunnut osoittaa kunnioitustaan isien työlle ja säilyttää siitä muiston rakentamalla Ylitornion koulukeskuksen yhteyteen muistomerkin, joka paljastettiin vuonna Muistomerkin on suunnitellut taiteilijaprofessori Ensio Seppänen. Muistomerkissä on jäätietä kuvaavalla alustalla peräpohjalaisten parirekien päällä sahatukkikuorma. Kuorman kylkeen kiinnitettyihin kelon puolikkaisiin on kaiverrettu teksti: Tämä peräpohjalaisen jäätien tukkikuorma tehtiin niiden aikojen muistoksi, jolloin hevonen oli vetäjä ja metsätyöt tärkeä toimeentulon turva.

10 10 19 Ämminpirtin muistomerkki Ämminpirtin muistomerkki sijaitsee Ylitornion kunnan Kuivakankaan kylässa n. 15 km keskustasta pohjoiseen ns. Ämminpirtin paikalla. Muistomerkin laatassa on sanat: Tältä Ämminpirtin paikalta alkoi Tornionlaakson vapautus 2. helmikuuta Muistomerkin on pystyttänyt Vapaussoturien Huoltosäätiön Ylitornion osasto. Kyseisellä paikalla vangittiin venäläiset sotilaat ja Ylitornio vapautui vieraista miehittäjistä. Paljastustilaisuus oli Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Unto Siikanen ja luonnonkiveen upotettu reliefi on taiteilijaprofessori Ensio Seppäsen käsialaa. Pystytyksessä ovat avustaneet myös Ylitornion reserviupseerit ja aliupseerit. Matilda Fogmanin muistolaatta Muistolaatassa on sanat: Tässä talossa asui vuosina keskisen Tornionlaakson suuren herätyksenajan tunnettu hengellinen äiti Matilda Fogman. Muistolaatta sijaitsee Ylitornion Nuotiorannan kylässä Pentti Turtisen pihapiirissä.

11 18 11 KUVA: MARKUS KANGAS Kotipaikkakivi Muistokivi on pystytetty Alisen Alposjärven Kiviniemeen kunnioittamaan kaikkia niitä, jotka lähtivät raivaamaan uudistilaa tiettömään kiveliöön. Muistokiven laatassa on sanat: Antti ja Vieno Kiviniemi perustivat Niemelän tilan ja asuivat täällä Luottaen voimiinsa ja ahkeruuteensa he raivasivat uudistilan, josta saivat elannon kuudentoista hengen perheelle kalaisan järven ja riistarikkaan metsän tuntumassa. Muistokivi on paljastettu Jääkäriliikkeen muistomerkki Maamme itsenäisyystaisteluun liittyvä jääkäriliike sai alkunsa marraskuussa 1914 julkaistusta laajasta venäläistämisohjelmasta, joka toteutettuna olisi johtanut maan liittämiseen Venäjän keisarikuntaan. Itsenäisyysliikkeen kokouksessa päätettiin ryhtyä valmisteluihin kansanarmeijan luomiseksi, tavoitteena Suomen irrottaminen Venäjästä. Pitäjän halki kulki ainakin neljä reittiä Tornionjoen yli Ruotsiin ja siitä syystä Ylitornio oli merkittävä jääkäripitäjä. Sen kunniaksi on JP 27:n Perinneyhdistys ry:n Länsi-Pohjan osasto pystyttänyt jääkäriliikkeen muistomerkin, joka sijaitsee Ylitornion keskustassa Tornionjoen rannalla Niuron perinnetalon pihassa.

12 12 17 KUVA: HANNU LAITINEN Aavasaksan sahan muistomerkki Kantomaanpään taisteluiden muistomerkki Lapin sotaan liittyvät Kantomaanpään taistelut olivat Muistomerkin ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Kantomaanpään kylätoimikunta ja Ylitornion reservipseerit ja se on paljastettu vuonna Aavasaksan saha toimi Ylitorniolla vuosina Sahan paikalle Ylitornion Närkin kylään, Tornionjoen yli vievän sillan läheisyyteen on Ylitornion museo- ja kotiseutuyhdistys ry pystyttänyt muistomerkin. Muistomerkki paljastettiin kotiseutujuhlan yhteydessä Muistomerkki on Kantomaanpään kylällä Ylitornio-Meltosjärvi- Raanujärvi tien varrella Ratasjärven tienhaaran tuntumassa.

13 16 13 KUVA: HANNU LAITINEN KUVA: HANNU LAITINEN Maupertuis`n muistomerkki Pierre Louis Moreau de Maupertuis ( ) oli ranskalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä. Hän toimi johtajana Ranskan tiedeakatemian Lappiin pohjoisen napapiirin tuntumaan suuntautuneella astemittausmatkalla vuosina Muistomerkki on pystytetty Ylitornion kunnan toimesta ja sen on suunnitellut Hanna Koskinen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa järjestetyssä kilpailussa. Muistomerkki paljastettiin ja se on Aavasaksan laella. Kristineströmin sahan muistomerkki Muistomerkissä on teksti: Tällä paikalla toimi Peräpohjolan puunjalostusteollisuuden ensimmäinen yritys Kristineströmin saha vuosina Muistomerkin pystyttivät Ylitornion kunta ja W Rosenlew & Co Oy vuonna Sen on suunnitellut arkkitehti Unto Siikanen ja se sijaitsee Ylitornion kunnan Etelä-Portimon kylässä Kristineströmin kartanon läheisyydessä. Muistomerkin on muurannut Erkki Karekivi.

14 14 15 Ylitornion suojeluskunnan ja Lotta-Svärd yhdistyksen muistomerkki Muistomerkin laatassa on sanat: Tällä paikalla sijainneessa talossa toimi Ylitornion suojeluskunta ja Lotta-Svärd yhdistys vuosina Muistomerkki sijaitsee Ylitornion Alkkulan koulun lähellä, kunnan keskustaajaman pohjoisosassa ja sen on pystyttänyt Vapaussodan ja Itsenäisyyden Länsi-Pohjan Perinneyhdistys ry vuonna Lapin sodan muistomerkki Muistomerkin laatassa on sanat: Lapin sodan Ylitornion taistelut Veteraaneille kunniaa tehden Ylitornion reserviupseerit, Ylitornion reservin aliupseerit. Muistomerkki on paljastettu Se sijaitsee Ylitornion Närkin kylässä noin 6 km keskustaajamasta pohjoiseen.