Kirjareferaatti: Alfie Kohn Unconditional parenting

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjareferaatti: Alfie Kohn Unconditional parenting"

Transkriptio

1 Kirjareferaatti: Alfie Kohn Unconditional parenting - Maria Kähäri ja Katri Pääkkö-Matilainen - Kirjan ydinviestin voisi tiivistää näin: Lapsen ei tarvitse ansaita rakkauttamme! Alfie Kohn käy kirjassaan systemaattisesti läpi perinteisen kasvatuskulttuurimme keinot rangaistukset, palkitsemisen, uhkailun, kiristyksen, lahjonnan ja kritisoi niitä sekä tieteelliseen tutkimukseen että arkikokemuksiin pohjaten. Hän nimittää yleistä lasten kasvatustapaamme ehdollisen rakkauden antamiseksi lapselle viestitetään tiedostamattakin, että hän kelpaa ja ansaitsee rakkautemme vain, jos käyttäytyy haluamallamme tavalla. Kirjansa loppupuoliskossa Kohn tarjoaa tilalle lempeämpiä keinoja, jotka toivottavasti välittävät lapselle viestin, että häntä rakastetaan ehdoitta. Näiden keinojen ytimessä on lapsen kanssa keskusteleminen hänen kuunteleminen, ymmärtäminen, kunnioittaminen ja hänen mielipiteensä huomioon ottaminen. PERINTEISTEN KASVATUSMETODIEN KRITIIKKI Lapsen käyttäytymisestä Perinteisen ajattelun mukaan lapsen halutaan olevan hyväkäytöksinen, kiltti eli ei vaivaksi aikuiselle. Ei puhuta siitä, että haluttaisi lapsen olevan utelias, luova, ajatteleva, toisista huolehtiva jne. Perinteiset lastenkasvatusoppaat pyrkivät vastaamaan kysymykseen miten saada lapsi tekemään niin kuin aikuinen haluaa. Jos kuitenkin halutaan, että lapsi osaa ajatella itse ja pystyy vastustamaan ryhmän paineita, tulisi hänen saada harjoitella näitä taitoja. Jos aikuinen määrää aina, lapsesta saattaa tulla sellainen, joka antaa aina toisen määrätä asioistaan, koska hän ei osaa ajatella itse. Asioita tulisi tehdä lapsen kanssa (working with), ei lapselle, lapsen puolesta (doing to). Perinteisen ajattelun mukaan lapselle pitää osoittaa että teoilla on seuraukset. Taustalla on psykologian behavioristisen koulukunnan ajattelutapa, jossa teot ja käytös ratkaisevat, eikä syitä mietitä. Mutta lapsi ei tee asioita ilkeyttään! Lapsi voi kiukutella, koska ei osaa kertoa, mikä on vialla. Ei siis siksi, että haluaa tehdä vanhempansa onnettomiksi. Hän kertoo osaamallaan tavalla, että jokin on vialla, jolloin meidän tehtävä on kuunnella, ei rankaista pahasta käytöksestä. Usein sanotaan että toki rakastetaan lasta, teki tämä mitä tahansa. Ja jopa sanotaan että lasta kuritetaan juuri sen vuoksi, koska häntä rakastetaan. Olennaista kuitenkin on se viesti, minkä lapsi saa, ei se minkä aikuinen kuvittelee antavansa. Esimerkiksi perinteinen rankaisukeino jäähy, huomiotta jättäminen, saa lapselle pelon alitajuntaan. Lapsi huomaa, että äiti/isi voi jättää minut, lakata rakastamasta. Kohn moittii myös sellaista kehumista, jolla tarkoituksellisesti yritetään muokata lapsen tulevaa käyttäytymistä eli ylistetään lasta palkkioluontoisesti. Jos tämä viedään oikein pitkälle, lapsi on jatkuvasti arvioinnin kohteena. Kohn vastustaa kehumisen tarkoitushakuista käyttöä ja siihen liittyvää arvottamista. Hän varoittaa lapselle syntyvästä käsityksestä, että vanhempien rakkaus on ehdollista: että he välittäisivät lapsesta nimenomaan silloin kun hän pärjää jossakin hyvin - ja muussa tapauksessa vähemmän. Kohn ehdottaa, että arvottamisen sijaan voisi esim. kysyä lapselta, miten hänelle tuli mieleen tehdä noin, selittää toiminnan vaikutuksia muihin ihmisiin, kysyä lapselta asiasta - tai pelkästään kiinnittää huomiota, sanomatta mitään.

2 Seuraava taulukko ilmentää eroja, jotka Alfie Kohn määrittelee perinteisen ja lempeän kasvatusmallin välille: Ehdoitta eli lempeä kasvatus Huomio keskittyy Koko lapseen (mm. tunteet, ajattelu, käytös) Näkemys ihmisluonnosta Näkemys vanhemman rakkaudesta Positiivinen tai tasapainoinen Lahja Ehdollinen eli perinteinen kasvatus Käyttäytymiseen Negatiivinen Etuoikeus, joka on ansaittava Strategiat Lapsen kanssa työskentely Lapseen kohdistuva kontrolli Rajojen asettamisesta Kohnin mukaan tavoite on välttää taisteluja, ei voittaa niitä. Kohnin filosofia ei kuitenkaan missään nimessä ole vapaata kasvatusta. Unconditional parenting, vapaasti suomennettuna ehdoitta kasvatus, vaatii aikuiselta enemmän kuin perinteinen rangaistuksiin ja palkkioihin perustuva kasvatus, mutta antaa myös enemmän. Aikuisella on aktiviinen rooli opettaa lasta erottamaan oikea väärästä, ohjata ja tukea lasta. Ehdoitta kasvatus ei tarkoita sitä, että lapsi saisi tehdä mitä lystää. Esimerkki. Lapsi tahtoo katsoa jotain sopimatonta televisiosta. Jos annamme lapsen tehdä mitä huvittaa, vaikka olemme eri mieltä, annamme kuvan ettemme välitä. Jos taas käytämme vanhemman oikeutta ja otamme kaukosäätimen pois, opetamme lapselle, että voimalla pärjää (doing to). Lapsen kanssa ajattelumallin mukaan lapsi otetaan mukaan asian pohtimiseen. Kysytään lapselta ajatuksia, mietitään yhdessä molempia tyydyttäviä ratkaisuja. Yritetään löytää yhteisymmärrys, jossa lapsi tietää ikäänsä sopivan ymmärryksen kautta, miksi aikuinen ei halua hänen katsovan jotain ohjelmaa televisiosta ja keksitään vaihtoehtoista tekemistä. Vanhempana oleminen tarkoittaa perinteisessä ajattelussa, että tulee asettaa rajat ja pitää kuria. Kohnin mukaan vanhempana oleminen tarkoittaa sitä, ettei pidä sortua lapsellisuuksiin ( Jos et tee niin kuin sanon, niin etpä saa jälkiruokaa ). Täytyy myös pitää mielessä, että vaikka lapsen teolla olisi sinuun negatiivinen vaikutus, se ei tarkoita, että lapsi tarkoitti saada sinut murheelliseksi. Ei pidä olettaa lapsen motiivin olleen negatiivinen, koska se todennäköisesti ei sitä ollut. Esimerkiksi lusikan pudottaminen lattialle ei ole rajojen etsimistä tai ilkeyksien tekemistä, noin vuoden ikäiset vain pitävät esineiden pudottamisesta. Perinteisesti rajojen testaamisen ajatellaan oikeuttavan tiukempiin rajoihin, oikeuttavan rangaistuksiin. Kohnin mukaan käyttäytymällä huonosti lapsi testaa kuitenkin jotain aivan muuta, rakkautemme ehdottomuutta (unconditionality). Ehkä he käyttäytyvät sopimattomasti nähdäkseen, lakkaammeko hyväksymästä heidät sellaisena kuin he ovat? Lapselle tulee osoittaa, että rakkautemme ei ole ehdollista. Aikuinen voi sanoa vaikka suoraan: Tiedätkö mitä, minä todella pidän sinusta. Voit jatkaa tekemisiäsi, eikä se muuta mieltäni. Minusta näyttää että yrität saada minut

3 inhoamaan sinua, mutta se ei toimi. En ikinä tule inhoamaan sinua. Sometimes the best alternate to black and white isn t gray but, let s say, orange Alfie Kohn (vapaasti suomennettuna: Toisinaan paras vaihtoehto mustalle tai valkoiselle ei ole harmaa, vaan sanotaanko vaikka oranssi ) Huomiotta jättämisestä Behavioristisen ajattelun mukaan huomioiminen voimistaa toimintaa ja kannustaa lasta. Käänteisesti ajatellen behavioristi ajattelee, että kun lapseen ei kiinnitä huomiota, lapsi lopettaa. Kohnin mukaan tämä on aivan liian yksinkertaistettu analyysi siitä, miksi lapset toimivat niin kuin toimivat. Ei oteta huomioon lapsen tunteita tai tarpeita, puhumattakaan siitä miten reaktiomme vaikuttaa suhteeseemme lapsen kanssa. Psykologi Herbert Lovettin mukaan lapsen huomiotta jättäminen hänen käyttäytyessään huonosti on samaa kuin sanoisimme heille en tiedä miksi teet noin, enkä välitä. Kohnin mukaan kyse ei ole akselista absoluuttisesta vapaudesta täydelliseen kontrolliin, vaan ollaan aivan eri asiassa. Esimerkki. Lapsi pyytää herkkua ennen ruokaa. Selität, miksi ei syödä herkkuja juuri nyt. Myönnät, että on vaikeaa vastustaa jotain niin herkullista jne. Hän pyytää taas ja sinä taas selität. Selität rauhallisesti, että uudelleen pyytäminen ei muuta asiaa, ehdotat ehkä jotain tekemistä ruokaa odottaessa. Jos jatkuu ja jatkuu, voit jättää vastaamatta. Tämä on kuitenkin eri asia kuin perinteisten lastenkasvatusoppaiden mukainen huomiotta jättäminen. Yksinkertaisesti lopetat vastaamasta, koska ei ole muuta lisättävää, et teeskentele ettei hän ole paikalla, teet selväksi että kuulet hänet, välität. Lapsi voi tuntea olonsa turhautuneeksi, muttei rakastamatta jätetyksi. Rangaistuksista ja palkkioista Kehumiset ja muut palkkiot ovat Alfie Kohnin mielestä saman jatkumon toinen pää kuin ruumiilliset kuritukset. Perustelu kuuluu näin: niin kauan kuin ajatellaan että on riittävää, kun valitaan doing to -jatkumon eli lapseen kohdistettavien toimien jatkumon oikeasta päästä, sitä vähemmän osataan valita toimintatapa working with - eli lapsen kanssa toimimisen keinovalikoimasta. Kaikki alla kuvatun lapsiin kohdistettavien toimien jatkumon vaihtoehdot ovat huonoja, koska ne kaikki lähettävät lapselle saman eitoivotun viestin: rakastamme sinua vain jos kelpaat meille. Perinteisen kasvatuskulttuurin lapseen kohdistettavien toimien jatkumo: törkeä ruumiillinen kuritus - läimäytykset - muu kuritus - konkreettiset palkkiot - sanalliset palkkiot Rangaistukset ovat Kohnin mukaan haitallisia monin tavoin. Muuan muassa, koska ne vahingoittavat lapsen ja vanhemman suhdetta ja koska ne eivät toimi, vaan herättävät lapsessa kostonhimon. Ennen kaikkea ne ovat haitallisia, koska ne vievät huomion pois siitä, mikä olisi olennaista: ymmärtää miksi lapsi käyttäytyi ei-toivotulla tavalla ja saada lapsi ymmärtämään, miksi niin ei ole sopivaa käyttäytyä. Jos lasta rangaistaan kerta toisensa jälkeen, oletetaan syyn olevan lapsessa (kun joutuu rankaisemaan), eikä itse

4 metodissa. Kohnin mukaan kiihtyneelle lapselle voi tarjota mahdollisuuden päästä mukavaan paikkaan (esimerkiksi syliin) rauhoittumaan, mutta tämä ei tarkoita lapsen laittamista jäähylle, koska lasta ei kuitenkaan eristetä tai jätetä yksin. Tämä ei myöskään ole ensimmäinen toimi, vaan ensin kysytään missä mennään, selitetään asiaa ja yritetään käyttää keskustelupohjaisia ongelmanratkaisukeinoja. Jos vanhempi itse tarvitsee jäähyä, täytyy osoittaa lapselle, että teemme hetkeksi pois lähtemisen siksi, koska itse tarvitsemme rauhoittumishetken, emme lapsen takia. Manipuloiva kehuminen/palkkiot eivät ole sen parempi kuin rangaistukset. Kehumisessa on kääntöpuoli, kun lapsi voi ajatella: Kuinka iloiselta isi näyttää kun osun palloon ja vain kun osun palloon. Vaarana on, että lapsi yhdistää sen, että hänen tekemistään pidetään siihen, että hänestä persoonanana pidetään ja päinvastoin, että jos hänen tekemisistään ei pidetä, myöskään hänestä ei pidetä. Aikuisen tehtävä on huolehtia, ettei lapsi pääse olettamaan näin, vaan uskoo hänestä pidettävän aina, vaikka hän toimisikin välillä väärin. Palkkiot saavat aikaan sen, että asioita tehdään vain palkkion vuoksi, ei tekemisen itsensä. Sisäinen motivaatio laimenee, kun ulkoista motivaatiota tyrkytetään. Kehumisen ja palkkioiden taustalla on negatiivinen lapsikuva: kuvitellaan lapsen luulevan, ettei tehnyt hyvin, jos ei soiteta fanfaareja. Ei uskota lapsen sisäisen tutkimisen halun ja motivaation riittävän oppimiseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. On tutkittu, että jos tekemisestä annetaan palkkio, todennäköisemmin ei halua tehdä asiaa sitten kun palkkioiden antaminen lopetetaan. Leikin ohjaaminen, kritisointi ja kehuminen vähentää kiinnostusta leikkiä, kokeilla ja tehdä itse. Esimerkkejä. - On eri asia lukea kirjaa, koska haluaa tietää mitä tapahtuu seuraavaksi, kuin lukea sitä sen vuoksi, koska on luvattu, että lähdetään pizzalle, kun luet. - Tutkimuksessa, jossa vanhemmat ja lapset tekivät ryhmätöitä ja sen jälkeen lapset tekivät vastaavaa itse, ne lapset osasivat huonommin joiden vanhemmat kontrolloivat tekemistä. - Tutkimusten mukaan arvosanat vähentävät kiinnostusta oppimiseen itseensä. Ne saattavat myös aiheuttaa sen, että oppilas pyrkii välttämään liian haastavia tehtäviä ja vähentävät syvää ja kriittistä ajattelua siirtäen oppilaan pyrkimyksen pelkkään hetkelliseen ulkoaoppimiseen kokeessa menestymisen vuoksi. Vaikka Kohnin mukaan lahjoja ei tule antaa lahjuksena hyvästä käytöksestä tai hyvistä arvosanoista, toki siitä huolimatta saa ilahtua saavutuksista. Spontaani positiivinen reaktio jostain teosta on hyväksi, kun tarkoitus ei ole kannustaa tiettyä käytöstä. Onnistumisista saa riemuita yhdessä lapsen kanssa. Meidän tehtävämme ei kuitenkaan ole arvioida lapsen toimintaa, onko se hyvää vai ei. Lapsia voi rohkaista ilman arviointia, riittää kun kiinnitämme huomiota siihen mitä he ovat tekemässä ja osoitamme kiinnostusta heidän tekemisiin. Jos tuntuu, että haluamme sanoa jotain, voi kuvailla mitä näkee, antaa lapsen päättää mitä mieltä hän on siitä. Esimerkki. Sen sijasta että sanoisit: - Pidän siitä kuinka sinä... - älä sano mitään, vaan kiinnitä huomiota ja ole kiinnostunut - Hieno piirustus! - sano mieluummin jotain kuvailevaa: Hei, sinä piirsit niille varpaat - Olet niin hyvä apuri - selitä vaikutukset muihin: Sinä katoit pöydän, siitä on minulle suuri apu, kun laitan päivällistä - Kirjoitit hienon aineen! - kysy ajatuksia: Kuinka keksit tämän idean?

5 Muutaman vuoden päästä kukaan ei muista minkä arvosanan lapsi sai matematiikasta. Psykologiset vaikutukset näkyvät loppuelämän, jos lapsella on jatkuvasti tunne, että hänen on täytynyt ansaita arvostuksensa. Menestys ei riipu arvosanoista, eivätkä arvosanat päätä miten hyvä/huono elämämme on. Meidän tulee osoittaa lapselle, ettei tule addiktoitua kympeistä, rahasta, palkinnoista, vaan täytyy pitää heidät ja itsemme keskittyneenä siihen mikä elämässä on tärkeää. Lujittaa suhdettamme heihin, osoittaa että rakkautemme ei riipu heidän ansioistaan. Tehokkain tapa auttaa lasta menestymään (oli kyse sitten kirjoittamisesta, hiihtämisestä, soittamisesta) on saada hänet rakastamaan sitä mitä onkaan tekemässä. Kiinnittää vähemmän huomiota siihen miten menestyy, osoittamalla kiinnostusta tekemiseen. We need to encourage more, judge less, and love always. Alfie Kohn (vapaasti suomennettuna Meidän täytyy rohkaista enemmän, arvioida vähemmän ja rakastaa aina. EHDOITTA ELI LEMPEÄSTI KASVATTAMISEN PÄÄKOHDAT Opeta lapselle tekojen vaikutukset muihin ihmisiin Perinteisen ajattelun mukaan lapselle tulee opettaa, että teoilla on seuraukset, mutta noilla seurauksilla tarkoitetaan lähes aina seurauksia hänelle itselleen. Rankaiseminen kiinnittää huomion lapseen itseensä, opettaa itsekkääksi, ei huomioimaan toisia. Esimerkiksi jäähyllä lapsi ei ajattele sitä, jolle aiheutti pahan mielen tai miten olisi voinut toimia toisin, vaan sitä miten epäreiluja vanhemmat olivat hänelle. Vaihtoehto on auttaa lasta näkemään tekojensa vaikutukset muihin ihmisiin. Jeremy näytti aika surulliselta kun sanoit hänelle noin. Seuraavan kerran kun tunnet olosi turhautuneeksi, mitä luulet että voisit tehdä sen sijaan että tönäiset? Kun lapsi tekee väärin, meidän tehtävä ei ole pahoittaa heidän mieltään lisään tai rangaista, vaan ohjata heitä ajattelemaan ja olemaan ystävällisiä muita kohtaan. Olennaista lapsen olisi ajatella miten x tekeminen saa toiset tuntemaan? eikä saanko tehdä x? eikä joudunko vaikeuksiin jos teen x? Kohnin mielestä selittäminen ei vähennä rangaistuksen huonoa vaikutusta niin paljon kuin rangaistus vähentää selittämisen hyviä vaikutuksia. Tällä hän tarkoittaa, että parasta olisi vain selittää lapselle hänen tekonsa seuraukset ja auttaa häntä ymmärtämään, kuinka teko vaikuttaa toiseen. Esimerkiksi: Annie, kun otit legot pois Jeffreyltä, teit hänet surulliseksi, koska nyt hän ei voi leikkiä niillä. Jos lisäksi rankaisee lasta, hyvä selitys pyyhkiytyy pois. Tuolloin lapsi ei ajattele toista lasta, vaan sitä, kuinka olit ilkeä hänelle. Pelkän selittämisen lisäksi olennaisia ovat myös syyt, jotka kerrot lapselle tiettyjen toimien, kuten toisten satuttamisen haitallisuuteen. On aivan toisella tavalla hyödyllistä auttaa lasta näkemään vaikutukset toisiin ihmisiin ja opastaa häntä siten aitoon empatiaan kuin antaa itsekkäitä syitä lopettaa toimintansa. Esimerkiksi: - Lapsen lyötyä toista älä sano: Kukaan ei tahdo olla kaverisi, jos lyöt. tai Jos lyöt jotakuta, joku jonain päivänä lyö sinua takaisin., koska ne viestivät Mitä MINÄ saan jos annan jotain, mitä MINULLE tapahtuu.. Sen sijaan sano lapselle: Katso x:n ilmettä, hän näyttää surulliselta eikö vain. Muistatko kun eilen kaaduit ja itkit kun sinuun sattui. X:kin itkee nyt kun häneen sattuu. Mitä luulet, mitä voisit

6 tehdä että hänellä olisi parempi olla? - Lelusta tulleen riidan jälkeen älä opasta itsekkääseen ajatteluun sanomalla Jos annat x:n leikkiä leluillasi, hänkin varmasti antaa sinun leikkiä hänen leluillaan. Näytä sen sijaan teon seuraukset sanomalla: Kun annoit x:n leikkiä lelullasi hänelläkin on hauskaa ja se teki hänet iloiseksi. Moraalikasvatuksen ydin onkin ikiaikaisen kultaisen säännön mukaan siinä, että aidosti ja todella kohtelee lasta, kuten haluaisi lapsen kohtelevan muita. Jos haluaa, että lapsi välittää muista, on välitettävä hänestä. Aikuinen on jatkuvasti esimerkkinä lapselle. On annettava mahdollisuuksia harjoitella yhteistyötä, toisten auttamista ja vastuun kantamista esimerkiksi osallistamalla lasta kotitöihin, lemmikin hoitamiseen, sisarusten hoitamiseen jne. Lasten kanssa kannattaa jatkuvasti puhua, selittää miksi joitain asioita ei tehdä, selvittää syitä, keskustella ja kysyä heidän näkemyksiään. Lapset oppivat tekemään hyviä päätöksiä tekemällä päätöksiä, eivät ohjeita seuraamalla (eli tekemällä niin kuin käsketään). Lapsen on saatava harjoitella myös päätöksen tekoa. Jos vanhemmat toivovat lapsen kykenevän itsenäiseen päätöksen tekoon kavereiden painostaessa johonkin eitoivottavaan, heidän pitäisi antaa lapsilleen aitoja mahdollisuuksia itsenäiseen ajatteluun myös kotona. Kun lapsi tietää että hänellä on mahdollisuus osallistua päätökseen tekoon, hänellä on vähemmän tarvetta haluta päättää joka asiasta. Tässä Alfie Kohn korostaa, että lapsen on saatava osallistua päätöksen tekoon merkittävissäkin asioissa, ei pelkästään siinä, minkä värisestä mukista hän juo lounaalla. Itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon tukeminen ei kuitenkaan tarkoiteta, että lapsi hylätään tai työnnetään itsenäistymään liian nopeasti. Jos lapset esimerkiksi kinastelevat, ei heitä jätetä selvittämään asiaa keskenään. Näin siksi, että tuolloin lapsi helposti tuntee, ettet välitä ja toisaalta käy helposti niin, että heikoin lapsi jää vahvempien jalkoihin. Aikuisen on parempi osallistua puhumalla molempien osapuolten kanssa ja opastamalla lapset miettimään, miten ongelma ratkaistaisiin ja miten voisi toimia seuraavalla kerralla. Argumentointi eli väittely lapsen kanssa on positiivinen asia, tietysti kunnioittavin sanakääntein. Lempeään kasvatukseen kuuluu, että lapset väittävät vastaan, eli uskaltavat puhua vanhemmilleen suoraan, ja vieläpä niin, että he kehittyvät yhä paremmiksi vastaväittelijöiksi. Esimerkiksi kllassiseen lasten esittämään Kun kaikki kaveritkin.. -perusteluun ei siis auta sanoa perinteistä jos kaveri hyppää katolta, niin hyppäätkö itse perässä? -vastausta. Lapsi nimittäin tarkoittaa sanoa: Pelkään, että jään kaverijoukon ulkopuolelle kun he jakavat kokemuksen jota minulla ei ole. Hänen kanssaan on siis keskusteltava perusteellisesti siitä, miksi kaveriporukan tahdon sokea seuraaminen voi olla vaarallista ja miten lapsi tai nuori voisi saada sekä itsensä että ystävänsä valitsemaan järkevämmin. Aikuisen tehtävä ei ole saada tahtoaan läpi, vaan auttaa lasta selittämään ongelma auki. Lasta voi opettaa ottamaan toisen roolin Empatian eli myötäelämisen kyvyn opettamisessa voi suuresti hyödyttää perspektiivin vaihto eli toisen roolin ottaminen. Lapselle voi hänen ikänsä huomioiden vaikkapa jutella jälkikäteen toisten ihmisten reaktioista ja televisio-ohjelmista tai pyytää kuvamaaan jonkin tapahtuman toisen ihmisen näkökulmasta. Voimme ohjata lasta tulemaan huomaavaisemmaksi toisia kohtaan ja huomaamaan toisten äänensävyjä, eleitä ja ilmeitä. Voi vaikka pyytää lasta matkimaan itseään, miten nalkuttaa jostain asiasta!

7 Esimerkkejä. - Äkäisestä kassamyyjästä: Mikähän hänet on saanut huonolle tuulelle, onkohan joku sanonut hänelle pahasti. - Tv:stä jotakin ohjelmaa katsoessa: Nyt tämä tilanne näytetään lääkärin näkökulmasta, mutta mitähän tuo pikkutyttö ajattelee asiasta. - Sisarusten välisissä konflikteissa. Kerro mitä tapahtui, mutta kuvittele että olet veljesi, ja kuvaile miten hän ehkä näki asian. - Sukulaisvierailulla: Tiedän että mummi sanoi että se on ok, mutta huomasin, että hän hiljeni muutamaksi sekunniksi, ennen kuin suostui. Ja huomasitko miten väsyneeltä hän näytti kun istui alas. Kun opetamme lasta katsomaan toisen silmin, meidän tulisi välillä itsekin katsoa asioita lapsen silmin. Olennaista ei ole se mitä sanomme, vaan minkä viestin lapsi saa. Aikuinen saattaa ajatella, että välillä lapset itkevät ilman syytä. Lapsen näkökulmasta asia on kaikkea muuta. Kun vauva itkee, yritämme selvittää miksi, isomman lapsen kohdalla teemme toisin. Lapsen syyt eivät ole hassuja tai hölmöjä, hänen perspektiivistään ne ovat tärkeitä. Saatamme ymmärtämättämme tuottaa tuplapettymyksen: tapahtui jotain ikävää ja lisäksi äiti tai isä ei edes halunnut auttaa. Tuolloin lapsi oppii vain, ettei vanhempi välitä. Esimerkki. Teini-ikäinen myöhästyy aterialta, joka päätettiin aloittaa ilman häntä ja rangaistukseksi häneltä jää ateria välistä. Luulemme, että opetus on: ehkä ensi kerralla olet täsmällisempi. Ehkä lapsi kuitenkin kuulee näin He eivät välitä miksi näin tapahtui, tai mitä elämässäni tapahtuu. Kestäisi kaksi minuuttia lämmittää ruokani, mutta he mieluummin jättävät minut nälkäiseksi. Ilmeisesti heidän typerät sääntönsä merkitsevät heille enemmän kuin hyvinvointini. Enkö ole sen arvoinen, että minusta välitettäisiin 13 OHJETTA RAKASTAVAAN VANHEMMUUTEEN 1. Reflektoi omaa toimintaasi. Pohdi miten olet toiminut eri tilanteissa, mieti miten voisit toimia paremmin seuraavalla kerralla. Lempeyteen pyrkiessään voi esimerkiksi tarkkailla kehonkieltään ja äänensävyään, jottei turhaan tuohdu ja sorru lauseisiin, kuten kuinka monta kertaa minun täytyy sanoa 2. Harkitse pyyntöjesi tarpeellisuutta Vanhempien kannattaa sanoa kyllä aina kuin mahdollista. Liikaa kontrollia ja ohjattua toimintaa kannattaa välttää, ainoastaan turvallisuuden kannalta välttämättömiä pyyntöjä ja kieltoja kannattaa esittää. Nekin voi esittää joustavasti ja yhdessä lapsen kanssa aina kun suinkin mahdollista. 3. Pidä mielessä pitkän tähtäimen tavoitteet Vaikka arjen turhauttavissa tilanteissa on helppoa ja ymmärrettävää unohtua ajattelemaan vain niin sanottuja lyhyen tähtäimen tavoitteita, kuten että saisi lapsen tottelemaan ja esimerkiksi pukeutumaan, pesemään hampaansa tai leikkimään sovinnollisesti, olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää pitää mielessä pitkän tähtäimen tavoitteet. Perinteinen ajattelu (se että lapsen tulee totella aikuista ja piste) ei tue lasta kasvamaan tyytyväiseksi itseensä, toisista välittäväksi ja eettisesti ajattelevaksi. Esimerkki. Lasta pyydetään automaattisesti pyytämään anteeksi. Oletetaanko, että tämän sanan sanominen saa lapsen tuntemaan olevansa pahoillaan? Kun lasta pyydetään sanomaan jotain mitä hän ei välttämättä ajattele/ ei tarkoita, lasta itse asiassa opetetaan valehtelemaan!

8 4. Aseta vanhempi-lapsi suhde ykkössijalle. Rangaistukset, manipuloiva kehuminen, palkkiot ja muu ehdollisen rakkauden ilmentäminen heikentää lapsen ja vanhemman välistä luottamusta ja kunnioitusta, mikä on hyvin haitallista. Kun suhde on kunnossa, lapsi pystyy pyytämään aikuisen apua, jos on pulassa. Lapsi uskaltaa tulla kertomaan myös asioita, joista tietää vanhempiensa pahastuvan. Jos lapsi luottaa vanhempiinsa, hän myös todennäköisemmin tekee, mitä he pyytävät, kun se on tärkeää (jopa elintärkeää, kuten vaikkapa pysähtyminen ollessa juoksemassa autotielle). Sellainen lapsi todennäköisemmin tottelee ja noudattaa neuvoja vanhemmiltaan, johon on luotu lämmin ja turvallinen suhde ja jota on kohdeltu kunnioittavasti ja ohjeet/neuvot perustellen. 5. Muuta tarkastelutapaasi, ei vain toimintaasi. Lempeät, ehdoitta rakastamaan pyrkivät vanhemmat eivät tyydy vain lapsen ulkoisen käyttäytymisen tarkkailuun ja manipuloimiseen, vaan koettavat aina nähdä syvemmälle ja ymmärtää lastaan. 6. Kunnioita lasta. Lapsi oppii kunnioittamaan muita kun häntä kohdellaan kunnioittavasti. Moni keskeyttää lapsen puheen, mutta ärsyyntyy, jos lapsi puhuu hänen päälleen. Todella moni kohtelee lastaan tavoilla, joilla ei toista aikuista koskaan kohtelisi. Esimerkiksi huutaminen, haukkuminen, syyttäminen, kiristys, uhkailu ja lahjonta ovat käyttäytymistapoja, joista loukkaantuisimme syvästi, jos niitä kohdistaisi meihin vaikkapa esimiehemme tai ystävämme. Silti niitä käytetään kulttuurissamme yleisesti lapsiin kohdistettuna. Kunnioittaa pitää myös lapsen tunteita. Jos lapsi tuntee jotain, se ei muuksi muutu aikuisen sanomalla. Esimerkiksi jos lapsi sanoo vihaavansa veljeään, ei voi sanoa että "ethän vihaa, et sinä noin saa sanoa", vaan kannattaa kysyä miksi ja sitä kautta päästä keskusteluun tunteiden todellisista syistä ja muodoista. 7. Ole aito. Aidot ihmiset kokevat ja näyttävät monenlaisia tunteita. Lapselle ei tarvitse esittää vanhemman roolia, vaan voi näyttää monenlaisia tunteitaan. Lapset tunnistavat sen, jos aikuinen teeskentelee. 8. Puhu vähemmän, kysy enemmän. Vaikka perusteleminen on tärkeää, vielä tärkeämpää on kuunnella. Tässä ei tarkoiteta retorisia, sarkastisia tai tenttaavia kysymyksiä, vaan aitoa mielipiteen kysymistä ja kaiken kaikkiaan avoimia kysymyksiä, joihin vanhemmat eivät etukäteen tiedä vastausta. 9. Pidä lapsen ikä mielessä. Pienen ei voi olettaa istuvan hiljaa paikallaan, syövän siististi jne. Jos nähdään jokin lapsen teko sopimattomana käytöksenä, päädytään usein rangaistuksiin. Jos ymmärretään lapsen iän tuomat rajoitukset, helpommin selitetään asioita tai ollaan vain hyvin kärsivällisiä. Vanhempien kannattaisi perehtyä sen verran lapsen normaaliin psykologiseen ja sosiaaliseen kehitykseen, että ymmärtäisivät tärkeimmät ikävaiheet ja niihin kuuluvan ymmärryksen määrän. Esimerkki. Uhmaikäinen alkaa kehittää itsenäistä ajattelua, eli on asioista eri mieltä kuin vanhemmat. Vaikuttaa suuresti, pidetäänkö lasta manipuloivana pompottajana vai ymmärretäänkö tämä ikään kuuluvaksi HYVÄKSI asiaksi. Uhmaikä ei ole universaali käsite. Sen olemassaolo näyttää johtuvan siitä, kuinka paljon vanhemmat yrittävät asettua auktoriteettiasemaan ja ehkä siitä, mitkä ovat heidän lopulliset tavoitteet lapsilleen (esimerkiksi tottelevaisuus vai itsenäinen ajattelu).

9 10. Oleta lapsen olevan pohjimmiltaan hyväntahtoinen. Vanhemman tulee pyrkiä etsimään lapsen toiminnalle syy ja uskoa siihen, ettei lapsi pohjimmiltaan tarkoita pahaa. Positiivisen perusoletuksen kautta voi myös vähentää kritiikin määrää, esimerkiksi kieltämisen yhteydessä. Persoonaan kohdistuvan kritiikin välttäminen on lapsen kunnioitusta. Lisäksi liiallisen kritiikin ongelma on se, että lapset voivat saada käsityksen, että vanhempaa on mahdoton miellyttää, ja tällöin he lopettavat yrittämästä. On parempi keskittyä siihen mikä kyseisessä tilanteessa on väärin. Esimerkiksi voi sanoa: Äänesi kuulosti epäystävälliseltä äsken kun puhuit siskollesi sen sijasta, että arvostelisi lapsen persoonaa: Olet niin ilkeä. 11. Älä kiellä turhaan. Ei kannata kieltää epäolennaisissa asioissa. Perinteisesti ajatellaan: Lasten täytyy oppia, ettei aina voi saada mitä haluaa. Täytyy oppia sietämään pettymyksiä. Näitä tilanteita kuitenkin tulee vastaan aivan tarpeeksi ilman, että vanhemmat niitä tekevät. Jos on pakko kieltää, tee se niin lempeästi ja ymmärtäväisesti kuin mahdollista. Jos esimerkiksi on sellainen tilanne, että lapsi ei vain voi olla siinä missä on, siirretään hänet lempeästi pois tilanteesta. Jos on tilanne, jossa tosiaan täytyy saada tottelemaan, voi antaa lapselle aikaa. Kannattaa olla rehellinen ja selittää järkevä syy, eikä vain kun minä sanon. Kiellon voi myös toisinaan muuttaa leikiksi ja keksiä yhdessä muuta tekemistä. Voi myös antaa valinnanmahdollisuuksia, miten, milloin tai kenen kanssa lapsi saa halutessaan tehdä kyseisen asian. Jos täytyy päättää asia siten, ettei lopputulos ole lapselle mieluisa ja joutuu vähentämään hänen itsemääräämisoikeuttaan, voi tehdä toisessa asiassa toisin ja koettaa vahvistaa sitä vastapainoksi toisaalla. If you re unwilling to give up any of your free time, if you want your house to stay quiet and clean, you might consider raising tropical fish instead. Alfie Kohn (vapaasti suomennettuna: Jos et halua yhtään luopua vapaa-ajastasi ja jos haluat talosi pysyvän hiljaisena ja puhtaana, kannattaa sen sijaan harkita trooppisten kalojen kasvattamista. ) 12. Älä ole turhaan tiukka. Säännöissä ei pidä olla kohtuuttoman tiukka, vaan tehdä poikkeuksia ja antaa lapselle siten mallia joustavuudesta ja neuvottelemisesta. 13. Älä kiirehdi, anna lapselle aikaa. Kiireettömyys on tärkeää monella tavalla: ensinnäkin vanhempien kannattaa aktiivisesti pyrkiä siihen, että aikaa on varattu tarpeeksi, ettei tule kiire ja pakottamisen tarve. Toisekseen tärkeää olisi ylipäätään muistaa järjestää tarpeeksi aikaa rentoon yhdessäoloon. Lisäksi kiireettömyys voi tarkoittaa sitä, että jonkin arjen kriisin keskellä antaa lapselle aikaa selvitä tilanteesta. Erityisesti julkisella paikalla meteli ja ihmiset ympärillä tuntuvat vanhemmista painostavilta ja kiristävät helposti tilannetta. Tärkeää ei tuolloin ole se, mitä ihmiset ajattelevat, vaan mitä lapsi tarvitsee. Kannattaa pyrkiä olemaan rauhallinen, tarjota lapselleen tukea ja myöhemmin pyrkiä yhdessä selvittämään tapahtuneen piilevät syyt. Trying to rush a small child is a fool s errand Alfie Kohn (vapaasti suomennettuna: Hölmöläisen hommaa tuo pikkulapsen kiirehtiminen.

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS AMMATILLISUUS KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS Aikuinen aikuinen vuorovaikutus Keskustele työasioista avoimesti ja sovi yhteiset käytänteet tiimeissä Vaali vuorovaikutustaitoja kuuntele ja keskustele

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Työpajan tavoitteet Herättää kysymyksiä Herättää tunteita Herättää kiinnostusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Mikä on käyttäytymisongelma?

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Vuorovaikutus lapsen kanssa

Vuorovaikutus lapsen kanssa Vuorovaikutus lapsen kanssa Lapselle puhuttaessa on tärkeää käyttää sanoja, joita lapsi ymmärtää Lapsen kuunteleminen on tärkeää!! Katsekontakti, älä sano enempää jos lapsi ei katso sinuun Kehonkieli Tunneilmaisu;

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1

KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

vko 15 ja lähijakso 8.4-10.4

vko 15 ja lähijakso 8.4-10.4 vko 15 ja lähijakso 8.4-10.4 MA 7.4 Treenivapaa!. TI 8.4 Winnova Ensin käytiin läpi etäjakson tapahtumia kunkin osalta. Sitten keskusteltiin koulutuseroista, treenin etenemisestä, koiran ja ihmisen maailmojen

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Lifeplus Global Training System Aloittaminen Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Koulutuspyörä Tämän yksinkertaisen pyörän pitäisi antaa sinulle käsitys ensimmäisistä askeleista, joita voit

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Mitä ymmärrys tarkoittaa? Mitä tarkoittaa kun sanomme; hän on fiksu tyyppi, tai hän on tosi kummallinen, vähän outo.

Mitä ymmärrys tarkoittaa? Mitä tarkoittaa kun sanomme; hän on fiksu tyyppi, tai hän on tosi kummallinen, vähän outo. Eläköön erilaisuus Miksi minua ei ymmärretä? Miksi hän ei voi rakastaa minua? Oletko joskus asettanut itsellesi näitä kysymyksiä? Mitä ymmärrys tarkoittaa? Mitä tarkoittaa kun sanomme; hän on fiksu tyyppi,

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET?

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Karl-Magnus Spiik Ky Itseluottamus / sivu 1 MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Itseluottamus on ihmisen sisäinen mielikuva (uskomus) itsestään. Ihminen on sellainen kuin uskoo olevansa. Itseluottamus ei siis

Lisätiedot

Parisuhde. Parisuhde. Luetaan vielä syrjään laitetut kortit ja jätetään asiat hautumaan. Ikäsuositus: aikuiset. Copyright Lastenmissio 2012

Parisuhde. Parisuhde. Luetaan vielä syrjään laitetut kortit ja jätetään asiat hautumaan. Ikäsuositus: aikuiset. Copyright Lastenmissio 2012 Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Nimi. Ammatti. Siviilisääty naimisissa. Ikä. Nimi Matti/Maija Tikka. Ammatti Elektroniikkainsinööri. Kotipaikka. Ikä. Jaakko/Jaana Närhi

Nimi. Ammatti. Siviilisääty naimisissa. Ikä. Nimi Matti/Maija Tikka. Ammatti Elektroniikkainsinööri. Kotipaikka. Ikä. Jaakko/Jaana Närhi Aurora Matkustajaluettelo Jaakko/Jaana Närhi Kunnanvaltuutettu Siviilisääty naimisissa 36 Taito: Asioiden ajaminen. Tiedät miten asioihin ja ihmisiin vaikutetaan, etkä pelkää sanoa mielipidettäsi. Tiedät,

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot