Maliskylän nuorisoseura ry

Transkriptio

1 Maliskylän nuorisoseura ry Seuraavan vuoden Nivalan Nuorisoseuran Malsikylän piiriosaston vuosikertomus: Seura päättää nyt neljännen vaikutuskautensa. Seurassa on jäseniä tänä vuonna ollut 28, naisia 10, miehiä 18. Seuran toimesta on pidetty 9 kuukausikokousta ja 2 iltamaa. Näissä on pidetty 6 puhetta, 10 esitelmää, 18 lausuntaa, 9 kertomusta, 1 vuorokeskustelu,1 näytelmäkappale, 1 kuvaelma ja 6 satua. Seuran käsinkirjoitettu sanomalehti Wirkistäjä on ilmestynyt viisi kertaa. Päitsi näitä, on pidetty 9 toimikunnan kokousta, joissa on keskusteltu seuraa koskevista asioista. Toimikuntaan ovat kuuluneet: neidit Dagmar Jokisaari, Sulo Veikkola ja Maria Alfthan kirjurina; herrat L. Sandberg esimiehenä, A. Kanerva varaesimiehenä, A. Björkqvist, H. Alakoskela ja K. Mäenpää. Nivalassa Joulukuun 5 p Maria Alfthan Edellä luetellut toimikunnan jäsenistä herrat L. Sandberg esimiehenä, A. Kanerva varaesimiehenä ja A.Björkqvist olivat Jokisaaren Maaviljelyskoulun agronomeja ja neiti Sulo Veikkola Jokisaaren Maanviljelyskoulun johtajan tytär. Käyttikö Nuorisoseura ennen ensimmäistä nuorisoseuran taloaan Maanviljelyskoulun tiloja, siitä ei ole mitään mainintaa. Mahdollisesti yhteistyötä tehtiin Maanviljelyskoulun toverikunnan kanssa, jonka toimintaan kuului urheilu-, torvisoitto- ja näytelmäharrastukset. Vuodelta 1912 on ensimmäinen seuran käsinkirjoitettu lehti ORAS, joka on säilynyt tallessa. 3.Ensimmäinen toimitalo, Liittola Seuran toiminnan vilkastuttua haluttiin hankkia oma toimitalo. Useassa kirjassa kerrotaan, että tontti ostettiin Laulumaan sillan vierestä. Tieto on väärä, tonttia ei ostettu vaan vuokrattiin 50 vuodeksi Juho Vuorelalta. Tontin vuokrauksesta ovat kertoneet mm. Juho Vuorelan lapset: Heikki Vuorela ja Katri Karvola os. Vuorela sekä Martti Kumpula. Heikki Vuorela on kertonut nähneensä vuokrakirjan, mutta sitä ei ole löytynyt yrityksistä huolimatta. Myöhemmin eräästä jakokirjasta v on löytynyt seuraava maininta: Maalaisliiton, Nuorisoseuran ja Raittiusseuran yhteinen vuokramaa saa olla Laulumaan N:8/12 osalla, jolle se jaossa tuli kontrahtinsa mukaan, joka on tehty 16 syyskuuta 1908 Kun vuokratontti oli saatu hankittua, oli talon rakentamisen aika. Heikki Uusitalo s on kertonut useille henkilöille, että maalaistalo hankittiin Pusalta. Hän oli kotoaan Rantosesta katsonut, kun hevosia oli paljon, kun kökällä taloa siirrettiin. Tämä tieto toimintaan. Sivu 1 voi hyvinkin olla totta, olihan Heikki tuolloin n. 8v. Noihin aikoihin oli nuorisoseuroissakin vaikeaa, kun sensuuri kielsi ohjelmanumeroissa kaiken, mikä

2 vähänkin viittasi maan vapauteen. Varjostajia oli joka puolella, ja jos puhuja kosketteli yhteiskunnan surkeita oloja oli seurauksena tutkimukset ja syyte. Ohjelmanumerot oli ennakolta luettava nimismiehelle. Nimismiehellä oli lista näytöskappaleista, joita ei saanut näytellä. Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen liiton vuosikatsaus v kertoo Maliskylän Ns:n toiminnasta: Jäseniä: miehiä 34, naisia 26, johtokunnan kokouksia 7, kokous ja perheiltamia 7, muut iltamat ja juhlat 8, esitelmät ja puheet 5, näytelmiä 6, soittokunta 7, joka tarkoittanee soittajien määrää. 4. Maliskylän Purppuri Jo alkuaikojen toimintaan kuului purppuri. Sitä käytettiin yleisesti hää- ja iltamatanssina. Purppuri on tullut Maliskylälle jo ennen Nuorisoseuraa Alavetelistä, josta Pelon suku muutti Maliskylälle vuonna Ake Pelo kertoi Jaakko Halmetojalle, että hänen isänsä Vihtori oli ollut silloin 17 -vuotias. Vihtori oli perheineen muuttanut Ylivieskan Savelankylään Mustolan taloon vuosiksi Siellä ollessa hän oli opettanut kyläläisille purppuria. Sanna Ruuska on kertonut, että Matilda Pelo eli Katajan Tilta on opettanut hänelle purppuria. Nämä ovat varhaisimmat tiedot purppurista Maliskylällä. Tilta ja Ake Pelo ovat samaa sukua. Ritva ja Heikki Rutanen kertoivat, että purppuri on tullut Suomeen venäläisten sotilaiden/upseereiden mukana, jotka kävivät hankkimassa sotilasoppia Ranskasta. Matti Nisula kertoo, että purppuri on peräisin Ranskan hoveista, josta se on Puolan ja Ruotsin kautta juurtunut Pohjanmaalle. Keskipohjanmaalla eri kylillä on erilaisia versioita purppurista, joista on koottu Keskipohjanmaan Purppuri. Maliskylällä ei ole ollut suurta kiinnostusta Keskipohjanmaan Purppuriin vaan on haluttu säilyttää Maliskylän oma purppuri ja arvostaa sitä. Purppuria tansittiin myös iltamissa. Sen tanssimiseen liittyi myös pientä kiusantekoa; se saatettiin aloittaa tanssiajan alussa, jolloin vieraankylän väki saattoi lähteä kotiin, jos ei osannut purppuria. Kieltämättä tulee mieleen, että oliko fiksusti tehty vieraskyläsiä kohtaan. Toinen tapa oli aloittaa purppuri vähän ennen loppua, jolla pyrittiin saamaan lisää tanssiaikaa, koska oletettiin, että poliisit eivät keskeytä tanssia kesken. Tanssi kestää kahdeksalla parilla noin puoli tuntia. Purppuri on käyty esittämässä mm. Pohjois - Pohjanmaan maakuntajuhlilla Oulussa vuonna Siitä on tallessa kirjeenvaihtoa, josta käy ilmi, että asuina olisi pitänyt olla kunkin säätyä kuvaava asu tai kansallispuku. Myöhemmin Niilo Kumpumäki kertoi, että heillä oli päällään aivan tavalliset asut, kirjeen kehotuksesta huolimatta. Kaksi kertaa on käyty esittämässä Kansainvälisillä Kaustisten festivaaleilla. Kokkolassa Vanhojen Tanssien tapahtumassa vuonna Purppuria esitettiin useissa kruunuhäissä ja tietenkin oman nuorisoseuran tilaisuuksissa ja mm. Pirkko ja Eero

3 Hernetkosken häissä vuonna Purppuri on säilynyt Maliskylällä yli sata vuotta, välillä on ollut eri mittaisia taukoja, mutta aina se on uudelleen kaivettu esiin. Nykyisin se on myös tallennettu videonauhalle. 5. Maliskylän Torvisoittokunta Torvisoitto on kuulunut Maliskylälle jo toistasataa vuotta. Eemil Lunqvist muutti Lapualta Maliskylälle tuoden mukanaan raatari Janne Nylundin He toivat tullessaan torvisoiton Maliskylälle. Voimahahmoja Maliskylän torvisoittokunnassa on ollut useita mm. Eelil Lunqvist, Janne Nylund, Juho Ojalehto, Janne Pelo, Kaarlo Pelo, Yrjö Koskela, Olavi Ojalehto ja Martti Nikkola. Maliskylän torvisoittokunta on lähtenyt soittamaan kaikenlaisiin juhliin. On käyty soittamassa niin poliittisissa- kuin isänmaallisissa juhlissa. Monet hääsoitot ovat jääneet muistoihin kuten myös hautajaissoitot. Sota-ajan soittokunnista on myös kokemusta. Janne ja Kaarlo Pelo Korsholmassa v.1918, Olavi Ojalehto JR1 soittokunnassa kannaksella v , Yrjö Koskela, Martti Nikkola, Juho Laitila ja Veikko Malila Surman seitsikossa joka oli soittokunnan peitenimi. Kyseinen soittokunta perustettiin sota-aikana Nivalan ja Maliskylän soittokuntien soittajista. Surman seitsikkoa perustettaessa lähetettiin Yrjö Koskela, Martti Nikkola ja Kauko Kivimäki kolmeksi vuorokaudeksi lomalle kotiseudulle kirjoittamaan nuotteja ja hakemaan torvet rintamalle. Niin soitto jatkui myös sodanaikana rintamalla. Edellä kerrotusta lomamatkasta Alpo Koskela muistaa, että isä oli yllättäen tullut lomalle, vaikka oli vasta lähtenyt lomalta. Äidin lämmin vastaanotto oli jäänyt nuoren pojan mieleen. Olavi Ojalehto on kirjoittanut sadan aikana huomattavan määrän nuotteja seitsikolle ja muutettuaan Maliskylälle sodan jälkeen, tuonut nuotit Maliskylän torvisoittokunnalle. Martti Nikkolalla ja Olavi Ojelehdolla on myös omia sävellyksiä. Pisimpiä soittomatkoja ovat olleet Maaseudun Nuortenliiton Oulun piirin kesäjuhlat Kuusamossa 1955, Pudasjärvellä 1960 ja Kuusamossa Kaustisen festivaaleilla yhdistettynä soittokuntana 1973 johtajana Lauri Ojala. Nuorisoseuran Maakuntajuhlilla soitto on kuulunut hyvin kiinteästi soittokunnan Muita soittokuntia ovat olleet Nivalan ja Toholammin torvisoittokunnat. Toholammin soittokunnan kanssa yhteistyö alkoi Toholammin soittokunnan kanssa harjoiteltiin yhteissoittoja vuoroin Maliskylällä ja Toholammin Lampin suojassa. Niiltä ajoilta on jäänyt mieleen nuottien vaihto ja vuosikymmeniä kestäneet henkilökohtaiset ystävyyssuhteet. Tämän juhlan alkumarssina kuultu Kevät on tullut marssi on kopioitu Toholammin torvisoittokunnalta Pyhäjärven Maakuntajuhlilla , nuottiin muistiin merkitsi Urho Lehtiniemi. Monenlaisen syiden summana Nivalan ja Maliskylän soittokuntien kokoonpano vaikeutui 1990-luvun alussa niin, ettei kumpikaan

4 soittokunta pystynyt toimimaan yksin, vaan soittokunnat yhdistettiin Nivalan Puhallinorkesteriksi v Näytelmätoiminta Näytelmätoiminta on kuulunut kautta aikojen nuorisoseurojen toimintaan. Kuva on otettu vuodelta 1920 näytelmästä Jääkärin morsian. Kuvasta on tunnistettu Hilma Kumpumäki, Kaarlo ja Matti Pelo. Toimintakertomuksista ilmenee, että vuosisadan alussa vuosittain on esitetty 5-7 näytöstä. Nuorisoseuralla on esitetty mm. näytelmiä Hopearisti, Kihlaus, Pääjohtajan sihteeri, Onnen lintu, Kevätmyrsky, Kulkurin valssi, Kallen kosinta, Tädin joululahja, Naisvihaaja, Liian viisas piika, Kirjavassa hameessa, Kiia ja Joosepin kosinta, Onnen perhe, Kun lesket lempivät ja Kahvi loppuu. 7. Urheilu Nuorisoseura muokkasi maaperää urheiluseuralle, urheilu oli merkittävä harratusmuoto muun kulttuurin rinnalla. Maliskylällä urheilu on kuulunut kiinteästi yhteen nuorisoseuran kanssa, koska samoja henkilöitä toimi kummassakin seurassa. Ennen ei ollut paljon vaihtoehtoja tarjolla harrastuksiin, siksipä ne keskittyivät yleisurheiluun, hiihtoon ja pesäpalloon. Myöhemmin urheiluseurat ovat hoitaneet urheilupuolen ja nuorisoseura on keskittynyt muuhun toimintaan. Urheilun taival Maliskylässä toteutui aluksi Nuorisoseuran alaosastona. Jokisaaren maamieskoulu, joka aloitti toimintansa Maliskylällä vuonna 1896, vilkastutti nopeasti paikkakunnan sivistys- ja urheiluelämää. Koulutilan johtaja Emil Veikkola suosi henkisiä harrastuksia mutta myös liikuntaa. Maamieskoulu toi tullessaan kylälle opettajia ja oppilaita, joiden joukossa oli urheilun harrastajia. Lisäpotkua Maliskylän urheilutoiminta sai, kun sinne muuttivat innokkaat urheilumiehet Janne ja Kaarlo Pelo Alavetelistä, Mikko Kangas Ylistarosta ja Samppa Syväluoma Teuvalta. Vuotta 1869 pidetäänkin koko Nivalan säännöllisen urheilutoiminnan alkuna. Nivalan hiihtourheilun varhainen painopiste oli Maliskylällä. Nuorisoseurojen toimesta mm. kilpailut alkoivat yleistyä Viisikymmentä vuotta urheilu oli osana Maliskylän nuorisoseuran toimintaa kunnes Nivalan Urheilijoitten johtokuntaan kuulunut Heikki Kumpusalo kävi neuvotteluja Otto Viljamaan kanssa vuonna 1947 Maliskylän urheilutoiminnan siirtämisestä Nivalan Urheilijoiden alaisuuteen. Tämä toteutuikin saman vuoden lopulla Maliskylälle perustettiin siis Nivalan Urheilijoiden Maliskylän alaosasto. Kiemuraiset sääntöpykälät vaikuttivat osaltaan siihen, että oli perustettava oma urheiluseura, koska nuorisoseuralainen ei voinut osallistua piirinmestaruuskilpailuihin, ellei kuulunut johonkin SVUL:n alaiseen seuraan. Nivalan Urheilijoiden perustava kokous pidettiin Vähitellen nuorisoseurojen urheilutoiminnat siirtyivät Nivalan Urheilijoiden piiriin koko Nivalassa. Maliskylän alaosaston oma urheilukenttä valmistui vuonna 1950, sen vihkiäisiä vietettiin Juoksu, hiihto, voimistelu,

5 ammunta ja kiekonheitto ovat olleet Malisten lajeja ja he ovat menestyneet hyvin Suomenmestaruustasoa myöten. Nyrkkeily, pesäpallo, korkeushyppy ja keihäänheitto ovat tulleet hieman myöhemmin mukaan kylän urheilulajeiksi. Lukuisat kunniakirjat, maalaukset ja pokaalit kertovat urheiluharrastuksen laajuudesta Maliskylällä. (Lauri Järvinen: Tuiskulasta Olympian kentille, Nivalan Urheilijat ) Pesäpallo oli sellainen asia, ettei ole ollut Nivalassa muuta edustusjoukkuetta kuin pääosin Maliskylän nuorukaisista koostunut joukkue. Kun sitten aika on mennyt eteenpäin ja joukkuepohja kaventunut, on vahvistusta haettu keskustasta ja muilta kyliltä, jolloin on perustettu NivalaPesis ja tehty kenttä ammattikoulun ja junaradan väliin. Myöskin hiihto on levännyt täysin Maliskylän harteilla. Ensin Liittola on ollut ladun lähtö- ja maalipaikka, myöhemmin kun autoliikenne on lisääntynyt ja tienylitykset tulleet vaarallisiksi, on siirrytty Kukonahoon metsäisiin maisemiin. Myöhmmin kun vaatimukset hiihtoharrastukseenkin ovat koventuneet on tehty Hiitolan ladut ja sittemmin Pyssymäki, joka tarjoaa nivalalaisittain parhaan maaston nykyhiihtoon. Yleisurheilu, viestit ja muut joukkuesuoritukset olivat sellaisia, että joukkueen rungon muodostivat aina Maliskylän edustajat ja muualta olettiin sitten täydennystä. 8.Sota-aika Jatkosodan aikana on toiminnassa ollut selkeä tauko toukokuusta 1941 maaliskuuhun Tämän ajan toiminnasta ei ole pöytäkirjamerkintöjä. 9. Maakuntajuhlat Nuorisoseurojen Kesäjuhlia alettiin nimittämään sodan aikana Maakuntajuhliksi. Varsinaisesti Maakuntajuhlien ja koko nuorisoseuraliikkeen nousukausi ajoittuu sotaajan jälkeiseen ajanjaksoon. Suojeluskunta ja Lottajärjestöjen toiminnan kieltäminen vapautti uutta voimaa toimintaan, mukaan tuli myös suuret ikäluokat. Juhlien ohjelmaan kuului kiinteästi nais- ja miesvoimistelu, kansantanhut ja urheilukilpailut. Vähitellen ohjelmasta jäi pois urheilukilpailut, nais- ja miesvoimistelu. Voimistelijat olivat viimeistä kertaa mukana vuoden 1963 Lohtajan Maakuntajuhlilla. Pisimpiä esiintymisiä oli kansantanhuissa. Suomen nuorisoliitossa laadittiin seuraavan kesän tanhuohjelma, johon ohjaajat kouluttautuivat. Ohjaajat kiersivät nuorisoseuroissa pitäen liikuntakursseja, joissa opeteltiin kesän tanhuohjelma. Vuonna oli seitsemän aluetyöneuvojaa kenttätyössä. Kevät harjoiteltiin seuroissa ja kesällä oli yhteisesitysten vuoro Maakuntajuhlilla. Suomen nuorisoliitolla oli myös valtakunnallisia Suvipäiviä mm. Lahdessa 1962, Oulusa 1964, Jyväskylässä Kulttuuri- ja tanhupäivät 1968, Tampereella 1967, joissa oli seuraltamme edustajat. Maliskylän Nuorisoseura järjesti keskipohjanmaan nuorisoseuran maakunnalliset tanhuohjaajakurssit vuonna 1962, ohjaajana toimi Eira Salokangas. Vuoden 1963 Maakuntajuhlilla Lohjalla Malis- ja Ruuskankylän yhdistetty tanhujoukkue esitti erikoistanhuja. Vuonna 1964 Pyhäjärvellä pidetyillä Maakuntajuhlilla oli 320

6 tanhuajaa. Tanhutoiminta hiipui vuosikymmenen lopussa nopeasti, tilalle tuli Kaustisen kansainväliset Festivaalit vuona Liikuntakurssit olivat hyvin mielenkiintoisia ja niistä on jäänyt hyvät muistot. Siihen aikaan ei ollut autoja kenelläkään vaan kursseille tultiin ja lähdettiin jalan. Moni poika saattoi kysyä, uskaltavatko tytöt mennä yksin kotiin. Jos ei uskaltanut, niin pojat saattoivat auttaa. Usea tällainen saattomatka oli alku monen parin avioliitolle. 10. Uuden Liittolan rakentaminen Vanha Liittola oli käynyt huonokuntoiseksi. Kun vuokra aika alkoi umpeutua, aloitettiin urheilukentän ja uuden toimitalon suunnittelu. V ostettiin valtiolta 1,68 ha suuruinen tontti. Tuolloin yhdistys rekisteröityi, sillä huomattiin että Maliskylän Nuorisoseuraa ei oltu merkitty yhdistysrekisteriin. Oli toimittu ilman rekisteröintiä vaikka kehotus siihen tuli jo vuonna Heikki Kumpusalo kertoo Nivala lehdessä 23. elokuuta 1956 Maliskylän uuden Liittolan vaiheista mm. Maa-alueessa, jonka Nuorisoseura, Raittiusyhdistys Alku ja Maliskylän MMS olivat ostaneet urheilukenttämaaksi, oli erittäin sopiva paikka myös talon tontiksi. Urheilukentän valmistuttua v. 1949, alkoi vähitellen kypsyä ajatus talohankkeen toteuttamisesta. Asetettiin toimikunta, joka hankki piirustukset ja ryhtyi hankkimaan rakennustarvikkeita. Varojen hankkimiseksi kerättiin kylältä naisten, miesten, tyttöjen, poikien ja hevosten työpäiviä, sekä käsitöitä, joita myytiin huutokaupalla. Sama keräys toistui vielä kahtena vuotena. Kerättiin ja ostettiin rakennustarvikkeita, että kesällä 1952kaivettiin perustukset. Työ suoritettiin talkoilla. Samana syksynä Sali ja näyttämö, jotka tehtiin kokonaan uudesta, saatiin harjapäälle. Toiminta jo osittain valmistuneessa uudessa Liittolassa alkoi syksyllä Vanha Liittola, josta suunniteltiin ravintola, pukusuoja, keittiö ja vahtimestarin huoneet siirrettiin uudelle paikalle, jossa se on liittynyt rakennelmaan hyvin onnistuneesti. Uutta Liittolaa on rakennettu kylän yhteisin voimin, on tehty paljon talkoilla, joskin suurin vastuu on jäänyt rakentaville seuroilla. Toiminta Liittolassa näiden lähes parin vuoden aikana on ollut erittäin vilkasta, on harjoiteltu ja esitetty näytelmiä, tanhuja, voimistelua, soittoa, laulua, leikkejä jne. Vanhempi väki on kokoontunut MMS:n kokouksiin, kasvinsuojelu ja karjaväen luennoille, joten tällainen yhteinen Liittola on palvellut ja tarjonnut suojaa monille hyville ja kehittäville harrastuksille, sekä nyt talon valmistuttua kykenee sitä entistä paremmin ja täydellisemmin tarjoamaan. Urheilukenttä ja talo on yhdistelmä kylämme keskustassa jota varmaan jokainen niitä rakentamassa ollut katselee tyytyväisin mielin ja näin kun valmistaudumme Liittolan vihkiäisjuhlaan, tunnemme todellista juhlamieltä, johon kylämme näitten monien ja vaiherikkaitten rakennusvuosien jälkeen on aihetta. H. K (Heikki Kumpusalo) 11. UUDEN LIITTOLAN VIHKIÄISJUHLAT Juhlan aattoiltana Maliskylän Nuorisoseuran näyttelijät esittivät

7 näytelmän Hopearisti. Seuraavana päivänä vietettiin uuden Liittolan vihkiäisiä. Juhlan musiikista vastasi Maliskylän torvisoittokunta ja Maliskylän sekakuoro, kansanedustaja Yrjö Hautala piti tervehdyspuheen, Anni Räisänen lausui juhlarunon, Heikki Kumpusalo esitti Liittolan historiikin, kansanedustaja Kerttu Saalasti piti juhlapuheen ja nuorisoseuran tanhuryhmä esiintyi. Vihkiäisjuhlassa vihittiin seuran lippu. Keskipohjanmaan Nuorisoseura, naapuriseurat ja muut yhteisöt toivat tervehdyksensä juhlaan. Iltajuhlassa esitettiin Aleksis Kiven näytelmä Kihlaus. Juhlien jälkeen tiistaina kokoontuivat Liittolan johtokunnat keskustelemaan lainan ottamisesta seuralle ja setvimään äskeisten juhlien menoja ja tuloa. Arki palasi nopeasti juhlan jälkeen. Usein tulee ihmetelleeksi mikä saa jotkut jäsenet toimimaan niin aktiivisesti ja pitkään seuran hyväksi