Juhani Iivari (toim.) Rikos- ja riita-asioiden sovittelijan opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juhani Iivari (toim.) Rikos- ja riita-asioiden sovittelijan opas"

Transkriptio

1 Juhani Iivari (toim.) Rikos- ja riita-asioiden sovittelijan opas

2 Toimitusneuvosto Mauno Konttinen, puheenjohtaja Tuukka Lahti Kristiina Manderbacka Heli Mustonen Elina Palola Kerttu Perttilä Marja-Leena Perälä Anna-Liisa Salminen Riitta Seppänen-Järvelä Salla Säkkinen Kirjoittajat ja Stakes Suomen kielen tarkistus: Sirkka Laukonsuo Kannen suunnittelu: Harri Heikkilä Taitto: Christine Strid ISBN ISSN Uudistettu painos Gummerus Kirjapaino Oy Vaajakoski 2007

3 Esipuhe Rikosten sovittelua on toteutettu Suomessa jo vuodesta 1983 lähtien. Toiminnassa on alusta saakka ollut tärkeää se, että sovittelu rakentuu vapaaehtoisuuteen. Samalla on pyritty siihen, että sovittelun laatu vastaa niitä odotuksia, joita tuhannet rikoksen uhrit ja tekijät sille asettavat selvittäessään tapahtunutta vapaaehtoisten koulutettujen sovittelijoiden kanssa. Sovittelu ei pitkään ollut varsinaisesti lakisääteistä toimintaa, vaan sitä järjestivät esimerkiksi kunnat vapaaehtoisuuteen perustuen. Sovittelun huomioon ottaminen myös rikosprosessissa on toki ollut mahdollista eri tavoin muun muassa toimenpiteistä luopumista koskevissa säännöksissä jo vuodesta 1966 lähtien. Pyrkimys sovittelun systemaattiseen organisointiin aina lainsäädännön tasolle käynnistyi jo 1990-luvulla. Organisointi on käynyt läpi useita eri vaiheita, joita kuvataan tuonnempana. Sovittelutoiminnan laajentuessa on tärkeää pitää huolta siihen varattujen voimavarojen riittävyydestä, toiminnan laadusta ja sitä tukevan koulutuksen järjestämisestä sekä toiminnan yhdenmukaisuudesta eri puolilla Suomea. Sovittelutoimintaa tulee jatkuvasti kehittää, mutta samalla säilyttää sovittelulle ominaiset piirteet, kuten vapaaehtoisuus ja oma identiteetti, ja vahvistaa niitä. Toivomme, että oppaasta on hyötyä käytännön sovittelussa, koulutuksessa ja sovittelun tunnetuksi tekemisessä. Oppaassa on kuvattu lyhyesti sovittelun lähtökohdat, suhde rikosprosessiin, sovittelun periaatteet, sovittelijan tehtävät ja sovitteluprosessi. Opas on uudistettu painos vuonna 1999 julkaistusta Sovittelijan Oppaasta, jonka pohjana oli sosiaali- ja terveyshallituksen vuonna 1991 julkaisema ja Suomen Sovittelun Tuki ry:n levittämä Sovittelijan käsikirja. Oppaan tiedot on lainsäädännön osalta ajanmukaistettu. Oppaassa on otettu huomioon rikosten ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annettu laki (1015/2005; myöhemmin sovittelulaki) keskeisiltä osin. Lisäksi oppaan lähdeluetteloa on täydennetty uusilla lähteillä. Oppaan uudistamisen ensimmäinen vaihe on ollut osa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa SOKOMA-projektia, jonka johtoryhmään kuuluivat Kaisa Kurikka (puheenjohtaja), Liisa Hopponen (sihteeri), Matti Karttunen, Rauno Valjakka ja Jaana Ylähollo. Asiantuntijoina tässä vaiheessa ovat toimineet Suomen Sovittelun Tuki ry:n hallitus ja ylikonstaapeli Anneli Aunola Helsingin kihlakunnan Malmin poliisipiiristä sekä oikeustieteen kandidaatti Yrjö Reenilä. Ensimmäisen vaiheen toimittamisesta on vastannut Liisa Hopponen. Uudistamistyön toinen vaihe on toteutettu Stakesissa, jolloin oppaan tekstiä ovat korjanneet ja täsmentäneet muun muassa Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan jäsenet ylitarkastaja Outi Mustajoki valtakunnansyyttäjän virastosta, käräjätuomari Helena Vihriälä Vantaan käräjäoikeudesta, laamanni Ilkka Ryynänen Lappeenrannan käräjäoikeudesta, lakimies Päivi Kemppi sosiaali- ja terveysminis-

4 teriöstä, neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen oikeusministeriöstä ja sovittelujohtaja Terttu Mehtonen Vantaan sovittelutoimistosta. Lisäksi johtava sovittelun ohjaaja Johanna Seppälä Helsingin sovittelutoimistosta on varsin laajasti kommentoinut käsikirjoitusta korjausehdotuksin. Täsmennysehdotuksia luonnokseen ovat tehneet myös professori Juha Karhu Lapin yliopistosta, toimistopäällikkö Pekka Syrjänen Valtiokonttorista, sovittelija Matti Karttunen Vantaan sovittelutoiminnasta, toiminnanjohtaja Petra Kjällman Rikosuhripäivystyksestä sekä lakimies Outi Pennanen ja vahinkovakuutuspäällikkö Hannu Ijäs Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitosta. Tutkimuspäällikkö Juhani Iivari Stakesista on tehnyt tekstiin rakenteellisia muutoksia, asiakohtaisia lisäyksiä ja eräitä täsmennyksiä sekä toimittanut oppaan tekstin viimeistelyvaiheessa edellä mainittujen henkilöiden korjaus- ja täsmennysehdotusten pohjalta. Kiitos kaikille työhön osallistuneille. Stakes ja Suomen Sovittelun Tuki ry

5 Sisällys Esipuhe Johdanto Sovittelutoiminta Sovittelulaki pääpiirteittäin Sovittelu ja sen tavoitteet Sovittelu ja rikosoikeusjärjestelmä Sovittelijan tehtävässä noudatettavia periaatteita Soviteltavat asiat Sovitteluprosessi Sovitteluistunto Korvausasiat Sopimuksen laadinta Seuranta, päätös ja työnohjaus Muita sovittelun työmuotoja Lähteet ja lisäluettavaa Liitteet: Liite 1. Oikeusopillista sanastoa sovittelun kannalta Liite 2. Muutamia sovitteluun liittyviä lakeja säädöskokoelmanumeroineen Liite 3. Rikosnimikkeitä Liite 4. Sovitteluprosessin eteneminen pääpiirteittäin Liite 5. Malli sovintoasiakirjaksi vakuutusyhtiön kanssa tehtävässä sopimuksessa Liite 6. Sopimusasiakirja Liite 7. Esimerkkejä sovituista asioista Liite 8. Kivun ja säryn korvaaminen liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan ( lähtien) Liite 9. Poimintoja vahingonkorvauslaista ( /412) Liite 10. Poimintoja nuorista työntekijöistä annetusta laista ( /998) Liite 11. Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta... 83

6 Johdanto Tämä Sovittelijan opas antaa yleiskuvan suomalaisesta rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta. Oppaasta saa tietoa sovittelun toimintamalleista, nimikkeistöstä, korvauskäytännöistä sekä toimintaan läheisesti liittyvästä lainsäädännöstä. Oppaassa olevat tiedot esitetään tiivistetyssä muodossa. Opas ei yksin anna valmiutta sovittelijaksi ryhtymiselle. Opas on sovittelukouluttajan tukiaineisto sovittelun peruskurssilla ja syventävissä opinnoissa sekä sovittelijan apuväline käytännön harjoituksissa ja varsinaisessa sovittelijan tehtävässä. Luvussa 1 selvitetään lyhyesti sovittelun kehittyminen nykymuotoonsa sekä luodaan katsaus sovittelussa mukana oleviin toimijoihin. Luvussa 2 esitellään lyhyesti sovittelua koskeva uusi lainsäädäntö. Luvussa 3 käsitellään sovittelun yleisiä tavoitteita ja keskeisiä piirteitä. Luvussa 4 sovittelua tarkastellaan rikosoikeuden näkökulmasta. Siinä tarkastellaan ensin lyhyesti restoratiivisen oikeuden keskeisiä lähtökohtia. Tämän jälkeen tarkastellaan sovittelun suhdetta suomalaiseen rikosoikeusjärjestelmään ja siihen, miten sovittelu voi vaikuttaa rikosprosessiin. Luvussa 5 selvitetään sovittelijan tehtäviä ja niissä noudatettavia periaatteita. Luvussa 6 tehdään katsaus soviteltaviin asioihin. Luvussa 7 esitellään sovitteluprosessia vaiheittain ja annetaan ohjeita myös korvausasioissa sekä sovittelutapauksen hoitamisessa. Luku 8 antaa käytännön tietoa sovittelutapahtumasta ja sovittelijan tehtävästä sovitteluistunnon aikana. Luku 9 kuvaa korvauksiin liittyviä asioita ja vakuutusyhtiön ja Valtiokonttorin roolia korvausten suorittamisessa. Luvussa 10 käydään läpi sopimuksen laadintaan liittyvät asiat ja luvussa 11 vielä lyhyesti seurantaan liittyviä tehtäviä. Luvussa 12 on katsaus Suomessa toteutettaviin tai kehitteillä oleviin muihin sovittelun työmuotoihin. Lähteissä ja liitteissä annetaan lisäinformaatiota sovittelutietojen ja -taitojen kehittämiseen liittyvästä kirjallisuudesta, käsitteistä ja lainsäädännöstä.

7 SOVITTELUTOIMINTA 1 Sovittelutoiminta Sovittelutoiminnan kehitys Moderni rikosten sovittelun kokeilutoiminta käynnistyi Yhdysvalloissa ja Kanadassa 1970 luvun alussa. Suomessa toiminta alkoi vuonna 1983 Vantaalla Suomen Akatemian kokeilu- ja tutkimustoimintana. Vuonna 1986 Vantaan kaupunki vakinaisti sovittelutoiminnan osaksi kaupungin sosiaaliviraston työtä. Toiminta vakiintui ja laajeni vähitellen muillekin suuremmille paikkakunnille. Toiminnan organisoinnin näkökulmasta sovittelu on asettunut kolmen osaalueen risteyskohtaan. Ensinnäkin sillä on ollut läheiset yhtymäkohdat sosiaalipalveluihin ja sosiaalityöhön, vaikka sovittelua ei toistaiseksi ole otettu huomioon sosiaalihuollon lainsäädännössä. Toiseksi toiminnalla on ollut merkitystä rikosten ja eräiden riita-asioiden oikeusprosessissa ja kolmanneksi se on liittynyt kansalaisyhteiskuntaan vapaaehtoistoiminnan kautta. Sovittelutoiminnan organisoinnin keskeisenä piirteenä on ollut yhteistyö näiden osa alueiden kesken väljähköin lainsäädännöllisin puittein ja velvoittein. Koko sovittelutoiminta on näin ollut jatkuvan haasteen edessä todistamassa olemassaolonsa tarpeellisuutta. Aikaisempaan lailla sääntelemättömään rikosasioiden sovittelujärjestelmään liittyi eräitä ongelmia, joiden vuoksi rikosasioiden sovittelun saattaminen lakisääteiseksi toiminnaksi osoittautui tarpeellisiksi. Väestö ei ollut yhdenvertaisessa asemassa rikosasioiden sovittelun saatavuuden suhteen, sillä läheskään kaikissa kunnissa ei pystytty järjestämään sovittelua. Kuitenkin sovittelun lopputulos saattaa vaikuttaa olennaisesti asianosaisen oikeusasemaan. Vuonna 1991 tulivat voimaan uusitut säännökset toimenpiteistä luopumisesta. Niiden esitöissä sovittelu mainittiin yhtenä perusteena toimenpiteestä luopumiselle. Vuonna 1997 sovinto tuli rikoslainsäädännössä yhdeksi syyttämättä ja tuomitsematta jättämisen perusteeksi. 1 Sovinnolla voi siten olla merkitystä muun muassa syyttäjän harkitessa syyttämättä jättämistä. Sovinto on myös säädetty rangaistusta lieventäväksi seikaksi rikoslain yleisiä oppeja koskevien säännösten uudistamisen yhteydessä (laki rikoslain muuttamisesta, 515/2003). 2 Siksi on tärkeää paitsi turvata sovittelupalvelujen valtakunnallinen saatavuus myös huolehtia palvelujen laadukkuudesta sekä siitä, että sovittelussa noudatetaan yhdenmukaisia menettelytapoja, joissa sovitteluun osallistujien oikeusturva otetaan huomioon. 1 Sovittelun merkityksestä rikosprosessissa lähemmin ks. Sovittelutyöryhmän mietintö , Valtakunnansyyttäjänvirasto. Asiaa käsitellään myös tässä oppaassa tuonnempana eri kohdin. 2 Huomattakoon, että ennen po. uudistusta sovittelu on voinut toimia rangaistuksen lieventämisperusteena jo edeltäneen RL 6:3 kohdan 3 nojalla (L 466/1976).

8 Ennen sovittelulain säätämistä sovittelu oli järjestetty joko kunnan omana toimintana, yhteistoimintana jonkin toisen kunnan kanssa tai ostopalveluna yhdistyksiltä tai toiselta kunnalta. Sovittelu oli organisoitu kunnissa useimmiten sosiaalitoimen alaisuuteen joko niin, että kuntaan oli perustettu yhden tai useamman henkilön käsittävä sovittelutoimisto, tai tehtävä oli annettu kunnan yksittäiselle työntekijälle, joka hoiti sovitteluasioita muitten työtehtävien ohella. Sovittelutehtäviä on kunnassa saattanut hoitaa myös muu yksittäinen henkilö, joka ei varsinaisesti ole ollut kunnan palveluksessa. Kunnat ovat toteuttaneet sovittelutoiminnan myös ostopalveluna järjestöltä. Silloin kun kuntaan oli perustettu sovittelutoimisto tai järjestetty se ostopalveluna, toimisto ohjasi vapaaehtoisten sovittelijoiden työskentelyä ja vastasi yhdessä sovittelijoiden kanssa sovittelun laadusta. Aktiivisilla sovittelupaikkakunnilla sovittelutoiminnalle on jo syntynyt perinteitä, joilla on ollut merkitystä toimintamallien luomisessa. Muutamilla paikkakunnilla toimii sovittelijoiden yhdistys, joka järjestää yhteistyössä sovittelutyöntekijöiden kanssa koulutusta ja virkistystoimintaa. Ennen sovittelun valtakunnallistamista sitä pyrittiin kehittämään ammatillisesti johdettuna vapaaehtoistoimintana, ja varsinaisen sovittelun hoitivat yleensä tehtäväänsä koulutetut vapaaehtoiset sovittelijat. Sovittelutoiminnan kehittämiseksi tarvittiin kuitenkin pysyvämpiä ratkaisuja. Vuonna 2004 Stakesin tekemän kuntakyselyn mukaan aktiivisia sovittelijoita oli noin 600 henkilöä. Tietoja verrattiin vuoden 1999 tilanteeseen, jolloin aktiivisia sovittelijoita oli noin Myös sovittelun taloudelliset resurssit olivat pienentyneet huomattavasti vuoteen 2004 tultaessa. Selvitys osoitti lisäksi, että sovittelu oli edelleenkin maantieteellisesti voimakkaasti keskittynyt suuriin kaupunkeihin, etenkin Etelä-Suomeen. 3 Hyvin järjestettyjen sovittelutoimistojen yhteydessä sovittelijana toimiminen on edellyttänyt peruskurssin käymistä, osallistumista jatkokoulutukseen ja työnohjaukseen sovittelijavalmiuksien ja motivaation ylläpitämiseksi. Tällä on pyritty varmistamaan jatkuvaa työn laadun kehittämistä. Sovittelutoiminnan organisointi lainsäädännön tasolle Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes on ollut sovittelun alkuvaiheesta lähtien mukana kehittämässä toimintaa. Erityisesti lasten ja nuorten rikos ja riita-asioiden sovittelun päätavoitteet, sosiaaliset ja kasvatukselliset päämäärät, liittyvät sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön toimialaan. Kunnatkin ovat yleensä aloittaneet sovittelutoiminnan nimenomaan sosiaalipalveluihin sisältyvänä. Oikeusministeriössä taas on oltu kiinnostuneita sovittelusta erityisesti rikosoi- 3 Ks. tarkemmin Jari Salonen: Rikos- ja riita-asioiden sovittelu Suomessa. Vuoden 2004 kuntakyselyn tulokset. Selvitys laadittiin sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin tulossopimuksen pohjalta. 10

9 SOVITTELUTOIMINTA keuden kannalta. Tämä on näkynyt viimeksi muun muassa rikoslain yleisten oppien uudistamistyössä. Myös rikosprosessin kehittäminen on nähty tärkeäksi. Sovittelutoiminnan kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat olleet valtiovallan asettamat eri osapuolista ja asiantuntijatahoista koostuvat työryhmät. Keväällä 2000 sosiaali- ja terveysministeriö asetti Stakesin tutkimuspäällikkö Juhani Iivarin selvityshenkilöksi tehtävänään kartoittaa sovittelun laajuus, kustannukset, sovittelun tarve kunnissa ja organisointi nykytilanteessa sekä tehdä ehdotus siitä, miten sovittelutoiminta tulisi järjestää, jotta sovittelun valtakunnallinen kattavuus saavutettaisiin. Selvityshenkilön raporttiin (STM Työryhmämuistioita 2000:27) sisältyneet ehdotukset työstettiin lakiluonnokseksi sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa rikos- ja riita-asioiden sovittelun valtakunnallistamista ja sääntelytarvetta selvittäneessä työryhmässä, joka jätti muistionsa (STM Työryhmämuistioita 2002:5) sosiaali- ja terveysministeriölle huhtikuussa Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005) annettiin 9. päivänä joulukuuta Laki tuli voimaan Lain mukaan sovittelua tuli olla saatavilla kaikkialla Suomessa alkaen. Lakia täydentää annettu valtioneuvoston asetus rikos-asioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006, jäljempänä sovitteluasetus). Toimijoiden esittely Sosiaali- ja terveysministeriö ja rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta Sovittelulain myötä sosiaali- ja terveysministeriöstä on tullut sovittelutoimintaa valtakunnallisesti ohjaava organisaatio. Sovittelulain mukaan sovittelutoiminnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle (5 ). Sovittelutoiminnan valtakunnallista ohjausta, seurantaa ja kehittämistä varten sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta, jonka tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Sovitteluasetuksen (1 ) mukaan rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan tehtävänä on 1) seurata ja arvioida sovittelun kehitystä ja tutkimusta sekä tehdä kehittämisehdotuksia 2) edistää yhteistyötä sovittelun kehittämisessä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden tahojen kesken 3) seurata ja edistää lain yhdenmukaisten soveltamiskäytäntöjen toteutumista 4) tehdä sisällöllisiä linjauksia sovittelutoiminnan ohjeistamiseen 11

10 5) seurata sovittelun kansainvälistä kehitystä ja osallistua sovittelua koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön 6) suorittaa sosiaali- ja terveysministeriön määräämät muut tehtävät neuvottelukunnan tavoitteen toteuttamiseksi. Lääninhallitukset ja palveluntuottajat Sovittelulain mukaan lääninhallitukset vastaavat sovittelutoiminnan järjestämisestä siten, että palvelua on saatavissa asianmukaisesti toteutettuna läänin kaikissa osissa. Sovittelupalvelujen järjestämisessä lääninhallituksilla on käytössään useita eri vaihtoehtoja. Palvelut voidaan tuottaa sovittelulain mukaisesti siten, että lääninhallitus tekee 1) kunnan kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla kunta sitoutuu huolehtimaan palvelun tuottamisesta omalla alueellaan tai sen lisäksi muidenkin kuntien tai niiden osien alueella; tai 2) muun julkisen tai yksityisen palveluntuottajan kanssa sopimuksen, jolla palveluntuottaja sitoutuu huolehtimaan palvelun tuottamisesta sovitulla alueella. Jollei palveluja saada jollakin alueella tuotetuksi edellä mainituilla tavoilla, lääninhallituksen tulee tuottaa alueen palvelut palkkaamansa henkilöstön avulla tai muulla sopivaksi katsomallaan tavalla. Sovittelulain mukaan lääninhallituksen tulee huolehtia sovittelutoimintaan osallistuville henkilöille tarkoitetun täydennyskoulutuksen järjestämisestä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Lääninhallituksen ja palveluntuottajan kanssa tehdyssä toimeksiantosopimuksessa tulee lain mukaan sopia myös sovitteluun osallistuville henkilöille järjestettävästä koulutuksesta. Muita yhteistyötahoja ja toimijoita Sovittelutoiminnassa merkittäviä yhteistyötahoja ja toimijoita ovat myös poliisi- ja syyttäjäviranomaiset. Valtakunnallisista järjestöistä voidaan mainita erityisesti Suomen Sovittelun Tuki ry ja Suomen sovittelufoorumi ry (SSF). Suomen Sovittelun Tuki ry on sovittelutoiminnassa mukana olevien tahojen vuonna 1990 perustama yhdistys. Sen tarkoituksena on valtakunnallisesti edistää ja tukea sovittelutoimintaa, samalla kun se toimii jäseniensä yhdyselimenä. Yhdistyksellä on noin 400 henkilöjäsentä ja jäsenenään seitsemän paikallista sovittelijayhdistystä, joista osa toimii paikkakunnallaan sovittelupalvelujen tuottajana. Suomen Sovittelun Tuki ry julkaisee Sovittelija lehteä ja sovitteluun liittyvää koulutus ja esittelyaineistoa sekä järjestää valtakunnallisia sovittelijoiden neuvottelupäiviä. Yhdistys on mukana valtakunnallisessa ja kansainvälisessä alan järjestöjen yhteistyössä (internetosoite: 12

11 SOVITTELUTOIMINTA Marraskuussa 2003 perustettu Suomen Sovittelufoorumi ry. toimii modernin sovitteluliikkeen suomalaisena yhteistoimintajärjestönä. Sovittelufoorumi on myös Pohjoismaisen sovittelufoorumin jäsenjärjestö. Suomen Sovittelufoorumin hallitus edustaa koko sovittelun kenttää asiantuntijuuden ja sidosryhmiensä kautta. SSF on vapaaehtoinen ja riippumaton kansalaisjärjestö, joka pyrkii osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnan kehittämiseen syventämällä kansanvaltaa ja parantamalla yhteiskunnan hyvinvointia sovittelun kautta. Suomen Sovittelufoorumi järjestää muun muassa kansainvälisiä sovittelun eri aloja ja toimijoita kokoavia konferensseja, on mukana pohjoismaisessa ja kansainvälisessä sovittelun kehittämistyössä ja koordinoi kansallisia sovitteluhankkeita, muun muassa opetusministeriön rahoittamaa vertaissovitteluhanketta (koulusovittelu) vuosina ja Valtion työsuojelurahaston ja Työsuojelurahaston rahoittamaa työpaikkasovittelun hanketta vuosina Suomen Sovittelufoorumi järjestää myös vuosittain valtakunnallisen seminaarin sovittelun eri mallien ajankohtaisista kehittämiskysymyksistä (http://www. ssf-ffm.com). Sovitteluun liittyvä kansainvälinen toiminta Rikosasioiden sovittelun kehittämistarpeisiin on kiinnitetty huomiota myös kansainvälisellä tasolla. Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi syyskuussa 1999 suosituksen nro R(99)19 rikosasioiden sovittelusta. Sen liitteessä käsitellään muun muassa sovittelua koskevia yleisiä periaatteita, sovittelijalta edellytettäviä ominaisuuksia sekä sovittelussa noudatettavia menettelytapoja. Suosituksen mukaan rikosasioiden sovittelun tulisi olla yleisesti saatavilla oleva palvelu, mitä tulisi helpottaa lainsäädännöllä. Samansuuntaisia näkemyksiä on esittänyt myös Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC) päätöslauselmassaan 2002/12 (Basic principles on the use of restrorative justice programmes in criminal matters). Suomalainen sovittelujärjestelmä on kansainvälisesti vertailtuna yksi kehittyneimmistä ja vakiintuneimmista, mutta ennen valtakunnallistamista se on ollut verrattain heikosti resursoitu. Suomessa sovittelua käytetään rikosasioiden yhteydessä suhteellisen runsaasti verrattuna mihin tahansa muuhun maahan. Tämän vuoksi muut maat ovat kiinnostuneet sovittelutoiminnasta maassamme saaduista kokemuksista. Kansainvälisessä kentässä toimitaan yhteistyössä vuonna 2000 perustetussa eurooppalaisessa sovittelijayhdistyksessä (European Forum for Restorative Justice), jonka yksi perustajajäsen Suomen Sovittelun Tuki ry on, sekä pohjoismaisessa yhdistyksessä (Nordiskt forum för medling och konflikthantering). Edellisessä painopiste on erityisesti rikosten sovittelussa, kun taas pohjoismaisessa yhdistyksessä mukana on myös perheasioissa ja elinkeinoelämässä syntyneiden ristiriitojen sovittelu, koulusovittelu ja rauhansovittelu. 13

12 Suomi oli aktiivisesti edustettuna myös 19 Euroopan maata käsittävässä COST A 21 -tutkimus- ja kehittämisohjelmassa vuosina Ohjelmassa keskityttiin selvittämään sovittelun prosessia ja yhteistyötä viranomaisten kanssa, sovittelun uusia toimintamuotoja (conferencing-tyyppiset neuvonpidot), sovittelijoiden ja viranomaisten koulutusta, sovittelun ja sovittelulainsäädännön suhdetta rikoslainsäädäntöön ja rikosoikeusjärjestelmän toimintaan sekä sovittelun taustateorian (restoratiivinen oikeus) kysymyksiä. Suomalaisen sovittelun kannalta kansainvälinen yhteistyö on tervetullutta, sillä kokemusten vaihdon avulla voidaan varmistaa myös suomalaisen sovittelun elinvoimaisuus. Samalla kansainvälinen yhteistyö asettaa sovittelun uusien haasteiden eteen, mikä merkitsee muun muassa sovittelun laatuasioiden korostumista entisestään. 14

13 SOVITTELULAKI PÄÄPIIRTEITTÄIN 2 Sovittelulaki pääpiirteittäin Tässä luvussa esitetään tiivistäen rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain ja eduskunnan lakivaliokunnan lakia koskevan mietinnön (LaVM 13/2005) keskeiset periaatteet. Lain tavoitteet ja tarkoitus Sovittelulain tultua voimaan sovittelu on laajentunut koko maan kattavaksi toiminnaksi siten, että asiakkaat voivat asuinpaikastaan riippumatta saada sovittelupalvelua laadukkaasti toteutettuna. Laissa säädetään sovittelutoiminnan hallinnollisesta organisoinnista sekä valtion korvauksesta toiminnan kustannuksiin. Lailla pyritään myös yhdenmukaistamaan sovittelussa noudatettavia menettelytapoja ja edistämään siihen osallistuvien asiakkaiden oikeusturvan riittävää huomioon ottamista sovittelua toteutettaessa. Sovittelussa rikoksen osapuolilla on mahdollisuus kohdata toisensa luottamuksellisesti sekä käsitellä rikoksen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja puolueettoman sovittelijan läsnä ollessa. Sovittelu tarjoaa rikoksentekijälle tilaisuuden ottaa vastuu teostaan. Tavoitteena on saada aikaan sovinto sekä osapuolia tyydyttävä sopimus siitä, millä tavoin rikoksentekijä hyvittää ja korvaa uhrille aiheuttamansa haitan ja vahingon taikka millä tavoin muutoin ratkaistaan sellaiset rikosasiaan liittyvät kysymykset, jotka ovat osapuolten sovittavissa. Sovittelijan tehtävänä on toimia välittäjänä osapuolten välillä. Hän ei ratkaise osapuolten välisiä erimielisyyksiä, vaan auttaa heitä itse ratkaisemaan ne. Sovittelussa ei ratkaista syyllisyyskysymystä. Jos soviteltavana on virallisen syytteen alainen rikos, syyllisyyskysymys ratkaistaan viime kädessä tuomioistuimessa. Myös syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta syyksilukevalla perusteella. Sama koskee myös asianomistajarikoksia, jollei asianomistaja luovu rangaistusvaatimuksestaan esimerkiksi sovittelun seurauksena. Sovitteluun osallistuminen on molemmille osapuolille vapaaehtoista ja maksutonta. Sovittelun edellytyksenä on, että he kykenevät ymmärtämään sovittelun sekä siinä tehtävien ratkaisujen merkityksen. Kumpikin voi milloin tahansa peruuttaa suostumuksensa, jolloin sovittelu tulee välittömästi keskeyttää. 15

14 Sovittelussa käsiteltävät asiat Sovittelussa voidaan käsitellä rikoksia, joiden arvioidaan soveltuvan soviteltavaksi, kun otetaan huomioon rikoksen laatu ja tekotapa, rikoksesta epäillyn ja uhrin keskinäinen suhde sekä muut rikokseen liittyvät seikat kokonaisuutena. Soviteltavaksi ei saa ottaa alaikäiseen kohdistunutta rikosta, jos uhrilla rikoksen laadun tai ikänsä vuoksi on erityinen suojan tarve. Esimerkiksi lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset tulee jättää sovittelun ulkopuolelle. Myöskään hyvin nuoriin lapsiin kohdistuneita pahoinpitelyrikoksia ei ole syytä sovitella. Jos rikosta ei voida sovitella, myöskään siitä aiheutuneen vahingon korvaamista koskevaa asiaa ei saa ottaa soviteltavaksi. Sovitella voidaan niin virallisen syytteen alaisia rikoksia kuin asianomistajarikoksiakin. Asian käsittely ja ratkaisu poliisi- tai syyttäjäviranomaisessa taikka tuomioistuimessa ei estä sovittelua. Viime kädessä sovittelutoimiston vastuuhenkilön tulee arvioida tapauskohtaisesti, soveltuuko asia käsiteltäväksi sovittelussa. Sovittelussa voidaan käsitellä rikosasioiden lisäksi myös sellaisia riita-asioita, joissa ainakin yksi osapuoli on yksityinen henkilö, ja jos riita on sen kohde ja asiassa esitetyt vaatimukset huomioon ottaen vähäinen. Siten esimerkiksi kahden yhtiön väliset riidat rajautuvat sovittelun ulkopuolelle. Sovittelutoimisto arvioi, onko tietyn riita-asian käsittely rikosasioiden sovittelussa tarkoituksenmukaista. Sovittelulain mukaan sovittelua koskevan aloitteen voi tehdä rikoksesta epäilty, uhri, poliisi- tai syyttäjäviranomainen taikka muu viranomainen. Myös alaikäisen huoltaja tai muun vajaavaltaisen edunvalvoja voi tehdä sovittelua koskevan aloitteen. Erikseen laissa säädetään, että vain poliisi- tai syyttäjäviranomaisella on oikeus tehdä aloite sovitteluun ryhtymisestä, jos kyseessä on väkivaltaa sisältävä rikos, joka on kohdistunut rikoksesta epäillyn puolisoon, lapseen, vanhempaan tai muuhun heihin rinnastettaviin. Arvioituaan käsiteltävän asian soveltuvan sovitteluun poliisi- tai syyttäjäviranomaisen tulee tiedottaa rikoksesta epäillylle ja uhrille sovittelumahdollisuudesta ja ohjata heidät sovitteluun. Edellä mainitut viranomaiset ovat velvollisia antamaan tiedon sovittelumahdollisuudesta myös alaikäisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle sekä muun vajaavaltaisen edunvalvojalle. Käytännössä rikosasiat ohjautuvat sovitteluun pääasiassa poliisin ja syyttäjän osoittamina. Näiden viranomaisten harkinta vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia rikoksia sovitteluun on tarjolla. Sovittelumenettelystä Sovittelussa noudatettavan menettelyn osalta laissa säädetään sellaisista kysymyksistä, jotka ovat erityisen tärkeitä asiakkaiden oikeusturvan ja yhdenmukaisen kohtelun kannalta. 16

15 SOVITTELULAKI PÄÄPIIRTEITTÄIN Laissa säädetään sovittelutoimiston sovittelumenettelyyn liittyvistä tehtävistä. Kun sovittelutoimisto on ottanut asian soviteltavakseen, sen tulee nimetä sellainen sovittelija, joka soveltuu kokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella sovittelijaksi ja joka ei ole esteellinen asiassa. Sovittelutoimiston tulee hankkia asiaan liittyvät asiakirjat osapuolten suostumuksella poliisi- tai syyttäjäviranomaisilta, tuomioistuimelta tai muilta tahoilta. Tarvittaessa sovittelutoimisto hankkii kääntäjän tai tulkin. Sovittelun päätyttyä sovittelutoimiston tulee toimittaa poliisi- tai syyttäjäviranomaiselle salassapitoa koskevien säännösten estämättä tieto sovittelun kulusta ja lopputuloksesta. Sovittelutoimiston on keskeytettävä sovittelu välittömästi, jos osapuoli peruuttaa suostumuksensa tai on syytä epäillä, ettei suostumus ole vapaaehtoinen. Sovittelu on keskeytettävä myös, jos on perusteltua syytä epäillä, ettei sovittelun osapuoli kykene ymmärtämään sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkitystä. Sovittelulain mukaan sovittelijan tulee järjestää sovittelutapaamiset, sovitella puolueettomasti, auttaa löytämään osapuolia tyydyttävä ratkaisu, antaa tietoa oikeusavusta, laatia sovittelussa syntyneestä sopimuksesta asiakirja ja varmentaa se allekirjoituksellaan. Lopuksi sovittelija toimittaa sovittelutoimistolle selostuksen sovittelusta. Lain mukaan sovittelu toimitetaan ilman yleisöä. Valiokunta toteaa mietinnössään, että vaikka sovittelutapahtuma tapahtuu yleisön läsnä olematta, tästä ei seuraa, että sovittelu olisi toteutettavissa vain erityisiä sovittelutapaamisia järjestämällä, vaan sovittelussa voidaan asian laadun mukaan käyttää myös esimerkiksi puhelin- ja sähköpostiviestintää. Osapuolet saavat käyttää avustajaa tai tukihenkilöä, jollei se vaaranna sovittelun häiriötöntä kulkua. Avustajan tai tukihenkilön käyttö on siis pääsääntö, eikä avustajan tai tukihenkilön mukana oloa tule estää kovin kevein perustein. Mikäli avustajan tai tukihenkilön läsnäolo kielletään, siitä tulee tehdä valituskelpoinen päätös, jonka tekee sovittelutoimiston vastuuhenkilö. Alle 15-vuotiaan osapuolen vanhemmalla tai muulla laillisella edustajalla on kuitenkin aina oikeus osallistua sovittelutapaamisiin. Sovittelun luottamuksellisuudesta Sovittelun onnistumisen kannalta on tärkeää, että osapuolet voivat luottaa siinä esitettyjen asioiden jäävän vain sovittelumenettelyyn osallistuvien henkilöiden tietoon. Niin ikään on syytä pyrkiä estämään se, että sovittelumenettelyä käytettäisiin tietojen hankkimiseen vastapuolelta tulevaa oikeudenkäyntiä varten. Näiden tarkoitusten toteuttamiseksi säädetään, että sovittelija ei saa todistaa siitä, mitä hän on sovittelun kuluessa saanut tietää soviteltavana olevasta asiasta. Todistamiskielto väistyy kuitenkin, jos erittäin tärkeät syyt vaativat, että sovittelijaa kuulustellaan siitä. 17

16 Lisäksi säädetään osapuolia koskevasta vetoamiskiellosta. Sen mukaan sovittelun osapuoli ei saa ilman vastapuolen suostumusta saman asian myöhemmässä käsittelyssä vedota siihen, mitä vastapuoli on esittänyt sovintoon pääsemiseksi sovittelussa. Vetoamiskielto koskee vain sovittelussa esitettyjä tarjouksia ja vastatarjouksia sekä esimerkiksi rikoksesta epäillyn epäonnistuneessa rikosasian sovittelussa esittämää tunnustusta. Säännöksellä ei sen sijaan estetä vetoamasta siihen sopimukseen, johon sovittelussa on päästy ja josta on laadittu erillinen asiakirja. Lakivaliokunnan mietinnön mukaan todistamis- ja vetoamiskieltoa koskeva säännös kattaa sekä rikos- että riita-asiat. Sen soveltaminen ei riipu siitä, halutaanko sovittelijaa kuulla todistajana esitutkinnassa vai oikeudenkäynnissä. Merkitystä ei myöskään ole sillä, mikä taho on kutsunut sovittelijan oikeudenkäyntiin. Todistamiskieltoa koskevalla rajoituksella on käytännössä merkitystä lähinnä vain rikosasioissa. Niissä säännöksen mukainen kielto voi syrjäytyä esimerkiksi silloin, kun selvitettävänä on törkeä rikos tai kun sovittelijan todistuksen avulla voidaan hankkia sellaista rikoksesta epäillyn hyväksi tulevaa näyttöä, jota muutoin ei ilmeisesti ole saatavilla. 18

17 SOVITTELU JA SEN TAVOITTEET 3 Sovittelu ja sen tavoitteet Mitä sovittelu on? Rikosasioiden sovittelu on maksuton palvelu, jossa rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri voivat kohdata toisensa luottamuksellisesti puolueettoman sovittelijan välityksellä. Sovittelussa käsitellään rikoksesta uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja ja pyritään löytämään rikoksen osapuolia tyydyttävä ratkaisu niiden hyvittämiseksi. Sovittelu on aina osapuolille vapaaehtoista. Suomalaista sovittelua voidaan luonnehtia rikosprosessille vaihtoehtoiseksi tai sitä täydentäväksi menettelyksi, joka voi korvata oikeudenkäynnin osin tai kokonaan ja johtaa seuraamusluonteiseen toimenpiteistä luopumiseen tai lieventää rangaistusta. Sovittelun piirissä halutaan korostaa sovittelun erillisyyttä viranomaistoiminnasta ja yhteyttä kansalaisyhteiskuntaan. Sovittelijat edustavat asumaalueensa väestöä koulutettuina vapaaehtoistyöntekijöinä eivätkä ole sovittelijana työ- tai virkasuhteessa. 4 Sovittelu tarjoaa monessa tärkeässä mielessä toisenlaisen tavan ratkaista riitaja rikosasioita perinteiseen oikeusprosessiin verrattuna. Keskeistä sovittelussa on maallikkoajatteluun perustuva, osapuolten ehdoilla tapahtuva ongelmanratkaisu, jossa otetaan huomioon myös oikeuslaitoksen odotukset. Sovittelussa ei siis keskitytä rikosprosessin tapaan tarkastelemaan sitä, onko tekijä rikkonut jotakin rikosoikeuden normia, vaan huomion keskipisteenä ovat osapuolten väliset inhimilliset suhteet ja niissä tapahtuneet oikeudenloukkaukset ja niiden korjaukset. Sovittelun tarkoituksena on lieventää tai poistaa rikoksen tai riidan osapuolille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja. Sovittelun päämääränä on vaikuttaa yhteisössä rikollisuutta hillitsevästi ja vähentävästi ja lisätä samalla yleistä sovinnollisuutta. Tavoitteena on kehittää erityisesti nuorten rikoksentekijöiden vastuuntuntoa, helpottaa rikoksen uhriksi joutuneiden asemaa sekä tarjota oikeuskäsittelylle vaihtoehtoinen, vapaaehtoisuuteen perustuva menettely ratkaista kansalaisten rikos ja riita asioita. Sen lisäksi, että sovittelu säästää poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten työtä, sovittelun hyötyvaikutuksina nähdään muun muassa seuraavia seikkoja: 1) uusintarikollisuuden väheneminen ja yleisen turvallisuuden vahvistuminen 2) aineellisten korvausten lisäksi asianomistajien saama hyvitys 4 Lakivaliokunta toteaa sovittelulakia koskevassa mietinnössään, että sovittelutoiminnan vastuuhenkilö, sovittelun ohjaaja ja sovittelija ovat kaikki rikoslain 40 luvun 11 :n 5 kohdassa tarkoitettuja julkista valtaa käyttäviä henkilöitä ja että heihin voidaan soveltaa rikoslain 40 lukuun sisältyviä virkamiehiä koskevia virkarikossäännöksiä. 19

18 3) asiallisen tiedon lisääntyminen ja pelon väheneminen 4) asianosaisten tunne-elämän positiiviset muutokset 5) mahdollisuus henkiseen kasvuun ja vastuunottoon. Näiden lisäksi on syytä korostaa, että onnistunut sovittelu voi merkitä asianomistajalle rikoksesta aiheutuneiden henkisten ja aineellisten haittojen lieventämistä ja poistamista sekä vahingonkorvauksen saamista varmemmin, kattavammin ja nopeammin kuin oikeuden päätöksellä maksettavaksi määrätty korvaus. Erityisesti nuorille ja lapsille sovittelu merkitsee mahdollisuutta vastuun ottamiseen ja kasvamiseen. Se voi kehittää nuoren rikoksentekijän vastuuntuntoa ja ehkäistä mahdollisesti muuten alkavaa rikoskierrettä. Tähän pääsemiseksi sovittelu tarjoaa seuraavat keinot: 1) Nuori kohtaa tekonsa uhrille aiheuttamat seuraukset ja joutuu ottamaan itse vastuun teostaan. 2) Sovittelussa nuori voi käsitellä ja ratkaista aiheuttamiaan ongelmia hyväksyttävällä ja turvallisella tavalla. Sovittelu tarjoaa näin mahdollisuuden oppimiseen. 3) Sovittelu antaa nuorelle mahdollisuuden hyvittää, korvata ja korjata tehty vahinko tai vääryys. Tällä on myönteistä merkitystä nuoren itsetunnon kannalta. Sovittelu vuorovaikutusprosessina Sovittelu poikkeaa sekä rikosoikeudellisesta että terapeuttisesta lähestymistavasta. Sovittelussa on keskeistä rikos tai riita asian aiheuttaman ongelmatilanteen selvittäminen; voidaankin puhua ratkaisukeskeisestä lähestymistavasta. Tarkoituksena on, että osapuolet itse ovat ensisijaisesti vastuussa ratkaisusta. Sovittelussa ei pyritä hoitamaan tai parantamaan, mutta ei myöskään rankaisemaan. Osapuolet kohtaavat toisensa sovittelijan läsnä ollessa sovittelutapaamisessa, jossa käydään läpi tapahtunutta ja sen seurauksia, myös tunnetasolla. Sovittelu on vuorovaikutusprosessi. Siinä korostetaan osapuolten kohtaamista, henkilökohtaisen vastuun ottamista ja ristiriitatilanteen selvittämistä. Vuorovaikutuksella tässä tarkoitetaan sellaista osapuolten välistä keskustelua ja kommunikointia, jossa he voivat mielipiteillään vaikuttaa toisiinsa. Toisen kuunteleminen vaikuttaa omiin mielipiteisiin, ja näin asioiden käsittely etenee. Sovittelijan on oltava tarkkana siitä, että osallistujien tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus säilyy ja sovittelun lopputulos perustuu oikeaan tietoon. Vuorovaikutuksen merkitys sovittelussa korostuu myös siinä, että sillä voidaan purkaa uhrin kokemaa mielipahaa ja lisätä osapuolten keskinäistä ymmärrystä. Periaatteena on, että uhri voi kertoa vapaasti kokemuksestaan ja tekijälle tarjoutuu mahdollisuus ottaa vastuu teostaan. Uhrin hyöty sovittelussa liittyy tekijän aidon vastuun ottamisen lisäksi parhaimmillaan siihen, että sovittelussa puhutaan 20

19 SOVITTELU JA SEN TAVOITTEET totta, että uhrin kysymyksiin vastataan ja että tekijä ilmaisee aitoa katumusta. Erityistä huolta sovittelussa on kannettava siitä, että vältetään uhrin aseman uusiutuminen itse sovittelutapahtumassa (secondary victimization) esimerkiksi siten, että tekijä vähättelee uhrin kokemusta tai mitätöi sen. Uhrin kokemuksen suora kuuleminen antaa erityisesti nuorille mahdollisuuden kasvaa ja oppia tapahtuneesta oikealla tavalla: ei oppia rangaistuksen välttämistä, vaan miten vastaavanlainen teko tai tilanne voidaan vastaisuudessa välttää. Oikean vastuun ottamisen tulee olla vapaaehtoista. Syyllistäminen, leimaaminen tai rangaistuksella pelottelu samoin kuin uhrin aseman mitätöiminen ovat vapaaehtoisuuden vastaisia eivätkä kuulu sovitteluun. On myös muistettava, että sovitteluistunto on aina kaikille osallistujille lyhyt kohtaamistilanne, jolla luodaan edellytykset ja mahdollisuus osapuolten keskinäiselle sovinnolle. Tavoitteena on saada sovittelussa osapuolet ymmärtämään toisiaan ja tapahtunutta edes hieman paremmin. Päävastuu tyydyttävästä ratkaisusta on kuitenkin aina osapuolilla itsellään. Onnistuneen sovittelun avulla osapuolet voivat tulevaisuudessa kohdata toisensa ilman häpeää, pelkoa ja kaunaa: tekijä voi ottaa vastuun teostaan, ja uhri voi kokea tuon vastuun ottamisen tapahtuneen. Sovittelu voi olla onnistunut prosessi jopa silloin, kun sopimusta ei synny tai vain osasta vaatimuksia päästään sopimukseen. Sovittelu voi selkeyttää asioita, vaikka se syystä tai toisesta keskeytyisikin. Muistettavaa Sovittelu on aina osapuolille vapaaehtoista. Sovittelussa ihmisten välinen vuorovaikutus on keskeistä. Tähän kuuluu osapuolten kohtaaminen, henkilökohtaisen vastuun ottaminen ja ristiriitatilanteen selvittäminen. Sovittelu voi olla onnistunut prosessi jopa silloin, kun sopimusta ei synny tai vain osasta vaatimuksia päästään sopimukseen. Sovittelu on luottamuksellista, ja sovittelijan tulee olla puolueeton ja tasapuolinen. Häntä sitovat salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta ja todistamiskiellosta annetut säännökset. Sovittelu on osapuolille maksutonta. 21

20 4 Sovittelu ja rikosoikeusjärjestelmä Kansainvälinen näkökulma: sovittelu restoratiivisena oikeutena Restoratiivisen oikeuden eli korjaavan oikeuden käsite tuli kansainväliseen oikeuspoliittiseen keskusteluun 1990-luvun alussa. Restoratiivinen oikeus on peräisin angloamerikkalaisesta maailmasta. Uusi-Seelanti, Australia ja Yhdysvallat ovat sen lähtömaita, mutta lähestymistavan rantautuminen Eurooppaan on ollut hyvin nopeaa. Restoratiivinen oikeus edustaa kriminaalipoliittisessa keskustelussa niin sanottua kolmatta tietä retributiivisen lähestymistavan ja rehabilitiivisen näkökulman jälkeen. Retribuutio korostaa rangaistusta ja rehabilitaatio kuntoutusta. Myös utilitaristinen hyötyajattelu on joutunut kritiikin kohteeksi. 5 Restoratiivisessa oikeudessa rangaistusta (retribuutioita erityisesti) arvostellaan sen rikoksentekijälle aiheuttamista lukuisista vahingoista, tehottomuudesta uusintarikollisuuden ehkäisemisessä ja uhrien tarpeiden hylkäämisestä. Kuntoutusohjelmia taas kritisoidaan siitä, että nekään eivät ole ottaneet uhrin asemaa vakavasti ja että ohjelmien tulokset ovat vaatimattomat. Utilitarismia puolestaan on arvosteltu siitä, ettei sen markkinoima preventioajattelu (rikosten ehkäisy) toimi. Tavoiteltaessa rikoksentekijän ja uhrin kotouttamista takaisin yhteiskuntaan restoratiivinen oikeus arvostelee rangaistusjärjestelmää ja kuntoutusohjelmia tuloksettomuudesta yksilön sosiaalistumisen kannalta. Restoratiivinen oikeus pyrkii myös täsmentämään rikoksen määrittelyä. Rikosta ei nähdä ensisijaisesti lakien rikkomisena, vaan yksityisten ihmisten ja konkreettisten suhteiden loukkaamisena. Samalla painotetaan sitä, että rikos merkitsee menetyksiä rikoksen uhrille, uhkaa lähiyhteisön turvallisuudelle sekä haasteita koko yhteiskunnan yleiselle järjestykselle. Viime vuosina restoratiivisessa oikeudessa on nimenomaan uhrin asema nostettu yhä voimakkaammin esille: rikoksen uhrille tulee aina tarjota mahdollisuus osallistua sovitteluun. Kieltäytymisestä ei kuitenkaan saa koitua hänelle negatiivisia seuraamuksia oikeusprosessissa. Jos uhri osallistuu sovitteluun, on hänen siinä saatava kertoa vapaasti myös tapahtuneen aiheuttamat tuntemukset ja menetykset. Tekijä taas voi osallistua sovitteluun vain, jos hän vapaaehtoisesti osoittaa ottavansa vastuun teostaan. 5 Retribuutiolla tarkoitetaan rankaisemista, joka ansaitaan rikoksella. Rankaisemisella pyritään tasapainottamaan rikoksen horjuttama oikeustila, samalla kun poistetaan rikoksentekijän epäoikeudenmukaisesti ansaitsema etu. Rangaistus rehabilitaationa korostaa rikoksentekijän kuntouttamista ja sosiaalista integraatiota. Utilitaristinen rangaistusteoria korostaa mm. rangaistuksen välillistä vaikutusta suureen yleisöön, sen preventiovaikutusta (erityis- ja yleisestävyyden periaatteet). 22

21 SOVITTELU JA RIKOSOIKEUSJÄRJESTELMÄ Restoratiivisen oikeuden päämäärät voidaan hyvin yleisellä tasolla määritellä seuraavasti: 1) perustavana lähtökohtana osapuolten tarpeet 2) osapuolten selviytyminen tulevaisuudessa 3) rikoksen uhrille aiheutuneen vahingon korvaaminen 4) lähiyhteisön turvallisuuden edistäminen 5) koko yhteiskunnan yleisen turvallisuuden lisääminen. Summa summarum: Restoratiivisessa oikeudessa seuraamuksen tulee ensisijaisesti olla uhrin hyvittäminen, rikoksentekijän ja uhrin palauttaminen yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi sekä yhteisöjen ja yhteiskunnan arvojen vahvistaminen. Menettelynsä puolesta restoratiivinen oikeus taas korostaa rikosseuraamuksen kollektiivista ja korjaavaa käsittelyä ja keskeinen huomio kiinnitetään siihen, miten osapuolet selviytyvät tulevaisuudessa. Rikosten sovittelu on tunnusomaisesti ollut keskeistä restoratiivisen oikeuden kehittämisaluetta erityisesti Euroopan maissa. Suomalainen näkökulma Suomessa rikossovittelun kehittäjät ovat asettaneet sovittelun tavoitteeksi paitsi rikosten käsittelyprosessin yksinkertaistamisen ja tehostamisen myös pyrkimyksen lisätä osapuolten mahdollisuuksia vaikuttaa oman asiansa käsittelyyn sekä kannustaa rikoksentekijää yhteiskuntaan sopeutumisessa. Sovittelu on lisäksi vähemmän tekijää leimaava kuin rikosprosessi. Sovittelulla voidaan näin usein rikosprosessia tehokkaammin vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja samalla parantaa rikoksen uhrin asemaa. Lähtökohtana on usein myös ajatus siitä, että sovittelulla voidaan saavuttaa kestävämpi ratkaisu kuin oikeuden päätöksellä, joka toisinaan synnyttää vain uusia oikeusprosesseja. 6 Rikosoikeusjärjestelmä asettaa sovittelulle monia vaatimuksia. Tällaisia ovat muun muassa seuraavat sovittelun perusperiaatteet: 1) sovittelu perustuu aitoon vapaaehtoisuuteen 2) sovinto perustuu oikeaan tietoon 3) sovittelu ei vaaranna osapuolten oikeusturvaa. 6 Kuten edellä kävi ilmi, restoratiivisen oikeuden luovuttamattomiin periaatteisiin kuuluu, että sovittelun ensisijaisena lähtökohtana ovat osapuolten tarpeet. Niitä viranomaiset vain harvoin pystyvät perusteellisesti selvittämään esimerkiksi rikostutkinnassa. Tästä näkökulmasta eräät sovittelulakiin sisältyvät säännökset kuten se, että lähisuhdeväkivallassa ei saa sovitella, jos osapuolet omaehtoisesti pyrkivät sovitteluun ilman viranomaisten ohjausta, tai sopimisen kieltäminen rikosvahingosta, jos tapauksessa muutoinkaan ei voida sovitella, ovat ristiriidassa restoratiivisen oikeuden alkuperäisten tavoitteiden kanssa. Vahingonkorvauksesta sopimisen kieltämisen voidaan ajatella olevan ristiriidassa myös sopimusvapauden periaatteiden kanssa. Lisäksi sen, että sovittelun kulusta ja lopputuloksesta tulee toimittaa poliisi- tai syyttäjäviranomaiselle tieto niissäkin tapauksissa, jotka eivät ole tulleet soviteltaviksi viranomaisten lähettäminä, voidaan katsoa murtavan ns. luottamuksen suojaa ja olevan ristiriidassa restoratiivisen oikeuden lähtökohtien kanssa. Säädöksellä voi olla myös sovittelun käynnistymistä estävä vaikutus. 23

22 Vaikka sovittelussa ei ratkaista asian rikosoikeudellista puolta eli syyllisyyttä ja rangaistusseuraamusta, sovittelu voi vaikuttaa asian käsittelyyn rikosprosessissa. Asianomistajarikoksissa asian käsittely päättyy, jos asianomistaja peruu rangaistusvaatimuksen esimerkiksi syntyneen sovinnon seurauksena. Asianomistajalle tulee myös tehdä selväksi, että kertaalleen peruttua syyttämispyyntöä ei voi uusia samassa asiassa. Kaikkien rikosten osalta sovittelu voi olla perusteena: 1) esitutkinnan rajoittamiselle 2) syyttämättä jättämiselle 3) rangaistuksen tuomitsematta jättämiselle 4) rangaistuksen lieventämiselle 5) rangaistusasteikon lieventämiselle 6) rangaistuslajin vaihtamiselle. On kuitenkin huomattava, että saavutettu sovinto ei aina takaa toimenpiteistä luopumista tai lievempää rangaistusta. Syyttäjä ja tuomioistuin arvioivat sovinnon merkityksen tapauskohtaisesti. Poimintoja laeista Seuraavassa esitellään suppeasti muutamia lainkohtia, jotka ovat rikosprosessissa sovittelun kannalta keskeisessä asemassa. Esitutkintavaihe Poliisin toimintaa ja toimivaltuuksia säätelee poliisilaki, jonka mukaan poliisin on toimittava sovinnollisuutta edistäen. Rikosten esitutkintaa säätelee puolestaan esitutkintalaki. Esitutkintalain mukaan esitutkinnassa selvitetään myös asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos asianomistaja on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan oikeudessa. Esitutkintalain mukaan esitutkinta lopetetaan saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, silloin kun kysymyksessä on asianomistajarikos ja asianomistaja luopuu rangaistusvaatimuksestaan esimerkiksi sovittelun jälkeen. 24

23 SOVITTELU JA RIKOSOIKEUSJÄRJESTELMÄ Syyteharkintavaihe Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1987, ROL) 1 luvun 6 :n mukaan virallisen syyttäjän on nostettava syyte, kun on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Syyte voidaan kuitenkin näissä tapauksissa jättää nostamatta, jos 1) rikos on vähäinen 2) rikos on tehty alle 18-vuotiaana 3) oikeudenkäynti ja rangaistus olisivat kohtuuttomia ottaen huomioon osapuolten välillä saavutettu sovinto 4) rikoksella ei olisi olennaista vaikutusta rangaistuksen määrään. Syyttäjällä ei ole lainkaan syyteoikeutta, jos kysymyksessä on asianomistajarikos ja asianomistaja peruuttaa rangaistusvaatimuksensa ennen kuin syyttäjä on nostanut syytteen. Erityisesti vahingonteoista Rikoslain 35 luvun 7 :n mukaan lievässä ja tavallisessa vahingontekorikoksessa voidaan syyte jättää ajamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä on korvannut vahingon ja vahingon korvaus harkitaan riittäväksi seuraamukseksi. 25

24 5 Sovittelijan tehtävässä noudatettavia periaatteita Sovittelija on sovittelun mahdollistaja Jokainen sovittelija luo oman toimintatapansa persoonansa, taustansa ja sovittelukokemuksensa pohjalta. Lähtökohtana on, että sovittelija ei ole tuomari, asianajaja eikä terapeutti. Toisaalta sovittelu ei myöskään ole tavanomainen neuvottelutilanne, sillä osapuolten tunteille ja kokemuksille on annettava erityistä merkitystä. Sovittelija on vuorovaikutuksen mahdollistaja. Sovittelijan puolueettomuus ja tasapuolisuus Sovittelussa osapuolille tarjoutuu mahdollisuus kohdata toisensa puolueettoman henkilön myötävaikutuksella. Sovintoratkaisun tekevät osapuolet itse, ei sovittelija. Tarvittaessa sovittelijan on kuitenkin kyettävä tasapainottamaan osapuolten välisiä valtasuhteita. Osapuolia ei pidä painostaa sovitteluun tai sovintoratkaisun tekoon. Sovittelua on pyrittävä ohjaamaan ratkaisuun siten, että asioissa edetään osapuolten ehdoilla ja oikeusturvaa vaarantamatta. Sovittelu parityönä Suomessa sovittelut hoidetaan pääasiassa parityönä. Parityöllä voidaan varmentaa sovittelijoiden työskentelyssä tasapuolisuus ja puolueettomuus. Samalla sovittelijat oppivat toistensa toimintatavoista. Parityössä kummankin sovittelijan tulee säilyttää puolueettomuus osapuolia kohtaan. Parityö on myös olennainen osa uusien sovittelijoiden kokemuksen kartuttamisessa. Erityisesti läheis- ja perheväkivallan sovittelussa on tärkeää, että sovittelutyössä olisivat edustettuina molemmat sukupuolet. Vaikka aina ei olisikaan mahdollisuutta saada sovittelijapariksi miestä ja naista, on parityö lähisuhdeväkivallan sovittelun ehdoton edellytys. 26

25 SOVITTELIJAN TEHTÄVÄSSÄ NOUDATETTAVIA PERIAATTEITA Sovittelijan jääviys Sovittelijaa koskevat hallintolain (434/2003) jääviyssäännökset. Sovittelija on jäävi sovittelemaan, jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen. Läheisellä tarkoitetaan sovittelijan puolisoa ja sovittelijan tai hänen puolisonsa lasta, lastenlasta, vanhempaa, isovanhempaa, veljeä, sisarta tai näiden puolisoa sekä sovittelijan entistä puolisoa. Sovittelija on jäävi myös silloin, jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa etua tai hyötyä. Jääviysperusteena on myös osapuolen ja sovittelijan välinen palvelustai toimeksiantosuhde tai jos sovittelija tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsen taikka toimitusjohtaja tai sitä vastaavassa asemassa. Sovittelijan tulee jäävätä itsensä, jos hänestä tuntuu siltä, että hänen puolueettomuutensa voidaan asettaa kyseenalaiseksi, esimerkiksi tuttavan ollessa tapauksen osapuolena. Joskus taas tapaus voi luonteeltaan olla sellainen, että se ei sovi sovittelijalle. Kaikki sovittelijat eivät esimerkiksi halua sovitella väkivaltatapauksia. Ennakkoasenteet ja kokemattomuus voivat johtaa osapuolten painostamiseen. Sovittelijan tulee aktiivisesti ennakoida oma jääviytensä jo tapausvalinnan yhteydessä. On muistettava, että yksi sovittelutyön onnistumisen tärkeä mitta on se, miten osapuolet kokevat sovittelijan puolueettomuuden ja tasapuolisuuden sovitteluprosessin aikana. Vapaaehtoisuus sovittelijan tehtävissä Sovittelu on vapaaehtoistoimintaa. Se on luonteeltaan selvästi tiettyyn tapahtumaan rajattu ja eroaa tässä suhteessa useasta muusta vapaaehtoistoiminnasta. Tämäntyyppisen toiminnan luonteeseen kuuluvat muun muassa seuraavat seikat: 1) toiminta on ammatillisesti ohjattua 2) vapaaehtoinen on koulutettu ja toimintaa ohjaavan organisaation hyväksymä 3) asianosaisten osallistuminen on vapaaehtoista. Lisäksi sovittelutyön luonteeseen kuuluu, että se on 1) palkatonta 2) tasa arvoon perustuvaa vuorovaikutusta 3) luottamuksellista 4) tyydytystä tuottavaa. Vaikka sovittelijan työ on palkatonta, kulut yleensä korvataan. Tasa-arvoisuutta korostaa se, että sovittelija ei voi ratkaista asiaa, jos osapuolet eivät pääse siitä yh- 27

Laki. N:o rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

Laki. N:o rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku 4631 N:o 1015 Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset J Lain soveltamisala

Lisätiedot

8. Rikosasioiden sovittelu

8. Rikosasioiden sovittelu 8. Rikosasioiden sovittelu Taustaa Rikosasioiden sovittelua ryhdyttiin kehittämään Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Suomessa toiminta käynnistyi vuonna 1983. Toimii kuntien sosiaalitoimen alaisuudessa. Sovittelu

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID (6) /2013/4355. Rikosasioiden sovittelu. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID (6) /2013/4355. Rikosasioiden sovittelu. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551813618 1 (6) 02.12.2013 2020/2013/4355 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa 2020/2011/3411, 22.11.2011 Rikosasioiden

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

/1015. Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

/1015. Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 9.12.2005/1015 Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Riidan sovittelu tuomioistuimessa Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Sovittelu antaa mahdollisuuden

Sovittelu antaa mahdollisuuden Sovittelu antaa mahdollisuuden Lastensuojelun kehittämishankkeet ja arkipäivän haasteet Vaasa 28.10.2013 Kalevi Juntunen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 30.10.2013 1 Sovittelu nojaa restoratiiviseen

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen 14.5.2013 Tampere Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto 1. Yhteistyö 2. Ohjaaminen

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295 Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Esteellisyys omaisuuskysymyksessä Puheenjohtaja Antti Karkola 1.3.2012 AYYE / PJ / 2 / 2012

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Esteellisyys omaisuuskysymyksessä Puheenjohtaja Antti Karkola 1.3.2012 AYYE / PJ / 2 / 2012 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Antti Karkola 1.3.2012 E / PJ / 2 / 2012 Tämä esitys edustajiston jäsenten esteellisyydestä käsiteltäessä ns. omaisuuskysymystä käsitellään edustajiston kokouksen

Lisätiedot

RIKOS- JA ERA IDEN RIITA-ASIOIDEN SOVITTELUPALVELUN TUOTTAMISTA KOSKEVA PUITESOPIMUS - LUONNOS

RIKOS- JA ERA IDEN RIITA-ASIOIDEN SOVITTELUPALVELUN TUOTTAMISTA KOSKEVA PUITESOPIMUS - LUONNOS Puitesopimus 1 (7) RIKOS- JA ERA IDEN RIITA-ASIOIDEN SOVITTELUPALVELUN TUOTTAMISTA KOSKEVA PUITESOPIMUS - LUONNOS Puitesopimus 2 (7) Sisä llysluettelo 1. SOPIJAPUOLET... 3 2. MÄÄRITELMÄT... 3 3. SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu Kuopio 3.4.2013 Matti Tolvanen Vajaavaltainen vastaaja rikosasiassa Alle 15-vuotias ei rikosvastuussa Rikollinen teko voidaan tutkia Pakkokeinot rajoitetusti Ei estä

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Valviran asiantuntijan tehtävät ja rooli. Valviran asiantuntijasymposium Arja Myllynpää

Valviran asiantuntijan tehtävät ja rooli. Valviran asiantuntijasymposium Arja Myllynpää Valviran asiantuntijan tehtävät ja rooli Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Arja Myllynpää 1 Asiaryhmiä, joissa Valvira voi pyytää asiantuntijalausuntoa (esim.): Valvontaluonteiset asiat terveydenhuollon

Lisätiedot

Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille

Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille 6.2.2015 päätösvalmistelupäällikkö Tiina Kyöttilä-Vettenranta 1 9.2.2015 Kokouksen julkisuus - Valtuuston kokoukset ovat julkisia,

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen auditointiin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun :n 2 momentin 2 kohta,

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari Keminmaa 29.03.2011 Kaisi Peltoniemi Lastensuojelun edunvalvojahanke Lapsen osallisuus lastensuojeluprosessissa Kaikissa

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 312/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi vankeuslain 12 luvun

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2006 N:o 743 748 SISÄLLYS N:o Sivu 743 Laki rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta... 2249 744 Laki järjestyslain 7 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

HE 93/2005 vp. Lääninhallitus tekisi sopimuksen kunnan taikka muun julkisen tai yksityisen palveluntuottajan

HE 93/2005 vp. Lääninhallitus tekisi sopimuksen kunnan taikka muun julkisen tai yksityisen palveluntuottajan HE 93/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosasioiden sovittelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki rikosasioiden sovittelusta. Laissa säädettäisiin

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5. Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.2016 Asianajaja, asiamies, avustaja? lakimies, varatuomari, asiamies,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

PELAAJASOPIMUS HAUKIPUTAAN AHMAT

PELAAJASOPIMUS HAUKIPUTAAN AHMAT PELAAJASOPIMUS HAUKIPUTAAN AHMAT PELAAJASOPIMUS KAUDELLE 1. OSAPUOLET 1. Haukiputaan Ahmat Ry (jäljempänä seura), joukkue (jäljempänä joukkue) sekä 2. (jäljempänä pelaaja) ja 3. (jäljempänä huoltaja) 2.

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi

Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)

Lisätiedot

Asia: LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

Asia: LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTO 1.11.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Asia: LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on

Lisätiedot

PELAAJASOPIMUS KAUDELLE

PELAAJASOPIMUS KAUDELLE 0.08.013 1 (5) PELAAJASOPIMUS KAUDELLE 1. OSAPUOLET 1. Kiimingin Kiekko-Pojat Ry (jäljempänä seura), joukkue (jäljempänä joukkue) sekä. (jäljempänä pelaaja) ja 3. (jäljempänä huoltaja). SOPIMUSKAUSI Tämä

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä KAU Yhteistyösopimus Uudenkaupungin kaupungin ja Finn Sportsman Oy:n välillä 2 1. OSAPUOLET Tämän yhteistyösopimuksen osapuolina ovat: (1) Uudenkaupungin kaupunki (Y-tunnus: 0144036-6) Välskärintie 2 23500

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 37/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:4 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajaminen

syyttäjille Dnro 37/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:4 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajaminen YLEINEN OHJE VKS:2006:3 syyttäjille Dnro 37/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:4 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajaminen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3186/03.06.02/2015 259 Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli)

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Tämä sopimus ei ole virallinen sopimus, vaan malli, jonka pohjalle rakentaa sellainen. Huomioita; Kulttuurimatkailun viitekehyksessä on

Lisätiedot

PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ Voimaan 1.2.2013 1 Sisällys 1 LUKU... 3 PERUSTURVAN TOIMIALA... 3 1 Lautakunnan tehtävät... 3 2 LUKU... 3 PERUSTURVALAUTAKUNTA JA JAOSTOT... 3 2 Lautakunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö 1 VAASAN HOVIOIKEUS PL 217 65101 VAASA 11.6.2012 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Viite: lausuntopyyntö 8.5.2012, OM 20/41/2011 syyteneuvottelua ja syyttämättä jättämistä koskevasta työryhmämietinnöstä

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

SOPIMUS SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA VIETNAMIN SOSIALISTISEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ DIPLOMAATTISTEN TAI KONSULIEDUSTUSTOJEN TAI

SOPIMUS SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA VIETNAMIN SOSIALISTISEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ DIPLOMAATTISTEN TAI KONSULIEDUSTUSTOJEN TAI SOPIMUS SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA VIETNAMIN SOSIALISTISEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ DIPLOMAATTISTEN TAI KONSULIEDUSTUSTOJEN TAI KANSAINVÄLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ TOIMIVIEN PYSYVIEN EDUSTUSTOJEN

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Tehtävä 1 Aluehallintovirasto voi toimittaa työpaikalla työsuojelutarkastuksen omaaloitteisesti tai työpaikalta tulleen

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 439/2011 Laki syyttäjälaitoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot