MEÄN OUTOKAIRA. PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIALUONNOS 06/13 Outokaira tuottamhan ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2014-2020 MEÄN OUTOKAIRA. PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIALUONNOS 06/13 Outokaira tuottamhan ry"

Transkriptio

1 MEÄN OUTOKAIRA PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIALUONNOS 06/13 Outokaira tuottamhan ry

2 Sisällys 1 OUTOKAIRA TUOTTAMHAN RY:N PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTA-ALUE OUTOKAIRA ALUEEN KEHITTÄJÄNÄ ANALYYSI ALUEEN KEHITTÄMISTARPEISTA JA -MAHDOLLISUUKSISTA STRATEGIAPROSESSI TOIMINTASUUNNITELMA Näin met aattelimma kehittää Outokairan kyliä vastaki Yhteistyö ja verkostoituminen Investoinnit ja viihtyvyys Kylien liiketoiminta Kansainvälisyys Näin met olema aatelheet kehittää yrittäjyyttä Itujen etsintä Uskallusta unelmointiin, tarttumista tekemiseen Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Yhteen hiileen Kehittämisteemat Paikalliset matkailutuotteet ja -palvelut Paikalliset työmarkkinat ja itsensä työllistäminen Paikallinen ruokaverkosto RAHOITUSSUUNNITELMA LIITTEET

3 3

4 1 OUTOKAIRA TUOTTAMHAN RY:N PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTA-ALUE Outokaira tuottamhan ry on eteläisen Tornionjokilaakson paikallisen kehittämisen ryhmä. Alueeseen kuuluvat Pellon ja Ylitornion kunnat sekä Tornion kaupunki alueen asukasluku on ollut asukasta. Näistä Pellossa asuu 3 819, Ylitorniolla ja Torniossa henkilöä. Tornion kaupungin keskusta on tiheään asuttua aluetta. Alueen asukkaiden yhteistoiminnallisuuden kehittymiseksi paikallinen kehittäminen ulotetaan myös tälläkin ohjelmakaudella ydinkeskustaan siten, että maaseutu-kaupunki vuorovaikutusta edistetään. Yritysrahoitus suunnataan ydinkeskustaan vain niissä tapauksissa, jotka liittyvät kiinteästi maaseutuun. Outokairan alueen pinta-ala on km 2. Tämä on 1,57 % koko maan pinta-alasta. Outokairan alue jakaantuu kahteen eri seutukuntaan: Pello ja Ylitornio muodostavat Tornionlaakson seutukunnan. Tornio taas on osa Kemi-Tornio seutukuntaa. Oleellinen osa aluetta on Tornionjoessa kulkeva valtakunnan raja. Kanssakäyminen kahden valtion kansan kesken on tiivistä ja luontevaa. Raja antaa mahdollisuuksia toteuttaa paikallista kehittämistä kansainvälisesti. Alue on luonnonkaunista, siistiä aluetta. Vaaramaisemat, jokilaakso, järvialueet ja merialueen saaret muodostavat ainutlaatuisen luonnon, jota alueen asukkaat arvostavat. Valtakunnan raja on erottanut vuosisataisen yhtenäisen kansan, mutta EU on tuonut sen taas lähemmäksi toisiaan. 2 OUTOKAIRA ALUEEN KEHITTÄJÄNÄ Outokaira tuottamhan ry:llä on vankka kehittämiskokemus ja EU-rahoitusosaaminen. Ryhmä on aloittanut paikallisena toimintaryhmänä jo Suomen Leader II-ohjelmakaudella vuonna Tavoite 1-ohjelmakaudella ryhmä toimi niin sanottuna monirahastoisena ryhmänä toteuttaen myös itse esimerkiksi eri rahoittajien ESR-hankkeita. Yhdistyksen hallitus muodostuu kolmikannan mukaisesti yhdeksästä jäsenestä ja henkilökohtaisesta varajäsenestä (liite 1). Jäsenten vaihtuvuus on taattu säännöissä (liite 2) ja kolmikannan toteutumista seurataan tarkkaan. Julkisen tahon edustajat ovat alueen kuntaedustajia. Yhdistyksellä on 298 jäsentä Jäsenmäärä on ollut nouseva. Vuoden 2006 lopussa jäseniä on ollut 243. Yhdistyksen jäsenmaksu on 8 euroa henkilöjäseneltä ja 16 euroa yhteisöjäseneltä. Yhdistyksen palveluksessa toistaiseksi voimassa olevilla työsuhteilla tällä hetkellä ovat toiminnanjohtaja ja toimistosihteeri, joilla molemmilla on kokemusta paikallisesta kehittämistehtävistä pitkästi yli 10 vuotta. Henkilöstön lukumäärä on vaihdellut kahdesta kuuteen toteutettavien hankkeiden ja projektityöntekijöiden määrän mukaisesti. Henkilöstön osaaminen on vankkaa. Taloudelliset, hallinnolliset ja hankkeiden neuvontaan liittyvät tehtävät on hoidettu huolellisesti ja hyvin, mikä on näkynyt tarkastuksissa, maksatuksissa ja päätösten saannin nopeudessa. Myös ulkopuolisen arvioinnin (Vaasan yliopisto, Levón instituutti 2012) perusteella Outo- 4

5 kairan toimintaan luotetaan niin hankeideointiin, -aktivointiin, -suunnitteluun, -toteutuksen, -neuvontaan kuin hallinnon hoitamiseen. (liite 3) Outokaira on myös hallinnoinut useita omia hankkeita vuosien aikana ja toiminut työnantajana projektihenkilöstölle. Hallintohenkilöstölle ja hallitukselle on vahvistettu toimenkuvaukset, joilla määritellään vastuut ja tehtävät. Toimenkuvaukset tullaan uudistamaan vuoden 2013 aikana. (liitteet 4) Kuva 1 Yhteen hiileen Outokairalaiset opintomatkalla vuonna

6 3 ANALYYSI ALUEEN KEHITTÄMISTARPEISTA JA -MAHDOLLISUUKSISTA VAHVUUDET Toimiva yhteistyökulttuuri ja verkostotoiminta aluekehittäjien, kylien ja järjestöjen välinen kansainvälinen ja rajayhteistyö Alueelle ominainen kulttuuriperintö näyttäytyy vahvasti taiteessa ja käsillä tekemisessä mm. torniolaaksolainen perinnemaalaus, perinneveneet, tekstiilit, kirjallisuus meän -kieli yhteinen kieli ja historia yhdistävät yli valtakunnan rajan Alueen kauneus vaaramaisema meri ja meren saaristo jokivarsi järvialueet hiljaisuus ja rauha Ruotsin satukirjamaiset kylät hyvin hoidettu perinteinen maaseutumaisema Luonnon varat ja alkutuotanto MAHDOLLISUUDET Kaivosalan heijastukset uudet asukkaat, yritystoiminta, asunnot jne. Lapin matkailun kehitys matkailukeskusten ja matkailuvirtojen kasvu Rajayhteistyö HEIKKOUDET Väestön väheneminen ja ikärakenne opiskelupaikkojen väheneminen Isojen kasvukeskusten imu tuntuu Julkisen liikenteen vähäisyys ja pitkät etäisyydet Isojen matkailukeskusten puuttuminen Tyhjenevät liiketilat tietoliikenneyhteyksien heikkoudet UHAT Ympäristökatastrofit Poismuutto Teollisuuden suhdannevaihtelut Keskittämispolitiikka Tulvat, ym. luonnonkatastrofit Luonnonmaiseman tuhoutuminen Tiestön rapautuminen Uusiutuva paikallinen energia Hiljaisuus Toimivat tietoliikenneyhteydet tietotyö Maalle muutto -trendi Eettinen kuluttaminen ja yrittäminen Aktiiviset ja osallistuvat ihmiset Kulttuuriperintö ja sen hyödyntäminen Kansainvälinen toimintaympäristö Kaupankäynti Rajan molemmin puolin Rajayhteistyön esteiden poistuminen 6

7 4 STRATEGIAN MÄÄRÄLLISET JA LAADULLISET TAVOITTEET Laadulliset tavoitteet aito paikallislähtöisyys osaamisen kasvattaminen uuden kokeilua nuoret mukana toiminnassa ylisukupolvisen toiminnan vahvistaminen tasa-arvotavoitteet toteutuvat hankkeet muodostavat toisiaan täydentäviä kokonaisuuksia yhteistyön tekeminen systemaattista Määrälliset tavoitteet uusia yrityksiä 45 uusia työpaikkoja 85 (sis. uudet yritykset) säilytettyjä työpaikkoja 55 yhteisöllisiä investointeja 60 kansainvälisiä hankkeita 7 osallistujia hankkeissa 2200 Hankkeiden laadulliset ja määrälliset tavoitteet tarkentuvat tämän vuoden aikana. Indikaattoreihin tullaan kiinnittämään huomiota ja niitä kehitetään vastaamaan paremmin Leadertoiminnan tarpeita sekä Outokairassa että yhteisesti Lapin Leader-ryhmien kesken. Indikaattorien kehittämisessä tullaan käyttämään hyväksi valmisteltavia yhteisindikaattoreita. Huomattakoon, että tällä ohjelmakaudella viralliset indikaattoritiedot ovat olleet riittämättömiä kuvaamaan Leader-toiminnan monipuolisuutta ja paikallisen kehittämisen positiivista vaikutusta alueisiin. 5 STRATEGIAPROSESSI Outokairan strategian valmistelu on tapahtunut niin, että on katsottu taaksepäin, ymmärretty nykytilaa ja oivallettu tulevaisuus. Alueen asukkaiden, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa on järjestetty tilaisuuksia mitä erinäisimmissä yhteyksissä. Osa näistä on kuvattu Lapin toimintaryhmien yhteisessä Paikallisen kehittämisen vahvistaminen yhteisprosessikuvauksessa (liite 5). Aiheita on myös kerätty normaalin, päivittäisen yhteydenpidon aikana niin kylätoimijoilta kuin kunnanjohtajilta ja elinkeinojen kehittäjiltä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on ollut silminä, korvina ja saanut ohjausta prosessikirjoittamiseen. Korvaamattomana apuna on ollut Outokairan kylien kehittämishanke, jonka käytännön työn kautta on tullut ajankohtaista viestiä kylien tarpeista. Lisäksi talven aikana kylähankkeessa työskenteli hanketyöntekijä, joka työsti alueen kylien/maaseudun kehittämisohjelmia. Siinä yhteydessä tavoitettiin eri viranomaisia ja sidosryhmiä. Tilaisuudet, joista on otettu aiheita strategian kirjoittamiseen, on ollut aina aarrekartan tekemisestä unelmatyöpajaan, maaseutuvoorumeihin, kylämatkan viestiseinään, kuvatyöpajaan, 7

8 kyläneuvostojen kokouksiin, kylähankkeen kokemuksiin, kansainvälisen hankkeen arvosteluihin jne. Tärkeä prosessi tulevaisuuden hahmottamisessa oli Outokairan sanomat -lehden tekeminen. Siinä hankkeiden toteuttajat pääsivät kertomaan kokemuksistaan. Lehden julkistaminen sai aikaan ennen näkemättömän yhteydenottojen tulvan. Lehti oli selkeästi innoittanut lukijoita miettimään omaa aluettaan ja sen kehittämistä uusin silmin. Taaksepäin katsominen on myös tuonut sen, että omat vahvuudet on oivallettu ja huomattu myös heikkoudet. Tähän vaikutti etenkin vuonna 2012 tehty ulkopuolinen arviointi. Arviointi näytti selkeästi sen, että niin asiakkaat kuin sidosryhmät luottavat Outokairan tapaan toimia. Ilman arviointia vahvuudet olisivat jääneet omassa mielessämme liian heikkoon valoon. Arviointi myös näytti sen, että tiedottamiseen suurelle yleisölle on vielä kiinnitettävä enemmän huomiota. Tähän on jo tartuttu lehden muodossa. Tiedottamissuunnitelma valmistellaan tämän vuoden aikana. Lapin Leader -ryhmien Paikallisen kehittämisen vahvistaminen -hanke (liite 5) on tuonut ajattelutapojen muutosta. Se on syventänyt strategisen kehittämisen tapaa. Hankkeen aikana on terävöitetty Outokairan kehittämisprofiilia ja haettu kehittämisteemoja. Outokairan kehittämistyössä on löydetty punainen lanka, joka näkyy tässä kehittämisstrategiassa Outokairan toimintamalleina ja kehittämistapoina. Outokairan kehittämistyö jatkuu eteenpäin kehräten pienistä asioista isompia kokonaisuuksia. Punainen lanka muodostaa näin kudotun verkon. Raaka-aineet ovat siis samat, mutta niistä voidaan tehdä erilaisia kehittämistoimenpiteitä aivan kuten lankakerästä. Outokairan strategialuonnoksesta pyydetään kommentteja tulevan kesän aikana niin alueen toimijoilta, kunnilta kuin yhteistyökumppaneilta. Alueella toimivat Tornion kyläneuvosto, Ylitorion kyläpuulaaki ja Pellon Meän kylien parlamentti saavat myös strategian kommentoitavaksi. Strategialuonnos tullaan laittamaan yhdistyksen nettisivuille yleisesti kommentoitavaksi. Kommentit huomioidaan strategiavalmistelussa syksyllä MMM:ltä saadun arvioinnin lisäksi. 6 TOIMINTASUUNNITELMA Mie olen vuosikymmenet haaveilu alisen Tornionlaakson yhtheisestä areenasta, jossa olisit ihmiset Väylän molemin puolin myötä kaupungista Pelhoon saakka. Laitaa lukien sama kieli, sama mieli ja iteolokia kaikila, Tornionlaakson maakunnan kehittäminen ja lujittaminen. Tavaliset ihmiset on Tornionlaakson asiantuntioita. Meän huumorintajussa on auain, josta meät tunnistaa ja josta tornionlaaksolainen tunnistaa toisen samanlaisen. Hannu Alatalo Outokaira tuottamhan ry toimii aluekehittäjänä, jolla on kokonaiskuva alueen paikallisesta kehittämistarpeesta. Pitkäjänteinen kehittämistyö näkyy kylissä ja yrittäjyydessä. Toimivat yhteistyöverkostot ja laadukkaaseen työhön sitoutuvat kehittämiskumppanit takaavat Outokairan kehittämistyön tuloksellisuuden. Outokaira siis alueen tuntijana tietää, mitä eri asioita alueella tapahtuu ja voi näin yhdistää erilaiset toimijat ja toimenpiteet. Alueen ihmiset saa- 8

9 daan tiedottamisen, aktivoinnin, ihmisten yhteen saattamisen ja keskustelujen kautta innostumaan asioista ja asiat lähtevät toteutumaan lumipallomaisena vyörynä. Outokaira on myös itse valmis ottamaan harppauksen seuraavalle tasolla ja tulee toteuttamaan entistä strategisemmin kehittämishankkeita, joilla varmistetaan alueen monipuolinen kehittyminen. Outokaira tulee ottamaan tarpeen mukaan haltuunsa osa-alueita, jotka kaipaavat erityisesti panostusta kehittyäkseen. Näistä esimerkkinä ovat muun muassa elintarvikkeisiin ja lähiruokaan liittyvät toimet. Outokairalaiset kulkevat kentällä kohdaten monenlaisia kylien asukkaita järjestöihmisiä, yrittäjiä, yrittäjyydestä kiinnostuneita, kehittäjiä ja viranomaisia. Keskusteluissa tulee usein esille asioita, joihin tartutaan, kun kuunnellaan keskustelua herkällä korvalla. Näin löydetään niin yrittäjien ituja kuin myös kehittämisideoiden ituja. Näistä iduista luodaan kehittämistoimintoja varten Outokairan tarjotin, joka sisältää monenlaisia kehittämisen palasia eli suupaloja käytettäväksi kulloisenkin tarpeen mukaan. Hanketoimijat ohjataan omatoimisiksi siten, että hankkeen suunnitteluvaiheessa annetaan apua, neuvoja ja ohjeita, mutta ei tehdä asioita asiakkaiden puolesta. Emme siis anna kalaa, vaan opetamme kalastamaan. Näin varmistamme sen, että hankkeen hakemisen lisäksi hakijalla on taidot toteuttaa hanketta. Outokairan alueella on yli 50 kylää. Lisäksi hanketoiminnan osalta Tornion kaupungin keskusta-alueella on toteutettu hyvällä menestyksellä hankkeita, joissa maaseutu-kaupunki - vuorovaikutus on ollut vahva. Oppia on saatu molemmin puolin. Hanketoiminnan toimenpiteisiin alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua asuinpaikasta riippumatta, mutta keskustan ydinalueelle ei kohdisteta maaseuturahaston hankkeita muutoin kuin niissä tapauksissa, joissa maaseutu-kaupunki -vuorovaikutus on hankkeen suunnitteluvaiheessa jo erityisen vahva. Yritysrahoituksen osalta vastaava menettely on ollut jo käytössä ohjelmakaudella Yritysten hankkeita rahoitetaan keskeisen kaupunkialueen asemakaava-alueella vain niissä tapauksissa, joissa hankkeella on tiivis kytkentä maaseudulle 6.1 Näin met aattelimma kehittää Outokairan kyliä vastaki Outokaira ja outokairalainen toimintatapa on ottanut jokaisella ohjelmakaudella harppauksen eteenpäin kylien kehittämisessä. Outokairassa on opittu luottamaan kouluttamiseen, rinnalla kulkemiseen ja sitä kautta osaamisen lisääntymiseen niin, että jatkossa voi toimia omin voimin. Outokairalainen periaate emme anna kalaa vaan opetamme kalastamaan toimii edelleen. Outokairassa myös luotetaan siihen, että alueen asukkaat ovat niitä parhaita oman alansa asiantuntijoita, kunhan heitä kuunnellaan oikein Tämän vuoksi Outokaira jatkaa tarjotinmallin kehittämistä siten, että kehittämistarjottimelta on otettavissa kulloiseenkin tarpeeseen tarvittava kehittämissuupala. Suupaloja tulee olla monenlaisia, sillä kylät ovat erilaisia ja myös kehittämissyklit ovat eri kylissä erilaisia. Outokairan kylien kehittämistarjotin jakautuu neljään osa-alueeseen, jotka ovat: yhteistyö ja verkostoituminen, investoinnit ja viihtyvyys, kylien liiketoiminta sekä kansainvälisyys. Jokaiselle osa-alueelle on määritelty keskeisimmät kehittämistavoitteet ja kehittämistoiminnan ydin, joiden perustalta on mahdollista rakentaa kylän omaan makuun sopiva kehittämissuupala. 9

10 6.1.1 Yhteistyö ja verkostoituminen KEHITTÄMISTAVOITTEET kylien välisen yhteistyön tiivistäminen kylien osaamisen kehittäminen kylä-kunta yhteistyön vahvistaminen nuorten aktivoiminen ja osallistaminen kehittämistoimintaan TOIMINTAYDIN kylien vahvuuksien esiin nostaminen ja vuorovaikutuksen kehittäminen kansainväliset ja alueiden väliset vaihdot ja vierailut suunnitelmallisen kehittämisen ja yhteistyömallien kehittäminen nuorisolanderaha, kylien ja koulujen yhteistyön edistäminen Tulevalla kaudella yhteistyön tekeminen ulotetaan taas uudelle tasolle. Nyt kylät ja kylien asukkaat tiedostavat yhteistyön merkityksen ja tuntevat toistensa toimintatapoja. Kylät miettivät laajempia kehittämiskokonaisuuksia, joissa huomioidaan oman kylän lisäksi naapurikylän tarpeita. Naapurikylä voi olla jopa rajajoen toisella puolella oleva kylä tai kunnan rajan ulkopuolella oleva. Näkymätön aita kylien välillä on kaatunut. Kansainvälisissä ja alueiden välisissä hankkeissa kylät tulevat olemaan aktiivisessa osassa. Kehittämishankkeiden toteuttamisen osaaminen on noussut jo niin korkealle, että nyt uskalletaan ottaa toteutettavaksi jo kylien omia kansainvälisiä ja alueiden välisiä hankkeita. Osaamisen nousun myötä myös rohkeus rahallisten vastuiden ottamiseksi on kasvanut ja sopimusteknisten asioiden osaaminen auttaa riskien minimoimisessa. Yhteisiin kehittämistoimenpiteisiin osallistutaan myös innolla. Kyläneuvostojen tai vastaavien roolin vakiintuminen yhdeksi kuntien tärkeistä kumppaneista tuo kylä-kunta yhteistyöhön aivan uuden näkökulman. Kylät ovat yksi selkeä osa kunnan kehittämistä. Eri hallintokuntien kautta kyliä koskettavat sektoritoimenpiteet muokkautuvat kyläneuvostojen ja kuntien vuoropuhelun avulla toimenpiteiksi, jotka parhaiten palvelevat kylässä asuvia kuntalaisia. Vuoropuhelun avuksi sovitaan yhteiset menettelytavat esimerkiksi vuosikellon avulla. Vuoropuhelu tuo toimintaan systemaattisuutta ja voi samalla avata aivan uudenlaisiakin toimintatapoja, joilla kunnan palveluita kylissä toteutetaan. Uudenlaisista maaseudun palveluiden toteutustavoista voidaan mallia ottaa jo Lapin Leader-ryhmien kokemuksien kautta. Maaseudun kylät ovat tulleet halutuiksi asuinpaikoiksi. Tonttien tarjonta ei kuitenkaan ole kasvanut kysynnän mukaisesti, joten kylät yhdessä kuntien kanssa voivat edistää asiaa kaavoituksen avulla. Kyläläiset voivat edistää kyläkaavoituksen ottamista mukaan kyläsuunnitteluun ja organisoida myytäviä tontteja ostajien näkyviin. Kylän nuorille tietotekniikan taitajille voi avautua tonttimarkkinoinnissa uusia uria ja ansaintamahdollisuuksia, kun nuoret pyörittävät kyläkohtaisia tonttipörssejä ja keksivät toinen toistaan näyttävämpiä mainoskeinoja. 10

11 Nuorten asioihin on tartuttu uudella otteella. Nuorten sekä nuorten parissa toimivien kesken on käynnistetty säännölliset tapaamiset. Outokairan mallissa paikalliseen kehittämiseen otetaan nuoret vahvasti mukaan. Nuoret saavat käyttöönsä NuorisoLanderahaa, jonka käytöstä sovitaan yhdessä. Toki rahan saannin vastineeksi tulee tehdäkin jotain alueen hyväksi keppi ja porkkana on toimiva systeemi. Kylätoiminta, kylissä eläminen ja kylien kehittäminen viedään koulutasolle siten, että NuorisoLanderahan saamiseksi pidettäviä kerhoja toteutetaan yhdessä koulujen kanssa ja koulujen oppitunteja viedään kylätaloille Investoinnit ja viihtyvyys KEHITTÄMISTAVOITTEET järjestötoimijoiden aktivoiminen kylien kehittämiseen kylätaloympäristön viihtyvyyden parantaminen kylätalojen käytön monipuolistaminen kylien markkinointi TOIMINTAYDIN harrastus- ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistaminen kylätalojen, piharakennusten ja pihaalueiden kunnostaminen yritystilojen tarjoaminen ja yritystoiminnan käynnistämisen edistäminen kylätapahtumien ja -tilaisuuksien järjestäminen Kylien järjestöistä lähinnä kyläyhdistykset ovat olleet aktiivisimpia investointihankkeiden toteuttajia. Kylien muut järjestöt ovat vasta löytämässä hankkeiden tuomia mahdollisuuksia. Muiden järjestöjen mukaan saaminen on tärkeää, sillä niiden mukana kyliin tulee monipuolisesti toimintoja. Kylien toteuttamat esiintymispaikat, tapahtumien järjestämisessä tarvittavat rekvisiitat, erilaisiin urheilumuotoihin liittyvät hankinnat, teemalliset reitit ja viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta lisäävät laitehankinnat ovat juuri niitä asioita, joita elävät paikallisyhteisöt tarvitsevat. Kylätalojen tai muiden kokoontumispaikkojen kunnostaminen, piha- ja muiden ulkotilojen varustaminen asianmukaisilla rakennelmilla ja varusteilla lisää kylän toimimista viihtyisänä asuinpaikkana ja myös yrittämisen mahdollistajana. Perus infrastruktuurin rakentaminen paikallisen kehittämisen varoilla tulee kyseeseen silloin, jos mitkään muut ratkaisut eivät toimi ja toteuttajana on todella paikallistaso. Kylien omia rakennuksia tullaan käyttämään monipuolisesti kylien tarpeissa. Näin kylän sisälle saadaan siellä tarvittavaa toimintaa niin viihtyisyyteen liittyen kuin myös elinkeinoelämän tarpeisiin. Jossain vaiheessa kunnan lähiruokakeskusta voidaan hoitaa entiseltä kyläkoululta, jonka omistajuus on aikanaan siirtynyt kyläläisille. Kylätalot tulee saada uudenlaiseen käyttöön, ei pelkästään kokoontumis- ja harrastustiloina toimimiseen. 11

12 6.1.3 Kylien liiketoiminta KEHITTÄMISTAVOITTEET liiketoimintaosaamisen kehittäminen TOIMINTAYDIN liiketoimintaosaamisen koulutus palvelukokonaisuuksien kehittäminen tuotteista- palveluliiketoimintakoulutus; minen ja palvelupaketointi Elävä, monipuolinen, aktiivinen kylä toimii myös matkailun ja muun yrittäjyyden vetovoimana. Järjestöjen toteuttamat investoinnit antavat raameja kyläkokonaisuudelle ja sille, miten kylässä viihdytään. Kylissä ei voi aina erotella, mikä vaikuttaa vain viihtyisyyteen ja mikä elinkeinotoimintaan. Vapaaehtoistoimijoiden toteuttamat tapahtumat ja tilaisuudet tuovat alueelle ulkopuolisia osallistujia siis maksajia, jotka vilkastuttavat niin kylän elämää kuin elinkeinoelämääkin. kyläbrändien kehittäminen brändikoulutus suunnattuna erityisesti nuorten aktivoimiseen ja osallistumiseen Liiketoimintaosaamisen kehittäminen vie kyliä kohti kokonaisvaltaista kehittämistä: toisessa kylässä matkailijat kulkevat alueen yrityksissä, jolloin tarvitaan siihen liittyvää toimintaa kun taas toisessa kylässä keskitytään alueen ikäihmisten kotona pärjäämiseen. Kolmannessa kylässä voi kyläläisistä koostuva yhteisyritys tuottaa kylätalon keittiössä ateriapalveluita kokonaisen kyläryppään tarpeisiin. Koulutuksen ja kehittämisen avulla rakennetaan siis kullekin toimijalle niiden tarvitsemat palvelupaketit. Kylien liiketoimintamalli mahdollistaa toimialojen rajat ylittävät kulkemiset. Kylät myös löytävät entisestään omia vahvuuksiaan, joita kehittävät. Tämä on omiaan lisäämään kylien brändäyksen tarvetta. Selkeästi kylien brändit ovat jo nyt löydettävissä, mutta systemaattiseen tekemiseen on tarkoitus alkaa tulevaisuudessa. Brändin rakentaminen liitetään myös nuorten toimintaan, voivatpa nuoret olla juuri niitä rakentajia Kansainvälisyys KEHITTÄMISTAVOITTEET yhteistyön tiivistäminen Ruotsin kylien kanssa osaamista kehittäen osaamisen kehittäminen yhteisöllisyyden vahvistaminen TOIMINTAYDIN toimintatapojen, -mallien ja kehittämisoppien vaihto ja edelleen kehittäminen kansainväliset vaihdot ja vierailut teemallinen yhteistyö eri maiden Leaderryhmien kanssa 12

13 Kansainvälisyys ja kansainvälistyminen ovat outokairalaisille luonnollista, sillä Ruotsi on joen toisella puolella ja käytännön asioita toteutetaan paljon yhdessä. Yhdessä tekemistä on niin kuntapuolella, kylien kesken kuin terveyden- ja pelastushuollon puolella. Outokairalla ja Ruotsin puolen molemmilla Leader-ryhmillä on ollut yhteisiä hankkeita ja yhteistyö on toiminut hyvin. Tulevalla kaudella yhteistoimintaa on tarkoitus jatkaa ja lähentää edelleen. Ruotsissa on käytössä hyviä toimintamalleja esimerkiksi nuorten yrittäjyyteen ja kesätyöpaikkoihin liittyen. Outokaira tekee kansainvälisyyttä suurella haravalla. Kansainvälistymisen kohteena eivät ole pelkästään alueen yritykset, vaan Leaderin toteuttama kansainvälisyys on nimenomaan ihmisten kansainvälistymistä: kyläläiset, nuoret, yrittäjät. Asioiden näkeminen muualla kuin kotimaassa auttaa näkemään oman alueen vahvuudet. Alueen historiaan perustuen ollaan kansainvälistä hanketta tekemässä tutkimusmatkailija Acerbiin liittyen. Tutkimusmatkailuun liittyvä kansainvälinen hanke on mitä parhain yhteisöllisyyden lisääjä, jossa kylien ihmisten ja nuorten panos on tärkeää. Kumppanuusneuvottelut ovat jo käynnissä eurooppalaisten ja suomalaisten ryhmien kesken. 6.2 Näin met olema aatelheet kehittää yrittäjyyttä Outokaira on osa yhteistyöverkostoa, joka koostuu Yritys-Suomi verkostossa toimivista organisaatioista ja niiden yritysneuvojista. Toiminta on tiivistynyt sitten alkuvuosien ja yhteistyö sekä luottamus toisten toimintaan on kaikilla osapuolilla. Outokairan rooli alueella ja Yritys- Suomi verkostossa on olla ennen kaikkea yrittäjien itujen etsijä ja löytäjä. Outokaira tarjoaa neuvonnan ja avun heille, jotka vasta puntaroivat yrittäjyyttä mahdollisuutenaan. Yrittäjyyden edistämisen avaimina Outokairan mallissa on neuvonnan, ohjauksen ja tuen jalkautuminen maaseudulle tuottamaan henkilö- ja yrityskohtaisia suunnitelmia. Oleellisena osana Outokairan mallissa on se, että yrittäjän alulla on mukanaan rinnalla kulkija, jolta saa tietoa ja apua matkan varrella. Yrittäjänalun matka ei pääty siihen, kun yritys perustetaan, vaan se jatkuu vielä karikkoisten ensivuosien ajan Itujen etsintä KEHITTÄMISTAVOITE yrittäjäalkujen löytäminen ja aktivointi TOIMINTAYDIN tietojen ja taitojen kartoittaminen, verkostoihin kiinnittyminen 13

14 Outokairan etsii yrittäjien ituja. Tämä on onnistunein tapa toimia yrittäjyyden edistämisessä. Hentoja ituja kehrätään siten, että yrittäjyyden portaita on mahdollista nousta askel askeleelta ylöspäin. Tietoa, taitoa ja yhteistyökumppaneita etsitään yhdessä yrittäjyydestä kiinnostuneen kanssa. Tiedon ja taidon lisääntyessä yrittäjyys saa pikku hiljaa kasvot. Ratkaisujen tekemisen aika on yrittäjäehdokkaalla sitten, kun on tiedon ja rohkeuden myötä siihen valmis Uskallusta unelmointiin, tarttumista tekemiseen Mutta entäpä net, joitka sallaa sisimmäshään vasta haaveilivat yrittäjyyestä? Sitä porukkaa sanothiin ennen haihattelijoiksi, haaveilijoiksi, unelmoijiksi ja vieläpä tyhyjän puhujiksi. Mutta niin vain, kun näitä unelmahömpöttäjiä aikansa pölläyteltiin, sieltähän lähti yrittäjiä liikkeelle. Anne Anttila KEHITTÄMISTAVOITE yrittäjäalkujen taitojen ja osaamisen vahvistaminen, yrittäjyyteen rohkaistuminen TOIMINTAYDIN mentorointi ja vertaistukivalmennus Alkuvaiheen yrittäjyyden edistämiseen kuuluu itujen etsinnän lisäksi se, että yrittäjyydestä kiinnostuneiden henkilöiden osaamista lisätään. Osaamista tulee lisätä niin henkisten vahvuuksien löytämisessä, yrittäjyyden pelisääntöjen tuntemisessa kuin myös asiaosaamisessa. Näitä kaikkia tullaan kehittämään rinta rinnan. Samanmielisten henkilöiden tuki on henkilökohtaisessa kehitysprosessissa tärkeää. Luovuuden lisääminen yrittäjyysprosessia läpikäydessä tuo parempia tuloksia kuin pelkkä asiaosaamisen vahvistaminen, sillä useimmiten yrittäjyyttä ajattelevalla on jo olemassa toimiala ja siihen hankittu ammattitaito. Esimerkiksi luovien alojen yrittäjyyttä suunnitteleva saa uusia ajatuksia vertaisryhmältä, jossa tehdään entuudestaan tuntemattomasta materiaalista tuotekokeiluja. Mallien ja esimerkkien näkeminen lisää myös mahdollisuutta löytää omaan toimintaan uutta näkemystä. Vertaistukivalmennuksen tarkoitus on rakentaa yhdessä osallistujien kanssa verkostot, joissa yrittäjänalut toimivat monialaisesti Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Liiketoimintaosaamista lisätään Outokairan yrittäjyyden edistämisen mallin mukaisesti siten, että kullekin asiakkaalle etsitään Outokairan yrittäjyyden kehittämistarjottimelta sopivat suupalat tai saatetaan asiakas jo olemassa olevien toimintojen pariin. Toteutettavat toimialat kukin osallistuja tuo mukanaan. Tulevaisuudessa panostetaan myös uusiin toimialoihin, joihin maaseudulla on syytä tarttua. Esimerkiksi uudistuva paikallinen energia puhaltaa voimakkaasti uusia tuulia maaseudun yrittämiseen. 14

15 Yrittäjyyden kehittämistarjotin koostuu liiketoiminnan kehittämisen osa-alueista. Näiden osaalueiden pohjalta rakennetaan tarpeen mukaisesti koulutuskokonaisuuksia jo olemassa olevien tai alkavien yritysten tarpeisiin. Näitä ovat esimerkiksi markkinointiin, myyntiin, visuaaliseen suunnitteluun, asiakaslähtöisyyteen sekä palvelujen kehittämiseen liittyvät toimet. Kehittämistarjotin palvelee myös kylien liiketoimintaosaamisen kehittämistä. KEHITTÄMISTAVOITE olemassa olevien yritysten ja alkavien yritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen TOIMINTAYDIN täsmäkoulutusten organisointi ja osaajaverkostojen rakentaminen Yhteen hiileen Olemassa olevien yritysten lisäksi tarvitaan uusia tekijöitä, joita on mahdollista löytää erilaisten harrastusjärjestöjen ja -seurojen keskuudesta, kuten esimerkiksi metsästysseuroista. Yrittäjyyden kehittämisessä korostetaankin monimuotoisten sosiaalisten verkostojen muodostumista edesauttavia toimia. Pienet yrittäjät, kylät ja järjestöt on saatava puhaltamaan yhteen hiileen. Tulevaisuudessa tarvitaan tekijöitä, joten yritysten ja yrittäjien on löydettävä toisensa, toistensa vahvuudet ja ymmärrettävä tekemisen kautta se, että yhdessä on mahdollista olla enemmän. Yhteistyö ei rajoitu pelkästään Suomen rajojen sisälle, vaan Leader-toiminta on myös oiva paikka toteuttaa kansainvälisyyden kehittämistä. Yhteisten ponnistelujen ja tekemisen kautta yhteistyöstä on mahdollista tulla osa arkipäiväistä toimintaa. KEHITTÄMISTAVOITE yhteistyöverkostojen ja monimuotoisten sosiaalisten verkostojen rakentuminen TOIMINTAYDIN järjestötoimijoiden, pienyrittäjien, kylätoimijoiden teemallisten kohtaamisten organisointi 6.3 Kehittämisteemat Paikalliset matkailutuotteet ja -palvelut Luonto ja paikallinen kulttuuri Eri kansallisuudet ovat kiinnostuneet historiasta. Historiallisia kohteita löytyy niin tutkimusmatkailijoiden jalanjäljiltä kuin koristemaalaukseenkin liittyen. Myös Outokairan luonnonkauneus on viehättänyt matkalaisia jo vuosisatojen ajan. Tutkimusmatkailijat Maupertuis ja 15

16 Acerbi ovat ylistäneet teoksissaan alueen kauneutta ja asukkaiden vieraanvaraisuutta. Tornionjokilaakso on edelleen tunnettu vieraanvaraisuudestaan, oli kyseessä sitten kulkijat tai paikalliset asukkaat. Vieraalle on aina tarjottu majapaikka ja mahan täytteeksi ruokaa. Alueella on valtakunnallisesti tunnetut luonnonkauniit paikat Aavasaksa sekä Kukkolankoski. Kysyttäessä suomalaisilta paikkoja Tornionlaaksossa, ovat nämä kaksi paikkaa kaikkein tunnetuimpia. Sesonkimatkailu Matkailu Outokairan alueella perustuu pieniin, kodikkaisiin kohteisiin massaturismin sijaan. Lomailu alueella perustuu mökki- ja vapaa-ajan asumiseen. Ulkomaalaiset matkailijat ovat löytäneet Outokairan järvialueilta kohteita, joissa vieraillaan ympärivuotisesti. Etenkin talvimatkailu esimerkiksi Ranskasta on kehittynyttä. Kesäajalla matkailijat ovat enimmäkseen kotimaisia kiertomatkailun harrastajia sekä Tornionjoelle kalastamaan tulevia lohituristeja. Matkailijat ihastelevat alueelle tullessaan alueen rauhaa, kauneutta ja siisteyttä. Outokairan alueen markkinoinnissa voidaan hyödyntää luonnonkaunista järvi- ja jokimaisemaa. Paikalliset tapahtumat Outokairan alueella on runsaasti elementtejä, joita yhdistämällä ja hyödyntämällä saadaan aikaan matkailun vetovoimaisia tuotteita. Näitä ovat erilaiset tapahtumat, joita ovat niin jokamiesluokan poikkinaintiajot, pääsiäisen hiihtokilpailut, kahden maan väliset harrastushiihdot, porokisat, koirakilpailut, pilkkikilpailut, vetouistelukilpailut jne. Uudenvuoden vastaanottoja kahden maan alueella on järjestetty jo yli kymmenen vuoden ajan. Näissä on ollut mukana satoja turisteja, joita matkailuyrittäjät ovat tapahtumiin tuoneet. Napapiirin uudenvuoden tapahtuma on saanut alkunsa matkailun kehittämishankkeesta ja se on jatkunut ja kehittynyt vuosikymmenen ajan. Tapahtumaa on kehitetty yhteistyössä järjestöjen ja yritysten kanssa. Jokireittejä on viime vuosina käytetty tapahtumien runkona. Joki on toiminut kulkureittinä vuosisatojen ajan ja nyt samaa reittiä on hyödynnetty tapahtumissa. Alueelle on lisäksi rakentumassa lisää ympärivuotisia ulkoilureitistöjä, joita voidaan myös hyödyntää tulevaisuudessa alueen matkailussa ja massatapahtumien järjestämisessä. Alueen kylät ja järjestöt ovat rakentaneet erilaisia aktiviteetteja niin kesä kuin talvikäyttöön, jotka ovat hyödynnettävissä matkailussa. Kehittämistä tulee tehdä siinä, että matkailijoita segmentoidaan muutoinkin kuin kotimaisiin ja ulkolaisiin tai lapsiperheisiin ja senioreihin. Enemmänkin tulee tehdä työtä erilaisten harrasteryhmien tai muiden ryhmien eteen. Maailmalla on pyhiinvaellukset ja erilaisten reittien kulkemiset suuren huomion kohteena. Sähköinen media mahdollistaa kylien eri kohteiden sisällyttämisen reiteille. Luova matkailu Luovat alat ovat nykyisin muutakin kuin käsitöiden tekemistä. Luovat alat hyödyntävät perinteistä luovuutta mutta nykyaikaisin keinoin. Valokuvaus, taide, pelit näitä kaikkia voidaan hyödyntää niin matkailussa kuin tuotannollisessakin toiminnassa. Outokairan alueelle ominaista on Tornionlaaksolaisen perinnemaalauksen hyödyntäminen. Maalausta voidaan hyödyntää niin puu-, metalli-, kangas-, neule kuin paperituotteissakin. Luovien alojen yhdistämisessä matkailuun on jo useita kohteita. Luovaa alaa on myös näytelmät, runot ja musiikkiesitykset. Niiden hyödyntäminen matkailussa on vielä alkuvaiheessa. Eniten tätä on hyödynnetty 16

17 ehkä Pekanpään kylän ohjelmapalveluissa, joissa vierailee niin matkailijoita kuin erilaisia ryhmiä Paikalliset työmarkkinat ja itsensä työllistäminen Yrittäjyyden edistämisen aktivointitoimenpiteet ovat kohdistettu sekä miehille että naisille. Naisten osallisuus aktivointitoimenpiteisiin on ollut suurempi kuin miesten. Tämä johtuu siitä, että tekemisen malli on ollut sellainen, joka saa naiset kiinnostumaan yrittäjyydestä. Monet miehet ovat kuitenkin tulleet Outokairaan mukanaan oma yritysideansa. Yritysideat sisältävät puuta, metallia ja koneita. Paikalliseen kehittämiseen halutaan mukaan sekä miehet että naiset. Erityishuomio kiinnitetään äijiin, jotka ovat liikkeellä paikallisille markkinoille suunnattujen tuotteiden kanssa. Nämä äijät ovat enimmäkseen itsensä työllistäjiä Paikallinen ruokaverkosto Tornionlaaksolaiset ovat olleet aina ylpeitä ruuastaan. Kuluvalla ohjelmakaudella käynnissä olleet läänikohtaiset kehittämishankkeet eivät ole tavoittaneet osallistujia toivotulla tavalla. Hyviä kokemuksia on kuitenkin jo aiemmilta ohjelmakausilta paikallistasolla toteutetuista kehittämishankkeista. Tämän kokemuksen pohjalta paikallinen kehittäminen halutaan nostaa uudelleen toiminnan keskiöön. Lähiruoan edistäminen toteutetaan lähihenkilön tuella, joka ohjaa ja opastaa niin tuottajia, käyttäjiä kuin suurta yleisöäkin. Tässäkin tarvitsemme siis rinnalla kulkijan, joka verkostoi yrityksiä, edistää myyntiä ja saattaa ostajat ja tuottajat yhteen. Lähiruuasta ja paikallisista tuotteista on puhuttu pitkään mutta alan ongelmat on koettu enimmäkseen niin suuriksi, että kokonaisuutena ajatellen ala ei ole oikein edennyt. Mahdollisuuksia tässä olisi kuitenkin runsaasti. Lappi on täynnä matkailijoita, ravintoloita ja tavallisia kuluttajia, jotka mielellään ostavat paikallista tuotetta, jos sitä vain on saatavissa. Logistiset ongelmat, kauppojen ketjuuntuminen ja elintarvikehygienian vaatimukset ovat kuitenkin olleet suurimpia esteitä alan kehittymiselle. Lisäksi yrittäjien ikääntyminen ja alalta poistuminen ovat ongelmia. Toisaalta Lapissa on elintarvikekauppoja, jotka selvästi haluavat pitää valikoimissaan paikallisia tuotteita. Näihin tulee tarttua Uusiutuva energia Uusiutuvan energian käyttö on saanut entistä enemmän jalansijaa erilaisissa toiminnoissa. Näin uusiutumatonta energiaa on voitu korvata. Auringon ja tuulen käyttö on lisääntynyt ja metsästä otetaan entistä enemmän energiaa talteen. Outokairassa luotetaan siihen, että uusilla, innovatiivisilla tavoilla voidaan löytää keinoja saada paikallinen energia käyttöön mitä erilaisimmilla keinoilla. 17

18 7 RAHOITUSSUUNNITELMA Outokairan kehittämisstrategian rahoitussuunnitelma: EU+valtio Kunnat Julkinen yht Yksityinen YHTEENSÄ Hankerahoitus Toimintaraha YHTEENSÄ Kuntarahoituksen jakaantuminen /vuosi Tornio 44 % , ,40 Ylitornio 30 % , ,00 Pello 26 % , ,60 YHTEENSÄ 100 % , ,00 Toimintaraha julkisesta 25 % Yksityinen hankkeista 35 % Yksityinen koko ohjelmasta 29 % Kuntarahoitus julkisesta 20 % Rahoitussuunnitelma on tehty paikallisen kehittämisstrategian toteuttamista varten. Suunnitelma on laskettu Leader-rahoituksen vaatimusten mukaiseksi. Rahoitussuunnitelma mahdollistaa myös muiden rahastojen käytön ohjelman toteuttamiseen. Huomattakoon, että kuntien kanssa rahoitusneuvottelut ovat vielä tämän strategialuonnoksen jättämisen yhteydessä kesken. LIITTEET Hallituksen kokoonpano Säännöt Arviointi Toimenkuvaukset 3 kpl Paikallisen kehittämisen vahvistaminen 18

Paikallisen kehittämisen strategia 2014-2020 Outokaira tuottamhan

Paikallisen kehittämisen strategia 2014-2020 Outokaira tuottamhan MEÄN OUTOKAIRA Paikallisen kehittämisen strategia 2014-2020 Outokaira tuottamhan ry Outokaira tuottamhan Sisällys 1 OUTOKAIRA TUOTTAMHAN RY:N PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTA-ALUE 2 OUTOKAIRA ALUEEN KEHITTÄJÄNÄ

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015

Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015 Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015 Lapin Leaderit 4+1 Leader Peräpohjolan kehitys (PPK) Simo, Keminmaa, Kemi, Tervola, Rovaniemi ja Ranua Leader Outokaira

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Outokaira tuottamhan

Outokaira tuottamhan Outokaira tuottamhan Outokaira tuottamhan ry Tuttavallisemmin Outokaira -Leader-ryhmä, paikallinen toimintaryhmä, toimintaryhmä Rakkaalla lapsella on monta kutsumanimeä Outokairan alue Pello-Ylitornio-Tornio

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä

Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Vihti 8.11.2014 Maarit Teuri Mitä on Leader-toiminta? Ykkösakseli ja sen toiminta Esimerkkejä vesistöhankkeista Leader-rahoitus uudella ohjelmakaudella

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot