yrityseliittiin 18 Puuenergia on hyvässä hapessa Sivut Vastuu työhyvinvoinnista kuuluu kaikille 26 INTOHIMONA ilmasto 5/2009 Irtonumero 6,50

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "yrityseliittiin 18 Puuenergia on hyvässä hapessa Sivut 38-45 10 Vastuu työhyvinvoinnista kuuluu kaikille 26 INTOHIMONA ilmasto 5/2009 Irtonumero 6,50"

Transkriptio

1 10 Vastuu työhyvinvoinnista kuuluu kaikille 26 INTOHIMONA ilmasto 46 tuhoamisesta bisnestä 56 HYS, EI HERÄTETÄ nukkuvaa kiinaa 18 Puuenergia on hyvässä hapessa 5/2009 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi NELJÄ UUTTA yrityseliittiin Sivut

2 Nordea Pankki Suomi Oyj Enemmän aikaa yrittäjän arkeen Me huolehdimme pankki- ja vakuutusasioistasi, jotta sinä voit keskittyä yritystoimintaasi. Etuyrittäjänä saat oman yrityksen pankkineuvojan, jonka kautta voit hoitaa sekä yrityksesi että omat raha-asiasi. Lisäksi käytössäsi on koko Nordean vahva asiantuntemus. Tule Etuyrittäjäksi. Soita Yrityspalveluumme ma-pe 8-18 (pvm/mpm) ja varaa meille aika. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi

3 PÄÄKIRJOITUS 3 Sapekkaasti sähköstä Ajatuksellisesti maan hallitus on kaikkien suomalaisten hallitus, joka päätöksiä valmistellessaan ja tehdessään toimii isänmaan ja sen kansalaisten hyväksi. Ajatus on tietenkin virheellinen, tai ainakin naiivi, koska useamman puolueen hallitus on jo lähtökohtaisesti monenmielinen, usein myös erimielinen, joskin joskus kompromisseihin pyrkivä. Tosin näyttäisi siltä, että nykyhallituksen toiminnassa kompromissihakuisuus ei ole etusijalla, vaan vallalla on enemminkin ministereiden itsenäistä päätösvaltaa korostava näkemys, kunhan sille löytyy perustaa hallitusohjelmassa. Tästä seuraa, että toisen ministeriön tontille ei hevin mennä, eikä kollegaministerin päätöksiä arvioida, saati arvostella. Toisaalta siitä seuraa myös se, että itse kukin ministeri voi tuntea olevansa oikea ja itsenäinen vallankäyttäjä, suurten linjojen vetäjä, aktiivinen alueellistaja, rakenteiden uudistaja, ihmisten liikuttelija. antto Hallituksen sisäisellä solidaarisuudella on tietty puolensa, mutta samalla rajansa, josta ajankohtaisin ja näyttävin esimerkki on tulevaisuuden ydinenergiaratkaisu. Siitähän hallituksen sisällä ei vallitse minkäänlaista yksimielisyyttä, kun Kokoomuksen Jyrki Katainen haluaisi antaa kaikille kolmelle hakijalle rakentamisluvan, Keskustan vastuuministeri Mauri Pekkarinen ainoastaan yhdelle, mutta Vihreät eivät kenellekään. Tulemme äänestämään uutta ydinvoimaa vastaan niin hallituksessa kuin eduskunnassakin, Vihreät lupaavat ja vakuuttavat, että päästöjen vähentämiseksi ja teollisuuden energiatarpeen tyydyttämiseksi on olemassa ydinvoimaa parempia vaihtoehtoja. Vihreiden ajattelu ja lupaukset ovat politiikkaa parhaimmillaan ja oikeimmillaan, sillä siihenhän [politiikkaan] kuuluu toiminta asioiden puolesta ja toiminta asioita vastaan. Eri asia tietenkin on, kuinka syvälle vastaan panemisessa voi Vanhasen hallituksessa mennä, mutta vihreiden kannat on sanottu ja siten kaikkien tiedossa. Oma ihmetyksensä kuitenkin on siinä, että myös sähköenergiaa kovasti kuluttavan teollisuuden sekä hallituksessa elinkeinoelämän kehittämisvastuuta kantavan ministeri Mauri Pekkarisen tavoitteet tulevien sähköratkaisujen toteuttamisesta ovat erkaantuneet kauaksi toisistaan. Teollisuus haluaisi vapautta rakentaa, mutta ministeri paneekin vastaan ja pitää tiukasti kiinni perinteisestä lupamenettelystä ja näkemyksestä, että perusteita useamman uuden ydinvoimalayksikön luvalle ei ole, vaikka teollisuus muuta todistaisi. Päättäväinen Mauri Pekkarinen johtaa suomalaista energiapolitiikkaa jokseenkin erimielisenä alan suurten toimijoiden/käyttäjien kanssa siitä, mikä on tarve ja miten se tyydytetään. Tämä on huono asia, koska suomalaisen tuotannon ja muun yrittämisen energiakustannukset kasvavat joka tapauksessa ja kaikissa mahdollisissa vaihtoehdoissa vähentäen muihin investointeihin käytettävissä olevia varoja. Jos keskeisillä päättäjillä ja toimijoilla ei ole tulevan laskun perusteista yhteistä näkemystä, he pelaavat huonoa uhkapeliä pelissä, jossa panoksena ovat 2030 luvun kotimaiset teolliset työpaikat. //

4 Lokakuu Tuontisähkö korvattava omalla kapasiteetilla Valtion tämän syksyn lisäbudjetissa varattiin ensi vuodelle 74 miljoonaa euroa uusiutuvaa energiaa raaka-aineenaan käyttäviin investointihankkeisiin. Ministeri Pekkarisen mukaan kaikki tämän vuoden rahat ovat jo menneet, eivätkä riitä ollenkaan tämän vuoden tarpeisiin. 3 Pääkirjoitus Jouko Lantto 6 Makasiini Poimintoja yrittäjän maailmasta 10 Hän Leena Niemistö vastuu työhyvinvoinnista kuuluu jokaiselle työyhteisön jäsenelle 12 Yhteiskunta Energiapolitiikka ja kilpailukyky 18 Energia Paikallisesta energiasta vaihtoehto 22 Energia Tuulen tuomaa energiaa 25 Kolumni Jukka Keitele 26 Yhteiskunta Hatusta vedetyt päästörajat 30 Markkinointi Säästöä syntyi Six Sigmalla 32 Juridiikka Riitojen ratkaisu jo sopimukseen 35 Kirjat Johtamisen a la carte

5 22 Tuulen tuomaa energiaa Yrittäjä Kalle Ahtee on pystyttänyt jo kahdeksan yksityistä tuulivoimalaa. Maatuuli-yhtiö on myynyt laitteitaan etenkin maatalousalan yrityksille. 32 Riitele oikein Asianajaja Heidi Merikalla-Teirin mielestä yritysten välisiin sopimuksiin kirjattava riitojenratkaisulauseke on yksi sopimuksen tärkeimmistä ehdoista. 60 Toimi Kiinassa määrätietoisesti Kiinan talouskehitys ja elinkeinotoiminnan näkymät motivoivat mittausratkaisuja valmistavaa Voyatic Oy:tä. 36 Tieto & tekniikka Tuntematon tietokoneen rakentaja 38 Yrittäjäpalkitut Yrittäjäpalkinnot jaettiin 41. kerran 46 Pohjois-Karjala Tietovuodon tukkijat 49 Kolumni Paavo Vasala 50 Yrittäjät Kuluttaja ruokakaupassa 54 Kulttuuri Rooman rappio 56 Ulkomaat Kiina uinuva talousjättiläinen 60 Ulkomaat Kiinassa arvostetaan asiakaspalvelua 64 Ulkomaat Ravintolabisnestä Puolassa 66 Uutismaailma Poimintoja 69 Maailmanpyörä Ajankohtaista maailmalta 70 Kolumni Jouni Korhonen

6 6 MAKASIINI» Kokoajana Helinä Hirvikorpi»» Krister Wallenius ja Markus Hyö kyvaara (edessä) joukkonsa kanssa rohkaisevat suomalaisia ulkoiluun. Ulkoiluvaatteet bisneksenä Hyvä aika investoida ja luoda uutta Kun perheyritys Halti Oy myytiin pääomasijoittaja 3i:lle ja toimivalle johdolle, yrityksen perustajasuvun poika Markus Hyökyvaara ei kovin kauan haikaillut. Yrittäjäkipinä oli peritty kotoa, joten hän lähti itse uudelleen yrittäjäksi. Sopivasti Helsingin Forumissa oli myytävänä ulkoilu- ja vapaa-ajan tavaroita myyvä liike Lassin Retkiaitta. Kumppaniksi lähti Krister Wallenius. Nyt yritys on Retkiaitta Outdoors Oy ja kauppa käy niin Forumissa kuin netissäkin. Ensi vuoden huhtikuussa Retkiaitta laajenee Vantaan Tammistoon. Etenemme askel kerrallaan. Ajat ovat haasteelliset kaikille, mutta toisaalta tämä on hyvä aika investoida ja luoda uutta, Markus Hyökyvaara sanoo. Ulkoiluvaatebisneksessä on oltava koko ajan tangolla uutta, kuten muotiliikkeiden puolellakin. Mikä on tämän syksyn hitti, riippuu paljolti säästä, Markus arvioi. Sadetta voi ainakin pidellä, kun materiaalit kevenevät ja kehittyvät huimaa vauhtia. Monet ovat veden pitäviä ja silti hengittäviä. Henkilökunta uudessa yrityksessä on pääosin sama kuin edeltäjässä. Heillä on yhteensä 235 vuotta kokemusta urheiluvaatealalta. Pönttö pöllölle Ovatko myyrät kiusana puutarhasi liepeillä? Houkuttele helmipöllö pihapiiriin. Tee vanhoista laudoista iso pönttö, jonka pohjalle helmipöllö kerää myyriä. Lentoaukon on syytä olla noin 80 millimetriä. Kiinnitä pönttö kuusipuuhun. ¼¼ Helmipöllön puputus on kiva ääni. Vienti, vienti Olemme Suomessa tottuneet toitottamaan mantraa, että vain vientiteollisuuden menestys ja kasvu auttaa maatamme selviytymään talouden haasteista. No mitä sanoo talouden Nobelin saanut Paul Krugman, joka oli Sitran kutsumana täällä puhumassa. Vahva vientivetoisuus on riski pienelle talousalueelle. Viennin rinnalla on syytä vahvistaa myös muita talouden ulottuvuuksia. Nykyisessä globaalissa kriisissä vienti ei välttämättä ole samanlainen ratkaisu kuin on totuttu ajattelemaan. Tätä pienten talouksien on syytä miettiä, Krugman ohjeisti. Yksi ulottuvuushan on kotimarkkinoilla toimivat palvelualat, jotka työllistävätkin eniten. Tosin, kyllä talouden kasvu on vientikysynnän virkoamisen varassa.

7 MAKASIINI 7 Milla von Konow Innostus näkyy MTV3:n Diili-ohjelmassa esiintyvä Katariina Taimi teki minuun vaikutuksen, kun tavattiin kasvotusten. Hänellä on tavoitteita ja hän jaksaa kehittää itseään koko ajan. Hän ei katso maailmaa kapeasti asiantuntijan silmälaseilla, vaan on hankkinut laajan yleissivistyksen. Pietarissa syntynyt ja kasvanut Katariina meni naimisiin suomalaismiehen kanssa ja muutti Suomeen vuonna Hän oli lähes kymmenen vuotta käymättä Pietarissa. Sitten hän otti vastaan työn suomalaisfirmassa ja asui siellä pari vuotta Venäjä oli aivan eri maa, kun menin sinne uudestaan. Kielikin oli erilaista, esimerkiksi koko tietokonealan sanasto oli tullut käyttöön ja arkikielessä oli paljon uusia sanoja, hän muistelee Nyt hän on työssä operatiivisena johtajana Avelon Autologistics yhtiössä, mikä vie autoja Suomen halki Venäjälle. Työkokemusta on kertynyt useasta suomalaisfirmasta, jotka ovat tarvinneet kauppatieteen maisteria ja venäjän kielen taitajaa samassa persoonassa. Kerran controllerina työskennellessäni rakensin hetkellisestä inspiraatiosta taulukon, joka toimi täsmällisesti johdon seurannassa. Siitä onnistumisesta sai valtavaa mielihyvää. Joskus tällainen inspiraatio hyökkää, eikä sille hingulle voi mitään. Otetaan lapio käteen ja rakennetaan uutta ja hyödyllistä. Selvää yrittäjäaineista. Hän on ollutkin yrittäjänä jonkin aikaa 1990-luvulla. ¼¼ Katariina Taimilla oli yritys Galant Oy. Faktaa ja fiktiota Ilkka Remeksen romaanit jäljittelevät todellisuutta»» Ilkka Remes ei kuvissa koreile. Tarinan valmistumisen jälkeen sen asetelmat ovat osoittautuneet ehkä ajankohtaisemmiksi kuin koskaan aiemmin, kirjailija Ilkka Remes sanoo uusimmasta romaanistaan Isku ytimeen. Remeksen tämän syksyisessä jännitysromaanissa tuntematon ryhmä ottaa haltuunsa rahtialuksen Ruotsin rannikolla. Korkea-aktiivista ydinjätettä Forsmarkista Oskarshamniin kuljettavan M/S Sigynin kaappaus saa liikkeelle suurvallan laivaston sukellusveneineen ja erikoisjoukkoineen. Tietoja pimitetään eikä kaikki ole lainkaan sitä miltä näyttää. Tuntuu, että joskus aiemminkin Remeksen romaanit ovat jäljitelleet todellisuutta yhtä hyvin kuin todellisuus itse. Brysselissä talvisin ja Porvoossa kesäisin asusteleva Remes on pysytellyt yksityishenkilönä piilossa. Siitä on jo kuusi vuotta, kun istuimme brysseliläisessä kahvilassa monta tuntia maailmaa selvittämässä. Hänen tinkimätön työskentelytapansa sopii yksinyrittäjille: asioista pitää ottaa selvää, kotiläksyt on tehtävä kunnolla, aikataulujen täytyy pitää. Tällaista on politiikka Helsingin Kaupunginteatterissa on mennyt Henry Kapulaisen kirjoittama näytelmä Valtakunnan häirikkö, joka kertoo Veikko Vennamosta ja hänen ajastaan. Pertti Sveholm näyttelee nimiroolia häikäisevän hauskasti ja paneutuen. Pieni yksityiskohta näytelmästä: Vennamo nostaa kätensä jossa näkyy neljä sormea ilman peukaloa ja kysyy: Montako sormea? Ja toinen vastaa: Neljä. Väärin, sanoo Vennamo ja kiepauttaa toisen puolen kädestä näkyviin, siinä on viisi sormea. Yksi on vain piilossa. Tällaista on politiikka.

8 8 MAKASIINI Ideoista yrityksiä Viime Yrittäjä-lehdessä iloitsin, että Nokian ylijääneitä ideoita ja innovaatioita kaupataan muille uuden yritystoiminnan synnyttämiseksi. No, nyt kuuluukin, että innovaatiomyllystä on syntynyt jo neljä uutta yritystä. Kaksi on vielä katveessa, kaksi muuta ovat julkisia: There Corporation ja Sports Tracking Technologies. There Corp. on saanut mukaan pääomasijoittajan ja tukea Tekesiltä ja Tampereen kaupungilta. Sports Tracking Technologies on puolestaan saanut tukea Tekesiltä ja Helsingin kaupungilta. Innovaatiomyllyn takana häärii Technopolisin kehityspalvelut. FUTUREIMAGEBANK.COm Raikkaina syyspäivinä voi luonnosta nauttia ulkoillen. Consilia pro patria: Tekemisen ja olemisen tulee olla oikeassa suhteessa. Tekemisen tulee tähdätä kehittymiseen. Tekemisen tulee painottua päivään ja olemisen iltaan. Näillä eväillä burnout on pysynyt loitolla 40 vuotta. T. Hirvonen, Pohjois-Karjala Siperia opettaa Jääosaamista ylläpidetään Vuosaaressa Helsingin Vuosaaressa on paikka, jossa on kesälläkin 20 astetta pakkasta. Uuden sataman kupeessa seisoo uusi harmaa rakennus, jossa toimii Aker Arctic Technology. Yritys tekee liikevaihtonsa jääbisneksestä. Se on erikoistunut arktisten alueiden laivaliikenteeseen. Tutkimusjohtaja Göran Wilkman on seikkaillut noin sadalla arktisella retkellä, missä on tutkittu jääolosuhteita ja laivakuljetuksia. Eikä ole ollut hotellivuodetta ja suihkua. Suomessa ensimmäinen jäänmurtaja Voima rakennettiin jo Osaamista on ½½ Göran Wilkman seikkailee työkseen arktisilla jääkentillä. kertynyt vuosikymmenet ja nykyisin asiakaskunta onkin globaali. Öljynetsintä arktisilla alueilla ja siellä liikennöivien laivojen erikoisvaatimukset ovat osaamistamme. Itse laivan voi valmistaa vaikka korealainen, mutta lopullista tietotaitoa emme paljasta, Wilkman sanoo laivalaboratoriossa, jossa kulkee veneen kokoisia pienoismalleja hyisessä vedessä. Yritys on monelle länsimaiselle toimijalle silta Venäjälle. Barentsinmeri, Siperia, Sahalin, Stokmanin kaasukentät kaikkialla on operoitava jään ja lumen ehdoilla. Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 27. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) Päätoimittaja Jouko Lantto Toimittajat Riikka Kovala Lotta Tammelin Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Harri Hietala, Joni Halmelahti Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki Puhelin Faksi (09) Ilmoitushinnat 2/ / x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy. Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Esa Siltaloppi

9 Yrittäjä! OletkO näiden aikojen LAITA PERUSASIAT NYT KUNTOON. TARKISTA NÄMÄ NELJÄ EDISTYSTEKIJÄÄ: 1. OvatkO aikavarkaat kurissa? vai onko sisäisen palaverin sopiminen työlästä ja tietojen etsintä aikaavievää? 2. OvatkO asiakastietosi hyvässä tallessa? vai menivätkö kontaktitiedot myyjän mukana tai ovatko ne hajallaan eri koneilla? 3. OnkO matkakulut minimoitu? vai kulutatko kohtuuttomasti aikaa, rahaa ja ympäristöä palaverimatkoihin? 4. OnkO työkalut hankittu edullisimmalla mallilla? vai tuskailetko liian suurien kertainvestointien kanssa? TEE NOPEA JA vaivaton TESTI OSOITTEESSA SUURIN EDISTÄJÄ ohjelman TavoITTEENa on parantaa :N SUomalaISEN yrityksen TyöN SUJUvUUTTa Ja TyövÄlINEITÄ SEURaavaN 12 kuukauden aikana. osallistu Ja hyödy!

10 10 HÄN» Leena Niemistö vastuu työhyvinvoinnista kuuluu jokaiselle työyhteisön jäsenelle Työhyvinvointi alkaa hyvinvoivista yksilöistä Talouskriisi on lisännyt keskustelua ja huolta työoloista ja työhyvinvoinnista. Lääkärikeskus Dextran toimitusjohtaja, lääketieteen tohtori Leena Niemistön mukaan työhyvinvointi kumpuaa sekä yksilön että työyhteisön hyvinvoinnista. Yksilön hyvinvointiin vaikuttaa niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin terveys, oma työosaaminen ja suorituskyky, perhesuhteet ja lähiyhteisön tuki, Niemistö selvittää. Työyhteisön hyvinvointi perustuu puolestaan työilmapiiriin, yhteistyöhön ja viestintään, työterveyteen ja työturvallisuuteen. Hyvä johtaminen ja yrityksen arvojen mukainen toiminta tukevat työhyvinvointia. Leena Niemistön mielestä vastuu työhyvinvoinnista kuuluu jokaiselle työyhteisön jäsenelle. Jokainen työntekijä on vastuussa niin omasta kuin työyhteisönkin hyvinvoinnista, Niemistö sanoo. Niemistön mukaan työhyvinvointia voi lisätä vaikuttamalla yksilön biopsykososiaaliseen terveyteen ja osaamiseen sekä työyhteisön ja esimiestyön kehittämiseen. Työterveyshuolto on mukana terveysosiossa. Osaamiskartat ovat hyvänä apuna osaamisen kartoittamisessa ja seuraamisessa. Työyhteisön kehittämisessä on syytä käydä arvokeskustelua ja laatia yhteisön pelisäännöt, joihin kaikkien tulisi sitoutua. Sekä koulutus että työnohjaus auttavat esimiestyön kehittämisessä. Leena Niemistön mukaan työterveyshuollon rooli työhyvinvoinnin rakentamisessa on toimia asiantuntijana ja johdon kumppanina työhyvinvoinnin raken tajana koko yrityksen hyväksi. Etenkin keskijohto on usein kovan paineen alaisena, ja työterveys voi tukea esimiestyötä. Työterveyshuollon rooli on tärkeä ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja työkyvyn menettämisen uhan varhaisessa havaitsemisessa. Niemistön omalla työpaikalla Dextrassa on laadittu työhyvinvointistrategia, joka sisältää konkreettiset ja monipuoliset toimenpiteet dextralaisten työhyvinvoinnin ja yhteishengen parantamiseksi. Tähtäämme dextralaisten huippuvireeseen vuoteen 2012 mennessä. Kaikille on tehty monipuolinen terveyskartoitus pohjaksi ja jokainen laatii henkilökohtaisen tavoitteensa terveytensä edistämiseksi. Järjestämme yhteisiä liikuntatempauksia, kulttuuririentoja, painonhallintaryhmiä kuin taukojumppaakin. Lisäksi yrityksessä on käytössä niin työmatkasetelit kuin liikunta- ja kulttuurisetelitkin.

11 TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Sini Pennanen 11 Hän Leena Niemistö Taustat juuret Juureni ovat sekä Hämeessä että Uudellamaalla. Lapsuuteni olen viettänyt Kymenlaaksossa ja nuoruuteni Raumalla. Opiskeluajoista lähtien olen asunut Helsingissä. Ihminen Persoonallisuustestin analyysin mukaan olen vaikuttaja, jolla on poikkeukselliset ihmissuhdetaidot, ja olen taitava lukemaan tunteita. Mielenkiintoni kohdistuu itseni ulkopuolelle, siihen mitä toiset tuntevat ja ajattelevat. En viihdy yksin. Opinnot Olen valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin Yliopistosta v ja lääketieteen tohtoriksi v Fysiatrian erikoislääkäriksi valmistuin v Dextran toimitusjohtajakautena olen käynyt erilaisia johtamiskoulutuksia. Aiempi työelämä Aiempi työelämäni on ollut kliinistä lääkärintyötä. Pisin työrupeama on ollut kuntoutuksen parissa. Perhe ja vapaa-aika Perheeseeni kuuluu aviopuoliso ja kolme lasta. Vapaa-aikani menee enimmäkseen mieheni kanssa tenniksen, golfin ja muun kuntoilun parissa. Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Koska monet yrittäjät ovat kuormitettuja työstään ja eteen tulevasta tietotulvasta, suosittelen yrittäjälle luettavaksi kirjallisuutta, jonka tarkoituksena on viihdyttää. Etenkin naisyrittäjille voisin suositella esimerkiksi Cecilia Ahernin kirjoja. Ne ovat elämänmakuisia tarinoita, joissa on ripaus romantiikkaa. Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Pääkaupunkiseutumme merimaisema on uskomattoman hieno. Suosittelen siihen tutustumista pyöräillen, kävellen tai juosten Espoosta Lauttasaaren rantoja pitkin aina Kauppatorille asti. Ulkomailta Ranskan Rivieralta St. Paulin kylä ja siellä Maeght in modernin taiteen museo. Museon kokoelmista löytyy mm. upeita modernin taiteen veistoksia kauniissa puutarhassa. Työstä Työn sisältö Olen pyrkinyt pitämään organisaation matalana ja hallinnon suppeana. Vaikka annan vastuuta runsaasti alaisilleni, otan kantaa koko Dextran toimintaan. Pyrin antamaan aikaa kehittämiselle mahdollisimman paljon. Fysiatrin vastaanottoa pidän viikoittain säilyttääkseni ammattitaitoni ja pitääkseni kosketuksen asiakasrajapintaan. Mikä motivoi Toiminnan kehittäminen, eteen tulevat haasteet, niiden ratkaiseminen ja edelleen onnistuminen motivoivat. Halu tehdä asiat huomenna paremmin kuin tänään vie minua yrityksen mukana eteenpäin. Suurimman tyydytyksen saan alaisteni työnilosta, tsempistä ja onnistumisista. Vielä saavuttamatta Minulle matka on tärkeämpi kuin päämäärä. Yrityksellä on toki monenlaisia kunnianhimoisiakin tavoitteita, kuten Suomen paras työpaikka ja Suomen Laatupalkintokilpailun voitto. Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen tähänastisiin saavutuksiini ja tavoitteeni liittyvät enemmän elämänlaadullisiin kysymyksiin. LÄÄKÄRI-TOIMITUSJOHTAJALTA useimmiten KYSYTTY kysymys Tunnetko olevasi enemmän lääkäri vai toimitusjohtaja? En näe näiden kahden välillä minkäänlaista ristiriitaa. Lääkärinä olo liittyy pitkälti persoonaani, kutsumukseeni ja katsantokantaani. Se antaa perspektiiviä toiminnan kehittämiseen. //

12 12 YHTEISKUNTA» Energiapolitiikka ja kilpailukyky TEKSTI Riikka Kovala, KUVAT Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia Meille on lähivuosina syntymässä noin terawattitunnin kulutusta vastaava määrä sähköntuotantokapasiteettiä, joka on neljännes nykyisestä kulutuksesta,

13 13 Tuontisähkö korvattava omalla mukaan kotimainen teollisuus on itse vastuussa tämänhetkisestä kilpailukyvystään. Energiaintensiivisen teollisuuden kohdalla sähkön hinnalla on merkitystä kilpailukyvylle. Ministeriössä ilmasto- ja energiapolitiikan suuntaviivoja tehkapasiteetilla Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk) mukaan perusteollisuus metsästä metalliin on itse vastuussa tämänhetkisestä kilpailukykynsä tasosta tai sen kilpailukyvyn puutteesta. Maan hallitus tai työ- ja elinkeinoministeriö eivät pysty vaikuttamaan suomalaisen teollisuustuotannon hintakilpailukykyyn suhteessa edulliseen aasialaiseen tuotantoon. Näin sanoo elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, jonka Potentiaalisimmat uusiutuvat Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen uskoo suurimman uusiutuvan energian potentiaalin löytyvän vuoteen 2020 mennessä bioenergiasta ja puupohjaisesta energiasta. Tavoite on, että energiapuun käyttö lisääntyisi nykyisestä noin 6 miljoonasta kiintokuutiometristä tuonne 12 miljoonaan kiintokuutiometriin, hän summaa. Se on tosi kova lisäys kymmenessä vuodessa. Näin syntyvästä noin 16 terawattitunnin lisäyksestä vähän yli puolet tulisi biopohjaisista, eli lähinnä puupohjaisista raaka-aineista, muu osa tuulivoimasta sekä lisäksi jätteestä ja vastaavasta muutama terawattitunti. Lisäksi vielä maalämmöstä ja vastaavasta saataisiin muutama terawattitunti, ministeri laskee. Puuenergian käytöstä menisi suurin osa sähkön ja lämmön tuotantoon, jonkin verran puupohjaisiin pelletteihin, ja entistä suurempi määrä mitä pidemmälle 2010-luvulla luvulla mennään, biodieselin raaka-aineeksi. dään jo 2020-lukua miettien, Pekkarinen sanoo, mutta painottaa samalla, että jo nyky-suomi on yksi maailman innovatiivisimmista yritysympäristöistä. Innovatiivisen yritysympäristön näkökulmasta Suomi on maailman kuuden parhaimman maan joukossa, olemme tässä suhteessa vain petranneet asemiamme. Joten tämä tästä yleisestä kilpailukyvystä ja toimintaympäristöstä. Hän viittaa taannoiseen World Economic Forum -laitoksen kilpailukykyvertailuun. Mauri Pekkarinen ottaa kuitenkin, jos ei takapakkia, niin ainakin sivuaskeleen metsäteollisuudesta puhuessaan. Kun puhutaan metsäteollisuuden kilpailukyvystä, on totta, että sähkön hinta ja nimenomaan veroratkaisujen vuoksi, uhkaa nousta tärkeimpiä kilpailijamaita korkeammaksi. Mutta en katso, että se on elinkeinoministeriön syy, koska valtiovarainministeriö vastaa veroratkaisuista.

14 14 Veroleikkuri palauttaa energiaveroista 85 prosenttia energiaintensiivisille yrityksille, kun vero ylittää 3,7 prosenttia jalostusarvosta. Energiasta ja sen saatavuudesta Hallitus esitteli toimiaan Suomen metsäalan kilpailukyvyn parantamiseksi syyskuun lopulla Silloin se lupasi huolehtia siitä, että metsäteollisuuden energiaverotuksen taso pysyy kilpailukykyisenä tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna. Energiaverotuksessa hallitus lupaa kehittää energiaveroleikkuria. Nyt käytössä oleva energiaintensiivisen teollisuuden veroleikkuri palauttaa energiaveroista 85 prosenttia energiaintensiiviselle yritykselle, kun energiaverot ylittävät 3,7 prosenttia jalostusarvosta. EU sallisi leikkurin käyttöönoton jo 0,5 prosentissa. Uudistettu leikkuri tulisi käyttöön vuoden 2011 alusta. Puutuotealan kasvua tuetaan, bioenergiahankkeita edistetään sekä puuenergia-alaa vauhditetaan ottamalla käyttöön laitosinvestointien energiatuki. Huomiota energiatulevaisuuden linjanvedoissa on kuitenkin herättänyt se, että teollisuus ja myös Energiateollisuus ry sekä hallituskumppani kokoomus ovat esittäneet täysin erilaisia näkemyksiä ydinenergian lisätarpeesta ja ydin- voimaloille myönnettävien lupien määrästä kuin vastuuministeri Mauri Pekkarinen. Lähdemme siitä, että Suomessa pitää olla saatavilla kilpailukykyiseen hintaan ja toimitusvarmasti sähköä vieläpä niin, että se riittää kaikissa oloissa Suomen tarpeisiin, Pekkarinen vastaa. Tavoitteena on, että 2020 mennessä meillä oleva oma kapasiteetti riittäisi korvaamaan tällä hetkellä Suomeen tuotavan sähkön. Tosin raaka-aineiden osalta emme ole omavaraisia, meillä ei uraania kaiveta näillä näkymin, Pekkarinen muistuttaa. Merkittävä lisäkysyntäkin turvataan Pekkarisen mukaan tavoitteena on mitoittaa suomalainen sähköntarjonta niin, että se riittää turvaamaan sähkön erittäin merkittävän lisäkysynnän, vaikka nyt kysyntä onkin mennyt alaspäin. Toiseksi mitoitamme tarjonnan niin, että se riittää sähkön tuonnin lopettamiseen, ja että siitä riittää vähän vientiinkin. Kolmanneksi Suomessa syntyvän tarjonnan pitää vielä mahdollistaa se, että täällä syntyvä hiililauhdetuotanto voidaan ajaa kokonaan alas. Po. lauhdevoimaloissa tuotetaan vain sähköä hyötysuhteen ollessa vain noin 35 prosenttia. Tähän tähtäämme samalla huomaten, että meille on lähivuosina syntymässä noin terawattitunnin kulutusta vastaava määrä sähköntuotantokapasiteettiä, joka on neljännes nykyisestä kulutuksesta, hän lisää. Se syntyy, jos ja kun Suomen on pidettävä kiinni niistä velvoitteista, mihin olemme sitoutuneet ja lisäksi meille valmistuu maailman suurin ydinvoimalaitosyksikkö. Velvoitteista puhumalla ministeri Pekkarinen viittaa EU:n energia- ja ilmastopakettiin, jossa esitetään, miten kasvihuonekaasujen vähentämistavoite ja uusiutuvan energian lisäämistavoite toteutetaan EU:ssa. Tavoitteen saavuttamiseksi Mauri Pekkarinen on valmis pitämään oven auki ydinvoiman lisärakentamiselle. Hänen mukaansa tuo lisärakentaminen voi olla jonkun määräistä, mikä ei kui- Tärkeintä on innovaatiopolitiikka Työ- ja elinkeinoministeriössä puhutaan vahvasta osaamisesta ja tehokkaasta tuotannosta, joiden avulla Suomi pystyy vastaamaan globalisaation haasteisiin. Elinkeinojen piirissä puolestaan uskotaan, että hallituksella olisi hihassaan ässiä käytettävänään, joilla turvata tuotannon ja työpaikkojen säilymistä kotimaassa, jos vain toimeksi laitettaisiin. Esim. konepajateollisuuden piiristä on väläytetty Saksan mallin mukaista lyhennettyä työviikkoa, jossa valtio korvaa työntekijöille ansionmenetystä. Ministeri Mauri Pekkarisen mukaan ministeriön vastuulla on työelämässä olevan ja työikäisen henkilöstön tietojen ja taitojen sekä valmiuksien kehittäminen. Tämän lisäksi tärkein juttu on innovaatiopolitiikka, soveltavan tutkimuksen kehittämistyön innovaatiotoimien rahoittaminen, johon meillä on noin 800 miljoonaa euroa rahaa. Sillä luodaan edellytyksiä [yritysten ja valtion yhdessä rahoittamille] hankkeille, joilla parannetaan yritysten tuotantoteknologiaa, parannetaan tuotteita, liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymisen edellytyksiä. Elinkeinoministeri kokee erityisen tärkeäksi sen, että kasvuyrittäjyyteen saataisiin vauhtia. Tarvitsemme aivan erityisesti liiketoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä yrityksiä, hän painottaa. On ihan oikein, että valtio satsaa [ennemmin] näihin kasvuhakuisiin kuin sellaisiin yrityksiin, jotka staattisesti polkevat paikallaan vuodesta toiseen. Suhdannetuethan ovat Suomessa suorastaan kiellettyjä, eihän yrityksen normaalia toimintaa voi tukea.

15 15 tenkaan tarkoita useita yksiköitä vuoteen 2020 mennessä. Sitovien päätösten tekeminen ydinvoimasta, vuosikymmeniä ennen ajateltua lisäenergian tarvetta söisi edellytykset kestäviltä uusiutuvilta energiavaihtoehdoilta, hän sanoo. Näkemysero teollisuuden haluamasta rakentamisluvasta kaikille kolmelle hakijalle jää näin voimaan. Pientuottajat ja sähkötariffi»» Suomi tarjoaa hyvän toimintaympäristön yrityksille, ministeri Mauri Pekkarinen vakuuttaa, ja nostaa esiin World Economic Forumin tuoreen kilpailukykyvertailun, jossa Suomi sijoittui kuudenneksi. Sveitsi vei kärkipaikan. Uusiutuvaa energiaa käyttävien investointien vauhdittamiseksi Suomessa ollaan ottamassa käyttöön sähkötariffi tuuli- ja bioenergian tuottajille. Sähkötariffin puitteissa tuuli- ja bioenergian tuottajille maksetaan nykyistä markkinatasoa korkeampi takuuhinta, jotta se kannustaisi investoijia siirtymään uusiutuvan energian tekniikkaan. Kustannukset peritään kuluttajilta hieman korkeampana sähkön hintana. Puuenergia jää sähkötariffin ulkopuolelle, sillä puupohjaisen ja muun biopohjaisen energiantuotannon tukijärjestelmä koostuu lähinnä investointituesta. Uusien tuulivoimalaitosten tai -puistojen sekä biokaasulaitosten pitäisi sähkötariffia valmistelleen työryhmän esityksen mukaan olla tariffin saadakseen teholtaan vähintään yhden megan suuruisia. Miten sähkön pientuottajien sitten käy? Ministeri Pekkarinen lupaakin, että pienten tuulivoimaloiden ja biokaasulaitosten tehorajoja suhteessa syöttötariffiin on vielä pohdittava. Mielestäni molempien osalta tulemme katsomaan vielä sitä [tehokkuuden] alarajaa. Työryhmä on kuitenkin lähtenyt siitä, että pienen tuotannon pääseminen syöttötariffiin piiriin aiheuttaa enemmän kustannuksia [kuin hyötyjä]. Silloin tuki näille laitoksille pitäisi hoitaa jollain muulla tavalla, suorilla tuilla. Mauri Pekkarisen mukaan joka tapauksessa liityntätehon tulee olla megan suuruinen tai vain jonkin verran alhaisempi, kuitenkin niin, että pienemmät tuotantoyksiköt voivat liittyä mukaan verkkoon, ja sitten yhdestä liityntäpisteestä otetaan energia sähköverkkoon. Sähkömarkkinalain mukaisesti verkonhaltijalla on tuotantolaitosten verkkoon liittämisvelvollisuus ja siirtovelvollisuus verkossa. Uusiutuvan energian hankkeita piisaa Valtion tämän syksyn lisäbudjetissa varattiin ensi vuodelle 74 miljoonaa euroa uusiutuvaa energiaa raaka-aineenaan käyttäviin investointihankkeisiin. Ministeri Pekkarisen mukaan kaikki tämän vuoden rahat ovat jo menneet, eivätkä riitä ollenkaan tämän vuoden tarpeisiin. Hän toteaakin, että uuden energian vauhdittamiseen tarkoitettu tukipaletti toimii nykyisellään tarkoituksenmukaisella tavalla. //

16 16 Asiantuntijat avaavat energiatulevaisuuden näkymiä Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategia lähtee siitä, että Suomi on vuoteen 2020 mennessä omavarainen sekä sähkökapasiteetin että sähköenergian osalta. Toimiala seuraa tarkkana, mitä päättäjät energiapolitiikasta linjaavat ja teollisuutta kiinnostaa, millä hinnalla energiaa saa tulevaisuudessa. Yrittäjä-lehti kysyi Vaasan yliopiston Teknillisen tiedekunnan tutkimusjohtajalta Erkki Hiltuselta, TKK:n teknillisen fysiikan professorilta Peter Lundilta ja Energiateollisuus ry:n johtajalta (sähköntuontanto) Jukka Leskelältä kaksi kysymystä: 1. Millä uusiutuvan energian tuotantomuodolla/-muodoillla on suurimmat mahdollisuudet lisätä kapasiteettiä merkittävästi 5-10 vuoden aikajänteellä ja millaisesta kapasiteetin lisäysmäärästä tällöin puhutaan? 2. Huomioiden energiatuotannon rakenteen vuonna 2020 valtiovallan ja EU:n toimien myötä, millaiseksi ydinvoiman lisätarve muodostuu Suomessa ja montako uutta ydinreaktoria tarvitaan tämän tarpeen sekä käytöstä poistuvien voimaloiden jättämän vajeen tyydyttämiseksi? Uusiutuvan energian tuotantomuotoja ei tulisi yksittäin pyrkiä asettamaan vastakkain. Erkki Hiltunen Erkki Hiltunen, Vaasan yliopisto 1. Uusiutuvan energian tuotantomuotoja ei tulisi yksittäin pyrkiä asettamaan vastakkain. Olennaisempaa on, että uusiutuvan energian tuotantomuodot yhdessä oikein integroituina muodostavat merkittävän lisän hajautetun energiatuotannon markkinoilla. Jos kuitenkin halutaan listaa tehdä, katsoisin, että valmiimpia ovat geoterminen energia ja tuulienergia. Pidemmällä 10 vuoden tähtäimellä myös biokaasu, esimerkiksi liikenteen polttoaineena. 2. Jos keskitettyä energiatuotantoa rakennetaan lähinnä energiaintensiivisen teollisuuden tarpeisiin, ja hajautettua energian tuotantoa asutuksen ja pienteollisuuden tarpeisiin, riittäisi tässä vaiheessa yhden ydinvoimalan rakentaminen. Suomi tuskin voi pyrkiä energian viejäksi ydinvoimaa rakentamalla. Hajautetun energian tuotannon asteittainen lisääminen taas on perusteltua kestävän kehityksen kannalta. Peter Lund, TKK 1. Uusiutuvilla energialähteiden ja energian käytön tehostamisen kustannustehokkaat mahdollisuudet Suomessa vuoteen 2020 mennessä ovat merkittävät, mutta niiden potentiaali ei toteudu ilman valtion toimenpiteitä. Kokonaispotentiaali sähköntuotannossa vastaisi noin kolmea suurvoimalaa. Karkeasti puolet tulisi tehostamisen kautta (lämpöpumput, palvelusektori, teollisuus) ja toinen puoli uusiutuvista (bioenergia, tuuli). Näillä ratkaisuilla kyetään hyvin tyydyttämään energian lisätarve ja poistuva kapasiteetti vuoden aikajänteellä bioenergia ja tuulivoima ovat tärkeimmät uusiutuvat energialähteet. Bioenergian osalta 8-10 TWh sähköä ja tuulen kohdalla 6-8 TWh on mahdollisuuksien rajoissa. 2. Jos lähdetään liikkeelle Suomen sähköntarpeesta, ydinvoiman lisätarvetta vuonna 2020 ei ole, vaan voidaan tyydyttää vaihtoehtoisilla ratkaisuilla (ks yllä). Samalla täyttyvät myös EU:n vaatimukset uusiutuvan energian lisäämiseksi ja energian käytön tehostamiseksi. Nykyinen taloudellinen tilanne tiputtaa sähköntarvetta noin yhden voimalan verran vuonna Jos metsäteollisuuden rakennemuutos etenee, jää ko. pudotus pysyväksi. Eli tästä laskien vaihtoehdot ovat varmasti riittävät. Tämän vaihtoehtoisen energiastrategian etuna on, että pääosa ratkaisuista perustuu suomalaiseen osaamiseen ja teknologiaan. Luomalla kotimarkkinoita suomalaiselle teknologialle, luodaan myös edellytyksiä merkittävälle yritystoiminnalle ja viennille kasvaville maailmanmarkkinoille. Jos energiapolitiikkamme nojautuisi kolmen voimalan verran kotimaiseen osaamiseen, voisi muiden maiden kokemusten perusteella syntyä useita kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Ydinvoima on tuontitavaraa ja rakentaminen tapahtuu pääosin vierastyövoimalla. En ymmärrä, miksi valtiovallan pitäisi päättää ydinvoimasta nimenomaan sähkön tarpeen perusteella. Jukka Leskelä Jukka Leskelä 1. Tässä on kaksi näkökulmaa: energia ja kapasiteetti. Suurin uusiutuvan energian lisäysmahdollisuus on metsäenergiassa. Tämä ei kuitenkaan tuo juuri lainkaan uutta sähköenergiaa eikä sähköntuotantokapasiteettia. Metsäenergia korvaa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä olemassa olevissa ja rakenteilla olevissa laitoksissa. Toinen merkittävä on tuulivoima, jota voitaneen rakentaa hallituksen tavoittelema 2000 MW vuoteen 2020 mennessä. Suunnitelmia on paljon enemmän, mutta ne eivät ehdi toteutua tällä aikajänteellä. Tämä on uutta sähköenergiaa. On kuitenkin huomattava, että tuulivoimakaan ei tuo sellaista kapasiteettia, jonka voisi laskea olevan käytettävissä sähkön huippukulutuksen aikaan. Vesivoiman osalta voitaisiin rakentaa lisää kapasiteettia, mutta se edellyttää lainsäädäntömuutoksia. 2. Vuosi 2020 on täysin väärä tarkasteluvuosi ydinvoiman lisärakentamisen suhteen. Olisi erinomainen saavutus saada edes yksi uusi reaktori valmiiksi tuohon mennessä. Nyt päätettävä ydinvoimala olisi käytössä noin vuoteen 2080 asti. Sähkön tarpeen kasvun myötä kapasiteetin tarve kasvaa noin 2000 MW vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi olemme nyt noin 2000 MW aliomavaraisia. Toisaalta rakenteilla on noin 2000 MW uutta kapasiteettia. Eli uutta erillisen sähköntuotannon kapasiteettia tarvitaan yli 5000 MW vuoteen 2030 mennessä. En ymmärrä, miksi valtiovallan pitäisi päättää ydinvoimasta nimenomaan sähkön tarpeen perusteella. Ydinvoimalaitokset maksavat 4-6 miljardia euroa jokainen. Yritykset, jotka olisivat valmiit tämän kokoluokan investointeja toteuttamaan, eivät sijoita rahojaan arvioimatta itse sitä, riittääkö sähkölle kysyntää. // Luomalla kotimarkkinoita suomalaiselle teknologialle, luodaan myös edellytyksiä merkittävälle yritystoiminnalle ja viennille kasvaville maailmanmarkkinoille. Peter Lund

17

18 18 ¾ Lämpöyrittäminen on pääomavaltaista yritystoimintaa. Myös Pekka Kemppaisella ja yrityksen muilla osakkailla on merkittävästi omaa rahaa pelissä mukana.

19 ENERGIA» Paikallisesta energiasta vaihtoehto 19 TEKSTI Riikka Kovala, KUVAT Harri Nurminen Puupohjainen energia hyvässä hapessa Vaikka viime aikojen puukaupan hiljenemisestä kertovien uutisten perusteella voisi kuvitella kuitupuuta päätyvän energiapuuksi kuormatolkulla, lämpöyrittäjä Pekka Kemppainen kertoo tämän olevan hyvin poikkeuksellista; Latvaenergia Oy:ssä raaka-aineena on lähinnä rankaa ja valmista haketta. Energiapuun hinta kun on sellupuun hintaa alempi. Pyhäntäläisen Tavastkengän kylässä sijaitsevan Latvaenergian kolmen lämpölaitoksen kapasiteetti on 2,4 megawattituntia ja vuosituotanto megawattituntia. Näistä laitoksista lämpönsä saa asukasta sekä Pyhännän taajaman liikekiinteistöjä ja koulukeskus. Neljän osakkaan Latvaenergia on pieni peluri energiamarkkinoilla, mutta kasvollisella toimijalla on paikallisuus etunaan energiantarjoajana. Maatalous-, hake- ja lämpöyrittäjä Kemppainen oli Pyhännän kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosituhannen vaihteessa parisen kautta ja muissa kunnan luottamustehtävissä samoihin aikoihin, jolloin vuosittain pohdittiin siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Silloin kunnassa ei ollut kaukolämpöverkkoa syksyllä totesin, että kunnan kaukolämpöverkoston rakentamista koskeva hanke hävisi taas keskusteluista huolimatta investointiohjelmasta. Sitten tapasin Samuli Yrjänän, jonka tiesin olevan ennakkoluuloton toiminnan mies, ja päätimme tehdä kunnalle tarjouksen koulukeskuksen lämmittämisestä puuenergialla. Latvaenergia perustettiin vuonna Syksyllä koulukeskus lämpeni jo uusiutuvalla energialla. Kunta innostui asiasta niin, että kunnan päättäjät alkoivat vuonna 2004 suunnitella kaukolämpöverkkoa taajamaan. He päätyivät sellaiseen ratkaisuun, että kunta investoi verkostoon ja kilpailuttaa lämmöntuotannon. Keväällä 2006 oli tarjouskilpailu ja tulimme valituksi lämmöntoimittajaksi 15 vuodeksi eteenpäin. Saman vuoden syksyllä aloimme tuottaa tässä lämpöä. Lämmöntilaajan kokemukset positiivisia 2008 vuoden vaihteesta alkaen Latvanergia on tuottanut kaukolämmön myös Leppiniemen alueelle Muhoksen laitoksestaan. Tilaajana Leppiniemellä on kiinteistöjen myyntiin ja vuokraukseen keskittynyt Ameta Oy. Ameta ja viisi asunto-osakeyhtiötä ostivat vuonna 2004 Fortumilta koko Leppiniemen vanhan asuinalueen. Tilaajayrityksen toimitusjohtajan Johanna Takasen mukaan heidän kokemuksensa Latvaenergiasta lämmöntoimittajana ovat positiivisia. Pidimme tätä ratkaisua luotettavana ja järkevänä jo senkin takia, että raaka-ainetta on saatavissa läheltä. Viittä vaille lainvoimaisen asemakaavan myötä Leppiniemeen on tulossa satakunta omakotitalotonttia lisää.

20 20 ¾ Latvaenergian lämpökattilat nielevät vuosittain kiintokuutiometriä puuta, mikä tarkoittaa kuutiometriä haketta. Kiintokuutiometri tarkoittaa yhden kuutiometrin kokoista puumassaa, jossa ei ole ilmavälejä, kuten on pinokuutiometrissä. Lämpölaitos varastoi raaka-aineen pääasiassa teiden varsilla, joten paikan päällä olevaksi varmuusvarastoksi riittää muutama sata kuutiota. Vuonna 2020 uusiutuvilla energiamuodoilla 38 prosenttia Suomi on asettanut tavoitteen, että vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on 38 prosenttia. Esimerkiksi Kuusamossa uusiutuvien käyttöaste oli 38 prosenttia jo vuonna 2007, jos liikennepolttonesteet, jotka eivät ole uusiutuvia, lasketaan mukaan, on tase alhaisempi.

21 21»» Latvaenergia ostaa raaka-ainetta useista paikoista, metsänomistajilta, metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsäkoneyrittäjiltä. Tämän lisäksi valmista haketta ostetaan toisinaan ulkopuolelta, Pekka Kemppainen kertoo. Lisää kapasiteettia Tällä hetkellä neljän osakkaan lämpöyritys työllistää Kemppaisen puolipäiväisesti, mutta tavoitteena on kasvattaa liiketoimintaa ja päästä kunnolla bisneksen makuun. Tämän vuoden liikevaihto muodostunee euron suuruiseksi. Kemppaisen mukaan heillä on yksi potentiaalinen kontakti tällä hetkellä sekä joitakin tunnusteluja tehtynä. Vaikka nyt olisi sinällään hyvä aika investoida uusiutuvaan energiaan, niin hintakehitys suosii öljyllä lämmittämistä ja liikekiinteistöt ovat tällä hetkellä aika varovaisia tekemään päätöksiä. Öljyn hinta on laskenut, kun taas hakkeen ja turpeen hinta on noussut. Olemme kiikaroineet megawatin kattilatehoa suurempia hankkeita, sillä sitä pienemmissä laitoksissa kattilasta saatava liikevaihto investointiin suhteutettuna ei lyö leiville. Lämpölaitoksen toimintaperiaate on pienvoimalayrittäjän mukaan melko simppeli: hake tuodaan varastosta kuljettimella kattilaan, jossa se poltetaan mekaanisessa viistoarinassa. Aines kaasuuntuu arinassa ja siitä vapautuu lämpöenergiaa kaukolämpöverkostoon. Hävikin määrä on prosenttia. Prosessista syntyy vain pieni määrä tuhkaa, joka menee metsälannoitteeksi omaan käyttöön. Lämpölaitoksen polttoaineeksi käy myös turve, tosin tähän asti puuta on saanut riittävästi eikä turvetta ole kokeiltu. Energiapuulla kysyntää Energiapuu on tarjonnut koneyrittäjille töitä muun puunkorjuun hiljennettyä mm. kuitupuun kysynnän vähennyttyä. Puuenergia ry:n mukaan metsähakkeen käyttö voimaloissa ja lämpölaitoksissa oli vuonna ,6 miljoonaa kuutiometriä. Suomessa on tavoitteena lisätä puupolttoaineiden käyttöä merkittävästi, kuten muidenkin uusiutuvien energianlähteiden. Energiapuun kysyntä onkin kasvanut viime vuosina. Sen voi havaita mm. tienvarsilla lisääntyneistä kantokeoista, jotka ovat energiapuun raaka-ainetta. Kysyntään ei ainakaan vaikuttane negatiivisesti se, että mm. raskaalle ja kevyelle polttoöljylle sekä kivihiilelle on tulossa energiaveron korotus vuoden 2011 alusta. Hallitus päätti näistä veronkorotuksista kansaneläkemaksun poiston yhteydessä keväällä // Tuki sekoittaa markkinoita Puu uusiutuvan energian muotona on perinteinen suomalainen energiamuoto, sen käyttö lisää työpaikkoja ja yrittäjyyttä paikallisesti sekä samalla metsät tulevat hoidetuksi. Lämpöyrittäjä Pekka Kemppainen kertoo pohtineensa muiden hake- ja lämpöyrittäjien kanssa energiapuulle/ nuoren metsän kunnostukseen suunnattua tukipolitiikkaa paljonkin vuosien varrella. Nykyisenkaltaiset tuet johtavat hänen mukaansa vinoutuneeseen tilanteeseen; kun tuki on alkutuotantovaiheessa ja välissä on monta toimijaa, se sekoittaa markkinoita. Näkisin, että tämä järjestelmä voisi olla paljon yksinkertaisempi ja toimivampi, jos ei olisi tätä tukiviidakkoa sotkemassa. Silloin kaikki puu olisi samanarvoista energiapuumarkkinoilla huolimatta siitä, mistä kasvuvaiheesta puu on peräisin. Energiapuulle ja tuotetulle lämpöenergialle olisi hyvä saada oikea markkinahinta, jolloin toimittaisiin terveillä markkinoilla. Tukiviidakon myötä yrittäjällä riittää A4:sia täytettäväksi. Byrokratiaa on liikaa. Yksi tukimuoto on Kemera-tuki, joka on tarkoitettu kestävän puuntuotannon turvaamiseksi tehtävien toimenpiteiden rahoittamiseen. Lisäksi sillä rahoitetaan mm. energiapuun korjuuta ja haketusta. Jos tuki kuitenkin on paikallaan, niin Kemppainen uskoo syöttötariffin kaltaisen järjestelmän toimivan paremmin kuin nykyjärjestelmä. Jos puuenergian tuotantoa halutaan jotenkin piristää, tuen voisi tuoda sinne loppuvaiheeseen.

22 22 ENERGIA» Tuulen tuomaa energiaa TEKSTI JA HENKILÖKUVAT Veli-Pekka Leskelä Sisämaan tuulivoima nousee siivilleen Kalle ja Jouni Ahtee, isä ja poika, painavat pitkää päivää. Tekeillä on kolme suurta tuulimyllyä ja neljäs projekti on aloitusta vailla. Tuulivoima nousee nyt siivilleen, myös yksityiset maatuulivoimalat, sastamalainen yrittäjä Kalle Ahtee sanoo. Ahtee on pystyttänyt jo kahdeksan yksityistä tuulivoimalaa Satakunnan ympäristöön ja Pohjanmaalle. Muita yksityisiä tuulialan yrittäjiä ei Suomesta löydy. Häntä voi todella sanoa alansa edelläkävijäksi. Kalle Ahtee innostui tuulivoimasta jo 1970-luvun lopulla nähdessään uusien myllyjen nousevan Saksaan. Tuolloin hän oli osakkaana autoalan purkamoyrityksessä, jossa hän teki sähkö- ja metallialan töitä ja kulki Saksassa ostosmatkoilla. Vuonna 1982 otin yhteyttä KTM:ään ja kysyin, voisiko tällaisiin investointeihin saada jonkinlaista työntöapua, Ahtee muistelee. Sieltä vastattiin, että voin jatkaa harrastustani, mutta tällaisiin hankkeisiin emme tällä tasolla osallistu. Myllyn kehittämistä Ahtee oli liian paljon edellä aikaansa. Mutta hän ei antanut periksi, vaan päätti rakentaa oman tuulivoimalan kotipihalleen. Tuotekehittelyyn ja opetteluun meni monta vuotta ja paljon rahaa. Laitteistoa viriteltiin kuutisen vuotta. Mutta 1990-luvun puolivälissä alkoi laitteisto toimia ja tuottaa virtaa tasaisesti. 35 kilowatin generaattori lämmittää omakotitalon kivimuurit, 300 litran vesisäiliön ja lämpöpatterit, Kalle Ahtee kertoo. Tämä on koelaitos, jollaista ei kannattaisi tehdä yhtä taloa varten. Isompi mylly kannattaa monen talon ryhmälle tai mille tahansa yrityksessä, joka tarvitsee paljon sähköä. Kalle Ahtee on myynyt laitteitaan etenkin maatalousalan yrityksille, mm. naapurissa Äetsässä sijaitsevaan kanalaan. Se tuottaa tehoa 250 kilowattia, kuorma-au- JOUNI AHTEE

23 23 ¾ Kalle Ahteen Maatuuli-yhtiö toimittaa voimalat Saksasta uudelleen pystytettyinä konsulttityönä avaimet käteen periaatteella. Yritys johtaa suurta orkesteria. Kalle Ahtee kytkee laitteet toimintaan ja säätää ne paikalliseen verkkoon toimiviksi. Yritys myös huoltaa laitteet. Jouni Ahtee opettelee kaikkia vaiheita: hän on ollut mukana 3 voimalan pystytyksessä. Hänellä on Helsingissä 10 hengen kiipeily- ja siivousyritys. Taidot sopivat hyvin voimaloiden huoltoon ja tuulivoimasta tulee elämäntyöni: tämä on tulevaisuuden ala, Jouni Ahtee uskoo. ½½ Ahteet asentavat ja huoltavat laitteita myös ylhäällä potkurin navassa. Myös lavat pitää joskus pestä. Jouni Ahtee on ammattikiipeilijä: siitä on hyötyä myös tuulialalla.

24 24 ½½ Taustalla näkyvä voimala lämmittää tämän Sastamalan Äetsässä sijaitsevan kanalan. Tuulivoima kannattaa ilman tariffin tukeakin, jos oma yritys tarvitsee paljon sähköä. TEM jättää vanhat ja käytettyinä rakennettavat voimalat ilman sähkötariffin tusähkötarifiin ulkopuolelle. ton moottorin verran. Tuoreimmat projektit tuottavat jo 750 kilowattia, mikä vastaa lentokoneen moottoria. Jalasjärvellä ruvetaan polttamaan viinaa tuulisähkön avulla. Ja seuraavat projektit ovat 1,5 -megaisia! Sähkötariffi jarruttaa kehitystä Kalle Ahtee arvelee, että hän pystyy pystyttämään parin megan laitteita. Suuret yhtiöt pystyttävät nyt jo 3 megan laitoksia. Ahtee tuo laitteensa käytettyinä Saksasta noin 7 vuoden ikäisinä. 750 kilowatin laitteet maksavat pystytettyinä noin euroa. Niihin Ahteet eivät saa julkista tukea. Tuulivoiman investointituet on maksettu uusiin laitteisiin jo niiden lähtömaassa. Tukia ei makseta kahteen kertaan. TEM:n työryhmä jätti loppuraporttinsa uusiutuvan energian sähkötariffista ministeri Mauri Pekkariselle (kesk.) syyskuun lopussa Työryhmä jättäisi vanhat ja käytettyinä rakennettavat tuulivoimalat sähkötariffien ulkopuolelle. Uusien tuulivoimalaitosten tai -puistojen pitäisi olla tariffin saadakseen yhteisteholtaan vähintään 1 megan suuruisia. Koko tariffeista puhuminen on jarruttanut alan kehitystä, olisi parempi olla lupaamatta mitään, Kalle Ahtee sanoo. Mutta tuulivoima kannattaa jo nyt asiakkailla, jotka tarvitsevat sähköä omassa yrityksessään. Moni asiakkaamme myy tuulisähköä korotetulla hinnalla! Ekosähkölle löytyy markkinoita varmaan enemmänkin. Tuulesta temmattua ekoa Syöttötariffia esitetään 12 vuodeksi. Tavoitetaso on 83,5 euroa megawattitunnilta, tuulivoimalle se on aluksi 90,2 euroa megawattitunnilta alkuvuosina käyttöönotettavilla laitoksilla. Ministeri Pekkarinen lupaa lakia voimaan keväällä Kalle Ahteen mielestä tariffeista vouhkataan liikaa. Hän ennustaa, että sähkön pörssihinta nousee tariffien tasolle jo parissa vuodessa. Se poistaa sähkötariffit. Taantuma halventaa sähköä nyt tilapäisesti. Myös suuret jakeluyhtiöt ovat mieltyneet tuulisähköön, ne haluavat tuulisähköä verkkoonsa, sillä se on ekomerkki! Sähköyhtiöt eivät myöskään usko, että tuulivoima suistaisi jakeluverkon tasapainosta. Päin vastoin on hyvä, jos syrjäseuduille saadaan uutta tuotantoa heikkojen linjojen päihin: se säästää suurilta linjainvestoinneilta. Kalle Ahtee korostaa myös työllisyyttä, mutta syyttää samalla, että valtion asenne on monisyinen. Puhutaan uusiutuvasta energiasta, mutta ei haluttaisi luopua öljyn tuomista verotuloista. Tätä ei sanota julkisesti. // Jalasjärvellä ruvetaan polttamaan viinaa tuulisähkön avulla. Tariffi = vahvistetun hinnaston osoittama hinta Sähkötariffin idea on, että tuuli- ja bioenergian tuottajille maksetaan nykyistä markkinatasoa korkeampi takuuhinta sen vuoksi, että tämä mahdollistaisi suuret ja nopeat investoinnit uuteen uusiutuvan energian tekniikkaan. Tariffien kustannukset peritään kuluttajilta hieman korkeampana sähkön hintana. Samalla esitetään, että sähköä paljon tarvitseva teollisuus, kuten puuhiokkeen tekeminen, vapautettaisiin sähkötariffista johtuvista korotetuista energiamaksuista. Syöttötariffia esitetään 12 vuodeksi. Tavoitetaso on 83,5 euroa megawattitunnilta, tuulivoimalle se on aluksi 90,2 euroa megawattitunnilta laitoksilta, jotka otetaan käyttöön tariffin alkuvuosina. Tällä pyritään kiirehtimään investointien tekemistä.

25 KOLUMNI 25 Tärkein voimavara Luen artikkelia Boston Consulting Groupin ja kumppanien raporttia henkilöstöjohtamisesta tirehtööriä on vastannut kyselyyn, heistä 73% valittaa, että firmojen ylin johto ei ymmärrä yli vuoden aikajännettä. Kvartaalilla ei voi tehdä henkilöstöpolitiikkaa, kun työntekijän sisäänajo mihin tahansa vie vuoden ennen kuin hän tuottaa. Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja. Työvoiman tuottavuus ja tehokkuus edellyttää motivaatiota, sitoutumista ja luottamusta. Molemmin puolin. Orja-, pakko- ja pätkätyön tuottavuus on kyseenalainen. Stalin saattohoiti tappotyöleireillä 20 miljoonaa työntekijää, joista saatiin olemattomalla ruokinnalla irti murto-osa kapasiteetista. Stalinin laskennossa oli voittoa, että pidätyshetkellä yhteiskunnasta poiskirjatuista saatiin edes jotakin. Myöhemmissä lievemmissä neuvosto-oloissa henki ja työpaikat olivat suhteellisen turvattuja, mutta tuotantoelämän motivaatiotekijät ja vapaudet olemattomat ja lopputulos sitten se mikä se oli. Julkinen sektori on se jossa pätkätyö on todellinen ongelma. Meidän systeemissä puhutaan toisaalta työvoimasta, jota on liikaa tai liian vähän, ja toisaalta henkilöstöstä, jota moni firma kutsuu tärkeimmäksi voimavarakseen. Pätkä-, vuokra- ja kiiretyölle on tietenkin rajallinen funktionsa. Julkinen sektori on se jossa pätkätyö on todellinen ongelma. Paha virhe joka tapauksessa on, että ihmiset abstrahoidaan henkilöresursseiksi joiden tuottavuutta arvioidaan kvartaalisesti eli lyhytnäköisesti, miltei kuin Gulagin savotoilla. Joskus on hyvä sanoa ääneen se itsestäänselvyys, että talous ja tuotanto ovat olemassa ihmisiä varten ja ihmisten toimesta. Ne eivät ole olemassa tilastoja varten, vaan niillä koetetaan tuottaa hyvää ja parempaa elämää. Tuotantosuhteet ovat ihmissuhteita pisimmällekin automatisoiduissa tapauksissa. Työsuhteet ovat ihmissuhteita. Liikesuhteet ovat ihmissuhteita. Mainitut henkilöstöjohtajat vaativat lisää arvostusta ja resursseja, koska ihmiset ovat vaikeampia kuin numerot, mikä lienee suomeksi että olisipa kiva jos ilman sellaisia tulisi toimeen. Freudilainen lapsus paljastaa asenteet. Vaikka suhdannekäänne on käsillä, työttömyys pahenee vielä. Sitä lieventää suurten ikäluokkien vyöry eläkkeelle. Työvoimapulaa tuskin tulee. Tuleeko sitten verinen kilpailu huippuosaajista? Luulisin, että huippuosaamista mystifioidaan. Maailma on pääasiassa arkea ja bulkkia. Asiakaspalvelu on palvelufunktion bulkkia, jossa on kiinni pääosa työvoimasta. Arkinen asiakaspalvelu on käytöstapoja ja ihmisten suhteita. Ihmisten kohteluketju, joka alkaa liikkeenjohdon asenteista, päätyy asiakkaaseen joka lukee palveluklerkin naamasta koko firman luonteen. Tuotepuolen huippuosaaminen ja myyntitilanteen hallinta jäävät tyhjän päälle, jos inhimillinen kokonaisuus ei toimi. Jos vallitsee me-henki, joka luo siteitä myös asiakasrajapinnassa, menee hyvin. Sellaiseen firmaan huippuosaajiakin saa helpommin, jopa halvemmalla. //

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto) Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas lyhyesti Taaleritehdas

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot