yrityseliittiin 18 Puuenergia on hyvässä hapessa Sivut Vastuu työhyvinvoinnista kuuluu kaikille 26 INTOHIMONA ilmasto 5/2009 Irtonumero 6,50

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "yrityseliittiin 18 Puuenergia on hyvässä hapessa Sivut 38-45 10 Vastuu työhyvinvoinnista kuuluu kaikille 26 INTOHIMONA ilmasto 5/2009 Irtonumero 6,50"

Transkriptio

1 10 Vastuu työhyvinvoinnista kuuluu kaikille 26 INTOHIMONA ilmasto 46 tuhoamisesta bisnestä 56 HYS, EI HERÄTETÄ nukkuvaa kiinaa 18 Puuenergia on hyvässä hapessa 5/2009 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi NELJÄ UUTTA yrityseliittiin Sivut

2 Nordea Pankki Suomi Oyj Enemmän aikaa yrittäjän arkeen Me huolehdimme pankki- ja vakuutusasioistasi, jotta sinä voit keskittyä yritystoimintaasi. Etuyrittäjänä saat oman yrityksen pankkineuvojan, jonka kautta voit hoitaa sekä yrityksesi että omat raha-asiasi. Lisäksi käytössäsi on koko Nordean vahva asiantuntemus. Tule Etuyrittäjäksi. Soita Yrityspalveluumme ma-pe 8-18 (pvm/mpm) ja varaa meille aika. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi

3 PÄÄKIRJOITUS 3 Sapekkaasti sähköstä Ajatuksellisesti maan hallitus on kaikkien suomalaisten hallitus, joka päätöksiä valmistellessaan ja tehdessään toimii isänmaan ja sen kansalaisten hyväksi. Ajatus on tietenkin virheellinen, tai ainakin naiivi, koska useamman puolueen hallitus on jo lähtökohtaisesti monenmielinen, usein myös erimielinen, joskin joskus kompromisseihin pyrkivä. Tosin näyttäisi siltä, että nykyhallituksen toiminnassa kompromissihakuisuus ei ole etusijalla, vaan vallalla on enemminkin ministereiden itsenäistä päätösvaltaa korostava näkemys, kunhan sille löytyy perustaa hallitusohjelmassa. Tästä seuraa, että toisen ministeriön tontille ei hevin mennä, eikä kollegaministerin päätöksiä arvioida, saati arvostella. Toisaalta siitä seuraa myös se, että itse kukin ministeri voi tuntea olevansa oikea ja itsenäinen vallankäyttäjä, suurten linjojen vetäjä, aktiivinen alueellistaja, rakenteiden uudistaja, ihmisten liikuttelija. antto Hallituksen sisäisellä solidaarisuudella on tietty puolensa, mutta samalla rajansa, josta ajankohtaisin ja näyttävin esimerkki on tulevaisuuden ydinenergiaratkaisu. Siitähän hallituksen sisällä ei vallitse minkäänlaista yksimielisyyttä, kun Kokoomuksen Jyrki Katainen haluaisi antaa kaikille kolmelle hakijalle rakentamisluvan, Keskustan vastuuministeri Mauri Pekkarinen ainoastaan yhdelle, mutta Vihreät eivät kenellekään. Tulemme äänestämään uutta ydinvoimaa vastaan niin hallituksessa kuin eduskunnassakin, Vihreät lupaavat ja vakuuttavat, että päästöjen vähentämiseksi ja teollisuuden energiatarpeen tyydyttämiseksi on olemassa ydinvoimaa parempia vaihtoehtoja. Vihreiden ajattelu ja lupaukset ovat politiikkaa parhaimmillaan ja oikeimmillaan, sillä siihenhän [politiikkaan] kuuluu toiminta asioiden puolesta ja toiminta asioita vastaan. Eri asia tietenkin on, kuinka syvälle vastaan panemisessa voi Vanhasen hallituksessa mennä, mutta vihreiden kannat on sanottu ja siten kaikkien tiedossa. Oma ihmetyksensä kuitenkin on siinä, että myös sähköenergiaa kovasti kuluttavan teollisuuden sekä hallituksessa elinkeinoelämän kehittämisvastuuta kantavan ministeri Mauri Pekkarisen tavoitteet tulevien sähköratkaisujen toteuttamisesta ovat erkaantuneet kauaksi toisistaan. Teollisuus haluaisi vapautta rakentaa, mutta ministeri paneekin vastaan ja pitää tiukasti kiinni perinteisestä lupamenettelystä ja näkemyksestä, että perusteita useamman uuden ydinvoimalayksikön luvalle ei ole, vaikka teollisuus muuta todistaisi. Päättäväinen Mauri Pekkarinen johtaa suomalaista energiapolitiikkaa jokseenkin erimielisenä alan suurten toimijoiden/käyttäjien kanssa siitä, mikä on tarve ja miten se tyydytetään. Tämä on huono asia, koska suomalaisen tuotannon ja muun yrittämisen energiakustannukset kasvavat joka tapauksessa ja kaikissa mahdollisissa vaihtoehdoissa vähentäen muihin investointeihin käytettävissä olevia varoja. Jos keskeisillä päättäjillä ja toimijoilla ei ole tulevan laskun perusteista yhteistä näkemystä, he pelaavat huonoa uhkapeliä pelissä, jossa panoksena ovat 2030 luvun kotimaiset teolliset työpaikat. //

4 Lokakuu Tuontisähkö korvattava omalla kapasiteetilla Valtion tämän syksyn lisäbudjetissa varattiin ensi vuodelle 74 miljoonaa euroa uusiutuvaa energiaa raaka-aineenaan käyttäviin investointihankkeisiin. Ministeri Pekkarisen mukaan kaikki tämän vuoden rahat ovat jo menneet, eivätkä riitä ollenkaan tämän vuoden tarpeisiin. 3 Pääkirjoitus Jouko Lantto 6 Makasiini Poimintoja yrittäjän maailmasta 10 Hän Leena Niemistö vastuu työhyvinvoinnista kuuluu jokaiselle työyhteisön jäsenelle 12 Yhteiskunta Energiapolitiikka ja kilpailukyky 18 Energia Paikallisesta energiasta vaihtoehto 22 Energia Tuulen tuomaa energiaa 25 Kolumni Jukka Keitele 26 Yhteiskunta Hatusta vedetyt päästörajat 30 Markkinointi Säästöä syntyi Six Sigmalla 32 Juridiikka Riitojen ratkaisu jo sopimukseen 35 Kirjat Johtamisen a la carte

5 22 Tuulen tuomaa energiaa Yrittäjä Kalle Ahtee on pystyttänyt jo kahdeksan yksityistä tuulivoimalaa. Maatuuli-yhtiö on myynyt laitteitaan etenkin maatalousalan yrityksille. 32 Riitele oikein Asianajaja Heidi Merikalla-Teirin mielestä yritysten välisiin sopimuksiin kirjattava riitojenratkaisulauseke on yksi sopimuksen tärkeimmistä ehdoista. 60 Toimi Kiinassa määrätietoisesti Kiinan talouskehitys ja elinkeinotoiminnan näkymät motivoivat mittausratkaisuja valmistavaa Voyatic Oy:tä. 36 Tieto & tekniikka Tuntematon tietokoneen rakentaja 38 Yrittäjäpalkitut Yrittäjäpalkinnot jaettiin 41. kerran 46 Pohjois-Karjala Tietovuodon tukkijat 49 Kolumni Paavo Vasala 50 Yrittäjät Kuluttaja ruokakaupassa 54 Kulttuuri Rooman rappio 56 Ulkomaat Kiina uinuva talousjättiläinen 60 Ulkomaat Kiinassa arvostetaan asiakaspalvelua 64 Ulkomaat Ravintolabisnestä Puolassa 66 Uutismaailma Poimintoja 69 Maailmanpyörä Ajankohtaista maailmalta 70 Kolumni Jouni Korhonen

6 6 MAKASIINI» Kokoajana Helinä Hirvikorpi»» Krister Wallenius ja Markus Hyö kyvaara (edessä) joukkonsa kanssa rohkaisevat suomalaisia ulkoiluun. Ulkoiluvaatteet bisneksenä Hyvä aika investoida ja luoda uutta Kun perheyritys Halti Oy myytiin pääomasijoittaja 3i:lle ja toimivalle johdolle, yrityksen perustajasuvun poika Markus Hyökyvaara ei kovin kauan haikaillut. Yrittäjäkipinä oli peritty kotoa, joten hän lähti itse uudelleen yrittäjäksi. Sopivasti Helsingin Forumissa oli myytävänä ulkoilu- ja vapaa-ajan tavaroita myyvä liike Lassin Retkiaitta. Kumppaniksi lähti Krister Wallenius. Nyt yritys on Retkiaitta Outdoors Oy ja kauppa käy niin Forumissa kuin netissäkin. Ensi vuoden huhtikuussa Retkiaitta laajenee Vantaan Tammistoon. Etenemme askel kerrallaan. Ajat ovat haasteelliset kaikille, mutta toisaalta tämä on hyvä aika investoida ja luoda uutta, Markus Hyökyvaara sanoo. Ulkoiluvaatebisneksessä on oltava koko ajan tangolla uutta, kuten muotiliikkeiden puolellakin. Mikä on tämän syksyn hitti, riippuu paljolti säästä, Markus arvioi. Sadetta voi ainakin pidellä, kun materiaalit kevenevät ja kehittyvät huimaa vauhtia. Monet ovat veden pitäviä ja silti hengittäviä. Henkilökunta uudessa yrityksessä on pääosin sama kuin edeltäjässä. Heillä on yhteensä 235 vuotta kokemusta urheiluvaatealalta. Pönttö pöllölle Ovatko myyrät kiusana puutarhasi liepeillä? Houkuttele helmipöllö pihapiiriin. Tee vanhoista laudoista iso pönttö, jonka pohjalle helmipöllö kerää myyriä. Lentoaukon on syytä olla noin 80 millimetriä. Kiinnitä pönttö kuusipuuhun. ¼¼ Helmipöllön puputus on kiva ääni. Vienti, vienti Olemme Suomessa tottuneet toitottamaan mantraa, että vain vientiteollisuuden menestys ja kasvu auttaa maatamme selviytymään talouden haasteista. No mitä sanoo talouden Nobelin saanut Paul Krugman, joka oli Sitran kutsumana täällä puhumassa. Vahva vientivetoisuus on riski pienelle talousalueelle. Viennin rinnalla on syytä vahvistaa myös muita talouden ulottuvuuksia. Nykyisessä globaalissa kriisissä vienti ei välttämättä ole samanlainen ratkaisu kuin on totuttu ajattelemaan. Tätä pienten talouksien on syytä miettiä, Krugman ohjeisti. Yksi ulottuvuushan on kotimarkkinoilla toimivat palvelualat, jotka työllistävätkin eniten. Tosin, kyllä talouden kasvu on vientikysynnän virkoamisen varassa.

7 MAKASIINI 7 Milla von Konow Innostus näkyy MTV3:n Diili-ohjelmassa esiintyvä Katariina Taimi teki minuun vaikutuksen, kun tavattiin kasvotusten. Hänellä on tavoitteita ja hän jaksaa kehittää itseään koko ajan. Hän ei katso maailmaa kapeasti asiantuntijan silmälaseilla, vaan on hankkinut laajan yleissivistyksen. Pietarissa syntynyt ja kasvanut Katariina meni naimisiin suomalaismiehen kanssa ja muutti Suomeen vuonna Hän oli lähes kymmenen vuotta käymättä Pietarissa. Sitten hän otti vastaan työn suomalaisfirmassa ja asui siellä pari vuotta Venäjä oli aivan eri maa, kun menin sinne uudestaan. Kielikin oli erilaista, esimerkiksi koko tietokonealan sanasto oli tullut käyttöön ja arkikielessä oli paljon uusia sanoja, hän muistelee Nyt hän on työssä operatiivisena johtajana Avelon Autologistics yhtiössä, mikä vie autoja Suomen halki Venäjälle. Työkokemusta on kertynyt useasta suomalaisfirmasta, jotka ovat tarvinneet kauppatieteen maisteria ja venäjän kielen taitajaa samassa persoonassa. Kerran controllerina työskennellessäni rakensin hetkellisestä inspiraatiosta taulukon, joka toimi täsmällisesti johdon seurannassa. Siitä onnistumisesta sai valtavaa mielihyvää. Joskus tällainen inspiraatio hyökkää, eikä sille hingulle voi mitään. Otetaan lapio käteen ja rakennetaan uutta ja hyödyllistä. Selvää yrittäjäaineista. Hän on ollutkin yrittäjänä jonkin aikaa 1990-luvulla. ¼¼ Katariina Taimilla oli yritys Galant Oy. Faktaa ja fiktiota Ilkka Remeksen romaanit jäljittelevät todellisuutta»» Ilkka Remes ei kuvissa koreile. Tarinan valmistumisen jälkeen sen asetelmat ovat osoittautuneet ehkä ajankohtaisemmiksi kuin koskaan aiemmin, kirjailija Ilkka Remes sanoo uusimmasta romaanistaan Isku ytimeen. Remeksen tämän syksyisessä jännitysromaanissa tuntematon ryhmä ottaa haltuunsa rahtialuksen Ruotsin rannikolla. Korkea-aktiivista ydinjätettä Forsmarkista Oskarshamniin kuljettavan M/S Sigynin kaappaus saa liikkeelle suurvallan laivaston sukellusveneineen ja erikoisjoukkoineen. Tietoja pimitetään eikä kaikki ole lainkaan sitä miltä näyttää. Tuntuu, että joskus aiemminkin Remeksen romaanit ovat jäljitelleet todellisuutta yhtä hyvin kuin todellisuus itse. Brysselissä talvisin ja Porvoossa kesäisin asusteleva Remes on pysytellyt yksityishenkilönä piilossa. Siitä on jo kuusi vuotta, kun istuimme brysseliläisessä kahvilassa monta tuntia maailmaa selvittämässä. Hänen tinkimätön työskentelytapansa sopii yksinyrittäjille: asioista pitää ottaa selvää, kotiläksyt on tehtävä kunnolla, aikataulujen täytyy pitää. Tällaista on politiikka Helsingin Kaupunginteatterissa on mennyt Henry Kapulaisen kirjoittama näytelmä Valtakunnan häirikkö, joka kertoo Veikko Vennamosta ja hänen ajastaan. Pertti Sveholm näyttelee nimiroolia häikäisevän hauskasti ja paneutuen. Pieni yksityiskohta näytelmästä: Vennamo nostaa kätensä jossa näkyy neljä sormea ilman peukaloa ja kysyy: Montako sormea? Ja toinen vastaa: Neljä. Väärin, sanoo Vennamo ja kiepauttaa toisen puolen kädestä näkyviin, siinä on viisi sormea. Yksi on vain piilossa. Tällaista on politiikka.

8 8 MAKASIINI Ideoista yrityksiä Viime Yrittäjä-lehdessä iloitsin, että Nokian ylijääneitä ideoita ja innovaatioita kaupataan muille uuden yritystoiminnan synnyttämiseksi. No, nyt kuuluukin, että innovaatiomyllystä on syntynyt jo neljä uutta yritystä. Kaksi on vielä katveessa, kaksi muuta ovat julkisia: There Corporation ja Sports Tracking Technologies. There Corp. on saanut mukaan pääomasijoittajan ja tukea Tekesiltä ja Tampereen kaupungilta. Sports Tracking Technologies on puolestaan saanut tukea Tekesiltä ja Helsingin kaupungilta. Innovaatiomyllyn takana häärii Technopolisin kehityspalvelut. FUTUREIMAGEBANK.COm Raikkaina syyspäivinä voi luonnosta nauttia ulkoillen. Consilia pro patria: Tekemisen ja olemisen tulee olla oikeassa suhteessa. Tekemisen tulee tähdätä kehittymiseen. Tekemisen tulee painottua päivään ja olemisen iltaan. Näillä eväillä burnout on pysynyt loitolla 40 vuotta. T. Hirvonen, Pohjois-Karjala Siperia opettaa Jääosaamista ylläpidetään Vuosaaressa Helsingin Vuosaaressa on paikka, jossa on kesälläkin 20 astetta pakkasta. Uuden sataman kupeessa seisoo uusi harmaa rakennus, jossa toimii Aker Arctic Technology. Yritys tekee liikevaihtonsa jääbisneksestä. Se on erikoistunut arktisten alueiden laivaliikenteeseen. Tutkimusjohtaja Göran Wilkman on seikkaillut noin sadalla arktisella retkellä, missä on tutkittu jääolosuhteita ja laivakuljetuksia. Eikä ole ollut hotellivuodetta ja suihkua. Suomessa ensimmäinen jäänmurtaja Voima rakennettiin jo Osaamista on ½½ Göran Wilkman seikkailee työkseen arktisilla jääkentillä. kertynyt vuosikymmenet ja nykyisin asiakaskunta onkin globaali. Öljynetsintä arktisilla alueilla ja siellä liikennöivien laivojen erikoisvaatimukset ovat osaamistamme. Itse laivan voi valmistaa vaikka korealainen, mutta lopullista tietotaitoa emme paljasta, Wilkman sanoo laivalaboratoriossa, jossa kulkee veneen kokoisia pienoismalleja hyisessä vedessä. Yritys on monelle länsimaiselle toimijalle silta Venäjälle. Barentsinmeri, Siperia, Sahalin, Stokmanin kaasukentät kaikkialla on operoitava jään ja lumen ehdoilla. Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 27. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) Päätoimittaja Jouko Lantto Toimittajat Riikka Kovala Lotta Tammelin Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Harri Hietala, Joni Halmelahti Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki Puhelin Faksi (09) Ilmoitushinnat 2/ / x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy. Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Esa Siltaloppi

9 Yrittäjä! OletkO näiden aikojen LAITA PERUSASIAT NYT KUNTOON. TARKISTA NÄMÄ NELJÄ EDISTYSTEKIJÄÄ: 1. OvatkO aikavarkaat kurissa? vai onko sisäisen palaverin sopiminen työlästä ja tietojen etsintä aikaavievää? 2. OvatkO asiakastietosi hyvässä tallessa? vai menivätkö kontaktitiedot myyjän mukana tai ovatko ne hajallaan eri koneilla? 3. OnkO matkakulut minimoitu? vai kulutatko kohtuuttomasti aikaa, rahaa ja ympäristöä palaverimatkoihin? 4. OnkO työkalut hankittu edullisimmalla mallilla? vai tuskailetko liian suurien kertainvestointien kanssa? TEE NOPEA JA vaivaton TESTI OSOITTEESSA SUURIN EDISTÄJÄ ohjelman TavoITTEENa on parantaa :N SUomalaISEN yrityksen TyöN SUJUvUUTTa Ja TyövÄlINEITÄ SEURaavaN 12 kuukauden aikana. osallistu Ja hyödy!

10 10 HÄN» Leena Niemistö vastuu työhyvinvoinnista kuuluu jokaiselle työyhteisön jäsenelle Työhyvinvointi alkaa hyvinvoivista yksilöistä Talouskriisi on lisännyt keskustelua ja huolta työoloista ja työhyvinvoinnista. Lääkärikeskus Dextran toimitusjohtaja, lääketieteen tohtori Leena Niemistön mukaan työhyvinvointi kumpuaa sekä yksilön että työyhteisön hyvinvoinnista. Yksilön hyvinvointiin vaikuttaa niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin terveys, oma työosaaminen ja suorituskyky, perhesuhteet ja lähiyhteisön tuki, Niemistö selvittää. Työyhteisön hyvinvointi perustuu puolestaan työilmapiiriin, yhteistyöhön ja viestintään, työterveyteen ja työturvallisuuteen. Hyvä johtaminen ja yrityksen arvojen mukainen toiminta tukevat työhyvinvointia. Leena Niemistön mielestä vastuu työhyvinvoinnista kuuluu jokaiselle työyhteisön jäsenelle. Jokainen työntekijä on vastuussa niin omasta kuin työyhteisönkin hyvinvoinnista, Niemistö sanoo. Niemistön mukaan työhyvinvointia voi lisätä vaikuttamalla yksilön biopsykososiaaliseen terveyteen ja osaamiseen sekä työyhteisön ja esimiestyön kehittämiseen. Työterveyshuolto on mukana terveysosiossa. Osaamiskartat ovat hyvänä apuna osaamisen kartoittamisessa ja seuraamisessa. Työyhteisön kehittämisessä on syytä käydä arvokeskustelua ja laatia yhteisön pelisäännöt, joihin kaikkien tulisi sitoutua. Sekä koulutus että työnohjaus auttavat esimiestyön kehittämisessä. Leena Niemistön mukaan työterveyshuollon rooli työhyvinvoinnin rakentamisessa on toimia asiantuntijana ja johdon kumppanina työhyvinvoinnin raken tajana koko yrityksen hyväksi. Etenkin keskijohto on usein kovan paineen alaisena, ja työterveys voi tukea esimiestyötä. Työterveyshuollon rooli on tärkeä ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja työkyvyn menettämisen uhan varhaisessa havaitsemisessa. Niemistön omalla työpaikalla Dextrassa on laadittu työhyvinvointistrategia, joka sisältää konkreettiset ja monipuoliset toimenpiteet dextralaisten työhyvinvoinnin ja yhteishengen parantamiseksi. Tähtäämme dextralaisten huippuvireeseen vuoteen 2012 mennessä. Kaikille on tehty monipuolinen terveyskartoitus pohjaksi ja jokainen laatii henkilökohtaisen tavoitteensa terveytensä edistämiseksi. Järjestämme yhteisiä liikuntatempauksia, kulttuuririentoja, painonhallintaryhmiä kuin taukojumppaakin. Lisäksi yrityksessä on käytössä niin työmatkasetelit kuin liikunta- ja kulttuurisetelitkin.

11 TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Sini Pennanen 11 Hän Leena Niemistö Taustat juuret Juureni ovat sekä Hämeessä että Uudellamaalla. Lapsuuteni olen viettänyt Kymenlaaksossa ja nuoruuteni Raumalla. Opiskeluajoista lähtien olen asunut Helsingissä. Ihminen Persoonallisuustestin analyysin mukaan olen vaikuttaja, jolla on poikkeukselliset ihmissuhdetaidot, ja olen taitava lukemaan tunteita. Mielenkiintoni kohdistuu itseni ulkopuolelle, siihen mitä toiset tuntevat ja ajattelevat. En viihdy yksin. Opinnot Olen valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin Yliopistosta v ja lääketieteen tohtoriksi v Fysiatrian erikoislääkäriksi valmistuin v Dextran toimitusjohtajakautena olen käynyt erilaisia johtamiskoulutuksia. Aiempi työelämä Aiempi työelämäni on ollut kliinistä lääkärintyötä. Pisin työrupeama on ollut kuntoutuksen parissa. Perhe ja vapaa-aika Perheeseeni kuuluu aviopuoliso ja kolme lasta. Vapaa-aikani menee enimmäkseen mieheni kanssa tenniksen, golfin ja muun kuntoilun parissa. Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Koska monet yrittäjät ovat kuormitettuja työstään ja eteen tulevasta tietotulvasta, suosittelen yrittäjälle luettavaksi kirjallisuutta, jonka tarkoituksena on viihdyttää. Etenkin naisyrittäjille voisin suositella esimerkiksi Cecilia Ahernin kirjoja. Ne ovat elämänmakuisia tarinoita, joissa on ripaus romantiikkaa. Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Pääkaupunkiseutumme merimaisema on uskomattoman hieno. Suosittelen siihen tutustumista pyöräillen, kävellen tai juosten Espoosta Lauttasaaren rantoja pitkin aina Kauppatorille asti. Ulkomailta Ranskan Rivieralta St. Paulin kylä ja siellä Maeght in modernin taiteen museo. Museon kokoelmista löytyy mm. upeita modernin taiteen veistoksia kauniissa puutarhassa. Työstä Työn sisältö Olen pyrkinyt pitämään organisaation matalana ja hallinnon suppeana. Vaikka annan vastuuta runsaasti alaisilleni, otan kantaa koko Dextran toimintaan. Pyrin antamaan aikaa kehittämiselle mahdollisimman paljon. Fysiatrin vastaanottoa pidän viikoittain säilyttääkseni ammattitaitoni ja pitääkseni kosketuksen asiakasrajapintaan. Mikä motivoi Toiminnan kehittäminen, eteen tulevat haasteet, niiden ratkaiseminen ja edelleen onnistuminen motivoivat. Halu tehdä asiat huomenna paremmin kuin tänään vie minua yrityksen mukana eteenpäin. Suurimman tyydytyksen saan alaisteni työnilosta, tsempistä ja onnistumisista. Vielä saavuttamatta Minulle matka on tärkeämpi kuin päämäärä. Yrityksellä on toki monenlaisia kunnianhimoisiakin tavoitteita, kuten Suomen paras työpaikka ja Suomen Laatupalkintokilpailun voitto. Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen tähänastisiin saavutuksiini ja tavoitteeni liittyvät enemmän elämänlaadullisiin kysymyksiin. LÄÄKÄRI-TOIMITUSJOHTAJALTA useimmiten KYSYTTY kysymys Tunnetko olevasi enemmän lääkäri vai toimitusjohtaja? En näe näiden kahden välillä minkäänlaista ristiriitaa. Lääkärinä olo liittyy pitkälti persoonaani, kutsumukseeni ja katsantokantaani. Se antaa perspektiiviä toiminnan kehittämiseen. //

12 12 YHTEISKUNTA» Energiapolitiikka ja kilpailukyky TEKSTI Riikka Kovala, KUVAT Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia Meille on lähivuosina syntymässä noin terawattitunnin kulutusta vastaava määrä sähköntuotantokapasiteettiä, joka on neljännes nykyisestä kulutuksesta,

13 13 Tuontisähkö korvattava omalla mukaan kotimainen teollisuus on itse vastuussa tämänhetkisestä kilpailukyvystään. Energiaintensiivisen teollisuuden kohdalla sähkön hinnalla on merkitystä kilpailukyvylle. Ministeriössä ilmasto- ja energiapolitiikan suuntaviivoja tehkapasiteetilla Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk) mukaan perusteollisuus metsästä metalliin on itse vastuussa tämänhetkisestä kilpailukykynsä tasosta tai sen kilpailukyvyn puutteesta. Maan hallitus tai työ- ja elinkeinoministeriö eivät pysty vaikuttamaan suomalaisen teollisuustuotannon hintakilpailukykyyn suhteessa edulliseen aasialaiseen tuotantoon. Näin sanoo elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, jonka Potentiaalisimmat uusiutuvat Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen uskoo suurimman uusiutuvan energian potentiaalin löytyvän vuoteen 2020 mennessä bioenergiasta ja puupohjaisesta energiasta. Tavoite on, että energiapuun käyttö lisääntyisi nykyisestä noin 6 miljoonasta kiintokuutiometristä tuonne 12 miljoonaan kiintokuutiometriin, hän summaa. Se on tosi kova lisäys kymmenessä vuodessa. Näin syntyvästä noin 16 terawattitunnin lisäyksestä vähän yli puolet tulisi biopohjaisista, eli lähinnä puupohjaisista raaka-aineista, muu osa tuulivoimasta sekä lisäksi jätteestä ja vastaavasta muutama terawattitunti. Lisäksi vielä maalämmöstä ja vastaavasta saataisiin muutama terawattitunti, ministeri laskee. Puuenergian käytöstä menisi suurin osa sähkön ja lämmön tuotantoon, jonkin verran puupohjaisiin pelletteihin, ja entistä suurempi määrä mitä pidemmälle 2010-luvulla luvulla mennään, biodieselin raaka-aineeksi. dään jo 2020-lukua miettien, Pekkarinen sanoo, mutta painottaa samalla, että jo nyky-suomi on yksi maailman innovatiivisimmista yritysympäristöistä. Innovatiivisen yritysympäristön näkökulmasta Suomi on maailman kuuden parhaimman maan joukossa, olemme tässä suhteessa vain petranneet asemiamme. Joten tämä tästä yleisestä kilpailukyvystä ja toimintaympäristöstä. Hän viittaa taannoiseen World Economic Forum -laitoksen kilpailukykyvertailuun. Mauri Pekkarinen ottaa kuitenkin, jos ei takapakkia, niin ainakin sivuaskeleen metsäteollisuudesta puhuessaan. Kun puhutaan metsäteollisuuden kilpailukyvystä, on totta, että sähkön hinta ja nimenomaan veroratkaisujen vuoksi, uhkaa nousta tärkeimpiä kilpailijamaita korkeammaksi. Mutta en katso, että se on elinkeinoministeriön syy, koska valtiovarainministeriö vastaa veroratkaisuista.

14 14 Veroleikkuri palauttaa energiaveroista 85 prosenttia energiaintensiivisille yrityksille, kun vero ylittää 3,7 prosenttia jalostusarvosta. Energiasta ja sen saatavuudesta Hallitus esitteli toimiaan Suomen metsäalan kilpailukyvyn parantamiseksi syyskuun lopulla Silloin se lupasi huolehtia siitä, että metsäteollisuuden energiaverotuksen taso pysyy kilpailukykyisenä tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna. Energiaverotuksessa hallitus lupaa kehittää energiaveroleikkuria. Nyt käytössä oleva energiaintensiivisen teollisuuden veroleikkuri palauttaa energiaveroista 85 prosenttia energiaintensiiviselle yritykselle, kun energiaverot ylittävät 3,7 prosenttia jalostusarvosta. EU sallisi leikkurin käyttöönoton jo 0,5 prosentissa. Uudistettu leikkuri tulisi käyttöön vuoden 2011 alusta. Puutuotealan kasvua tuetaan, bioenergiahankkeita edistetään sekä puuenergia-alaa vauhditetaan ottamalla käyttöön laitosinvestointien energiatuki. Huomiota energiatulevaisuuden linjanvedoissa on kuitenkin herättänyt se, että teollisuus ja myös Energiateollisuus ry sekä hallituskumppani kokoomus ovat esittäneet täysin erilaisia näkemyksiä ydinenergian lisätarpeesta ja ydin- voimaloille myönnettävien lupien määrästä kuin vastuuministeri Mauri Pekkarinen. Lähdemme siitä, että Suomessa pitää olla saatavilla kilpailukykyiseen hintaan ja toimitusvarmasti sähköä vieläpä niin, että se riittää kaikissa oloissa Suomen tarpeisiin, Pekkarinen vastaa. Tavoitteena on, että 2020 mennessä meillä oleva oma kapasiteetti riittäisi korvaamaan tällä hetkellä Suomeen tuotavan sähkön. Tosin raaka-aineiden osalta emme ole omavaraisia, meillä ei uraania kaiveta näillä näkymin, Pekkarinen muistuttaa. Merkittävä lisäkysyntäkin turvataan Pekkarisen mukaan tavoitteena on mitoittaa suomalainen sähköntarjonta niin, että se riittää turvaamaan sähkön erittäin merkittävän lisäkysynnän, vaikka nyt kysyntä onkin mennyt alaspäin. Toiseksi mitoitamme tarjonnan niin, että se riittää sähkön tuonnin lopettamiseen, ja että siitä riittää vähän vientiinkin. Kolmanneksi Suomessa syntyvän tarjonnan pitää vielä mahdollistaa se, että täällä syntyvä hiililauhdetuotanto voidaan ajaa kokonaan alas. Po. lauhdevoimaloissa tuotetaan vain sähköä hyötysuhteen ollessa vain noin 35 prosenttia. Tähän tähtäämme samalla huomaten, että meille on lähivuosina syntymässä noin terawattitunnin kulutusta vastaava määrä sähköntuotantokapasiteettiä, joka on neljännes nykyisestä kulutuksesta, hän lisää. Se syntyy, jos ja kun Suomen on pidettävä kiinni niistä velvoitteista, mihin olemme sitoutuneet ja lisäksi meille valmistuu maailman suurin ydinvoimalaitosyksikkö. Velvoitteista puhumalla ministeri Pekkarinen viittaa EU:n energia- ja ilmastopakettiin, jossa esitetään, miten kasvihuonekaasujen vähentämistavoite ja uusiutuvan energian lisäämistavoite toteutetaan EU:ssa. Tavoitteen saavuttamiseksi Mauri Pekkarinen on valmis pitämään oven auki ydinvoiman lisärakentamiselle. Hänen mukaansa tuo lisärakentaminen voi olla jonkun määräistä, mikä ei kui- Tärkeintä on innovaatiopolitiikka Työ- ja elinkeinoministeriössä puhutaan vahvasta osaamisesta ja tehokkaasta tuotannosta, joiden avulla Suomi pystyy vastaamaan globalisaation haasteisiin. Elinkeinojen piirissä puolestaan uskotaan, että hallituksella olisi hihassaan ässiä käytettävänään, joilla turvata tuotannon ja työpaikkojen säilymistä kotimaassa, jos vain toimeksi laitettaisiin. Esim. konepajateollisuuden piiristä on väläytetty Saksan mallin mukaista lyhennettyä työviikkoa, jossa valtio korvaa työntekijöille ansionmenetystä. Ministeri Mauri Pekkarisen mukaan ministeriön vastuulla on työelämässä olevan ja työikäisen henkilöstön tietojen ja taitojen sekä valmiuksien kehittäminen. Tämän lisäksi tärkein juttu on innovaatiopolitiikka, soveltavan tutkimuksen kehittämistyön innovaatiotoimien rahoittaminen, johon meillä on noin 800 miljoonaa euroa rahaa. Sillä luodaan edellytyksiä [yritysten ja valtion yhdessä rahoittamille] hankkeille, joilla parannetaan yritysten tuotantoteknologiaa, parannetaan tuotteita, liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymisen edellytyksiä. Elinkeinoministeri kokee erityisen tärkeäksi sen, että kasvuyrittäjyyteen saataisiin vauhtia. Tarvitsemme aivan erityisesti liiketoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä yrityksiä, hän painottaa. On ihan oikein, että valtio satsaa [ennemmin] näihin kasvuhakuisiin kuin sellaisiin yrityksiin, jotka staattisesti polkevat paikallaan vuodesta toiseen. Suhdannetuethan ovat Suomessa suorastaan kiellettyjä, eihän yrityksen normaalia toimintaa voi tukea.

15 15 tenkaan tarkoita useita yksiköitä vuoteen 2020 mennessä. Sitovien päätösten tekeminen ydinvoimasta, vuosikymmeniä ennen ajateltua lisäenergian tarvetta söisi edellytykset kestäviltä uusiutuvilta energiavaihtoehdoilta, hän sanoo. Näkemysero teollisuuden haluamasta rakentamisluvasta kaikille kolmelle hakijalle jää näin voimaan. Pientuottajat ja sähkötariffi»» Suomi tarjoaa hyvän toimintaympäristön yrityksille, ministeri Mauri Pekkarinen vakuuttaa, ja nostaa esiin World Economic Forumin tuoreen kilpailukykyvertailun, jossa Suomi sijoittui kuudenneksi. Sveitsi vei kärkipaikan. Uusiutuvaa energiaa käyttävien investointien vauhdittamiseksi Suomessa ollaan ottamassa käyttöön sähkötariffi tuuli- ja bioenergian tuottajille. Sähkötariffin puitteissa tuuli- ja bioenergian tuottajille maksetaan nykyistä markkinatasoa korkeampi takuuhinta, jotta se kannustaisi investoijia siirtymään uusiutuvan energian tekniikkaan. Kustannukset peritään kuluttajilta hieman korkeampana sähkön hintana. Puuenergia jää sähkötariffin ulkopuolelle, sillä puupohjaisen ja muun biopohjaisen energiantuotannon tukijärjestelmä koostuu lähinnä investointituesta. Uusien tuulivoimalaitosten tai -puistojen sekä biokaasulaitosten pitäisi sähkötariffia valmistelleen työryhmän esityksen mukaan olla tariffin saadakseen teholtaan vähintään yhden megan suuruisia. Miten sähkön pientuottajien sitten käy? Ministeri Pekkarinen lupaakin, että pienten tuulivoimaloiden ja biokaasulaitosten tehorajoja suhteessa syöttötariffiin on vielä pohdittava. Mielestäni molempien osalta tulemme katsomaan vielä sitä [tehokkuuden] alarajaa. Työryhmä on kuitenkin lähtenyt siitä, että pienen tuotannon pääseminen syöttötariffiin piiriin aiheuttaa enemmän kustannuksia [kuin hyötyjä]. Silloin tuki näille laitoksille pitäisi hoitaa jollain muulla tavalla, suorilla tuilla. Mauri Pekkarisen mukaan joka tapauksessa liityntätehon tulee olla megan suuruinen tai vain jonkin verran alhaisempi, kuitenkin niin, että pienemmät tuotantoyksiköt voivat liittyä mukaan verkkoon, ja sitten yhdestä liityntäpisteestä otetaan energia sähköverkkoon. Sähkömarkkinalain mukaisesti verkonhaltijalla on tuotantolaitosten verkkoon liittämisvelvollisuus ja siirtovelvollisuus verkossa. Uusiutuvan energian hankkeita piisaa Valtion tämän syksyn lisäbudjetissa varattiin ensi vuodelle 74 miljoonaa euroa uusiutuvaa energiaa raaka-aineenaan käyttäviin investointihankkeisiin. Ministeri Pekkarisen mukaan kaikki tämän vuoden rahat ovat jo menneet, eivätkä riitä ollenkaan tämän vuoden tarpeisiin. Hän toteaakin, että uuden energian vauhdittamiseen tarkoitettu tukipaletti toimii nykyisellään tarkoituksenmukaisella tavalla. //

16 16 Asiantuntijat avaavat energiatulevaisuuden näkymiä Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategia lähtee siitä, että Suomi on vuoteen 2020 mennessä omavarainen sekä sähkökapasiteetin että sähköenergian osalta. Toimiala seuraa tarkkana, mitä päättäjät energiapolitiikasta linjaavat ja teollisuutta kiinnostaa, millä hinnalla energiaa saa tulevaisuudessa. Yrittäjä-lehti kysyi Vaasan yliopiston Teknillisen tiedekunnan tutkimusjohtajalta Erkki Hiltuselta, TKK:n teknillisen fysiikan professorilta Peter Lundilta ja Energiateollisuus ry:n johtajalta (sähköntuontanto) Jukka Leskelältä kaksi kysymystä: 1. Millä uusiutuvan energian tuotantomuodolla/-muodoillla on suurimmat mahdollisuudet lisätä kapasiteettiä merkittävästi 5-10 vuoden aikajänteellä ja millaisesta kapasiteetin lisäysmäärästä tällöin puhutaan? 2. Huomioiden energiatuotannon rakenteen vuonna 2020 valtiovallan ja EU:n toimien myötä, millaiseksi ydinvoiman lisätarve muodostuu Suomessa ja montako uutta ydinreaktoria tarvitaan tämän tarpeen sekä käytöstä poistuvien voimaloiden jättämän vajeen tyydyttämiseksi? Uusiutuvan energian tuotantomuotoja ei tulisi yksittäin pyrkiä asettamaan vastakkain. Erkki Hiltunen Erkki Hiltunen, Vaasan yliopisto 1. Uusiutuvan energian tuotantomuotoja ei tulisi yksittäin pyrkiä asettamaan vastakkain. Olennaisempaa on, että uusiutuvan energian tuotantomuodot yhdessä oikein integroituina muodostavat merkittävän lisän hajautetun energiatuotannon markkinoilla. Jos kuitenkin halutaan listaa tehdä, katsoisin, että valmiimpia ovat geoterminen energia ja tuulienergia. Pidemmällä 10 vuoden tähtäimellä myös biokaasu, esimerkiksi liikenteen polttoaineena. 2. Jos keskitettyä energiatuotantoa rakennetaan lähinnä energiaintensiivisen teollisuuden tarpeisiin, ja hajautettua energian tuotantoa asutuksen ja pienteollisuuden tarpeisiin, riittäisi tässä vaiheessa yhden ydinvoimalan rakentaminen. Suomi tuskin voi pyrkiä energian viejäksi ydinvoimaa rakentamalla. Hajautetun energian tuotannon asteittainen lisääminen taas on perusteltua kestävän kehityksen kannalta. Peter Lund, TKK 1. Uusiutuvilla energialähteiden ja energian käytön tehostamisen kustannustehokkaat mahdollisuudet Suomessa vuoteen 2020 mennessä ovat merkittävät, mutta niiden potentiaali ei toteudu ilman valtion toimenpiteitä. Kokonaispotentiaali sähköntuotannossa vastaisi noin kolmea suurvoimalaa. Karkeasti puolet tulisi tehostamisen kautta (lämpöpumput, palvelusektori, teollisuus) ja toinen puoli uusiutuvista (bioenergia, tuuli). Näillä ratkaisuilla kyetään hyvin tyydyttämään energian lisätarve ja poistuva kapasiteetti vuoden aikajänteellä bioenergia ja tuulivoima ovat tärkeimmät uusiutuvat energialähteet. Bioenergian osalta 8-10 TWh sähköä ja tuulen kohdalla 6-8 TWh on mahdollisuuksien rajoissa. 2. Jos lähdetään liikkeelle Suomen sähköntarpeesta, ydinvoiman lisätarvetta vuonna 2020 ei ole, vaan voidaan tyydyttää vaihtoehtoisilla ratkaisuilla (ks yllä). Samalla täyttyvät myös EU:n vaatimukset uusiutuvan energian lisäämiseksi ja energian käytön tehostamiseksi. Nykyinen taloudellinen tilanne tiputtaa sähköntarvetta noin yhden voimalan verran vuonna Jos metsäteollisuuden rakennemuutos etenee, jää ko. pudotus pysyväksi. Eli tästä laskien vaihtoehdot ovat varmasti riittävät. Tämän vaihtoehtoisen energiastrategian etuna on, että pääosa ratkaisuista perustuu suomalaiseen osaamiseen ja teknologiaan. Luomalla kotimarkkinoita suomalaiselle teknologialle, luodaan myös edellytyksiä merkittävälle yritystoiminnalle ja viennille kasvaville maailmanmarkkinoille. Jos energiapolitiikkamme nojautuisi kolmen voimalan verran kotimaiseen osaamiseen, voisi muiden maiden kokemusten perusteella syntyä useita kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Ydinvoima on tuontitavaraa ja rakentaminen tapahtuu pääosin vierastyövoimalla. En ymmärrä, miksi valtiovallan pitäisi päättää ydinvoimasta nimenomaan sähkön tarpeen perusteella. Jukka Leskelä Jukka Leskelä 1. Tässä on kaksi näkökulmaa: energia ja kapasiteetti. Suurin uusiutuvan energian lisäysmahdollisuus on metsäenergiassa. Tämä ei kuitenkaan tuo juuri lainkaan uutta sähköenergiaa eikä sähköntuotantokapasiteettia. Metsäenergia korvaa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä olemassa olevissa ja rakenteilla olevissa laitoksissa. Toinen merkittävä on tuulivoima, jota voitaneen rakentaa hallituksen tavoittelema 2000 MW vuoteen 2020 mennessä. Suunnitelmia on paljon enemmän, mutta ne eivät ehdi toteutua tällä aikajänteellä. Tämä on uutta sähköenergiaa. On kuitenkin huomattava, että tuulivoimakaan ei tuo sellaista kapasiteettia, jonka voisi laskea olevan käytettävissä sähkön huippukulutuksen aikaan. Vesivoiman osalta voitaisiin rakentaa lisää kapasiteettia, mutta se edellyttää lainsäädäntömuutoksia. 2. Vuosi 2020 on täysin väärä tarkasteluvuosi ydinvoiman lisärakentamisen suhteen. Olisi erinomainen saavutus saada edes yksi uusi reaktori valmiiksi tuohon mennessä. Nyt päätettävä ydinvoimala olisi käytössä noin vuoteen 2080 asti. Sähkön tarpeen kasvun myötä kapasiteetin tarve kasvaa noin 2000 MW vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi olemme nyt noin 2000 MW aliomavaraisia. Toisaalta rakenteilla on noin 2000 MW uutta kapasiteettia. Eli uutta erillisen sähköntuotannon kapasiteettia tarvitaan yli 5000 MW vuoteen 2030 mennessä. En ymmärrä, miksi valtiovallan pitäisi päättää ydinvoimasta nimenomaan sähkön tarpeen perusteella. Ydinvoimalaitokset maksavat 4-6 miljardia euroa jokainen. Yritykset, jotka olisivat valmiit tämän kokoluokan investointeja toteuttamaan, eivät sijoita rahojaan arvioimatta itse sitä, riittääkö sähkölle kysyntää. // Luomalla kotimarkkinoita suomalaiselle teknologialle, luodaan myös edellytyksiä merkittävälle yritystoiminnalle ja viennille kasvaville maailmanmarkkinoille. Peter Lund

17

18 18 ¾ Lämpöyrittäminen on pääomavaltaista yritystoimintaa. Myös Pekka Kemppaisella ja yrityksen muilla osakkailla on merkittävästi omaa rahaa pelissä mukana.

19 ENERGIA» Paikallisesta energiasta vaihtoehto 19 TEKSTI Riikka Kovala, KUVAT Harri Nurminen Puupohjainen energia hyvässä hapessa Vaikka viime aikojen puukaupan hiljenemisestä kertovien uutisten perusteella voisi kuvitella kuitupuuta päätyvän energiapuuksi kuormatolkulla, lämpöyrittäjä Pekka Kemppainen kertoo tämän olevan hyvin poikkeuksellista; Latvaenergia Oy:ssä raaka-aineena on lähinnä rankaa ja valmista haketta. Energiapuun hinta kun on sellupuun hintaa alempi. Pyhäntäläisen Tavastkengän kylässä sijaitsevan Latvaenergian kolmen lämpölaitoksen kapasiteetti on 2,4 megawattituntia ja vuosituotanto megawattituntia. Näistä laitoksista lämpönsä saa asukasta sekä Pyhännän taajaman liikekiinteistöjä ja koulukeskus. Neljän osakkaan Latvaenergia on pieni peluri energiamarkkinoilla, mutta kasvollisella toimijalla on paikallisuus etunaan energiantarjoajana. Maatalous-, hake- ja lämpöyrittäjä Kemppainen oli Pyhännän kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosituhannen vaihteessa parisen kautta ja muissa kunnan luottamustehtävissä samoihin aikoihin, jolloin vuosittain pohdittiin siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Silloin kunnassa ei ollut kaukolämpöverkkoa syksyllä totesin, että kunnan kaukolämpöverkoston rakentamista koskeva hanke hävisi taas keskusteluista huolimatta investointiohjelmasta. Sitten tapasin Samuli Yrjänän, jonka tiesin olevan ennakkoluuloton toiminnan mies, ja päätimme tehdä kunnalle tarjouksen koulukeskuksen lämmittämisestä puuenergialla. Latvaenergia perustettiin vuonna Syksyllä koulukeskus lämpeni jo uusiutuvalla energialla. Kunta innostui asiasta niin, että kunnan päättäjät alkoivat vuonna 2004 suunnitella kaukolämpöverkkoa taajamaan. He päätyivät sellaiseen ratkaisuun, että kunta investoi verkostoon ja kilpailuttaa lämmöntuotannon. Keväällä 2006 oli tarjouskilpailu ja tulimme valituksi lämmöntoimittajaksi 15 vuodeksi eteenpäin. Saman vuoden syksyllä aloimme tuottaa tässä lämpöä. Lämmöntilaajan kokemukset positiivisia 2008 vuoden vaihteesta alkaen Latvanergia on tuottanut kaukolämmön myös Leppiniemen alueelle Muhoksen laitoksestaan. Tilaajana Leppiniemellä on kiinteistöjen myyntiin ja vuokraukseen keskittynyt Ameta Oy. Ameta ja viisi asunto-osakeyhtiötä ostivat vuonna 2004 Fortumilta koko Leppiniemen vanhan asuinalueen. Tilaajayrityksen toimitusjohtajan Johanna Takasen mukaan heidän kokemuksensa Latvaenergiasta lämmöntoimittajana ovat positiivisia. Pidimme tätä ratkaisua luotettavana ja järkevänä jo senkin takia, että raaka-ainetta on saatavissa läheltä. Viittä vaille lainvoimaisen asemakaavan myötä Leppiniemeen on tulossa satakunta omakotitalotonttia lisää.

20 20 ¾ Latvaenergian lämpökattilat nielevät vuosittain kiintokuutiometriä puuta, mikä tarkoittaa kuutiometriä haketta. Kiintokuutiometri tarkoittaa yhden kuutiometrin kokoista puumassaa, jossa ei ole ilmavälejä, kuten on pinokuutiometrissä. Lämpölaitos varastoi raaka-aineen pääasiassa teiden varsilla, joten paikan päällä olevaksi varmuusvarastoksi riittää muutama sata kuutiota. Vuonna 2020 uusiutuvilla energiamuodoilla 38 prosenttia Suomi on asettanut tavoitteen, että vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on 38 prosenttia. Esimerkiksi Kuusamossa uusiutuvien käyttöaste oli 38 prosenttia jo vuonna 2007, jos liikennepolttonesteet, jotka eivät ole uusiutuvia, lasketaan mukaan, on tase alhaisempi.

21 21»» Latvaenergia ostaa raaka-ainetta useista paikoista, metsänomistajilta, metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsäkoneyrittäjiltä. Tämän lisäksi valmista haketta ostetaan toisinaan ulkopuolelta, Pekka Kemppainen kertoo. Lisää kapasiteettia Tällä hetkellä neljän osakkaan lämpöyritys työllistää Kemppaisen puolipäiväisesti, mutta tavoitteena on kasvattaa liiketoimintaa ja päästä kunnolla bisneksen makuun. Tämän vuoden liikevaihto muodostunee euron suuruiseksi. Kemppaisen mukaan heillä on yksi potentiaalinen kontakti tällä hetkellä sekä joitakin tunnusteluja tehtynä. Vaikka nyt olisi sinällään hyvä aika investoida uusiutuvaan energiaan, niin hintakehitys suosii öljyllä lämmittämistä ja liikekiinteistöt ovat tällä hetkellä aika varovaisia tekemään päätöksiä. Öljyn hinta on laskenut, kun taas hakkeen ja turpeen hinta on noussut. Olemme kiikaroineet megawatin kattilatehoa suurempia hankkeita, sillä sitä pienemmissä laitoksissa kattilasta saatava liikevaihto investointiin suhteutettuna ei lyö leiville. Lämpölaitoksen toimintaperiaate on pienvoimalayrittäjän mukaan melko simppeli: hake tuodaan varastosta kuljettimella kattilaan, jossa se poltetaan mekaanisessa viistoarinassa. Aines kaasuuntuu arinassa ja siitä vapautuu lämpöenergiaa kaukolämpöverkostoon. Hävikin määrä on prosenttia. Prosessista syntyy vain pieni määrä tuhkaa, joka menee metsälannoitteeksi omaan käyttöön. Lämpölaitoksen polttoaineeksi käy myös turve, tosin tähän asti puuta on saanut riittävästi eikä turvetta ole kokeiltu. Energiapuulla kysyntää Energiapuu on tarjonnut koneyrittäjille töitä muun puunkorjuun hiljennettyä mm. kuitupuun kysynnän vähennyttyä. Puuenergia ry:n mukaan metsähakkeen käyttö voimaloissa ja lämpölaitoksissa oli vuonna ,6 miljoonaa kuutiometriä. Suomessa on tavoitteena lisätä puupolttoaineiden käyttöä merkittävästi, kuten muidenkin uusiutuvien energianlähteiden. Energiapuun kysyntä onkin kasvanut viime vuosina. Sen voi havaita mm. tienvarsilla lisääntyneistä kantokeoista, jotka ovat energiapuun raaka-ainetta. Kysyntään ei ainakaan vaikuttane negatiivisesti se, että mm. raskaalle ja kevyelle polttoöljylle sekä kivihiilelle on tulossa energiaveron korotus vuoden 2011 alusta. Hallitus päätti näistä veronkorotuksista kansaneläkemaksun poiston yhteydessä keväällä // Tuki sekoittaa markkinoita Puu uusiutuvan energian muotona on perinteinen suomalainen energiamuoto, sen käyttö lisää työpaikkoja ja yrittäjyyttä paikallisesti sekä samalla metsät tulevat hoidetuksi. Lämpöyrittäjä Pekka Kemppainen kertoo pohtineensa muiden hake- ja lämpöyrittäjien kanssa energiapuulle/ nuoren metsän kunnostukseen suunnattua tukipolitiikkaa paljonkin vuosien varrella. Nykyisenkaltaiset tuet johtavat hänen mukaansa vinoutuneeseen tilanteeseen; kun tuki on alkutuotantovaiheessa ja välissä on monta toimijaa, se sekoittaa markkinoita. Näkisin, että tämä järjestelmä voisi olla paljon yksinkertaisempi ja toimivampi, jos ei olisi tätä tukiviidakkoa sotkemassa. Silloin kaikki puu olisi samanarvoista energiapuumarkkinoilla huolimatta siitä, mistä kasvuvaiheesta puu on peräisin. Energiapuulle ja tuotetulle lämpöenergialle olisi hyvä saada oikea markkinahinta, jolloin toimittaisiin terveillä markkinoilla. Tukiviidakon myötä yrittäjällä riittää A4:sia täytettäväksi. Byrokratiaa on liikaa. Yksi tukimuoto on Kemera-tuki, joka on tarkoitettu kestävän puuntuotannon turvaamiseksi tehtävien toimenpiteiden rahoittamiseen. Lisäksi sillä rahoitetaan mm. energiapuun korjuuta ja haketusta. Jos tuki kuitenkin on paikallaan, niin Kemppainen uskoo syöttötariffin kaltaisen järjestelmän toimivan paremmin kuin nykyjärjestelmä. Jos puuenergian tuotantoa halutaan jotenkin piristää, tuen voisi tuoda sinne loppuvaiheeseen.

22 22 ENERGIA» Tuulen tuomaa energiaa TEKSTI JA HENKILÖKUVAT Veli-Pekka Leskelä Sisämaan tuulivoima nousee siivilleen Kalle ja Jouni Ahtee, isä ja poika, painavat pitkää päivää. Tekeillä on kolme suurta tuulimyllyä ja neljäs projekti on aloitusta vailla. Tuulivoima nousee nyt siivilleen, myös yksityiset maatuulivoimalat, sastamalainen yrittäjä Kalle Ahtee sanoo. Ahtee on pystyttänyt jo kahdeksan yksityistä tuulivoimalaa Satakunnan ympäristöön ja Pohjanmaalle. Muita yksityisiä tuulialan yrittäjiä ei Suomesta löydy. Häntä voi todella sanoa alansa edelläkävijäksi. Kalle Ahtee innostui tuulivoimasta jo 1970-luvun lopulla nähdessään uusien myllyjen nousevan Saksaan. Tuolloin hän oli osakkaana autoalan purkamoyrityksessä, jossa hän teki sähkö- ja metallialan töitä ja kulki Saksassa ostosmatkoilla. Vuonna 1982 otin yhteyttä KTM:ään ja kysyin, voisiko tällaisiin investointeihin saada jonkinlaista työntöapua, Ahtee muistelee. Sieltä vastattiin, että voin jatkaa harrastustani, mutta tällaisiin hankkeisiin emme tällä tasolla osallistu. Myllyn kehittämistä Ahtee oli liian paljon edellä aikaansa. Mutta hän ei antanut periksi, vaan päätti rakentaa oman tuulivoimalan kotipihalleen. Tuotekehittelyyn ja opetteluun meni monta vuotta ja paljon rahaa. Laitteistoa viriteltiin kuutisen vuotta. Mutta 1990-luvun puolivälissä alkoi laitteisto toimia ja tuottaa virtaa tasaisesti. 35 kilowatin generaattori lämmittää omakotitalon kivimuurit, 300 litran vesisäiliön ja lämpöpatterit, Kalle Ahtee kertoo. Tämä on koelaitos, jollaista ei kannattaisi tehdä yhtä taloa varten. Isompi mylly kannattaa monen talon ryhmälle tai mille tahansa yrityksessä, joka tarvitsee paljon sähköä. Kalle Ahtee on myynyt laitteitaan etenkin maatalousalan yrityksille, mm. naapurissa Äetsässä sijaitsevaan kanalaan. Se tuottaa tehoa 250 kilowattia, kuorma-au- JOUNI AHTEE

23 23 ¾ Kalle Ahteen Maatuuli-yhtiö toimittaa voimalat Saksasta uudelleen pystytettyinä konsulttityönä avaimet käteen periaatteella. Yritys johtaa suurta orkesteria. Kalle Ahtee kytkee laitteet toimintaan ja säätää ne paikalliseen verkkoon toimiviksi. Yritys myös huoltaa laitteet. Jouni Ahtee opettelee kaikkia vaiheita: hän on ollut mukana 3 voimalan pystytyksessä. Hänellä on Helsingissä 10 hengen kiipeily- ja siivousyritys. Taidot sopivat hyvin voimaloiden huoltoon ja tuulivoimasta tulee elämäntyöni: tämä on tulevaisuuden ala, Jouni Ahtee uskoo. ½½ Ahteet asentavat ja huoltavat laitteita myös ylhäällä potkurin navassa. Myös lavat pitää joskus pestä. Jouni Ahtee on ammattikiipeilijä: siitä on hyötyä myös tuulialalla.

24 24 ½½ Taustalla näkyvä voimala lämmittää tämän Sastamalan Äetsässä sijaitsevan kanalan. Tuulivoima kannattaa ilman tariffin tukeakin, jos oma yritys tarvitsee paljon sähköä. TEM jättää vanhat ja käytettyinä rakennettavat voimalat ilman sähkötariffin tusähkötarifiin ulkopuolelle. ton moottorin verran. Tuoreimmat projektit tuottavat jo 750 kilowattia, mikä vastaa lentokoneen moottoria. Jalasjärvellä ruvetaan polttamaan viinaa tuulisähkön avulla. Ja seuraavat projektit ovat 1,5 -megaisia! Sähkötariffi jarruttaa kehitystä Kalle Ahtee arvelee, että hän pystyy pystyttämään parin megan laitteita. Suuret yhtiöt pystyttävät nyt jo 3 megan laitoksia. Ahtee tuo laitteensa käytettyinä Saksasta noin 7 vuoden ikäisinä. 750 kilowatin laitteet maksavat pystytettyinä noin euroa. Niihin Ahteet eivät saa julkista tukea. Tuulivoiman investointituet on maksettu uusiin laitteisiin jo niiden lähtömaassa. Tukia ei makseta kahteen kertaan. TEM:n työryhmä jätti loppuraporttinsa uusiutuvan energian sähkötariffista ministeri Mauri Pekkariselle (kesk.) syyskuun lopussa Työryhmä jättäisi vanhat ja käytettyinä rakennettavat tuulivoimalat sähkötariffien ulkopuolelle. Uusien tuulivoimalaitosten tai -puistojen pitäisi olla tariffin saadakseen yhteisteholtaan vähintään 1 megan suuruisia. Koko tariffeista puhuminen on jarruttanut alan kehitystä, olisi parempi olla lupaamatta mitään, Kalle Ahtee sanoo. Mutta tuulivoima kannattaa jo nyt asiakkailla, jotka tarvitsevat sähköä omassa yrityksessään. Moni asiakkaamme myy tuulisähköä korotetulla hinnalla! Ekosähkölle löytyy markkinoita varmaan enemmänkin. Tuulesta temmattua ekoa Syöttötariffia esitetään 12 vuodeksi. Tavoitetaso on 83,5 euroa megawattitunnilta, tuulivoimalle se on aluksi 90,2 euroa megawattitunnilta alkuvuosina käyttöönotettavilla laitoksilla. Ministeri Pekkarinen lupaa lakia voimaan keväällä Kalle Ahteen mielestä tariffeista vouhkataan liikaa. Hän ennustaa, että sähkön pörssihinta nousee tariffien tasolle jo parissa vuodessa. Se poistaa sähkötariffit. Taantuma halventaa sähköä nyt tilapäisesti. Myös suuret jakeluyhtiöt ovat mieltyneet tuulisähköön, ne haluavat tuulisähköä verkkoonsa, sillä se on ekomerkki! Sähköyhtiöt eivät myöskään usko, että tuulivoima suistaisi jakeluverkon tasapainosta. Päin vastoin on hyvä, jos syrjäseuduille saadaan uutta tuotantoa heikkojen linjojen päihin: se säästää suurilta linjainvestoinneilta. Kalle Ahtee korostaa myös työllisyyttä, mutta syyttää samalla, että valtion asenne on monisyinen. Puhutaan uusiutuvasta energiasta, mutta ei haluttaisi luopua öljyn tuomista verotuloista. Tätä ei sanota julkisesti. // Jalasjärvellä ruvetaan polttamaan viinaa tuulisähkön avulla. Tariffi = vahvistetun hinnaston osoittama hinta Sähkötariffin idea on, että tuuli- ja bioenergian tuottajille maksetaan nykyistä markkinatasoa korkeampi takuuhinta sen vuoksi, että tämä mahdollistaisi suuret ja nopeat investoinnit uuteen uusiutuvan energian tekniikkaan. Tariffien kustannukset peritään kuluttajilta hieman korkeampana sähkön hintana. Samalla esitetään, että sähköä paljon tarvitseva teollisuus, kuten puuhiokkeen tekeminen, vapautettaisiin sähkötariffista johtuvista korotetuista energiamaksuista. Syöttötariffia esitetään 12 vuodeksi. Tavoitetaso on 83,5 euroa megawattitunnilta, tuulivoimalle se on aluksi 90,2 euroa megawattitunnilta laitoksilta, jotka otetaan käyttöön tariffin alkuvuosina. Tällä pyritään kiirehtimään investointien tekemistä.

25 KOLUMNI 25 Tärkein voimavara Luen artikkelia Boston Consulting Groupin ja kumppanien raporttia henkilöstöjohtamisesta tirehtööriä on vastannut kyselyyn, heistä 73% valittaa, että firmojen ylin johto ei ymmärrä yli vuoden aikajännettä. Kvartaalilla ei voi tehdä henkilöstöpolitiikkaa, kun työntekijän sisäänajo mihin tahansa vie vuoden ennen kuin hän tuottaa. Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja. Työvoiman tuottavuus ja tehokkuus edellyttää motivaatiota, sitoutumista ja luottamusta. Molemmin puolin. Orja-, pakko- ja pätkätyön tuottavuus on kyseenalainen. Stalin saattohoiti tappotyöleireillä 20 miljoonaa työntekijää, joista saatiin olemattomalla ruokinnalla irti murto-osa kapasiteetista. Stalinin laskennossa oli voittoa, että pidätyshetkellä yhteiskunnasta poiskirjatuista saatiin edes jotakin. Myöhemmissä lievemmissä neuvosto-oloissa henki ja työpaikat olivat suhteellisen turvattuja, mutta tuotantoelämän motivaatiotekijät ja vapaudet olemattomat ja lopputulos sitten se mikä se oli. Julkinen sektori on se jossa pätkätyö on todellinen ongelma. Meidän systeemissä puhutaan toisaalta työvoimasta, jota on liikaa tai liian vähän, ja toisaalta henkilöstöstä, jota moni firma kutsuu tärkeimmäksi voimavarakseen. Pätkä-, vuokra- ja kiiretyölle on tietenkin rajallinen funktionsa. Julkinen sektori on se jossa pätkätyö on todellinen ongelma. Paha virhe joka tapauksessa on, että ihmiset abstrahoidaan henkilöresursseiksi joiden tuottavuutta arvioidaan kvartaalisesti eli lyhytnäköisesti, miltei kuin Gulagin savotoilla. Joskus on hyvä sanoa ääneen se itsestäänselvyys, että talous ja tuotanto ovat olemassa ihmisiä varten ja ihmisten toimesta. Ne eivät ole olemassa tilastoja varten, vaan niillä koetetaan tuottaa hyvää ja parempaa elämää. Tuotantosuhteet ovat ihmissuhteita pisimmällekin automatisoiduissa tapauksissa. Työsuhteet ovat ihmissuhteita. Liikesuhteet ovat ihmissuhteita. Mainitut henkilöstöjohtajat vaativat lisää arvostusta ja resursseja, koska ihmiset ovat vaikeampia kuin numerot, mikä lienee suomeksi että olisipa kiva jos ilman sellaisia tulisi toimeen. Freudilainen lapsus paljastaa asenteet. Vaikka suhdannekäänne on käsillä, työttömyys pahenee vielä. Sitä lieventää suurten ikäluokkien vyöry eläkkeelle. Työvoimapulaa tuskin tulee. Tuleeko sitten verinen kilpailu huippuosaajista? Luulisin, että huippuosaamista mystifioidaan. Maailma on pääasiassa arkea ja bulkkia. Asiakaspalvelu on palvelufunktion bulkkia, jossa on kiinni pääosa työvoimasta. Arkinen asiakaspalvelu on käytöstapoja ja ihmisten suhteita. Ihmisten kohteluketju, joka alkaa liikkeenjohdon asenteista, päätyy asiakkaaseen joka lukee palveluklerkin naamasta koko firman luonteen. Tuotepuolen huippuosaaminen ja myyntitilanteen hallinta jäävät tyhjän päälle, jos inhimillinen kokonaisuus ei toimi. Jos vallitsee me-henki, joka luo siteitä myös asiakasrajapinnassa, menee hyvin. Sellaiseen firmaan huippuosaajiakin saa helpommin, jopa halvemmalla. //

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Lauri Hetemäki Metsäalan strateginen ohjelma kilpailukykyselvitys, ohjausryhmän kokous 18.6.2009, TEM, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot