SUOMEN LIPPU 90 VUOTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN LIPPU 90 VUOTTA"

Transkriptio

1 1 M SUOMEN LIPPU 90 VUOTTA Siniristilippumme täyttää 90 vuotta toukokuun 29. päivänä. Itse asiassa lippu nostettiin suuren innoituksen vallassa eduskunnan lippusalkoon Heimolan edessä heti lakiesityksen tultua hyväksytyksi äänestyksessä Kansallissymbolimme syntyvaiheet olivat pitkälliset ja osin kivuliaat. Omistamme tämän Suomen Mieli -lehden päivänsankarille Suomen lipulle. Kansallislippu Suorakaiteinen valtiolippu Kielekkeinen valtiolippu Tasavallan presidentin lippu

2 2 Pääkirjoitus Suomen lipun kivulias synty Suomen kansalliset symbolit ovat yllättävän vanhoja. Suomi sai nykyisen vaakunansa kiveen hakattuna jo vuonna 1581, kun Kustaa Vaasan hautamonumentti valmistui Upsalan tuomiokirkkoon. Siitä alkaen Suomella on ollut leijonavaakuna. Suomen lipun synty on selvästi nuorempi, mutta sekin eri muodoissaan kohta 200 vuoden takaa. Suomen sodan seurauksena Suomesta tuli autonominen suuriruhtinaskunta, joka antoi mahdollisuudet suomalaisten kehittyä kansakunnaksi ja kypsyä itsenäisyyteen. Suomalaisten oman lipun esiasteena voidaan pitää Venäjän keisarin valtaistuimen taustaverhoa Porvoon Tuomiokirkossa vuoden 1809 valtiopäivillä; leijonavaakuna punaisella pohjalla. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan lipuksi tuli 1848 leijonavaakuna valkealla pohjalla. Ensimmäisen suuren lippukeskustelun aikana 1862 Fredrik Nylander esitti kultaista leijonaa punaisella pohjalla. Leijonalippu alkoikin esiintyä monissa tärkeissä tapahtumissa ja vuonna 1917 siitä tuli itsenäiseksi julistautuneen Suomen virallinen lippu. Vuoden 1918 sodan aikana punakeltainen leijonalippu oli käytössä sekä punaisilla että valkoisilla. Sodan jälkeen kävi mahdottomaksi hyväksyä punaista lippua ja eduskunnassa käynnistyi kiireinen valmistelu uuden kansallislipun saamiseksi. Ulkoasiain valiokunnan esittämästä luonnoksesta Akseli Gallen-Kallela sanoi lyhyesti aivan hirvittävä. Siinä oli valkoisella pohjalla kapea sininen risti ja salonpuoleisessa yläkulmassa punakeltainen neliö. Tämän pohjalta Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen suunnittelivat nykymuotoisen siniristilipun, joka nostettiin eduskunnan salkoon illalla 28. toukokuuta Siniristilippuun oli paljon tyytymättömiä. Ruotsinkieliset olivat pettyneitä punakeltaisten värien haalistumiseen sinivalkoisiksi. Myös työväestö vierasti uutta lippua, sillä heidän värinsä oli punainen. Suuri enemmistö oli lähinnä välinpitämätön ja lippusalkoa pihalla pidettiin turhana koreiluna. Liputtamisesta syntyi jopa rettelöitä. Suomalaisuuden Liitto aloitti määrätietoisen lippuvalistuksen vuonna 1926 ja toinen tärkeä lippukulttuurin kehittäjä oli Itsenäisyyden liitto. Jälkimmäinen oli lakkautettava rauhansopimuksen perusteella ja Suomalaisuuden Liittokin oli lakkautusuhan alla. Liittomme kuitenkin aloitti hitaan toipumisen ja vuonna 1957 aloitettiin edelleen jatkuva itsenäisyyspäivän valtakunnallinen lipunnosto Täh- Heikki Tala titorninmäellä. Toiseksi perinteeksi on tullut valtakunnallinen lipunnosto Suomen lipun tasakymmenvuosina toukokuun 29. päivänä. Suomalaisuuden Liitto jatkaa edelleen maksutonta liputusneuvontaa, vaikka siltä Rkp:n vaatimuksesta poistettiin valtionapu tähänkin toimintaan. Liputukseen liittyvistä virallisista asioista vastaa sisäasiainministeriö. Suomen 90-vuotiaalle siniristilipulle omistamme tämän numeron, josta monien vaiheiden kautta on tullut kaikkien hyväksymä kansallinen symboli. Suomalaisuuden Liiton keskeisiin toimintoihin on vuodesta 1926 lähtien kuulunut lippuvalistus. Suomalaiskansallinen osasto laati lehtikirjoituksia Suomen lipun saattamiseksi yleisempään käyttöön. Liitto järjesti lippujen alennusmyyntejä ja levitti lipputankopiirustuksia. Erityisen merkittävä osuus Liitolla on ollut virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien määrittelyssä. Vuodesta 1957 Suomalaisuuden Liitto on järjestänyt itsenäisyyspäivän valtakunnallisen lipunnoston Helsingin Tähtitorninmäellä. Kuvassa näyte Liiton julkaisemista liputusoppaista. Studio Petteri Kitti Oy

3 3 Hallitusneuvos Ismo Atosuo Sisäasiainministeriö Suomen lipusta ja liputtamisesta Suomen lipusta annetun lain (380/1978) mukaan jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla. Yksityiset henkilöt, yhteisöt ja yritykset voivat liputtaa aina, kun katsovat siihen olevan aihetta. Viranomaisnäkökulmasta vakiintunut ja lipun arvokkuuden huomioon ottava suomalainen liputuskulttuuri antaa hyvän pohjan tälle liputusvapaudelle. Suomen lippua ja vaakunaa koskevat tehtävät kuuluvat sisäasiainministeriölle. Käytännössä niihin kuuluvat liputuslainsäädännön valmistelun lisäksi mm. liputusta koskeviin tiedusteluihin vastaaminen, lippukulttuurin seuraaminen ja uusien liputuspäiväesitysten käsittely. 17 vuosittaista liputuspäivää Liputuspäivät jaetaan virallisiin ja vakiintuneisiin liputuspäiviin. Viralliset liputuspäivät on lueteltu liputuksesta Suomen lipulla annetussa asetuksessa (383/1978). Vuosittaisia virallisia liputuspäiviä on kuusi ja tämän lisäksi liputetaan vaalipäivinä. Vakiintuneet liputuspäivät ovat muotoutuneet vuosien saatossa ilman, että viranomaiset olisivat tehneet niistä päätöksiä. Perusteena vakiintumiselle on pidetty sitä, että ne on merkitty kalentereihin. Vakiintuneita liputuspäiviä on tällä hetkellä 11. Lisäksi sisäasiainministeriö on vuodesta 1998 alkaen suositellut liputtamista Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta. Kahdenlaisten liputuspäivien käytäntö, joka on ollut voimassa itsenäisyytemme alkuajoista lähtien, on ollut sillä tavalla toimiva, että tarvetta muunlaisen järjestelyn selvittämiseen ei ole. Mitään ehdotonta sääntöä ei ole siitä, mitkä päivät luonteensa puolesta kuuluisivat virallisten liputuspäivien joukkoon. Merkkihenkilöitä koskevat liputuspäivät ovat pääsääntöisesti vakiintuneita. Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu, että vakiintuneina liputuspäivinä liputetaan samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä. Suomen liputusvapauden perusteella yksityisillä kansalaisilla, yhteisöillä ja yrityksillä on oikeus liputtaa muulloinkin kuin virallisina tai vakiintuneina liputuspäivinä. Uudet liputuspäiväesitykset Ministeriölle tehdään vuosittain liputuspäiväesityksiä monista arvokkaista asioista. Harkitessaan mahdollisuuksia uuden liputuspäivän vakiinnuttamiseen ministeriö pyrkii ottamaan huomioon sen Suomen lippu -komitean jo 1970-luvulla ilmaiseman kannan, että uusien liputuspäivien tulisi olla aiheeltaan mahdollisimman monen kansalaisen hyväksymiä, jotta yleinen liputus tuntuisi luontevalta. Liputusväsymyksen ja liputuksesta aiheutuvien kustannusten kohoamisen välttämiseksi liputuspäiviä ei kuitenkaan saisi olla liian monta. Sisäasiainministeriö on viime vuosina tehnyt kaksi esitystä Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle uusien liputuspäivien merkitsemisestä kalenteriin. Minna Canthin ja tasa-arvon päivä 19. maaliskuuta oli ensi kertaa vuoden 2007 almanakoissa. Vastaavan esityksen Jean Sibeliuksen syntymäpäivän, 8. joulukuuta, merkitsemisestä kalentereihin liputuspäiväksi sisäasiainministeriö on tehnyt joulukuussa Molempia merkkihenkilöitä koskevilla esityksillä on pitkä historia ja vakuuttava enemmistö ministeriölle tulleissa lukuisissa hakemuksissa. Jälkimmäisestä ministeriö on lisäksi internet-kyselyn avulla selvittänyt mielipiteitä uudesta liputuspäivästä, jolloin vastauksista yli 80 % oli varauksetta puoltavia. Käytännön liputusneuvontaa Sisäasiainministeriö pitää yllä Suomen lippua ja liputtamista koskevia nettisivuja ja vastaa päivittäin liputtamista koskeviin tiedusteluihin. Valistusta ja tiedotusta annetaan suomeksi ja ruotsiksi. Tiedustelut liittyvät hyvinkin erilaisiin, hyvää liputuskulttuuria koskeviin kysymyksiin. Useasti kysytään lippujen arvojärjestyksestä, liputusaikojen oikeasta noudattamisesta ja lipun käyttämisestä erilaisissa tilanteissa. Kun Suomen lippua käytetään samanaikaisesti muun lipun kanssa, Suomen lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan. Tietoa lippujen arvojärjestyksestä on sisäasiainministeriön nettisivuilla. Yleisinä liputuspäivinä liputetaan kuitenkin vain kansallislipulla ja muiden lippujen käyttö ei tällöin ole suotavaa. Tässä suhteessa liputuskulttuurissa näyttäisi olevan vielä parannettavaa. Suruliputtamisesta kysytään myös usein ja näyttää siltä, että liputtamista ei aina osata tehdä oikein. Suruliputuksessa lippu kohotetaan ensin salon huippuun ja lasketaan sitten 1/3 salon mittaa alas siten, että lipun alareuna tulee salon puoliväliin. Liputuksen päättyessä lippu nostetaan salon huippuun ja sen jälkeen lasketaan alas. Suruliputettaessa seinä- ja kattosaloissa lippu tulee tangon puoliväliin. Nykyaikaan kuuluu lippujen käyttö urheilukatsomoissa. Lipun kanssa voidaan iloita ja riemuitakin kunhan muistetaan lippua muutoin kohdella arvokkaasti. Lippuun ei saa kirjoittaa tai piirtää lisäkuvioita, tämän kieltää jo laki. Tässä on paljon parannettavaa. Onneksi on kuitenkin menty parempaan suuntaan, josta pitää kiittää mm. Suomalaisuuden liiton valistustyötä. Hyviin liputustapoihin kuuluu myös, että rikkoontunutta, likaista tai kulunutta lippua ei käytetä. Liput on nykyisin mahdollisista pestä. Perinteinen tapa hävittää kulunut lippu on ollut polttaminen, mikä nykyään ei useinkaan ole mahdollista. Lippu voidaan leikata pieniksi palasiksi ja poistaa se talousjätteen mukana. Liputusajoista Lippuasetuksen mukaan liputus pääsääntöisesti alkaa klo 8 ja päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään klo 21. Alun perin nämä määräykset oli tarkoitettu koskemaan vain valtion virastoja ja laitoksia. Asetuksen vakiintunut tulkinta on kuitenkin laajentanut säännöksen soveltamisen myös yksityisiin, yrityksiin ja yhteisöihin. Nykyisin sama huoltoyhtiö voi hoitaa useamman viraston tai kiinteistön liputtamista, joten on selvää, ettei liputusaikoja voi aivan minuutilleen noudattaa. Yksityinen kansalainen voi joustaa liputusajoista esimerkiksi työajoista johtuen. Ehdottomasti on kuitenkin noudatettava sitä sääntöä, että Suomen lipulla voi yöllä liputtaa vain juhannuspäivän vastaisena yönä. Lipun väreistä Valtioneuvosto antoi vuonna 1993 päätöksen Suomen lipun väreistä (827/1993), jossa vahvistettiin mallivärit eri värijärjestelmissä. Tämän päätöksen jälkeen Suomessa käytettävien lippujen väreistä on tullut harvoin palautetta. Oma lukunsa ovat kuitenkin edelleen ulkomaisissa kokouksissa tai esim. urheilukilpailuissa nähtävät järjestäjien käyttämät Suomen liput. Palautteen määrä ei ole kuitenkaan yhtä suuri kuin 1990-luvulla. Sisäasiainministeriö on vuoden 2000 joulukuussa pyytänyt ulkoasiainministeriötä kiinnittämään huomiota siihen, että Suomen ulkomaanedustustot tarvittaessa kääntyisivät asemamaan asianomaisten viranomaisten, asianomaisen kansainvälisen järjestön edustajien tai Euroopan yhteisöjen toimielimen puoleen silloin kun virallisissa kansainvälisissä yhteyksissä liputetaan Suomen lipulla, joka ei selvästi ole väriltään tai mittasuhteiltaan oikea. Suomalainen liputuskulttuuri on sallivaa ja lippua kunnioittavaa Vai kka liputuskulttuuri nojaa paljolti perinteisiin, se kuitenkin muuttuu ajan mukana ja aikakauden haasteisiin vastaten. Viime kädessä liputuskulttuuri ja sen mahdolliset muutokset riippuvat kansalaisista. Viranomaisten tehtävänä on ylläpitää lainsäädäntöä ja puuttua liputukseen mahdollisesti liittyviin epäterveisiin ilmiöihin. Suomen lipun arvostus ja vakiintunut hyvä liputuskulttuuri ovat sillä tasolla, että paras työväline on lähinnä tiedottaminen. Lisätietoa Suomen lipulla liputtamisesta suomeksi ja ruotsiksi löytyy sisäasiainministeriön internetsivulta: ja

4 4 Miten Suomen lippu sai nykyisen muotonsa Taiteilija Eero Snellmanin 10-vuotismuistelma (1928) Sunnuntaina kesäkuun 16. p liehui vapaan Suomen sinivalkoinen lippu ensimmäisen kerran valtioneuvoston linnan katolla. Jonkinverran aikaisemmin, nim. ylihuomenna, tiistaina, on kulunut vuosikymmen siitä, kun valtionhoitaja Svinhufvud vahvisti lain Suomen lipusta eduskunnan edellisenä päivänä tekemän päätöksen mukaisesti. Lippukysymystä oli jo tammikuussa käsitelty valtiopäivillä, jolloin ulkoasiainvaliokunta oli käsittelyjensä pohjaksi pannut esityksen leijonalipun ottamisesta valtiolipuksi sekä punakeltaisen ristilipun, jossa keltaisella ristillä olisi kapeat sinivalkoiset ulkoreunat, ottamisesta kauppalipuksi. Valiokunta oli tehnyt päätöksen yleisen kilpailun julistamisesta, mutta silloin syntyi kapina, ja sen jälkeen liitettiin ulkoasiainvaliokunta perustuslakivaliokuntaan, joka otti käsiteltäväkseen silloin kiireelliseksi muodostuneen lippukysymyksen. Huvitettu yleisö Itse lipun synty sen lopullisessa muodossa ja väriyhdistelmässä liittyy kuitenkin niin erikoisiin ja historiallisessa suhteessa mielenkiintoisiin asianhaaroihin, että suuri yleisö lienee niistä huvitettu. Lippuehdotuksen laatija, taiteilija Eero Snellman on pyynnöstämme tehnyt meille lyhyesti selkoa nykyisen lippumme sisäisestä syntyhistoriasta, joka nyt ensimmäisen kerran esitetään painetussa sanassa. Puukko kurkulla Toukokuun 16 päivän paraati oli pidetty, kertoi hän, ja me, taiteilija Bruno Tuukkanen ja minä, työskentelimme prof. Akseli Gallen-Kallelan johdolla niissä hotelli Fennian huoneissa, joita käytettiin yleisesikunnan piirustuskonttorina. Eräänä päivänä vähän ennen toukokuun 16 päivää saapui meidän puheillemme silloinen dosentti, nyttemmin professori A. F. Puukko, joka ilmoitti perustuslakivaliokunnan tehneen Suomen lipun suhteen sen päätöksen, että lipun tuli olla ristilippu, jossa oli sininen risti valkoisella pohjalla, jotapaitsi lausuttiin toivomus, että vaakunaan sisältyville punakeltaisille väreille varattaisiin sija lipussa. Tohtori Puukko esitti lippuluonnoksen ja ilmoitti valiokunnan päättäneen kehoittaa taiteilija Gallen-Kallelaa laatimaan ehdotuksen Suomen lipuksi tämän luonnoksen pohjalta. Aika oli vähissä, sillä parin päivän perästä tuli lippuehdotuksen olla valmiina valiokunnalle esitettäväksi. Fennia-hotellissa Tohtori Puukon tullessa yleisesikunnan piirustuskonttoriin Fennia-hotellissa pari päivää myöhemmin oli professori Gallen- Kallela pienellä maaseutumatkalla ja jonkin väärinkäsityksen takia ei saatu häntä puhelimitse tavatuksi. Tohtori Puukko ilmoitti tällöin jyrkästi, ettei lykkäystä voitu ajatella perustuslakivaliokunta kokoontuisi tunnin perästä, ja lippupäätös oli silloin välttämättä tehtävä. Kun professori Gallen-Kallelaa ei voitu tavata, ei ollut muuta tehtävissä kuin antaa valiokunnassa tehdyn nelivärisen luonnoksen palata sinne takaisin valiokunnan sinivalkoisen ristilipun kulmassa oli vino punakeltainen kulmaus tai kaikessa kiireessä koettaa laittaa hyväksyttävä ehdotus. Päätimme tehdä viimemainitulla tavalla, ja tohtori Puukon odotellessa kello kädessä piirustimme ja maalasimme voimaimme mukaan. Oli saatava oikeat suhteet sinisen ristin ja valkoisten kulmakenttäin välillä, sillä valiokunnan ehdotuksessa olivat ristin varret liian kapeat, ja välttämättä oli myös leikattava pois vino punakeltainen kulmaus, joka oli esteettisessä suhteessa mahdoton. Jos lipussa oli saatava esiin vaakunan värit, täytyi sen tapahtua siten, että keskelle lippua sijoitettiin itse vaakuna, ja me päätimmekin ehdottaa, että sellainen lippu vahvistettaisiin Suomen valtiolipuksi, kun taas kauppalipuksi tulisi vain sininen risti valkealla pohjalla. Piirsimme ja piirsimme, punnitsimme suuruussuhteita sekä lipun kokonaissuuruuteen nähden, että ristin sijoitukseen ja sen varsien leveyden suhteen; piirsimmepä pari lippua, jossa oli valkoinen risti sinisellä pohjalla, kaikki mitä suurimmassa kiireessä. Värit märkinä Lopulta olimme saaneet sommitelluksi jonkinlaisen lopullisen ratkaisun, ja värit märkinä makasi luonnos pöydällä. Mutta ei ollut aikaa antaa värien kuivua. Piirustusten vielä ollessa kosteat juoksin tohtori Puukon kanssa Hallituskadulle ja siitä pitkin Nikolainkatua Säätytalolle. Hengästyneinä saavuimme perille viime tingassa. Valiokunta oli jo kokoontunut, kun me jätimme ehdotuksemme antaen niistä lyhyitä selityksiä professori Ingmanille, joka levottomana odotteli tuloamme. Tämä pyysi meitä odottamaan eteisessä ja riensi valiokuntahuoneeseen. Kauan ei meidän Taiteilija Eero Snellman ( ) maalaamassa A-E. Martolan muotokuvaa. Valok. Alexander Savialoff vuonna Museovirasto Taiteilija Bruno Tuukkanen ( ). Passikuva. Valokuvaaja tuntematon. Museovirasto tarvinnut odottaa. En tosin tullut katsoneeksi kelloa, mutta kovinkaan monta minuuttia ei ollut ennättänyt kulua, kun professori Ingman jälleen näyttäytyi ja kiiruhti meidän luoksemme ilmoittaen, että lakiehdotus Suomen lipusta oli hyväksytty meidän Fenniassa kaikessa kiireessä valmistamamme luonnoksen mukaisesti. Siten luotiin lyhyemmässä ajassa kuin tunnissa lippuehdotus ja hyväksyttiin se neljännestunnissa, lippuehdotus, josta sitä ennen oli niin monta eri mieltä vallinnut sekä josta oli kirjoitettu niin tavattoman paljon, keskusteltu ja väitelty. Muutamia tuokioita ja asia oli selvä. Silloisella senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päälliköltä, senaattori Renvallilta sain sittemmin tehtäväkseni laatia ehdotukset laivaston, merenkulkuhallituksen, postin y.m. lipuiksi. Mitä tulee valtiolipussa olevan vaakunan malliin, oli minun neuvoteltava prof. Appelgren- Kivalon kanssa, joka omasta aloitteestaan oli ruotsalaisilta virkaveljiltään Tukholmasta hankkinut uudet, erinomaisen hyvät valokuvat Suomen vaakunasta sellaisina kuin ne esiintyvät Juhana Herttuan sarkofagissa Upsalassa. Mitä merenkulkuhallituksen lippuihin tulee, olin neuvotteluissa ylijohtaja, vapaah. Wreden kanssa. Suomen ensimmäisen lippu- ja viirikokoelman valmistin taitelija Tuukkasen avulla. * * * Taidemaalari Eero Snellman ( ) on arvotettu muotokuva- ja maisemamaalari, J.V. Snellmanin pojanpoika. Hän on perustanut Suomi-Ranska yhdistyksen. Vuonna 1947 hän teki aloitteen Sorbonnen yliopistossa Pariisissa arvovaltaisen yleisön läsnäollessa kansainvälisen taiteilijatalon rakentamiseksi. Ajatus herätti suurta huomiota ja kannatusta. Ensimmäinen talo valmistui Snellmanin kuoleman jälkeen 1965 keskelle Pariisia Hôtel de Villen naapuruuteen Seine-joen rantamalle. Suomalaisia eri alojen taiteilijoita oli ensimmäisten asukkaiden joukossa. Nykyisin heidän määränsä lähentelee tuhatta. Kaiken kaikkiaan La Cité Internationale des Artsissa on opiskellut ja työskennellyt useita tuhansia nuoria ja vanhempia eri taiteen alojen edustajia. Eero Snellman on paitsi arvotettu taidemaalari myös arvostettu muotokuvamaalari; mm. kaksi presidenttiä sekä tunnettuja kulttuurin ja tieteen edustajia.

5 5 Purjehdus- ja veneilyjärjestöjen lippuja ja -viirejä Veneily-yhdistyksen lipppu Veneenomistajan viiri Kommodorin viiri Varakommodorin viiri Kunniajäsenen lippu Kilpailulautakunnan lippu Avomerilaivurin viiri Rannikkolaivurin viiri Saaristolaivurin viiri Saamen lippu Ahvenanmaan lippu Saamen lipun on suunnitellut norjalainen Astrid Båhl. Lippu hyväksyttiin vuonna 1986 Pohjoismaiden saamelaiskonferenssissa. Lipun neljä väriä tulevat saamelaisten vaatetuksen perinteisistä väreistä. Lipun kehä merkitsee aurinkoa (punainen puoli) ja kuuta (sininen puoli). Ahvenanmaalla on kolme omaa virallista liputuspäivää: Ahvenanmaan demilitarisoinnin päivä huhtikuun viimeinen sunnuntai, Ahvenanmaan lipun päivä 9.6. Ahvenanmaan itsehallintopäivä 6.2. Saamelaisten kansallispäivä 2.3. Saamelaiskäräjien perustamispäivä 9.3. Marianpäivä (2008), saamelaisten perinteinen juhlapäivä Juhannuspäivä (2008), yleinen juhlapäivä YK:n alkuperäiskansojen päivä Saamen lipun hyväksymispäivä Saamelaisneuvoston perustamispäivä Ruotsin saamelaiskäräjien perustamispäivä Norjan saamelaiskäräjien perustamispäivä Saamelaisvaltuuskunnan perustamispäivä Isak Saban syntymäpäivä (1. saamelainen valtiopäivämies) Liputuspäivät vuonna J L Runebergin päivä Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä Minna Canthin ja tasa-arvon päivä 9.4. Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä Kansallinen veteraanipäivä 1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä Äitienpäivä (2008), toukokuun 2. sunnuntai J V Snellmanin ja suomalaisuuden päivä Kaatuneitten muistopäivä (2008), toukokuun 3. sunnuntai 4.6. Puolustusvoiman lippujuhla (C G Mannerheimin syntymäpäivä) Juhannus ja Suomen lipun päivä (2008), kesäkuun päivien välinen lauantai 6.7. Eino Leinon sekä runon ja suven päivä Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivä YK:n päivä Kunnallisvaalit (2008) Ruotsalaisuuden päivä Isänpäivä (2008), marraskuun 2. sunnuntai Itsenäisyyspäivä

6 6 Suomen lippu Suomalais Suomalaisuuden Liitolla on ylivertaisen pitkä historia suomalaisen lippukulttuurin kehittäjänä. Vuonna 1926 Liitto aloitti toiminnan järjestämällä kampanjan ja varojen keräyksen mm. Suomen lipun historiaa ja käyttöä käsittelen julkaisun aikaan saamiseksi. Suomalaiskansallinen osasto alkoi toimia myös Suomen lipun saattamiseksi yleisempään käyttöön, mistä laadittiin sanomalehtikirjoituksia. Vuonna 1926 järjestettiin lippujen alennusmyyntejä ja levitettiin lipputankopiirustuksia. Pitkän pohdinnan kohteensa oli luettelo niistä juhlista ja päivistä, jolloin tulisi liputtaa. Liputuspäiviksi ehdotettiin 5. helmikuuta (Runebergin päivä), 28. helmikuuta (Kalevalan päivä), 1. toukokuuta (Vappu), 12. toukokuuta (Snellmanin päivä), 16. toukokuuta (Armeijan lippujuhla), 24. kesäkuuta (Juhannus), 10. lokakuuta (Kiven päivä), 6. joulukuuta (Itsenäisyyspäivä) ja mahdollisesti 6. marraskuuta (Kustaa Aadolfin päivä). Viimeksi mainittua ruotsalaisuuden päivän liputusta arvosteltiin kiivaasti liiton vuosikokouksessa Erityiseksi Suomen lipun päiväksi ajateltiin juhannusta tai toukokuun 16. päivää. Ehdotusta muokattiin niin, että jäljelle jäivät vain 28.2., 12.5., 6.12 sekä uutena tasavaltaisen valtiomuodon säätämispäivää 17. heinäkuuta, joka olisi saatava Suomen lipun päiväksi. Tällainen julistus annettiin julkisuuteen Liiton aloittamaan lippuvalistustoimintaan ja lippujen myyntiin liittyvänä. Vuonna 1930 liitto toimi aktiivisesti lippukulttuurin alalla levittäen sanomalehtiin julkilausumaa, missä liiton nimissä kansalaisia kehotet- KEKSELIÄS KANSA Tällä aukeamalla esitellään osa niistä lukemattomista ehdotuksista, joita vuodesta 1862 vuoteen 1918 tehtiin. 1. Professori Sakari Topeliuksen veneseurueen lippu Marstrandissa Ruotsissa kesällä Sakari Topeliuksen lippuehdotus v Helsingfors Tidningarin ehdotus v Helsingfors Tidningarin toinen ehdotus v Helsingin Uutisten ehdotus v Helsingin Uutisten toinen ehdotus v Nimimerkki Maamies ehdotti tätä lippua v Ehdotus v Yläkulmassa Venäjän silloinen lippu. 17. Huvilalippu vuosisadan vaihteen tienoilta. Kuvattu myös postikorttina. 18. Huvilalippu, jolla liputettiin enimmäkseen Lounais-Suomen saaristossa vuosisatamme alussa. 19. Huvilalippu vuosisatamme alkupuolelta. 20. Huvilalippu, jota myös on käytetty epävirallisesti valtiolippuna vv Vuosisatamme alussa yleisesti käytetty huvilalippu. 26. Huvilalippu vuosisatamme alkupuolelta. 27. Ehdotus vuosisatamme alkupuolelta. Kuvattu postikorttina. 28. Lippuehdotus v Helsingin Suomalaisen Seuran ehdotus eduskunnalle Senaattori O.W. Louhivuoren ehdotus v Koristetaiteilijain liitto Ornamon ehdotus Varatuomari K. Jänteen ehdotus

7 uuden Liiton toiminnassa 7 tiin hankkimaan itselleen valtakunnan lippu ja käyttämään sitä merkkipäivinä. Sanomalehtiä pyydettiin laatimaan lippuasioista kirjoituksia, ja lehtien toimittajia pyrittiin saamaan liiton lippuasiamiehiksi. Liiton järjestämien Heimopäivien aikana levitettiin Suomen, Viron ja Unkarin rinnassa pidettäviä pienoislippuja. Myyntitulojen turvin voitiin keväällä 1928 perustaa liittoon Eesti-toimisto luvulla liitto aloitti jälleen Suomen lippujen myynnin. Liiton sihteeri Topi Nurmi teki aloitteen lippujuhlan järjestämisestä Suomen lipun päivänä Helsingin Tähtitorninmäellä, ja samanlaisia juhlia suunniteltiin myös kaikkiin maalaiskuntiin. Aloite toteutui vasta vuonna 1957 ja silloinkin hieman eri muodossa. Itsenäisyyspäivänä 1957 pidettiin Liiton toimesta juhlallinen lipunnostotilaisuus Tähtitorninmäellä, mikä aloitti näiden tilaisuuksien tähän päivään asti jatkuneen sarjan. Vuonna 1963 ilmestyi Otavan MMM-sarjassa Liiton pääsihteerin Jouko Hulkon kirjoittama lippuopaskirja Siniristilippumme, joka on alallaan perusteellisin esitys ja erinomaiseksi avuksi Liiton lippuvalistustyössä liitto teki hakemuksen lippuaiheisen lisämaksullisen postimerkin painattamiseksi, jonka lisämaksu olisi tullut liiton toiminnan hyväksi. (Tiedot on Kari Tarastin liiton 60-vuotishistoriasta, Suomalaisuuden Liitto , WSOY 1966). Ote Tikkurila Oy:n julkaisemasta lippukartasta vuodelta Suunnittelu Salme Eriksson, valokuvaukset Juhani Pitenius ja Otso Pietinen. 5. Helsingfors Tidningarin kolmas ehdotus, jota on käytetty ns. huvilalippuna. 6. Helsingfors Dagbladetin ehdotus v ns. Dagbladsflaggan. 7. Niin varhain kuin ehdotettiin Helsingfors Dagbladetissa siniristilippua. Kuvattu myös usein postikorteissa. 8. Maisteri Otto Donnerin ehdotus v Ehdotus vv Tämän tyyppisellä lipulla liputettiin luvulla ja mm. Olavinlinnassa sen 400-vuotisjuhlien aikana Yleinen huvilalippu vuosisadan vaihteen tienoilta ja kuvattu myös postikorteissa. 16. Muunnelma edellisestä. Ollut huvilalippuna ja postikorttina. 21. Huvilalippu vuosisatamme alkupuolelta. 22. Huvilalippu vuosisatamme alkupuolelta. 23. Ehdotus vuosisadan vaihteen tienoilta. Kuvattu useina postikortteina. 24. Leijonalippu, jolla liputettiin vuosisadan vaihteesta lähtien, oli itsenäisyytemme ensi kuukausina virallisena valtiolippuna. 29. V lippukomitean vaihtoehtoinen ehdotus leijonalipun (n:o 24) ohella valtiolipuksi. Suunnitellut arkkitehti Eliel Saarinen. 30. V lippukomitean ehdotus kauppa- ja merenkulkulipuksi. Suunnitellut Eliel Saarinen. 31. Vapaaherra Gustaf Wreden ehdotus v Gustaf Wreden toinen ehdotus v luultavasti valtiolipuksi. 37. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan lippujaoston ehdotus väliaikaiseksi lipuksi Senaatin vahvistama väliaikainen merenkulku- ja kauppalippu. 39. Taiteilija Akseli Gallén- Kallelan ehdotus v Hänen toisessa luonnoksessaan olivat ristin punaiset juovat kapeammat. 40. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan ehdotus v. 1918, jonka pohjalta taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen muotoilivat Suomen nykyisen lipun.

8 8 Heikki Tala Suomen lippu postimerkeissä Postimerkkeily on maailman suosituin harrastus. Nämä pienet paperinpalat sisältävät uskomattoman määrän tietoa maailman menosta. Ne ovat miniatyyritaideteoksia sen lisäksi, että niiden avulla ihmiset pääsivät aikoinaan maailmanlaajuiseen yhteyteen kirjeitse. Postimerkkien aiheet kattavat melkein kaiken mahdollisen maan ja taivaan välillä. Suomi sai ensimmäisen oman postimerkin ja kuva-aiheena oli Suomen leijonavaakuna. Merkin arvo oli 0,05 kopeekkaa. Suomen vaakuna säilyi kuva-aiheena aina asti, jolloin venäläistämisen seurauksena merkkeihin tuli Venäjän vaakuna. Se säilyi postimerkkien kuva-aiheena aina itsenäistymiseen asti. Suomen vaakuna palasi kuva-aiheeksi itsenäistymisen aattona ns. saarislaisena leijonavaakunamerkkinä arvoltaan 5 penniä. Vaakuna säilyi pitkään ainoana aiheena ja ensimmäinen muu kuva-aihe, Turun sataman jättävä laiva, pääsi merkkeihin vasta , kun Turku täytti 700 vuotta. Suomen lippu pääsee postimerkkiin Ensimmäisen kerran siniristilippumme sai sijan postimerkissä välirauhan aikana kunnioittamaan jälleenrakennustyötä talvisodan tuhojen jälkeen. Tämä Punaisen ristin lisämaksullinen merkki säilyi kelpoisena aina vuoden 1962 loppuun yli 20 vuotta. Sama merkki isommin nimellisarvoin julkaistiin olihan taas alettava jälleenrakennus alusta. Jatkosodan alettua ja suomalaisten valloitettua Viipurin takaisin Suomen lippu oli Viipurin jälleenrakennuksen johdosta julkaistuissa kolmessa Viipurin linnaa kuvaavassa merkissä. Itsenäinen Suomi täytti 60 vuotta ja sen kunniaksi julkaistiin Suomen lippu-aiheinen erikoismerkki 0,80 ja 1,00 markan arvoisina. Suomalaisuutta kunnioitettiin ilmestyneellä nuoren Niina Pennasen piirroksen pohjalta tehdyssä merkissä, missä Suomen lippu liehuu kesämaisemassa. Vuoden ensimmäisenä päivänä 2002 Suomen lippu sai jälleen oman merkin, joka on ns. 1 lk ikimerkki. Varsinainen kaunotar tässä Suomen lippujen sarjassa on ilmestynyt 1 lk ikimerkki, jossa lippu liehuu ohi perinteisen nelikulmion. Lentokoneet suosikkiaiheena Jatkosodan vielä jatkuessa AERO täytti 20 vuotta ja postilaitos kunnioitti tapahtumaa julkaistulla erikoismerkillä DC-2 koneen kuvalla, jonka sivuperäsimessä on Suomen lippu. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin FINNAIR juhli 40-vuotistaivaltaan ja sai postimerkin Super Caravelle nousussa vie Suomen lippua sivuperäsimessään maailman ääriin. Merkki on käypä aina vuoden 2011 loppuun asti! Siviililentoliikenne sai oman merkin siniristin koristetuin DC-8 ja DC-10 koneineen juhlistamaan lentoliikenteen 50-vuotistaivalta. Lentoliikenneaiheinen merkki oli myös ilmestynyt 1,80 mkn arvoinen merkki, missä näkyy lentokoneen sivuperäsimessä Suomen lippu. Samana vuonna 2. kesäkuuta Junkers 13 vesitaso ja Douglas DC Suomen lippuineen juhlistavat lentopostikuljetusta. Ilmailu sai kolmen merkin sarjan, joissa komeilevat Super Caravelle, Junkers Ju 52/3m ja Douglas DC-3 kaikissa Suomen sinivalkoiset värit sivuperäsimessä. Urheilu Suomen kansan lempilapsi Suomalainen on heikosti koulute ttu, kokee väkivaltaisen kuoleman, käyttää huumeita, pinnaa koulusta ja tappelee mutta suomalainen on urheilullinen. Tällaisen tuloksen sai Taalainmaan korkeakoulun lehtori Antti Ylikiiskilä tutkittuaan 2000-luvun ruotsalaisia koulukirjoja. Ainakin tuo urheilullisuus pitää paikkansa, jos on uskominen urheiluaiheisten postimerkkien määrää Suomessa. Niistä 13 esiintyy Suomen lippu. Ensimmäiset tällaiset merkit ilmestyivät ja aiheina ovat hiihto ja keihäänheitto suomalaisten lempilajeja kumpikin. Suomen suurkisat sai oman merkin ja Suomen lippu liehuu taustalla. Hiihdon MM-kisat Lahdessa sai oman merkin, jossa mäkihyppääjän hihassa on siniristilippu. Urheilu sai neljän merkin sarjan , joissa Suomen lippua urheiluasussaan kantavat luistelija Clas Thunberg, juoksijat Riitta Salin ja Pirjo Häggman, Lasse Viren ja keihäänheittäjä Tiina Lillak. Rakkaan vihollisen kanssa käytävä Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaottelu sai kaksi merkkiä ja taustana ovat Suomen ja Ruotsin liput. Paavo Nurmen syntymän 100-vuotisjuhlavuotta kunnioitettiin omalla postimerkillä, missä Paavo ylväästi kantaa siniristiä rintamuksessaan kuten myös merkissä esiintyvä Ville Ritola. Suomalaisittain surullisesti päättyneet Lahden 2001 MM-kisat sai kaksi merkkiä, joista toisessa Janne Ahonen hyppää mäkeä taustalla liehuvan Suomen lipun ohi ja Mika Myllylä sinnittelee sivakoillaan pipossaan siniristi. Kansainvälistyvä Suomi Postimerkit kuvaavat myös YYA-sopimuksen kurimuksessa eläneen Suomen pyrkimistä kansainvälisiin yhteyksiin. EFTA:aan liittymistä juhlistettiin omalla FIN-EFTA merkillä tietenkin siniristin tehostamana. Messutoiminta sai Suomen lipulla koristellun erikoismerkin Kansainvälisyyttä on myös 100 vuotta täyttänyt Pelastusarmeija, jonka joulupataa koristavat Suomen liput ilmestyneessä postimerkissä. Maamme-laulun 150-vuotisjuhlavuosi kattaa autonimisen ja itsenäisen Suomen aikaa ja laulu sai oman merkin Suomen lippuineen Suomen 50-vuotista itsenäisyyttä juhlistettiin kolmen merkin sarjalla, joiden oikeassa alakulmassa on pieni Suomen lippu. Joulukuusen koristelu Suomen lipuin sai oman merkin onhan joulukuusikin kansainvälinen. Globaali Aku Ankka täytti 50 vuotta ja sankaria onniteltiin omalla pienoisarkilla, jonka yhdessä merkissä kannetaan Suomen lippua. Tänä vuonna 28. toukokuuta 90 vuotta täyttävä Suomen siniristilippu on kokenut tuulet ja tuiskut, sodan ja rauhan ajat, lamat ja nousut, mutta niin se vain edelleen hulmuaa sekä koti-suomessa että maailman turuilla kertomassa tästä pienestä, mutta sitkeästä ja osaavasta kansasta. Kansasta joka on satojen vuosien ajan ollut vieraan herran alaisuudessa, ja vasta yhden ihmisiän ajan on saanut kehittää omaa suomalaista ja suomenkielistä kulttuuriaan. Näiden 90 vuoden kuluessa siniristilippumme on saavuttanut kansallisen yhtenäisyyden symbolin aseman. Alku oli hapuilevaa, mitä kuvastaa sekin, että postimerkkiin Suomen lippu pääsi vasta 23 vuotta sen vahvistamisesta. Mutta sen jälkeen lippu on vakiinnuttanut paikkansa sekä kansalaisten sydämissä että postimerkeissämme.

9 9 SUOMEN LIPPU POSTIMERKEISSÄ Merkin aihe Ilmest.pvm Arvo Jälleenrakennustyö -Suomen lippu ,50 Viipurin jälleenvaltaus ,75 2,75 3,50 AERO 20 vuotta ,50 Urheilu - Hiihto ,50+2,25 Urheilu - Keihäänheitto ,00+3,50 Jälleenrakennustyö - Suomen lippu ,50+1,00 Suomen Suurkisat Hiihdon MM-kilpailut Lahdessa - Mäkihyppy FINNAIR 40 vuotta ,40 EFTA ,40 Itsenäinen Suomi 50 vuotta ,20 0,25 0,40 Messutoiminta ,40 Siviililentoliikenne ,25 Lentoliikenne 50 vuotta ,60 Itsenäinen Suomi 60 vuotta ,80 1,00 Joulukuusenkoristelu ,10 Lentokone ja postirekka ,80 Lentopostikuljetus Junkers ,80 Douglas DC10 1,80 Pelastusarmeija Suomessa 100 v ,90 Niina Pennanen, Suomalaisuus ,10 Clas Thunberg ,20 Yleisurheilu - Riitta Salin ja Pirjo Häggman ,20 Yleisurheilu - Lasse Viren ,20 Yleisurheilu - Tiina Lillak ,20 Suomi-Ruotsi maaottelu ,40 2,40 Paavo Nurmen syntymästä 100 v ,40 Maamme-laulu 150 v ,00 Lahti 2001 Mäkihyppääjä Janne Ahonen ,50 Hiihtäjä Mika Myllylä 3,50 Aku Ankka Aku Ankka ja kumppanit lk Suomen lippu lk Ilmailu - Super Caravelle ,65 Ilmailu Junkers Ju 52/3m 0,65 Ilmailu Douglas DC-3 0,65 Suomen lippu lk Tilaa Suomalaisuuden Liitosta puh (hinta 5,90 + postituskulut) KIINTEISTÖJEN LIPUTUSTIETO l YRITYKSILLE l YHTEISTÖILLE l YKSITYISHENKILÖILLE Jussi Niinistö

10 Suomalaisuuden Liitto harjoittaa maamme ainoana aatteellisena järjestönä kansallisen lippukulttuurimme vaalimista ja kehittämistä. Suomen lipun käytön yleistyminen koko maassamme on liiton eräitä päämääriä. Liiton pyrkimyksenä on, että jokaisen kodin pihamaalla kohoaisi lippusalko. 10 Kanslianeuvos Jouko Hulkko Suomalaisuuden Liiton kunniajäsen Lippukulttuurin asialla Liiton pääsihteerinä luin ensimmäiseksi Arvo Viklundin (myöhemmin Viljanti) vuonna 1927 ilmestyneen kirjan Siniristilippumme. Sen jälkeen ei ollut ilmestynyt lippukulttuuria käsittelevää teosta. Perehdyin lippujen ja lippuaiheisten tuotteiden kuten oppaiden, lipputankojen, postikorttien, ja kangasmerkkien markkinatilanteeseen. Valistusaineistoa tuotti vain Suomalaisuuden Liitto. Suomen lippu -aiheisia postikortteja ei ollut myynnissä. Suomen lippuja valmisti usea yritys, joista merkittävimpiä olivat Tikkurilan Silkki Oy ja Suomen Rigging Oy. Lipun ristin sininen väri oli liukunut merensinisestä vaaleansiniseksi. Markkinoilla oli vielä myös villasta tehtyjä lippuja. Niiden ongelmana oli sinisen värin haalistuminen ja valkoisen kellastuminen. Olin löytänyt markkinaraon sekä liitolle selvän työsaran ja mahdollisuuden hankkia rahaa liiton tiukan taloudellisen aseman kohentamiseksi. Otin yhteyttä valokuvaaja J. Poutaseen ja sain hänet vakuuttuneeksi Suomen lippu -aiheisen postikorttisarjan myyntimahdollisuuksista. Sovimme, että hän kuvaa kesällä 1962 erilaisia Suomen lippu -aiheisia näkymiä. Syksyllä valitsimme kolme aihetta ja Paperitaide Oy suostui yhteistyökumppaniksi korttien painamisessa. Kortteihin tuli teksti: Suomen lippukulttuurin hyväksi; Suomalaisuuden Liitto ry. Menestyksellinen korttiprojekti Postikorttien markkinoiminen jäi minun vastuulleni. Minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta korttien markkinoimisesta, mutta tiesin, että Rautakirja Oy oli satoine kioskeineen maan suurin postikorttien myyjä. Sovin tapaamisen liiton neuvottelukunnan jäsenen, Rautakirjan toimitusjohtajan Severi Saarisen kanssa. Esittelin korttien vedokset ja hän kuunteli ystävällisen tarkkaavaisesti esitystäni - varsinkin sitä, ettei maassamme ollut myynnissä Suomen lippu-aiheisia postikortteja. Saarinen hyväksyi yhteistyön ja kutsui paikalle ostopäällikön, jolle kertoi asian ja kehotti meitä keskenämme sopimaan markkinoinnin yksityiskohdista. Ostopäällikkö moitti minua hänen ohittamisestaan kaupanteossa. Pyysin anteeksi etikettivirhettä vedoten kokemattomuuteeni tällaisissa asioissa. Kuunnellessaan innostunutta ja ilmeisen vakuuttavaa selostustani hän leppyi ja lämpeni hankkeelle. Hän uskoi meidän onnistuvan ja niin kävikin. Kolmen kortin sarjaa myytiin parina vuotena kappaletta ja lisäksi pieni sarja samanaiheisia kirjekortteja. Tästä innostuimme toimistossa piristämään myös Suomen lippujen ja lipputarvikkeiden myyntiä. Yhteistyössä säästöpankkien kanssa julkaisimme 16-sivuisen Suomen lippu -vihkosen, joka annettiin liitosta ostettujen lippujen mukaan. Toimistosta oli saatavissa myös muiden valtioiden lippuja. Lisäksi vuokrasimme itse tehtyjä airutnauhoja. Kirjallista aineistoa liputuksesta Kirjoittelin ahkerasti Suomen lipusta lehtiin sekä mm. vuoden 1963 Almanakkaan ja Puutarhakalenteriin. Tein liputusohjeista artikkelin Uuteen Tietosanakirjaan. Hankin luettavakseni kaiken mahdollisen aineiston Helsingin yliopiston ja Eduskunnan kirjastoista. Tietämykseni lippukulttuurista ja Suomen lipusta käydystä keskustelusta karttui ja aivan kuin itsestään syntyi ajatus lippukirjan tekemisestä. Kerrottuani suunnitelmastani liiton puheenjohtajalle Erkki Saloselle hän kannusti toteuttamaan hankkeen. Käsikirjoitus valmistui kevättalvella 1963 ja Siniristilippumme kirja ilmestyi samana vuonna Otavan MMM-sarjassa. Työn kokokohta oli taiteilija Bruno Tuukkasen tapaaminen. Tuukkanen oli yhdessä Eero Snellmanin kanssa laatinut ja määritellyt Suomen lipun mittasuhteet ja värit. Jännitin etukäteen tapaamista, joten olin laatinut kysymykset paperille. Olinhan menossa tapaamaan taiteilijaa, jota suuresti kunnioitin, koska hän oli ollut luomassa kansallisen yhtenäisyytemme symbolia. Taiteilija osoittautui leppoisaksi herrasmieheksi, joka suhtautui ymmärtäväisesti kirjahankkeeseeni. Tuukkanen kertoi asiallisesti jopa arkisesti miten kansallislippumme syntyi. Nuorella itsenäisellä valtiolla oli kiire saada oma lippu ja asiaa oli usealta taholta kiirehditty. Helluntaipyhät menivät luonnoksia tehdessä, kunnes löytyi kumpaakin taiteilijaa miellyttävä ratkaisu. Ensimmäisen kerran Suomen liput julkaistiin Tuukkasen piirtäminä värikuvina Suomen Yleisessä Kalenterissa vuonna Tuukkanen oli tehnyt saman havainnon kuin minäkin, että Suomen lipun sininen väri oli muuttunut uusista materiaaleista tehdyissä lipuissa vaaleammaksi kuin alkuperäinen väri. Siniristilippu -kirjasta ilmestyi minun ja Kai Huovinmaan kirjoittama uudistettu laitos Suomen lippu -komitean työsarka Suomalaisuuden Liitossa Suomen lippu koettiin tärkeäksi kansakuntaa yhdistäväksi tekijäksi. Liitto teki valtioneuvostolle esityksiä Suomen lippua koskevan lainsäädännön uudistamiseksi, mutta tuloksetta. Asian edistämiseen avautui tehokas väylä, kun olin tullut valituksi valtioneuvoston asettaman Suomen itsenäisyysjuhlavuoden 1967 neuvottelukunnan pääsihteeriksi Kerroin neuvottelukunnan puheenjohtajalle, akateemikko Kustaa Vilkunalle huoleni lippuasiassa. Neuvottelukunta lähetti lippulainsäädännön uudistamisesta kirjelmän sisäasiainministeriölle Valtioneuvosto asetti komitean tarkistamaan Suomen lippua koskevaa lainsäädäntöä sekä laatimaan lipun käyttöä koskevat yhtenäiset ohjeet. Komitean puheenjohtajana toimi apulaisoikeuskansleri Reino Lindroos sekä jäseninä Olof Eriksson, Jouko Hulkko, Erkki Laaksovirta, Tauno Niklander, Toivo Siivonen ja Ossi Sunell. Olin myös komitean sihteeri. Lippukomitea teki muutamia lippukulttuuriin liittyviä tärkeitä linjauksia. Vaikka vuosien kuluessa oli tapahtunut sinisen värin siirtymistä vaaleammaksi, komitea halusi säilyttää alkuperäisen merensinisen värin. Bruno Tuukkanen oli kuultavana tässä asiassa. Lipun mittasuhteet ja värit pysyivät ennallaan, mutta värien määrittelyssä siirryttiin uudenaikaiseen optiseen mittaamiseen. Komitea otti peruslipuksi kansallislipun, josta valtioliput johdetaan. Voimassa olleessa laissa valtiolippu oli peruslippu. Muutoksella haluttiin korostaa jokaisen kansalaisen liputusvapautta ja oikeutta. Virallisiin liputuspäiviin komitea esitti lisättäviksi Kalevalan päivän, vapun ja eduskunnan vaalipäivät. Liputuksen erilaiset alkamisajankohdat tuottivat epäselvyyttä. Komitea esitti, että liputus alkaa koko maassa ympäri vuoden kello 8 ja päättyy auringon laskiessa. Juhannuksen liputus alkaisi aattona kello 18 ja päättyisi juhannuspäivänä kello 21. Suomalaisuuden liitto oli jo vuosia suosittanut juhannusliputusta näin. Vaakunalle laki ja yleisölle näyttelyitä Suomen vaakunasta ei ollut säännöksiä, joissa olisi vaakunan heraldinen selitys. Komitea laatikin vaakunaa koskevan lakiehdotuksen. Heraldinen taiteilija Olof Eriksson piirsi komitean mietintöön liittyvän Suomen vaakunan ja liput. Olin hänen kanssaan alkuperäiset värimallit mukanani Valtion painatuskeskuksessa valvomassa lippujen ja vaakunan kuvien painatusta. Sininen väri osoittautui painatusteknisesti erittäin hankalaksi, ja vasta usean koevedoksen jälkeen hyväksyimme tuloksen. Kuvat painettiin laadukkaalle paperille ja toivoimme värien säilyvän niissä hyvin. Mietinnössä värit ovat niin lähellä alkuperäisiä värejä, kuin silloin oli mahdollista tehdä. Komitean mietintö valmistui Lippukomitean asettaminen viritti lehdistössä vilkkaan keskustelun, jossa pääpaino oli kansalaisia kiinnostavissa liputuspäivissä ja liputusajoissa. Suomen Kuvalehdessä oli pääkirjoitus aiheesta Myös järjestöt aktivoituivat - etunenässä tietenkin Suomalaisuuden Liitto. Yhdessä useiden järjestöjen kanssa julkaistiin kahdeksansivuinen Suomen lippu -lehti. Sen rinnalla ilmestyi myös Finlands flagga -lehti. Lehdet lähetettiin kouluhallituksen luvalla kansa- ja kansalaiskoulujen opettajille ja oppilaille toivomuksin, että lehden sisältöä käytettäisiin oppimateriaalina. Lehdessä julkaistiin lipun käytön tehostamiseksi Paras lippupitäjä -kilpailu. Suomalaisuuden Liitto ja Suomen Heraldinen Seura järjestivät Helsingin Taidehallissa ensimmäisen suomalaisen lippunäyttelyn herättämään kiinnostusta lippuheraldiikkaan ja -kulttuuriin. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli näyttelyn suojelija. Liitto lähetti valtioneuvoston kanslialle kirjeen, missä kiirehdittiin lippukomitean ehdotusten valmistelua hallituksen esitykseksi eduskunnalle. Liitto toivoi, että muutos saataisiin päätökseen ennen itsenäisyyden 60. vuotta. Hallituksen esitys Suomen lippua ja vaakunaa koskevaksi laiksi valmistui Asiasta kuultiin liittoa perustuslakivaliokunnassa Liitto yhtyi hallituksen esitykseen muilta osin, mutta esitti että kielekkeisen valtiolipun tilalla puolustusvoimissa päällikkyyslipussa käytettäisiin valtiolippua, jonka tangon puoleisessa yläkentässä on erityinen tasavallan presidentin määräämä tunnuskuvio. Liiton esitys ei tullut hyväksytyksi. Laki Suomen lipusta annettiin ja valtioneuvoston päätös lipun väreistä

11 11 Maakuntavärejä tunnustavat isännän viirit Erikoisviirit Päijät-Hämeen Vellamo viiiri Siniristi, Suomen yleisviiri Häme Kainuu Karjala Etelä- Karjala Keski- Suomi Lappi Kymenlaakso Etelä- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Kymenlaakson lohiviiri Pohjois-Karjalan viiiri Pirkanmaan viiri Pohjois- Pohjanmaa Ruotsinkielinen Pohjanmaa Satakunta Savo Uusimaa Ruotsinkielinen Uusimaa Varsi- nais- Suomi Varsi- nais- Suomi Ahvenanmaa

12 12 Suomalaisuuden Liitto ry järjestää suomalaisuuden päivänä, maanantaina 12. toukokuuta klo 17 avoimen yleisötilaisuuden Ostrobotnian juhlakerroksen Chydenius-kabinetissa, Museokatu 10, Helsinki Dosentti Heikki Tala alustaa aiheesta Suomen lipun kivulias synty Tänä vuonna vietämme Suomen siniristilipun 90-vuotisjuhlavuotta. Ajatus Suomen lipusta on kuitenkin paljon vanhempi, sillä heti autonomian ajan alkaessa 1809 syntyi ajatus kansallisista symboleista. Oman lipun tarve muuttui akuutiksi Krimin sodan takia, sillä Suomella oli Venäjän keisarikunnan suurin kauppalaivasto. Vuoden 1918 tapahtumat loivat kokonaan uuden tilanteen ja se muutti perusteellisesti myös lippukysymyksen. Ongelmia riitti ennen kuin sinirististä tuli kaikkien hyväksymä. TERVETULOA KAHVITARJOILU VALTAKUNNALLINEN LIPUNNOSTOTILAISUUS Haluan liittyä Suomalaisuuden Liiton jäseneksi. Hyväksyn liiton tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Koulutus: Ammatti/Arvo: Puhelin: Suomen lipun 90-vuotispäivän kunniaksi Helsingin Tähtitorninmäellä torstaina 29. toukokuuta 2008 klo 9. Etunimi: Syntymävuosi: Sähköposti: Ohjelmassa musiikkia Lippupuhe: Sisäministeri Anne Holmlund YLE:n Radio Suomi JÄSENHAKEMUS Suomalaisuuden Liiton hallitukselle Haluan vastaanottaa sähköpostitse Sähkökannel-tiedotetta: (rasti = haluan; tyhjä tai viiva = ei halukas) Olen valmis vapaaehtoiseen talkootyöhön liiton hyväksi: (rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas). Toivomuksia hallitukselle: SUOMALAISUUDEN LIITOSTA KAIKKIEN ITSENÄISTEN VALTIOIDEN PÖYTÄ- JA SALKOLIPUT SEKÄ MAAKUNTAVIIRIT AURORANKATU 7 A 1, HELSINKI Puhelin: Sähköposti: Kotisivut: TILAA OMASI! Paikka ja aika: Allekirjoitus: (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle ) Jäsenmaksu on 20 euroa. Työttömältä, samassa taloudessa asuvalta jäseneltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa. Palautus postitse tai telekopiona liiton toimistoon: Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu 7 A 1, HELSINKI Puhelin (09) Telekopio (09) Mistä sait tiedon Suomalaisuuden Liitosta? Numero 1/2008 Kevät Numero vuosikerta Toimitus: Aurorankatu 7 A Helsinki puhelin (09) telekopio (09) Päätoimittaja: Heikki Tala Toimitussihteeri: Saila Savinen Julkaisija: Suomalaisuuden Liitto ry ISN Taitto: TR-Latomo Oy Paino: Satakunnan Painotuote Oy, 2008 Sähköposti: kolumbus.fi Internet/kotisivut: Tilaushinnat: 7 /vuosikerta ilmestyy neljä kertaa vuodessa tai kolmesti yhden numeron ollessa kaksoisnumero. Irtonumero 2. Suomalaisuuden Liiton perustivat kaikki suomenkieliset puolueet Johannes Linnankosken aloitteesta. Liiton jäsenyys on avoin jokaiselle suomalaiselle, joka hyväksyy liiton tarkoituksen. Lisätietoja numerosta (09)

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Martina Uthardt. Korsholms kommun Mustasaaren kunta. www.korsholm.fi www.mustasaari.fi

Martina Uthardt. Korsholms kommun Mustasaaren kunta. www.korsholm.fi www.mustasaari.fi Martina Uthardt 205 Korsholms kommun Mustasaaren kunta Korsö Januari 205 Tammikuu 2 3 4 Nyårsdagen Uudenvuodenpäivä 2 5 6 7 8 9 0 Trettondagen Loppiainen 3 2 4 9 5 26 3 4 5 6 7 8 20 2 22 23 24 25 27 28

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Ehdotus itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaan: Lasten ja nuorten taidekalenteri Suomi 100. Taiteen perusopetusliitto TPO ja Monimediatalo Mediagents

Ehdotus itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaan: Lasten ja nuorten taidekalenteri Suomi 100. Taiteen perusopetusliitto TPO ja Monimediatalo Mediagents Ehdotus itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaan: Lasten ja nuorten taidekalenteri Suomi 100 Taiteen perusopetusliitto TPO ja Monimediatalo Mediagents lasten ja nuorten taidekalenteri suomi 100 tuo lapset ja

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 557 563 SISÄLLYS N:o Sivu 557 Laki Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

ASIAKASKALENTERI 2017

ASIAKASKALENTERI 2017 SÄHKÖT KOTIIN JA MÖKILLE vattenfall.fi ASIAKASKALENTERI 2017 SLS arkisto, ÖTA 247 TAMMIKUU Talviasuttavalla mökillämme on huone, johon on oma sisäänkäynti. Pidämme siellä pakastinta ja lämpöpatteria säädettynä

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

HE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa.

HE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia eräiden

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

ASIAKASKALENTERI SLS arkisto, ÖTA 247

ASIAKASKALENTERI SLS arkisto, ÖTA 247 ASIAKASKALENTERI 2017 SLS arkisto, ÖTA 247 TAMMIKUU Talviasuttavalla mökillämme on huone, johon on oma sisäänkäynti. Pidämme siellä pakastinta ja lämpöpatteria säädettynä noin +10 C. Pakastin pitää varastohuoneen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0053 (NLE) 7128/15 VISA 98 COLAC 27 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja

Lisätiedot

JUHLA- VUOSI ELOKUVAJULISTEKALENTERI FILM POSTER CALENDAR

JUHLA- VUOSI ELOKUVAJULISTEKALENTERI FILM POSTER CALENDAR 2010 JUHLA- VUOSI ELOKUVAJULISTEKALENTERI FILM POSTER CALENDAR Julisteen tekijä: Timo Mänttäri T A M M I K U U J A N U A R Y 1 2 3 4 5 Uudenvuodenpäivä 1 2 3 Loppiainen 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Lisätiedot

JUKARA KARATE. Junnukalenteri 2008

JUKARA KARATE. Junnukalenteri 2008 JUKARA KARATE Junnukalenteri 2008 Tammikuu 2008 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1 31 1 Uudenvuodenpäivä 2 3 4 5 6 Loppiainen 2 7 8 9 10 11 12 13 3 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 852. Laki

SISÄLLYS. N:o 852. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2002 N:o 852 858 SISÄLLYS N:o Sivu 852 Laki Kroatian kanssa tehdyn sijoitusten vastavuoroista edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vähän erilainen TYTTÖKALENTERI 2009

Vähän erilainen TYTTÖKALENTERI 2009 Vähän erilainen TYTTÖKALENTERI 2009 Jaana Salo, tekninen myyjä Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirtoja on voitava ohjata kuormituksen ja ilman laadun mukaan käyttötilannetta vastaavasti. Tammikuu 2009 vko

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2016 Saatteeksi: Kilpailukalenterista on varattu sitovasti viikonloput SM-kilpailuille. Niitä saatetaan pelata joko lyhyempinä tai pidempinä riippuen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1/5 KONSTA JYLHÄ JA KANSANMUSIIKKI

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1/5 KONSTA JYLHÄ JA KANSANMUSIIKKI JUHLARAHALAUTAKUNTA 1/5 KILPAILUOHJELMA Juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön valtuuttamana kilpailun Konsta Jylhä ja kansanmusiikki -juhlarahan taiteellisen suunnittelun toteuttamiseksi.

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola

ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA Jorma J. Imppola VIIKINKIAIKA 800-1050 Ei omaa rahajärjestelmää, harvat kierrossa olleet rahat lähinnä viikinkien mukanaan tuomia islamilaisten maiden ja länsi-euroopan rahoja.

Lisätiedot

TARINARINKI POHJOIS-HAAGAN SETLEMENTTIASUNNOT 15 B

TARINARINKI POHJOIS-HAAGAN SETLEMENTTIASUNNOT 15 B TARINARINKI POHJOIS-HAAGAN SETLEMENTTIASUNNOT Eliel Saarisen tie 15 B Huom. Kysy ohjaajalta ovikoodi. joka parittoman viikon KESKIVIIKKO KLO 14.00 15.30 Senioritoiminta järjestää kaikille ikääntyneille

Lisätiedot

RADIOVUOSITILAISUUS. TERVETULOA ALKUSANAT Marja Keskitalo, Yleisradio Stefan Möller, RadioMedia. RADION KUUNTELU SUOMESSA 2016 Lena Sandell, Finnpanel

RADIOVUOSITILAISUUS. TERVETULOA ALKUSANAT Marja Keskitalo, Yleisradio Stefan Möller, RadioMedia. RADION KUUNTELU SUOMESSA 2016 Lena Sandell, Finnpanel RADIOVUOSITILAISUUS 2017 TERVETULOA ALKUSANAT Marja Keskitalo, Yleisradio Stefan Möller, RadioMedia RADION KUUNTELU SUOMESSA 2016 Lena Sandell, Finnpanel RADIO AND THE FUTURE OF YOUTH BROADCASTING Patrick

Lisätiedot

Reserviläisliitto Yhdistyskysely sääntömuutoksesta

Reserviläisliitto Yhdistyskysely sääntömuutoksesta Reserviläisliitto Yhdistyskysely sääntömuutoksesta 3.6.2016 Taustatietoja Piiri, johon yhdistys kuuluu Etelä-Häme Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2016 Saatteeksi: Kilpailukalenterista on varattu sitovasti viikonloput SM-kilpailuille. Niitä saatetaan pelata joko lyhyempinä tai pidempinä riippuen

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2011

Eduskuntavaalit 2011 2011 Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit pidetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa päättämään yhteisistä asioistamme. Vuoden 2011 eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan lausunto 20.5.2013 Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten

Lisätiedot

Neuvotteluhuone Rahiala, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 A

Neuvotteluhuone Rahiala, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 A Sivu 1/5 Pöytäkirja 23/2017 Aika: 8. kesäkuuta 2017 klo 8.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Neuvotteluhuone Rahiala, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 A Miika Tiainen, puheenjohtaja Inari Harjuniemi,

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? 104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous Selkeä esityslista

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous Selkeä esityslista Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous 2017 Selkeä esityslista lista on kokouksen ohjelma. Siinä kerrotaan kokouksessa päätettävät asiat. esityslista 1. Kokouksen avaus Liittokokous

Lisätiedot

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4)

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4) JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4) KILPAILUOHJELMA SUOMEN PANKKI 200 VUOTTA Juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön valtuuttamana kilpailun Suomen Pankki 200 vuotta -juhlarahan taiteellisen suunnittelun

Lisätiedot

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 118/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi rekisterihallintolain ja eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2014 COM(2014) 627 final 2014/0291 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä meriturvallisuuskomitean 94. istunnossa

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

Kevyen kutsukilpailun mallit

Kevyen kutsukilpailun mallit Kevyen kutsukilpailun mallit Suomen Taiteilijaseuran mallikokoelmassa on kevyen kutsukilpailun osalta julkaistu seuraavat kolme mallia. Niistä ensimmäistä, kilpailuohjelman mallia kevytkilpailun järjestäjän

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Rauman nuorten työpaja

Rauman nuorten työpaja Rauman nuorten työpaja Projektidokumentaatio Työssäoppiminen 24.11. -12.12.2014 Susa Räikkälä AVAT 2014-2015 Sisältää : Kirjastokuvaus Kiitoskortti Painikkeet Joulumyyjäisten esite Ntp-Logo Uutiset Yhteenveto

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Suomen kahvakuula ry:n säännöt

Suomen kahvakuula ry:n säännöt Suomen kahvakuula ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen kahvakuula ry ja sen kotipaikka on Laukaa. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 28.3.2007. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan

Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan Kunnanhallitus 151 15.06.2015 Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan 579/00.00.00/2015 Kunnanhallitus 151 Iitin

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media

Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media Yhteistyö7laisuus Helsinki 10.9.2014, Salla Halme Sosiaalinen media MIELETÖN MAHDOLLISTAJA vuorovaikumeinen verkkovies7ntäväline tai - kanava jokainen voi

Lisätiedot

OIKARISTEN SUKUSEURA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2016

OIKARISTEN SUKUSEURA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2016 OIKARISTEN SUKUSEURA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2016 Kuva Sirpa Heikkinen 2009 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 5.12.2016 Oikaristen 16-vuotias sukuseura toimi aktiivisesti. Seuran tavoitteena on ollut

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot