SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Maakuntahallituksen varajäsenen Timo Kauniston ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä Mynämäen kunnan päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen selvitys ja jatkotoimenpiteet Pykälän liite: Maakunnallinen_virkistysalueyhdistys_oheismateriaali_ Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaali Perussuomalaisten aloite koskien aluehallinnon tehostamista Vasemmistoliiton aloite koskien maakunnallista sote-ryhmää Laitoshuoltajan toimen täyttämismenettelyt Edustus pohjoismaisen saaristoyhteistyön yhteistyöneuvostossa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian hyväksyminen Pykälän liite: Kulttuuristoimikunnan listalle yhteenveto kulttuuristrategian l Pykälän liite: lausuntopyyntö_kulttuuristrategiasta Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Varautuminen Life IP -hankkeen toteuttamiseen Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla hankkeen käynnistämispäätös European Maritime Day, Ateena Osallistuminen EU:n Itämeristrategian 6. vuotuiseen seurantafoorumiin latviassa Maakuntahallituksen ja viraston henkilökunnan kesäretki Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Pykälän liite: Matkaraportti_Heinonen Pykälän liite: Matkaraportti_Partanen Pykälän liite: Matkaraportti_Häkämies Kokouksen päättäminen Oikaisuvaatimussivu

2 -1, MH :00 Sivu 2

3 -1, MH :00 Sivu 3 Maakuntahallitus Pöytäkirja 4/2015 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo PYKÄLÄT Sivut 88- SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Virtanen Petri Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Aaltonen Niko Massinen Aimo Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Rinne Tarja ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Nurmi Lasse, 71 Palmunen Lauri Partanen Petteri Saarento Heikki Virtanen Janne Ålgars-Åkerholm Jessica Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Kaavasuunnittelija Edunvalvontajohtaja Vs. aluekehitysjohtaja Suunnittelujohtaja Kehittämispäällikkö Viestintävastaava Ilkka Kanerva puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto Raimo Nieminen Mari Saario PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 66, MH :00 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska läsnä oli 19 maakuntahallituksen jäsentä. Ehdotus hyväksyttiin.

5 67, MH :00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Raimo Nieminen ja Mari Saario. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 68, MH :00 Sivu 6 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja Kari Häkämies: Tietopalvelustrategia ohjaa ja aluetietopalvelu toteuttaa Varsinais-Suomen liitossa on aloitettu tietopalvelustrategian valmistelu, jonka tarkoituksena on määritellä liiton tietopalveluiden tavoitteet, toimintamalli ja puitteet. Tietopalvelustrategian päämääränä on vahvistaa edunvalvonnan ja maakunnallisen päätöksenteon tietoperustaa sekä parantaa mm. kunnille tarjottavien tietopalvelujen tarjontaa. Tietopalvelustrategiassa keskeisessä osassa on myös aluetietopalvelun eli Lounaistieto.fi:n kehitys, jonka suunnittelutyö aloitettiin maakunnan kehittämisrahalla kesällä Aluetietopalvelu on maakuntastrategian päätoimenpiteen mukaisen kumppanuusfoorumin tietoperusta. Vaikka aluetietopalvelu on kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen liiton omaa tietopalvelutoimintaa laajempi konsepti, on sen toteutus käytännössä edellytys liiton omien tietopalvelujen kehittämiselle. Aluetietopalvelun kehittäminen on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta vielä on paljon tehtävää. Osa työkaluista ja sisällöistä toteutetaan hankkeilla ja verkostojen toiminnalla (6Aika-hanke, Lounaispaikka, Ympäristö Nyt), mutta osa toimenpiteistä liittyy liiton oman toiminnan kehittämiseen. Tämä kehitystyö pitää organisoida ja resursoida järkevästi, mihin tietopalvelustrategiatyö osaltaan vastaa. Aluetietopalvelun kautta on tarkoitus jakaa erilaisia alueen toimijoiden, kuten liiton, kuntien, aluehallinnon, yritysten ja yhdistysten tuottamia aineistoja avoimena datana. Avoimia aineistoja voivat olla mm. tilastotiedot, päätösasiakirjat, talousdata, kartat jne. Aluetietopalvelun kautta on myös mahdollista esitellä alueemme hankkeita ja toimijoita sekä niiden tarjoamia palveluita. Ensimmäisessä vaiheessa aluetietopalveluun integroidaan liiton tilastotuotanto, Lounaispaikan paikkatietopalvelut sekä ELY:n ylläpitämä Ympäristö Nyt:n sisällöt. Aluetietopalvelun kehityksestä löytyy tietoa osoitteessa Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen p ja paikkatietoyhteistyön koordinaattori Sanna Jokela p

7 68, MH :00 Sivu 7

8 68, MH :00 Sivu 8

9 68, MH :00 Sivu 9 Tunnin junan suunnittelu etenee Tunnin juna -teema oli esillä vaalikentillä laajasti ja nautti laajaa kannatusta maakunnassamme, kuten myös Uudellamaalla. Liikenne- ja kuntaministeri Risikon Liikennevirastolta pyytämä selvitys Tunnin juna edellytyksistä on lopultakin saatu liikkeelle. Meillä varsinaissuomalaisilla toimijoilla on

10 68, MH :00 Sivu 10 ollut viime viikkoina hyvää vuoropuhelua Liikenneviraston kanssa selvityksen sisällöstä. Käynnistyvässä selvityksessä arvioidaan Tunnin junan aluetaloudellisia sekä alue- ja yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia perinteisimpien liikennejärjestelmävaikutusten lisäksi. Perinteistä hyötykustannuslukua (H/K) on käytetty maantiehankkeiden kannattavuuden arvioinnissa. H/K-luku ei ota kantaa mm. alue- ja yhdyskuntarakennevaikutuksiin, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin tai luontoarvoihin. Siksi H/K-laskelmaa tulee käyttää vain yhtenä osana kokonaisarviota. Tästä syystä Tunnin junan arviointi vain H/K-luvulla ei ole perusteltu ja tulevassa selvityksessä keskitytään näihin muihin vaikutuksiin. Yllä olevaa tukee se, että liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) uutisoi viime viikolla, että liikenneinvestointien vaikutusten arviointi uudistetaan. - Liikenneinvestoinneissa pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon palvelurakenteen ja elinkeinoelämän tarpeet perinteisten maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvien vaikutusten lisäksi. Myös kansainvälinen ulottuvuus tulee olla tarpeen mukaan arvioinnissa mukana, toteaa LVM:n uutisessa kunta- ja liikenneministeri Risikko. Liikennepolitiikka on myös elinvoimapolitiikkaa. Hyvällä liikennepolitiikalla pidetään yllä elinkeinoelämän kilpailukykyä, mutta mahdollistetaan myös uudenlainen liiketoiminta ja parannetaan työllisyyttä. Palvelurakennekin muuttuu huimaa vauhtia, ja se pitää ottaa huomioon liikenneinvestointien suunnittelussa. Niin ikään digitalisoituvassa yhteiskunnassa liikenneinvestointeja ei voida arvioida enää vain liikenteellisten vaikutusten perusteella, jatkaa Risikko. Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies p ja kehittämispäällikkö Janne Virtanen p Ehdotus hyväksyttiin.

11 69, MH :00 HALL: 85/2015 Sivu 11 MAAKUNTAHALLITUKSEN VARAJÄSENEN TIMO KAUNISTON ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUKSEN VARAJÄSENYYDESTÄ Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 12 :n 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Timo Kaunisto on pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä paikkakunnalta muuton vuoksi. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se 1. myöntää Timo Kaunistolle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallitukseen Timo Kauniston tilalle uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

12 70, MH :00 HALL: 81/2015 Sivu 12 MYNÄMÄEN KUNNAN PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON VARAJÄSENEN VALINNASTA Asia Mynämäen kunnanvaltuusto on kokouksessaan valinnut uuden maakuntavaltuuston varajäsenen Ari-Pekka Lehdon tilalle. Mynämäen kunnanvaltuusto on ilmoittanut valinneensa Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston varajäseneksi Päivi Maisilan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Mynämäen kunnan ilmoituksen. 2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Mynämäen kunnanvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston varajäseneksi Päivi Maisilan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintosihteeri Marja Karttunen, p ,

13 71, MH :00 MAANK: 59/2015 Sivu 13 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLISEN VIRKISTYSALUEYHDISTYKSEN PERUSTAMISEN SELVITYS JA JATKOTOIMENPITEET Asia Varsinais-Suomen liitossa on laadittu Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen edellytyksiä määrittelevä selvitys. Selvityksen tueksi tehtiin laaja sidosryhmäkysely johon saatiin vastaukset 19 varsinaissuomalaisesta kunnasta. Selvityksen tavoitteena on antaa taustatietoa ja tukea maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen synnyttämistä maakuntaan. Tarve yhdistykselle tunnistettiin: 87 % kaikista vastaajista sekä 72 % kuntasektorin vastaajista oli kiinnostunut osallistumaan yhdistyksen toimintaan, jos sellainen maakuntaan perustetaan. Varsinais- Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen selvitys on oheismateriaalina (oheismateriaali 1). Virkistysalueyhdistyksen tehtävänä tulisi ehdotuksen mukaisesti olemaan jäsenkuntiensa olemassa olevien sekä uusien virkistyskohteiden ja reitistöjen ylläpito, suunnittelu, rakentaminen ja kehittäminen riittävien ja laatutasoltaan hyvien virkistysresurssien varmistamiseksi maakunnassa. Lisäksi yhdistyksen tehtäviin tulisi kuulumaan kohteiden ja reitistöjen käytön, kunnon ja ylläpidon sekä kehittämisen valvonta. Edelleen yhdistyksen tehtäviin tulisi sisältymään yhteistyöverkoston rakentaminen, kehittäminen ja koordinointi sekä jäsenten edunvalvonta ja toiminnasta tiedottaminen paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhdistys myös keräisi yhteen paikkaan ajantasaista tietoa virkistys- ja luontomatkailukohteista maakunnan alueella ja järjestäisi seminaareja ja koulutuksia jäsenilleen ja muille toimijoille. Perusrahoituksen lisäksi yhdistys huolehtisi lisäresurssien hankinnasta hankkeistuksen ja avustusten haun kautta. Virkistysalueyhdistyksen perustamisesta koituvia tunnistettuja hyötyjä ovat ylläpidon ja yhteiskäyttöisyyden kautta saavutettavat synergia- ja resurssitehokkuusedut sekä käyttöasteiden parantuminen kohteiden tullessa laajemman kokonaisuuden osaksi ja tiedotuksen sekä markkinoinnin piiriin, kohteiden säilyminen virkistyskäytössä, niiden käyttö- ja kehittämismahdollisuudet luontomatkailun yritystoiminnan tukena, maankäytöllisesti järkevän, alueellisesti yhtenäisen ja kattavan, luonteeltaan erilaisia alueita sisältävän virkistysalueverkoston (reitit, kohteet, alueet) muodostaminen, ulkoisen tuen ja hankkeistuksen luontevana toteuttajatahona toimivan organisaation luominen (esimerkiksi Ympäristöministeriö jakaa virkistysalueyhdistyksille hankinta-avustuksia vuosittain, myös EU:n maaseuturahoituskanavat ovat luontevia rahoituslähteitä projekteille), sekä moninkertaiset saatavat hyödyt verrattuna panostuksiin: mm. kasvavan paikallisen yritystoiminnan yhteisöverotulot ja työllisyys piristävät aluetaloutta, luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. maakunnan vetovoimatekijöiden pohjalta tapahtuva, maakuntastrategian mukaisen kestävän ja näkyvän vapaa-aikakonseptin kehittäminen, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden. Virkistysalueyhdistyksen perustamisen selvitystä esitellään ja aiheesta järjestetään aamupäiväseminaari Alvariumissa kello , jossa kuullaan alustuksia virkistysalueyhdistystoimintaan liittyen sekä käydään paneelikeskustelua kuntien näkemyksistä yhdistyksen perustamisesta. Oheismateriaali: 1. Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen selvitys 2. Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamista koskeva esitys Tietoisku virkistysalueyhdistysselvityksestä:

14 71, MH :00 MAANK: 59/2015 Sivu 14 Varsinais-Suomen virkistysalueita ja -kohteita kartalla: Kaavasuunnittelija Lasse Nurmi esittelee asian. Valmistelija HS/TN/LN/SH/JV/TJ/hm Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. merkitä tiedoksi Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen selvityksen ja 2. ehdottaa Varsinais-Suomen kunnille virkistysalueyhdistyksen perustamista Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamista koskevan esityksen mukaisesti. 3. pyytää kuntien lausuntoa maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamista koskevasta esityksestään mennessä. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. kaavasuunnittelija Lasse Nurmi, p ,

15 71, MH :00 / Pykälän liite: Maakunnallinen_virkistysalueyhdistys_oheismateriaali_2 Sivu 14 Oheismateriaali 2 ESITYS VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLISEN VIRKISTYSALUEYHDISTYKSEN PERUSTAMISESTA Varsinais-Suomen liitto esittää kunnille maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamista. Perustamisehdotusta on edeltänyt Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen selvitys, jossa on tutkittu erilaisten virkistysalueyhdistysmallien soveltuvuutta maakuntaan. Selvityksen pohjalta Varsinais-Suomen liitto on päättänyt esittää selvityksen toimintamallin A mukaista yhdistysmallia, sisältäen seuraavat pääkohdat: 1. Maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perusrahoitus muodostuu kuntien asukaslukuun suhteutetusta 0,44 /asukas vuosimaksusta. Tällä rahoituksella perustettava yhdistys muodostuu uskottavaksi toimijaksi virkistysalueiden ja -reittien kehittämisessä maakunnassa. Yhdistyksen budjetti jaetaan hallinnon osuuteen ja ylläpidon ja kehityksen rahoitusosuuteen. Kunnallisen päätöksenteon jälkeen rahoitusta tarkastellaan uudelleen sen riittävyyden varmistamiseksi. 2. Varsinais-Suomen liiton rooli virkistysalueyhdistyksen perustamisprosessin alkuvaiheessa on merkittävä ja koostuu työpanoksesta ja muusta prosessin edistämisestä. Liiton rooli kuitenkin pienenee toiminnan käynnistyttyä kunnolla. Tavoitteena on oma erillinen yhdistys, jossa liitto on mukana jäsenenä. 3. Maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen toiminnan käynnistämisen tavoite on vuosi Varsinais-Suomen liitto pyytää kuntien lausuntoa maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamista koskevasta esityksestään mennessä. Kunta Asukasluku ( ) Vuosimaksu Aura Kaarina Kemiönsaari Koski Tl Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa Yhteensä Kuntien vuosimaksuosuudet esityksen mukaisessa Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyksessä vuoden 2014 väkiluvun mukaan laskettuina.

16 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 15 oheismateriaali 1 Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen selvitys Tapio Hartikainen Maaliskuu 2015 varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

17 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 16 Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen selvitys Varsinais-Suomen liitto Tapio Hartikainen 2015 ISBN Tarkastajat Lasse Nurmi ja Sami Heinonen Rahoittaja Varsinais-Suomen liitto Tiedustelut ja yhteydenotot lasse.nurmi@varsinais-suomi.fi Teksti Tapio Hartikainen Valokuvat Tapio Hartikainen Antti Vaalikivi Jessica Ålgars-Åkerholm

18 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 17 Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen selvitys Tapio Hartikainen Maaliskuu 2015

19 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 18 4 Tiivistelmä Suomessa on tällä hetkellä kahdeksan maakunnallisen tason virkistysalueyhdistystä, jotka hoitavat mm. alueidensa virkistys- ja luontomatkailukohteiden ylläpitoa, kehittämistä sekä tiedottavat ja markkinoivat näitä kohteita virkistyskäyttäjille ja luontomatkailijoille. Tämän selvityksen tavoitteena on antaa Varsinais-Suomen kuntien päättäjille, muille päättäjille, yhdistyksille ja sidosryhmille riittävät tiedot ja askelmerkit maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen merkityksestä, organisoitumismallista, hyödyistä sekä sen toiminnan sisällöstä. Selvityksen tavoitteena on, että sen tuloksien avulla voidaan lähteä neuvottelemaan käytännön virkistysalueyhdistystoiminnan käynnistämisestä Varsinais- Suomessa. Selvitystyön päätyökaluna ja lähdetietona toimi eri sidosryhmille ja muille maakunnallisille virkistysalueyhdistyksille lähetetty sähköinen sidosryhmä- ja virkistysalueyhdistyskysely. Kyselyn perusteella määritettiin Varsinais-Suomen luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön kehittämistarpeet, ja virkistysalueyhdistyksen eri toimintamallivaihtoehdot. Referensseinä toimivat muiden maakunnallisten virkistysalueyhdistysten noudattamat toimintamallit. Sidosryhmäkyselyyn vastanneiden mukaan virkistysalueyhdistyksen päätavoitteena tulisi olla laadukkaan ja kilpailukykyisen koko maakunnan tasapuolisesti kattavan virkistysalue-, virkistyskohde- ja virkistysreittiverkosto, sen ja luontomatkailupalveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen, sekä virkistysmahdollisuuksien turvaaminen jäsenkuntiensa alueella. Kuntavastaajista 48 % kannatti kunnan asukasmäärään suhteutettua osallistumismaksua yhdistyksessä ja 48 % kannatti jotain muuta rahoitusmuotoa, josta mainittiin mm. Kunnan asukasmäärään tai reitistöön suhteutettu jäsenmaksu ja lisäksi kaupallisia tuloja sekä mahdollisia sponsoreita. Kuntavastaajista 4 % kannatti samaa kiinteää jäsenmaksua kaikille kunnille. Kuntavastaajista 72 % oli kiinnostunut osallistumaan yhdistyksen toimintaan ja 16 % ei ollut kiinnostunut osallistumaan yhdistyksen toimintaan. Kuntavastaajista 12 % ei vastannut tähän kysymykseen. Kyselyyn vastasi yhteensä 19 kuntaa (noin 70 %) Varsinais- Suomen kaikista 27 kunnasta. Kyselyyn saatiin yhteensä 59 vastausta ja vastausprosentti oli 30. Kyselyyn vastanneet mainitsivat yhtenä keskeisimmistä kehittämistoimenpiteistä virkistys- ja luontomatkailukohteiden saavutettavuuden parantamisen. Selvityksen pohjalta tulisi käydä tarvittavat keskustelut eri sidosryhmien kanssa ja valita yhdessä näiden kanssa Varsinais-Suomeen parhaiten soveltuva ja toimiva virkistysalueyhdistyksen toimintamalli. Varsinais-Suomen liitto suosittelee virkistysalueyhdistyksen toimintamalliksi toimintamallivaihtoehtoa A (sivu 15), koska siinä yhdistys toimii laajalla kentällä edistäen virkistys- ja luontomatkailukohteiden käyttöä, ylläpitämistä ja kehittämistä. Lisäperusteena tämän mallin valinnalle on tasainen vuosittainen rahoituspohja, jonka kautta edistämistyötä on mahdollista vaikuttavasti ja suunnitelmallisesti toteuttaa. Virkistysalueyhdistystoiminnan onnistumisen taustalla on virkistysja luontomatkailutoimijoiden sekä julkisen sektorin toimiva yhteistyö. Yhteistyön käynnistämistä ja tiedonvaihdon sekä tiedon saatavuuden parantamista voidaan vauhdittaa yhdistyksen käynnistysvaiheessa hankkeistuksen avulla. varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

20 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 19 Sammanfattning 5 I Finland finns just nu åtta föreningar för rekreationsområden på landskapsnivå. De sköter bl.a. underhåll och utveckling av sin regions rekreations- och naturturismområden, likaså kommunikation och marknadsföring till användare och naturturister. Målet med denna utredning är att ge kunskap och riktlinjer till beslutsfattare, föreningar och intressegrupper om rekreationsföreningens betydelse, organisationsmodell, nytta och verksamhetens innehåll. Med hjälp av utredningens resultat kan man konkret börja förhandla om att starta en förening för rekreationsområden i Egentliga Finland. Primärt redskap och källa för utredningen var en elektronisk förfrågan, som skickades till intressegrupper och till övriga föreningar för rekreationsområden på landskapsnivå. På basis av förfrågan definierade man utvecklingsbehoven för Egentliga Finlands naturturism samt alternativa verksamhetsmodeller för föreningen. Som referens fungerade verksamhetsmodeller i andra landskaps rekreationsföreningar. Enligt dem som svarade på förfrågan borde föreningens primära mål vara ett jämlikt och heltäckande nätverk för rekreationsrutter och -områden, att upprätthålla och utveckla rutterna och naturturismen samt att trygga rekreationsmöjligheterna i föreningens medlemskommuner. Av kommunsvararna understödde 48 % en deltagaravgift i föreningen, relaterad till kommunens invånarantal och 48 % understödde någon annan finansieringsform. Man nämnde bl.a. En medlemsavgift relaterad till kommunens invånarantal eller till ruttnätverket samt kommersiella intäkter och möjliga sponsorer. Av kommunsvararna understödde 4 % samma fasta medlemsavgift till alla kommuner. 72 % av kommunsvararna var intresserade av att delta i föreningens verksamhet och 16 % var inte intresserade. 12 % av kommunsvararna besvarade inte frågan. 19 kommuner av Egentliga Finlands 27 kommuner svarade på förfrågan (ca 70 %). Man fick totalt 59 svar och svarsprocenten var 30. De som svarat på förfrågan nämnde som en central utvecklingsåtgärd att man bör förbättra nåbarheten till rekreations- och naturturistmål. På basis av utredningen borde man föra samtal med olika intressegrupper och tillsammans med dem välja den verksamhetsmodell för rekreationsföreningen som passar Egentliga Finland bäst. Egentliga Finlands förbund rekommenderar verksamhetsmodell A (sidan 15), eftersom föreningen i den modellen fungerar på ett brett område och denna modell främjar rekreations- och naturturistmålens användning, underhåll och utveckling. För modell A talar också en stabil årlig finansieringsbas, som gör att man kan utveckla rekreationsområdena övertygande och kontinuerligt. Bakom en lyckad rekreationsföreningsverksamhet ligger ett fungerande samarbete mellan rekreations- och naturturismaktörer och den offentliga sektorn. För att starta samarbetet, utbyta information och göra informationen bättre tillgänglig kan projektarbete hjälpa i föreningens inledningsskede. varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

21 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 20 varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

22 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 21 Sisällysluettelo 7 1. Lähtökohdat ja tavoitteet Tausta ja tarve Kohderyhmä ja -alue Tavoitteet Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyksen perustamista koskeva kysely Tavoitteet Isäntäorganisaatio, jäsenet ja sidosryhmät Kohderyhmät ja kohdealueet Rahoitusmuodot, resurssit ja osallistuminen yhdistyksen toimintaan Toiminnan painopisteet, tehtävät, toimintatavat ja työkalut Hyödyt Toimintamallivaihtoehtotarkastelu Toimintamallivaihtoehto A Toimintamallivaihtoehto B Toimintamallivaihtoehto C Toimintamallivaihtoehto D Varsinais-Suomen luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön kehittäminen Kehittämistavat, -toimenpiteet ja -palvelut Vahvuudet, mahdollisuudet ja keskeisimmät vetovoimatekijät Nykyiset ja potentiaaliltaan keskeisimmät virkistys- ja luontomatkailukohteet Alueelliset erityispiirteet Ongelmat, heikkoudet ja uhat Viestintä ja markkinointi Johtopäätökset ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi 23 Liitteet 26 Lähteet 45 varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

23 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 22 varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

24 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 23 9 Varsinais-Suomessa tavoitellaan maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteutettiin erilaisia toimintamalleja määrittävä selvitys. tarve yhdistykselle on ilmeinen: 87 % kaikista vastaajista ja 72 % kuntavastaajista oli kiinnostunut osallistumaan yhdistyksen toimintaan. Virkistysalueyhdistyksellä haetaan alueella sijaitsevien retkeilyreittien ja virkistyskohteiden tasapainoista kehittämistä, laadun parantamista sekä yhteistyön kautta saatavaa tehokkuutta virkistyksen ja luontomatkailun perusrakenteiden sekä reittiverkostojen suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdistyksellä halutaan varmistaa riittävät virkistysresurssit maakunnan asukkaille ja luontomatkailijoille, sekä paremmat toimintamahdollisuudet luontoyrittäjille. Selvityksen tueksi toteutettiin laaja virkistysalueyhdistystä koskeva kysely. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 59 vastausta. Mukana vastanneiden joukossa oli 19 varsinaissuomalaista kuntaa. Selvityksen ja kyselyn perusteella jatkotoimenpiteiksi esitetään Varsinais- Suomen kuntien ja Varsinais-Suomen liiton yhteisen virkistysalueyhdistyksen perustamista siten, että yhdistys vastaa olemassa olevien ja uusien virkistyskohteiden ja retkeilyreittien laajamittaisesta suunnittelusta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Lisäksi yhdistys koordinoi virkistykseen liittyvää yhteistyöverkostoa sekä välittää ja tuottaa tietoa virkistyskohteista. Ehdotettavassa yhdistysmallissa perusrahoitus muodostuu asukasmäärään sidotusta vuosimaksusta. Tämän lisäksi yhdistys toteuttaa hankkeita sekä kampanjoita lisäresurssien saamiseksi. varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

25 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Tausta ja tarve Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyksen toiminnan perustamista varten tehtiin Varsinais-Suomen liitossa taustaselvitys Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen selvityshanke marraskuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. Selvityksessä tutkittiin virkistysalueyhdistyksen erilaiset toimintamallivaihtoehdot ja niiden mukaiset yhdistyksen kehittämiskohteet, kohderyhmät, toimintatavat, toiminnan painopisteet, rahoitus ja organisoituminen. Selvityksessä esitetyistä eri toimintamallivaihtoehdoista on sidosryhmien kanssa käytävien keskustelujen perusteella tarkoitus valita vuoden 2015 aikana sopivin toimintamalli Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyksen perustamiseksi. Selvitystyön laati DI Tapio Hartikainen ja selvitystä ohjasivat Varsinais-Suomen liitossa kaavasuunnittelija Lasse Nurmi sekä saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen. Selvitystyö toteutettiin Varsinais- Suomen liiton budjettirahoituksella. Selvitystyö ja Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistys edistävät maakuntavaltuuston kokouksessaan hyväksymän kumppanuusstrategian toimenpiteiden suoraa tai välillistä toteuttamista. Alla on tarkemmin kuvattuna em. toimenpiteiden keskeinen sisältö sillä tavoin kun ne on maakuntastrategiassa kuvattu: TP V3. Lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun mahdollistamalla varhainen vuorovaikutus asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. TP V8. Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja. TP Y1. Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita, joiden avulla ylitetään maakunnan yleistä kehitystä rajoittavia omien sektoreiden edunvalvontarajoja. TP Y5. Edistetään yrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja kasvuyrittäjyyteen sekä innovaatiovalmiuksien kehittämiseen tähtäävää toimintaa ja työelämän laatua. Vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen roolia maakunnan oppilaitoksissa. TP S1. Luodaan saavutettavuuden ilmapiiri: tulevaisuuden kestävä ja älykäs alue- ja yhdyskuntarakenne edellyttää rajat ylittävää suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä. Edesautetaan sekä henkisten että fyysisten kohtaamispaikkojen luomista, joissa päättäjät, yrittäjät, opiskelijat, sidosryhmien edustajat ja muut toimijat voivat kohdata ja verkostoitua. Tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä. TP S6. Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaaaikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden. TP R2. Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. TP R4. Tuetaan avoimen tiedon käyttöä ja asiantuntijoiden välistä tiedon jakamista. Parannetaan suunnittelun laatua ja päätösten kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia. TP R5. Kehitetään Varsinais-Suomen vetovoimaa erityisesti vanhojen rakennusten ja ympäristöjen innovatiivisella uudella käytöllä. Toimenpiteitä V3 ja R4 virkistysalueyhdistys edistää rakentamalla ja kehittämällä yhteistyöverkostoa eri toimijoiden kanssa, joiden yhteistyön avulla on tarkoitus kehittää eri käyttäjiä mahdollisimman hyvin palveleva virkistys- ja luontomatkailukohteiden verkosto maakuntaan. Toimenpiteen V8 edistämiseksi yhdistys parantaa ja lisää varsinaissuomalaisten mahdollisuuksia liikkua alueensa virkistyskohteissa kävellen, pyöräillen tai muulla kestävillä kulkumuodoilla. Toimenpidettä Y1 yhdistys edistää parantamalla ja kehittämällä sidosryhmäverkoston osallistumismahdollisuuksia kehittää virkistyskohteita. Lisäksi yhdistys käynnistää erityyppisiä hankkeita, joissa täysin uusilla tavoilla kehitetään poikkisektorisesti maakunnan virkistys- ja luontomatkailukohteita. Toimenpiteiden Y5 ja R2 edistämiseksi yhdistys ottaa toimintaansa tiivisti mukaan virkistys- ja luontomatkailupalveluita tarjoavat yritykset ja alan oppilaitokset sekä kehittää näiden kanssa yhdessä uusia innovatiivisia palveluita ja tuotteita maakunnan virkistys- ja luontomatkailukohteisiin. Lisäksi yhdistys tukee uusien luontomatkailuyritysten synnyttämistä tarjoamalla näille uusia toimintaympäristöjä. Toimenpiteen S1 saavutettavuuden ilmapiiriä yhdistys edistää parantamalla virkistys- ja luontomatkailutahojen verkostoitumista luomalla uusia paikkoja ja tapoja tehdä yhteistyötä ja verkostoitua eri toimijoiden kesken. Kestävän ja näkyvän vapaa-aikakonseptin rakentamiseksi sekä Varsinais-Suomen vetovoiman kehittämiseksi toimenpiteiden S6 ja R5 mukaisesti yhdistys lisää kehittämistoiminnallaan virkistys- ja luontomatkailukohteiden vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta, parantaa niiden saavutettavuutta, siten että ne ovat saavutettavissa eri vuoden aikoina, erityisesti kestävän kehityksen mukaisten kulkumuotojen avulla. Maakunnallisella virkistysalueyhdistyksellä on kytkentöjä myös Varsinais-Suomen matkailuohjelman toteutukseen. Virkistys- ja luontomatkailukohteet ovat sekä kunnan asukkaiden virkistyskäytön että kunnan alueella sijaitsevien yritysten luontomatkailun kannalta katsottuna tärkeitä kokonaisuuksia. Virkistys- ja luontomatkailukohteiden aluetaloudellinen merkitys niiden alueen yrityksille ja muille toimijoille onkin varsin merkittävä. Esimerkiksi jo pelkästään Teijon retkeilyalue (kansallispuisto 2015) (kävijämäärä henkilöä vuonna 2008) vaikutukset paikallistalouteen olivat vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan 1,7 milj. ja työllisyysvaikutukset 21 henkilötyövuotta. Kuitenkin kiristyneessä kuntataloustilanteessa myös julkisten virkistys- ja luontomatkailukohteiden kehittämistä uhkaa varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

26 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu niihin käytettyjen resurssien puute sekä tiettyjä kohteita myös varsinainen realisointi. Virkistys- ja luontomatkailukohteiden säilyttäminen kuntien omistuksessa on tärkeää ja niitä tulisi myös pystyä hallitusti ja alueellista tasapainoa silmällä pitäen kehittämään. Julkisessa käytössä olevia kohteita voidaan käyttää kunnan asukkaiden virkistäytymiseen, ja niillä voidaan edistää yksittäisen kunnan kuin myös koko Varsinais-Suomen alueen matkailun vetovoimaisuutta. Tämän lisäksi virkistys- ja luontomatkailukohteet muodostavat puitteita matkailualan yritystoiminnan kehittymiseen mm. tarjoamalla toimintaympäristöjä nykyisille ja uusille, ilman omaa maa-aluetta toimiville luontomatkailuun kytkeytyville yrityksille. Valtion viranomaistahoilla on viime aikoina tullut lisäksi tarvetta yhteistyöhön mm. puolustusvoimilta vapautuvien luonto- ja retkeilyalueiden kehittämisessä. Suomessa on tällä hetkellä kahdeksan maakunnallisen tason virkistysalueyhdistystä. Virkistysalueyhdistysten perustamisen kultakausi oli 1990-luku, mutta viimeisin virkistysalueyhdistys perustettiin Kymenlaaksoon vuonna Virkistysalueyhdistysten toimintatavat ja yhdistysmuodot vaihtelevat, mutta yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää sitä, että kaikilla yhdistyksillä on vahva sidos alueensa maakunnan liittoon. Varsinais-Suomi on luonnonympäristöltään monipuolista aluetta. Alueella sijaitsee useita kansallispuistoalueita. Matkailullisesti yksi keskeinen vetovoimatekijä on rannikko- ja saaristoalue, joka on laajuudeltaan Suomen suurin yhtenäinen saaristoalue sekä maailman laajuisestikin ainutlaatuinen kokonaisuus. Jotta Varsinais-Suomen alueen virkistys- ja luontomatkailukohteiden ylläpito, kehittäminen ja matkailuun nojaavan yritystoiminnan puitteet ja toimintamahdollisuudet olisivat nykyistä paremmat, tarvittaisiin koordinoiva taho, joka kehittäisi näiden kohteiden ja niiden toimijoiden välistä yhteistyötä sekä suunnittelisi ja toteuttaisi näiden kohteiden kehittämistä. Tämä taho olisi luontevasti maakunnallinen virkistysalueyhdistys. 1.2 Kohderyhmä ja -alue Selvityksen lähtökohtana oli määrittää eri ratkaisumallivaihtoehdot virkistysalueyhdistystoiminnan perustamiseen ja aloittamiseen Varsinais-Suomessa. Selvityksen tueksi toteutetun kyselyn kohderyhmänä olivat kuntien päättäjät, muut päättäjät, matkailuyritykset, yrityshautomot ja muut yritystukea antavat organisaatiot, aluekehittämisorganisaatiot, teema-aluetta koskettavat yhdistykset ja sidosryhmät. Hankkeen kohdealueena oli Varsinais-Suomi. 1.3 Tavoitteet Virkistysalueyhdistyksen perustamisen selvityksen tavoitteena on antaa alueen kuntien päättäjille, muille päättäjille, yhdistyksille ja sidosryhmille riittävät tiedot ja askelmerkit maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen merkityksestä, organisoitumismallista, hyödyistä sekä sen toiminnan sisällöstä. Selvityksen tavoitteena on, että sen tuloksien avulla voidaan lähteä neuvottelemaan käytännön virkistysalueyhdistystoiminnan käynnistämisestä Varsinais-Suomen alueella. Hankkeessa määriteltiin erilaisia konkreettisia vaihtoehtoisia malleja, joista voidaan sidosryhmien kanssa käytävien keskustelujen kautta valita parhaiten soveltuva vaihtoehto. Vaihtoehtoja selvitettäessä tarkasteltiin myös uusia ja epätyypillisiä kumppanuusvaihtoehtoja virkistysalueyhdistystoiminnan käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Lisäksi tavoitteena oli määritellä toiminnan sisältöä ja painopistealueita maakunnan sisällä; mitkä ovat keskeisimmät luonto- ja retkeilykohteet ja niiden eri toimijat, joihin virkistysalueyhdistyksen toiminta pitäisi kohdistaa, miten kehittämistoimintaa tulee järkevästi vaiheistaa, ja mitkä ovat ne alueelliset erityispiirteet, jotka pitää huomioida virkistysaluetoiminnassa. Erittäin tärkeä kokonaisuus selvityksessä on paikallistaloudellisten vaikutusten arviointi. Hankkeen tavoitteena oli tuoda esiin konkreettisia euromääräisiä sekä muita positiivisia vaikutuksia, joita virkistysalueyhdistystoiminnan käynnistämisellä olisi mahdollista saada. varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

27 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyksen perustamista koskeva kysely Seuraavissa kappaleissa on koottuna sidosryhmäkyselyiden vastaukset Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyksen osalta. 2.1 Tavoitteet Sidosryhmäkyselyyn vastanneiden mukaan virkistysalueyhdistyksen tavoitteena tulisi olla laadukkaan ja kilpailukykyisen koko maakunnan tasapuolisesti kattavan virkistysalue-, virkistyskohde- ja virkistysreittiverkosto sekä sen ja luontomatkailupalveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen sekä virkistysmahdollisuuksien turvaaminen jäsenkuntiensa alueella. Lisäksi virkistysalueyhdistyksen tulisi lisätä ja edistää näiden kohteiden ja alueiden käyttöä ja sitä kautta parantaa käyttäjien hyvinvointia ja terveyttä. Yhdistyksen tulisi myös säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta sekä ottaa huomioon paikallisen väestön viihtyvyyden ja peruselinkeinojen harjoittamisen turvaaminen siten, että toiminta on sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. 2.4 Rahoitusmuodot, resurssit ja osallistuminen yhdistyksen toimintaan Kaikkien sidosryhmäkyselyyn vastanneiden mukaan virkistysalueyhdistys toimisi parhaiten kunnan asukasmäärään suhteutetulla osallistumismaksulla (58,1 % vastaajista), toiseksi parhaiten jollain muulla rahoitusmuodolla (39,6 % vastaajista) ja kolmanneksi parhaiten samalla kiinteällä jäsenmaksulla kaikille kunnille (2,3 % vastaajista). Kuntavastaajista 48 % kannatti kunnan asukasmäärään suhteutettua osallistumismaksua ja 48 % kannatti jotain muuta rahoitusmuotoa (josta mainittiin mm. Kunnan asukasmäärään tai reitistöön suhteutettu jäsenmaksu ja lisäksi kaupallisia tuloja sekä mahdollisia sponsoreita ). Kuntavastaajista 4 % kannatti samaa kiinteää jäsenmaksua kaikille kunnille. Kyselyyn vastasi yhteensä 19 kuntaa (noin 70 %) Varsinais- Suomen kaikista 27 kunnasta. Kyselyyn saatiin yhteensä 59 vastausta ja vastausprosentti oli Isäntäorganisaatio, jäsenet ja sidosryhmät Sidosryhmäkyselyyn vastanneiden mukaan virkistysalueyhdistyksen isäntäorganisaationa toimisi Varsinais Suomen virkistysalueyhdistys ry, jonka hallituksessa olisi jäsenet jäsenkunnista ja Varsinais-Suomen liitosta. Yhdistyksen varsinaisina jäseninä voisivat olla Varsinais-Suomen kunnat ja maakunnan liitto. Lisäksi tukijäseneksi voitaisiin hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityishenkilö, joka haluaisi tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Yhdistyksen sidosryhminä olisivat virkistyskohteiden käyttäjät, maanomistajat, kohteiden ylläpitäjät ja kehittäjät, luontomatkailu- ja retkeily-yrittäjät, yrittäjäyhdistykset, luonto-oppaat, erilaiset virkistykseen, luontomatkailuun, ympäristöön, luontoon ja kulttuuriin liittyvät seurat, yhdistykset, järjestöt ja organisaatiot sekä muut toimijat, kyläyhdistykset, maatalousjärjestöt, seurakunnat, puolustusvoimat, Metsähallitus, ELY-keskus, Visit Finland ja VisitTurku, TEM, MTK ja potentiaaliset hankkeiden rahoittajat ja hanketahot. 2.3 Kohderyhmät ja kohdealueet Sidosryhmäkyselyyn vastanneiden mukaan virkistysalueyhdistyksen kohderyhminä olisivat kaikki jäsenkunnista kuin muualtakin tulevat virkistyskäyttäjät ja luontomatkailijat. Yhdistyksen toiminnan keskeisimpinä kohteina olisivat sen jäsenkuntiensa asukkaiden ja luontomatkailijoiden käyttöön tarkoitetut alueellisesti kattavat ja monipuoliset virkistysalueet, -kohteet ja -reittiverkostot. varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

28 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu virkistysalueyhdistyksen rahoitusmuoto osallistuminen yhdistyksen toimintaan 39,6% kunnan asukasmäärään suhteutettu osallistumismaksu SAMA KIINTEÄ JÄSENMAKSU KAIKILLE KUNNILLE 12,50% kyllä ei 58,1% JOKIN MUU RAHOITUSMUOTO 87,50% 2,3% Sidosryhmäkyselyn vastauksien ja muiden lähdeaineistojen perusteella on alla olevissa kohdissa 1-8 eritelty tarkemmin virkistysalueyhdistyksen rahoitusmuotojen vaihtoehtoja. 1. Liittymismaksu Liittymismaksu määritellään vuosittain. Lähtökohtana on perustamisvaiheen liittymismaksu korotettuna sen hetkiseen rahanarvoon. 2. Investointirahasto Yhdistyksellä on talousarvion ulkopuolinen investointirahasto, jota kartutetaan mm. liittymismaksuilla ja osallistumismaksuilla sekä kiinteistöistä ja muista lähteistä saatavilla tuloilla. Rahaston varoja käytetään yhdistyksen jäsenkuntien virkistyskohteiden ylläpitoon, rakentamiseen, kehittämiseen ja hankintaan. 3. Kunnan asukasmäärään suhteutettu osallistumismaksu (58,1 % kaikista vastanneista) Osallistumismaksua ei peritä niiltä vuosilta, jolloin kunta on maksanut liittymismaksun. 7. Lahjoitukset Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja. 8. Hankekohtainen rahoitus Yhdistys voi päättää erillisistä hankkeista, joiden rahoitus neuvotellaan eri osapuolten kanssa erikseen. Kaikista sidosryhmäkyselyyn vastanneista 87,50 % olisi kiinnostunut osallistumaan Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen toimintaan ja 12,50 % vastanneista ei ollut kiinnostunut osallistumaan yhdistyksen toimintaan. Kuntavastaajista 72 % oli kiinnostunut osallistumaan yhdistyksen toimintaan ja 16 % ei ollut kiinnostunut osallistumaan yhdistyksen toimintaan. Kuntavastaajista 12 % ei vastannut tähän kysymykseen. Maakunnan keskuskaupungin väestöltään suurimman keskuksen Turun näkökulmasta yhdistyksen toiminnan käynnistäminen on tarkoituksenmukaista, mutta sitoumusten ja työn käynnistämisen edellytyksenä on laajemman päätöksentekoprosessin läpikäyminen kaupungissa. 4. Sama kiinteä jäsenmaksu kaikille kunnille (2,3 % kaikista vastanneista) 5. Jokin muu rahoitusmuoto, mikä? (39,6 % kaikista vastanneista) Virkistyskohteisiin ja niiden määrään/merkittävyyteen/toimintaan/hyötyyn/käyttäjämäärään/yritysten liikevaihtoon suhteutettu jäsenmaksu ja kaupalliset tulot. 6. Tukijäsenten jäsenmaksut: Yhdistys päättää vuosittain tukijäsenten jäsenmaksuista. Tukijäseniltä ei peritä liittymismaksua, palvelumaksua eikä maksua investointirahastoon. varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

29 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu Toiminnan painopisteet, tehtävät, toimintatavat ja työkalut Sidosryhmäkyselyyn vastanneiden mukaan virkistysalueyhdistyksen tulisi hoitaa seuraavia tehtäviä 1-4: 1. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys suunnittelee, ylläpitää, rakentaa ja kehittää jäsenkuntiensa olemassa olevia ja uusia virkistyskohteita ja -palveluita ostamalla, vuokraamalla tai hankkimalla käyttöoikeuksia näihin kohteisiin. Yhdistys varmistaa riittävät virkistyskohderesurssit Varsinais-Suomessa. 2. Valvoo virkistyskohteiden käyttöä, kuntoa, ylläpitämistä ja kehittämistä sekä muuta niihin liittyvää toimintaa kohteiden laadullisesti riittävän tason ja kohteiden kunnon takaamiseksi. 3. Rakentaa, kehittää ja koordinoi yhteistyöverkostoa, toimii jäsentensä edunvalvojana ja tiedottaa toiminnastaan, hyvistä käytännöistä ja virkistyskohteista ja -palveluista aktiivisesti yhdistyksen jäsenille ja muille sidos- ja kohderyhmille niin kansallisesti ja kansainvälisestikin. Kerää tietoa virkistys- ja luontomatkailukohteista yhteen paikkaan ja varmistaa sen ajantasaisuuden. Järjestää koulutuksia ja seminaareja jäsenilleen ja muille toimijoille. 4. Järjestää toiminnan rahoituksen ja muut tarvittavat resurssit sekä hakee hankerahoitusta ja toteuttaa hankkeita. 2.6 Hyödyt Sidosryhmäkyselyn vastauksien ja muiden lähdeaineistojen perusteella on alla esitetty potentiaalisia hyötyjä (1-6), joita virkistysalueyhdistyksen toiminnalla voidaan saavuttaa. 1. Yhteistyöllä saadaan virkistyskohteiden ylläpitoon ja kehittämiseen synergiaetua, resurssitehokkuutta ja uusia alueita sekä nykyistä parempi palvelutaso. Yksi taho voi hoitaa ylläpidon ja kehittämisen kokonaisvastuullisesti. Yhteiset virkistysmahdollisuudet, eli virkistyskohteiden käyttö ei ole sidottu omaan kuntaan. 2. Toiminnan aikana hankitut kohteet ovat arvokas yhteinen omaisuus, joka varmistaa näiden kohteiden säilymisen yleisessä virkistyskäytössä ja mahdollistaa kohteiden ylläpidon ja kehittämisen sekä hyödyntämisen myös luontomatkailussa. 3. Maankäytöllisestä näkökulmasta järkevä ratkaisu. Maakuntakaavan virkistyskäyttötavoitteiden mukaisesti merkittävästi harventuneita virkistyskohteita yhdistetään ja tullaan yhdistämään edelleen reiteillä kokonaisuuksiksi Varsinais- Suomen maakuntakaavassa. Näin saadaan tarkoituksenmukaisempi virkistysalueverkosto, sekä alueellisesti kattava, yhtenäinen ja luonteeltaan erilaisia alueita käsittävän virkistysalueverkosto useiden kuntien tarpeisiin. 4. Yhdistyksen jäsenet voivat kanavoida omia tarpeita ohjaamalla ja markkinoimalla virkistys- ja luontomatkailukohteitaan asukkailleen ja muille potentiaalisille käyttäjille yhdistyksen ja kohteissa olevien yhtenäisten opasteiden kautta, jolloin näiden kohteiden saavutettavuus ja käyttöaste paranee. 5. Virkistysalueyhdistys voi hakea ulkoista tukea ja hankerahoitusta virkistyskohteidensa ylläpitoon ja kehittämiseen, sekä uusien virkistyskohteiden ja -alueiden hankintaan kansallisista lähteistä ja EU-rahoitusohjelmista. Näissä myös kunnat voivat olla mukana osatoteuttajina. 6. Toiminnan hyödyt ovat moninkertaisia verrattuna sen panoksiin (mm. matkailutulot paikallisille yrityksille, aluetalousnäkökulma lisääntyneiden yhteisöverojen kautta sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset virkistyskohteiden käyttäjille). varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

30 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu Toimintamallivaihtoehtotarkastelu 15 Sidosryhmäkyselyn vastauksien ja muiden lähdeaineistojen perusteella laadittiin Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistykselle neljä toimintamallivaihtoehdoa (A, B, C ja D) toiminnan käynnistämiseksi. Nämä ovat tarkemmin kuvattuna liitteissä 1-4. Näistä toimintamallivaihtoehdoista on tarkoitus valita vuoden 2015 aikana eri sidosryhmien kanssa käytävien keskusteluiden perusteella parhaiten soveltuva vaihtoehto virkistysalueyhdistystoiminnan käynnistämiseksi Varsinais-Suomessa. Valittava toimintamalli voidaan viedä käytäntöön erilaisissa ympäristöissä, joissa se muokkautuu aina omanlaisekseen käytännöksi. Toimintamallia voidaan lisäksi myöhemmin korjata paikallisissa kokeiluissa saatujen kokemusten perusteella. YHTENEVÄT TEHTÄVÄT TOIMINTAMALLEISSA A, B JA C 1. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys suunnittelee, ylläpitää, rakentaa ja kehittää jäsenkuntiensa olemassa olevia ja uusia virkistyskohteita ja -palveluita ostamalla, vuokraamalla tai hankkimalla käyttöoikeuksia näihin kohteisiin. Yhdistys varmistaa riittävät virkistyskohderesurssit Varsinais-Suomessa. 2. Valvoo virkistyskohteiden käyttöä, kuntoa, ylläpitämistä ja kehittämistä sekä muuta niihin liittyvää toimintaa kohteiden laadullisesti riittävän tason ja kohteiden kunnon takaamiseksi. 3. Rakentaa, kehittää ja koordinoi yhteistyöverkostoa, toimii jäsentensä edunvalvojana ja tiedottaa toiminnastaan, hyvistä käytännöistä ja virkistyskohteista ja -palveluista aktiivisesti yhdistyksen jäsenille ja muille sidos- ja kohderyhmille niin kansallisesti ja kansainvälisestikin. Kerää tietoa virkistys- ja luontomatkailukohteista yhteen paikkaan ja varmistaa sen ajantasaisuuden. Järjestää koulutuksia ja seminaareja jäsenilleen ja muille toimijoille. 4. Järjestää toiminnan rahoituksen ja muut tarvittavat resurssit sekä hakee hankerahoitusta ja toteuttaa hankkeita. TEHTÄVÄT TOIMINTAMALLISSA D 1. Valvoo virkistyskohteiden käyttöä, kuntoa, ylläpitämistä ja kehittämistä sekä muuta niihin liittyvää toimintaa kohteiden laadullisesti riittävän tason ja kohteiden kunnon takaamiseksi. 2. Rakentaa, kehittää ja koordinoi yhteistyöverkostoa, toimii jäsentensä edunvalvojana ja tiedottaa toiminnastaan, hyvistä käytännöistä ja virkistyskohteista ja -palveluista aktiivisesti yhdistyksen jäsenille ja muille sidos- ja kohderyhmille niin kansallisesti ja kansainvälisestikin. Kerää tietoa virkistys- ja luontomatkailukohteista yhteen paikkaan ja varmistaa sen ajantasaisuuden. Järjestää koulutuksia ja seminaareja jäsenilleen ja muille toimijoille. 3. Järjestää toiminnan rahoituksen ja muut tarvittavat resurssit sekä hakee hankerahoitusta ja toteuttaa hankkeita. varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

31 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu Toimintamallivaihtoehto A Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyksen toimintamallivaihtoehdossa A toiminnasta vastaa-varsinais-suomen virkistysalueyhdistys ry, jonka hallituksessa ovat jäsenet jäsenkunnista ja Varsinais-Suomen liitosta. Yhdistyksen rahoitusmuoto on kunnan asukasmäärään suhteutettu jäsenmaksu. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi lisäksi hankkia varoja seuraavasti: 1. Ottaa vastaan mahdollisia lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. 2. Järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia asianmukaiset luvat saatuaan. 3. Kerää jäsen- ja liittymismaksuja. 4. Pyrkii rahoittamaan hankkeitansa julkisista ym. muista rahoituslähteistä. Toimintamallin A vahvuuksia ovat tasainen vuosittainen kuntien asukasmäärän suhteutettu rahoituspohja, jota voidaan tukea tarvittavilta osin muista rahoituslähteistä saatavilla varoilla. Lisäksi vahvuuksina tässä toimintamallissa on monipuolinen Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteiden kehittämistoiminta aina maanhankinnasta kohteiden kehittämishankkeisiin. Ominaisuutena tässä toimintamallissa on se asia, että väkiluvultaan suurimpien kuntien vuosittaiset jäsenmaksut ovat muita kuntia suuremmat. Toisaalta näissä väkiluvultaan suurimmassa kunnissa on myös eniten käyttäjiä (=kuntalaisia), jotka voivat käyttää näitä virkistys- ja luontomatkailukohteita sekä niiden palveluita. Toimintamallivaihtoehdon A sisältö on tarkemmin kuvattuna liitteessä Toimintamallivaihtoehto B Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyksen toimintamallivaihtoehdossa B toiminnasta vastaa Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistys ry, jonka hallituksessa ovat jäsenet jäsenkunnista ja Varsinais-Suomen liitosta. Yhdistyksen rahoitusmuoto on sama kiinteä jäsenmaksu kaikille kunnille. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi lisäksi hankkia varoja seuraavasti: 1. Ottaa vastaan mahdollisia lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. 2. Järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia asianmukaiset luvat saatuaan. 3. Kerää jäsen- ja liittymismaksuja. 4. Pyrkii rahoittamaan hankkeitansa julkisista ym. muista rahoituslähteistä. Toimintamallin B vahvuuksina on monipuolinen Varsinais- Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteiden kehittämistoiminta aina maanhankinnasta kohteiden kehittämishankkeisiin. Heikkoutena toimintamallissa on kuntien väestömäärästä riippumaton rahoitusmuoto, minkä vuoksi maakunnan pienemmät kunnat osallistuvat suhteellisesti enemmän yhdistyksen rahoituksiin kuin isommat kunnat. Toimintamallivaihtoehdon B sisältö on tarkemmin kuvattuna liitteessä Toimintamallivaihtoehto C Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyksen toimintamallivaihtoehdossa C toiminnasta vastaa Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistys ry, jonka hallituksessa ovat jäsenet jäsenkunnista ja Varsinais-Suomen liitosta. Yhdistyksen rahoitusmuoto on jokin muu rahoitusmuoto. Toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii varoja seuraavasti: 1. Ottaa vastaan mahdollisia lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. 2. Järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia asianmukaiset luvat saatuaan. 3. Pyrkii rahoittamaan hankkeitansa julkisista ym. muista rahoituslähteistä. Toimintamallin C vahvuuksina on monipuolinen Varsinais- Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteiden kehittämistoiminta aina maanhankinnasta kohteiden kehittämishankkeisiin. Heikkoutena toimintamallissa on epäsäännöllisellä pohjalla oleva rahoitus, minkä vuoksi säännöllistä ja riittävää rahoitusta ei ole niin helppo taata toiminnalle. Tämä vaikeuttaa osaltaan myös toiminnan tehtävien toteuttamista, kun rahoituksesta ja sen suuruudesta ei aina ole täyttä varmuutta. Toimintamallivaihtoehdon C sisältö on tarkemmin kuvattuna liitteessä Toimintamallivaihtoehto D Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyksen toimintamallivaihtoehdossa D toiminnasta vastaa Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistys ry, jonka hallituksessa ovat jäsenet jäsenkunnista ja Varsinais-Suomen liitosta. Yhdistyksen rahoitusmuoto on kunnan asukasmäärään suhteutettu jäsenmaksu. Lisäksi toimintamallivaihtoehdossa yhdistyksen toiminnan sisältö on huomattavasti kapeampialaista. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi lisäksi hankkia varoja seuraavasti: 1. Ottaa vastaan mahdollisia lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. 2. Järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia asianmukaiset luvat saatuaan. 3. Kerää jäsen- ja liittymismaksuja. 4. Pyrkii rahoittamaan hankkeitansa julkisista ym. muista rahoituslähteistä. Toimintamallin D vahvuuksia ovat tasainen kuntien asukasmäärän suhteutettu rahoituspohja, jota voidaan tukea tarvittavilta osin muista rahoituslähteistä saatavilla varoilla. Heikkoutena tässä toimintamallissa on yhdistyksen toiminnan suppeus yhdistys ei mm. ylläpidä kohteita, eikä voi ostaa niitä. Toiminta keskittyy kohteiden valvontaan, yhteistyöverkoston rakentamiseen ja koordinointiin sekä toiminnan rahoituksen järjestämiseen. Toimintamallivaihtoehdon D sisältö on tarkemmin kuvattuna liitteessä 4. varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

32 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu Varsinais-Suomen luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön kehittäminen 17 Selvitystyön päätyökaluna ja lähdetietona toimi eri sidosryhmille ja muille maakunnallisille virkistysalueyhdistyksille lähetetty sähköinen sidosryhmä- ja virkistysalueyhdistyskysely (liitteet 14 ja 15), joiden vastaukset luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön kehittämisen osalta ovat koostettuna seuraavissa kappaleissa sekä liitteissä 16 ja 17. Muut maakunnalliset virkistysalueyhdistykset ja niiden noudattamat organisoitumismallit (liitteet 5-13) toimivat referensseinä Varsinais-Suomen alueellista ja maakunnan eri toimijaryhmille soveltuvaa mallia laadittaessa. Kyselyssä tuli esiin selkeä tarve maakunnalliselle virkistysalueyhdistykselle: 87,5 % vastaajista ja 72 % kuntavastaajista olis kiinnostunut osallistumaan yhdistyksen toimintaan. 12 % kuntavastaajista ei vastannut tähän kysymykseen. Kuntien virallinen kanta pitääkin selvittää viemällä konkreettinen ehdotus yhdistyksen perustamisesta kuntien päätöksenteon käsittelyyn. Kyselyssä tiedusteltiin mm. tärkeistä kehittämiskohteista sekä virkistysalueyhdistyksen toiminnan sisällöstä. Kyselyyn pyydettiin vastauksia mennessä. Kyselyn vastausprosentti oli noin 30 % (59 kpl vastattua kyselyä/194 kpl lähetettyä kyselyä). Kuntien vastausprosentti kyselyyn oli noin 70 % (19 kuntaa Varsinais-Suomen 27 kunnasta vastasi kyselyyn). Kyselystä ja virkistysalueyhdistysselvitystyön käynnistymisestä tiedotettiin joulukuussa 2014 mediatiedotteella (liite 18), Varsinais-Suomen liiton internet- ja Facebook-sivuilla sekä tammikuussa 2015 uutiskirjeellä. Vastaajat saivat lisäksi välittää kyselyä vapaasti eteenpäin niille varsinaissuomalaisille tahoille, joilla nämä kokivat olevan sidoksia virkistysalueisiin (kuten niiden ylläpitoon, kehittämiseen jne.). Muina lähdeaineistoina tässä selvitystyössä toimivat mm. Varsinais-Suomen maakuntastrategia sekä virkistysalueyhdistystä koskevat muut aineistot, jotka on tarkemmin kuvattu tämän selvityksen lähteissä. Kyselyiden vastauksien ja muiden lähdeaineistojen perusteella on muodostettu neljä vaihtoehtoista toimintamallia (A, B, C ja D) Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyksen toiminnan perustamiseksi, jotka ovat tarkemmin kuvattuna kappaleessa neljä sekä liitteissä 1-4. Näiden toimintamallivaihtoehtojen kautta on tarkoitus lähteä neuvottelemaan käytännön virkistysaluetoiminnan käynnistämisestä Varsinais-Suomen alueella ja valita toimintamalleista eri sidosryhmien kanssa käytävien keskustelujen kautta parhaiten Varsinais-Suomeen soveltuva vaihtoehto vuoden 2015 aikana. varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

33 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu Kehittämistavat, -toimenpiteet ja -palvelut Varsinais-Suomessa tunnistetut luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön kehittämistavat ja -toimenpiteet Varsinais-Suomessa tunnistetut tarpeet uudenlaisille luontomatkailupalveluille ja luonnon virkistyskäyttöpalveluille Varsinais-Suomessa on tarvetta löytää ja kartoittaa alueellisesti sopivimmat toimijat ja verkosto, jonka puitteissa luontomatkailua ja luonnon virkistyskäyttöä tarjotaan sekä kehittää virkistyskohteita monipuolisesti myös potentiaaliset uudet kohteet ja palvelut huomioiden. Kehittämistyössä keskeistä on ottaa huomioon käyttäjänäkökulma. Varsinais-Suomessa on tarvetta sekä teknisille että elämyksellisille uusille palveluille liittyen alueen kulttuuriympäristön, monipuolisen luonnon sekä saariston ja sisämaan kohteiden hyödyntämiseen niin lähivirkistyskuin kauempanakin olevien virkistyspalveluiden osalta. Keskeisenä pidetään myös kohteiden helppoa saavutettavuutta parantavien ratkaisujen kehittämistä. Tunnistetut luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön kehittämistapoja ovat mm: eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja verkostoituminen virkistyskohteiden ylläpito, kehittäminen, laatu ja maanhankinta eri kohderyhmiin panostaminen nykyisten kohteiden ja niiden reittien, rakenteiden ja palveluiden kartoittaminen sekä kehittäminen virkistyskohteiden saavutettavuuden parantaminen mm. tiedottamista ja markkinointia lisäämällä erilaisten virkistys- ja luontomatkailun tuotepakettien tarjoaminen jokilaaksoihin liittyvän virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittäminen Tunnistettuja toimenpiteitä luontomatkailun ja luonnon virkistyskäyttökohteissa ovat mm: julkaisun laatiminen, jossa on kaikki käytettävissä olevat virkistys- ja luontomatkailukohteet virkistyskohteiden opasteiden ja karttojen tuottaminen julkisen liikenteen lisääminen siisteyden ja esteettömyyden parantaminen reittien kytkeminen kaupunkiseutuja yhdistäviksi kokonaisuuksiksi opastettujen retkien lisääminen kohteiden ympärivuotisen käytön edellytysten parantaminen pyöräilijöiden edellytysten parantaminen Elämyksellisiä luontomatkailu- ja luonnon virkistyskäyttöpalvelujen tunnistettuja kehittämiskohteita ovat mm: ratsastus-, maastopyöräily-, melonta-, kulttuuri- ja kulttuuriperinnereitistöt sekä esteettömät luontoreitit kahviot ja taukopaikat eri teemojen elämyskylät kuten hiljaisuuteen, taiteeseen, keskiaikaan tai kalastukseen liittyvät kohteet toiminnalliset elämyspalvelut kuten linturetket, hyljesafarit tai melontamatkat, opetuksellisuuteen ja itseymmärryksen kehittämiseen tähtäävät palvelut, kuten leirikoulut, sekä opastetut valmiit täyden palvelun kierrokset erityyppisille ryhmille suunnatut palvelupaketit, esimerkkinä perheiden luontomatkailutuotteet vaikka teemalla yön yli metsässä. Tähän kuuluu myös harrastusluontomatkailu, kuten sienestys. Teknisiä uusia esiin nostettuja kehitettäviä palveluita ovat mm: polkupyörien huoltopalvelut merikuljetukset kohteisiin infotaulut uusiin tekniikkoihin nojautuvat kuten mobiili luontopolku erityisryhmien saavutettavuuteen liittyvät palvelut kuten ns. luontoliikuntaystävät erityisryhmien avustajina Edellisiä kehitettäviä palveluita tukemaan esiin tuotiin myös tarve markkinoida ja tuotteistaa alueellista luontomatkailua. Erityisesti aktiviteettejä ja liiketoimintaa yhdistävät tuotteet nähtiin keskeisiksi, sillä niiden kautta olisi saatavissa lisäresursseja. Edelleen tärkeänä pidettiin nykyisten palveluiden selvittämistä. Myös laajojen jo olemassa olevien alueiden ympärille rakentuva kehittäminen nähtiin mielekkääksi. Tällaisia alueita ovat mm. maakunnan kansallispuistoalueet, Maskun Rivieran alue sekä saaristo ja rannikkoalueen rengastiet. varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

34 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu Vahvuudet, mahdollisuudet ja keskeisimmät vetovoimatekijät Varsinais-Suomen vahvuudet, mahdollisuudet ja vetovoimatekijät luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön osalta Varsinais-Suomen vahvuuksia ovat monipuoliset virkistyskohteet ja -palvelut sekä luonto, jotka ovat helposti saavutettavissa Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailu kohteiden vetovoima perustuu kauniiseen luontoon, hyviin palveluihin sekä siisteyteen ja puhtauteen. Virkistys- ja luontomatkailukohteiden sekä palveluiden kehittämisen mahdollisuudet muodostuvat uusien tuotepakettien kehittämisestä, kohteiden reittien ja rakenteiden kehittämisestä, luonnon monipuolisesta hyödyntämisestä sekä osaavista ammattilaisista. Tunnistettuja vahvuuksia luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön osalta ovat mm: virkistys- ja luontomatkailukohteiden monipuolisuuspaljon erityyppisiä kohteita (suo-, erämaa-, lehtometsä-, kalliometsä-, järvi-, rannikko- ja merikohteista sekä harjumaisemista aina kaupunkikohteisiin) monipuolinen vesistö- ja maaretkeily- ja matkailukohteiden ja -palveluiden määrä sekä majoituskapasiteetti pyöräilyreittien määrä hyvä saavutettavuus kohteiden siisteys ja puhtaus sekä puhtaat vedet alueiden kulttuuritarjonta, historia ja arkeologia elävät kylät osaavat toimijat Luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön mainittuja vetovoimatekijöitä ovat mm: pienten perheturismi yrittäjien ja maatilojen palvelut ja tuotteet (kuten tuore kala ja sen kalastaminen) sekä satamat ja niiden palvelut monipuolinen ja vaihteleva luonto eri kohteissa, kuten Saaristomerellä ja Kuhankuonolla vanha kulttuurimaisema lyhyet etäisyydet useampi vuodenaika ja hiljaisuus Luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön esiin nostettuja mahdollisuuksia ovat mm: erilaiset tuotepaketit, kuten kalastus, marjastus ja lintu retket, toimintalomat sekä teemapaketit, joissa päivällä retkeilyä ja illalla mahdollisuus kaupungin tarjoamiin muihin palveluihin yhteysalusliikenteen kehittäminen ulkosaariston saariin osana vaellusmatkailua ja samalla saarien virkistysinfrastruktuurin kehittäminen jokilaaksojen hyödyntäminen osana patikointia, vaellusta, pyöräilyä, melontaa ja kulttuurimatkailua virkistys- ja luontomatkailukäytössä olevien pyöräteiden rakentaminen ja turvallisuuden parantaminen paikallisten yhdistysten hyödyntäminen enemmän kohteiden ylläpidossa eri kohteiden välisen yhteistyön lisääminen ja matkailullisten tuotteiden ja palveluiden rakentaminen niiden välille perinteisten hallinnollisten raja-aitojen ylittäminen, jossa siirrytään näkemään eri toimijat yhteistyökumppaneina eikä kilpailijoina maakunnallisessa matkailu- ja virkistystoiminnassa pyrkimys ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan maanomistajat ja paikallisyrittäjät reitistöjä ja kohteita suunniteltaessa, jotta toimintaa voidaan kehittää pitkäjänteisesti yhteisymmärryksessä paikallistoimijoiden mielipiteet ja intressit huomioiden varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

35 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu Nykyiset ja potentiaaliltaan keskeisimmät virkistys- ja luontomatkailukohteet Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteiden aluetaloudellinen merkitys niiden alueen yrityksille ja muille toimijoille on varsin merkittävä. Pelkästään jo suurimpien Metsähallituksen hallinnoimien Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteiden (4 kpl) vaikutukset paikallistalouteen ovat tehtyjen kävijätutkimusten ja -laskentojen perusteella vuodessa yhteensä 9,4 milj. /vuosi ja työllisyysvaikutukset 115 henkilötyövuotta. Kävijöitä näissä Metsähallituksen kohteissa on yhteensä vuodessa. Varsinais-Suomessa on monentyyppisiä virkistys- ja luontomatkailukohteita lähtien pienemmistä lähivirkistyskohteista aina monipuolisiin täydenpalvelun luontomatkailukohteisiin, joissa kaikille on kaikkea. Lyhyen matkan ja ajan sisällä on mahdollista tavoittaa useampia erityyppisiä kohteita, niin osana päivittäistä virkistyskäyttöä kuin osana maakuntaan suuntautuvaa luontomatkailua. Kohteissa voisi kehittää mm.: kestävää matkailua ja virkistyskäyttöä, vaellus-, polkupyöräily-, ratsastus-, melontamahdollisuuksia sekä kalastus- ja linturetkeilypalveluita. Nykyisiä ja potentiaalisia esiin nostettuja luontomatkailun ja luonnon virkistyskäyttökohteita sekä kehittämiskohteita niissä ovat mm: kansallispuistot ja niiden sekä muiden kohteiden välinen yhteistyö saaristo ja erityisesti sinne ilman venettä saapuvien matkailijoiden huomioiminen, jossa keskeistä on mm. pienten saarten yhteysalusreittien aukiolojen pidentäminen ja uusien reittien avaaminen Metsähallituksen saarille (esim. Nauvon Berghamn, Jungfruskär, Stenskär ja Högholmen) Saariston Rengastie (sen ympärivuotisuus sekä pyöräteiden loppuun rakentaminen), Kemiönsaaren kokonaisuus, Paraisten suuret saaret, Uudenkaupungin saaristoalue, Örö, vaellusmahdollisuuksien kehittäminen saariston suurilla saarilla ja Saariston Rengastien pääsaarilla, sekä pienempien kohteiden kehittäminen näihin tukeutuen Kuhankuonon retkeilyreitistö, Harjureitti, Korven Eräreitistö ja niihin kytkeytyvät palvelut Säkylän Pyhäjärvi, Katariinanlaakso Pitkäsalmen alue Kaarinaan asti, Ruissalo, Aurajoki ja Aurajoen ranta (retkeily- ja melontareittien kehittäminen), Virttaan kankaan Säkylän Oripään harjujakso ja Nauvon nykyiset vaellusreitit Yläneen metsäalueet, Kuusiston Vuolahti, Kuusiston piispanlinnan alue, Tuorlan alue. Keskeisellä kaupunkiseudulla (Turku Naantali Raisio Kaarina Lieto Rusko) voitaisiin synnyttää mahdollisimman yhtenäinen polkuverkosto, jossa voi kokea rannikkovesistöjen, metsäluonnon ja soiden ominaispiirteitä kokonaisuuden eri osissa Muita kohteita ovat mm: jokikohteet ja jokimatkailu, joita pitäisi kehittää esimerkiksi yhdessä Suomen Ladun ja paikallisjärjestöjen kanssa. Huollettu retkeily-, pyöräily- ja melontareitti latvalammelta Itämereen, osin polkuja pitkin ja osin kanootilla. Reitin varrella mahdollisuus tutustua alueen kulttuurihistoriaan sekä saada uusia luontokokemuksia Turun seudun pyöräilyreitistöt, joista esimerkkinä Kuninkaantien reitin kehittäminen Vaskijärven luonnonpuisto, Maskun Rivieran ulkoiluja virkistysalue, Kustavin Katanpään linnakesaari, Isokarin majakkasaari, Kustavin ja muiden kuntien kiipeilykohteet, Raisionlahti (Raisionlahti on merkittävä harvinaisten lintujen pesintäpaikka, on myös helposti saavutettavissa, mutta vain aktiiviharrastajien tuntema.) majakkasaaret, Haukkavuori Pöytyällä, Koskella Kosken ranta, alueelliset kohteet, joita ovat mm. eri kuntien omat retkeilyreitit Hämeen Härkätie, Kaarinan reitit, Häntälän notkot, Untamalan kylä, Paraisten lehdot, Paimion luontopolku, kartanoiden lähialueet, merenlahdet ja Someron järvi ketjun kehittäminen varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

36 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu Alueelliset erityispiirteet Virkistys- ja luontomatkailukohteiden alueelliset erityispiirteet 4.5 Ongelmat, heikkoudet ja uhat Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteiden kehittämisen ongelmat, heikkoudet ja uhat Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteiden kehittämiseen vaikuttavat kullekin kohteelle ominaiset erityispiirteet, kuten luonnonolosuhteet, historia, maanomistus, kohteen palvelut, saavutettavuus ja infrastruktuuri sekä toimijat, jotka tulisi huomioida kohteiden kehittämistä suunniteltaessa pyrkimällä ottamaan huomioon kaikki kohteen kehittämiseen liittyvät keskeiset tahot. Kaikki kohteet tulisi myös olla löydettävissä yhdestä paikasta, josta näkisi mm. helposti minne ja mitä voi minnekin lähteä tekemään. Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteiden kehittämistä vaikeuttavat erityyppiset asiat, joita kehittämällä voitaisiin lisätä kohteiden käyttöä, parantaa niiden markkinointia ja tiedottamista, vähentää kohteiden ylläpidon kustannuksia, luoda uusia tuotteita ja palveluja sekä kehittää monipuolisempia ja toimivampia kohteita eri käyttäjäryhmille. Alueellisia tunnistettuja erityispiirteitä virkistys- ja luontomatkailukohteiden kehittämisessä ovat mm: pienen alueen ja luonnon monipuolisuus, jossa on mm. saaristoa, suomaastoja, erämaita yms. meri, merellisyys, meriluonto, saaristo ja vesistöt ja liikkuminen siellä pyörämatkailu ja/tai maastopyöräilymahdollisuudet, yhteydet (saarialue) kestävä kehitys matkailussa, jossa painotus kävely- ja vaellusreiteillä, pyöräilyreiteillä ja melontareiteillä helppo saavutettavuus (mm.opastus) kohteiden hyvän saavutettavuuden varmistaminen. kulttuuri- ja viljelymaisema, jokilaaksot ja rannikkovesien avautuminen maaston korkeilta paikoilta vanhat reitistöt mm. Postitie erityyppiset retket, joista esimerkkeinä lyhyet päiväretket ja henkis-uskonnolliset vaellukset Taho Kunta Kuntayhtymä Yhdistys Maakunnallinen virkistysalueyhdistys Seurakunta Vastaukset (lkm) Luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön kehittämisen esiin tuotuja ongelmia ovat mm: kuntien virkistysalueiden realisointihalukkuus keskeisen vetäjä-, koordinoija- ja toimijatahon puuttuminen sekä yhteistyön puute kohteiden tuotteistaminen vähäisyys ja markkinoinnin puute sekä kansainvälisen ja kansallisen internetnäkyvyyden puute reitin suunnitteluprosessi, jossa mm. ristiriidat kohteiden omistuksen ja kehittämisen välillä sekä kokonaissuunnitelmien puute taajamien lähistöllä maankäytön leviäminen ja virkistysalueiden jalkoihin jääminen pienet resurssit, minkä vuoksi pitäisi löytää kehittämisen kärjet ja priorisoida resurssit niihin lyhyt sesonki ja toiminta on pienimuotoista ja hajanaista kylillä on varsin paljon tehty erilaisia luontoreittejä, -polkuja yms., mutta tietoja niistä ei ole koottu mihinkään, eivätkä yhdistykset itsekään niitä oikein osaa markkinoida pyöräilyreittien ja pyöräteiden huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa, eli virkistysalueet tulisi olla helposti saavutettavissa polkupyörällä. Pyörille tulisi olla parkkialueita, joihin kulkuneuvon saa lukittua rungosta ja myös maastopyöräilyn suosion kasvu tulisi huomioida reitistössä kohteiden saavutettavuus julkisilla kulkuneuvoilla sekä tiedon saaminen niistä (ei ole yhtä paikkaa, josta saisi tietoa kaikista kohteista ja niiden palveluista ja harrastusmahdollisuuksista) Yritys Muu taho 4 8 Taulukossa on esitetty vastaajien jakauma toimijaryhmittäin. Viidellä vastaajalla oli kaksoisrooli sekä kunnan että yhdistyksen edustajana. Vastaus saatiin yhteensä 19 varsinaissuomalaisesta kunnasta. varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

37 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu Luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön kehittämisen mainittuja heikkouksia ja uhkia ovat mm: virkistyskäyttöön kaavoituksessa ja käytännössä osoitettujen alueiden vähentyminen, mikä johtuu mm. rantojen kaavoituksesta yksityiseen käyttöön sekä alueiden realisoinnista virkistysalueiden kehittämättä jättäminen, mikä vähentää käyttöä entisestään ja heikentää edelleen niihin kohdistuvaa yleistä mielipidettä. saavutettavuus vaikka alueet lähellä, niin yhteistyö joukkoliikenteen kanssa ei aina toimi, jolloin suuri joukko alueista on vain yksityisautoilla matkaavien saavutettavissa reitistöjen yleinen kunto, laatu ja palvelut, huono ylläpito tilojen ja opasteiden osalta yhteysalukset ulkosaariin puuttuu usein, jolloin mielenkiinto saariretkikohteiden kehittämiseksi puuttuu. pitkäjänteisyyden ja kokonaisvaltaisten suunnitelmien puute, eli asioita tehdään ja ne jäävät yhteen kertaan sesongin lyhyys, kesäsesonki, koulut alkavat, kun eurooppalainen lomakausi on meneillään tuotteistuksen ja markkinoinnin puuttuminen tunnettavuus voisi olla parempi. Näkyvyys. Tiedonsaanti kohteista. kohteiden hajanaisuus ja pirstaleisuus sekä yhteistyön puute ja kohteiden omistuksen hajanaisuus siisteys ja puhtaus retkeilijöiden käytöstapojen kehittäminen että esim. roskaaminen vähenee 4.6 Viestintä ja markkinointi Sidosryhmäkyselyyn vastanneista 70,7 % katsoi, että kohderyhmät eivät saaneet riittävän hyvin tietoa luontomatkailun tai luonnonvirkistyskäytön kohteista, reiteistä tai palveluista. Vastanneista 29,3 % puolestaan katsoi, että kohderyhmät saivat riittävän hyvin tietoa luontomatkailun tai luonnonvirkistyskäytön kohteista, reiteistä tai palveluista. saavatko kohderyhmänne riittävän hyvin tietoa? 70,70% 29,30% kyllä Vastaajat viestivät ja markkinoivat eri kohderyhmille organisaationsa tarjoamia luontomatkailun tai luonnonvirkistyskäytön kohteita, reittejä tai palveluja seuraavilla tavoilla: kunnan ja eri toimijoiden omat internet-sivut, sosiaalinen media, tiedotteet ja uutiskirjeet, muut internet-sivut (mm. esitteet, kartat, lehdet ja muut julkaisut, tapahtumapalveluopas, verkostot ja yhteistyö, VisitTurun kautta, puskaradion kautta, info- ja keskustelutilaisuudet ja henkilökohtainen kontaktointi. ei varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

38 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu Johtopäätökset ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi 23 Johtopäätökset Sidosryhmäkyselyn vastausten ja muun lähdeaineiston analyysin perusteella Varsinais-Suomessa on monipuolinen ja myös varsin potentiaalinen virkistys- ja luontomatkailukohdeverkosto, joka tuottaa jo nykyisin vuositasolla merkittävän talous- ja työllisyyshyödyn. Kuitenkin monia kohteita uhkaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa alueiden myynti muihin kuin virkistystarkoituksiin, minkä jälkeen niiden saaminen takaisin virkistyksen ja luontomatkailun piirin voi olla vaikeaa. Heikko taloustilanne on myös vaikeuttanut kohteiden ylläpitoa ja kehittämistä, mikä heikentää kohteiden laatua sekä sitä kautta niiden kysyntää eri kohderyhmien keskuudessa. Puutteellinen viestintä ja markkinointi sekä koordinoimaton, yksittäisten ei yhteistyössä olevien toimijoiden kautta tapahtuva kehittäminen ovat uhkana monessa kohteessa. Viestinnän, markkinoinnin ja koordinoinnin puute ovat esteenä myös kokonaisvaltaisessa maakunnallisten virkistys- ja luontomatkailukohteiden kehittämisessä sekä näiden kohteiden palveluiden myymiselle potentiaalisille käyttäjille. Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistys tarjoaisi vastauksen nykyiseen hajanaiseen, eri toimijoiden tarjoamien kohteiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä palveluiden kenttään kokoamalla eri toimijat saman pöydän ääreen. Yhdessä voitaisiin miettiä ja keskustella mm. eri virkistys- ja luontomatkailukohteiden ylläpidosta, kehittämisestä, tiedottamisesta ja markkinoinnista sekä näiden kohteiden palveluiden kehittämisestä. Yhteistyön kautta saataisiin virkistyskohteiden ylläpitoon ja kehittämiseen synergiaetua, resurssitehokkuutta ja uusia alueita sekä nykyistä parempi palvelutaso, kun yksi taho voisi hoitaa ylläpidon ja kehittämisen, tiedottamisen ja markkinoinnin kokonaisvastuullisesti. Selvityksen perusteella parhaana toimintamallina nähdyssä vaihtoehdossa Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyksen hallituksessa olisivat jäsenet jäsenkunnista ja Varsinais-Suomen liitosta. Yhdistyksen sidosryhmiä olisivat mm. maanomistajat, kohteiden ylläpitäjät ja kehittäjät, luontomatkailu- ja retkeily-yrittäjät, yrittäjäyhdistykset, luonto-oppaat, erilaiset virkistykseen, luontomatkailuun, ympäristöön, luontoon ja kulttuuriin liittyvät seurat, yhdistykset, järjestöt ja organisaatiot jne. Kohderyhminä olisivat kaikki jäsenkunnista kuin muualtakin tulevat virkistyskohteiden käyttäjät ja luontomatkailijat. Kohdealueina olisivat yhdistyksen jäsenkuntien asukkaiden ja luontomatkailijoiden käyttöön tarkoitetut alueellisesti kattavat ja monipuoliset virkistysalueet, -kohteet ja -reittiverkostot. Yhdistyksen toiminnan rahoitusmuodoista eniten kannatusta sai sidosryhmäkyselyssä kunnan asukasmäärään suhteutettu osallistumismaksu (58,1 % kaikista vastanneista). Muut virkistysalueyhdistykset käyttävät toimintansa rahoitukseen pääasiallisesti kunnan asukasmäärään suhteutettua osallistumismaksua, jonka suuruus vaihtelee välillä 0,09-0,44 /asukas/vuosi. Maakunnallisten virkistysalueyhdistysten osallistumismaksujen keskiarvo on 0,20 /asukas/vuosi, mutta pienellä osallistumismaksulla voitaisiin käytännössä toteuttaa ainoastaan virkistysalueyhdistyksen toimintamallivaihtoehto D, jossa yhdistyksen toiminta keskittyisi virkistyskohteiden ylläpidon, kehittämisen, käytön ja kunnon valvontaan, yhteistyöverkoston rakentamiseen sekä toiminnan rahoituksen järjestämiseen. Suuremmalla 0,44 /asukas/vuosi, tai vaihtoehto B:ssä vastaava kokonaissumma jaettuna tasan kuntien kesken, osallistumispanoksella voitaisiin toteuttaa käytännössä joko toimintamallivaihtoehto A tai B, joissa virkistysalueyhdistys toimisi laajalla kentällä käsittäen avainkohteiden harkinnanvaraisen virkistyskohteiden maanhankinnan, vuokraamisen, ylläpidon, kehittämisen ja niiden valvonnan sekä yhteistyöverkoston rakentamisen sekä toiminnan rahoituksen järjestämisen. Kuntien edustajien vastauksissa esille tullutta Kyselyyn vastanneiden kuntien edustajien vastauksissa Varsinais-Suomen alueen kärkialueina luontomatkailuun ja virkistykseen korostuivat erityisesti saaristo, Kuhankuonon alue, Teijon alue sekä kansallispuistot ylipäätään. Lisäksi Ruissalo, Aurajoen ja Paimionjoen jokilaaksot, Saariston rengastie sekä Hämeen härkätie nousivat tärkeinä kokonaisuuksina useammassa kuntavastauksessa. Kuntien edustajien vastauksissa Varsinais-Suomen vahvuuselementteinä korostuivat merellisyys, kultuuriperintö ja viljelymaisemat, suomaisemat, monipuolisen ja vaihtelevan luonnon saavutettavuus Lisäksi vahvuuksina nähtiin, että koska alue on maantieteellisesti suhteellisen pieni, löytyvät tätä kautta mahdollisuudet lähimatkailun kehittämiseen. Saariston saavutettavuus nähtiin kuitenkin tärkeänä kehitettävänä asiana. Mainintoja sai osakseen myös maakunnan edullinen sijainti eteläisessä Suomessa sekä kulttuuri- ja luontomatkailun helppo yhdistettävyys. Kehitettäviä asioita ja mahdollisen virkistysalueyhdistyksen tehtäväkenttää kysyttäessä korostettiin erityisesti koordinointia ja kokonaissuunnitelmaa, kohteiden ja reittien ylläpitoa ja kehittämistä, yhteistyön ylläpitoa sekä tiedotusta ja markkinointia. Virkistysalueiden ja reittien kehittämistä uhkaavana tekijänä nousi esiin resurssipula, sisältäen niin rahoitusta kuin toteuttajatahoja koskevan puutteen. Myös luontomatkailupakettien tuotteistaminen tuotiin esiin kehitettävänä asiana useassa vastauksessa. Ehdotukset jatkotoimenpiteiksi Varsinais-Suomen liitto suosittelee, että tämän selvityksen pohjalta käydään tarvittavat keskustelut eri sidosryhmien kanssa ja valitaan yhdessä näiden kanssa Varsinais-Suomeen parhaiten soveltuva ja toimiva virkistysalueyhdistyksen toimintamalli. Virkistystoimintaa ja matkailusektoria tulisi kehittää mahdollisimman laajalla yhteistyöllä alueellisten toimijoiden kesken, peilaten kehittämistoiminnan suuntaviivoja kansallisiin tavoitteisiin sekä matkailun kotimaisiin ja kansainvälisiin kehitysennusteisiin. varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

39 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu Varsinais-Suomen liitto suosittelee virkistysalueyhdistyksen toimintamalliksi toimintamallivaihtoehtoa A, koska siinä yhdistys toimii laajalla kentällä edistäen virkistys- ja luontomatkailukohteiden käyttöä, ylläpitämistä ja kehittämistä. Lisäperusteena tämän mallin valinnalle on myös tasainen vuosittainen rahoituspohja, jonka kautta edistämistyötä on mahdollista vaikuttavasti ja suunnitelmallisesti toteuttaa. Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteiden aluetaloudellinen merkitys on tällä hetkellä jo pelkästään Metsähallituksen ylläpitämien alueiden kävijätutkimusten perusteella alueen yrityksille ja muille toimijoille varsin merkittävä (9,4 milj. /vuosi, työllisyysvaikutukset 115 henkilötyövuotta ja kävijöitä yhteensä vuodessa). Tämän vuoksi tulisi myös muissa (kuin Metsähallituksen hallinnoimissa) merkittävissä kohteissa tehdä tarvittavat kävijätutkimukset ja kävijälaskennat Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteiden aluetalouden kokonaisvaikutuksen määrittämiseksi. Virkistys- ja luontomatkailukohteiden taloudellisella merkittävyydellä olisi näin helpompi perustella näihin kohteisiin suunnattavia panoksia. ESIMERKKI VIRKISTYSALUEYHDISTYSTOIMINNAN KÄYNNISTÄMISTÄ TUKEVASTA HANKEESTA Virkistysalueyhdistystoiminnan käynnistämisen alkuvaiheen tueksi Varsinais-Suomen liitto suosittelee, että yhteistyön parantamiseksi eri toimijoiden välillä sekä virkistys- ja luontomatkailukohteiden ylläpidon, kehittämisen ja käytön parantamiseksi lähdettäisiin suunnittelemaan ja rahoituksen varmistuttua toteuttamaan Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteiden saavutettavuuden parantamista koskevaa hanketta. Hankkeen johtoajatusta kuvataan seuraavassa lyhyesti. Tausta ja tarve Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä paikkaa (=internet-sivustoa), mistä virkistyskäyttäjä tai luontomatkailija saisi tietoa kaikista keskeisimmistä varsinaissuomalaisista virkistys- ja luontomatkailukohteista. Myös eri toimijoiden verkostoituminen ja yhteistyö on hidasta ja hankalaa, kun nämä eivät suoraan näe, mitä toimijoita omalla alueellaan on teeman virkistyskäyttö ja luontomatkailu alla. Tavoitteet Tavoitteena hankkeessa on parantaa varsinaissuomalaisten virkistys- ja luontomatkailukohteiden saavutettavuutta ja sitä kautta lisätä näiden kohteiden käyttöä sekä parantaa yhteistyömahdollisuuksia näiden kohteiden ylläpitäjien ja kehittäjien välillä. Hanke edistää maakuntavaltuuston kokouksessaan hyväksymän kumppanuusstrategian toimenpiteiden toteuttamista. Kohderyhmä ja -alue Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki virkistys- ja luontomatkailukohteiden kansalliset ja kansainväliset käyttäjät, luontomatkailupalveluita tarjoavat yritykset, teema-aluetta koskettavat yhdistykset ja sidosryhmät sekä kohteiden ylläpitäjät ja kehittäjät (joista mm. kunnat ja Metsähallitus). Kohderyhmänä ovat myös mm. media ja muut virkistyskohteiden markkinoinnista ja tiedotuksesta vastaavat tahot. Kohderyhmät voivat seurata hanketta ja sen etenemistä hankkeen internet-sivuilla ja lisäksi saada tietoa hankkeesta myös sen loppuseminaarista, jossa kerrotaan hankkeen rakentamasta internet-sivustosta ja muista hankkeessa toteutetuista virkistyskäytön ja luontomatkailun edistämistoimenpiteistä. Hankkeen kohdealueena on Varsinais-Suomen maakunta. Toimenpiteet, joilla tähdätään tavoitteisiin Keskeisimpänä toimenpiteenä saavutettavuuden parantamiseksi tässä hankkeessa toimii varsinaissuomalaisten virkistys- ja luontomatkailukohteiden sähköinen tietopalvelu, jonne kerätään kaikki keskeisimmät varsinaissuomalaiset virkistys- ja luontomatkailukohteet, riippumatta niiden ylläpitäjistä. Sivuston kautta sekä virkistyskäyttäjät, että luontomatkailijat saavat helposti ja nopeasti tietoonsa valitsemansa maantieteellisen alueen, käyttömuodon (esim. kalastus, vaellus, melonta, pyöräily jne.) tai palvelun mahdollisuudet suunnitellessaan ja valitessaan mitä ja minne haluaa lähteä tekemään. Lisäksi sivusto toimii kohteiden ylläpitäjille ja kehittäjille yhteistyökanavana ja palveluntarjoajille palveluiden markkinoimispaikkana. Sivusto on ennen kaikkea kaikille sen kohderyhmille ajantasaisen tiedonlähde, palautteen antamispaikka sekä vuorovaikuttamisen foorumi. Hankkeen luoma Varsinais-Suomen retkeily- ja virkistyskohteiden sähköinen tietopalvelu rakentuu Varsinais- Suomen liiton kehittämän aluetietopalvelu Lounaistiedon osaksi. Sivusto on myös yksi keskeinen perustettavan Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyksen työkalu, jolla yhdistys voi operoida tulevaa toimintaansa, niin kohteiden ylläpitäjien, kehittäjien kuin kohteiden käyttäjienkin suuntaan. Sivuston rakentamisessa ja tietojen keräämisessä hyödynnetään Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyksen perustamisen esiselvityksen keräämiä aineistoja varsinaissuomalaisista virkistys- ja luontomatkailutoimijoista ja -kohteista. Internet-sivujen lisäksi hanke toteuttaa Varsinais-Suomen keskeisimpiin virkistys- ja luontomatkailukohteisiin asteittain edeten (merkittävimmistä kohteista pienempiin kohteisiin) QR-koodilla varustetut opastaulut/infotaulut kohteiden (ja reittien) lähtöpaikoille. QR-koodi johtaa niiden kohteiden käyttäjät Varsinais-Suomen virkistys- ja retkeilykohteiden internet-sivuille, jonka kautta nämä saavat tarkempaa tietoa kaikista varsinaissuomalaisista virkistyskohteista ja mahdollisuuksista; niiden sijainnista, retkeilymahdollisuuksista, palveluista jne. Ajatuksena tässä on, että käymällä yhdessä kohteessa kävijän on mahdollista saada tietoa myös muista potentiaalisista kohteista ja niiden palveluista Varsinais-Suomessa. Kävijä voi antaa myös palautetta kohteen kunnosta tai sen palveluista näiden sivujen kautta. varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

40 0 4 8 Kökar Sottunga Kumlinge Brändö 16 Laitila Parainen Taivassalo Naantali Vehmaa 24 km Pohjakartta 22/MML/2015 Kustavi Uusikaupunki Pyhäranta Masku Turku Raisio Lieto Kemiönsaari Paimio Sauvo Aura Oripää Oripää Pöytyä Säkylä Kaarina Rusko Nousiainen Mynämäki Eura Huittinen Marttila Loimaa Hanko Koski Tl Raseborg Salo Urjala Lohja Tammela Akaa Kirkkonummi virkistysalue (254 kpl) retkeily- ja matkailualue (13 kpl) Maakuntakaavan alueet Ingå tuntematon omistajana 42 kpl valtio omistajana 3 kpl seurakunta omistajana 3 kpl kunta omistajana 157 kpl Siuntio Muita virkistysalueita ja -kohteita virkistyskohde (182 kpl) retkeily- ja matkailukohde (24 kpl) Vihti Karkkila Loppi Hämeenlinna Hattula Valkeakoski Maakuntakaavan kohteet Forssa Somero Jokioinen Humppila Ypäjä Punkalaidun Köyliö Varsinais-Suomen virkistysalueita ja -kohteita 2015 Rauma 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 39 Varsinais-Suomessa on paljon virkistysmahdollisuuksia. Niiden kehittämisessä, laatutasoissa, reittiverkostossa ja tiedon löydettävyydessä on kehitettävää. Tähän tarvitaan maakunnallista virkistysalueyhdistystä. varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

41 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu Liitteet Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyksen toimintamallivaihtoehdot Liite 1. Toimintamallivaihtoehto A Liite 2. Toimintamallivaihtoehto B Liite 3. Toimintamallivaihtoehto C Liite 4. Toimintamallivaihtoehto D Muiden virkistysalueyhdistysten ja -säätiöiden toimintamallit Liite 5. Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistyksen (2006) toimintamalli Liite 6. Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen (1988) toimintamalli Liite 7. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön (1989) toimintamalli Liite 8. Hämeen virkistysalueyhdistyksen (1990) toimintamalli Liite 9. Päijänteen virkistysalueyhdistyksen (1991) toimintamalli Liite 10. Saimaan virkistysalueyhdistyksen (1994) toimintamalli Liite 11. Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistyksen (1998) toimintamalli Liite 12. Pirkanmaan virkistysalueyhdistyksen (2000) toimintamalli Liite 13. Kymeenlaakson virkistysalueyhdistyksen (2010) toimintamalli Sidosryhmäkyselyt ja viestintä Liite 14. Sidosryhmäkysely Liite 15. Virkistysalueyhdistyskysely Liite 16. Sidosryhmäkyselyn vastaukset Liite 17. Virkistysalueyhdistyskyselyn vastaukset Liite 18. Mediatiedote, Turku varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

42 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 41 TAVOITTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMIJAT JA RESURSSIT TAVOITTEET Laadukkaan ja kilpailukykyisen koko maakunnan tasapuolisesti kattavan virkistysalue-,virkistyskohdeja virkistysreittiverkoston sekä virkistys- ja luontomatkailupalveluiden ylläpitäminen, kehittäminen ja turvaaminen jäsenkuntiensa alueella. Lisätä ja edistää näiden alueiden ja kohteiden käyttöä ja virkistysmahdollisuuksia sekä sitä kautta parantaa käyttäjien hyvinvointia ja terveyttä. Säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta sekä ottaa huomioon paikallisen väestön viihtyvyyden ja peruselinkeinojen harjoittamisen turvaaminen siten, että toiminta on sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. ISÄNTÄORGANISAATIO Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistys ry, jonka hallituksessa jäsenet jäsenkunnista ja Varsinais- Suomen liitosta. JÄSENORGANISAATIOT Varsinaisina jäseninä voivat olla Varsinais-Suomen maakunnan kunnat ja maakunnan liitto. Tukijäseneksi voidaan hyväksy oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityishenkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. SÄÄNNÖT, PERIAATTEET, LAIT JA ASETUKSET Ulkoilulaki Kaavoitus Yhdistyksen säännöt Yhdistyslaki Maakuntastrategia SIDOSRYHMÄT Virkistyskohteiden käyttäjät, maanomistajat, kohteiden ylläpitäjät ja kehittäjät, luontomatkailu- ja retkeily-yrittäjät, yrittäjäyhdistykset, luonto-oppaat, erilaiset virkistykseen, luontomatkailuun, ympäristöön, luontoon ja kulttuuriin liittyvät seurat, yhdistykset, järjestöt ja organisaatiot sekä muut toimijat, kyläyhdistykset, maatalousjärjestöt, seurakunnat, puolustusvoimat, Metsähallitus, ELY- keskus, Visit Finland ja Turku Touring, TEM, MTK ja potentiaaliset hankkeiden rahoittajat ja hanketahot. RAHOITUSMUODOT JA RESURSSIT Kunnan asukasmäärään suhteutettu jäsenmaksu (jota kannatti 58,1 % kyselyyn vastaajista). Toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii varoja seuraavasti: 1. Ottaa vastaan mahdollisia lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. 2. Järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia asianmukaiset luvat saatuaan. 3. Kerää jäsen- ja liittymismaksuja. 4. Pyrkii rahoittamaan hankkeitansa julkisista ym. muista rahoituslähteistä. Liite 1. Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistys ry, Toimintamallivaihtoehto A TOIMINTATAVAT, KOHDERYHMÄ JA -ALUE TOIMINNAN PAINOPISTEET, TEHTÄVÄT, TOIMINTATAVAT JA TYÖKALUT 1. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys suunnittelee ylläpitää, rakentaa ja kehittää jäsenkuntiensa olemassa olevia ja uusia virkistyskohteita ja -palveluita ostamalla, vuokraamalla tai hankkimalla käyttöoikeuksia näihin kohteisiin. Yhdistys varmistaa riittävät virkistyskohderesurssit Varsinais- Suomessa. 2.Valvoo virkistyskohteiden käyttöä, kuntoa, ylläpitämistä ja kehittämistä sekä muuta niihin liittyvää toimintaa kohteiden laadullisesti riittävän tason ja kohteiden kunnon takaamiseksi. 3.Rakentaa, kehittää ja koordinoi yhteistyöverkostoa, toimii jäsentensä edunvalvojana ja tiedottaa toiminnastaan, hyvistä käytännöistä ja virkistyskohteista ja -palveluista aktiivisesti yhdistyksen jäsenille ja muille sidos- ja kohderyhmille niin kansallisesti ja kansainvälisestikin. Kerää tietoa virkistys- ja luontomatkailukohteista yhteen paikkaan ja varmistaa sen ajantasaisuuden. Järjestää koulutuksia ja seminaareja jäsenilleen ja muille toimijoille. 4.Järjestää toiminnan rahoituksen ja muut tarvittavat resurssit sekä hakee hankerahoitusta ja toteuttaa hankkeita. KOHDERYHMÄT Kaikki jäsenkunnista kuin muualtakin tulevat virkistyskäyttäjät ja luontomatkailijat. KOHDEALUEET Jäsenkuntiensa asukkaiden ja luontomatkailijoiden käyttöön tarkoitetut alueellisesti kattavat ja monipuoliset virkistysalueet, -kohteet ja -reittiverkostot. VAIKUTUKSET HYÖDYT Yhteistyöllä saadaan virkistyskohteiden ylläpitoon ja kehittämiseen synergiaetua, resurssitehokkuutta ja uusia alueita sekä nykyistä parempi palvelutaso. Yksi taho voi hoitaa ylläpidon ja kehittämisen kokonaisvastuullisesti. Yhteiset virkistysmahdollisuudet, eli virkistyskohteiden käyttö ei ole sidottu omaan kuntaan. Toiminnan aikana hankitut kohteet ovat arvokas yhteinen omaisuus, joka varmistaa näiden kohteiden säilymisen yleisessä virkistyskäytössä ja mahdollistaa kohteiden ylläpidon ja kehittämisen sekä hyödyntämisen myös luontomatkailussa. Maankäytöllisestä näkökulmasta järkevä ratkaisu. Maakuntakaavan virkistyskäyttöfilosofian mukaisesti merkittävästi harventuneita virkistyskohteita yhdistetään reiteillä kokonaisuuksiksi Varsinais- Suomen maakuntakaavassa. Näin saadaan tarkoituksenmukaisempi virkistysalueverkosto, sekä alueellisesti kattava, yhtenäinen ja luonteeltaan erilaisia alueita käsittävän virkistysalueverkosto useiden kuntien tarpeisiin. Yhdistyksen jäsenet voivat kanavoida omia tarpeita ohjaamalla ja markkinoimalla virkistys- ja luontomatkailukohteitaan asukkailleen ja muille potentiaalisille käyttäjille yhdistyksen ja kohteissa olevien yhtenäisten opasteiden kautta, jolloin näiden kohteiden saavutettavuus ja käyttöaste paranee. Virkistysalueyhdistys voi hakea ulkoista tukea ja hankerahoitusta virkistyskohteidensa ylläpitoon ja kehittämiseen sekä uusien virkistyskohteiden ja -alueiden hankintaan kansallisista lähteistä ja EUrahoitusohjelmista, joissa myös kunnat voivat olla mukana osatoteuttajina. Toiminnan hyödyt ovat moninkertaisia verrattuna sen panoksiin (mm. matkailutulot paikallisille yrityksille sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset virkistyskohteiden käyttäjille).

43 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 42 TAVOITTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMIJAT JA RESURSSIT TAVOITTEET Laadukkaan ja kilpailukykyisen koko maakunnan tasapuolisesti kattavan virkistysalue-,virkistyskohdeja virkistysreittiverkoston sekä virkistys- ja luontomatkailupalveluiden ylläpitäminen, kehittäminen ja turvaaminen jäsenkuntiensa alueella. Lisätä ja edistää näiden alueiden ja kohteiden käyttöä ja virkistysmahdollisuuksia sekä sitä kautta parantaa käyttäjien hyvinvointia ja terveyttä. Säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta sekä ottaa huomioon paikallisen väestön viihtyvyyden ja peruselinkeinojen harjoittamisen turvaaminen siten, että toiminta on sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. ISÄNTÄORGANISAATIO Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistys ry, jonka hallituksessa jäsenet jäsenkunnista ja Varsinais- Suomen liitosta. JÄSENORGANISAATIOT Varsinaisina jäseninä voivat olla Varsinais-Suomen maakunnan kunnat ja maakunnan liitto. Tukijäseneksi voidaan hyväksy oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityishenkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. SÄÄNNÖT, PERIAATTEET, LAIT JA ASETUKSET Ulkoilulaki Kaavoitus Yhdistyksen säännöt Yhdistyslaki Maakuntastrategia SIDOSRYHMÄT Virkistyskohteiden käyttäjät, maanomistajat, kohteiden ylläpitäjät ja kehittäjät, luontomatkailu- ja retkeily-yrittäjät, yrittäjäyhdistykset, luonto-oppaat, erilaiset virkistykseen, luontomatkailuun, ympäristöön, luontoon ja kulttuuriin liittyvät seurat, yhdistykset, järjestöt ja organisaatiot sekä muut toimijat, kyläyhdistykset, maatalousjärjestöt, seurakunnat, puolustusvoimat, Metsähallitus, ELY- keskus, Visit Finland ja Turku Touring, TEM, MTK ja potentiaaliset hankkeiden rahoittajat ja hanketahot. RAHOITUSMUODOT JA RESURSSIT Sama kiinteä jäsenmaksu kaikille kunnille (jota kannatti 2,3 % kyselyyn vastaajista). Toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii varoja seuraavasti: 1. Ottaa vastaan mahdollisia lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. 2. Järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia asianmukaiset luvat saatuaan. 3. Kerää jäsen- ja liittymismaksuja. 4. Pyrkii rahoittamaan hankkeitansa julkisista ym. muista rahoituslähteistä. Liite 2. Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistys ry, Toimintamallivaihtoehto B TOIMINTATAVAT, KOHDERYHMÄ JA -ALUE TOIMINNAN PAINOPISTEET, TEHTÄVÄT, TOIMINTATAVAT JA TYÖKALUT 1. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys suunnittelee ylläpitää, rakentaa ja kehittää jäsenkuntiensa olemassa olevia ja uusia virkistyskohteita ja -palveluita ostamalla, vuokraamalla tai hankkimalla käyttöoikeuksia näihin kohteisiin. Yhdistys varmistaa riittävät virkistyskohderesurssit Varsinais- Suomessa. 2.Valvoo virkistyskohteiden käyttöä, kuntoa, ylläpitämistä ja kehittämistä sekä muuta niihin liittyvää toimintaa kohteiden laadullisesti riittävän tason ja kohteiden kunnon takaamiseksi. 3.Rakentaa, kehittää ja koordinoi yhteistyöverkostoa, toimii jäsentensä edunvalvojana ja tiedottaa toiminnastaan, hyvistä käytännöistä ja virkistyskohteista ja -palveluista aktiivisesti yhdistyksen jäsenille ja muille sidos- ja kohderyhmille niin kansallisesti ja kansainvälisestikin. Kerää tietoa virkistys- ja luontomatkailukohteista yhteen paikkaan ja varmistaa sen ajantasaisuuden. Järjestää koulutuksia ja seminaareja jäsenilleen ja muille toimijoille. 4.Järjestää toiminnan rahoituksen ja muut tarvittavat resurssit sekä hakee hankerahoitusta ja toteuttaa hankkeita. KOHDERYHMÄT Kaikki jäsenkunnista kuin muualtakin tulevat virkistyskäyttäjät ja luontomatkailijat. KOHDEALUEET Jäsenkuntiensa asukkaiden ja luontomatkailijoiden käyttöön tarkoitetut alueellisesti kattavat ja monipuoliset virkistysalueet, -kohteet ja -reittiverkostot. VAIKUTUKSET HYÖDYT Yhteistyöllä saadaan virkistyskohteiden ylläpitoon ja kehittämiseen synergiaetua, resurssitehokkuutta ja uusia alueita sekä nykyistä parempi palvelutaso. Yksi taho voi hoitaa ylläpidon ja kehittämisen kokonaisvastuullisesti. Yhteiset virkistysmahdollisuudet, eli virkistyskohteiden käyttö ei ole sidottu omaan kuntaan. Toiminnan aikana hankitut kohteet ovat arvokas yhteinen omaisuus, joka varmistaa näiden kohteiden säilymisen yleisessä virkistyskäytössä ja mahdollistaa kohteiden ylläpidon ja kehittämisen sekä hyödyntämisen myös luontomatkailussa. Maankäytöllisestä näkökulmasta järkevä ratkaisu. Maakuntakaavan virkistyskäyttöfilosofian mukaisesti merkittävästi harventuneita virkistyskohteita yhdistetään reiteillä kokonaisuuksiksi Varsinais- Suomen maakuntakaavassa. Näin saadaan tarkoituksenmukaisempi virkistysalueverkosto, sekä alueellisesti kattava, yhtenäinen ja luonteeltaan erilaisia alueita käsittävän virkistysalueverkosto useiden kuntien tarpeisiin. Yhdistyksen jäsenet voivat kanavoida omia tarpeita ohjaamalla ja markkinoimalla virkistys- ja luontomatkailukohteitaan asukkailleen ja muille potentiaalisille käyttäjille yhdistyksen ja kohteissa olevien yhtenäisten opasteiden kautta, jolloin näiden kohteiden saavutettavuus ja käyttöaste paranee. Virkistysalueyhdistys voi hakea ulkoista tukea ja hankerahoitusta virkistyskohteidensa ylläpitoon ja kehittämiseen sekä uusien virkistyskohteiden ja -alueiden hankintaan kansallisista lähteistä ja EUrahoitusohjelmista, joissa myös kunnat voivat olla mukana osatoteuttajina. Toiminnan hyödyt ovat moninkertaisia verrattuna sen panoksiin (mm. matkailutulot paikallisille yrityksille sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset virkistyskohteiden käyttäjille).

44 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 43 TAVOITTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMIJAT JA RESURSSIT TAVOITTEET Laadukkaan ja kilpailukykyisen koko maakunnan tasapuolisesti kattavan virkistysalue-,virkistyskohdeja virkistysreittiverkoston sekä virkistys- ja luontomatkailupalveluiden ylläpitäminen, kehittäminen ja turvaaminen jäsenkuntiensa alueella. Lisätä ja edistää näiden alueiden ja kohteiden käyttöä ja virkistysmahdollisuuksia sekä sitä kautta parantaa käyttäjien hyvinvointia ja terveyttä. Säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta sekä ottaa huomioon paikallisen väestön viihtyvyyden ja peruselinkeinojen harjoittamisen turvaaminen siten, että toiminta on sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. ISÄNTÄORGANISAATIO Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistys ry, jonka hallituksessa jäsenet jäsenkunnista ja Varsinais- Suomen liitosta. JÄSENORGANISAATIOT Varsinaisina jäseninä voivat olla Varsinais-Suomen maakunnan kunnat ja maakunnan liitto. Tukijäseneksi voidaan hyväksy oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityishenkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. SÄÄNNÖT, PERIAATTEET, LAIT JA ASETUKSET Ulkoilulaki Kaavoitus Yhdistyksen säännöt Yhdistyslaki Maakuntastrategia SIDOSRYHMÄT Virkistyskohteiden käyttäjät, maanomistajat, kohteiden ylläpitäjät ja kehittäjät, luontomatkailu- ja retkeily-yrittäjät, yrittäjäyhdistykset, luonto-oppaat, erilaiset virkistykseen, luontomatkailuun, ympäristöön, luontoon ja kulttuuriin liittyvät seurat, yhdistykset, järjestöt ja organisaatiot sekä muut toimijat, kyläyhdistykset, maatalousjärjestöt, seurakunnat, puolustusvoimat, Metsähallitus, ELY- keskus, Visit Finland ja Turku Touring, TEM, MTK ja potentiaaliset hankkeiden rahoittajat ja hanketahot. RAHOITUSMUODOT JA RESURSSIT Jokin muu rahoitusmuoto (jota kannatti 39,6 % kyselyyn vastaajista). Toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii varoja seuraavasti: 1. Ottaa vastaan mahdollisia lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. 2. Järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia asianmukaiset luvat saatuaan. 3. Kerää jäsen- ja liittymismaksuja. 4. Pyrkii rahoittamaan hankkeitansa julkisista ym. muista rahoituslähteistä. Liite 3. Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistys ry, Toimintamallivaihtoehto C TOIMINTATAVAT, KOHDERYHMÄ JA -ALUE TOIMINNAN PAINOPISTEET, TEHTÄVÄT, TOIMINTATAVAT JA TYÖKALUT 1. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys suunnittelee ylläpitää, rakentaa ja kehittää jäsenkuntiensa olemassa olevia ja uusia virkistyskohteita ja -palveluita ostamalla, vuokraamalla tai hankkimalla käyttöoikeuksia näihin kohteisiin. Yhdistys varmistaa riittävät virkistyskohderesurssit Varsinais- Suomessa. 2.Valvoo virkistyskohteiden käyttöä, kuntoa, ylläpitämistä ja kehittämistä sekä muuta niihin liittyvää toimintaa kohteiden laadullisesti riittävän tason ja kohteiden kunnon takaamiseksi. 3.Rakentaa, kehittää ja koordinoi yhteistyöverkostoa, toimii jäsentensä edunvalvojana ja tiedottaa toiminnastaan, hyvistä käytännöistä ja virkistyskohteista ja -palveluista aktiivisesti yhdistyksen jäsenille ja muille sidos- ja kohderyhmille niin kansallisesti ja kansainvälisestikin. Kerää tietoa virkistys- ja luontomatkailukohteista yhteen paikkaan ja varmistaa sen ajantasaisuuden. Järjestää koulutuksia ja seminaareja jäsenilleen ja muille toimijoille. 4.Järjestää toiminnan rahoituksen ja muut tarvittavat resurssit sekä hakee hankerahoitusta ja toteuttaa hankkeita. KOHDERYHMÄT Kaikki jäsenkunnista kuin muualtakin tulevat virkistyskäyttäjät ja luontomatkailijat. KOHDEALUEET Jäsenkuntiensa asukkaiden ja luontomatkailijoiden käyttöön tarkoitetut alueellisesti kattavat ja monipuoliset virkistysalueet, -kohteet ja -reittiverkostot. VAIKUTUKSET HYÖDYT Yhteistyöllä saadaan virkistyskohteiden ylläpitoon ja kehittämiseen synergiaetua, resurssitehokkuutta ja uusia alueita sekä nykyistä parempi palvelutaso. Yksi taho voi hoitaa ylläpidon ja kehittämisen kokonaisvastuullisesti. Yhteiset virkistysmahdollisuudet, eli virkistyskohteiden käyttö ei ole sidottu omaan kuntaan. Toiminnan aikana hankitut kohteet ovat arvokas yhteinen omaisuus, joka varmistaa näiden kohteiden säilymisen yleisessä virkistyskäytössä ja mahdollistaa kohteiden ylläpidon ja kehittämisen sekä hyödyntämisen myös luontomatkailussa. Maankäytöllisestä näkökulmasta järkevä ratkaisu. Maakuntakaavan virkistyskäyttöfilosofian mukaisesti merkittävästi harventuneita virkistyskohteita yhdistetään reiteillä kokonaisuuksiksi Varsinais- Suomen maakuntakaavassa. Näin saadaan tarkoituksenmukaisempi virkistysalueverkosto, sekä alueellisesti kattava, yhtenäinen ja luonteeltaan erilaisia alueita käsittävän virkistysalueverkosto useiden kuntien tarpeisiin. Yhdistyksen jäsenet voivat kanavoida omia tarpeita ohjaamalla ja markkinoimalla virkistys- ja luontomatkailukohteitaan asukkailleen ja muille potentiaalisille käyttäjille yhdistyksen ja kohteissa olevien yhtenäisten opasteiden kautta, jolloin näiden kohteiden saavutettavuus ja käyttöaste paranee. Virkistysalueyhdistys voi hakea ulkoista tukea ja hankerahoitusta virkistyskohteidensa ylläpitoon ja kehittämiseen sekä uusien virkistyskohteiden ja -alueiden hankintaan kansallisista lähteistä ja EUrahoitusohjelmista, joissa myös kunnat voivat olla mukana osatoteuttajina. Toiminnan hyödyt ovat moninkertaisia verrattuna sen panoksiin (mm. matkailutulot paikallisille yrityksille sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset virkistyskohteiden käyttäjille).

45 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 44 TAVOITTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMIJAT JA RESURSSIT TAVOITTEET Laadukkaan ja kilpailukykyisen koko maakunnan tasapuolisesti kattavan virkistysalue-,virkistyskohdeja virkistysreittiverkoston sekä virkistys- ja luontomatkailupalveluiden ylläpitäminen, kehittäminen ja turvaaminen jäsenkuntiensa alueella. Lisätä ja edistää näiden alueiden ja kohteiden käyttöä ja virkistysmahdollisuuksia sekä sitä kautta parantaa käyttäjien hyvinvointia ja terveyttä. Säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta sekä ottaa huomioon paikallisen väestön viihtyvyyden ja peruselinkeinojen harjoittamisen turvaaminen siten, että toiminta on sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. ISÄNTÄORGANISAATIO Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistys ry, jonka hallituksessa jäsenet jäsenkunnista ja Varsinais- Suomen liitosta. JÄSENORGANISAATIOT Varsinaisina jäseninä voivat olla Varsinais-Suomen maakunnan kunnat ja maakunnan liitto. Tukijäseneksi voidaan hyväksy oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityishenkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. SÄÄNNÖT, PERIAATTEET, LAIT JA ASETUKSET Ulkoilulaki Kaavoitus Yhdistyksen säännöt Yhdistyslaki Maakuntastrategia SIDOSRYHMÄT Virkistyskohteiden käyttäjät, maanomistajat, kohteiden ylläpitäjät ja kehittäjät, luontomatkailu- ja retkeily-yrittäjät, yrittäjäyhdistykset, luonto-oppaat, erilaiset virkistykseen, luontomatkailuun, ympäristöön, luontoon ja kulttuuriin liittyvät seurat, yhdistykset, järjestöt ja organisaatiot sekä muut toimijat, kyläyhdistykset, maatalousjärjestöt, seurakunnat, puolustusvoimat, Metsähallitus, ELY- keskus, Visit Finland ja Turku Touring, TEM, MTK ja potentiaaliset hankkeiden rahoittajat ja hanketahot. RAHOITUSMUODOT JA RESURSSIT Kunnan asukasmäärään suhteutettu jäsenmaksu (jota kannatti 58,1 % kyselyyn vastaajista). Toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii varoja seuraavasti: 1. Ottaa vastaan mahdollisia lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. 2. Järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia asianmukaiset luvat saatuaan. 3. Kerää jäsen- ja liittymismaksuja. 4. Pyrkii rahoittamaan hankkeitansa julkisista ym. muista rahoituslähteistä. Liite 4. Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistys ry, Toimintamallivaihtoehto D TOIMINTATAVAT, KOHDERYHMÄ JA -ALUE TOIMINNAN PAINOPISTEET, TEHTÄVÄT, TOIMINTATAVAT JA TYÖKALUT 1.Valvoo virkistyskohteiden käyttöä, kuntoa, ylläpitämistä ja kehittämistä sekä muuta niihin liittyvää toimintaa kohteiden laadullisesti riittävän tason ja kohteiden kunnon takaamiseksi. 2.Rakentaa, kehittää ja koordinoi yhteistyöverkostoa, toimii jäsentensä edunvalvojana ja tiedottaa toiminnastaan, hyvistä käytännöistä ja virkistyskohteista ja -palveluista aktiivisesti yhdistyksen jäsenille ja muille sidos- ja kohderyhmille niin kansallisesti ja kansainvälisestikin. Kerää tietoa virkistys- ja luontomatkailukohteista yhteen paikkaan ja varmistaa sen ajantasaisuuden. Järjestää koulutuksia ja seminaareja jäsenilleen ja muille toimijoille. 3.Järjestää toiminnan rahoituksen ja muut tarvittavat resurssit sekä hakee hankerahoitusta ja toteuttaa hankkeita. KOHDERYHMÄT Kaikki jäsenkunnista kuin muualtakin tulevat virkistyskäyttäjät ja luontomatkailijat. KOHDEALUEET Jäsenkuntiensa asukkaiden ja luontomatkailijoiden käyttöön tarkoitetut alueellisesti kattavat ja monipuoliset virkistysalueet, -kohteet ja -reittiverkostot. VAIKUTUKSET HYÖDYT Yhteistyöllä saadaan virkistyskohteisiin nykyistä parempi palvelutaso ja saavutettavuus. Maankäytöllisestä näkökulmasta järkevä ratkaisu. Maakuntakaavan virkistyskäyttöfilosofian mukaisesti merkittävästi harventuneita virkistyskohteita yhdistetään reiteillä kokonaisuuksiksi Varsinais- Suomen maakuntakaavassa. Näin saadaan tarkoituksenmukaisempi virkistysalueverkosto, sekä alueellisesti kattava, yhtenäinen ja luonteeltaan erilaisia alueita käsittävän virkistysalueverkosto useiden kuntien tarpeisiin. Yhdistyksen jäsenet voivat kanavoida omia tarpeita ohjaamalla ja markkinoimalla virkistys- ja luontomatkailukohteitaan asukkailleen ja muille potentiaalisille käyttäjille yhdistyksen ja kohteissa olevien yhtenäisten opasteiden kautta, jolloin näiden kohteiden saavutettavuus ja käyttöaste paranee. Virkistysalueyhdistys voi hakea ulkoista tukea ja hankerahoitusta virkistyskohteiden kehittämiseen kansallisista lähteistä ja EU-rahoitusohjelmista, joissa myös kunnat voivat olla mukana osatoteuttajina. Toiminnan hyödyt ovat moninkertaisia verrattuna sen panoksiin (mm. matkailutulot paikallisille yrityksille sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset virkistyskohteiden käyttäjille).

46 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 45 TAVOITTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMIJAT JA RESURSSIT TAVOITTEET Turvata ja kehittää jäsenkuntiensa alueiden retkeilyja virkistysmahdollisuuksia ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta sekä ottaa huomioon paikallisen väestön viihtyvyyden ja elinkeinojen harjoittamisen turvaamisen siten, että toiminta on sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. Yhdistyksen tarkoitus on retkeilyreitistön ja sen palveluiden kehittäminen sekä luontomatkailun yleisten edellytysten edistäminen. ISÄNTÄORGANISAATIO Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry, jonka hallituksessa jäsenet jäsenkunnista ja Varsinais-Suomen liitosta. JÄSENORGANISAATIOT Varsinaisia jäseneninä yhdeksän kuntaa ja Varsinais- Suomen liitto. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksy oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. SIDOSRYHMÄT Kuhankuonon reittiä ja aluetta ylläpitävät tahot. SÄÄNNÖT, PERIAATTEET, LAIT JA ASETUKSET Ulkoilulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki yksityisistä teistä Kaavoitus Yhdistyksen säännöt Yhdistyslaki Reitistön toiminnallisessa yhteistyössä ovat mukana: Metsähallitus, Metsänhoitoyhdistys Tuki, Matkailuyhdistys Kurjenkello, Lounaispaikka, Luontokapinetti, Saksalan pienviljelijäyhdistys ja Uudenkartanon kyläyhdistys. RAHOITUSMUODOT JA RESURSSIT Kunnan asukasmäärään suhteutettu osallistumismaksu: asukasta -> 0.15 /as > 0.05 /as > /as Toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii varoja seuraavasti: 1. Ottaa vastaan mahdollisia lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. 2. Järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia asianmukaiset luvat saatuaan. 3. Kerää jäsen- ja liittymismaksuja. 4. Pyrkii rahoittamaan hankkeitansa julkisista ym. muista rahoituslähteistä. Liite 5. Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistyksen (2006) toimintamalli TOIMINTATAVAT, KOHDERYHMÄ JA -ALUE TOIMINNAN PAINOPISTEET, TEHTÄVÄT, TOIMINTATAVAT JA TYÖKALUT 1. Rakentaa ja ylläpitää jäsenkuntiensa asukkaiden ja matkailijoiden käyttöön tarkoitettuja retkeilyja muita reitistöjä ja näiden palveluita ja tuottaa reitistöjen käyttöä ja luontomatkailua edistävää materiaaliaja tiedotusta. 2. Hankkii ja hoitaa alueensa matkailua ja asukkaiden tarpeita palvelevia virkistysalueita ostamalla tai vuokraamalla näitä alueita ja hankkimalla näihin käyttöoikeuksia. 3. Toimii jäsentensä yhteistoimintaelimenä sekä on yhteistyössä ympäristö-, luonto-, matkailu-, retkeily- ja liikuntayhteisöjen ja yritysten sekä ao. valtion viranomaisten ja muiden julkisten yhteisöjen kanssa. 4. Toimii päämääriensä edistämiseksi seuraamalla ja tutkimalla jäsenkuntiensa matkailun ja virkistyksen tarpeita, tekemällä aloitteita ja esityksiä. 5. Voi palkata toimihenkilöitä. 6. Voi olla osakkaana tai jäsenenä muissa tarkoituksensa hyviksi toimivissa yhteisöissä. 7. Yhdistys ei omista eikä hanki maata. KOHDERYHMÄT Jäsenkuntien asukkaat. Myös muiden kuntien asukkaat ja alueella vierailevat matkailijat. KOHDEALUEET Jäsenkuntiensa asukkaiden ja matkailijoiden käyttöön tarkoitettuja retkeily- ja muita reitistöjä. Kuhankuonon retkeilyreitistö ja -alue. Reitit johtavat mm. Vaskijärven luonnonpuistoon ja Kurjenrahkan kansallispuistoon sekä siihen kuuluvaan Pukkipalon aarnimetsään. Reitistökokonaisuuteen kuuluvat nykyisin pitkälle etelään aina Ruissalon saareen asti yltävät uudet yhdysreitit, sekä näiden varrelle sijoittuvat rengasreitit Kullaanpolku ja Karevan kierto Maskussa, Ruskolla ja Raisiossa. VAIKUTUKSET HYÖDYT Retkeilyreitistön ylläpito ja kehittäminen yhdessä kaikkien osakaskuntien näkemyksiä kuunnellen. Yhdessä kehitetty reitistökokonaisuus on huomattavan resurssitehokasta, sillä yksi taho hoitaa ylläpidon kokonaisvastuullisesti. Maankäytöllisestä näkökulmasta järkevä ratkaisu. Kuhankuonon retkeilyreitistö yhdessä Metsähallituksen kansallispuistoalueiden ja luonnonpuistoalueiden kanssa muodostaa yhden tällaisen maakuntakaavan virkistyskäyttöfilosofiaa (merkittävästi harventuneita virkistysalueita ja kohteita yhdistetään reiteillä kokonaisuuksiksi V-S maakuntakaavassa) noudattavan reitistökokonaisuuden. Osakaskunnat voivat kanavoida omia virkistystarpeita ohjaamalla ja markkinoimalla reitistöjä asukkailleen. Yhtenäisen erämaisen alueen saattaminen julkisesti laajan käyttäjäkunnan saavutettavaksi. Kohderyhmänä myös sellaiset, jotka pelkäävät eksymistä, sillä hyvin opastetulla reitillä luontokokemuksen saaminen on lähestulkoon kaikkien saatavilla. Poikkeuksellisen hyvä saavutettavuus Turun kaupunkiseudulta sekä omalla, että julkisella kulkuvälineellä. Paikallistaloudelliset vaikutukset: nokipannukahvit, majoitukset, opastukset, ylläpitotyöt tuovat täydentävää työtä ja ansiotuloa alueen yrittäjille. Hankerahoituksen hakumahdollisuus.

47 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 46 TAVOITTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMIJAT JA RESURSSIT TAVOITTEET Yhdistyksen tarkoituksena on turvata ja kehittää jäsenkuntiensa asukkaiden virkistysmahdollisuuksia, säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta sekä ottaa huomioon paikallisen väestön viihtyvyyden ja peruselinkeinojen harjoittamisen turvaaminen siten, että toiminta on sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. ISÄNTÄORGANISAATIO Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry, jonka hallituksessa jäsenet jäsenkunnista. Yhdistyksellä on henkilöstön toimitiloja maakunnan liitossa sekä muualla. Yhdistys on perustettu maakuntaliiton yhteyteen ja se on tärkeä yhteistyökumppani. JÄSENORGANISAATIOT Uudenmaan kunnista 19 on yhdistyksemme jäsen. Seitsemän kuntaa ei ole liittynyt yhdistykseen. Kaikki isot kunnat ovat yhdistyksemme jäseniä, ja asukkaita niissä on 1,52 miljoonaa (95,8 % Uudenmaan asukkaista). SÄÄNNÖT, PERIAATTEET, LAIT JA ASETUKSET Ulkoilulaki Yhdistyksen tukijäseninä ovat Uudenmaan liitto, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, Suomen latu, Suomen Purjehdus ja Veneily sekä Espoon venekerhojen yhteenliittymä. Kaavoitus Yhdistyksen säännöt SIDOSRYHMÄT Sidosryhmistä merkittävin on Ympäristöministeriö, joka rahoittaa maanhankintoja. Yhdistyslaki Sidosryhmistä Metsähallitus on vuosien ajan ollut merkittävä yhteistyökumppani myös. RAHOITUSMUODOT JA RESURSSIT Kunnan asukasmäärään suhteutettu osallistumismaksu 0,44 /as/vuosi, yhteensä /vuosi Rahat hankintoihin saadaan kunnilta ja valtiolta, ylläpitokuluista vastaavat kunnat. Liite 6. Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen (1988) toimintamalli TOIMINTATAVAT, KOHDERYHMÄ JA -ALUE TOIMINNAN PAINOPISTEET, TEHTÄVÄT, TOIMINTATAVAT JA TYÖKALUT Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi hankkia ja hoitaa jäsenkuntien asukkaiden tarpeita palvelevia virkistysalueita ostamalla tai vuokraamalla näitä alueita tasapuolisesti maakunnalliselta toimialueeltaan tai hankkimalla niihin käyttöoikeuksia sekä huolehtimalla niiden käytön edellyttämästä hoidosta ja rakentamisesta. Alueet voivat myös sijaita yhdistyksen varsinaisen toimintaalueen ulkopuolella. Painopisteet tällä hetkellä ovat olemassa olevien alueiden mahdollinen laajentaminen ja alueiden maakunnallisen kattavuuden täydentäminen. Olemme myös myyneet joitakin palstanosia ja tehneet useita maanvaihtoja sekä Metsähallituksen että kuntien kanssa. Lisäksi on ollut tavoitteena toteuttaa meriretkeilyn etappisatamaverkosto merialueella. Kohteista ja yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen. KOHDERYHMÄT Ensisijainen kohderyhmä on jäsenkuntiemme asukkaat. Myös kaikki muiden kuntien asukkaat ja alueella vierailevat turistit ym. ovat jokamiehenoikeudella alueillemme tervetulleita. KOHDEALUEET Yhdistyksellä on 37 virkistysaluetta (joista jokainen on tärkeä hoidon, ylläpidon ja kehittämisen kohde), jotka ilmenevät yhdistyksen kotisivuilta: Alueiden luonnonhoito on olennaista, kuten myös käytön ohjaaminen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Luontoarvojen ja kohteiden vetovoimaisuuden säilyminen varmistetaan ja käyttöä ohjataan kulutusta kestäville alueille. Alueiden varustetaso vaihtelee. Mantereella olevien alueiden varustetaso on ainakin parkkipaikka, infotaulu ja useimmiten puucee. Sen lisäksi on monella alueella tulentekomahdollisuus (vastaamme polttopuista) sekä joku merkitty polku. Saaristokohteissa on useimmissa tulentekomahdollisuus, puucee, kiinnitysrenkaita sekä aika monessa myös laituri. Jätehuolto on järjestetty pääasiassa isoissa mannerkohteissa. Yhdistyksellä on kolme itsepalveluperiaatteella toimivaa saunaa, jotka kaikki ovat saaristossa. Kaupallisia palveluita alueillamme on aika vähän. Kopparnäsin alueella on Kestikievari ja Gölisnäsin alueella on kesällä vaatimaton majoitustarjonta sekä maksullinen laituri ja kaksi saunaa. VAIKUTUKSET HYÖDYT Tarjotaan ihmisille paikka johon voivat turvallisesti jättää autonsa, kun he liikkuvat yhdistyksen alueella tai viereisillä yksityisillä alueilla. Tämä on tärkeä lähtökohta täällä ruuhka Suomessa. Veneilijöille on tärkeä tietää, että tässä on paikka johon voi rantautua. Olemme olleet varmistamassa veneilijöille rantautumispaikkoja, kun vapaat rannat ovat retkeilykäytöstä huvenneet. Ihmiset käyttävät alueitamme ainakin luonnossa liikkumiseen, kalastukseen, grillaukseen, valokuvaukseen, marjastukseen, sienestykseen, auringonottoon, uintiin jne. Olemme mahdollistaneet metsään pääsyn rakentamalla turvallisia, opastettuja reittejä, jotka ovat liittyneet esim. kuntien tai valtion reitteihin. Koululais- ja eläkeläisryhmät tekevät retkiä alueillemme. Erilaiset harrastajakerhot ja seurat järjestävät retkiä, työpaikkojen virkistyspäiviä vietetään alueillamme. Virkistyskalastajat, luontoharrastajat ja valokuvaajat käyttävät alueitamme läpi vuoden. Yleisesti voi sanoa, että ihmiset ovat hyvin tyytyväisiä yhdistyksemme toimintaan ja yhdistyksen virkistysalueet tuottavat hyvinvointihyötyjä mitä suuremmassa määrin. Tästä olemme vuosien mittaan myös saaneet runsaasti palautetta. Luonnosta hankitaan voimaa arjen vastapainoksi. Monet ihmiset kokevat yhdistyksen alueet todella yhteiseksi omaisuudekseen ja siivous-, korjaus ja -huoltotyötalkoita on lärjestetty aivan spontaanisti. Työllämme yhteisen hyvän edistämiseksi on todella merkitystä.

48 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 47 TAVOITTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMIJAT JA RESURSSIT TAVOITTEET Säätiön tarkoituksena on voittoa tavoittelematta turvata säätiön toiminnassa mukana olevien kuntien asukkaiden virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajankäyttöön soveltuvien alueiden ja reittien käyttömahdollisuudet Etelä-Karjalassa. ISÄNTÄORGANISAATIO Säätiö (kunnat nimeävät hallituksen) Säätiölle on palkattu asiamies/toiminnanjohtaja, jonka palkkauksesta 5 pv/kk maksaa Etelä-Karjalan liitto. Säätiön virallinen osoite on pidetty Etelä-Karjalan liiton osoitteessa, vaikka toiminnanjohtaja työskentelee muualla vuokratussa toimistossa. JÄSENORGANISAATIOT Kaikki maakunnan kunnat (yhteensä 9 kpl ja asukasta) SÄÄNNÖT, PERIAATTEET, LAIT JA ASETUKSET Ulkoilulaki Kaavoitus Säätiön säännöt RAHOITUSMUODOT JA RESURSSIT Kunnan asukasmäärään suhteutettu osallistumismaksu 0,31 /as/vuosi, yhteensä /vuosi Säätiölaki Liite 7. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön (1989) toimintamalli TOIMINTATAVAT, KOHDERYHMÄ JA -ALUE TOIMINNAN PAINOPISTEET, TEHTÄVÄT, TOIMINTATAVAT JA TYÖKALUT Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö hankkii omistukseensa maa- ja vesialueita, koordinoi maakunnallisten ulkoilu- yms. reittien suunnittelua ja ylläpitoa sekä järjestää kuntien asukkaille virkistysja vapaa-ajankäyttöön soveltuvia palveluja. Säätiö ei kuitenkaan harjoita hotelli- tai ravintolatoimintaa taikka muuta niihin verrattavaa toimintaa eikä sellaiseen toimintaan tarkoitettujen tilojen ylläpitoa tai rakennuttamista. Maa- ja vesialueiden hankkimisesta säätiön omistukseen ja hankintojen rahoituksesta on päätettävä hallituksen yksimielisellä päätöksellä kokouksessa, jossa kukin säätiön toiminnassa mukana oleva kunta on edustettuna. Painopisteet käytännön työhön: 1. laadukkaat palvelut säätiön omilla alueilla ja kohteissa ja 2. maakunnallinen luonnon virkistyskäyttökohteiden ja reittien kehittämistyön koordinointi kuntien kanssa. Työkalut: toiminnanjohtaja, palvelusopimukset paikallisten toimijoiden kanssa, EU-hankkeet ja niissä yhteistyö kuntien kanssa. Tiedottaminen. KOHDERYHMÄT Maakunnan asukkaat ja kesäasukkaat, matkailijat / matkailuyritykset KOHDEALUEET Säätiö omistaa n. 200 ha omia alueita n. 13 eri kohteessa. Lisäksi on hallintasopimuksilla ylläpidettäviä retkikohteita. Eniten kohteita on Saimaalla, mutta toimintaa on laajennettu koko maakuntaan. Viime vuosina painopiste on siirtynyt alueiden hankinnasta alueiden ylläpitoon. VAIKUTUKSET HYÖDYT Retkeilypalvelujen käyttö ei ole sidottu omaan kuntaan. Kuntien yhteistyöllä saadaan synergiaetua: talous + yhteiset virkistysmahdollisuudet. Toiminnan aikana hankitut kohteet ovat arvokas yhteinen omaisuus, joka varmistaa näiden alueiden säilymisen yleisessä virkistyskäytössä ja mahdollistaa alueiden palvelujen kehittämisen ja hyödyntämisen myös matkailupalveluina. HUOM! Etelä-Karjalan maakunnassa on vain yksi Metsähallituksen luontopalvelujen ylläpitämä kohde (Siikalahden lintukosteikko), minkä takia kuntien vastuu virkistyspalvelujen tuottajana korostuu. Virkistysaluesäätiö maakunnallisena organisaationa on saanut myös hyvin EU-rahoitusta hankkeisiin, joissa myös kunnat ovat olleet mukana osatoteuttajina.

49 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 48 TAVOITTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMIJAT JA RESURSSIT TAVOITTEET Tarkoituksena on turvata ja kehittää sekä maakunnan oman väestön että tänne suuntautuvien ihmisten virkistysmahdollisuuksia, säilyttää ja vaalia maakunnan luonnon ja maiseman omaleimaisuutta. ISÄNTÄORGANISAATIO Hämeen virkistysalueyhdistys ry. Virkistysalueyhdistys toimii Hämeen liiton yhteydessä. JÄSENORGANISAATIOT Nykyisin yhdistykseen kuuluvat kaikki maakunnan kunnat (yhteensä 11 kpl ja asukasta) Yhdistyksen tukijäseninä voivat olla Hämeen ulkopuoliset kunnat, yhteisöt ja yksityishenkilöt. Yhdistys voi ottaa vastaan myös avustuksia ja lahjoituksia. SÄÄNNÖT, PERIAATTEET, LAIT JA ASETUKSET Ulkoilulaki Kaavoitus Yhdistyksen säännöt RAHOITUSMUODOT JA RESURSSIT Kunnan asukasmäärään suhteutettu osallistumismaksu 0,11 /as/vuosi, yhteensä /vuosi Yhdistyslaki Liite 8. Hämeen virkistysaluesäätiön (1990) toimintamalli TOIMINTATAVAT, KOHDERYHMÄ JA -ALUE TOIMINNAN PAINOPISTEET, TEHTÄVÄT, TOIMINTATAVAT JA TYÖKALUT Käytännössä yhdistys hoitaa maanhankinnan sekä koordinoi ylläpitoa ja kehittämistä. Jokaisella virkistysalueella on oma hoitokuntansa, jotka vastaavat alueiden hoidosta ja kehittämisestä. Seudulliset virkistysalueet ovat kuntien yhteisomistuksessa. Jokaisella alueella on erilainen omistuspohja, mutta kaikkien toiminnassa mukana olevien kuntien asukkailla on käyttöoikeus kaikkiin alueisiin. Valtion maanhankinta-avustus välittyy alueostoihin virkistysalueyhdistyksen kautta. Yhdistyksen kautta kunnat ovat yhteistyössä hankkineet kaikkiaan 18 kaupalla 200 hehtaaria rantamaata ja 20 kilometriä rantaa. Tiedottaminen virkistyskohteista. KOHDERYHMÄT Maakunnan oma väestö ja matkailijat. KOHDEALUEET 18 Kanta-Hämeen virkistysaluetta. Yhdistyksen kautta kunnat ovat yhteistyössä hankkineet kaikkiaan 18 kaupalla 200 hehtaaria rantamaata ja 20 kilometriä rantaa. VAIKUTUKSET HYÖDYT Tätä kohtaa ei ollut määritelty (virkistysalueyhdistyskyselyn tai yhdistyksen internet-sivujen kautta).

50 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 49 TAVOITTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMIJAT JA RESURSSIT TAVOITTEET Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää Päijännettä lähivesistöineen alueen asukkaiden yhteisenä, monipuolisena virkistysalueena alueen luontoa, peruselinkeinoja ja maiseman omaleimaisuutta vaarantamatta. ISÄNTÄORGANISAATIO Päijänteen virkistysalueyhdistys ry (perustettu v.1991). Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja vähintään 5 mutta enintään 8 muuta jäsentä. Yhdistyksen kokouksissa kullakin kuntajäsenellä on yksi ääni kutakin alkavaa edellisen vuodenalun todettua asukasta kohti. Tukijäsenillä on yhdistyksen kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. JÄSENORGANISAATIOT Yhdistyksen kuntajäseniksi voivat liittyä kunnat. (yhteensä 12 kpl ja asukasta) SÄÄNNÖT, PERIAATTEET, LAIT JA ASETUKSET Ulkoilulaki Kaavoitus Yhdistyksen säännöt Yhdistyslaki Yhdistyksen tukijäseniksi voivat liittyä oikeuskelpoiset yhteisöt sekä yksityiset henkilöt, jotka haluavat edistää yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamista. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus. Jäsen voi erota yhdistyksestä koska tahansa, mutta jäsen vapautuu sääntöjen mukaisista velvoitteista eroamisilmoitusta seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. RAHOITUSMUODOT JA RESURSSIT Kuntajäsenet ovat velvolliset suorittamaan liittymismaksun ja vuosittain suoritettavan jäsenmaksun. Tukijäsenet suorittavat vuosittain jäsenmaksun. Kuntajäsenen jäsenmaksuosuus ja liittymismaksuosuus määräytyy edellisen vuodenalun asukasluvun perusteella. Kuntajäsenen liittymismaksu 70 snt/ asukas, vuosimaksu 16 snt/asukas (yhteensä / vuosi). Tukijäsenen vuosimaksu yhdistys, alle 100 jäsentä 45 ja yhdistys, yli 100 jäsentä 90. Liite 9. Päijänteen virkistysaluesäätiön (1991) toimintamalli TOIMINTATAVAT, KOHDERYHMÄ JA -ALUE TOIMINNAN PAINOPISTEET, TEHTÄVÄT, TOIMINTATAVAT JA TYÖKALUT Virkistysalueyhdistys ylläpitää kaikille avoimia, ympäri vuoden käytettävissä olevia virkistysalueita koko Päijänteen alueella. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys voi hankkia virkistysalueita ostamalla, vuokraamalla tai hankkimalla niihin käyttöoikeuksia sekä huolehtia niiden hoidosta ja rakentamisesta. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä. Tiedottaminen. KOHDERYHMÄT Maakunnan asukkaat ja matkailijat. KOHDEALUEET Yhdistyksellä on 14 virkistysaluetta Päijänteen alueella. Yhdistyksen alueet ovat maksuttomia, mutta toivomme, että kävijät osallistuvat yhteisten etujen ylläpitoon maksamalla saunallisissa kohteissa viiden euron suuruisen saunamaksun puuhuollon turvaamiseksi. Maksun voi maksaa soittamalla palvelunumeroon. Saunamaksun voi maksaa myös tilille. Saunat ovat käytössä kesäaikaan. Luonnossa liikkujan paras kiitos on, että paikat jäävät oman käytön jälkeen vähintään yhtä hyvään kuntoon kuin ne olivat tullessa ja seuraavaa tulijaa odottavat valmiit tulipuut. VAIKUTUKSET HYÖDYT Tätä kohtaa ei ollut määritelty (virkistysalueyhdistyskyselyn tai yhdistyksen internet-sivujen kautta).

51 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 50 TAVOITTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMIJAT JA RESURSSIT TAVOITTEET Saimaan ja sen lähivesistöjen virkistyskäyttöä edistävä yhdistys, joka toimii alueen luontoa, peruselinkeinoja ja maiseman omaleimaisuutta vaarantamatta. ISÄNTÄORGANISAATIO Saimaan virkistysalueyhdistys ry. Yhdistyksen käytännön toiminnasta vastaa hallitus, jonka jäsenkuntien edustajat valitsevat vuosikokouksessa. Yhdistyksen hallinnointiin liittyvät asiat hoitaa Etelä-Savon maakuntaliitto. JÄSENORGANISAATIOT Yhdistyksen jäsenkuntia ovat Mikkelin, Savonlinnan ja Puumalan kunnat (yhteensä 4 kpl ja asukasta). SÄÄNNÖT, PERIAATTEET, LAIT JA ASETUKSET Ulkoilulaki Kaavoitus Yhdistyksen säännöt Yhdistyslaki Kannattajajäseniä ovat Pidä Saaristo Siistinä ry, Mikkelin, Ristiinan, Sulkavan ja Imatran pursiseurat sekä parikymmentä henkilöjäsentä. Jäseniksi voivat liittyä Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien kunnat sekä tukijäseniksi oikeuskelpoiset yhteisöt ja yksityiset henkilöt, jotka haluavat edistää yhdistyksen toimintaa. RAHOITUSMUODOT JA RESURSSIT Liittymismaksu, joka on 1 /kunnan asukas sekä vuosittainen jäsenmaksu, joka on 0,11 /kunnan asukas/vuosi (yhteensä /vuosi). Tätä mallia on yleisesti perusteltu sillä, että kohteet sijaitsevat usein maaseudulla, mutta niiden käyttäjät asuvat kaupungeissa. Liite 10. Saimaan virkistysalueyhdistyksen (1994) toimintamalli TOIMINTATAVAT, KOHDERYHMÄ JA -ALUE TOIMINNAN PAINOPISTEET, TEHTÄVÄT, TOIMINTATAVAT JA TYÖKALUT Ostamme ja vuokraamme alueita, hankimme niihin käyttöoikeuksia sekä huolehdimme niiden hoidosta ja rakentamisesta. Tavoitteemme on hankkia virkistysalueita tasapuolisesti toiminta-alueen eri osista. Virkistyskohteista tiedottaminen. KOHDERYHMÄT Kohderyhmät ovat kaikki luonnossa liikkujat. Kun vuonna 1994 virkistysalueyhdistys perustettiin oli suurin huoli vapaiden rantojen riittävyydestä jokamieskäyttöön, eli toiminnan painopiste oli hankkia retkisatamiksi sopivia kohteita. Näiden kohteiden käyttäjäjoukkoa ei ole rajattu mitenkään, eli alueita hankitaan jokamieskäyttöön kaikille. KOHDEALUEET Yhdistyksellä on 4 virkistysaluetta Saimaan rannalla Puumalassa, Ristiinassa, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Alueilla on myös matkailijoiden käyttöön tarkoitettuja saunoja, vuokramökkejä ja grillikatoksia. Kauniissa luonnossa hyvien kalavesien keskellä sijaitsevat virkistysalueet ovat kesäisin suosittuja matkailu-, retkeily- ja lomakohteita. Virkistysalueyhdistyksen hallinnoimat virkistysalueet ovat jokamiehenoikeudella kaikkien käytettävissä. Otathan tämän huomioon käyttäessäsi yhteisiä palveluita, kuten saunoja tai vuokratessasi mökkejä omaan käyttöösi. VAIKUTUKSET HYÖDYT Meillä on vain neljä aluetta ja yksi sauna, mutta yhdestä meidän alueesta (Rokansaari, 30 ha) on kehittynyt yksi Saimaan veneilymatkailun ykköskohteista. Siellä on mm. vuokramökkejä ja kesäkahvila. Muutkin kohteet ovat maakunnan retkisatamien parhaimmistoa niin palveluiden kuin kävijämäärienkin suhteet. Lisäksi hoidamme alueet huomattavasti halvemmalla kuin kunnat (eli kunnat säästävät ylläpidossa). Hyötyjiä ovat siis maakunnan omat asukkaat (lähinnä veneilijät), luontomatkailuturistit sekä kunnat (riittävien virkistysalueiden varaaminen ja turvaaminen on kunnan tehtävä).

52 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 51 TAVOITTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMIJAT JA RESURSSIT TAVOITTEET Huolehtia ja hallinnoida maakunnan kelkkaurastoa. ISÄNTÄORGANISAATIO Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry JÄSENORGANISAATIOT 12 kunnan ( asukasta) ja noin 50 eri matkailupalveluyrityksen sekä kelkkailukerhon muodostama maakunnallinen yhteenliittymä. SÄÄNNÖT, PERIAATTEET, LAIT JA ASETUKSET Ulkoilulaki Kaavoitus Virkistysreitistöyhdistyksen säännöt Yhdistyslaki RAHOITUSMUODOT JA RESURSSIT Pohjois-Karjalan kelkkaurilla ajaminen on maksullista, ja samalla uraluvalla saa liikkua koko maakunnan alueella. Lupia myyvät majoitusliikkeet, huoltoasemat sekä useat muut matkailupisteet. Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry hallinnoi urastoa sekä huolehtii urien kunnossapidosta kelkkailijoilta perityillä maksuilla. Uralupamaksut 2015: Vuosilupa 320. Ennakko uralupamaksut ovat kaudella 2015 seuraavat: 1 vuorokauden lupa 20 7 vuorokauden lupa 50, 1 kuukauden lupa 100 vuosilupa 160 ( ) Luvat ovat ostettavissa myyntipisteistä ja netistä (1 ja 7 vrk- luvat myös kännykällä soittamalla). 0,13 /as/vuosi, yhteensä /vuosi Liite 11. Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistyksen (1998) toimintamalli TOIMINTATAVAT, KOHDERYHMÄ JA -ALUE TOIMINNAN PAINOPISTEET, TEHTÄVÄT, TOIMINTATAVAT JA TYÖKALUT Kelkkauraston hallinnointi ja huolehtiminen. Kelkkaurastosta tiedottaminen. KOHDERYHMÄT Asukkaat ja matkailijat. KOHDEALUEET Kelkkaurasto, jota Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry hallinnoi ja josta se huolehtii. Kaikkiaan maakunnassa on noin 1800 kilometriä valmista kelkkauraa, joista noin kolmasosa (600 km) on jääuria. Pohjois-Karjalalla on tarjota kelkkailijoille erinomaiset vaaramaisemat ja monipuoliset palvelut kelkkaurien läheisyydestä. VAIKUTUKSET HYÖDYT Tätä kohtaa ei ollut määritelty (virkistysalueyhdistyskyselyn tai yhdistyksen internet-sivujen kautta).

53 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 52 TAVOITTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMIJAT JA RESURSSIT TAVOITTEET Yhdistyksen tarkoitus on turvata ja kehittää virkistys- ja retkeilymahdollisuuksia Pirkanmaalla. ISÄNTÄORGANISAATIO Pirkanmaan virkistysalueyhdistys ry JÄSENORGANISAATIOT Jäsenkuntia 14 ( asukasta) SÄÄNNÖT, PERIAATTEET, LAIT JA ASETUKSET Ulkoilulaki Kaavoitus Yhdistyksen säännöt RAHOITUSMUODOT JA RESURSSIT Kunnan asukasmäärään suhteutettu osallistumismaksu 0,09 /as/vuosi, yhteensä /vuosi Yhdistyslaki Liite 12. Pirkanmaan virkistysalueyhdistyksen (2000) toimintamalli TOIMINTATAVAT, KOHDERYHMÄ JA -ALUE TOIMINNAN PAINOPISTEET, TEHTÄVÄT, TOIMINTATAVAT JA TYÖKALUT Päätehtävänä hankkia seudullisesti merkittäviä virkistysalueita jäsenkuntien hallintaan. Toiminnan pääpaino on maanhankinnassa ja avustusten jakamisessa. Pyrkii saamaan hankittaviin alueisiin valtion tukea 30% 50 % kauppahinnasta. Laatii hankituille virkistysalueille hoito- ja käyttösuunnitelmat. Tukee virkistysalueiden sekä retkeilyreittien rakentamista ja ylläpitoa. Tiedottaa jäsenkuntiensa virkistysalueista ja -reiteistä. Pyrkii vaikuttamaan valtion talousarviossa virkistysalueiden maanhankinnan tukemiseen suunnattavaan rahoitukseen. KOHDERYHMÄT Kuntien asukkaat ja matkailijat. KOHDEALUEET Hankitut virkistysalueet tulevat yhdistyksen jäsenkuntien yhteisomistukseen ja yhdistys teettää niille hoito- ja käyttösuunnitelmat. VAIKUTUKSET HYÖDYT Tätä kohtaa ei ollut määritelty (virkistysalueyhdistyskyselyn tai yhdistyksen internet-sivujen kautta).

54 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 53 TAVOITTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMIJAT JA RESURSSIT TAVOITTEET Toiminnan tavoite: huoltaa, ylläpitää ja kehittää maakunnan merkittäviä virkistyskohteita. ISÄNTÄORGANISAATIO Isäntänä virkistysalueyhdistyksessä toimivat kaikki Kymenlaakson kunnat ja kaupungit. Yksi jäsen hallituksessa. JÄSENORGANISAATIOT Kaikki Kymenlaakson kunnat ja kaupungit (yhteensä 7 kpl ja asukasta). SÄÄNNÖT, PERIAATTEET, LAIT JA ASETUKSET Ulkoilulaki SIDOSRYHMÄT Sidosryhminä alueelliset matkailuyritykset sekä kuntatoimijat. Matkailuinfo. Kaavoitus Yhdistyksen säännöt Yhdistyslaki RAHOITUSMUODOT JA RESURSSIT Kunnan asukasmäärään suhteutettu osallistumismaksu. 0,30 /as/vuosi, yhteensä /vuosi Liite 13. Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen (2010) toimintamalli TOIMINTATAVAT, KOHDERYHMÄ JA -ALUE TOIMINNAN PAINOPISTEET, TEHTÄVÄT, TOIMINTATAVAT JA TYÖKALUT Toimintatavat: huoltopalvelut hankitaan paikallisesti kunkin kohteen läheltä, toimija lähellä, mikrotalous toimintaan. Rahoitusta toimintaan ELY-keskuksesta hankkeiden muodossa. Kunnilta jäsenmaksuja, säätiöiltä toiminta-avustusta. Tíedottaminen. KOHDERYHMÄT Maakunnan asukkaat ja matkailijat KOHDEALUEET Toiminta-alueena koko Kymenlaakson maakunta. VAIKUTUKSET HYÖDYT 1. Toimintaprosesseja voidaan parantaa kuntien keskittyessä ruutukaavan alueella liikuntapaikkoihin. Kymenlaakson virkistysalueyhdistys (Kyvi) hoitaa retki- ja retkeilyalueet. 2. Yksi toimija voi näppärämmin kehittää, kunnostaa ja huoltaa kohteita. 3 Rahoitusta haetaan maakuntatasolla ei kuntatasolla. Kunnat säästävät merkittävästi, kun investointeja voidaan tehdä ELY: n hankerahoituksella. Kunnilla vain 30 % omavastuuta investoinnista.

55 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 54 Liite 14. Sidosryhmäkysely Sidosryhmäkysely Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen esiselvityshanke Luonto- ja retkeilykohteet ja muut virkistyskohteet ovat sekä kunnan asukkaiden virkistyskäytön että sen alueella sijaitsevien yritysten luontomatkailun ja aluetaloudellisen merkityksen kannalta katsottuna tärkeitä kokonaisuuksia. Kuitenkin kiristyneessä kuntataloustilanteessa näiden kohteiden ylläpitoa ja kehittämistä uhkaa niihin käytettyjen resurssien puute sekä tiettyjä kohteita myös varsinainen realisointi. Suomessa on tällä hetkellä 8 maakunnallisen tason virkistysalueyhdistystä ( Virkistysalueyhdistysten toimintatavat ja yhdistysmuodot vaihtelevat, mutta yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää sitä, että kaikilla yhdistyksillä on vahva sidos alueensa maakunnan liittoon. Jotta Varsinais-Suomen alueen luonto- ja retkeilykohteiden ja muiden virkistyskohteiden ylläpito, kehittäminen ja matkailuun nojaavan yritystoiminnan puitteet ja toimintamahdollisuudet olisivat nykyistä paremmat, tarvittaisiin koordinoiva taho, joka kehittäisi näiden kohteiden ja niiden toimijoiden välistä yhteistyötä sekä suunnittelisi ja toteuttaisi näiden kohteiden kehittämistä. Tämä taho olisi luontevasti maakunnallinen virkistysalueyhdistys. Virkistysalueyhdistyksen toiminnan perustamiseksi Varsinais-Suomessa on tekeillä taustaselvitys, jossa tutkitaan erilaiset toimintamallivaihtoehdot yhdistyksen kohdealueita, kohderyhmiä, toimintatapoja, rahoitusta ja organisoitumista ajatellen. Sidosryhmien kanssa käytävien keskustelujen perusteella valitaan sopivin toimintamalli. Selvitystyö kestää marraskuusta ensi vuoden helmikuun loppuun saakka. Työkaluna selvitystyössä toimii eri sidosryhmille lähetettävä Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyskysely, jossa tiedustellaan mm. tärkeistä kehittämiskohteista sekä virkistysalueyhdistyksen toiminnan sisällöstä. Kyselyä saa vapaasti välittää eteenpäin niille varsinaissuomalaisille tahoille, joilla on sidoksia virkistysalueisiin (kuten niiden ylläpitoon, kehittämiseen jne.). Vastaamisesi kyselyyn on erittäin arvokasta ja tärkeää. Vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa virkistysalueyhdistyksen toimintamallin sisältöön ja kohteiden kehittämiseen. Kysely sisältää 18 erimittaista kysymystä. Virkistysalueyhdistysselvitykseen liittyvät kysymykset ja yhteydenotot voi osoittaa Tapio Hartikaiselle: tapio.hartikainen@varsinais-suomi.fi tai puhelimella numeroon Pyydämme vastaamaan tähän kyselyyn viimeistään perjantaihin mennessä.

56 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 55 Liite 15. Virkistysalueyhdistyskysely Virkistysalueyhdistyskysely Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen esiselvityshanke Luonto- ja retkeilykohteet ja muut virkistyskohteet ovat sekä kunnan asukkaiden virkistyskäytön että sen alueella sijaitsevien yritysten luontomatkailun ja aluetaloudellisen merkityksen kannalta katsottuna tärkeitä kokonaisuuksia. Kuitenkin kiristyneessä kuntataloustilanteessa näiden kohteiden ylläpitoa ja kehittämistä uhkaa niihin käytettyjen resurssien puute sekä tiettyjä kohteita myös varsinainen realisointi. Suomessa on tällä hetkellä 8 maakunnallisen tason virkistysalueyhdistystä ( Virkistysalueyhdistysten toimintatavat ja yhdistysmuodot vaihtelevat, mutta yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää sitä, että kaikilla yhdistyksillä on vahva sidos alueensa maakunnan liittoon. Jotta Varsinais-Suomen alueen luonto- ja retkeilykohteiden ja muiden virkistyskohteiden ylläpito, kehittäminen ja matkailuun nojaavan yritystoiminnan puitteet ja toimintamahdollisuudet olisivat nykyistä paremmat, tarvittaisiin koordinoiva taho, joka kehittäisi näiden kohteiden ja niiden toimijoiden välistä yhteistyötä sekä suunnittelisi ja toteuttaisi näiden kohteiden kehittämistä. Tämä taho olisi luontevasti maakunnallinen virkistysalueyhdistys. Virkistysalueyhdistyksen toiminnan perustamiseksi Varsinais-Suomessa on tekeillä taustaselvitys, jossa tutkitaan erilaiset toimintamallivaihtoehdot yhdistyksen kohdealueita, kohderyhmiä, toimintatapoja, rahoitusta ja organisoitumista ajatellen. Sidosryhmien kanssa käytävien keskustelujen perusteella valitaan sopivin toimintamalli. Selvitystyö kestää marraskuusta ensi vuoden helmikuun loppuun saakka. Työkaluna selvitystyössä toimii eri sidosryhmille lähetettävä Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistyskysely, jossa tiedustellaan mm. tärkeistä kehittämiskohteista sekä virkistysalueyhdistyksen toiminnan sisällöstä. Muut maakunnalliset virkistysalueyhdistykset ja niiden noudattamat organisoitumismallit toimivat referensseinä Varsinais-Suomen alueellista ja maakunnan toimijaryhmille soveltuvaa mallia etsittäessä. Vastauksillanne on suuri merkitys uuden maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisprosessissa, joten toivomme että löydätte aikaa kysymyksiin vastaamiselle. Kysely sisältää 9 erimittaista kysymystä. Virkistysalueyhdistysselvitykseen liittyvät kysymykset ja yhteydenotot voi osoittaa Tapio Hartikaiselle: tapio.hartikainen@varsinais-suomi.fi tai puhelimella numeroon Pyydämme vastaamaan tähän kyselyyn viimeistään perjantaihin mennessä.

57 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 56 Liite 16. Sidosryhmäkyselyn vastaukset Kehittämistavat, toimenpiteet ja -palvelut Varsinais-Suomen luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön kehittämistapoja olivat: Eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen (Tärkeää on löytää ja kartoittaa alueellisesti sopivimmat toimijat ja verkosto, jonka puitteissa luontomatkailua ja luonnon virkistyskäyttöä tarjotaan. Yhteistyön käynnistämiseen tarvitaan esimerkiksi virkistysalue- ja matkailuseminaari tai -työpaja. Työpajojen avulla selvitettäisiin tarpeet ja toimintaedellytykset. Yhteiset kokoontumiset yrittäjien ja kunnan edustajien kanssa, kehittämisajatusriihet, kun on selkeät tavoitteet ja suunnitelmat niiden toteuttamiseksi, päämäärään on helpompi pyrkiä. Sitä voisi seurata positiivista yhteistyöhenkeä luovien teemaretkien kimara yleisölle ja yhteistyökumppaneille Varsinais-Suomen tuttuihin ja tuntemattomiin kohteisiin. Retkikimarasta saatuja kokemuksia voidaan lopuksi tarkastella yhteistyötahoille järjestetyssä työpajassa. Seminaarin ja retkien järjestämiseen tarvitaan kyllä pääkoordinaattori, joka voisi olla esim. tarkoitukseen pystytetty hanke tai jokin muu nimetty taho. Varsinais-Suomen laajuinen virkistysalueyhdistys olisi pidemmällä aikavälillä tärkeä työkalu toiminnan ylläpitämiseksi. Käynnistysvaiheeseen olisi kuitenkin hyvä saada kokopäiväinen hankekoordinaattori. Retkien järjestäminen on hyvä tapa saada käytännön yhteistyökuvioita aikaan. Maantieteellisestä sijainnista johtuen maakunnassa on järkevää ylläpitää alueita yhdessä, mutta kuitenkin siten, että käytetään hyväksi paikallista osaamista. Kolmannen sektorin mukaanotto kehittämistehtäviin. mm. liikennöitsijöiden, perinneyhdistyksien, kylätoimikuntien ja - yhdistysten, kuntien, matkailuyritysten, viranomaisten ja yhdistysten mm. latuyhdistysten sekä Metsähallituksen välinen yhteistyö. Ympäristöteknologiayritykset myös mukaan kehittämiseen.). Virkistyskohteiden ylläpito, kehittäminen (Ylläpito ja kehittäminen on järkevää tehdä maakunnan kattavalla suunnittelulla, jolloin pystytään tunnistamaan maakunnan eri alueiden vahvuuksia ja täydentämään virkistyskäyttöä ja luontomatkailua tukevien kohteiden joukkoa hallitusti ja tasapuolisesti maakunnan alueella. Ylläpitämistä ja kehittämistä varten tulisi saada toimijatahojen selvät päätöksenteot hankkeessa mukana olosta. Lisäksi ylläpitämistä varten pitäisi perustaa yhdistys, jonka palkkalistoilla olisi suorittajaportaan väkeä tai ostaa palvelu joltain toimijalta.), huolto, laatu (Järkevää olisi varmistaa reitistöjen ja alueiden laadun tasaisuus kohdekohtaisesti, jotta retkeilijä tai matkailija voi varmistua siitä, että on odotettavissa laadukas ja tietyt kriteerit täyttävä retkeily- tai virkistäytymiskokemus kullakin yhdistyksen hallinnoimalla alueella. Hyvien käytäntöjen levittäminen muillekin ja sitä kautta tarjonnan tason nostaminen kautta linjan.) ja maanhankinta (Tulisi kartoittaa minkälaista maanhankintaa tulisi suorittaa (arvokkaita luontokohteita, reitistöjä varten hankittava maa). Maanhankinta ei välttämättä ole keskiössä virkistysalueiden kehittämisessä. Kunnilla on hallussaan virkistysalueita, joita voitaisiin kehittää yhdessä palvelemaan yksittäisen kunnan kuntalaisjoukkoa laajempaa käyttäjäjoukkoa. Maanhankinnan painopisteet tulisi olla sellaisissa merkittävissä erityisesti rantaan rajoittuvissa kohteissa, joissa on runsaasti muuta maankäyttöpainetta ja maanhankinnalla halutaan tuolloin varmistan tärkeän virkistyskohteen käytettävissä oleminen jatkossa. Hankinta valtion rahoilla, omistus kunnassa.)

58 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 57 Liite 17. Virkistysalueyhdistyskyselyn vastaukset Sidosryhmäkysely virkistysalueyhdistyksille 1. Mitkä ovat virkistysalueyhdistyksenne isäntäorganisaatio, keskeisimmät jäsentahot ja sidosryhmät? Etelä-Karjalassa kunnallinen virkistysalueyhteistyö on perustettu säätiömuotoon. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön sääntöjen mukaan hallituksen nimeävät kunnat (v alusta kaikki maakunnan kunnat mukana) ks. Säätiön hallinnosta vastasi Etelä-Karjalan liitto ja siellä suunnittelujohtaja hoiti säätiön asiat oto alkaen säätiölle on palkattu asiamies/toiminnanjohtaja, jonka palkkauksesta 5 pv/kk maksaa Etelä-Karjalan liitto edelleen tehdyn sopimuksen nojalla. Säätiön virallinen osoite on pidetty Etelä-Karjalan liiton osoitteessa, vaikka toiminnanjohtaja työskentelee muualla vuokratussa toimistossa. Liitolta saa toimistoapua mm. postin käsittelyssä. Isäntänä toimivat kaikki Kymenlaakson kunnat ja kaupungit. Yksi jäsen hallituksessa. Sidosryhminä alueellisen matkailuyritykset sekä kuntatoimijat. Matkailuinfo. Uudenmaan kunnista 19 on yhdistyksemme jäsen. Seitsemän kuntaa ei ole liitynyt yhdistykseen. Kaikki isot kunnat ovat yhdistyksemme jäseniä, ja asukkaita niissä on 1,52 miljoonaa (95,8 % Uudenmaan asukkasta). Yhdistyksen tukijäseninä ovat Uudenmaan liitto, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, Suomen latu, Suomen Purjehdus ja Veneily sekä Espoon venekerhojen yhteenliittymä. Yhdistyksen muodostavat sen jäsenkunnat, muita isäntäorganisaatioita ei ole. Sidosryhmistä merkittävin on ympäristöministeriö, joka rahoittaa maanhankintojamme. Yhdistyksellä on henkilöstön toimitiloja maakunnan liitossa sekä muualla. Yhdistys on perustettu maakuntaliiton yhteyteen ja se on tärkeä yhteistyökumppani. Sidosryhmistä Metsähallitus on vuosien ajan ollut merkittävä yhteistyökumppani myös. 2. Mitkä ovat yhdistyksenne toiminnan tavoitteet, tehtävät, painopisteet, toimintatavat ja työkalut? EK virkistysaluesäätiön toiminnan tavoitteet on määritelty säännöissä: Säätiön tarkoituksena on voittoa tavoittelematta turvata säätiön toiminnassa mukana olevien kuntien asukkaiden virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajankäyttöön soveltuvien alueiden ja reittien käyttömahdollisuudet Etelä-Karjalassa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö hankkii omistukseensa maa- ja vesialueita, koordinoi maakunnallisten ulkoilu- yms. reittien suunnittelua ja ylläpitoa sekä järjestää kuntien asukkaille virkistys- ja vapaa-ajankäyttöön soveltuvia palveluja. Säätiö ei kuitenkaan harjoita hotelli- tai ravintolatoimintaa taikka muuta niihin verrattavaa toimintaa eikä sellaiseen toimintaan tarkoitettujen tilojen ylläpitoa tai rakennuttamista. Maa- ja vesialueiden hankkimisesta säätiön omistukseen ja hankintojen rahoituksesta on päätettävä hallituksen yksimielisellä päätöksellä kokouksessa, jossa kukin säätiön toiminnassa mukana oleva kunta on edustettuna.

59 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 58 Liite 18. Virkistysalueyhdistysmediatiedote Mediatiedote, Turku Varsinais-Suomi tarvitsee virkistysalueyhdistyksen Yhdistys kehittäisi yhteistyötä virkistys- ja luontomatkailukohteiden eri toimijoiden välillä. Yhdistyksen toiminnan käynnistämistä Varsinais-Suomessa selvitetään Varsinais-Suomen liitossa kysely lähetetään sidosryhmille joulukuussa. Varsinais-Suomessa on monia luonto-, retkeily- ja muita virkistyskohteita, jotka ovat kunnan asukkaiden virkistyskäytön ja luontomatkailun sekä tätä kautta myös aluetalouden kannalta tärkeitä kokonaisuuksia. Kävijämäärät ovatkin monessa kohteessa kasvaneet. Kuitenkin kiristyneessä kuntataloustilanteessa näitä kohteita uhkaa monesti resurssien puute ja tiettyjä kohteita uhkaa jopa sulkeminen tai myynti. Maakunnallinen virkistysalueyhdistys voisi koordinoida ja toteuttaa virkistys- ja luontomatkailukohteiden ylläpitoa, kehittämistä ja maanhankintaa Varsinais-Suomessa. Suomessa on tällä hetkellä kahdeksan maakunnallista virkistysalueyhdistystä, joiden kautta kohteiden ylläpitoa ja kehittämistä toteutetaan. Virkistysalueyhdistyksen toiminnan käynnistämiseksi Varsinais-Suomessa tehdään juuri nyt taustaselvitystä. Selvitystyö kestää marraskuusta 2014 ensi vuoden helmikuun loppuun saakka. Sidosryhmille lähetetään kysely joulukuun 2014 aikana, jossa tiedustellaan tärkeistä kehittämiskohteista sekä virkistysalueyhdistyksen toiminnan sisällöstä. Kyselyyn voi vastata mennessä linkin kautta. Virkistysalueyhdistysselvitykseen liittyvät kysymykset voi osoittaa Tapio Hartikaiselle: tapio.hartikainen@varsinais-suomi.fi tai puhelimella numeroon

60 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 59 Lähteet 45 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Hämeen virkistysalueyhdistys, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Innokylä, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Kymenlaakson virkistysalueyhdistys, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Luonnonvarakeskus, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Metsähallitus, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Pirkanmaan virkistysalueyhdistys, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Päijänteen virkistysalueyhdistys, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Saimaan virkistysalueyhdistys, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Suomen Latu, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Suomen virkistysalueyhdistykset, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Uudenmaan virkistysalueyhdistys, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen Maakuntastrategia. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Varsinais-Suomen liitto, Virkistysalueisiin ja -yhdistykseen liittyvät eri työryhmien ja kokousten aineistot, sekä muut aineistot. Turku. VisitTurku, [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland

61 71, MH :00 / Pykälän liite: virkistysalueyhdistyshanke_selvitys_final_oheismateriaa Sivu 60 varsinais-suomen liitto egentliga finlands förbund regional council of southwest finland PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku PB 273 (Bangårdsgatan 36) Åbo kirjaamo@varsinais-suomi.fi Y

62 72, MH :00 EDUNV: 13/2015 Sivu 62 PERUSSUOMALAISTEN ALOITE KOSKIEN ALUEHALLINNON TEHOSTAMISTA Asia Perussuomalaisten valtuustoryhmä on esittänyt Varsinais-Suomen maakuntavaltuustossa seuraavan aloitteen: Maakunnan edunvalvonnan vastuualueet olivat ennen selkeitä ja yksiselitteisiä. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana lääninhallinnon uudistus, aluehallintouudistus, paras-hanke ja nyt viimeisimpänä kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat uudistukset ovat muuttaneet ja myös jatkossa muuttavat maakuntaliittojen roolia merkittävästi. Uudistusten seurauksena olemme saaneet lisääntyvää byrokratiaa, valvontaa, toimien päällekkäisyyttä, sääntelyä, lupia, maksuja ja sakkoja. Maakunnan kasvua ei kyetä hallinnoimaan tehokkaasti, koska maakuntastrategian toteuttaminen on kiinni niin monesta jäsenkuntien ulkopuolisesta toimijasta. Varsinais- Suomen liiton ohella usealla toimijalla on yhteisvaikutuksiltaan moniportainen viranomaishallinto, jonka sääntelyvaikutus rasittaa sekä kuntia, että elinkeinoelämää. Myös rahoitus pitää saada joustavammaksi. Kolme neljästä Varsinais-Suomen liiton maakuntastrategian toimenpiteestä on Varsinais-Suomen ELY -keskuksen vastuualueella, joten sen rooli hallinnossa on merkittävä. Aluehallintovirastolla on valvontatehtävien lisäksi myös muita maakuntamme aluehallintoa koskevia tehtäviä. Valtiovarainministeriö tekee parhaillaan keskus- ja aluehallinnon virastoselvitystä. Edellä olevan perusteella ja Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston työjärjestyksen 4 :ään viitaten esitän, että Varsinais-Suomen liitto selvittää Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aluehallinnollisten tehtävien yhdistämistä maakuntaliittoon. Valmistelija LP/lk Maakuntajohtajan ehdotus Vastauksena Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloitteeseen maakuntahallitus toteaa seuraavaa: Maakuntahallitus on kokouksessaan ottanut tavoitteekseen aluehallintouudistuksen maakunnallista elinvoimaa, kilpailukykyä ja identiteettiä vahvistavalla tavalla. Koko Suomen kilpailukyvyn kannalta on tarpeen karsia hallinnon päällekkäisyyksiä sekä yhdistää toisistaan riippuvaisten asioiden päätöksentekoa. Sekä keskushallinnon että aluehallinnon uudistusta on katsottava ja toimenpiteitä valmisteltava kokonaisuutena, jossa maakunnat otetaan yhdenvertaisina tarkasteluun. Aluehallintoa tulee kehittää demokratialähtöisenä, kansanvaltaan perustuvana aluehallintona. Koko maan kattavan aluehallinnon uudistuksen on lähdettävä parlamentaarisen valmistelun pohjalta. Varsinais-Suomen liitto tulee olemaan tulevalla vaalikaudella asiassa aktiivinen. Viitaten edellä esitettyyn vastaukseen maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että asia todetaan loppuun käsitellyksi. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

63 73, MH :00 EDUNV: 12/2015 Sivu 63 VASEMMISTOLIITON ALOITE KOSKIEN MAAKUNNALLISTA SOTE-RYHMÄÄ Asia: Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on esittänyt Varsinais-Suomen maakuntavaltuustossa seuraavan aloitteen: Esitämme, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista varten perustetaan laajapohjainen maakunnallinen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on arvioida ja valmistella sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyviä asioita maakunnan näkökulmasta. Valmistelija LP/lk Maakuntajohtajan ehdotus: Vastauksena Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloitteeseen maakuntahallitus toteaa seuraavaa: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva uudistus jäi vaalikaudella tekemättä. Puolueiden piirissä vallitsee kuitenkin yksimielisyys sote-uudistuksen tarpeellisuudesta. Sosiaali- ja terveydenhuolto on kunnallisen palvelusektorin suurin lohko. Varsinais-Suomessa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa on vajaa henkeä, joista noin 6300 henkeä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palveluksessa. Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla työskentelee noin 4300 henkeä. Muiden kuntayhtymien ja kuntien palveluksessa on yhteensä vajaa 9000 henkeä. Maakunnallisen soten järjestäminen on koskenut ja koskee vääjäämättä myös maakunnan liittoa. Asia on jatkuvasti esillä muun muassa kuntajohdon tapaamisissa. Vuonna 2014 eduskunnalle annettiin lakiesitys, jonka mukaan muodostettaisiin viisi (5) järjestämisvastuussa olevaa kuntayhtymää ja 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Turun kaupungin, muiden kuntien, sairaanhoitopiirin ja maakunnan liiton toimesta oli valmius edetä lakiesityksen mukaisesti. Lakiesitys kuitenkin raukesi. Lainsäädäntö tulee alkaneellakin vaalikaudella antamaan puitteet soten maakunnalliselle toteuttamiselle Varsinais-Suomessa. Maakunnan liiton rooli määräytyy sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin ja muiden kuntayhtymien sekä kuntien haluamalla tavalla. Maakunnan liitto antaa oman asiantuntemuksensa sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon ja palveluiden järjestämiseksi sekä tarvittaessa toimii yhteistyön koordinaattorina. Viitaten edellä esitettyyn vastaukseen maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että asia todetaan loppuun käsitellyksi. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen p ,

64 74, MH :00 HALL: 90/2015 Sivu 64 LAITOSHUOLTAJAN TOIMEN TÄYTTÄMISMENETTELYT Asia Siistijä Ulla Lindfors on jäänyt eläkkeelle alkaen. Lindforsin tehtäviin on kuulunut toimistotilojen päivittäinen siivous työaikanaan iltapäivä ja alkuilta. Lindforsin siirryttyä eläkkeelle on tarkoituksen mukaista palkata toimeen kuuluvia tehtäviä hoitamaan uusi henkilö laajennetulla toimenkuvalla ja uudella nimikkeellä. Perustetaan laitoshuoltajan vakinainen toimi, jonka toimenkuvaan ja vastuualueisiin kuuluvat seuraavat tehtävät: Toimistotilojen päivittäinen siivous Siivous- ja puhtaanapitotarvikkeiden hankinnat Pienet huoltotehtävät Iltavahtimestarin tehtävät, työaika ajoittuu iltapäivään ja alkuiltaan. Toimeen valittavalta edellytetään soveltuvaa ammattitutkintoa ja alan työkokemusta. Laitoshuoltajan ammattitutkinto ja hyvä suomen kielen taito katsotaan tehtävien hoidossa eduksi. Toimen tehtäväkohtainen palkka perustuu Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisesti suoritettuun tehtävien vaativuuden arviointiin ja tulee olemaan euroa/kk. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka enimmäismäärä liitossa on 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Työsuhde alkaa elokuun 2015 alussa ja sen koeaika on neljä kuukautta. Toimeen valittavalta vaaditaan lääkärintodistus. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. että laitoshuoltajan toimi julistetaan haettavaksi julkisella haulla. 2. että toimen palkkaus määritellään KVTES:n mukaan (tehtäväkohtainen palkka euroa/kk). 3. valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään toimen täyttöä koskevan päätöksen. 4. että työsuhteen koeaika on neljä kuukautta. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

65 75, MH :00 ALUEK: 96/2009 Sivu 65 EDUSTUS POHJOISMAISEN SAARISTOYHTEISTYÖN YHTEISTYÖNEUVOSTOSSA Asia Paraisten kaupungin liikennepäällikkö Christjan Brander on ollut Stefan Wallinin varaedustaja pohjoismaisen saaristoyhteistyön neuvostossa vuonna Brander on jäänyt eläkkeelle eikä enää ole käytettävissä tehtävään. Maakuntahallituksen tulee nimetä Stefan Wallinille uusi varaedustaja. Kemiönsaaren kunnan edustaja pohjoismaisen saaristoyhteistyön neuvostossa on ollut Gunilla Granberg, joka siirtyy pois kunnan palveluksesta. Kemiönsaaren kunta ehdottaa uudeksi jäseneksi saaristoyhteistyön neuvostoon Granbergin nykyistä varaedusta-jaa Benjamin Donneria. Varaedustajaksi Donnerille Kemiönsaaren kunta ehdottaa Sven Ivarsia. Valmistelija PP/SH/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää Stefan Wallinin varaedustajaksi Pohjoismaisen saaristoyhteistyön neuvostoon vuodelle Tarja Rinnettä. Maakuntahallitus hyväksyy Kemiönsaaren kunnan ehdotuksen, jonka mukaan Benjamin Donner jatkaa saaristoyhteistyön neuvostossa varsinaisena jäsenenä ja hänen varaedustajakseen nimetään Sven Ivars. Nimitykset käsitellään Pohjoismaisen saaristoyhteistyön neuvoston kokouksessa Helsingissä Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p ,

66 76, MH :00 EDUNV: 20/2014 Sivu 66 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIAN HYVÄKSYMINEN Asia Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan Varsinais-Suomen kulttuuristrategian ja päätti pyytää siitä kuntien lausunnot. Kulttuuristrategiatoimikunta on käsitellyt strategian tekijätahojen kommentit ja kuntien sekä muiden yhteistyötahojen lausunnot ja tehnyt tarvittavat korjaukset ja lisäykset. Oheismateriaalina 1 on lausuntopyyntö sekä kooste kuntien ja muiden yhteistyötahojen antamista lausunnoista. Strategiamateriaali on jatkossa digitaalisena liiton nettisivulla ja kulttuuritoimikunta päivittää strategiaa tarpeen tullen. Tarkoitus on pitää strategia jatkuvasti ajan tasalla. Oheismateriaali Varsinais-Suomen kulttuuristrategia lähetetään sähköpostitse jäsenille Valmistelija LP/HH/lk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää hyväksyä Varsinais-Suomen kulttuuristrategian. Maakuntahallitus valtuuttaa kulttuuritoimikunnan päivittämään ja stilisoimaan asiakirjoja tarpeen mukaan. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erityissuunnittelija Hannele Hartikainen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

67 76, MH :00 / Pykälän liite: Kulttuuristoimikunnan listalle yhteenveto kulttuuristrateg Sivu 66 1 YHTEENVETO KULTTUURISTRATEGIAN LAUSUNNOISTA (lyhennelmä) hh (Alkuperäiset lausunnot saa tarvittaessa minulta ina) KAARINAN KAUPUNKI Hyvää: Visiot on kirjattu kovin pitkästi, mutta suunta on oikea. Haasteet: Kärkiteemat esittelevät vision osia ja ovat melko ympäripyöreitä. Sisällössä on paljon ongelmia; saavutettavuus on pitkälti keskittynyt lapsiin muiden erityisyleisöjen kustannuksella; resurssiviisauden nimissä oletetaan, että kuntien kulttuurivastaavilla on käyttämättömiä tiloja. Strategiassa ei ole esitetty toimenpiteitä vaan visioita. Passiivisuus, tekijyyden, vastuun ja toiminnan puuttuminen leimaavat koko paperia. Oikeesti jotakin verkosto: Strategiasta puuttuu tekijyys ja konkretia sekä toimenpiteet, jotka on korvattu toiveilla. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi ei ole tuonut mitään kerrannaisvaikutuksia seudulle, kuten strategiassa väitetään. Vaikka kyse on poliittisesta paperista, se voisi kokonaisrakenteeltaan olla paljon käytännönläheisempi. On harhaanjohtavaa ja mahdollisesti haitallista, että eri asiantuntijaryhmien ansiokkaiden keskustelutilaisuuksien ideoita esitellään alueellisena strategiana, johon ei ole sitouduttu ja johon ei ole osoitettu resursseja. Kansalaistoiminnan lautakunta lausuu mielipiteenään, että ansiokas ja monin kohdin toteuttamiskelpoinen ideapaperi ei täytä toimivan strategian tunnusmerkkejä. Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan seuraavaa: Varsinais-suomen kulttuuristrategia on ansiokas ideapaperi. Kaarinan kaupunki on kuitenkin huolissaan siitä, miten eri toimijat, kunnat mukaan lukien, sitoutuvat strategiassa esitettyihin linjauksiin ja kehittämisajatuksiin. Nykyisessä tiukassa taloustilanteessa on tärkeää, että kunnilla on käytettävissään arvio kulttuuristrategiaan sisältyvien toimenpide-ehdotusten kustannusvaikutuksista ja sen toteuttamisen vaatimista resursseista. Strategiaan sitoutumista edistäisi myös, mikäli eri toimenpiteiden vastuutahot olisi mainittu selkeästi. KUSTAVIN KUNTA Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että Varsinais-Suomen kulttuuristrategiasta ei ole huomautettavaa sen ollessa kärkiteemoineen ja visioineen oikean suuntainen. Strategiaa on valmisteltu laajapohjaisesti, joka seikka voidaan lukea strategian yhdeksi vahvuudeksi. LAITILAN KAUPUNKI Laitilan kaupungin sivistyslautakunta: Hyvää: Kulttuuristrategia on merkittävä lisä maakuntastrategiaan. Huomioi alueellisuuden. Hyvinvointinäkökulma hyvin esillä. Taidealojen mahdollisuudet luovan talouden perustana huomioitu hyvin. Haasteet: Kuntaliitoksissa on kirjastojen lakkauttamisen vaara. Kulttuuriympäristöjen säilyminen ja paikallisen kulttuuriperinnön merkitys pitäisi olla vahvemmin esillä.

68 76, MH :00 / Pykälän liite: Kulttuuristoimikunnan listalle yhteenveto kulttuuristrateg Sivu 67 2 LIEDON KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Hyvää: Strategian sisältö myötäilee mm Kuntaliiton Sivistyksen suunta 2025 tavoitteita. Lastenkulttuuri nähdä tärkeänä ja on hyvin strategiassa esillä. Haasteet: Kaivataan konkreettisia toimenpiteitä; kärkiteemat kuntien strategioissa, opetussuunnitelmissa, hyvinvointisuunnitelmissa, yhdistymisyhteistyösuunnitelmissa, maahanmuuttajien kotouttamissunnitelmissa jne. Mikäli strategian halutaan toteutuvan, sen tulee olla käytännönläheinen vastuutahoineen. Föli-joukkoliikennettä hyödyntämällä kulttuuripalvelujen saavutettavuus paranee. Strategiassa huomioitu silti myös se, että taidetta voidaan liikuttaa yleisön sijaan. MASKUN KUNTA, Kunnanhallitus Ei huomautettavaa. NAANTALIN KAUPUNKI Kulttuurilautakunta Hyvää: Strategia erittäin tärkeä toimintaa ohjaava ja yhteistyötä korostava asiakirja. Tarjoaa hyviä avauksia ja nostaa esille tärkeitä toimenpiteitä kulttuuripalvelujen vahvistamiseksi. Haasteet: Toimenpiteille tulee määritellä toteuttajatahot. Toimenpiteiden onnistuminen edellyttää hallinnonalojen sitoutumisen yhteistyöhön. Strategian sisältö pitäisi saada osaksi myös sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen suunnitelmia. Kulttuuriperinnön merkitys jää strategiassa liian pienelle huomiolle. NOUSIAISTEN KUNTA Sivistyslautakunta ja kunnanhallitus Hyvää: Strategia on ylevä maakunnallinen tavoite- ja tahtotilan osoitus. Tavoitteet ovat hyviä. Haasteet: Strategian sitovuus ja velvoittavuus kunnissa jää löyhäksi. Passiivimuotoon kirjatut tavoitteet eivät kohdennu. Realismi toiminnan rahoittamiseksi puuttuu. Esim. opetustoimessa lakisääteiset tehtävät kasvavat, mutta samanaikaisesti rahoitus pienenee. Miten ratkaistaan satsaukset vapaaehtoisiin ylimääräisiin palveluihin kuten joustavan koulupäivän idea. Asiakirjassa pitäisi muistutuksen omaisesti tuoda esiin säädökset, joihin kuntien toiminta kulttuurin kentällä perustuu ja joiden pohjalta kuntien on lakisääteisesti huomioitava myös kulttuuritoiminta. Strategialuonnoksen sanamuodot ovat kuntia velvoittavia ja esiin on nostettu laajan joukon yhdessä luoma asiakirja, mutta strategiatyöhön ei osallistunut yhtään kulttuurivastaavaa alueen 27 kunnasta. PAIMION KAUPUNKI Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Hyvää: Strategiassa esitetyt visiot yhteistyön lisäämisestä yli kunta- ja hallintorajojen ovat oikean suuntaisia. Kärkiteemat ovat maakunnan kehittämisen kannalta olennaisia. Haasteet: Kunta- ja hallintorajojen yhteistyön lisääminen on epärealistista resurssit ja aikataulut

69 76, MH :00 / Pykälän liite: Kulttuuristoimikunnan listalle yhteenveto kulttuuristrateg Sivu 68 3 huomioiden. Toimenpiteistä puuttuvat realistisuus ja konkreettisuus sekä suorittamisen aikataulutus, resursointi ja työnjako. Toteuttaville tahoille on nimettävä muitakin suorittajia ja vastuutahoja kuin kunnat. RUSKON KUNTA Kunnanhallitus Kunnanhallitus päätti kirjasto- ja vapaa-aikalautakunnan esityksen perusteella todeta, että Ruskon kunnalla ei ole huomautettavaa laaditusta Varsinais-Suomen kulttuuristrategiasta. Edelleen kunnanhallitus toteaa, että Ruskon kunta pyrkii tulevaisuudessa edistämään erityisesti strategian painopistealueissa mainittuja prosenttiperiaatteen toteuttamista julkisessa rakentamisessa sekä kirjastojen roolia kuntalaisten toiminnallisina tiloina ja monipuolisina kulttuuripalveluiden tarjoajina. SALON KAUPUNKI Vapaa-ajan lautakunta Salon kaupungilla ei ole huomautettavaa laajapohjaisesti valmisteltuun Varsinais-Suomen kulttuuristrategialuonnokseen vuosille Kulttuuristrategia on hyvin valmisteltu, sisältää oikeansuuntaiset visiot ja kehittämismyönteiset kärkiteemat sekä riittävät toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamista varten. TURUN KAUPUNKI Hyvinvointitoimiala+Vapaa-aikatoimiala Hyvää: Kulttuurin resursoiminen keskeiseksi osaksi kuntien perus- ja hyvinvointipalveluita tukee toteutuessaan varmasti muidenkin strategian visioiden toteutumista. Kumppanuus-ajatus sekä kolmannen sektorin roolin korostuminen ja näiden kautta saavutettava kulttuurihyvinvointi on Turun kaupungin linjausten mukainen (osallisuus, yhteisöllisyys, aluetyö). (Kaikki rajat (kunta-, organisaatio-, taide- ja kulttuurirajat) ylittävä kumppanuus ja yhteistyö, alueellinen tasa-arvo ja saavutettavuus sekä luovan osaamisen mahdollistaminen ovat tavoiteltavia ja edistävät hyvinvointia. Alueen rikas kulttuuriperintö, joka kulttuuriympäristön kanssa on hyvin huomioitu vaalittavana ja kehitettävänä voimavarana. Kulttuurikasvatussuunnitelma osaksi opetussuunnitelmaa on kannatettava idea. Laitokset ja ikäihmiset tulevat hyvin esille. Tärkeää huomioida myös kotihoidon piirissä olevat ihmiset ja kulttuurikaveritoiminta. Hyvinvointitaiteeseen kannattaa panostaa. Strategian kärkiteemat ovat hyviä ja itse strategiatyön prosessi on ollut verkostoitumisen ja yhteistyön kannalta keskeisiä. Strategian toteutumisen mittarina voisi olla mm. se, että lastenkulttuuripoliittinen ohjelma toteutuu kunnissa. Haasteet: Kulttuurinen monimuotoisuus ja maahanmuuttajat ovat jääneet vähälle huomiolle. VEHMAAN KUNTA Kirjasto-kulttuurilautakunta hyväksyy strategiassa esitetyt visiot ja on valmis sitoutumaan niihin.

70 76, MH :00 / Pykälän liite: Kulttuuristoimikunnan listalle yhteenveto kulttuuristrateg Sivu 69 4 ALUEHALLINTOVIRASTO Hyvää: Strategiassa keskeiseksi vastuullisuuden kärkiteemaksi nostettu elämänkaari-tarkasteluun perustuva kulttuurihyvinvointi-ajattelu on merkittävä avaus maakuntatason mittakaavassa. Haasteet: Toimenpide-esitystä (KTP V2) tulisi tarkentaa vastavuoroisuuteen perustuvaksi tarkasteluksi nimenomaan ennaltaehkäisevien sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävien vaikutusten näkökulmasta. Koska toimintaresurssit ovat rajalliset ja määrältään pikemminkin vähentyvä kaikissa peruspalveluissa, voimavarojen kokoaminen ja yhteistyö korostuvat laajasti tarkasteltavassa hyvinvointikumppanuudessa. Kulttuurin merkitystä hyvinvoinnille tulisi painottaa myös kuntien strategioissa. Uudistettu kuntalaki korostaa kuntastrategian kokonaisvaltaista merkitystä kunnan johtamisen ohjausvälineenä. Valtuuston tulisi kuntastrategiassa linjata ja asettaa pitkän aikavälin tavoitteita mm. kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen liittyen. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan eri toimialojen tulee tehdä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja kunnan tulee tehdä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Tähän kokonaisajatteluun kuuluvat kulttuuripalvelujen saatavuuteen ja laajemmin myös kulttuurihyvinvointiin liittyvät asiat. ELY-keskus Hyvää: Luova Varsinais-Suomi 2025 on visiona onnistunut, taide ja kulttuuri parantavat asukkaiden hyvinvointia ja mahdollistavat monialaisella yhteistyöllä luovaa kasvua yrityksissä. Strategia tukee Varsinais-Suomen kulttuuriympäristön ohjelmaa Voimaa kulttuuriympäristöstä. Vastuullisuus- kulttuuri luo hyvinvointia läpi elämän teemassa on onnistuttu nostamaan kulttuuri tärkeäksi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja esim. taiteilijoiden kummitoimintana. Yhteistyötaidoissa yhdessä kulttuuritekoja on ansiokkaasti korostettu yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitystä esim. elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa. Kaikki esitetyt toimenpiteet vastaavat lähivuosien tavoitteisiin hyvin. Elinkeino-työllisyys ja osaaminen -vastuualueella ennakoidaan, että kulttuurin kentällä tulee tämän strategian aikajaksolla tapahtumaan paljon yleismaailmallista yhteiskunnallista kehitystä. Elintason ja vapaa-ajan lisääminen luo kysyntää kulttuuripalveluille. Tämä mahdollistaa kulttuuripalvelujen liiketaloudellisen kannattavuuden. Yritysten ja yhdistysten merkitys kulttuuripalvelujen mahdollistamisessa kasvaa kun julkisen sektorin talous on heikko. Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualuetta puhuttelevia teemoja ovat erityisesti kulttuurin ja taiteen kokenen siellä missä ihmiset liikkuvat. Kunta- ja kaupunkikuvan kokeminen ja paikan tuntu sekä ympäristön vaikutus käyttäytymiseen. Väyläympäristö suunnitellaan liikennöitävyyden, liikenneturvallisuuden ja ylläpidon reunaohjein. Mielenkiintoinen liikenneympäristö tuo parhaimmillaan lisäarvoa esim. liikenneturvallisuuden, liikenteen rauhoittamisen tai ylläpidon säästöjen kautta. Strategian mukainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja luova innovatiivisuus ovat tästä näkökulmasta avainasemassa. Haasteet: Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueella halutaan erityisesti nostaa esille kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön vaalimisen, tietoisuuden ja kehittymisen tärkeys.

71 76, MH :00 / Pykälän liite: Kulttuuristoimikunnan listalle yhteenveto kulttuuristrateg Sivu 70 5 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKIRJASTO Hyvää: Visiot ovat oikean suuntaisia, todennäköisesti tarkentuvat vielä lähivuosina. Kärkiteemat vastaavat maakuntakirjaston vastuita. Haasteet: Resurssien tuleva niukentuminen saattaa vaarantaa mainittujen toimenpiteiden toteutumista. Yhteenvedon alkuperäisistä lausunnoista laati: Hannele Hartikainen; hannele.hartikainen@varsinais-suomi.fi :

72 76, MH :00 / Pykälän liite: lausuntopyyntö_kulttuuristrategiasta Sivu 71

73 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu 72 LUOVA VARSINAIS-SUOMI 2025 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

74 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu 73 Varsinais-Suomen kulttuuristrategia ISBN Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02) Kuvat: Antti Vaalikivi, Heikki Rahkonen (sivu 10), Ville Saarikoski (sivu 21)

75 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu 74 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA

76 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu 75 ESIPUHE - STRATEGIASTA TEKOIHIN Varsinais-Suomen kulttuuristrategia pohjautuu avoimella kutsulla kokoontuneiden työpajojen sarjaan. Työ alkoi kulttuurifoorumilla Sibelius-museossa syyskuussa 2014 ja sen jälkeen jokaisessa seutukunnassa järjestettiin temaattinen työpaja. Tärkeitä olivat sekä muistiin kirjatut ajatukset, aloitteet ja toiveet että kulttuuriväen kohtaamiset. Strategiatyössä prosessillakin on merkitystä ja keskustelu yhteisen asian ääressä saa yhteisiä ideoita liikkeelle jo välittömästi. Mukana on ollut parisataa kulttuurin ammattilaista, harrastajaa ja yleisöjen edustajaa. Kulttuuristrategian luonnos on ollut sidosryhmien kommenttikierroksella ja sen jälkeen lausuntokierroksella alueen kunnissa ja aluehallinnon viranomaisilla. Lausuntoja ja kommentteja saatiin yhteensä lähes viisikymmentä. Tärkeää on löytää jatkossa lisää yhteisiin tavoitteisiin sitoutuvia toimijoita. Kulttuuristrategia on pohja-asiakirja kulttuurikentän yhteiseen kehittämiseen ja työväline esimerkiksi tulevan hankerahoituksen suuntaamiseen. Moni tavoite edellyttää uutta rahoitusta ja siihen tällä asiakirjalla on myös vaikutusta. Strategian rakenne pohjautuu vuonna 2014 valmistuneeseen Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan. Yhteisinä teemoina molemmissa strategioissa ovat kumppanuus ja sitä tarkentavat näkökulmat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. On tärkeää, että kulttuuristrategialla on sama rakenne kuin maakuntastrategialla, sillä ne liittyvät toinen toisiinsa ja täydentävät toisiaan. Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen taidetoimikunta laativat yhteisvoimin edellisen maakunnallisen kulttuuristrategian vuonna Sen jälkeen Varsinais-Suomen maakuntaohjelman kulttuurin painopisteet ovat liittyneet etenkin Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen ja sen vaikutusten jatkuvuuteen sekä rakennettuun ympäristöön ja julkisten taidehankintojen edistämiseen. Vuonna 2015 kulttuurin tavoitteet ovat jo jokseenkin toisenlaiset kuin kymmenen vuotta sitten. Tärkeintä on turvata riittävät resurssit ja kulttuuri on nähtävä yhteiskunnan peruspalveluna. Kuntalaisilla on oikeus toimiviin ja laadukkaisiin kulttuuripalveluihin, minkä pitäisi näkyä muun muassa kattavana ja monipuolisena kirjastoverkkona, koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyönä, taiteen perusopetuksen laajuutena ja maakunnan eri kolkissa järjestettävinä laadukkaina tapahtumina. Kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta on vahvistettava! Kulttuuri näyttäytyy myös voimavarana, minkä pohjalle voi rakentua monenlaista yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Kaiken taustalla ovat taitavat tekijät: Varsinais-Suomi on ollut ja tulee jatkossakin olemaan korkeatasoisen taiteen maakunta, jossa on laadukkaita tekijöitä sekä laadukasta taiteen opetusta ja tutkimusta. Strategialla on merkitystä vain, jos se johtaa tekoihin. Siinä on tämän asiakirjan yhteinen velvollisuus. Henri Terho Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnan pj. Erityisasiantuntija, Taiteen edistämiskeskus 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

77 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu 76 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esipuhe - strategiasta tekoihin 4 2. Strategian kautta tulevaisuuden kehittämisen suuntia kulttuurityöhön Kumppanuus Strategiatyön painopisteet Strategiaprosessista 7 3. Toimintaympäristö muutoksessa 9 4. Luova Varsinais-Suomi Vastuullisuus - kulttuuri luo hyvinvointia läpi elämän Yhteistyötaidot - yhdessä kulttuuritekoja Saavutettavuus - kulttuuri kuuluu kaikille Resurssiviisaus - vauhtia luovan talouden kasvulle Strategiatyössä käytetyt keskeiset käsitteet Liitteet Kulttuuristrategia pähkinänkuoressa 6.2. Varsinais-Suomen kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijakartta 6.3. Kunnan kulttuuripalvelut 6.4. Kulttuurin tulevaisuusfoorumi 6.5. Taiteilijan asema ja taidekoulutus 6.6. Tapahtumat ja yleisötyö 6.7. Kulttuurin saavutettavuus ja lastenkulttuuri 6.8. Kulttuurin ja taiteen rajapinnat 6.9. Luova talous ja kulttuuriyrittäjyys Kulttuuristrategiatyöhön osallistuneet toimijat VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5

78 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu STRATEGIAN KAUTTA TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISEN SUUNTIA KULTTUURITYÖHÖN Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnan ja Taiteen edistämiskeskuksen Lounais- Suomen toimipisteen käynnistämä kulttuuristrategiatyö vuosille oli mittava ponnistus. Kulttuuristrategiatyö kokosi yhteen varsinaissuomalaisia luovan alan yritysten ja yhdistysten edustajia, julkisen sektorin toimijoita, korkeakoulukehittäjiä, taiteilijoita ja kulttuurin ammattilaisia, yhteensä yli 200 toimijaa. Yhdessä luotu strategia linjaa tulevaisuuden kehittämissuuntia kulttuurin ja taiteen ammattilaisille ja päätöksentekijöille koko maakuntaan. Se ohjaa osaltaan myös kuntien työtä ja antaa linjauksia rahoituksen kanavointiin KUMPPANUUS Kulttuuristrategian kantava teema on kumppanuus, jonka tarkoituksena on toteuttaa uutta, innovatiivista ja avointa toimintakulttuuria. Strategia tähtää maakunnan monialaista ja monialaiseen, moniammatilliseen ja toimialarajat ylittävään yhteistyöhön. Verkostomaista yhteistyöntä edistetään eri teemojen kuten kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtumatyön kautta. Kaikkia osallisuutta, avoimuutta, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä edistäviä toimenpiteitä pidetään tärkeänä. Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa ja kulttuuristrategiassa kumppanuus nähdään ajattelutapana, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Jokaisella alueella on oma identiteettinsä ja vahvuutensa kokonaisuudessa, jossa toisten osaamista käytetään joustavasti ja resurssitehokkaasti hyödyksi, yhteiseksi hyväksi. Kumppanuuden perusjalka on kulttuurin ja taiteen laadukas ja korkeatasoinen toiminta, jonka varaan yhteistyökumppanuudet ja uudenlainen ajattelu rakennetaan. Kumppanuudella kannustetaan kansalaisia aktiivisuuteen ja luovuuteen STRATEGIATYÖN PAINOPISTEET Strategiatyö käynnistyi kulttuurin tulevaisuusfoorumissa syyskuussa Tilaisuuden puheenvuoroista ja osallistujilta kerätyn palautteen pohjalta nousi esille viisi teemaa, joiden ympärille rakennettiin alueelliset teematyöpajat. Turun seudun teema oli taidekoulutus ja taiteilijan asema. Teematyöpaja Nauvossa keräsi yhteen saariston toimijoita pohtimaan tapahtumien ja yleisötyön roolia. Vakka-Suomessa, Laitilassa, keskustelun aiheina olivat kulttuurin saavutettavuus ja lasten ja nuorten kulttuuri. Loimaan seudulla pureuduttiin kulttuurin ja taiteen rajapintatyöhön matkailun, hyvinvoinnin ja kotiseututyön näkökulmista. Aluekiertue päätyi Saloon, jossa teemana oli luova talous ja kulttuuriyrittäjyys. Työpajojen materiaali on koottu strategian liitteiksi. Liiteaineistosta löytyvät myös kulttuurin tulevaisuusfoorumin materiaali sekä jokaisella alueella järjestetyn kunnalliset kulttuuripalvelut -paneelikeskustelun koonti. Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunta halusi kulttuuristrategiatyön kautta avata kulttuurin tilaa maakunnassa ja kartoittaa, mitkä ovat sen tulevaisuuden kehittämisen suunnat. Strategia katsoo kymmenen vuoden päähän, vuoteen Viimeisin varsinaissuomalainen kulttuuristrategia on laadittu kymmenen vuotta sitten (vuosille ), joten uudelle strategiselle keskustelulle oli jo selkeästi tarvetta. Varsinais-Suomen kulttuuritoimikunta halusi lisäksi konkretisoida sitä, mitä juuri valmistunut maakunnan kumppanuusstrategia tarkoittaa kulttuurin kentällä. Temaattisten aiheiden lisäksi alueellisissa teematyöpajoissa oli toistuva rakenne, jossa pohdittiin kunnallisten kulttuuripalveluiden asemaa ja tulevaisuutta: Mitä tuotetaan, kuka tuottaa ja kenelle vuonna Paneelin keskustelijat olivat keskeisiä kunnan, yksityisen ja kolmannen sektorin kulttuurivaikuttajia. Kulttuuritoiminnan rahoituksessa on suuria eroja kuntien välillä koko Suomessa ja myös maakunnassamme. Vuonna 2013 Turussa rahaa kulttuuriin käytettiin 205 euroa asukasta kohden ja Salossa vastaava luku oli 105 euroa. Kaikista kulttuurikustannuksista 75 % meni kirjastojen sekä taide- ja kulttuurilaitosten ylläpitämiseen. Tiedot käyvät ilmi Suomen Kuntaliiton kulttuuritoimintaan käytetystä kustannusvertailusta. Työpajojen yksi selkeä viesti oli, että kuntien rahoitus ja valtionosuudet vähenevät jatkossa- 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

79 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu 78 kin ja että yksityisen ja kolmannen sektorin rooli korostuu entisestään. Vuorovaikutteisella kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli kulttuurin kentällä tulevaisuudessa. Tukea ja uusia avauksia tarvitaan työn edistämisessä. Tulevaisuudessa tilaaja-tuottajamalli ja kuntien kulttuuripalveluiden tuottamisen ulkoistaminen ja yhteistyö vapaan kentän kanssa tehostuu ja hallinnolliset raja-aidat kaatuvat. Myös kuntien välinen yhteistyö kulttuuripalveluissa lisääntyy. Kirjastojen rooli on edelleen merkittävä. Ne takaavat pienissä kunnissa tasa-arvoisen saavutettavuuden kaikille asukkaille. Kirjastot muutetaan kansalaisten toiminnallisina tiloiksi, joissa on tarjolla monipuolisia palveluita. Myös muita kuntien kulttuuritiloja hyödynnetään tehokkaasti ja niitä avataan myös vapaan kentän käyttöön. Lasten ja nuorten kulttuurikasvatus ja kulttuurin hyvinvointityö korostuvat tulevaisuudessa. Yhtenä kärkitavoitteena nähtiin maakunnallisen kulttuuripolkumallin luominen, joka olisi sisällytetty varsinaissuomalaisten koulujen opetussuunnitelmiin sekä lastenkulttuuripoliittisen ohjelmaehdotuksen toteutuminen kunnissa STRATEGIAPROSESSISTA Osallistavien teematyöpajojen kautta kuultiin kentän ääntä ja kerättiin materiaalia kulttuuristrategiaa varten. Varsinais-Suomen liiton verkkosivuilla oli myös avoinna strategiatyön sähköinen ideapankki, jota kautta oli mahdollista vaikuttaa strategiatyöhön. Materiaalia kerättiin lisäksi lokakuussa 2014 järjestetyillä Turun kansainvälisillä kirjamessuilla. Työpajoissa käytettiin pääsääntöisesti me-we-us -fasilitointimenetelmää, jossa jokaiselle toimijalle annettiin mahdollisuus oman näkemyksen esille tuomiseen. Työpajoissa kuultiin ajankohtaisia asiantuntijapuheenvuoroja valituista aiheista, joiden pohjalta työskenneltiin fasilitointimenetelmän avulla tuottaen kunkin teeman ympärille tulevaisuuden tavoitteita, visioita ja käytännönläheisiä toimenpiteitä. Useat alan asiantuntijat tarjosivat osaamistaan työpajojen käyttöön. Strategiatyöryhmä esittää lämpimät kiitokset kaikille työskentelyyn osallistuneille toimijoille. Työpajojen materiaalista tehdyn koonnin jälkeen strategiatyöryhmä käsitteli tulokset ja tiivisti työpajoista nousseet keskeisimmät painopisteet ja toimenpide-ehdotukset. Samalla strategia myös kytkettiin Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan. Tässä työskentelyvaiheessa strategialle muodostui neljä sisällöllistä teemaa, jotka ovat; Vastuullisuus kulttuuri luo hyvinvointia läpi elämän, Yhteistyötaidot Yhteistyötaidot - yhdessä kulttuuritekoja, Saavutettavuus kulttuuri kuuluu kaikille sekä Resurssiviisaus vauhtia luovan talouden kasvulle. Kulttuuristrategiassa ei ole keskitytty nykytilan kuvaamiseen eikä swot-analyysiin, sillä maakuntastrategiassa maakunnan eri osien erityispiirteet ja arvot ovat jo kattavasti koottuna. Maakuntastrategiassa on esitetty kansainväliset, kansalliset ja alueelliset erityisohjelmat, joihin myös kulttuurin kehittämistyö kytkeytyy. Kulttuuristrategia korostaa kentältä nousseita vahvoja tulevaisuuden kehittämisteemoja ja niiden ympärille nousseita tavoitteita ja toimenpiteitä. Strategia-asiakirjan luonnosvaiheessa, tammikuussa 2015, järjestettiin työpaja maakuntahallituksen jäsenille ja kulttuuritoimikunnalle. Sen jälkeen päivitetty strategia kävi vielä sidosryhmien lausuntokierroksella Samassa yhteydessä kartoitettiin toimijoiden kiinnostuksen kohteita ja halua toteuttaa esitettyjä toimenpiteitä. Sidosryhmien lausuntokierroksen jälkeen strategia-asiakirja käsiteltiin Varsinais-Suomen maakuntahallituksessa , jonka jälkeen strategia lähetettiin vielä viralliselle lausuntokierrokselle kuntiin ennen lopullista maakuntahallituksen käsittelyä huhtikuussa Strategiatyöhön osallistuneista ja maakunnan kannalta tärkeistä kulttuuri- ja taidealan sekä luovan talouden toimijoista ja kehittäjistä koottiin vielä toimijakartta selkeyttämään Varsinais- Suomen kulttuurin monipuolista toimintaympäristöä ja verkostoja. Kartta on alku ja toivomme, että toimijat löytävät ja täydentävät oman paikkansa osana kulttuurin kumppanuusfoorumiverkostoa kauden aikana. (Liite 6.2). VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7

80 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu 79 Strategiatyössä tärkeänä koettiin myös itse prosessi. Tällaista konkreettista kulttuurin kumppanuusfoorumityötä, ajankohtaisten teemojen ympärille koottavia tilaisuuksia, jatketaan myös strategian toteutuskaudella Tapaamisissa maakunnan kulttuuri- ja taidealan toimijoille annetaan mahdollisuus kohdata toisiaan säännöllisesti ja luoda uusia kontakteja ja yhteistyötä myös uutta rahoituskautta silmällä pitäen. Strategiallahan on merkitystä vain, jos se johtaa strategiseen päätökseen ja konkreettisiin toimiin. Maakuntahallituksen hyväksymänä asiakirjana strategia ohjaa myös osaltaan kuntien työtä. Se on maakunnan toimijoiden yhdessä luoma asiakirja, johon toimijat ovat sitoutuneet ja jonka tavoitteita ja toimenpiteitä eri sidosryhmät voivat toteuttaa omilla tahoillaan. Varsinais-Suomen kulttuuritoimikunta seuraa strategian toteutusta ja päivittää strategiaa tarvittaessa. Tästä syystä strategia-asiakirja on tehty pääosin digitaalisesti. Strategiatyöstä vastasi Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnan keskuudestaan nimeämä strategiaryhmä, johon kuuluivat kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja, erityisasiantuntija Henri Terho Taiteen edistämiskeskuksen Lounais-Suomen toimipisteestä, TKI-päällikkö Liisa-Maria Lilja-Viherlampi Turun AMK Taideakatemiasta, hallintojohtaja Liisa Lemmetyinen Turku Touring Oy:stä, tutkija Kimi Kärki Turun yliopistosta. Lisäksi työryhmään kuuluivat Varsinais- Suomen liitosta erityisasiantuntija Hannele Hartikainen, maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö sekä erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen. Strategiatyön koordinaattorina, työpajojen toteuttajana ja strategian kirjoittajana toimi suunnittelija Päivi Oliva Varsinais-Suomen liitosta. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

81 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA Teknologian nopea kehitys ja digitalisoituminen, liikkumisen helppous, kansainvälistyminen ja globalisaatio sekä ekologinen tasapaino vaativat jatkuvia muutoksia toimintaympäristöön. Väestörakenteen muutokset, kuten väestön ikääntyminen, monikulttuuristuminen ja taloudellinen epävarmuus vaikuttavat voimakkaasti myös varsinaissuomalaiseen taide- ja kulttuurikentän toimintaan 2015-luvulla ja erityisesti tultaessa vuoteen Esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttaminen tuo muutoksia ja vaatii erityisosaamista. Kulttuurikentällä on oltava valmius reagoida joustavasti muuttuviin toimintaympäristöihin ja yhteiskunnan muutoksiin. Tuotannon ja kulutuksen arvioidaan tulevaisuudessa suuntautuvan materiaalisten hyödykkeiden sijaan yhä enemmän immateriaalisiin hyödykkeisiin ja palveluihin, jossa kulttuurinen ja luova osaaminen korostuvat. Tämä avaa jatkossa uusia haasteita ja mahdollisuuksia myös luovan alan osaajille ja päätöksentekijöille kehitettäessä osallisuuteen pohjautuvaa kansalaisyhteiskuntaa. Kulttuuri- ja luovat alat kuuluvat koko Euroopassa suurimpiin työllistäjiin. Alat ovat myös kasvaneet talouskriisistä huolimatta. Luova työ tuo alueille kasvua ja uutta työtä, etenkin nuorisolle. Kulttuurista ja luovista aloista ennustetaankin EU:n suunnannäyttäjää talouskriisin ratkaisussa. (Creating growth: Measuring Cultural and Creative markets in the EU, EY, joulukuu 2014). Luovien alojen merkitys taloudelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille tulee ymmärtää vahvemmin myös Varsinais-Suomen elinkeinopolitiikan kehittämisessä ja päätöksenteossa. Turku on toiminut veturina luovien alojen kehittämisessä jo pitkään. Peliala, muotoilu, design, musiikki, elokuva- ja tv-tuontanto ja mainonta- ja viestintäala sekä vilkas ravintola- ja ruokakulttuuri ovat olleet vahvassa nosteessa Turun seudulla ja koko maakunnassa. Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 vahvisti ja kansainvälisti alaa. Vuoden kerrannaisvaikutukset ulottuivat koko talousalueelle. Kulttuuripääkaupunkivuotena nousi vahvasti esiin taide- ja kaupunkitilan kehittämisen merkitys alueen elinvoimaisuuden turvaamisessa. Taide- ja kulttuurialan ammattilaisten toimintaedellytysten vahvistamisessa avainasemassa ovat alan oppilaitokset. Alueen omaleimaisen ja laadukkaan taidealan koulutuksella ja kaupunkitilan kehittämisellä vahvistetaan alueen elinvoimaisuutta ja vetovoimaa myös kansainvälisesti. Itämeren alue on luonnollinen kansainvälinen toimintaympäristö myös kulttuuriviennin osalta. Laadukkailla ja korkeatasoisilla peruskulttuuripalveluilla ja tapahtumilla on oma erityisasemansa tässä kokonaisuudessa. Saavutettavuus ja yleisötyö korostuvat kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Se on nähtävä laajasti huomioiden lapset, nuoret, seniorit, vanhukset ja kaikki erityisryhmät kuten maahanmuuttajat. Saaristossa jo fyysinen saavutettavuus tuo oman haasteensa. Tähän voidaan vastata hyödyntämällä digitaalisuutta. Myös monikulttuurisuus ja -kielisyys tulee huomioida kulttuuripalveluissa. Yleisötyö aloitetaan jo varhaislapsuudessa ja se jatkuu koko elämänkaaren ajan. Osallisuus ja vuorovaikutteisuuden vahvistaminen on tärkeää. Kulttuuri- ja hyvinvointialojen välinen yhteistyö oli yksi vahva teema kulttuuripääkaupunkivuonna. Toimintaan kaivataankin pysyviä käytäntöjä yhteistyön voimistamiseksi ja kehittämisen tueksi. Luovan toimialan merkitys työllistäjänä ja elinkeinoelämän vireyttäjänä kasvoi vuoden 2011 aikana. Logomon kaltaiset luovan talouden sekä kulttuurin ja taiteen keskukset sekä uudet vuorovaikutukseen perustuvat yhteistyöavaukset ja -alustat luovat alueelle kasvua ja vireyttä ja tuovat toimintaedellytyksiä luovan talouden tekijöille. Vastaavia uusia ja rohkeita avauksia toivotaan myös tulevaisuudessa samalla, kun vanhat tukitoimet, mm. luovien alojen yrityshautomot ja -tukirakenteet, tulee säilyttää. Luovien alojen liiketoiminta tapahtuu yhä useammin verkostomaisesti nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja usean eri toimijan yhteistyönä. Verkostojen toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa. Kunnat ja muut julkiset organisaatiot voivat toimia mahdollistajina. Taiteellisen korkeatasoisuuden ja ammattimaisuuden säilyminen kulttuuripalveluissa vapaan kentän ammattilaisten tuotannoissa ja taidelaitoksissa korostuu erityisesti alueen vetovoimaisuuden näkökulmasta. On tärkeää varmistaa kulttuurin määrärahojen säilyminen vähintään nykytasolla tulevalla toimintakaudella Kulttuuri on tunnistettava strategisesti merkittäväksi toimialaksi ja sitouduttava toimintaan myös riittävällä resursoinnilla. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9

82 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA LUOVA VARSINAIS-SUOMI 2025 Varsinaissuomalainen kulttuuri perustuu alueen erityispiirteisiin, luovaan osaamiseen ja vahvaan kulttuuri-identiteettiin, uuteen innovatiiviseen ja avoimeen toimintakulttuuriin sekä monialaiseen yhteistyöhön, jossa kansalaisyhteiskunnalla on entistä vahvempi rooli. VarsinaisSuomessa kulttuuri ja taide nähdään perusoikeutena ja ymmärretään kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset sekä kulttuuri- ja taidekasvatuksen luoma perusta henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja läpi elämänkaaren jatkuvaksi mahdollisuudeksi. Luova yrittäjyys on maakunnan kasvun ja kilpailukyvyn edellytys, jossa digitalisoitumisen avaamat mahdollisuudet muuttuvassa tietoyhteiskunnassa on laajasti hyödynnetty. Luova Varsinais-Suomi on innovatiivinen kumppani myös kansainvälisessä yhteistyössä. Sen imago ja vetovoima matkailijoiden, asukkaiden, taide- ja kulttuurialan ammattilaisten sekä investointien houkuttelemisessa alueelle pohjautuu pitkään historiaan ja rikkaaseen kulttuuriperintöön, laadukkaaseen ja korkeatasoiseen kulttuurin perustoimintaan yhdistettynä elävään kaupunkikulttuuriin, kylien vireään kotiseututyöhön sekä luovaan ja innovatiiviseen ilmapiiriin. Moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Varsinais-Suomessa kaikilla asukkailla on helposti saavutettavat ja tasapuoliset mahdollisuudet kulttuurin ja taiteen kokemiseen ja harrastamiseen. Taiteen ja kulttuurin ammattilaisia arvostetaan, he ovat hyvin verkostoituneita ja heillä on hyvät työskentely- ja toimintaedellytykset. 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND Sivu 81

83 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu VASTUULLISUUS - KULTTUURI LUO HYVINVOINTIA LÄPI ELÄMÄN Kulttuurin ja taiteen merkitys on ymmärretty päätöksenteossa. Kulttuuri- ja taidesuhde kantavat läpi ihmisen elämänkaaren lapsuudesta vanhuuteen. Kulttuuri ja taide luovat pohjan sivistykselle sekä inhimilliselle ja luovalle kasvulle. Koulutuksen ja kehittämistyön monialaisuus on osa varsinaissuomalaista edelläkävijyyttä. Kulttuuri on resursoitu keskeiseksi osaksi kuntien perus- ja hyvinvointipalveluita. Taataan kuntalaisille laadukkaat peruskulttuuripalvelut ja henkilöt toteuttamaan työtä. Taiteilijoiden moniammatillista yhteistyötä edistetään ja taiteen kohtaamisen edellytyksiä laitoksissa ja yhteisöissä vahvistetaan. KTP V1. Vahvistetaan päätöksenteossa maakunnan kulttuurikentän tuntemusta. Tarjotaan tutkimustietoa kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksista, taidekasvatuksen merkityksestä sekä luovien alojen aluetaloudellisista vaikutuksista päätöksenteon pohjaksi. KTP V2. Luodaan uudenlainen varsinaissuomalaisten kuntien yhteinen hyvinvointistrategia, joka yhdistää kulttuurin ja sote-sektorin. Kulttuuripalvelut nähdään peruspalveluna. Kulttuurin hyvinvointityöhön resursoidaan myös sosiaali- ja terveyspalvelualan (sote) puolelta. Yhteisellä strategialla saadaan vaikuttavuutta sekä vahva koordinoitu verkosto edistämään kulttuurin hyvinvointityötä. KTP V3. Tunnistetaan kulttuurin merkitys alueiden kehittämisessä ja tuetaan siihen liittyvää toimintaa ja uusia avauksia. Tapahtumien ja esim. elokuvatuotantojen aluetaloudelliset ja kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä. Kunnat voivat toimia mahdollistajina ja toiminnan koordinoijina. Vahvistetaan jo olemassa olevia verkostoja, niiden kehittymistä ja uusia avauksia. KTP V4. Käytetään taidetta hyvän ympäristön rakentamisessa mm. prosenttiperiaatteella. Taiteen prosenttiperiaatetta toteutetaan julkisessa rakentamisessa. KTP V5. Varmistetaan alueen monipuolinen taidealan koulutuspohja ja vahvistetaan kulttuurialan koulutus- ja tutkimuskeskittymän toimintaedellytyksiä sekä alueellista vuorovaikutteisuutta. Säilytetään varsinaissuomalainen laadukas kulttuuri- ja taidealan koulutus ja kehitetään sen monialaista yhteistyötä elinkeinoelämän suuntaan ja kansainvälisesti. Tuetaan paikallisten taiteilijoiden, kulttuuritoimijoiden sekä koulutus- ja tutkimuskeskittymän toimintaedellytyksiä. Vahvistetaan alueen erityispiirteitä ja osaamista ja niiden kautta profiloitumista hyödyntämällä lähipalveluita ja -tuotteita sekä paikallisia taiteilijoita. KTP V6. Lisätään ja vahvistetaan taiteilijoiden kummitoimintaa kouluissa ja vanhusten palvelutaloissa. Taidetta viedään osaksi ihmisten arkea ja taiteen soveltavaa käyttöä lisätään laitoksissa etenkin lasten, nuorten, vanhusten ja maahanmuuttajien keskuudessa. KTP V7. Ymmärretään paikallisen kulttuuriperinnön merkitys ja tuetaan kulttuuriympäristöjen säilymistä ja kehittymistä. Varsinaissuomalaista kulttuuriperintöä ja -ympäristöä kehitetään kestävästi laaja-alaisella yhteistyöllä ja uusia menetelmiä hyödyntäen. Kotiseutu-, kylä- ja asukasyhdistykset kehittävät yhteistyötä matkailu- sekä sivistys- ja hyvinvointitoimijoiden kanssa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 11

84 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu YHTEISTYÖTAIDOT - YHDESSÄ KULTTUURITEKOJA Kulttuurin ja taiteen rajat ylittävät kumppanuusverkostot, uudet yhdessä tekemisen muodot ja osaaminen ovat vahvistuneet. Kulttuurin ammattilaiset ja harrastajat toimivat yhdessä ja yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa. Yhteisöllisyys lisääntyy ja kohtaamisia sekä törmäytyksiä tapahtuu eri ikäryhmien välillä yli kunta-, hallinto- ja toimialarajojen. Yleisötyöllä kehitetään uusia, helposti saavutettavia kulttuuripalveluja lapsille, senioreille, vanhuksille, maahanmuuttajille sekä muille erityisryhmille. Erikokoisten toimijoiden ja tapahtumien yhteistyö varmistaa kuntien ja alueiden vireyttä ja kasvua. KTP Y1. Rakennetaan verkostomaista yhteistyötä eri kulttuurin ja taiteen teemaosaajien välille. Tuetaan jo syntyneitä kulttuurin ja taiteen eri teemaverkostoja. Tunnistetaan ja hyödynnetään kolmannen sektorin osaaminen. Kehitetään uusia verkostoja esim. luovan alan yrittäjien ja tapahtumatuottajien välille. KTP Y2. Tuodaan myös Varsinais-Suomen kulttuurikenttä ja sen palvelut osaksi maakunnan järjestöportaalia. Maakunnan järjestöportaaliin kerätään tiedot kolmannen sektorin toimijoista, luovan alan yrityksistä ja kulttuuri- ja taidealan toimijoista, varattavissa olevista julkisista tiloista ja tapahtumista. Tavoitteena on saada aikaan kulttuuri- ja taidejärjestöjen välistä ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä, tiedonvälitystä ja koordinaatiota sekä järjestöjen osallisuutta kansalaisten, kuntien ja yritysten kanssa. Lisäksi varsinaissuomalaiset kunnat hyötyvät palvelusta kehittäessään kulttuuripalveluiden tilaaja-tuottaja mallia ja samalla kansalaisyhteiskunnan tuotteet ja palvelut ovat helposti löydettävissä. KTP Y3. Mahdollistetaan luovien alojen yllättävät törmäytykset edistämällä kulttuurin ja taiteen ammattilaisten kohtaamisia muiden alojen ammattilaisten kanssa ja tuetaan taiteilijoiden työskentelyä yhdessä harrastajien kanssa. Lisätään kulttuuri- ja luovien alojen yhteistyön edellytyksiä yli toimialarajojen jo oppilaitoksissa. Vahvistetaan taiteilijoiden ja muiden toimialojen välistä ymmärrystä. Lisätään liiketoimintaosaamista luoville toimialoille ja taiteen soveltavaa käyttöä mm. hyvinvointialoilla. Tuetaan kulttuurin ja taidealan ammattilaisten yhteistyötä etenkin hyvinvointi- ja matkailutoimijoiden sekä kotiseutuyhdistysten kanssa. Kunnat ja julkiset organisaatiot toimivat yhteistyön mahdollistajina. Nähdään tuottajien ja välittäjien rooli ja edistetään heidän toimintaedellytyksiään. Järjestetään luovien alojen SLUSH-tapahtuma, jossa eri alojen asiantuntijat kohtaavat toisensa. Taiteilijoiden rooli on muutoksessa ja he toimivat usein prosessien käynnistäjinä. Tuetaan heidän toimintaedellytyksiä harrastajien kanssa ja lisätään heidän työnsä arvostusta. Harrastajista kasvaa taiteen kokijoita ja kuluttajia. Heille on tärkeää tehdä työtä ammattilaisten kanssa. KTP Y4. Kunnat ja kulttuurilaitokset mahdollistavat ja koordinoivat yhdessä kuntarajat ylittävää kulttuuritoimijoiden yhteistyötä. Kunnalla ja kulttuurilaitoksilla on avainrooli paikallisen yhteistyön kehittäjänä ja vastuu paikallisesta kulttuuritarjonnasta. Kunnat tunnistavat ja tukevat myös pieniä ja paikallisia toimijoita ja aloitteita. Kuntien välinen yhteistyö mahdollistaa kulttuuritoiminnan uudenlaiset yhteistyömuodot alueella. Kunnat tukevat myös alueellisten kulttuurilaitosten ja matkailutoimijoiden välistä yhteistyötä kulttuurimatkailutuotteiden kehittämisessä ja tuotteistamisessa. 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

85 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu 84 KTP Y5. Kehitetään kulttuurin kumppanuusfoorumityötä. Strategian toteutuskaudella jatketaan luovien alojen ja kulttuurin ajankohtaisten teemojen ympärille koottavia verkostoitumistilaisuuksia. Tapaamisissa maakunnan kulttuurija taidealan toimijoille annetaan mahdollisuus kohdata toisiaan säännöllisesti ja luoda uusia kontakteja ja yhteistyön avauksia myös tulevia rahoitushakuja silmällä pitäen. KTP Y6. Käytetään ja hyödynnetään uusia ja olemassa olevia tiloja monipuolisesti ja innovatiivisesti. Edistetään toimitilojen tehokkaampaa hyväksikäyttöä ja kolmannen sektorin vireämpää yhteistyötä kunnan kanssa. Maakunnan järjestöportaalista löytyvät alueen vapaana ja vuokrattavissa olevat tilat. Kartoitetaan ja hyödynnetään uusia ja yllättäviä tiloja esim. tapahtumatuotannossa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 13

86 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu SAAVUTETTAVUUS - KULTTUURI KUULUU KAIKILLE Kulttuuripalveluiden alueellinen tasa-arvo sekä fyysinen ja sosiaalinen saavutettavuus toteutuvat Varsinais-Suomen kunnissa. Väliin tulevat tekijät on tunnistettu ja esteisiin on puututtu. Taidetta viedään sinne, missä ihmiset ovat. Vaikutetaan asenteisiin ja osallisuuden lisäämiseen. Kulttuurikasvatussuunnitelmat toteutuvat varsinaissuomalaisten koulujen opetussuunnitelmissa. Lasten ja nuorten kulttuuriymmärrystä vahvistetaan taide- ja kulttuuriperintökasvatuksen avulla. Kulttuurinen moninaisuus ja maahanmuuttajat huomioidaan palveluissa ja kulttuuria rikastuttavana vetovoimatekijänä. KTP S1. Säilytetään kirjastopalvelut ja kirjastoverkko asukkaiden toiminnallisina tiloina kaupunginosissa, kylissä ja kuntakeskuksissa sekä edistetään niiden käyttöä monipuolisina palveluiden tarjoajina. Kirjastot takaavat pienissä kunnissa tasa-arvoisen saavutettavuuden kaikille asukkaille, niiden rooli merkittävänä kunnallisena palvelupisteenä on havaittava. Kirjastojen maakunnallinen yhteistyö toimii hyvin ja sen toiminta on turvattava jatkossakin. Kirjastot muuttuvat toiminnallisiksi tiloiksi, joista löytyy palvelut kaikille ikäryhmille. Kirjastoissa yhdistyvät kirjallisuuden lisäksi taidenäyttelyt, elokuvat, konsertit ja muut tapahtumat. Myös kirjastojen ja koulujen välistä yhteistyötä lisätään. Kirjastoissa säilyy elävä kosketus tietoyhteiskunnan vaatimuksiin. Samalla kirjastot voivat toimia kuntalaisten tietotorina ja lähidemokratian kohtaamispaikkoina. KTP S2. Lisätään taide- ja kulttuuriperintökasvatusta kouluissa. Mahdollistetaan kaikille lapsille taiteista ja kulttuuriperinnöstä yleissivistykseen kuuluvat tiedot ja taidot ja asenteet lisäämällä taide- ja taitoaineiden läsnäoloa kouluissa. Edistetään lasten ja nuorten kulttuurikompetenssin vahvistamista kouluissa. Uusissa opetussuunnitelmissa painotetaan kokemuksellista oppimista ja monimuotoisia oppimisympäristöjä, jota joustavan koulupäivän avulla tuetaan. KTP S3. Tuetaan koko Varsinais-Suomen kulttuuripalvelujen tasapainoista kehittämistä myös kaupunginosissa ja kylissä. Vahvistetaan joustavan koulupäivän rakentamista lisäämällä kulttuurin ja taiteen harrastamisen edellytyksiä varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja kerhotoiminnassa. Monipuolistetaan ja vakiinnutetaan koulupäivän jälkeistä harrastus- ja kerhotoimintaa kouluissa koko maakunnassa. Joustavista koulupäivistä tehdyt tutkimukset osoittavat, että taideaineet ja taide-, kulttuuri- ja kädentaitojen kerhotoiminta lisäävät lasten hyvinvointia, vahvistavat itsetuntoa, vaikuttavat koulussa viihtymiseen ja muiden aineiden oppimiseen. OKM:n lastenkulttuuripoliittisen ohjelman tavoitteet toteutuvat Varsinais-Suomessa. Lisätään koulujen ja taide- ja kulttuurialan toimijoiden yhteistyötä esimerkiksi tuomalla taiteilijoita, kiertäviä esityksiä ja työpajoja kouluihin. Löydetään ratkaisu bussikuljetusten resursointiin, joilla koululaiset viedään kulttuuritilaisuuksiin. Turussa on oma lastenkulttuurikeskus, josta hyötyy koko Varsinais-Suomi. Se on koko Suomen laajuisesti tunnustettu ja tunnettu kohde. Lastenkulttuurikeskus mahdollistaa tasavertaisen ja laadullisesti korkeatasoiseen lasten ja nuorten taide- ja kulttuuriosallistumisen asuinpaikasta riippumatta. Kunnissa huomioidaan kaupunginosien ja kylien kulttuuritarjonta viemällä esityksiä ja harrastusmahdollisuuksia lähelle lapsia ja nuoria, vanhuksia ja maahanmuuttajia. Saavutettavuus ymmärretään kulttuurisena ja kielellisenä saavutettavuutena, jossa eri kulttuureista ja kieliryhmistä tulevat ihmiset huomioidaan kulttuuripalveluiden tarjonnassa. 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

87 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu 86 KTP S4. Luodaan maakunnallinen kulttuuripolkumalli ja kaikkiin kuntiin kulttuurikasvatussuunnitelma osaksi opetussuunnitelmaa. Tuetaan kuntia kulttuurikasvatussuunnitelmien laatimisessa luomalla maakunnallinen kulttuuripolkumalli. Kuntien tulee olla aktiivisia oman kulttuurikasvatussuunnitelman luomisessa. Turku on jakanut avoimesti kokemuksiaan kulttuurikasvatussuunnitelmastaan ympäri Suomea. Kunnat voivat vapaasti kopioida mallia. KTP S5. Kehitetään matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa pilotoimalla uusia tuotteita ja palveluja. Otetaan käyttöön erilaisia kulttuuripassi ja -korttikannustimia, edullisia lippuja, joilla houkutellaan uutta yleisöä kulttuuripalveluihin. Lisätään yleisötyötä, ja etenkin lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen kokemiseen siellä, missä ihmiset liikkuvat ja toimivat. KTP S6. Virtuaalisuutta ja digitaalisuutta hyödynnetään tapahtumatuotannossa ja laajemmin kulttuuripalveluissa. Hyödynnetään tehokkaammin sosiaalista mediaa ja muita digimarkkinoinnin keinoja uusien kohderyhmien saavuttamisessa ja osallistamisessa jatkuvasti muuttuvassa tietoyhteiskunnassa. Lisätyn todellisuuden käyttömahdollisuuksia museo- ja kotiseututyössä ja laajemmin kulttuuripalveluiden kehittämisessä lisätään. Tuetaan yrityksiä hyödyntämään ja kehittämään uusia sovelluksia ja uutta liiketoimintaa esim. lisätyn todellisuuden avulla ja muiden digitaalisuutta ja virtuaalisuutta hyödyntävien menetelmien sekä avoimen datan avulla. Haastavien kulkuyhteyksien kohteissa, kuten saaristossa, kulttuuripalveluiden saavutettavuudessa hyödynnetään digitaalisuutta esim. tarjoamalla suoria lähetyksiä ja taltiointeja virtuaalisesti. KTP S7. Tehdään kulttuurin ja taiteen merkitys ja mahdollisuudet näkyväksi viestinnällä, markkinoinnilla, yleisötyöllä ja taataan ajantasainen tieto päätöksenteossa. Kulttuurin ja taiteen vaikutuksista ja ajantasaisesta tutkimustiedosta viestitään päättäjille ja kuntalaisille artikkelein, julkaisuin sekä eri seminaarien ja tilaisuuksien välityksellä. Tutkimustyössä avainasemassa ovat alueen korkeakoulut, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän ja kulttuurin ja taiteen ammattilaisten kanssa. Yleisötyön avulla kasvatetaan uutta asiakaskuntaa ja avataan taide- ja kulttuurikentän näyttämöitä. KTP S8. Varmistetaan laaja taiteen perusopetuksen tarjonta ja taiteen harrastamisen mahdollisuudet kunnissa kaikille ryhmille. Kunnat huolehtivat taiteen perusopetuksen riittävästä ja laadukkaasta tarjonnasta yhdessä opetusta tuottavien organisaatioiden kanssa. Säilytetään ja kehitetään vapaan sivistystyön ja kansalaisopistojen matalankynnyksen toiminta kunnissa. Lisätään kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja kiertävää kurssi-, opetus- ja esitystoimintaa myös ikäihmisten, maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien tarpeisiin. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 15

88 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu RESURSSIVIISAUS VAUHTIA LUOVAN TALOUDEN KASVULLE Luova osaaminen ja talous nähdään alueemme kilpailukyvyn kärkiarvona ja alana, jolla luodaan kasvua ja työllisyyttä. Yrittäjyyden edellytyksiä lisätään ja esteitä karsitaan. Kasvun ja kehittymisen kannalta kulttuurivienti on merkittävässä osassa. Varsinaissuomalaiset kunnat toimivat mahdollistajina sekä tiiviissä yhteistyössä toistensa kanssa kulttuuripalveluiden tuottamisessa. Yhteistyö on vahvaa kolmannen sektorin, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Osaamisen, olemassa olevien tilojen sekä työpanoksien tehokas käyttö on resurssiviisasta. Maakunnan erityisosaamista ja vahvuuksia hyödynnetään vahvasti profiloitumisessa. KTP R1. Profiloidaan kulttuurin ja taiteen avulla Varsinais-Suomesta kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen maakunta. Varsinais-Suomen imago ja vetovoima pohjautuvat alueen pitkään historiaan, rikkaaseen kulttuuriperintöön, laadukkaaseen ja korkeatasoiseen kulttuuritarjontaan sekä avoimeen ja innovatiiviseen ilmapiiriin. Turku Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 loi uusia käytänteitä ja avauksia, joita hyödyntämällä ja eteenpäin kehittämällä voidaan synnyttää uutta, kansainvälisesti kiinnostavaa varsinaissuomalaista profiilia ja vetovoimaa. Kasvun ja kehittymisen kannalta kulttuurivienti ja benchmarkkaus ovat merkittävässä osassa. KTP R2. Tunnistetaan taidealojen mahdollisuudet luovan talouden perustana. Kartoitetaan osaamisalat ja mahdollistetaan tarvittava yhteistyö. Varsinais-Suomesta löytyy useita luovan talouden osaamiskeskittymiä. Ne pohjautuvat alueen vahvaan historiaan ja kulttuuriperintöön sekä laadukkaaseen korkeakoulukoulutukseen ja kuntien kykyyn mahdollistaa ja valjastaa osaaminen liiketoiminnaksi ja kehittyviksi osaajaverkostoiksi. Uusia ja kehitettäviä avauksia Logomon rinnalla ovat mm. elokuva sekä av- ja animaatiotuotantojen uudet palvelut. Tunnistetaan myös muita uusia osaamisaloja ja tähän soveltuvia yhteistyötiloja ja kannustetaan kuntia ja julkisia organisaatioita havaitsemaan heikot signaalit ja tarttumaan rohkeisiin uusiin avauksiin. KTP R3. Luodaan rahoitus- ja muita resurssointikäytäntöjä, jotka rohkaisevat monialaiseen yhteistyöhön ja tilojen käyttöön. Rahoitusta ja apurahoja jaettaessa huomioidaan ja priorisoidaan aloitteet, joissa yhdistyy monialainen ja toimialarajat ylittävät yhteistyö. Tuetaan toimintaa, jossa hyödynnetään jo käytössä olevia tiloja resurssitehokkaasti. Viedään taide- ja kulttuuritoimintaa uusiin ja yllättäviin tiloihin. Luodaan järjestelmä, josta varattavissa ja käytettävissä olevat tilat ovat taide- ja kulttuurialan toimijoiden helposti löydettävissä. KTP R4. Tunnistetaan ja mahdollistetaan alueiden vahvuuksista ja erityispiirteistä sekä moniammatillisista taiteen ja kulttuurin kumppanuuksista nouseva liiketoiminnan ja työpaikkojen syntyminen. Varsinais-Suomessa toimii vahva kulttuuri- ja taidealojen osaamiskeskittymä. Mahdollistetaan osaamisen ympärille syntyvän uuden liiketoiminnan kehittyminen ja tuetaan kulttuuri- ja taidealan ammattilaisten työllistymistä alueella. Lisätään etenkin nuorten luovan alan osaajien työelämäkontaktien syntymistä jo opiskelun aikana ja työllistymistä alueen yrityksiin. Tuetaan eri teemojen ympärille nousevien verkostojen työtä. Esim. kulttuurihyvinvointi- ja kulttuurimatkailuverkostojen toiminta tuottaa ajankohtaista tutkimustietoa, tuo kontakteja toimijoiden välille ja luo alueelle uusia innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia, myös kansainvälisesti. 16 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

89 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu 88 KTP R5. Turvataan luovan yrittäjyyden tukipalvelut. Luovien alojen yrityshautomotoiminta ja tuki alkavien, innovatiivisten luovan alan yritysten yritystoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä kasvavaksi kansainväliseksi yritykseksi säilyy. Samalla Varsinais-Suomeen kehitetään yrittäjämyönteistä toimintaympäristöä yhdessä muiden alueen yrityspalveluja tarjoavien organisaatioiden kanssa. Luovien alojen verkostomaista työtä tuetaan ja luodaan mahdollisuuksia osuuskuntatoiminnan kehittämiseen. Tarjotaan laadukasta ja ajantasaista perus- ja täydennyskoulutusta taide- ja kulttuurialan ammattilaisille sekä lisätään liiketoimintaosaamista ja yrittäjyysopintoja. KTP R6. Hyödynnetään tehokkaasti maakunnan kulttuurimatkailutuotteita, tapahtumia ja myyntikanavia yhteistyöllä ja niitä näkyväksi tekemällä. Kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteistyötä lisätään ja tuotteistamisosaamista vahvistetaan. Hyödynnetään jo olemassa olevia ja luodaan uusia myynti- ja markkinointikanavia. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 17

90 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu STRATEGIATYÖSSÄ KESKEISESTI KÄYTETYT KÄSITTEET HEIKOT SIGNAALIT Heikot signaalit ovat yksittäisiä, tästä päivästä nousevia havaintoja, merkkejä ja ilmiöitä. Ne voivat toteutumishetkellään olla epätodennäköisiä ja satunnaisia, mutta voivat nousta tulevaisuudessa voimakkaiksi ja merkittäviksikin kehityssuunniksi eli trendeiksi, jotka vaikuttavat yritykseen tai yrityksen toimintaympäristöön. Heikkoja signaaleja voi olla vaikea huomata muiden signaalien keskeltä. Tulevaisuuden ennakoinnin kannalta heikot signaalit ovat kiinnostavia siksi, että ne voivat kertoa jotain tärkeää tulevista suurista muutoksista. Niiden avulla voidaan siis hahmotella tulevaisuutta ja jäsennellä erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia, joita signaalit voivat toteutuessaan tuoda. HENKILÖKOHTAINEN TAIDESUHDE Henkilökohtaisella taidesuhteella tarkoitetaan syvällisen ja elävän suhteen syntymistä ihmisen ja taiteiden välille. Samalla henkilö vastaanottaa, ilmaisee, kokee ja oppii taidetta ja saa taiteista elämänsisältöä, taiteilla on hänelle henkilökohtaista merkitystä. Jokainen luo taidesuhteensa omalla tavallaan ja oppii taidetta monin eri tavoin. Tavoitteena on, että jokainen ihminen voi kokea taiteen merkitykselliseksi omassa elämässään. JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ Joustava koulupäivä tarkoittaa koulupäivän uudelleen organisointia siten, että se tarjoaa opetuksen lisäksi laadukasta vapaa-ajan kerhotoimintaa, jossa yhdistyvät lepo, virkistys ja erilaiset taide- ja liikuntaharrastukset. Tavoitteena on, että koulutilat ovat oppilaiden käytössä koulupäivän jälkeen. Joustava koulupäivä yhdistää kunnan eri toimialat, kansalaisjärjestöt, lasten ja nuorten kulttuurikasvatusta tekevät yrittäjät ym. moniammatilliseen toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. KULTTUURIFOORUMI Osana Varsinais-Suomen liiton koordinoimaa Lounais-Suomen aluetietopalvelua toteutetaan Varsinais-Suomen järjestöportaali. Osaksi palvelua kootaan avointa tietoa varsinaissuomalaisista kulttuuri- ja taidejärjestöistä, luovan alan yrityksistä ja taiteilijoista sekä kulttuuritapahtumista ja -tiloista ns. Varsinais-Suomen kulttuurin kumppanuusfoorumi. Sieltä löytyy ajantasaista tietoa toimijoista, kansalaisyhteiskunnan tarjoamista palveluista ja tapahtumista. Tämä helpottaa verkostoitumista ja estää tapahtumien päällekkäisyydet. Palvelusta löytyvät varattavissa olevat julkiset tilat sekä 24/7 varausjärjestelmä. Sen avulla kunnat voivat osallistaa asukkaitaan ja järjestöjä kehittämishankkeisiin ja kerätä ideoita kansalaisideapankin avulla. Palvelu edistää myös kuntien yhteistyötä kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin kanssa. Keskustelufoorumi mahdollistaa osaamisen ja kokemusten jakamisen. Palvelun kautta toimijat löytävät tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja toteutetuista hankkeista. 18 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

91 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu 90 KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMA Kulttuurikasvatussuunnitelmalla tarkoitetaan kuntakohtaista kulttuurikasvatussuunnitelmaa, joka on nivottu osaksi koulujen opetussuunnitelmaa. Kulttuurikasvatussuunnitelma takaa jokaiselle lapselle ja nuorelle tasavertaisen osallisuuden ympäröivästä kulttuurista. Koulupäivän aikana tapahtuva toiminta saavuttaa kaikki lapset. Toiminta ei riipu vain yksittäisen opettajan kiinnostuksesta. Lapset ja nuoret pääsevät tasavertaisesti tutustumaan kulttuuriin, kulttuuriperintöön ja taiteeseen sekä tuottamaan sitä itse. KULTTUURIHYVINVOINTI Kulttuuri ja sen hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren. Kulttuurihyvinvoinnilla vahvistetaan eri taiteenalojen sekä terveys- ja hyvinvointialojen yhteistyöstä syntyviä sisältöjä ja menetelmiä hyvinvoinnin edistäjinä. Turussa tehdään juuri nyt vahvaa yhteistyötä alueellisen Kulttuurihyvinvointi-työryhmän puitteissa. KULTTUURIKOMPETENSSI Kulttuurikompetenssilla tarkoitetaan yksilön kykyä omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuuria. Kulttuurikompetenssi karttuu kokemusten ja oppimisen kautta ja siihen kuuluvat kulttuuriin liittyvät tiedot, taidot, tietoisuus ja asenteet. Kulttuurikompetenssilla vahvistetaan itsetuntoa ja luodaan mahdollisuuksia oman lahjakkuuden löytämiseen ja sen kehittämiseen. Oman kulttuurin tunteminen ja soveltaminen on myös tärkeä osa suvaitsevaisuutta ja muiden kulttuurien ymmärtämistä. LISÄTTY TODELLISUUS Lisätty todellisuus viittaa näkymään, johon on lisätty tietokonegrafiikalla tuotettuja elementtejä ja jota käyttäjä tarkastelee läpikatseltavien näyttöjen kautta. Se on järjestelmä, jossa keinotekoista, tietokoneella tuotettua tietoa (kuva, ääni, video, teksti, GPS-informaatio) on lisätty näkymään todellisesta ympäristöstä. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Moniammatillisessa yhteistyössä kukin osapuoli käsittelee asiaa oman osaamisalueensa näkökulmasta yhteisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Moniammatillisessa yhteistyössä keskeisiä termejä ovat jaettu asiantuntijuus, moniasiantuntijuus sekä moniammatilliset tiimit ja verkostot. Moniammatillisuudella tarkoitetaan eri ammattiryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden yhteistyötä ja yhdessä työskentelyä työryhmissä ja verkostoissa, joissa keskeisenä tavoitteena on moninäkökulmaisuuden kehittyminen. Samalla tieto ja osaaminen jaetaan. Tavoitteena on vuoropuhelun aikaansaaminen ja ylläpitäminen sekä tunteiden jakaminen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 19

92 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu 91 RESURSSIVIISAUS Resurssiviisaudella tarkoitetaan resurssien harkittua kohdentamista, kuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa, tilojen tehokasta käyttöä sekä osaamisen jakamista. SOSIAALINEN SAAVUTETTAVUUS Sosiaaliseen saavutettavuuteen kuuluu yhdenvertainen asiakaspalvelu ja avoin asenne jokaista asiakasta kohtaan, huomioimalla lapset, seniorit, vanhukset sekä maahanmuuttajat ja muut vähemmistöt. Palvelun tulee olla ystävällistä ja tasa-arvoista riippumatta iästä, ulkonäöstä, vaatetuksesta, kulttuurisesta tai kielellisestä taustasta. Jokaisen olisi tunnettava itsensä tervetulleeksi sellaisena kuin on. Sosiaalista saavutettavuutta edistäessä tarjontaa voi viedä epätavallisiin paikkoihin, joissa olevat henkilöt jäävät tarjonnasta helposti syrjään. Näitä ovat mm. sairaalat, vanhusten palvelutalot ja suljetut laitokset kuten vankilat. Joustavuus sekä vaihtelevuus aukiolo- ja esitysajoissa helpottavat osallistumista. Joillekin henkilöille seuran puute voi nostaa kynnystä osallistua. Yksin osallistumiselle voi olla myös liikkumiseen liittyviä esteitä. Tällöin kannattaa etsiä ja luoda keinoja osallistua esim. kahdestaan yhdessä vapaaehtoisen kulttuurikaverin kanssa. Sosiaalisessa saavutettavuudessa tiedotuksella ja lippujen hinnoittelulla voi myös kannustaa osallistumiseen. TÖRMÄYTTÄMINEN Uudenlainen monialainen yhteistyö ja verkostoitumiseen perustuva työtapa, jossa eri toimialojen edustajien kohdatessa syntyy uusia toimintatapoja, tuotteita tai palveluja. Törmäytyksessä voivat olla mukana kunnan, yritysten ja asiakkaiden lisäksi, kolmas sektori ja alueen oppilaitokset, seudulliset rahoittaja- ja asiantuntijaorganisaatiot sekä erilaisten alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen edustajat. 20 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

93 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu 92 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 21

94 76, MH :00 / Pykälän liite: KULTTUURISTRATEGIA Sivu LIITTEET Liitteet löytyvät ExtraNetistä os. Kirjauduttuasi valitse vasemmalta valikosta Kulttuuristrategia, liitteet 6.1. KULTTUURISTRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA YHDESSÄ KULTTUURITEKOJA YHTEISTYÖTAIDOT Uudenlainen toimintakulttuuri lisää monialaisten työryhmien yhteistyötä ja uusien toimialarajat ylittävien tuotteiden ja palveluiden syntyä. Kulttuurialan järjestöt, asukkaat ja kunnat hyötyvät maakunnan järjestöportaalista, joka nostaa esiin kansalaisyhteiskunnan toimijat ja palvelut. Kuntien ja kulttuurilaitosten välinen yhteistyö on mahdollistanut kattavamman kulttuuripalveluiden tarjonnan. TULE MUKAAN KULTTUURIN KUMPPANUUSFOORUMIIN! OTA YHTEYTTÄ! LUOVA VARSINAIS-SUOMI 2025 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA KULTTUURI LUO HYVINVOINTIA LÄPI ELÄMÄN VASTUULLISUUS Varsinaissuomalaiset päättäjät ymmärtävät jo lapsuudessa syntyvän taidesuhteen merkityksen ihmisen koko elämänkaaren läpi jatkuvalle eheälle, inhimilliselle ja luovalle kasvulle. Varsinais-Suomen kuntien uudenlaiset hyvinvointistrategiat ovat tuottaneet kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveyspalvelualojen välille tiiviimpää yhteistyötä ja uusia avauksia. Varsinais-Suomessa paikallisilla taiteilijoilla ja kulttuuritoimijoilla on hyvät työskentelymahdollisuudet ja hankinnoissa käytetään paikallisia toimijoita, lähipalveluita ja tuotteita. Varsinais-Suomessa arvostetaan ja tuetaan paikallisen kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilymistä, kehittymistä ja niistä nousevia uudenlaisia tuotteita ja palveluja. VAUHTIA LUOVAN TALOUDEN KASVULLE RESURSSIVIISAUS KULTTUURI KUULUU KAIKILLE SAAVUTETTAVUUS Varsinais-Suomi on luovan talouden ja yrittäjyyden kansainvälisesti houkutteleva ja vetovoimainen keskus. Varsinais-Suomessa toteutuu uudenlainen monialainen yhteistyö ja resurssitehokas tilojen käyttö. Varsinais-Suomessa on hyvät tukirakenteet ja edellytykset luovan alan yrittäjyyden käynnistämiseen ja yritysten liiketoiminnan kasvuun sekä kansainvälistymiseen. Varsinaissuomalaiset kirjastot toimivat kaupunginosissa ja kuntakeskuksissa asukkaiden toiminnallisina tiloina, joista kaikki ikäryhmät löytävät monipuolisesti erilaiset palvelut. Varsinais-Suomi on edelläkävijä digitaalisuuden ja avoimen datan hyödyntämisessä kulttuuripalveluiden tuottamisessa ja luovan alan yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Maakunnallinen kulttuurikasvatussuunnitelma takaa kaikille varsinaissuomalaisille lapsille ja nuorille yhtäläiset mahdollisuudet kulttuurin kokemiseen ja osallisuuteen. Varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyys perustuu alueen erityispiirteisiin pohjautuvaan luovaan osaamiseen ja vahvaan kulttuuri-identiteettiin, uuteen innovatiiviseen ja avoimeen toimintakulttuuriin sekä monialaiseen yhteistyöhön, jossa kansalaisyhteiskunnalla on entistä vahvempi rooli. Varsinais-Suomessa kulttuuri ja taide nähdään perusoikeutena ja ymmärretään kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset sekä kulttuuri- ja taidekasvatuksen luoma perusta henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja läpi elämänkaaren jatkuvaksi mahdollisuudeksi. Luova yrittäjyys nähdään maakunnan kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksenä, jossa digitalisoitumisen avaamat mahdollisuudet muuttuvassa tietoyhteiskunnassa on laajasti hyödynnetty. Luova Varsinais- LUOVA VARSINAIS-SUOMI 2025 Suomi on innovatiivinen kumppani myös kansainvälisessä yhteistyössä. Sen imago ja vetovoima matkailijoiden, asukkaiden, taide- ja kulttuurinalan ammattilaisten sekä investointien houkuttelemisessa alueelle pohjautuu pitkään historiaan ja rikkaaseen kulttuuriperintöön, laadukkaaseen ja korkeatasoiseen kulttuurin perustoimintaan yhdistettynä elävään kaupunkikulttuuriin, kylien vireään kotiseututyöhön sekä luovaan ja innovatiiviseen ilmapiiriin. Moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Varsinais-Suomessa kaikilla asukkailla on helposti saavutettavat ja tasapuoliset mahdollisuudet kulttuurin ja taiteen kokemiseen ja harrastamiseen. Taiteen ja kulttuurin ammattilaisia arvostetaan, he ovat hyvin verkostoituneita ja heillä on hyvät työskentely- ja toimintaedellytykset. KULTTUURI LUO HYVINVOINTIA LÄPI ELÄMÄN VASTUULLISUUS Kulttuurin ja taiteen merkitys on ymmärretty päätöksenteossa. Kulttuuri- ja taidesuhde kantavat läpi ihmisen elämänkaaren lapsuudesta vanhuuteen. Kulttuuri ja taide luovat pohjan sivistykselle sekä inhimilliselle ja luovalle kasvulle. Koulutuksen ja kehittämistyön monialaisuus on osa varsinaissuomalaista edelläkävijyyttä. Kulttuuri on resursoitu keskeiseksi osaksi kuntien perus- ja hyvinvointipalveluita. Taataan kuntalaisille laadukkaat peruskulttuuripalvelut ja henkilöt toteuttamaan työtä. Taiteilijoiden moniammatillista yhteistyötä edistetään ja taiteen kohtaamisen edellytyksiä laitoksissa ja yhteisöissä vahvistetaan. YHDESSÄ KULTTUURITEKOJA YHTEISTYÖTAIDOT Kulttuurin ja taiteen rajat ylittävät kumppanuusverkostot, uudet yhdessä tekemisen muodot ja osaaminen ovat vahvistuneet. Kulttuurin ammattilaiset ja harrastajat toimivat yhdessä ja yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa. Yhteisöllisyys lisääntyy ja kohtaamisia ja törmäytyksiä tapahtuu eri ikäryhmien välillä yli kunta-, hallinto- ja toimialarajojen. Yleisötyöllä kehitetään uusia helposti saavutettavia kulttuuripalveluja niin lapsille, senioreille, vanhuksille, maahanmuuttajille kuin muillekin erityisryhmille. Erikokoisten toimijoiden ja tapahtumien yhteistyö varmistaa kuntien ja alueiden vireyttä ja kasvua. KULTTUURI KUULUU KAIKILLE SAAVUTETTAVUUS Kulttuuripalveluiden alueellinen tasa-arvo sekä fyysinen ja sosiaalinen saavutettavuus toteutuvat Varsinais-Suomen kunnissa. Väliin tulevat tekijät on tunnistettu ja esteisiin on puututtu. Taidetta viedään sinne, missä ihmiset ovat. Vaikutetaan asenteisiin ja osallisuuden lisäämiseen. Kulttuurikasvatussuunnitelmat toteutuvat varsinaissuomalaisten koulujen opetussuunnitelmissa. Lasten ja nuorten kulttuuriymmärrystä vahvistetaan taide- ja kulttuuriperintökasvatuksen avulla. Kulttuurinen moninaisuus ja maahanmuuttajat huomioidaan palveluissa ja kulttuuria rikastuttavana vetovoimatekijänä. VAUHTIA LUOVAN TALOUDEN KASVULLE RESURSSIVIISAUS Luova osaaminen ja talous nähdään alueemme kilpailukyvyn kärkiarvona ja alana, jolla luodaan kasvua ja työllisyyttä. Yrittäjyyden edellytyksiä lisätään ja esteitä karsitaan. Kasvun ja kehittymisen kannalta kulttuurivienti on merkittävässä osassa. Varsinaissuomalaiset kunnat toimivat mahdollistajina, sekä tiiviissä yhteistyössä toistensa kanssa kulttuuripalveluiden tuottamisessa. Yhteistyö on vahvaa kolmannen sektorin, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Osaamisen, olemassa olevien tilojen sekä työpanoksien tehokas käyttö on resurssiviisasta. Maakunnan erityisosaamista ja vahvuuksia hyödynnetään vahvasti profiloitumisessa. KTP V1. Vahvistetaan päätöksenteossa maakunnan kulttuurikentän tuntemusta. tuurin ja taiteen teemaosaajien välille. KTP Y1. Rakennetaan verkostomaista yhteistyötä eri kult- KTP V2. Luodaan uudenlainen varsinaissuomalaisten kuntien yhteinen hyvinvointistrategia, joka yhdistää kulttuurin sen palvelut osaksi maakunnan järjestöportaalia. KTP Y2. Tuodaan myös Varsinais-Suomen kulttuurikenttä ja ja sote-sektorin. KTP Y3. Mahdollistetaan luovien alojen yllättävät törmäytykset edistämällä kulttuurin ja taiteen ammattilaisten KTP V3. Tunnistetaan kulttuurin merkitys alueiden kehittämisessä ja tuetaan siihen liittyvää toimintaa ja uusia avauksiataan taiteilijoiden työskentelyä yhdessä harrastajien kanssa. kohtaamisia muiden alojen ammattilaisten kanssa ja tue- KTP V4. Käytetään taidetta hyvän ympäristön rakentamisessa mm. prosenttiperiaatteella. dinoivat yhdessä kuntarajat ylittävää kulttuuritoimijoiden KTP Y4. Kunnat ja kulttuurilaitokset mahdollistavat ja koor- KTP V5. Varmistetaan alueen monipuolinen taidealan koulutuspohja ja vahvistetaan kulttuurialan koulutus- ja tut- KTP Y5. Kehitetään kulttuurin kumppanuusfoorumityötä. yhteistyötä. kimuskeskittymän toimintaedellytyksiä sekä alueellista KTP Y6. Käytetään ja hyödynnetään uusia ja olemassa olevia vuorovaikutteisuutta. tiloja monipuolisesti ja innovatiivisesti. KTP V6. Lisätään ja vahvistetaan taiteilijoiden kummitoimintaa kouluissa ja vanhusten palvelutaloissa. KTP V7. Ymmärretään paikallisen kulttuuriperinnön merkitys ja tuetaan kulttuuriympäristöjen säilymistä ja kehittymistä. VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA K = Kulttuuri TP = Toimenpide V = Vastuullisuus S= Saavutettavuus Y = Yhteistyötaidot R = Resurssiviisaus KTP S1. Säilytetään kirjastopalvelut ja kirjastoverkko asukkaiden toiminnallisina tiloina kaupunginosissa, kylissä ja kuntakeskuksissa sekä edistetään niiden käyttöä monipuolisina palveluiden tarjoajina. KTP S2. Lisätään taide- ja kulttuuriperintökasvatusta kouluissa. KTP S3. Tuetaan koko Varsinais-Suomen kulttuuripalvelujen tasapainoista kehittämistä myös kaupunginosissa ja kylissä. Vahvistetaan joustavan koulupäivän rakentamista lisäämällä kulttuurin ja taiteen harrastamisen edellytyksiä varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja kerhotoiminnassa. KTP S4. Luodaan maakunnallinen kulttuuripolkumalli ja kaikkiin kuntiin kulttuurikasvatussuunnitelma osaksi opetussuunnitelmaa. KTP S5. Kehitetään matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa pilotoimalla uusia tuotteita ja palveluja. KTP S6. Hyödynnetään virtuaalisuutta ja digitaalisuutta tapahtumatuotannossa ja laajemmin kulttuuripalveluissa. KTP S7. Tehdään kulttuurin ja taiteen merkitys ja mahdollisuudet näkyväksi viestinnällä, markkinoinnilla, yleisötyöllä ja taataan ajantasainen tieto päätöksenteossa. KTP S8. Varmistetaan laaja taiteen perusopetuksen tarjonta ja taiteen harrastamisen mahdollisuudet kunnissa kaikille ryhmille. KTP R1. Profiloidaan kulttuurin ja taiteen avulla Varsinais- Suomesta kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen maakunta. KTP R2. Tunnistetaan taidealojen mahdollisuudet luovan talouden perustana. Kartoitetaan osaamisalat ja mahdollistetaan tarvittava yhteistyö. KTP R3. Luodaan rahoitus- ja muita resurssointikäytäntöjä, jotka rohkaisevat monialaiseen yhteistyöhön ja tilojen käyttöön. KTP R4. Tunnistetaan ja mahdollistetaan alueiden vahvuuksista ja erityispiirteistä sekä moniammatillisista taiteen ja kulttuurin kumppanuuksista nouseva liiketoiminnan ja työpaikkojen syntyminen. KTP R5. Turvataan luovan yrittäjyyden tukipalvelut. KTP R6. Hyödynnetään tehokkaasti maakunnan kulttuurimatkailutuotteita, tapahtumia ja myyntikanavia yhteistyöllä ja niitä näkyväksi tekemällä. 22 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND