Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2014 Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2014 Kokousaika 16:00 17:25 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Rauhamäki, Tatu Pajamäki, Osku Kari, Emma Hakola, Juha Karhuvaara, Arja Kousa, Tuuli Männistö, Lasse Perälä, Erkki Puhakka, Sirpa Raatikainen, Mika Rantala, Marcus Rissanen, Laura Taipale, Kaarin Torsti, Pilvi Tuominen, Hannu kaupunginhallituksen puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja varajäsen Muut Bogomoloff, Harry kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Paavolainen, Sara kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Pajunen, Jussi kaupunginjohtaja Sauri, Pekka apulaiskaupunginjohtaja poissa: 1221 Penttilä, Hannu apulaiskaupunginjohtaja poissa: 1187 Viljanen, Ritva apulaiskaupunginjohtaja Korhonen, Tapio kansliapäällikkö Pohjaniemi, Marju henkilöstöjohtaja Saxholm, Tuula rahoitusjohtaja Summanen, Juha hallintojohtaja Åhlgren, Harry johtava kaupunginasiamies Almqvist, Casper Peltonen, Antti tiedottaja hallintopäällikkö poistui 16:44, poissa:

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2014 Andersson, Victor Erroll, Katri Härmälä, Timo Matikainen, Kristiina Mickwitz, Leena Nyfors, Maria Rautanen, Marja Liisa Thodén, Annikki Vallittu, Anja Lindén, Timo Menna, Lauri Grundström, Irmeli Kivilahti, Lea :t kaupunginsihteeri vs. kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri vs. kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri vs. apulaiskaupunginsihteeri hallintoasiantuntija hankepäällikkö asiantuntija saapui 16:38, poistui 16:42, läsnä: osa 1203 :ää kustannuslaskennan asiantuntija asiantuntija saapui 16:38, poistui 16:42, läsnä: osa 1203 :ää Puheenjohtaja Tatu Rauhamäki kaupunginhallituksen puheenjohtaja :t Esittelijät Jussi Pajunen Hannu Penttilä Ritva Viljanen Pekka Sauri Pia Sutinen kaupunginjohtaja ja :t apulaiskaupunginjohtaja ja :t apulaiskaupunginjohtaja 1204 ja :t apulaiskaupunginjohtaja :t vs. apulaiskaupunginjohtaja :t Pöytäkirjanpitäjä Lauri Menna hallintoasiantuntija :t

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2014 Asia 1184 Kj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1185 Kj/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 1186 Kj/3 Oikaisuvaatimusasia: Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 1187 Kj/1 V , Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan ottaminen 1188 Kj/2 V , Luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen 1189 Kj/3 V , Innovaatiorahaston sääntöjen muutos 1190 Kj/4 V , Kj / Valtuutettu Pilvi Torstin aloite työllistämispykälän käyttöönotosta Helsingin kaupungin hankinnoissa 1191 Kj/5 V , Kj / Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite Veolia konserniin kuuluvien yhtiöiden sopimuksista 1192 Kj/6 V , Kj / Valtuutettu Thomas Wallgrenin aloite kunnialiputuksesta kaupungintalolla romanien kansallispäivänä 1193 Kj/7 V , Kj / Valtuutettu Osmo Soininvaaran aloite koskien investointiraamin muuttamista osittain nettomääräiseksi 1194 Kj/8 V , Kj / Valtuutettu Jasmin Hamidin aloite kaupungin henkilöautojen hankkimisesta sähköautoina 1195 Kj/9 V , Kj / Valtuutettu Jape Lovénin aloite Jätkäsaaren kasvavan rahtiliikenteen uudelleenohjauksesta 1196 Kj/10 V , Kaj / Valtuutettu Kauko Koskisen aloite Tattarisuon teollisuustonttien vuokra ajan jatkamisesta 1197 Kj/11 V , Kaj / Valtuutettu Otso Kivekkään aloite prosenttiperiaatteen käyttöönotosta täydennysrakentamiskohteissa 1198 Kaj/1 V Satama alueiden vuokrausperusteet (Katajanokka, Eteläsatama, Länsisatama, Hernesaari ym.) 1199 Kaj/2 V , Jätkäsaaren Saukonlaiturin länsiosan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12270, Saukonlaituri länsi) 1200 Kaj/3 V , Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2014 muuttaminen (Sörnäinen, Kalasatama, korttelit nrot ) 1201 Kaj/4 V , Jätkäsaaren tornihotellin ja kongressikeskuksen tontin vuokrausperusteet sekä tontilla sijaitsevan makasiinirakennuksen L2 luovuttaminen (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20803/4, Tyynenmerenkatu 2 4) 1202 Kaj/5 V , Finavia Oyj:n ja Senaatti kiinteistöjen Malmin lentoasemalla omistamien kiinteistöjen ja rakennusten osto sekä käyttöoikeussopimusten päättäminen 1203 Kaj/6 V , Jätkäsaaren Bunkkerin toteutuskilpailun järjestäminen 1204 Sj/1 V , Eron myöntäminen opetustoimen johtajan virasta 1205 Kj/4 Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös Helsingin kaupunginhallituksen eräisiin päätöksiin liitetyistä muutoksenhakuohjeista 1206 Kj/5 Green Net Finland ry:lle myönnetyn lainan lyhennysohjelman muuttaminen 1207 Kj/6 Määrärahan myöntäminen kiinteistöviraston tilakeskukselle päiväkotiosakkeiden ostoa varten 1208 Kj/7 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Vuosaaren kaatopaikan kunnostustöihin ja Myllypuron entisen kaatopaikan maisemointitöihin 1209 Kj/8 Kaupunginvaltuuston tekemien päätösten täytäntöönpano 1210 Kj/9 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 1211 Kj/10 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 1212 Ryj/1 Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun osakkeiden lunastustarjous 1213 Ryj/2 Selvitys valtuutettu Petra Malinin aloitteeseen ylijääneen kouluruoan kokeiluluonteisen myymisestä tai jakamisesta 1214 Ryj/3 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 1215 Kaj/1 Pysäköintitontin ja maanalaisen tilan varaaminen YIT Rakennus Oy:lle toimitilahankkeen ja pysäköintilaitoksen suunnittelua ja sen toteutusedellytysten selvittämistä varten (tontti 8189/4 ja maanalaisen pysäköintilaitoksen alue) 1216 Kaj/2 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 1217 Sj/1 Kulttuuritoimen selvitysryhmän raportti

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ Sj/2 Maa alueen vuokraaminen Iso Sarvaston venesatamasta Kiinteistö Oy Köysi ja Potkurille 1219 Sj/3 Maa alueen vuokraaminen Iso Sarvaston venesatamasta Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarilalle 1220 Sj/4 Maa alueen vuokraaminen Iso Sarvaston venesatamasta Vmax Oy:lle 1221 Sj/5 Lausunto opetus ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta 1222 Sj/6 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 1223 Stj/1 Selvitys Etelä Suomen aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa 1224 Stj/2 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta 1225 Stj/3 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kaupunginhallitus päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Perälän ja Männistön sekä varatarkastajiksi jäsenet Puhakan ja Karhuvaaran. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ Oikaisuvaatimusasia: Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi HEL T Päätös päätti hylätä neljä oikaisuvaatimusta, jotka on tehty kaupunginhallituksen tekemästä päätöksestä. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Hilkka Tapiolinna, kaupunginasiamies, puhelin: hilkka.tapiolinna(a)hel.fi Liitteet 1 Oikaisuvaatimus, Khn päätöksestä , Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 2 Oikaisuvaatimus , Khn päätös , Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 3 Oikaisuvaatimus , Khn päätöksestä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 4 Oikaisuvaatimus , oikaisuvaatimus, Khn päätöksestä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 5 Oikaisuvaatimuksen Liite 1, Helsingin seudun lentokenttäselvitys, ympäristöministeriö Oikaisuvaatimuksen Liite 2, Helsingin seudun lentokenttäselvitys, Liikenne ja viestintäministeriö 7 Oikaisuvaatimuksen Liite 3, Sam Inkinen Kaikki virtaa, kaikki lentää Otteet Ote Oikaisuvaatimuksen tekijät Ympäristöministeriö Asumisen rahoitus ja Otteen liitteet Esitysteksti Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Esitysteksti Esitysteksti

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/3 kehittämiskeskus ARA Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä Liikenne ja viestintäministeriö Liikennevirasto Uudenmaan elinkeino, liikenneja ympäristökeskus Valtiovarainministeriö Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessään kaupunginhallitus päätti osaltaan hyväksyä ehdotetun valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Lisäksi kaupunginhallitus päätti valtuuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Vielä kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi sopimusta koskevan allekirjoituspöytäkirjan, joka selventää ja täydentää valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä sopimusta suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asuntotuotannon edistämiseksi. Neljä yksityishenkilöä ovat tehneet kaupunginhallitukselle oikaisuvaatimukset, jotka esittelijä esittää hylättäväksi alla esitetyin perustein. Esittelijän perustelut Kuntalain 92 :n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 89 :n mukaan oikaisuvaatimus tehdään toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 93 :n mukaan oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 95 :n 2 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Kaupunginhallituksen pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Kaikkien neljän oikaisuvaatimuksen osalta todetaan, että oikaisuvaatimus on tehty ajoissa ja oikealle toimielimelle.

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/3 Oikaisuvaatimusten pääasiallinen sisältö Kaupunginhallituksen toimivalta Oikaisuvaatimuksen nro 1 tekijä ********** vaatii oikaisua Malmin lentokentän säilyttämiseksi ilmailukäytössä. Perusteluina esitetään Malmin korkeat rakennuskustannukset, lentoasema imagontekijänä ja monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tarjoajana, Helsingin yrittäjäystävällinen maine, Malmin lentokentän kulttuurihistoriallinen merkitys sekä merkitys kevytilmailun, lentäjien koulutuksen, rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien tarpeitten kannalta. Perusteluissa nostetaan esille korvaavan lentokenttähankkeeseen liittyvät ongelmat ja katsotaan, että lentokenttäverkoston supistaminen loukkaa ICAO sopimusta. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa ehdotetaan, että alueen rakennuskielto tulee kumota, jotta ilmailualan yritykset voivat investoida alueella, ja esitetään, että perustetaan Helsinki City Airport säätiö lentokenttätoimintaa ja ylläpitoa varten. Oikaisuvaatimuksen nro 2 tekijä ********** toteaa mm., että päätös on tehty kuulematta valtuustoa tai arvioimatta sen sisältöä riittävästi Helsingin kannalta ja ilman valtuuston valtuutusta ja ohjausta. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan asian palauttamista valmisteluun kunnolliseen arviointiin Helsingin kaupungin kannalta erityisesti Malmin lentoasemaa koskevien kohtien kohdalta. Oikaisuvaatimuksen nro 3 ja 4 tekijöiden ********** oikaisuvaatimuksissa on todettu mm., että päätös on tehty kuulematta valtuustoa tai arvioimatta sen sisältöä riittävästi Helsingin kannalta ja ilman valtuuston valtuutusta ja ohjausta. Kaupunginvaltuuston on kuntalain mukaan päätettävä kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Oikaisuvaatimuksissa vaaditaan asian palauttamista myös valtuuston käsiteltäväksi ja arvioitavaksi kuten kuntalaki edellyttää. Lisäksi oikaisuvaatimuksissa 2 4 katsotaan, että Helsinkiä sitoo Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Yleisilmailun ja liikelentotoiminnan kestävästä tulevaisuudesta. Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen perusteista. Kaupunginhallituksen johtosäännön 7 :n 1 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää merkittävistä ja taloudellisesti laajakantoisista kaupungin hallinnon järjestämisen periaatteista.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/3 Asuntotuotannon tavoitteet Valtuuston on päätettävä kunnan omien tavoitteiden lisäksi koko kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Sääntely korostaa valtuuston asemaa kuntakonsernin strategisten tavoitteiden asettajana ja selkeyttää valtuuston ja hallituksen työnjakoa erityisesti konserniohjauksessa. (Harjula Prättälä, Kuntalaki, 2012, s. 206). Kaupunginvaltuusto hyväksyi , 122, strategiaohjelman vuosiksi Strategian mukaan asuntotuotannolla vastataan kasvavan Helsingin tarpeisiin. Vuosittain laaditaan asemakaavoja asuntotuotantoon vähintään kem2 ja vuotuista asuinkaavoituksen tavoitetta nostetaan asuntoon. Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 :n mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole määrätty muulle viranomaiselle Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä sopimuksessa suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi kunnat sitoutuvat nykyisen aiesopimuksen mukaisen asuntotonttien asemakaavoitustavoitteen saavuttamiseen. Sopimuksen mukaan valtio lopettaa toimintansa Malmin lentokentällä ja alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. Helsingin lisäkaavoitus kohdistuu ensisijaisesti Malmin ja Östersundomin alueille. Kaupunginvaltuusto on strategiaohjelmassaan päättänyt toiminnan keskeisistä tavoitteista ja siinä mm. siitä, että asuntotuotannolla vastataan kasvavan Helsingin tarpeisiin. Malmin lentokenttäalue on vuokrattu valtiolle maavuokrasopimuksella. Lentokentän toiminnan päättyminen on valtion päätösvaltaan kuuluva asia. Kaupunginhallituksen , 1012, tekemä päätös vastaa valtuuston hyväksymän strategian linjausta. Kaupunginhallituksella on toimivalta päättää asioista, joita ei ole määrätty muulle viranomaiselle. Oikaisuvaatimuksessa ei ole kysymys kuntalain 13 :ssä tai kaupunginhallituksen johtosäännön 7 :ssä säädetyistä asioista, jotka kuuluisivat valtuuston toimivaltaan. Kaupunginhallituksella on asiassa toimivalta sillä olevan yleistoimivallan perusteella. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt kaupungin strategiaohjelman vuosille Strategiaohjelmassa esitetään kaupungin keskeiset tavoitteet ja kehittämiskohteet sekä tärkeimmät toimenpiteet valtuustokaudelle Ohjelma linjaa virastojen, laitosten ja konserniyhteisön toimintaa. Strategiaohjelman toimenpiteisiin on kirjattu, että vuotuisen asuinkaavoituksen tavoitetta

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/3 Malmin lentokentän käyttö nostetaan 5500 asuntoon ( kerrosneliömetriä), joten sopimus on näiltä osin kaupunginvaltuuston aiemmin tekemien linjausten mukainen. Kaupungin maankäytön suunnittelua ohjataan yleiskaavalla. Maankäyttö ja rakennuslain 35 :n mukaan tavoitellun kehityksen pääpiirteet esitetään yleiskaavassa, missä myös osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja maankäytön perustaksi. Hallituksen esityksen (HE 101/1998) mukaan vahvistettu yleiskaava on ohjeena yksityiskohtaisen kaavan laatimiselle sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Vahvistettuun yleiskaavaan liittyy myös viranomaistoimintaa ohjaava vaikutus. Malmin lentokenttäalueen käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen on ollut kaupungin tavoitteena jo yleiskaava 1992:ssa (kaupunginvaltuusto hyv ), minkä keskeisenä lähtökohtana oli uusien rakentamisalueiden osoittaminen asuntotuotantoa varten. Malmin lentokentän alue osoitettiin yleiskaava 1992:ssa merkinnällä liikennealue sekä merkinnällä (A) alue joka muutetaan asuntoalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy alueelta pois". Myös kaupunginvaltuuston hyväksymässä Yleiskaava 2002:ssa Malmin kenttä oli merkitty asumiseen. Lentokenttäalueelle on lisäksi merkitty indeksi, minkä mukaan "Malmin lentokenttäaluetta käytetään liikennealueena siihen asti, kun korvaava sijaintipaikka tai Malmin lentokentän toimintojen sijoittaminen olemassa oleville kentille ja tukikohtiin on selvitetty." Yleiskaava 2002:n hyväksymispäätöksestä valitettiin ja lopputuloksena kenttä rajattiin yleiskaavan ulkopuolelle (korkein hallinto oikeus ), joten alueella jäi voimaan yleiskaava Oikeudellisesti sitovana kaavana kentän osalta on voimassa Uudenmaan maakuntakaava. Siinä kenttä on Liikennealue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue. Ympäristöministeriön vahvistaman Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan mukaan tämä merkintä on edelleen voimassa. Lisäksi 2. vaihemaakuntakaavassa on Malmin lentokentän kulttuuriympäristön vaalimista (RKY 2009) ja lentomelun huomioonottamista koskevat merkinnät. Helsingin kaupunki on käynnistänyt uuden yleiskaavan valmistelun v Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Yleiskaavan lähtökohdat ja työohjelman ja Vision 2050

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/3 Oikaisuvaatimuksissa mainitut päätöslauselmat Esitys rakennuskiellon poistamiseksi liitteineen Helsingin yleiskaavaluonnoksen laatimisen pohjaksi. Tavoitteena on, että Helsinkiä kehitetään urbaanina tiivistyvänä kaupunkina, jonka ydinaluetta laajentamalla varaudutaan siihen, että Helsingissä voisi 2050 asua noin asukasta ja sijoittua noin työpaikkaa. Yleiskaavan visiossa todetaan, että yleiskaavan merkittävimmät yhtenäiset maankäyttöpotentiaalit löytyvät nykyisten suurten liikenneväylien varsilta ja Malmin lentokentän toimintojen siirtyessä muualle, myös Malmin kenttäalueelta. Yleiskaavan visiossa todetaan lisäksi, että Malmin lentokenttäalueen vuokrasopimus päättyy vuoden 2034 loppuun mennessä. Maankäyttötarkastelujen pitkän aikavälin tavoite on, että Malmin lentokenttäalue on muuttunut asumiseen vuonna Helsingin uuden yleiskaavan valmistelun aikana tullaan selvittämään tarkemmin edellytyksiä ja mahdollisuuksia Malmin lentokenttäalueen ja sen ympäristön osoittamiseen asumiseen, vapaa ajantoimintoihin ja yritystoimintaan. Valmistelun yhteydessä selvitetään oikaisuvaatimuksissa esitettyjä vaikutuksia kuten kustannusvaikutuksia sekä vaikutuksia ilmailuun, lentokoulutukseen, yritystoimintaan ja harrastusmahdollisuuksiin sekä alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. ********** (nro 2, 3 ja 4) oikaisuvaatimuksissa on vedottu EU:n päätöslauselmaan Yleisilmailun ja liikelentotoiminnan kestävästä tulevaisuudesta. Kyseessä on suositusluonteinen asiakirja, joka ei sido Helsingin kaupungin päätöksentekoa yksittäisessä asiassa ********** (nro 1) oikaisuvaatimuksessa on viitattu ICAO sopimukseen. Lentokenttäverkoston ylläpitäminen on valtion tehtävä. Oikaisuvaatimuksessa esitettyä perustetta voitaisiin käyttää valtion viranomaisen päätöksentekoa kohtaan. ********** (nro 1) oikaisuvaatimuksessa esitetään, että Malmin kentällä oleva rakennuskieltopäätös kumotaan, jotta ilmailualan yritykset voivat investoida rakentamiseen alueella. on määrännyt Malmin lentokentän ja sen ympäristön alueiden määräämisestä rakennuskieltoon yleiskaavan laatimista varten viideksi vuodeksi asti. Alueella oli tätä ennen voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi vuodesta 2001 alkaen. Rakennuskiellon tarkoituksena on maankäytön suunnittelun turvaaminen. Rakennuskielto estää rakennusluvan

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/3 Esittelijän kanta myöntämisen mm. rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai kerrosalan lisäämiseen. Kaikki rakennusten korjaus ja muutostyöt eivät kuitenkaan MRL 125 :n mukaisesti tarvitse rakennuslupaa. Mikäli rakennuskieltoalueelle sijoittuva hanke on laadultaan sellainen, että sille tarvitaan rakennus tai, maankäytöllisten vaikutusten arvioimiseksi, toimenpidelupa, voi hankkeelle hakea erityisestä syystä poikkeamislupaa MRL 171 :n nojalla. Lentokentän alueella ovat toiminnanharjoittajat suorittaneet aiemmin määrättyjen rakennuskieltojen voimassaoloaikana hallinnassaan olevissa rakennuksissa lukuisia korjaus ja muutostöitä sekä asentaneet alueille mm. uusia kevytrakenteisia lentokone, kalusto ja varastohalleja. Rakennuskielto ei näin ollen ole toiminnanharjoittajien investointien esteenä, silloin kun poikkeamisen edellytykset muutoin täyttyvät. Esittelijä viitaa edellä esitettyyn sekä kaupunginhallituksen oikaisuvaatimuksen alaiseen päätökseen ja sen perusteluihin, jotka ilmenevät päätöshistoriasta, ja katsoo ettei oikaisuvaatimuksissa ole esitetty seikkoja, joiden vuoksi kaupunginhallituksen päätös olisi kumottava. Sopimus on kaupunginvaltuuston aiemmin tekemien linjausten ja siten kaupungin edun mukainen. Esittelijä toteaa lisäksi, että alueen maankäyttöratkaisuista tullaan päättämään maankäyttö ja rakennuslain mukaisessa kaavoitusmenettelyssä, jolloin yleis ja asemakaavat tulevat valtuuston hyväksyttäviksi. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi alueen rakennuskielto on edelleen perusteltua pitää voimassa. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Hilkka Tapiolinna, kaupunginasiamies, puhelin: hilkka.tapiolinna(a)hel.fi Liitteet 1 Oikaisuvaatimus, Khn päätöksestä , Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 2 Oikaisuvaatimus , Khn päätös , Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 3 Oikaisuvaatimus , Khn päätöksestä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/3 Otteet infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 4 Oikaisuvaatimus , oikaisuvaatimus, Khn päätöksestä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 5 Oikaisuvaatimuksen Liite 1, Helsingin seudun lentokenttäselvitys, ympäristöministeriö Oikaisuvaatimuksen Liite 2, Helsingin seudun lentokenttäselvitys, Liikenne ja viestintäministeriö 7 Oikaisuvaatimuksen Liite 3, Sam Inkinen Kaikki virtaa, kaikki lentää Ote Oikaisuvaatimuksen tekijät Ympäristöministeriö Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä Liikenne ja viestintäministeriö Liikennevirasto Uudenmaan elinkeino, liikenneja ympäristökeskus Valtiovarainministeriö Otteen liitteet Esitysteksti Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Tiedoksi Asuntotuotantotoimisto Kaupunkisuunnitteluvirasto Kiinteistövirasto Liikennelaitos liikelaitos (HKL) Rakennusvalvontavirasto Talous ja suunnitteluosasto Päätöshistoria HEL T Viite Päätös

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/3 päätti osaltaan hyväksyä ehdotetun valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Lisäksi kaupunginhallitus päätti valtuuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Vielä kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi sopimusta koskevan allekirjoituspöytäkirjan, joka selventää ja täydentää valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä sopimusta suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asuntotuotannon edistämiseksi Pöydälle Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Kaupunkisuunnitteluvirasto HEL T Valtio ja Helsingin seudun kunnat ovat sopineet suurten infrastruktuurihankkeiden tukemisesta ja asuntotuotannon edistämisestä. Seudun kunnat sitoutuvat kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina kerrosalana mitattuna 25 prosentilla verrattuna voimassa olevaan MAL aiesopimukseen. Helsingin tapauksessa tämä tarkoittaa kaavoitustavoitteen nostamista kerrosneliömetriin vuodessa. Asuntotuotannon lisääminen 25 prosentilla on merkittävä korotus, sillä Helsinki kantaa jo nykyisin suurimman vastuun seudun asuntotuotannosta. Valmisteilla olevan yleiskaavan mitoituksella tullaan mahdollistamaan entistä korkeampi asemakaavoitettavan asuinkerrosalan määrä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää erityisesti Östersundomin ja Malmin lentokentän alueiden etenemistä ja näiden osalta toimivaa yhteistyötä valtion kanssa. Kaavoitusprosessin pitkittyessä tai kaavojen toteutusedellytysten heikentyessä vaarantuu koko seudun asuntotuotantotavoite. Sopimuksessa linjataan, että valtio ja sen aluehallintoviranomaiset myötävaikuttavat omalta osaltaan kasvavan kaavoitustavoitteen

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/3 toteuttamiseen. Valtion valvovien viranomaistahojen ja sektoriviranomaisten tulee toisin sanoen tukea kaavoitustavoitteen toteutumista. Helsingin seudulla on useita erityiskysymyksiä liittyen RKY alueisiin, muinaismuistolailla suojeltuihin linnoituslaitteisiin, moottoritieväylien muutoksiin ja erilaisiin ympäristö ja luonnonsuojeluasioihin, joiden yhteensovittaminen rakentamisen kanssa vaatii hyvin toimivaa yhteistyötä eri viranomaistahojen kesken. Kaavoitustavoitteen toteutumisen edellytyksenä on keskeisimmille maankäyttöpotentiaalia omaaville alueille toteutettavien liikennehankkeiden eteneminen. Näitä ovat mm. Östersundomin metroja pikaraitiotieratkaisut sekä Malmin lentokentän alueen säteittäiset ja poikittaiset raideliikenneyhteydet. Valtion myötävaikuttaminen näiden hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen edistämisessä on tärkeää. Sopimuksessa linjataan myös, että asuntotonttien asemakaavoituksen lisäyksen tulee sijoittua joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille. Tavoitteen onnistumisessa keskeistä on valtion tuki esimerkiksi uusien poikittaisten pikaraitiotieyhteyksien toteuttamiseksi. Toimiva liikennejärjestelmä on kaupungin kasvun edellytys ja investointeja on suunnattava kapasiteetiltaan tehokkaimpiin liikkumismuotoihin. Raide Jokeri on todettu useassa tutkimuksessa, esimerkiksi HLJ 2015 vaikutustarkasteluissa, seudun kehityksen kannalta kustannustehokkaimmaksi joukkoliikennehankkeeksi ja sen edistäminen tukisi paitsi asuntorakentamistavoitteen saavuttamista, myös seudullisen saavutettavuuden ja ekotehokkuuden parantumista. Useissa Euroopan maissa valtio tukee kaupunkien raidehankkeita elinkeino ja ympäristöpoliittisista syistä kategorisella osuudella kokonaiskustannuksista. Vastaavan menettelyn käyttöönotto myös Suomessa tukisi kaupunkien resurssi ja energiatehokasta kasvua. Pisara radan vaikutus seudulliseen saavutettavuuteen on erittäin suuri. Vaikutukset ovat erityisesti Helsingin ulkopuolella merkittäviä. Valtion sitoutuminen hankkeeseen on positiivinen viesti ja tukee asemanseutujen kehitystä ja tavoitteiden mukaista asuntorakentamista. Seudun liikennejärjestelmän kehittämistä jo hyvin pitkään haitannut kysymys on ollut liityntäpysäköinnin osalta ratkaisematon vastuu ja kustannusjako. On erittäin tärkeää, että seudun liityntäpysäköinnin kehittämistoimenpiteet sekä vastuu ja kustannusjako kuvataan HLJ2015 suunnitelmassa ja sisällytetään tavoitteena olevaan MAL aiesopimukseen Seudullisesti kattavan logiikan mukaisesti tulee tällöin ratkaistavaksi myös Kehäradan liityntäpysäköinnin toteuttamiseen liittyvät vastuu ja rahoituskysymykset.

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/3 Lausuntopyyntö Hallitus katsoo, että metropolialueella pääkaupunkiseudun kunnilta tulee edellyttää tonteissa 5 vuoden varantoa tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla. Helsingillä on asuinrakentamisen asemakaavavarantoa 2,65 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä vastaa tavoitetta, mutta tästä vain 1,55 miljoonaa kerrosneliömetriä on tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla. Helsingin tulisi siis hallituksen linjauksen mukaan kaavoittaa nyt korotetun kaavoitustavoitteen lisäksi vielä merkittävästi enemmän kerrosalaa joka vuosi tavoitteeseen pääsemiseksi. Tämä on nykyresursseilla ja nykyisessä toimintaympäristössä haastavaa. Asemakaavoituksen tieltä pitää määrätietoisesti raivata esteitä ja tässä toimiva yhteistyö valtion ja kuntien välillä on avainasemassa. Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnitteluvirastoa antamaan asiasta lausunnon mennessä. Lisätiedot Heikki Salmikivi, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: heikki.salmikivi(a)hel.fi

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ V , Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan ottaminen HEL T Päätös Käsittely päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää toimittaa vaalin kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan määräajaksi, joka alkaa aikaisintaan ja päättyy Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että viran palkka on ,08 euroa kuukaudelta. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut virkaan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien. Vielä kaupunginvaltuusto päättää, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka saavuttaa vanhuuseläkeiän ennen määräajan päättymistä, virkasuhde jatkuu kauintaan siihen saakka, kun virkaan otettu täyttää 68 vuotta. Kaupunginvaltuusto päättää määrätä virkaan otetun hoitamaan kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimialaan Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kuuluvia tehtäviä. Esteelliset: Hannu Penttilä Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Antti Peltonen, hallintopäällikkö, puhelin: antti.peltonen(a)hel.fi Liitteet

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/1 Otteet 1 Yhteenveto hakijoista Ote Virkaan otettu Muut hakijat Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunginvaltuusto päätti , 336 todeta, että virassa olevan kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkasuhde päättyy Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että tähän apulaiskaupunginjohtajan virkasuhteeseen voidaan virkaa hakeneen lisäksi ottaa suostumuksensa nojalla sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut virkaa ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys. kehotti , 1086 kaupunginkansliaa julistamaan viran haettavaksi määräajaksi, joka alkaa ja päättyy , siten, että sähköistä rekrytointijärjestelmää ei käytetä ja että viran palkkaus on ,08 euroa kuukaudelta. Virka on ollut julkisesti haettavana Hakuilmoitus on julkaistu kunnan ilmoitustaululla sekä kaupungin ilmoituslehdissä. Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön 18 :n mukaan apulaiskaupunginjohtajan valitsee kaupunginvaltuusto. Virassa hoidetaan kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimialaan Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kuuluvia tehtäviä. Kaupunginhallituksen johtosäännön 17 :n mukaan apulaiskaupunginjohtajan pätevyysvaatimuksena on korkeakoulututkinto tai hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon. Perustuslain 125 :n mukaan viran yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Määräajassa hakemuksen jätti kolme hakijaa. Yhteenveto hakijoista on liitteenä 1. Hakemusasiakirjat ja muu aineisto kokonaisuudessaan ovat nähtävillä kokouksessa ja muina aikoina asian valmistelijalla kaupunginkansliassa.

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/1 Kaupungin palvelukseen ottamisen edellytyksenä on, että virkaan otettava henkilö antaa tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot sekä osallistuu tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin tai tutkimuksiin. Jollei terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja ole käytettävissä virkasuhteeseen otettaessa ja otetuksi tulee henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa, on kaupunginvaltuuston samalla päätettävä, että virkaan ottaminen on ehdollinen. Ottaminen on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys tulisi esittää kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Antti Peltonen, hallintopäällikkö, puhelin: antti.peltonen(a)hel.fi Liitteet 1 Yhteenveto hakijoista Otteet Ote Virkaan otettu Muut hakijat Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Tiedoksi Kaupunginkanslia Päätöshistoria Kaupunginvaltuusto HEL T Päätös Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti todeta, että kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän virkasuhde päättyy

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/1 Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että tähän apulaiskaupunginjohtajan virkasuhteeseen voidaan virkaa hakeneen lisäksi ottaa suostumuksensa nojalla sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut virkaa ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys. Esittelijä Lisätiedot Antti Peltonen, hallintopäällikkö, puhelin: antti.peltonen(a)hel.fi HEL T Päätös Käsittely esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää todeta, että kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän virkasuhde päättyy Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että tähän apulaiskaupunginjohtajan virkasuhteeseen voidaan virkaa hakeneen lisäksi ottaa suostumuksensa nojalla sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut virkaa ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys Esittelijän ehdotuksesta poiketen Vastaehdotus: Laura Rissanen: Lisätään uusi kappale päätös osion viimeiseksi kappaleeksi (kpl 4): "Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että valittavan apulaiskaupunginjohtajan toimikausi päättyy " Kannattaja: Hannu Oskala Vastaehdotus: Laura Rissanen: Esittelijän perusteluiden viides kappale (kpl 8) muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Tarkoituksena on, että kaupunginhallitus julistaa kaupunkisuunnitteluja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan viran haettavaksi päättyväksi määräajaksi kahden viikon hakuajoin siten, että

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/1 sähköistä rekrytointijärjestelmää ei käytetä. Tavoitteena on, että vaali toimitetaan kaupunginvaltuuston kokouksessa " Kannattaja: Hannu Oskala Kaupunginhallituksen puheenjohtaja totesi, että jäsen Rissasen vastaehdotusten päällekkäisyyden vuoksi äänestetään ainoastaan jälkimmäisenä esitetystä vastaehdotuksesta. Äänestys: JAA ehdotus: Esityksen mukaan EI ehdotus: Kappale (8) muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Tarkoituksena on, että kaupunginhallitus julistaa kaupunkisuunnitteluja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan viran haettavaksi päättyväksi määräajaksi kahden viikon hakuajoin siten, että sähköistä rekrytointijärjestelmää ei käytetä. Tavoitteena on, että vaali toimitetaan kaupunginvaltuuston kokouksessa " Jaa äänet: 3 Osku Pajamäki, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti Ei äänet: 12 Juha Hakola, Jasmin Hamid, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Lasse Männistö, Hannu Oskala, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen Tyhjä: 0 Poissa: 0 Äänin 3 12 kaupunginhallitus hyväksyi jäsen Rissasen vastaehdotuksen mukaisesti muutetun esityksen Pöydälle Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Antti Peltonen, hallintopäällikkö, puhelin: antti.peltonen(a)hel.fi

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ V , Luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen HEL T Päätös 4 :n 1 momentti 4 :n 5 momentti 4 :n 6 momentti päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää, että Helsingin kaupungin luottamushenkilöiden palkkiosäännön 4 :n 1, 5 ja 6 momentti sekä 15 :n 5 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti: Tämän säännön 2 :ssä mainittujen kokouspalkkioiden lisäksi maksetaan alla mainituille luottamushenkilöille kokousten ulkopuolella suoritetusta työstä ja muista tehtävistä seuraavan suuruiset vuosipalkkiot: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja euroa kaupunginhallituksen puheenjohtaja euroa kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajat euroa kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat ja jäsenet euroa kaupunginhallituksen jaoston puheenjohtaja euroa tarkastuslautakunnan puheenjohtaja euroa tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja ja jäsenet euroa kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, opetuslautakunnan, rakennuslautakunnan sekä sosiaali ja terveyslautakunnan puheenjohtaja euroa muiden lautakuntien sekä kaupunginvaltuuston valitseman johtokunnan ja lautakunnan jaoston puheenjohtaja euroa Kun luottamushenkilö toimii vuosipalkkioon oikeuttavassa tehtävässä kahdessa tai useammassa edellä mainitussa toimielimessä, maksetaan hänelle vuosipalkkiona kuitenkin enintään euroa.

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/2 15 :n 5 momentti Lisäksi maksetaan kulukorvauksia tehtävästä aiheutuvia kustannuksia varten ilman tilivelvollisuutta kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle kullekin euroa vuodessa, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajille sekä kaupunginhallituksen jaostojen puheenjohtajille kullekin euroa vuodessa, kaupunginhallituksen jäsenille ja valtuustoryhmien puheenjohtajille, joilla ei ole oikeutta kulukorvauksiin edeltävien kohtien perusteella, kullekin 840 euroa vuodessa. Korvaushakemus on tehtävä kultakin kalenterikuukaudelta erikseen. Hakemus on jätettävä laskun hyväksyjälle kuuden kuukauden kuluessa sanotun kuukauden päättymisestä. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että kaupunginhallituksen jaostojen puheenjohtajille maksetaan takautuvasti edellä mainitut palkkiot. Palkkiot maksetaan konsernijaoston puheenjohtajalle valtuustokauden alusta lukien ja muiden jaostojen puheenjohtajille niiden perustamisesta lukien. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Pauliina Pottonen, lakimies, puhelin: pauliina.pottonen(a)hel.fi Antti Peltonen, hallintopäällikkö, puhelin: antti.peltonen(a)hel.fi Liitteet 1 Sääntötoimikunnan lausunto 4 1, 5 ja 6 mom 2 Sääntötoimikunnan lausunto 15 5 mom 3 Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kuntalain 42 :n mukaan kunnan luottamushenkilöillä on oikeus saada tehtävänsä hoitamisesta palkkiota sekä korvausta aiheutuneista kustannuksista.

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/2 Kuntalain 13 :n 2 momentin 8 kohdan mukaan kunnanvaltuusto päättää kunnan luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien ja siten myös palkkioiden ja korvausten perusteista. Valtuusto voi päättää palkkioista ja korvauksista hyväksymällä luottamushenkilöiden palkkioita koskevan johtosäännön. Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helsingin kaupungin luottamushenkilöiden palkkiosäännön Palkkiosääntöä on päivitetty Voimassa olevassa palkkiosäännössä ei ole määrätty vuosipalkkiosta tai kulukorvauksista kaupunginhallituksen jaoston puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle. Jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtäviin kuuluu kuitenkin muiden toimielinten puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tavoin työtä ja vastuuta myös kokousten ulkopuolella. Esityksen mukaan kaupunginhallituksen jaoston puheenjohtaja saisi saman vuosipalkkion kuin puheenjohtaja kaupunkisuunnittelu lautakunnassa, kiinteistölautakunnassa, opetuslautakunnassa, rakennuslautakunnassa ja sosiaali ja terveyslautakunnassa. Kulukorvausten osalta esitetään, että jaostojen puheenjohtajille korvattaisiin kulut samalla tavalla kuin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajille. Jos puheenjohtaja olisi kaupunginhallituksen varsinainen jäsen, ei hän saisi lainkaan kaupunginhallituksen jäsenen kulukorvausta. Tämä perustuu siihen, ettei esimerkiksi kuluja synnyttäviä kaupungin edustustehtäviä ole niin paljon jaostojen puheenjohtajilla kuin valtuuston tai kaupunginhallituksen puheenjohtajilla. Sääntötoimikunnan lausunnon mukaisesti samalla esitetään pykälän viimeisen kappaleen esittämistä selvemmässä muodossa asiasisällön muuttumatta. Pykälän muuttaminen esitetyllä tavalla toisi nykyisellä jaostomäärällä enimmillään euron vuotuiset lisäkustannukset vuosipalkkioihin ja kulukorvauksiin. Riippuen tehtävissä olevien henkilöiden muista luottamustehtävistä saamista palkkioista kustannukset voivat olla pienemmät. Voimassa olevan palkkiosäännön 15 :n 5 momentissa määrätään korvaushakemuksen tekemisestä seuraavaa: Korvaushakemus on tehtävä kultakin kalenterikuukaudelta erikseen. Hakemus on jätettävä laskun hyväksyjälle kahden kuukauden kuluessa sanotun kuukauden päättymisestä.

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/2 Luottamushenkilöiden tehtävien hoitamisen helpottamiseksi on tarkoituksenmukaista, että palkkiosääntöä muutetaan siten, että korvaushakemuksen jättäminen laskun hyväksyjälle on mahdollista jatkossa kuuden kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden, jolta korvausta haetaan, päättymisestä. Sääntötoimikunta on käsitellyt ehdotetun muutoksen. Lisäksi esitetään, että jaostojen nykyisille puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille maksetaan vuosipalkkiot ja kulukorvaukset takautuvasti heidän tehtävänsä aloittamisesta lukien. He ovat luottamustehtävänsä alkamisesta lukien hoitaneet tehtäviään samalla tavalla kuin palkkioon oikeutetut muiden toimielinten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Pauliina Pottonen, lakimies, puhelin: pauliina.pottonen(a)hel.fi Antti Peltonen, hallintopäällikkö, puhelin: antti.peltonen(a)hel.fi Liitteet 1 Sääntötoimikunnan lausunto 4 1, 5 ja 6 mom 2 Sääntötoimikunnan lausunto 15 5 mom 3 Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Tiedoksi; Kunnallisvalitus, kaupunginvaltuusto Kaupunginkanslian taloushallinto Virastot ja liikelaitokset

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ V , Innovaatiorahaston sääntöjen muutos HEL T Päätös esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää muuttaa innovaatiorahaston sääntöjen 3 n seuraavaan muotoon: "Rahaston varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen." Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Matti Malinen, talousarviopäällikkö, puhelin: matti.malinen(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin kaupungin innovaatiorahaston uudet säännöt STK Lausunto (Innovaatiorahaston säännöt) Otteet Ote Kaupunginkanslia Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut päätti , että innovaatiorahaston sääntöjä tulee tarkentaa niin, että sosiaaliset innovaatiohankkeet voivat hakea rahoitusta rahastosta ilman suoraa elinkeinoluomisen vaatimusta. Kaupunginvaltuusto käsitteli muutosehdotusta ja päätti että sääntöjä tulee muuttaa. toteaa seuraavaa: kaupunginvaltuuston käsittelyssä hyväksytyn päätöksen mukaisesti esittelijä ehdottaa innovaatiorahaston sääntöjen

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/3 muuttamista. Sääntöjen 3 :ään lisätään sana osaamisperusta elinkeinoperustan lisäksi. Sääntöjen 3 on muutoksen jälkeen: Rahaston varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen. Asia on valmistettu yhteistyössä sääntötoimikunnan kanssa. Sääntötoimikunnan lausunto on liitteenä. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Matti Malinen, talousarviopäällikkö, puhelin: matti.malinen(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin kaupungin innovaatiorahaston uudet säännöt STK Lausunto (Innovaatiorahaston säännöt) Otteet Ote Kaupunginkanslia Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Tiedoksi Innovaatiorahaston työryhmä Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Matti Malinen, talousarviopäällikkö, puhelin: matti.malinen(a)hel.fi

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ V , Kj / Valtuutettu Pilvi Torstin aloite työllistämispykälän käyttöönotosta Helsingin kaupungin hankinnoissa HEL T Päätös Käsittely päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että Helsingin kaupungin hankintoja koskeva työllistämispykälä valmistellaan valtuuston enemmistön ( 151) tukemalla tavalla. Palautusehdotus: Pilvi Torsti: edellyttää, että Helsingin kaupungin työllistämispykälä valmistellaan valtuuston enemmistön ( 151) tukemalla tavalla. Valtuuston päätöksessä todetaan seuraavaa: Työllistämispykälän käyttöönotto osana kaupungin hankintoja valmistellaan niin, että pykälän käytölle asetetaan määrälliset tavoitteet, joita seurataan aluksi puolivuosittain ja jatkossa vuosittain. Pykälä otetaan ainakin osittain käyttöön 2015 alussa osana Helsingin kaupungin hankintoja ja sitä voidaan muokata uuden hankintalain tullessa voimaan Pykälän käytölle voidaan määritellä perustellut rajaukset esimerkiksi hankinnan suuruuden osalta sekä erityis ryhmien osalta, joita pykälän piiriin luetaan. Työllistämispykälään liittyvä valmistelu ja jatkossa kehitystyö mukaan lukien aktiivinen tiedotus ja kumppaniyritysten ja muiden palveluntuottajien aktiivinen informointi vastuutetaan kaupungin keskushallintoon nimettävälle henkilölle. Kannattaja: Sirpa Puhakka Äänestys JAA ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan EI ehdotus: edellyttää, että Helsingin kaupungin työllistämispykälä valmistellaan valtuuston enemmistön tukemalla tavalla. Valtuuston päätöksessä todetaan: Työllistämispykälän käyttöönotto osana kaupungin hankintoja valmistellaan niin, että pykälän käytölle

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/4 asetetaan määrälliset tavoitteet, joita seurataan aluksi puolivuosittain ja jatkossa vuosittain. Pykälä otetaan ainakin osittain käyttöön 2015 alussa osana Helsingin kaupungin hankintoja ja sitä voidaan muokata uuden hankintalain tullessa voimaan Pykälän käytölle voidaan määritellä perustellut rajaukset esimerkiksi hankinnan suuruuden osalta sekä erityisryhmien osalta, joita pykälän piiriin luetaan. Työllistämispykälään liittyvä valmistelu ja jatkossa kehitystyö mukaan lukien aktiivinen tiedotus ja kumppaniyritysten ja muiden palveluntuottajien aktiivinen informointi vastuutetaan kaupungin keskushallintoon nimettävälle henkilölle. Jaa äänet: 5 Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen Ei äänet: 10 Emma Kari, Tuuli Kousa, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Hannu Tuominen Tyhjä: 0 Poissa: 0 Äänin 5 10 kaupunginhallitus päätti palautaan asian uudelleen valmisteltavaksi jäsen Torstin palautusehdotuksen mukaisesti. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: atte.malmstrom(a)hel.fi Liitteet 1 Torsti Pilvi, valtuustoaloite Kvsto Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Pilvi Torstin aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijän perustelut Valtuutettu Pilvi Torsti ja 37 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin kaupunki ottaa työllisyyspykälän käyttöön kaikissa

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/4 soveltuvissa kaupungin hankinnoissa, ja että samassa yhteydessä arvioidaan mitä osia julkaistusta Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat oppaan esityksistä on syytä sisällyttää Helsingin kaupungin hankintakäsikirjaan, ja miten sosiaalisen vastuun toteutumista koko kaupungin ja soveltuvin osin kaupunkikonsernin hankinnoissa systemaattisesti seurataan. Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa ja päätti palauttaa sen uudelleen valmisteluun , 151. Asia kehotettiin valmistelemaan siten, että työllistämispykälästä tulee osa Helsingin kaupungin hankintapolitiikkaa. Työllistämispykälän käyttöönotto osana kaupungin hankintoja valmistellaan niin, että pykälän käytölle asetetaan määrälliset tavoitteet, joita seurataan aluksi puolivuosittain ja jatkossa vuosittain. Pykälä otetaan ainakin osittain käyttöön 2015 alussa osana Helsingin kaupungin hankintoja ja sitä voidaan muokata uuden hankintalain tullessa voimaan Pykälän käytölle voidaan määritellä perustellut rajaukset esimerkiksi hankinnan suuruuden osalta sekä erityis ryhmien osalta, joita pykälän piiriin luetaan. Työllistämispykälään liittyvä valmistelu ja jatkossa kehitystyö mukaan lukien aktiivinen tiedotus ja kumppaniyritysten ja muiden palveluntuottajien aktiivinen informointi vastuutetaan kaupungin keskushallintoon nimettävälle henkilölle. Valmistelussa hyödynnetään Hollannissa Haagissa ja Rotterdamissa saatuja kokemuksia ja hyväksi havaittuja käytäntöjä ja niistä THL:n johdolla tehtyä analyysityötä. viittaa teknisen palvelun lautakunnan lausuntoon ja toteaa, että valtuustoaloitteen palauttamispäätöksessä mainitut asiat ovat kannatettavia. Hankintojen työllistämispykälää käyttämällä voidaan osaltaan edistää työelämän moniarvoisuutta, lisätä pitkään työttömänä olleiden työllistymistä yrityksiin, alentaa kunnille koituvia työttömyydenhoidon kustannuksia sekä tukea nuorisotakuun toteutumista. Työllistämispykälä on otettu huomioon kaupungin hankintakäsikirjassa, joka on osa kaupungin hankintapolitiikkaa. Hankintakäsikirjassa ohjeistetaan sosiaalisten näkökohtien käyttämistä hankinnoissa. Lisäksi käsikirjassa on linkitys Työ ja elinkeinoministeriön Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat oppaaseen sekä Espinno hankkeen Työtä julkisilla hankinnoilla ohjeistukseen. Espinno hankkeen tulokset perustuvat kokemuksiin, joita on saatu Haagin ja Rotterdamin kaupunkien hankintamenettelyistä. Hankintakäsikirja on kaupunginkanslian oikeuspalvelut osaston ylläpitämä ohjeistus, jota jatkossakin täydennetään työllistämisasioiden osalta kaupungin omien hankintojen yhteydessä saatavien

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/4 kokemusten, lainsäädäntömuutosten sekä mahdollisten uusien ohjeistusten ja tutkimusten pohjalta. Teknisen palvelun lautakunnan lausunnon mukaisesti työllistäminen otetaan kaupungin hankintojen valmistelussa huomioon aina kun se on mahdollista. Työllisyyttä ja sosiaalisen vastuun toteutumista edistäviä ehtoja on käytetty kaupungin osalta jo ainakin hankintakeskuksen, rakennusviraston, sosiaali ja terveysviraston sekä Staran julkisissa hankinnoissa. Saatavien kokemusten pohjalta voidaan myös määritellä työllistämispykälän käytölle perustellut rajaukset. THL on hakenut Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta Hankinnoista duunia hankkeelle, jossa koulutetaan ja tuetaan kuntien hankintayksiköitä sosiaalisten näkökulmien hyödyntämisessä ja soveltamisessa. Kaupunki voi ottaa vuonna 2015 mahdollisesti käynnistyvän hankkeen tuloksia huomioon oman hankintatoimensa kehittämisessä. Kaupungin hankintatoimen kehittämisessä tullaan ottamaan huomioon työllistämispykälän käyttöön liittyvän valmistelun ja kehitystyön keskittäminen sekä työllisyyttä ja sosiaalisen vastuun toteutumista edistävien ehtojen käytön systemaattisen seurannan ja raportoinnin kehittäminen. Kaupunginvaltuusto muutti ( 217) työjärjestystään aloitteiden osalta. Valtuutettu Pilvi Torstin aloite on jätetty , joten sen käsittelyjärjestys on ennen muutosta voimassa olleen työjärjestyksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: atte.malmstrom(a)hel.fi Liitteet Tiedoksi; Muutoksenhakukielto, valmistelu 1 Torsti Pilvi, valtuustoaloite Kvsto Kaupunginkanslia Päätöshistoria

34 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/4 HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle Ehdotuksen mukaan Pöydälle Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: atte.malmstrom(a)hel.fi Teknisen palvelun lautakunta HEL T Lausunto Kaupunginkanslia pyytää toistamiseen lausuntoa valtuutettu Pilvi Torstin aloitteesta alla päätöshistoriassa näkyvän kaupunginvaltuuston päätöksen pohjalta. Valtuutettu Torstin aloite koskee työllistämispykälän käyttöönottoa Helsingin kaupungin hankinnoissa. Lausunnon määräaika on Teknisen palvelun lautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: teknisen palvelun lautakunta pitää valtuustoaloitteen palauttamispäätöksessä mainittuja asioita kannatettavina ja viittaa osaltaan antamaansa lausuntoon. Lausunto näkyy tämän esityksen päätöshistoriassa alla. Teknisen palvelun lautakunnan antaman lausunnon jälkeen työllistämispykälä on otettu huomioon Helsingin kaupungin hankintakäsikirjassa. Kaupungin hankintakäsikirja on osa Helsingin kaupungin hankintapolitiikkaa ja sitä tulee hankinnoissa noudattaa. Käsikirjassa ohjeistetaan sosiaalisten näkökohtien käyttämistä hankinnoissa. Käsikirjassa on myös linkitys TEM:n Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat oppaaseen sekä Espinno hankkeen Työtä julkisilla hankinnoilla ohjeistukseen. Näin ollen työllistämispykälä on sisällytetty Helsingin kaupungin hankintojen ohjeistukseen ja työllistäminen otetaan hankintojen valmistelussa huomioon aina kun se on mahdollista.

35 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ Ehdotuksen mukaan Esittelijä Lisätiedot hankintajohtaja Jorma Lamminmäki Marja Sarmela, hankintalakimies, puhelin: marja.sarmela(a)hel.fi Kaupunginvaltuusto HEL T Päätös Käsittely Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi Palautettiin Kun asiassa oli käyty keskustelua, puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty kannatettu ehdotus, jonka hyväksyminen olisi merkinnyt asian käsittelyn keskeyttämistä, minkä vuoksi puheenjohtaja kehotti seuraavia puhujia rajoittamaan puheenvuoronsa kysymykseen asian palauttamisesta kaupunginhallitukselle. Samalla oli tehtävä mahdolliset muut palautusehdotukset tämän keskustelun aikana. Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Pilvi Torsti valtuutettu Maija Anttilan kannattamana ehdottanut, että kaupunginvaltuusto päättäisi palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi siten, että työllistämispykälästä tulee osa Helsingin kaupungin hankintapolitiikkaa. Työllistämispykälän käyttöönotto osana kaupungin hankintoja valmistellaan niin, että pykälän käytölle asetetaan määrälliset tavoitteet, joita seurataan aluksi puolivuosittain ja jatkossa vuosittain. Pykälä otetaan ainakin osittain käyttöön 2015 alussa osana Helsingin kaupungin hankintoja ja sitä voidaan muokata uuden hankintalain tullessa voimaan Pykälän käytölle voidaan määritellä perustellut rajaukset esimerkiksi hankinnan suuruuden osalta sekä erityisryhmien osalta, joita pykälän piiriin luetaan. Työllistämispykälään liittyvä valmistelu ja jatkossa kehitystyö mukaan lukien aktiivinen tiedotus ja kumppaniyritysten ja muiden palveluntuottajien aktiivinen informointi vastuutetaan kaupungin keskushallintoon nimettävälle henkilölle. Valmistelussa hyödynnetään Hollannissa Haagissa ja Rotterdamissa

36 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/4 saatuja kokemuksia ja hyväksi havaittuja käytäntöjä ja niistä THL:n johdolla tehtyä analyysityötä. Selonteko myönnettiin oikeaksi. Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken haluaa jatkaa asian käsittelyä, äänestää jaa; jos ei voittaa, on valtuutettu Pilvi Torstin palautusehdotus hyväksytty. 1 äänestys JAA ehdotus: Jatko EI ehdotus: Palautetaan valmisteluun niin, että työllistämispykälästä tulee osa Helsingin kaupungin hankintapolitiikkaa. Työllistämispykälän käyttöönotto osana kaupungin hankintoja valmistellaan niin, että pykälän käytölle asetetaan määrälliset tavoitteet, joita seurataan aluksi puolivuosittain ja jatkossa vuosittain. Pykälä otetaan ainakin osittain käyttöön 2015 alussa osana Helsingin kaupungin hankintoja ja sitä voidaan muokata uuden hankintalain tullessa voimaan Pykälän käytölle voidaan määritellä perustellut rajaukset esimerkiksi hankinnan suuruuden osalta sekä erityisryhmien osalta, joita pykälän piiriin luetaan. Työllistämispykälään liittyvä valmistelu ja jatkossa kehitystyö mukaan lukien aktiivinen tiedotus ja kumppaniyritysten ja muiden palveluntuottajien aktiivinen informointi vastuutetaan kaupungin keskushallintoon nimettävälle henkilölle. Valmistelussa hyödynnetään Hollannissa Haagissa ja Rotterdamissa saatuja kokemuksia ja hyväksi havaittuja käytäntöjä ja niistä THL:n johdolla tehtyä analyysityötä. Jaa äänet: 24 Hennariikka Andersson, Harry Bogomoloff, Matti Enroth, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Minerva Krohn, Otto Lehtipuu, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Aura Salla, Johanna Sydänmaa, Ulla Marja Urho Ei äänet: 49 Zahra Abdulla, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Heidi Hautala, Eero Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Tuuli Kousa, Timo Laaninen, Päivi Lipponen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Terhi Mäki, Sari Mäkimattila, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Tuomas Rantanen, Jukka

37 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/4 Relander, Pekka Saarnio, Tomi Sevander, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki Tyhjä: 12 Sirpa Asko Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Jussi Halla aho, Jasmin Hamid, Rene Hursti, Nuutti Hyttinen, Seppo Kanerva, Harri Lindell, Björn Månsson, Jan D Oker Blom, Marcus Rantala, Päivi Storgård Kaupunginvaltuusto oli päättänyt palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi. Esittelijä Lisätiedot Atte Malmström, konsernilakimies, puhelin: atte.malmstrom(a)hel.fi Yleisten töiden lautakunta HEL T Päätös Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Yleisten töiden lautakunta pitää kannatettavana sosiaalisen vastuun sisällyttämistä julkisiin hankintoihin. Rakennusvirastossa tehdään varsin laajasti erilaisia julkisia hankintoja, jotka sisältävät tavara ja palveluhankintoja sekä rakennusurakoita. Rakennusvirastossa toteutettujen julkisten hankintojen yhteisarvo oli vuonna 2013 noin 395 miljoonaa euroa. Pääasialliset julkiset hankinnat koskevat rakennusurakoita, suunnittelupalveluja sekä julkisten alueiden ylläpitoa. Yleisten töiden lautakunta toteaa, että rakennusvirastossa toteutetut julkiset hankinnat jakautuvat kaupungin sisäisiin sekä ulkoisiin hankintoihin. Rakennusvirasto teki kaupungin sisäisiä hankintoja Staralta ja muilta kaupungin laitoksilta vuonna 2013 noin 186 miljoonalla eurolla, joka on 47 prosenttia kaikista rakennusviraston hankinnoista. Yleisten töiden lautakunta toteaa, että rakennusviraston HKR Rakennuttaja toimii rakennusurakoissa viraston muiden osastojen ja kaupungin muiden virastojen toimeksiannosta. Rakennusurakkahankinnat toteutetaan toimeksiantojen mukaisesti, jolloin työllistämisvaatimuksen lisäämisestä tulisi sopia toimeksiantajan

38 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/4 kanssa. Rakennusurakoissa on mahdollista asettaa hankintasopimuksen velvoitteeksi pääurakoitsijalle työllistää työttömiä työntekijöitä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että pääurakoitsijan olisi oman organisaationsa lisäksi velvoitettava aliurakoitsijansa huolehtimaan velvoitteen käytännön toteuttamisesta. Tehtäviä, joihin tukityöllistettävät soveltuisivat paremmin, on enemmän alempana sopimusketjussa. Tällöin rakennusviraston olisi velvoitettava pääurakoitsija huolehtimaan siitä, että pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan välisessä sopimuksessa olisi velvoite työllistämisestä ja riittävän tehokas valvonta sen täyttämiseksi. Aliurakoitsijalla olisi luonnollisesti myös työnantajavelvollisuudet työllistettäviin nähden. Tämä nostaisi tarjousten hintoja näin asetettujen lisävelvoitteiden mukaisesti. Suunnittelupalveluja koskevissa julkisissa hankinnoissa hankitaan suunnittelupalveluja konsulttitoimistoilta. Konsulttitoimistot voidaan osaksi velvoittaa käyttämään rakennusviraston julkisia hankintoja koskevissa toimeksiannoissa alemman veloitusluokan työntekijöitä (esimerkiksi veloitusluokka 05 tai 04), joilla tarkoitetaan vasta valmistuneita tai kokemattomampia työntekijöitä. Velvoitteella voitaisiin edistää nuorten työllistymistä koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Osa konsulttitoimistoista käyttää jo nyt opiskelijoita avustavissa tehtävissä. Lisäksi rakennusvirasto teettää diplomitöitä, joilla tuetaan erityisesti nuorten valmistumista ja työllistymistä. Niin sanotuissa alueurakoissa tehtävät jakautuvat katujen kunnossapitoon sekä puistojen hoitoon. Työllistäminen onnistuu helpommin tehtäviin, jotka eivät vaadi erityiskoulutusta. Tällaisia tehtäviä on puistojen hoidossa, mutta katujen kunnossapidon tehtävät vaativat jonkinlaista erityiskoulutusta. Puistojen hoidossa käytetään jo nyt paljon kausityöntekijöitä. Kokonaisuutena yleisten töiden lautakunta toteaa, että työllistämisvaatimuksen lisääminen rakennusviraston julkisiin hankintoihin lisäisi kustannuksia ja edellyttäisi henkilöresurssien lisäämistä. Onnistunut työllistäminen edellyttää riittävän tehokasta valvontaa ja raportointia, johon virastolla ei tällä hetkellä ole resursseja. Lisäksi edellytyksenä on työllistämiseen liittyvä hyvä vuorovaikutus rakennusviraston ja yritysten sekä rakennusviraston ja työllisyyteen liittyvien viranomaisten kanssa. Julkisen hankinnan tarjousasiakirjoilta työllistäminen edellyttää avoimuutta ja syrjimättömyyttä muiden kriteerien tapaan, sekä yksiselitteisten ja riittävän vaativien ehtojen lisäämistä. Vaatimukset tulisi myös sanktioida vaikuttavuuden lisäämiseksi. Työllistämisvaatimus soveltuu heikosti yleispäteväksi ehdoksi rakennusviraston toteuttamiin julkisiin hankintoihin, koska viraston

39 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/4 toteuttamat julkiset hankinnat jakautuvat hyvin laajasti erilaisiin hankintoihin. Työllistämisvaatimuksen käyttöä tulisi harkita jokaisen hankinnan kohdalla erikseen ja muokata käytettävää vaatimusta ja ehtoja hankintakohtaisesti. Tämä lisää julkisten hankintojen valmisteluun kuluvaa aikaa. Esittelijä Lisätiedot kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Janne Penttinen, lakimiesharjoittelija, puhelin: janne.penttinen(a)hel.fi Sosiaali ja terveyslautakunta HEL T Päätös Sosiaali ja terveyslautakunta päätti antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki ottaa työllistämispykälän käyttöön kaikissa soveltuvissa kaupungin hankinnoissa. Esityksen mukaan käyttöönotossa voidaan edetä vaiheittain aloittamalla kokeilu valituissa virastoissa kuten esimerkiksi sosiaali ja terveysvirastossa. Aloitteessa käytetään esimerkkinä Haagin kaupunkia. Kaikissa Haagin tekemissä yli euron palvelu ja urakkahankinnoissa sovelletaan työllistämisehtoa. Valtuustoaloitteessa todetaan, että työllisyyspykälällä on merkitystä, kun sitä käytetään laajasti ja esitetään, että Helsingin kaupunki ottaa työllisyyspykälän käyttöön kaikissa soveltuvissa kaupungin hankinnoissa. Hankintalain tavoitteena on muun muassa tehostaa julkisten varojen käyttöä ja edistää laadukkaita hankintoja. Sosiaalisten näkökohtien huomioiminen tarkoittaa, että hankinnan vaikutukset nähdään laajemmin. Sosiaalisesti kestävät hankinnat voivat tuoda säästöjä silloin, kun hankinnassa huomioidaan myös yhteiskunnalliset hyödyt. Kaupungin hankintastrategiassa todetaan, että Helsinki pyrkii huomioimaan hankinnoissaan sosiaalisen vastuun. Sosiaali ja terveysvirasto on kokeillut työllistämispykälää kehitysvammaisten ja autisminkirjon asiakkaiden asumispalveluja koskevassa kilpailutuksessa syksyllä Tarjousvertailuun sai lisäpisteitä, jos tarjoaja sitoutui työllistämään vajaakuntoisia tai

40 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/4 pitkäaikaistyöttömiä yhteensä vähintään 14 viikkotuntia. Koska sopimuksia ollaan vasta solmimassa, käytännön kokemusta asiasta ei ole. Sosiaali ja terveyslautakunta toteaa, että ne kilpailutukset, joissa työllistämispykälää käytetään, tulee valita tarkkaan. Sosiaali ja terveysvirasto voi jatkaa työllistämispykälän kokeilua siihen soveltuvissa hankinnoissa. Viraston toiminnalliset yksiköt laativat ostettavan palvelun kuvaukset ja määrittelevät hankinnan. Toiminnalliset yksiköt tekevät myös lopullisen päätöksen siitä, mihin kilpailutuksiin työllistämispykälä soveltuu. Tarjoajien näkökanta tulee myös huomioida. Asiasta tulee keskustella tarjoajien kanssa käytävässä teknisessä vuoropuhelussa kunkin kilpailutuksen yhteydessä, jotta varmistetaan, että asetettavat kriteerit eivät estä tarjousten saamista. Sosiaalisiin näkökohtiin liittyvät kriteerit tulee muun muassa laatia niin, että ne eivät aiheuta kohtuutonta rasitusta pienille tai keskisuurille yrityksille. Sosiaali ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että kaikki kaupungin virastot ja laitokset toteuttavat työllistämisperiaatetta hankinnoissaan." Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Matti Toivola Erja Snellman, hankintapäällikkö, puhelin: erja.snellman(a)hel.fi

41 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ V , Kj / Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite Veolia-konserniin kuuluvien yhtiöiden sopimuksista HEL T Päätös Käsittely päätti palauttaan asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmistelussa otetaan huomioon ulkoministeriön Veoliaa koskevan selvityksen tulokset. Palautusehdotus: Sirpa Puhakka: Palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että otetaan huomioon ulkoministeriön Veoliaa koskevan selvityksen tulokset. Kannattaja: Pilvi Torsti Äänestys: JAA ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan EI ehdotus: Palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että otetaan huomioon ulkoministeriön Veoliaa koskevan selvityksen tulokset. Jaa äänet: 7 Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Tuuli Kousa, Lasse Männistö, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen Ei äänet: 8 Emma Kari, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mika Raatikainen, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Hannu Tuominen Tyhjä: 0 Poissa: 0 Äänin 7 8 kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi Jäsen Puhakan palautusehdotuksen mukaisesti. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

42 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/5 Lisätiedot Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: atte.malmstrom(a)hel.fi Liitteet 1 Hakanen Yrjö valtuustoaloite Kvsto asia 19 2 HSLn lausunto HSLn lausunto (allekirjoittamaton) 4 HSLn lausunto liite Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Yrjö Hakasen aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijän perustelut Valtuutettu Yrjö Hakanen ja 12 muuta valtuutettua esittävät aloitteessa esitetyillä perusteilla, että Helsingin kaupunki ja sen edustajat Helsingin seudun liikenne kuntayhtymässä (HSL) toimivat niin, että Veoliakonserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa ei tehdä eikä uusita sopimuksia. Lisäksi he ehdottavat, että HSL:n osalta selvitetään mahdollisuudet purkaa voimassa olevat sopimukset. Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa ja päätti palauttaa sen uudelleen valmisteluun , 155 sen selvittämiseksi, miten HSL:ssä voidaan edistää YK:n päätöksiä torjuvasta suhtautumisesta yritysten toimintaan laittomasti miehitetyillä palestiinalaisalueilla. toteaa, että HSL vastaa Helsingin seudun joukkoliikenteen järjestämisestä ja tilaamisesta. HSL kilpailuttaa alueen bussiliikenteen ja sillä on sopimuksia myös Veolia konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa. viittaa HSL:n lausuntoihin sekä ja toteaa, että HSL noudattaa toiminnassaan lakia vesi ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (349/2007, erityisalojen hankintalaki). Erityisalojen hankintalain 50 :n mukaisesti HSL:n on suljettava ehdokas tai tarjoaja pois tarjouskilpailusta, jos sen tiedossa on, että yrityksen, sen johtohenkilö tai edustus, päätös tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla osallistumisesta järjestäytyneen rikollisjärjestön toimintaan, lahjuksen antamisesta tai lahjonnasta elinkeinotoiminnassa, vero tai avustuspetoksesta,

43 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/5 rahanpesusta tai kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Lainvoimainen tuomio voi olla annettu Suomessa tai ulkomailla. Erityisalojen hankintalain mukaan harkinnanvaraisena poissulkemisperusteena voidaan käyttää myös jotain muuta ammattitoimintaan liittyvää vakavaa virhettä, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen. Kaupunginkanslian oikeuspalveluiden mukaan hankintayksiköllä ei ole oikeutta soveltaa kyseistä poissulkemisperustetta tarjoajaan, jos poissulkemisperuste ei koske tätä itseään vaan mahdollisesti jotain muuta tarjoajan kanssa samaan konserniin kuuluvaa yhtiötä, elleivät nämä ole olleet mukana tarjoamassa. HSL noudattaa toiminnassaan erityisalojen hankintalain ohella lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006, tilaajavastuulaki). HSL vaatii sopimuskumppaneitaan toimittamaan tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ennen liikennöintisopimusten allekirjoittamista. HSL on tilaajana hoitanut tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuutensa saadessaan pyydetyn selvityksen ja perehdyttyään siihen. HSL:n lausuntojen perusteella sen tiedossa ei ole, että sen Veolia Transport Finland konserniin kuuluvien sopimuskumppaneiden (Veolia Transport Helsinki Oy, Veolia Transport Espoo Oy ja Veolia Transport Vantaa Oy) toimintaan liittyisi vakavia virheitä, joita voitaisiin käyttää poissulkemisperusteena tarjouskilpailuissa tai joiden perusteella voitaisiin purkaa yhtiöiden kanssa kilpailutusten perusteella solmittuja sopimuksia. Helsingin kaupunki ei voi suoraan puuttua HSL:n ja sen sopimuskumppaneiden välisiin sopimuksiin. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallituksen konsernijaoston tehtävänä on muun muassa antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöissä, laitoksissa ja säätiöissä edustavalle kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin silloin, kun kysymyksessä on taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia. Jos kyseessä ei ole taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia, ohjeiden antaminen kuuluu kaupunginjohtajan tehtäviin. Kaupungin palvelutuotannon osana toimivan tytäryhteisön substanssitoiminnan ohjaukseen kuuluvan asian osalta toimiohjeita antaa asianomainen apulaiskaupunginjohtaja. Toimiohjeita kaupungin edustajille voidaan antaa esimerkiksi kuntayhtymien osalta esimerkiksi yhtymäkokouksia koskevan päätöksenteon yhteydessä. HSL:n lausunnon liitteenä olevassa lehdistötiedotteessa Veolia konserni on kertonut myyvänsä vesi, jäte ja energiahuoltoon

44 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/5 liittyvät toimintansa Israelissa. HSL:llä ei ole käytettävissään enempää tietoa Veolia konsernin toiminnasta Israelissa. Kaupunginvaltuusto muutti ( 217) työjärjestystään siten, että aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähemmän kuin 15 valtuutettua antaa vastauksen kaupunginhallitus. Muutosta edeltäneessä työjärjestyksessä vastauksen aloitteeseen antoi aina valtuusto. Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite on jätetty , ennen valtuuston työjärjestyksen muuttamista. Aloitteen käsittelyjärjestys on muutettua työjärjestystä edeltäneen työjärjestyksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: atte.malmstrom(a)hel.fi Liitteet Tiedoksi; Muutoksenhakukielto, valmistelu 1 Hakanen Yrjö valtuustoaloite Kvsto asia 19 2 HSLn lausunto HSLn lausunto (allekirjoittamaton) 4 HSLn lausunto liite Kaupuginkanslia Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle Ehdotuksen mukaan Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: atte.malmstrom(a)hel.fi

45 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/5 Kaupunginvaltuusto HEL T Päätös Käsittely Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi Palautettiin Kun asiassa oli käyty keskustelua, puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty kannatettu ehdotus, jonka hyväksyminen olisi merkinnyt asian käsittelyn keskeyttämistä, minkä vuoksi puheenjohtaja kehotti seuraavia puhujia rajoittamaan puheenvuoronsa kysymykseen asian palauttamisesta kaupunginhallitukselle. Samalla oli tehtävä mahdolliset muut palautusehdotukset tämän keskustelun aikana. Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Yrjö Hakanen valtuutettu Dan Koivulaakson kannattamana ehdottanut, että kaupunginvaltuusto päättäisi palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi sen selvittämiseksi, miten HSL:ssä voidaan edistää YK:n päätöksiä torjuvasta suhtautumisesta yritysten toimintaan laittomasti miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Selonteko myönnettiin oikeaksi. Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken haluaa jatkaa asian käsittelyä, äänestää jaa; jos ei voittaa, on valtuutettu Yrjö Hakasen palautusehdotus hyväksytty. 2 äänestys JAA ehdotus: Jatko EI ehdotus: Valtuusto palauttaa asian uuteen valmisteluun sen selvittämiseksi, miten HSL:ssä voidaan edistää YK:n päätöksiä torjuvasta suhtautumisesta yritysten toimintaan laittomasti miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Jaa äänet: 37 Sirpa Asko Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Matti Enroth, Juha Hakola, Jussi Halla aho, Fatbardhe Hetemaj, Rene Hursti, Seppo Kanerva, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Timo Laaninen, Harri

46 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/5 Lindell, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Jan D Oker Blom, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Timo Raittinen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Aura Salla, Päivi Storgård, Johanna Sydänmaa, Ulla Marja Urho Ei äänet: 44 Zahra Abdulla, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Heidi Hautala, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Otto Lehtipuu, Päivi Lipponen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Petra Malin, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Terhi Mäki, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Pekka Saarnio, Tomi Sevander, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Ilkka Taipale, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki Tyhjä: 2 Hennariikka Andersson, Laura Kolbe Poissa: 2 Eero Heinäluoma, Osku Pajamäki Kaupunginvaltuusto oli päättänyt palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi. Esittelijä Lisätiedot Mari Rajantie, erityssuunnittelija, puhelin: mari.rajantie(a)hel.fi

47 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ V , Kj / Valtuutettu Thomas Wallgrenin aloite kunnialiputuksesta kaupungintalolla romanien kansallispäivänä HEL T Päätös Käsittely päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunginkanslia valmistelee liputusohjeen muutoksen siten, että Helsingin kaupungintalolla järjestetään jatkossa kunnialiputus kansainvälisenä romanien kansallispäivänä. Palautusehdotus: Pilvi Torsti: päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunginkanslia valmistelee liputusohjeen muutoksen siten, että Helsingin kaupungintalolla järjestetään jatkossa kunnialiputus kansainvälisenä romanien kansallispäivänä. Kannattaja: Sirpa Puhakka Äänestys: JAA ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan EI ehdotus: päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunginkanslia valmistelee liputusohjeen muutoksen siten, että Helsingin kaupungintalolla järjestetään jatkossa kunnialiputus kansainvälisenä romanien kansallispäivänä. Jaa äänet: 5 Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Mika Raatikainen, Tatu Rauhamäki Ei äänet: 10 Emma Kari, Tuuli Kousa, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Marcus Rantala, Laura Rissanen, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Hannu Tuominen Tyhjä: 0 Poissa: 0

48 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/6 Äänin 5 10 kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi jäsen Torstin palautusehdotuksen mukaisesti. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Victor Andersson, kaupunginsihteeri, puhelin: victor.andersson(a)hel.fi Liitteet 1 Valtuutettu Thomas Wallgrenin aloite (allekirjoitettu) 2 Valtuutettu Thomas Wallgrenin aloite Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Thomas Wallgrenin aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijän perustelut Valtuutettu Thomas Wallgren ja 24 muuta valtuutettua esittävät, että Helsingin kaupungintalolla järjestettäisiin kunnialiputus kansainvälisenä romanien kansallispäivänä huhtikuun 8. päivänä. toteaa, että Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on hyväksynyt romanien kansallispäivän 8.4. mukaan almanakkaan vuosikerrasta 2014 alkaen. Päivämäärä 8.4. juontaa juurensa vuodelta 1971, jolloin Lontoossa pidettiin ensimmäinen kansainvälinen romanikongressi ja hyväksyttiin romanien oma lippu. Vuodesta 1990 lähtien kongressin avajaispäivää on vietetty romanien kansallispäivänä. Almanakkatoimiston verkkosivujen mukaan romanien kansallispäivä ei ole liputuspäivä. toteaa edelleen, että neljän valtakunnan alueella asuvat saamelaiset viettävät yhteistä kansallispäivää helmikuun 6. päivänä. Suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vuonna Juhlapäivän juuret juontavat vuoteen 1917, jolloin Norjan Trondheimissä järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous. Päivä on yksi saamelaisten liputuspäivistä. Viralliset liputuspäivät on määrätty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi. Muita liputuspäiviä on vuosittain kolmetoista ja ne on merkitty Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin. Valtiokalenterin luettelossa mainitaan myös saamelaisten viralliset liputuspäivät erikseen.

49 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/6 Kaupunginhallituksen vahvistaman liputusohjeen ( , 123 ) mukaan Kaupungintalolla järjestetään yleisten liputuspäivien lisäksi liputus muiden Pohjoismaiden kansallispäivinä, Ahvenanmaan itsehallintopäivänä ja saamelaisten kansallispäivänä. Kaupungintalon ylimääräiset liputuspäivät liittyvät kaikki pohjoismaiseen yhteisöön. toteaa edellä esitetyn perusteella, että saamelaisten kansallispäivää ei voi rinnastaa romanien kansallispäivään liputuksen osalta. Näin ollen ei ole tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin kaupungin liputusohjeen muuttamiseksi. Kaupunginvaltuusto muutti ( 217) työjärjestystään aloitteiden osalta. Valtuutettu Thomas Wallgrenin aloite on jätetty , joten sen käsittelyjärjestys on ennen muutosta voimassa olleen työjärjestyksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Victor Andersson, kaupunginsihteeri, puhelin: victor.andersson(a)hel.fi Liitteet Tiedoksi: Muutoksenhakukielto, valmistelu 1 Valtuutettu Thomas Wallgrenin aloite (allekirjoitettu) 2 Valtuutettu Thomas Wallgrenin aloite Kaupunginkanslia Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Victor Andersson, kaupunginsihteeri, puhelin: victor.andersson(a)hel.fi

50 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ V , Kj / Valtuutettu Osmo Soininvaaran aloite koskien investointiraamin muuttamista osittain nettomääräiseksi HEL T Päätös Käsittely päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Osmo Soininvaaran aloitteen loppuun käsitellyksi. Palautusehdotus: Hannu Tuominen: Aloite palautetaan valmisteluun siten, että asuntotuotannon esirakentamisen nettomääräisyyden taloudelliset vaikutukset selvitetään pilottiprojektissa rajatun ja kokeiluun soveltuvan esirakentamiskohteen yhteydessä. Valmistelu ja esitys mahdollisesta nettomääräisyyden toteuttamistavasta tuodaan kaupunginhallitukselle valtuustostrategian puolivälin tarkasteluun mennessä. Kannattaja: Tuuli Kousa Äänestys: JAA ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan EI ehdotus: Aloite palautetaan valmisteluun siten, että asuntotuotannon esirakentamisen nettomääräisyyden taloudelliset vaikutukset selvitetään pilottiprojektissa rajatun ja kokeiluun soveltuvan esirakentamiskohteen yhteydessä. Valmistelu ja esitys mahdollisesta nettomääräisyyden toteuttamistavasta tuodaan kaupunginhallitukselle valtuustostrategian puolivälin tarkasteluun mennessä. Jaa äänet: 10 Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Osku Pajamäki, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti Ei äänet: 5 Emma Kari, Tuuli Kousa, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Hannu Tuominen Tyhjä: 0

51 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/7 Poissa: 0 Äänin 10 5 kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä. hyväksyi esittelijän ehdotuksen. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Liitteet 1 Osmo Soininvaaran aloite ( ) Otteet Ote Aloitteentekijä Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Valtuutettu Osmo Soininvaara ja 46 muuta valtuutettua esittävät, että päätös investointiraamista muutetaan nettomääräiseksi siten, että maankäyttöä palvelevissa investoinneissa lasketaan raamia rasittavaksi vain se osa, jota investoinnin mahdollistamat tontinluovutustulot tai muut maankäytössä koituvat tulot eivät kata. toteaa, että strategiaohjelman tavoitteena on tasapainoinen talous ja sen edellyttämä velkaantumiskehityksen hidastaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi investoinneista nykyistä merkittävästi suurempi osuus rahoitetaan tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla. Vuotuiseksi investointien tasoksi on asetettu 435 milj. euroa (+ indeksitarkistus). Lisäksi vuosittainen 10 vuotinen investointiraami on otettu käyttöön osana raamiohjausta. Kiinteän omaisuuden vuosittaisiksi myyntituloiksi on asetettu 100 milj. euroa. Strategiaohjelman perustelumuistiossa todetaan, että investointiraamin koon määrittelee kaupungin tulorahoituksen kokonaisuus. Vuosikatteella on pystyttävä rahoittamaan pääosa investoinneista. Lainanotolla on kestävää rahoittaa vain osa kaupungin investoinneista.

52 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/7 Kaupungin uudet rakentamisalueet ovat tyypillisesti suuria investointeja vaativia. Alueille on ennen tonttien luovuttamista investoitava katujen ja puistojen ohella usein myös esirakentamiseen ja maaperän puhdistamiseen. Lisäksi uusille alueille on investoitava palvelutiloihin sekä joukkoliikenteen rakenteisiin. Kaupunki on myös hankkinut joillakin alueilla raakamaata ennen kaavoitusta. Edellä mainittujen edellytysinvestointien jälkeen on mahdollista luovuttaa tontteja asuntotuotantoon, toimitilarakentamiseen sekä muihin tarkoituksiin. Asuntotuotannossa tonttien luovutusta sääntelee AM ohjelman mukainen hallintamuotojakauma. Hallintamuotojakauman mukaan luovutettavista tonteista ARA tontteja on 20 %, välimuotoa 40 % ja sääntelemätöntä tuotantoa 40 %. Myytävän tuotannon mahdollinen enimmäisosuus kaupungin maasta on käytännössä alle 40 %, koska yksityisellä maalla on keskimäärin suhteellisesti enemmän sääntelemätöntä tuotantoa. Hyväksytyn AM ohjelman mukaisesti siis suurin osa tonteista luovutetaan vuokraamalla, mikä pidentää merkittävästi alueiden investointien takaisinmaksuaikoja. Aluerakentamisen takaisinmaksuajat vaihtelevat alueittain. Merenrantaalueilla, joissa rakentamisoikeuden arvo on korkea, takaisinmaksuajat ovat lyhyempiä suurempien tontinluovutustulojen vuoksi edellyttäen, ettei alueen toteuttamiseen sisälly normaalia selvästi kalliimpia edellytysinvestointeja tai muita ratkaisuja. Muilla alueilla takaisinmaksuajat ovat pidempiä pienempien tontinluovutustulojen vuoksi. Takaisinmaksuaikaa pidentää usein normaalin infrastruktuurin lisäksi tehtävä esirakentaminen ja maaperän puhdistus. Täydennysrakentamiskohteissa takaisinmaksuajat voivat olla keskimääräistä lyhyempiä, jos rakennettua infrastruktuuria ja nykyisiä palveluita voidaan hyödyntää. Alueiden kannattavuuden selvittäminen vaatisi erillisiä laajoja selvityksiä, mikäli tarkastelussa otettaisiin huomioon investointitulojen ja menojen lisäksi myös käyttötalouden tulot ja menot. Alueille tehtäviä investointituloja ja menoja voidaan suuruusluokkatasolla tarkastella kaupungin talouden toteumatiedoista. Vuosien toteumatietojen pohjalta arvioituna edellytysinvestoinnit ovat olleet keskimäärin 150 milj. euroa vuodessa ja maan myynneistä saatavat investointitulot keskimäärin 60 milj. euroa vuodessa. Alueille kaupungin tekemät investoinnit ovat tarkastelujaksolla alueilta saatavia maanmyyntituloja huomattavasti suuremmat. Toteutuneilta alueilta kertyvillä maanvuokratuloilla investoinnit tulevat takaisinmaksetuiksi, mutta vasta pitkällä aikavälillä. Aluerakentamiskohteiden takaisinmaksuajat ulottuvat tällä tarkastelulla yli 10 vuotisen tarkasteluajanjakson, mikä lisäisi velkaantumista. velkaantumiskehityksessä on otettava huomioon vielä, että suuria

53 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/7 aluerakentamiskohteita on näköpiirissä pitkälle 2020 luvulle. Suurin osa tuloa tuottavista investoinneista lisää pitkien takaisinmaksuaikojen vuoksi kaupungin velanottoa investointiohjelmakaudella ja sen jälkeen. Investointisuunnitelmassa etusijalla on aloitteessa mainitut AMohjelman toteuttamisen edellytysinvestoinnit asuntotuotannon tavoitteiden ja tulonmuodostuksen vuoksi. Investointiraami on mahdollistanut asunto ja työpaikka alueiden toteuttamisen edellyttämät investoinnit pääsääntöisesti. Asuntotuotannon kannalta tärkeät ja taloudellisesti toteuttamiskelpoiset hankkeet on voitu toteuttaa ohjelmoidusti. Kaavataloudellisesti tarkasteluissa ilmenneitä normaalia kalliimpia ja laatutasoa selvästi korkeampitasoisempia hankkeita on lykätty. Tällaisia hankkeita on aina katsottava kriittisesti investointiraamista riippumatta. Yleispiirteisten osa yleiskaavojen ja yksityiskohtaisten asemakaavojen taloudellisuustarkastelut ja niiden pohjalta tehdyt toteuttamiskelpoiset kaavaratkaisut on hyvin tärkeitä. Aluerakentamisen kohteissa kustannukset sitoutuvat suurelta osin kaavavaiheessa. Myöhemmissä suunnittelu ja toteutusvaiheissa taloudellisen ohjauksen mahdollisuudet ovat rajalliset. Kaupungin maanluovutuksista saadut tulot vaihtelevat alueittain. Lyhyen tai keskimääräistä lyhyemmän takaisinmaksuajan alueilla on myös tarkasteltava investointien tarpeellisuutta. Kaupungin tasapainoisen kehittämisen kannalta laatutasoa parantavien investointien tarpeellisuutta on tarkasteltava laajasti kaikkien kaupunginosien kesken myös muilla kuin alueelta saatavien tulojen perusteella. toteaa, että investointiraamia on yleisesti pidetty selkeänä ja raamin tarkoitus laajalti ymmärretty. Uusien investointitarpeiden mukaan ottaminen ohjelmiin on edellyttänyt muiden investointien uudelleenarviointia investointiraamin sisällä. Investointiraamin muuttaminen aloitteen mukaisesti osittain nettomääräiseksi ei ole edellä mainituin perustein tarkoituksen mukaista. Investointien lisäksi kaupunki toteuttaa harkintansa mukaan merkittävän määrän hankkeitaan yhteistyösopimuksiin sisältyvinä hankkeina tai yhtiömuotoisina. Esimerkiksi Kalasataman keskuksen toteutussopimukseen liittyvä Kalasataman terveys ja hyvinvointikeskus toteutetaan vuokrahankkeena. Aluerakentamiskohteissa selvitetään myös osa alueiden toteuttamista yhteishankkeina, joissa tonttien luovutukseen sisällytettäisiin myös alueen infrastruktuurin rakentamista. Metropolian käyttöön toteutettava Myllypuron kampus ja Tukkutorin pakastamo ovat esimerkkejä merkittävistä kiinteistöyhtiömuotoisiksi soveltuvista hankkeista.

54 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/7 Vuoden 2015 talousarviossa esirakentamismäärärahat sekä projektialueiden katu ja puistoinvestointien määrärahat on osoitettu kaupunginhallituksen käytettäväksi. myöntää erikseen määrärahat projektialueille toimintavuoden aikana tarkentuneiden tarpeiden mukaisesti. Tämä mahdollistaa myös entistä paremmin hankkeiden tärkeysjärjestyksen arvioinnin päätetyn investointiraamin sisällä. Kaupunginvaltuusto muutti ( 217) työjärjestystään aloitteiden osalta. Valtuutettu Osmo Soininvaaran aloite on jätetty Aloitteen käsittelyjärjestys on muutetun työjärjestyksen mukainen. katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Liitteet 1 Osmo Soininvaaran aloite ( ) Otteet Ote Aloitteentekijä Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi

55 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ V , Kj / Valtuutettu Jasmin Hamidin aloite kaupungin henkilöautojen hankkimisesta sähköautoina HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle, kunnes asiassa tarvittava lisäselvitys valmistuu. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Päätösehdotus päättää esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Jasmin Hamidin aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijän perustelut Valtuutettu Jasmin Hamid ja 30 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Helsingin kaupungin hankkimat henkilöautot olisivat jatkossa sähköautoja. toteaa, että kaupungin strategiaohjelmassa on mm. tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. päätti tarkistaa kaupunginhallituksen päätöksessä määriteltyjen vähäpäästöisille ajoneuvoille asetettuja kriteereitä siten, että kaupungin autojen hankinnassa on otettava huomioon soveltuvin osin seuraavat tarkistetut kriteerit: 1. Vähäpäästöisille bensiini ja dieselautoille (ml. hybridit), joiden hiilidioksidipäästöt ovat enintään 100 g/km (energialuokka A), 2. Vähäpäästöisille bifuel eli kaasuautoille, joiden hiilidioksidipäästöt ovat enintään 150 g/km (energialuokka D) ja 3. Vähäpäästöisille flexifuel eli etanoliautoille, joiden hiilidioksidipäästöt ovat enintään 150 g/km (energialuokka D).

56 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/8 4. Kaikkien edellä mainittujen ajoneuvojen Euro päästöluokka on vähintään Euro Kaikki täyssähköautot ja täyssähkökäyttöiset mopoautot ovat vähäpäästöisiä. 6. Kaupungin kuljetuskäyttöön hankittavien bensiini ja diesel (ml.hybridit) monikäyttö ja farmariautojen hiilidioksidipäästöt ovat enintään 130 g/km (energialuokka C). 7. Kaupungin ajoneuvokaluston kilpailutuksissa uusiutuvia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen (esimerkiksi bifuel ja flexifuel ajoneuvot, ml. pakettiautot) hiilidioksidipäästöt lasketaan käyttäen kertoimena polttoaineiden sopimustoimittajien varmennettuja, RES direktiivin (2009/28/EY) mukaisia laskelmia polttoaineen päästövähenemästä. RES direktiivin mukaisesti lasketusta päästövähenemästä poistetaan 10 % yksikköä varmuusmarginaalina. Talousarvion noudattamisohjeissa on lisäksi ohjeistettu, että kaupungin työsuhdeautojen hiilidioksidipäästöjen on oltava alle 100 g/km. Helsingin kaupungin henkilöautojen puitejärjestelyjen kilpailuttamisessa on otettu huomioon ympäristötekijöitä vuodesta 1999 alkaen. Virastoille ja laitoksille on jo pitkään hankittu vähäpäästöisiä ajoneuvoja, ellei ole ollut perusteltua syytä poiketa säännöstä. Kaluston hankinnassa tehdään yhteistyötä muiden suurten kaupunkien kanssa. Sähköautojen hankintahinta rajoittaa sähköautojen laajempaa käyttöönottoa Helsingissä. Vuonna 2014 kaupungin käyttöön kilpailutettujen polttomoottorilla toimivien henkilöautojen arvonlisäverollinen hankintahinta on edullisimmillaan euroa. Hankintahinnaltaan edullisin markkinoilla oleva täyssähköauto maksaa euroa. Vastaavasti hankintahinnaltaan halvimman ladattavan hybridiauton hinta on euroa. Toinen sähköautojen käyttöä rajoittava tekijä on autojen rajallinen toimintakapasiteetti. Vaikka autojen akut ovat jatkuvasti parantuneet, eivät ne kaikissa työtehtävissä riitä koko työpäivän tarpeisiin. Kaupungin käyttöön hankittavan ajoneuvokaluston on oltava tehokkaaseen työkäyttöön soveltuvaa. Latausinfrastruktuurin rakentamiseen velvoittava direktiivi 8309/14 edellyttää kattavan latausverkoston rakentamista Suomeen vuoteen 2020 mennessä. Helsinkiin tavoitellaan tulevaisuudessa suhteellisen kattavaa latausverkostoa. Julkisten latauspisteiden määrä tulee olemaan latauspistettä. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on 70 julkista sähköauton latauspistettä. Verkoston laajentamisessa

57 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/8 edetään vaiheittain ja asiassa tehdään tiivistä yhteistyötä kaupungin hallintokuntien kesken sekä yhteistyössä muiden suurten kaupunkien kanssa. Asiaa tulee osaltaan edistämään kansallisen latausjärjestelmän syntyminen lähitulevaisuudessa. Helsingin Energia on toteuttanut Helsinkiin yhteensä 35 kpl sähköautojen julkista latauspistettä, joiden sijainti perustuu kaupungin sähköistyvän liikenteen ohjausryhmän laatimaan latausverkoston yleissuunnitelmaan. Helsingin Energia seuraa latauspisteiden käyttöä ja toteuttaa uusia latauspisteitä kysynnän mukaan. Latauspalvelun perusajatus on, että pidemmällä tähtäimellä latausverkoston rakentaminen ja ylläpito voidaan rahoittaa latauspalveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Toistaiseksi lataus on ollut palvelun käyttäjille ilmaista, mutta se muuttuu maksulliseksi kuluvan vuoden loppuun mennessä. Helsingin Energia perusti vuoden 2013 lopulla yhdessä 17 muun energiayrityksen kanssa sähköautojen latauspalveluita tarjoavan yhtiön Liikennevirta Oy:n. Tavoitteena yhtiön perustamisessa oli saada aikaan valtakunnallinen sähköistä liikennettä palveleva sähköautojen latausratkaisu kaikille sähköautojen käyttäjille. Latauspisteiden yhteiskäytön avulla saavutetaan pienemmät yksikkökustannukset, latauspisteiden korkeampi käyttöaste sekä parempi käyttäjäkokemus kaikille latauspalvelun käyttäjille. Liikennevirta Oy toimii Helsingin Energian tarjoamien latauspalveluiden operaattorina minkä lisäksi yhtiö on tehnyt yhteistyösopimuksia kansainvälisten latausoperaattoreiden kanssa. Eri teknologioihin pohjautuvat vähäpäästöiset autot yleistyvät tulevaisuudessa. EU:n direktiiviesitys puhtaan liikenteen infrastruktuurista ja tiukat vaatimukset CO2 päästöjen rajoittamisesta kiihdyttävät sekä autovalmistajien mallistomuutoksia että valtioiden ja kaupunkien aktiivisuutta sähköisen liikenteen edistämisessä. Esimerkiksi ladattavien ajoneuvojen arvioidaan olevan keskeisiä eurooppalaisilla ajoneuvomarkkinoilla vuosikymmenen lopulla ja näiden ympärille syntyy nopeasti kasvava tuotteiden ja palveluiden markkinat. Helsingin kaupunki on panostanut vähäpäästöisten ja sähköautojen hankintaan sekä sähköautojen käytön edellyttämän latausverkoston toteuttamiseen. Kaupunki on ollut myös perustajaosakkaana sähköautojen latauspalveluita tarjoavassa yhtiössä. Tällä hetkellä sähköautojen toimintakapasiteetti ja korkea hinta eivät mahdollista, että jatkossa voitaisiin aloitteen mukaisesti hankkia pelkästään sähköautoja. Kaupunki seuraa kuitenkin teknologian kehitystä ja arvioi vähäpäästöisten ajoneuvojen kriteereitä muutaman vuoden välein. Sähköautojen toimintakapasiteetti sekä käytön edellytykset paranevat

58 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/8 latausverkoston tihentyessä ja laajentuessa jatkossa. Myös sähköautojen hinnan voidaan otaksua ajoneuvomarkkinoiden kehittyessä halpenevan tulevaisuudessa. Kaupunginvaltuusto muutti ( 217) työjärjestystään aloitteiden osalta. Valtuutettu Jasmin Hamidin aloite on jätetty Aloitteen käsittelyjärjestys on muutetun työjärjestyksen mukainen. katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Liitteet 1 Jasmin Hamidin aloite ( ) Otteet Ote Aloitteen tekijä Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Yleisten töiden lautakunta HEL T Lausunto

59 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/8 Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Kaupungin vuosien valtuustostrategian mukaisesti Helsingin tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi kaupungin pitkän tähtäimen tavoitteina on mm. hiilineutraali kaupunki vuoteen 2050 mennessä, liikenteen pakokaasupäästöjen tuntuva vähentyminen sekä ympäristömelun ohjearvoissa pysyminen. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää mm. liikenteen pakokaasupäästöjen tuntuvaa alentumista ja autojen moottoriäänien pienenemistä. Yleisten töiden lautakunta pitää tärkeänä, että kaupunki toimii itse suunnannäyttäjänä hankkimalla omaan käyttöön vähäpäästöisiä ja hiljaisia ajoneuvoja. Vähäpäästöisyyteen on kuitenkin tarjolla useita teknisiä ratkaisuja ja onkin tärkeää, että kaupungin käyttöön hankitaan kulloiseenkin työtehtävään soveltuvia ajoneuvoja. Rakennusvirasto hankkii henkilöautot käyttöönsä Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran logistiikkapalveluiden kautta. Hankittavat autot ovat aina kaupungin ohjeistuksen mukaisia. Ohjeistuksen päästörajat ovat tiukentuneet ja tulevat todennäköisesti jatkossakin tiukentumaan autotekniikan kehittymisen myötä. Vuonna 2013 rakennusvirastolla oli käytössään 40 henkilöautoa. Autokanta jakautui käyttövoiman mukaan seuraavasti: bensiini 31 kpl diesel 6 kpl hybridi 1 kpl ladattava hybridi 0 kpl täyssähköautot 2 kpl Sähköautojen käyttöä rajoittaa niiden kallis hinta. Yleisesti ottaen sähköautojen hankintahinta on kaksin kolminkertainen vastaaviin bensiinikäyttöisiin autoihin verrattuna ja viraston autoista Staralle maksama kuukausivuokra on sähköautoilla noin kaksinkertainen bensiiniautojen vuokraan verrattuna. Toinen sähköautojen käyttöä rajoittava tekijä on niiden rajallinen toimintakapasiteetti. Vaikka autojen akut ovat jatkuvasti parantuneet, eivät ne kaikissa työtehtävissä riitä koko työpäivän tarpeisiin. Ongelmia on esiintynyt mm. sähköautojen käytöstä pysäköinninvalvontatehtävissä. Sen sijaan HKR Rakennuttajan kokemukset ovat positiivisia. Yleisten töiden lautakunta pitääkin tärkeänä, että varmistutaan hankittavien ajoneuvojen soveltuvuudesta kulloisiinkin työtehtäviin.

60 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/8 Sähköautojen käyttöä rajoittaa myös riittävien latausmahdollisuuksien puute. Perinteinen yön yli tapahtuva hidaslataus ei tuota ongelmia, koska siihen yleensä riittää tarjolla oleva kiinteistöjen sähköverkko, mutta viimeaikoina sähköautoissa yleistynyt pikalataus edellyttää tehokkaampaa sähköverkkoa. Toiminnan kannalta olisi tärkeää, että autoja voisi ladata tehokkaasti työpäivän aikana asioitaessa kaupungin eri toimipisteissä, mutta useamman auton samanaikainen lataus edellyttäisi tehokkaan latausverkon rakentamista kaupungin toimipisteisiin. Rakennusvirasto on mukana kaupungin sähköisen liikenteen kehittämistyöryhmässä, jonka tehtävänä on mm. kehittää julkista latauspisteverkostoa. Tällä hetkellä Helsingin yleisille alueille on toteutettu 35 latauspistettä ja kaupunki on laatinut yleissuunnitelman yhteensä sadan latauspisteen toteuttamisesta. Lisäksi uuden EUdirektiivin mukaan Helsinkiin tulisi toteuttaa noin 600 julkista latauspistettä vuoteen 2020 mennessä. Julkiset latauspisteet eivät kuitenkaan ole ratkaisu työkäytössä olevien kaupungin ajoneuvojen lataamiseen, vaan latauksen tulee tapahtua pääsääntöisesti kaupungin omissa toimipisteissä. Yleisten töiden lautakunta pitää tärkeänä, että ajoneuvohankinnoissa suositaan vähäpäästöisyyttä ja meluttomuutta. Sähkö, hybridi ym. vähäpäästoisten ja hiljaisten ajoneuvojen osuutta kaupungin ajoneuvokannassa tulee kasvattaa. Samalla tulee kuitenkin varmistua siitä, että kulloisiinkin työtehtäviin on käytössä niihin parhaiten soveltuvat ajoneuvot. Sähköautojen laajaan käyttöön liittyy vielä rajoitteita, jotka täytyy ottaa huomioon ajoneuvojen hankinnassa. Jos kaupunki päättää jatkossa hankkia tuntuvasti enemmän sähköautoja, tulee kasvavat ajoneuvokustannukset huomioida myös hallintokuntien rahoituksessa. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Silja Hyvärinen Juhani Sandström, valaistuspäällikkö, puhelin: juhani.sandstrom(a)hel.fi Helsingin Energian johtokunta HEL T Lausunto

61 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/8 Helsingin Energian johtokunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Helsingin Energia perusti vuoden 2013 lopulla yhdessä 17 muun energiayrityksen kanssa sähköautojen latauspalveluita tarjoavan yhtiön Liikennevirta Oy. Tavoitteena yhtiön perustamisessa oli saada aikaan valtakunnallinen sähköistä liikennettä palveleva sähköautojen latausratkaisu kaikille sähköautojen käyttäjille. Latauspisteiden yhteiskäytön avulla saavutetaan pienemmät yksikkökustannukset, latauspisteiden korkeampi käyttöaste sekä parempi käyttäjäkokemus kaikille latauspalvelun käyttäjille. Liikennevirta Oy toimii Helsingin Energian tarjoamien latauspalveluiden operaattorina minkä lisäksi yhtiö on tehnyt yhteistyösopimuksia kansainvälisten latausoperaattoreiden kanssa. Helsingin Energia on toteuttanut Helsinkiin yhteensä 35 kpl sähköautojen julkista latauspistettä, joiden sijainti perustuu kaupungin sähköistyvän liikenteen ohjausryhmän laatimaan latausverkoston yleissuunnitelmaan. Helsingin Energia seuraa latauspisteiden käyttöä ja toteuttaa uusia latauspisteitä kysynnän mukaan. Latauspalvelun perusajatus on, että pitemmällä tähtäimellä latausverkoston rakentaminen ja ylläpito voidaan rahoittaa latauspalveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Toistaiseksi lataus on ollut palvelun käyttäjille ilmaista, mutta se muuttuu maksulliseksi kuluvan vuoden loppuun mennessä. Suurin osa Helsingin Energian omassa käytössä olevista autoista on työkäyttöön varusteltuja pakettiautoja ja kevyitä kuorma autoja, joille sähköautojen valmistajilta ei löydy kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Käytössä on tällä hetkellä henkilöautoja 29 kpl, joista täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä on yhteensä 4 kpl. Kokonaiskustannuksiltaan sähköautot ovat toistaiseksi olleet selvästi polttomoottoriautoja kalliimpia. Sähköautoja voidaan hankkia Helsingin Energian työtehtäviin vain rajoitetusti, koska sähköautojen käyttö tunneleissa on paloturvallisuussyistä kielletty. Helsingin Energia tulee kuitenkin lisäämään sähköautojen määrää asteittain niissä työtehtävissä, joissa em. rajoituksia ei ole. Esittelijä Lisätiedot Toimitusjohtaja Pekka Manninen Markus Lehtonen, Kehitysjohtaja, puhelin: markus.lehtonen(a)helen.fi

62 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/8 Teknisen palvelun lautakunta HEL T Lausunto Teknisen palvelun lautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon. Kaupungin vuosien valtuustostrategiassa kiinnitetään huomiota meluhaittojen ja ilmansaasteiden torjuntaan. Helsingin tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin pitkän tähtäimen ympäristöpoliittisina tavoitteina on mm. hiilineutraali kaupunki vuoteen 2050 mennessä, liikenteen pakokaasupäästöjen merkittävä vähentymä sekä ympäristömelun ohjearvojen alittaminen, jotta ihmiset eivät altistu pitkäaikaiselle terveyteen vaikuttavalle melulle. Teknisen palvelun lautakunta pitää tärkeänä Helsingin kaupungin käyttöön hankittavan ajoneuvokaluston moottori ja melupäästöjen vähentämistä. Melun ja moottoripäästöjen vähentäminen tapahtuu useaa eri lähestymistapaa yhdistelemällä. Kaupungin käyttöön hankittavan ajoneuvokaluston on oltava tehokkaaseen työkäyttöön soveltuvaa ja silti mahdollisimman vähäpäästöistä. Hankittavien henkilöautojen tulee aina olla voimassa olevan kaupungin ohjeistuksen mukaista. Nykyisen kaupungin talousarvion noudattamisohjeen mukaan henkilöautojen CO2 moottoripäästöt saavat olla enintään sata grammaa kilometriä kohden. Tätä tavoitetta on jatkossa pyrittävä alentamaan henkilöautojen osalta, jotta ympäristöpolitiikan tavoitteet toteutuisivat. Lisäksi kaupungin autojen hankintaan ja käyttöön on kiinnitettävä erityinen huomio. Kaupungin käytössä olevien henkilö ja pakettiautojen lukumäärän on oltava mahdollisimman vähäinen ja autojen käyttöasteen on oltava mahdollisimman suuri. Osaa hankittavista henkilöautoista tulee tulevaisuudessa voida käyttää useiden eri hallintokuntien kesken yhteiskäytössä. Helsingin kaupungin omien täyssähköautojen hankinta on sinänsä perusteltua, mutta hankinnan kohteen määrittelyn yhteydessä on kuitenkin aina varmistettava tarvekartoituksella, että täyssähköauto todella soveltuu käyttötarkoitukseen. Kaluston hankinnassa on painotettava ensisijaisesti hankittavien autojen soveltuvuutta niille tarkoitettuihin työtehtäviin, jotta kalustoa voidaan hyödyntää työtehtävissä kustannustehokkaasti. Kaupungin autohankinnoissa on hyödynnettävä kaikkia mahdollisia keinoja vähentää autokaluston

63 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/8 Käsittely melua ja saastuttamista. Kaupungin on sähköisen liikenteen lisäksi lisättävä vaihtoehtoisten biopolttoaineiden käyttöä. Täyssähköhenkilöautot ovat ainakin tällä hetkellä huomattavasti kalliimpia kuin käyttötarpeisiin soveltuvat halvimmat vaihtoehdot. Tällä hetkellä täyssähköhenkilöauton arvonlisäveroton nettohinta on noin kaksinkertainen verrattuna kaupungin käyttöön hankittavien vähäpäästöisten polttomoottorikäyttöisten henkilöautojen hankintahintoihin. Mikäli Helsingin kaupunki hankkii jatkossa hybridiautoja tai täyssähköautoja, on kalliimpiin investointeihin ja koko elinkaaren ajan ylläpitokustannuksiin syytä varautua myös hallintokuntien tulevien vuosien talousarvioissa Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan Korjaus kappaleeseen 4, henkilöautojen CO2 moottoripäästöt saavat olla enintään sata grammaa kilometriä kohden, eikä sata grammaa sataa kilometriä kohden. Esittelijä Lisätiedot toimitusjohtaja Timo Martiskainen Sami Aherva, yksikönjohtaja, puhelin: sami.aherva(a)hel.fi

64 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ V , Kj / Valtuutettu Jape Lovénin aloite Jätkäsaaren kasvavan rahtiliikenteen uudelleenohjauksesta HEL T Päätös esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Jape Lovénin aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Liitteet 1 Jape Lovénin aloite ( ) Otteet Ote Aloitteen tekijä Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Valtuutettu Jape Lovén ja 43 muuta valtuutettua ovat tehneet seuraavan valtuustoaloitteen: Helsinki on tehnyt merkittävän panostuksen asuntotuotantoon ja kantakaupungin asumismukavuuden nostoon siirtäessään Jätkäsaaren ja Sompasaaren rahtisatamat Vuosaareen. Nyt on kuitenkin tilanne, jossa rahtimäärät ja autoliikenne muutenkin ovat voimakkaassa kasvussa Jätkäsaaressa. Tämä on ristiriidassa kaupungin tavoitteiden kanssa. Puhumattakaan niistä helsinkiläisistä, jotka ovat muuttaneet "rahtivapaaseen" Jätkäsaareen. On myös totta, että turisteja kaivataan keskustassa, mutta ongelma on kasvava ja siihen on puututtava. Täten me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että Helsingin kaupunki ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin ohjatakseen Helsinki Tallinna

65 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/9 välillä kasvavan kumipyöräliikenteen pois kantakaupungista, siis Vuosaareen. Toimenpiteinä voi olla satamamaksuilla ohjaus sekä erilaiset insentiivit, jotka ohjaavat varustamoja siirtämään linjansa Vuosaaren satamaan rahteineen, linja ja henkilöautoineen. viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että Helsingin kaupunki on järjestänyt ja kehittänyt viime vuosikymmeninä satamatoimintaansa suunnitelmallisesti. Länsisataman tavaraliikenne siirtyi vuonna 2008 toimintansa aloittaneeseen Vuosaaren satamaan. Länsisataman matkustajasatamaa on laajennettu vuonna 2006 hyväksytyn Jätkäsaaren osayleiskaavan mukaisesti noin viiden hehtaarin suuruiselle täyttöalueelle, johon on valmistumassa vuonna 2015 kaksi laituripaikkaa. Vuonna 2017 käyttöönotettavat laituripaikat edellyttävät uuden matkustajaterminaalin rakentamisen. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiaohjelman tavoitteena on Suomen yritysmyönteisin kaupunki. Tavoitteen toimenpiteenä on rakentaa Länsisatamaan uusi matkustajaterminaali kasvavan matkustajaliikenteen tarpeisiin sekä selvittää vaihtoehdot Länsiterminaalin liikenneyhteyksien sujuvuuden parantamiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Länsisataman asemakaavaluonnoksen. Asemakaavan tavoitteena on kehittää Länsisatamaa vetovoimaiseksi osaksi Jätkäsaaren kaupunginosaa. Asemakaavan valmistelussa on erityistä huomiota kiinnitetty kasvavan alueen ja satamatoiminnan liikenneratkaisujen kehittämiseen. Asemakaavaluonnoksessa on varattu matkustajaterminaalin ja sen liikennejärjestelyjen tarvitsemat alueet. Tiivistyvältä satama alueelta vapautuvalle alueelle on osoitettu asuntorakentamista. Euroopan Unionin TEN T ydinverkon liikennekäytävistä kaksi kulkee Helsingin kautta. Skandinavia Välimeri käytävän itäinen osa on merija maaliikenteen E18 käytävä Tukholmasta Pietariin. Pohjanmeri Itämeri käytävän pohjoinen osa on Via/Rail Baltica Tallinnaan ja päättyen Helsinkiin. Helsingin Satama on siis TEN T ydinverkon kahden käytävän risteyskohdassa. Länsisataman uusi matkustajaterminaali ja maaliikenneyhteys ovat osa ydinverkon liikennekäytävää, jolle on tarkoitus hakea vuonna 2015 myös EUrahoitusta. Helsingin matkustajaliikennettä palvelevat satamat sijaitsevat Katajanokalla, Eteläsatamassa ja Länsisatamassa. Pääosa Tallinnan liikenteestä, Pietarin liikenne ja pieneltä osin Tukholmaan suuntautuva liikenne hoidetaan Länsisatamassa. Länsisataman liikenne on viime vuodet kasvanut ja monipuolistunut tasaisesti. Suurinta osaa kasvusta selittää Helsinki Tallinna kaksoiskaupungin voimakas kehitys, joka on

66 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/9 lisännyt huomattavasti työmatkoista ja muista eri syistä johtuvaa matkustustarvetta. Kaikki Helsingissä toimiva ympärivuotinen matkustajaliikenne tapahtuu matkustaja autolautoilla. Varustamot ovat viime vuosina investoineet uusiin nopeisiin autolauttoihin, joissa toiminta ajatuksena on yhdistää ajoneuvo ja matkustajaliikenne tehokkaasti siten, että satama ja matkustusajat on saatu lyhyiksi. Tällä hetkellä Länsisatamasta Tallinnaan on päivittäin 8 9 lähtöä (klo ), mikä tarjoaa matkustajille ja Helsingin seudun elinkeinoelämälle korkean palvelutason Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä. Valtaosa Helsingin satamien kautta kuljetettavasta rahtiliikenteestä kulkee Vuosaaren sataman kautta, mutta tällä hetkellä matkustajalauttojen muodostama Viron yhteys on tärkeä väylä myös rahtiliikenteelle. Helsinki ja Tallinna muodostavat merkittävän työssäkäyntialueen. Suomalaisten ja virolaisten yritysten välillä on merkittävästi alihankintaa ja yhteistyötä. Virossa toimii aktiivisesti jo 3500 suomalaisyritystä. Samoin erityisesti rakentamisessa ja palvelualoilla virolaiset pendelöijät ovat merkittävä osa Helsingin työvoivoimatarjontaa. Helsinki Tallinna kaksoiskaupunkikehityksen kannalta on ollut tärkeää, että keskustojen välillä liikennöivät autolautat ovat tarjonneet edullisen, nopean ja tiheästi liikennöidyn yhteyden keskustojen välille. Helsingin keskustan satamien kautta kulkeneet ulkomaiset matkustajat toivat Suomeen vuonna 2011 yhteensä runsaat 300 miljoonaa euroa, josta noin puolet kohdentui Helsinkiin ja erityisesti Helsingin majoitus, ravintola ja kahvilapalveluihin sekä ostoksiin. Helsingin Sataman vuotuisesta matkustajamäärästä yli 60 % kulkee Länsisataman kautta. Länsiterminaalin matkustajasatamalla on ollut myös huomattavia myönteisiä vaikutuksia sekä Jätkäsaaren elinkeinotoimintaan ja palvelutarjontaan että myös keskustan palveluihin. Jätkäsaaren kaupallisten palveluiden painopiste on tällä hetkellä muodostunut Tyynenmerenkadulle, missä liiketilat ovat olleet osin matkustajasataman vaikutuksesta kysyttyjä. Satama on houkutellut Jätkäsaareen myös seudullisesti merkittävää yritystoimintaa sekä muutamia merkittäviä hotellihankkeita. Matkustajasataman sijainti keskustan tuntumassa lisää keskustan elinvoimaisuutta ja Helsingin vetovoimaa Itämeren matkailukohteena. Liikenteellisesti autolautat aiheuttavat ruuhkapiikkejä purkaessaan satamaan saavuttuaan matkustajat ja ajoneuvot katuverkkoon. Laivan lähtiessä ajoneuvot ja matkustajat kerääntyvät pidemmän ajan kuluessa satamaan, jolloin vastaavaa liikenteen tihentymää ei tapahdu.

67 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/9 Keskimäärin Länsisatamaan liikennöivät Tallinnan matkustajalautat purkavat kerralla 900 matkustajaa, 130 henkilöautoa, 28 rekkaa ja kuorma autoa sekä 3 bussia. Eri ajoneuvolajien keskinäinen suhde vaihtelee jonkin verran matkustussesongista riippuen. Henkilöautot hajaantuvat katuverkossa Länsisataman jälkeen pääosin Länsiväylän Mechelininkadun ja jonkin verran keskustan suuntaan. Rekat sen sijaan suuntaavat lähes poikkeuksetta Länsiväylälle. Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteyksen arkivuorokausiliikenne on ajoneuvoa (kaupunkisuunnitteluviraston liikennelaskenta 2012). Länsisatamaa käyttävän liikenteen osuus muodostaa risteysalueen kokonaisliikenteestä enintään 5 %. Tyynenmerenkadun lisäkaistan rakentaminen on tarkoitus käynnistää vuoden 2015 aikana. Tämä mahdollistaa liikenteen nykyistä sujuvamman poistumisen Jätkäsaaresta. Jätkäsaaren edelleen rakentuessa ja liikennesuoritteiden kasvaessa pullonkaulaksi muodostuu ensisijaisesti edellä mainittu Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteys, jonka läpäisykyvyn parantamista selvitetään. Länsisataman liikenneratkaisuista on käynnistymässä myös kaupunkitaloudellisten vaikutusten selvitys. Liikennehaittojen vähentämiseksi on tarkoitus myös lisätä joukkoliikenteen kapasiteettia alueella. Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä (HSL) on tihentämässä joukkoliikenteen vuorovälejä Jätkäsaaressa vuoden 2015 alusta lähtien. HSL:n toimintasuunnitelmassa on myös suunniteltu raitiovaunulinja 7 kulkemaan Välimerenkatua pitkin. Tämän jälkeen alueelle pääsee kolmella raitiovaunulla. toteaa, että Länsiterminaalin matkustajasatamalla on paljon myönteisiä vaikutuksia Helsingin keskustan elinvoimaisuuteen, kasvavaan vapaa ajan matkailuun ja Helsinki Tallinna kaksoiskaupunkikehitykseen. Myös Helsingin keskustan elinkeinoelämän sekä laajemmin Itämerimatkailun kehittämisen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että matkustajaliikenne tapahtuu myös jatkossa keskustan satamien kautta. Länsisataman uusi matkustajaterminaali maaliikenneyhteyksineen on Vuosaaren Sataman ohella tärkeä osa Euroopan ydinverkon liikennekäytävää. Länsisataman kehittämistä maankäytön, kaavoituksen sekä kaupunginvaltuuston strategisten linjausten mukaisesti tavoitteena säilyttää matkustajia palveleva korkea palvelutaso on syytä jatkaa. Nykyisen palvelutason ja kohtuullisten lipunhintojen säilyttäminen edellyttää, että matkustajia ja ajoneuvoja voidaan kuljettaa samoilla aluksilla.

68 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/9 Liikennehaittojen vähentämiseksi ja sujuvuuden parantamiseksi on toimenpiteinä Tyynenmerenkadun lisäkaistan rakentaminen. Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteyksen läpäisykyvyn parantamista selvitetään. Liikennehaittoja pyritään ehkäisemään myös joukkoliikenteen vuorovälejä lisäämällä. Helsingin Satama on hinnoittelussaan korottanut raskaaseen liikenteeseen kohdistuvia kenttämaksuja keskustan satamissa ja valmistelee ensi vuodelle myös lisämaksuja, jotka kohdistuvat tyhjinä keskustan matkustajasatamien kautta kuljetettaviin rekkoihin. Helsingin ja Tallinnan satamat ovat sopineet edistävänsä vuonna 2012 päättyneen Vuosaaren ja Viron välisen lauttayhteyden palauttamista. Alustavien arvioiden mukaan Vuosaaren ja Viron välisen liikenteeseen ollaan saamassa raskasta liikennettä palveleva autolauttayhteys vuoden 2015 alussa, joka mahdollistaa raskaan liikenteen siirtymistä jossain määrin Vuosaareen. Kaupunginvaltuusto muutti ( 217) työjärjestystään aloitteiden osalta. Valtuutettu Jape Lovénin aloite on jätetty Aloitteen käsittelyjärjestys on muutetun työjärjestyksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Liitteet 1 Jape Lovénin aloite ( ) Otteet Ote Aloitteen tekijä Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle.

69 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/9 Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Helsingin Satama liikelaitos HEL T Jape Loven ja 43 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa edellytetään Helsingin kaupungilta välittömiä toimenpiteitä kasvavan kumipyöräliikenteen ohjaamista kantakaupungista Vuosaareen. Toimenpiteinä esitetään satamamaksuihin liittyviä ohjauskeinoja ja insentiivejä, jotka ohjaavat varustamoja siirtämään linjansa Vuosaaren satamaan rahteineen, linjaja henkilöautoineen. Taustaa Helsingin kaupunki on järjestänyt ja kehittänyt viime vuosikymmeninä satamatoimintaansa suunnitelmallisesti. Vuonna 1992 hyväksytyssä yleissuunnitelmassa tavarasatamatoiminnalle varattiin alue Vuosaaren silloiselta telakka alueelta ja käynnistettiin valmistelut tavarasatamatoimintojen siirtämiseksi keskustan alueelta Vuosaareen rakennettavan uuteen satamaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vuosaaren sataman perustamissuunnitelman vuonna Vuonna 2006 kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren osayleiskaavan, jossa nykyisin käytössä olevien ja matkustajalauttaliikennettä palvelevien laituripaikkojen lisäksi on varattu mahdollisuus laajentaa matkustajasatamatoimintaa noin viiden hehtaarin täyttöalueelle sijoitettavalla kahdella laituripaikalla. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiaohjelmassa on mainittu tavoitteeksi rakentaa Länsisatamaan uusi matkustajaterminaali kasvavan matkustajaliikenteen tarpeisiin sekä selvittää Länsisatamaan johtavien liikenneyhteyksien parantamismahdollisuuksia. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Länsisataman asemakaavaluonnoksen. Asemakaavan tavoitteena on kehittää Länsisatamaa vetovoimaiseksi osaksi Jätkäsaaren kaupunginosaa. Asemakaavan valmistelussa on erityistä huomiota kiinnitetty kasvavan alueen ja satamatoiminnan liikenneratkaisujen kehittämiseen. Matkustajasatamat ja Länsisataman liikenne

70 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/9 Helsingin matkustajaliikennettä palvelevat satamat sijaitsevat Katajanokalla, Eteläsatamassa ja Länsisatamassa. Pääosa Tallinnan liikenteestä, Pietarin liikenne ja pieneltä osin Tukholmaan suuntautuva liikenne hoidetaan Länsisatamassa. Länsisataman liikenne on viime vuodet kasvanut ja monipuolistunut tasaisesti. Suurinta osaa kasvusta selittää Helsinki Tallinna kaksoiskaupungin voimakas kehitys, joka on lisännyt huomattavasti työmatkoista ja muista eri syistä johtuvaa matkustustarvetta. Kaikki Helsingissä toimiva ympärivuotinen matkustajaliikenne tapahtuu matkustaja autolautoilla. Varustamot ovat viime vuosina investoineet uusiin nopeisiin autolauttoihin, joissa toiminta ajatuksena on yhdistää ajoneuvo ja matkustajaliikenne tehokkaasti siten, että satama ja matkustusajat on saatu lyhyiksi. Tällä hetkellä Länsisatamasta Tallinnaan on päivittäin 8 9 lähtöä (klo ), mikä tarjoaa matkustajille ja Helsingin seudun elinkeinoelämälle korkean palvelutason Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä Liikenteellisesti autolautat aiheuttavat näkyviä ruuhkapiikkejä purkaessaan satamaan saavuttuaan matkustajat ja ajoneuvot katuverkkoon Laivan lähtiessä ajoneuvot ja matkustajat kerääntyvät pidemmän ajan kuluessa satamaan, jolloin vastaavaa liikenteen tihentymää ei tapahdu. Keskimäärin Länsisatamaan liikennöivät Tallinnan matkustajalautat purkavat kerralla 900 matkustajaa, 130 henkilöautoa, 28 rekkaa ja kuorma autoa sekä 3 bussia. Eri ajoneuvolajien keskinäinen suhde vaihtelee jonkin verran matkustussesongista riippuen. Henkilöautot hajaantuvat katuverkossa Länsisataman jälkeen pääosin Länsiväylän Mechelininkadun ja jonkin verran keskustan suuntaan. Rekat sen sijaan suuntaavat lähes poikkeuksetta Länsiväylälle. Helsingin Satama selvitti keväällä 2013 raskaan liikenteen ajoaikoja ja sitä, kuinka hyvin Mechelininkadun rekkojen ajokieltoa noudatetaan. Ajokieltoa Mechelininkadun suuntaan rikkoi 1,5 % rekoista ja ajoajat Länsisatamasta Porkkalankadulle vaihtelivat 8 14 minuutin välillä.

71 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/9 Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteyksen arkivuorokausiliikenne on ajoneuvoa (kaupunkisuunnitteluviraston liikennelaskenta 2012). Länsisatamaa käyttävän liikenteen osuus muodostaa risteysalueen kokonaisliikenteestä enintään 5 %. Jätkäsaaren rakentuessa ja liikennesuoritteiden kasvaessa pullonkaulaksi muodostuu ensisijaisesti edellä mainittu Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteys. Risteyksen läpäisykyvyn parantamiseksi Helsingin Satama osallistuu kaupunkisuunnitteluviraston käynnistämiin liikenneselvityksiin, joissa vertaillaan tällä hetkellä eri parannusvaihtoehtojen tuomia hyötyjä ja kustannuksia. Tyynenmerenkadulle on laadittu 2014 katusuunnitelma, joka mahdollistaa satama alueelta johtavan kadun leventämisen Länsisatamasta pois ajettaessa toisella kaistalla. Toisen kaistan rakentaminen pyritään aloittamaan lähiaikoina. Toimenpiteet raskaan liikenteen ohjaamiseksi vaihtoehtoiselle reitille Helsingin ja Tallinnan muodostaman alueen taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisen lisäksi ajoneuvomäärien kasvu johtuu myös osittain vaihtoehtoisen rekkapainotteisen lauttaliikenneyhteyden puuttumisesta Vuosaaren satamasta. Aiemmin Vuosaaresta liikennöitiin Viroon kahden varustamon toimesta, mutta viimeisenä yhteytenä Eckerö Line lopetti vuonna 2012 Vuosaaren ja Tallinnan välillä liikennöineen lauttalinjansa. Tällä hetkellä Helsingin matkustajasatamien lisäksi ainoa vaihtoehto Suomenlahden ylitykseen sijaitsee Hangossa, jonne etenkin raskasta liikennettä on siirtynyt merkittävästi. Valtaosa Helsingin satamien kautta kuljetettavasta rahtiliikenteestä kulkee Vuosaaren sataman kautta, mutta tällä hetkellä matkustajalauttojen muodostama Viron yhteys on tärkeä väylä myös rahtiliikenteelle. Helsingin Satama on tiedostanut tarpeen saada Vuosaaren ja Viron välinen lauttayhteys palautettua ja sen vuoksi onkin käynnistetty joukko toimenpiteitä. Helsingin ja Tallinnan satamat ovat tehneet yhteismarkkinointia eri varustamojen suuntaan Vuosaari Muuga (tavarasatama, Tallinnan itäpuolella) liikenteen uudelleen aloittamiseksi. Satamat solmivat Toukokuussa 2014 MoU sopimuksen, jossa ne sitoutuivat edistämään eri tavoin hanketta. Vuoden 2014 aikana Helsingin Sataman ja varustamojen johdon kanssa on myös aktiivisesti haettu ratkaisuja Vuosaaren ja Viron välisen liikenteen uudelleen avaamiseksi.

72 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/9 Hinnoittelussaan Helsingin Satama on korottanut raskaaseen liikenteeseen kohdistuvia kenttämaksuja keskustan satamissa ja valmistelee ensi vuodelle myös lisämaksuja, jotka kohdistuvat tyhjinä keskustan matkustajasatamien kautta kuljetettaviin rekkoihin. Helsingin Satama pitää otsikkoasian mukaisen valtuustoaloitteen vaatimusta ohjata kasvavaa kumipyöräliikennettä Vuosaareen perusteltuna. Länsisatamaan liikennöivien matkustaja autolauttojen siirto Vuosaareen edellyttäisi kuitenkin mittavia kaavoitus ja liikenneratkaisuja sekä satamarakenteisiin ja matkustajapalveluihin liittyviä muutoksia. Helsingin Sataman aiemmin tekemän arvion mukaan uusi matkustajalauttasatama Vuosaaressa edellyttää noin 500 milj. euron investointeja, jotka eivät ole toteutettavissa lähitulevaisuudessa. Helsingin Satama jatkaa Länsisataman kehittämistä maankäytön, kaavoituksen sekä kaupunginvaltuuston strategisten linjausten mukaisesti tavoitteena säilyttää matkustajia palveleva korkea palvelutaso. Nykyisen palvelutason ja kohtuullisten lipunhintojen säilyttäminen edellyttää, että matkustajia ja ajoneuvoja voidaan kuljettaa samoilla aluksilla. Helsingin Satama tulee myös jatkamaan toimenpiteitä, joilla pyritään luomaan vaihtoehtoinen autolauttayhteys Vuosaaren ja Viron välille, huomioiden satamien välinen kilpailutilanne ja matkustajaliikenteen osalta määräävä markkina asema, joka asettaa omat rajoitukset taloudellisten ohjauskeinojen käytölle. Tehtävillä toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan ensisijaisesti raskaan liikenteen reitteihin siten, että Vuosaaren satamasta saadaan muodostettua houkutteleva vaihtoehto nykyisille reiteille. Alustavien tietojen mukaan Vuosaaren ja Viron väliseen liikenteeseen ollaan saamassa raskasta liikennettä palveleva autolauttayhteys vuoden 2015 alussa. Lisätiedot Kari Noroviita, Matkustajasatamat, johtaja, puhelin: kari.noroviita(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Lausunto Lausunto Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

73 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/9 Helsingin keskustan elinvoimaisuus perustuu osaltaan kasvavaan vapaa ajan matkailuun ja liikematkustamiseen Helsingin ja Tallinnan välillä. Keskustan saavutettavuus satamasta ja hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat tärkeitä matkailijoille ja työmatkaliikenteelle. Matkustajasataman sijainti keskustan tuntumassa lisää keskustan elinvoimaisuutta ja Helsingin vetovoimaa Itämeren matkailukohteena. Lisäksi sataman sijainti keskustassa tukee varustamoiden liiketoimintakonseptia, jossa vapaa ajan ja työperäinen matkustaminen yhdistämällä mahdollistetaan matkojen edullinen hintataso ja tiheä liikennöinti. Helsinki Tallinna kaksoiskaupunkikehityksen kannalta on ollut tärkeää, että keskustojen välillä liikennöivät autolautat ovat tarjonneet nopean ja tiheästi liikennöidyn yhteyden keskustojen välille. Autolauttaliikenteessä siirtyy matkustajien lisäksi rekkoja, jotka kuljettavat rahtia kehäteiden logistiikkakeskuksiin. Jätkäsaareen on laadittu oikeusvaikutteinen osayleiskaava (kaupunginvaltuusto , tullut kaava alueella voimaan ), jonka mukaan matkustajasatama jää Jätkäsaareen. Helsingin kaupungin strategiaohjelman mukaisesti Länsisatamaan rakennetaan uusi matkustajaterminaali vastaamaan Itämeren kasvavaan matkustajamäärään. Tässä yhteydessä selvitetään myös vaihtoehdot Länsiterminaalin liikenneyhteyksien sujuvuuden parantamiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Jätkäsaaren matkustajasataman asemakaavaluonnoksen Asemakaavan tavoitteena on kehittää Jätkäsaaren matkustajasatamaa, Länsisatamaa, vetovoimaiseksi osaksi Jätkäsaareen laajentuvaa kantakaupunkia. Matkustajasataman toiminnallisten vaatimusten ja matkustajaliikenteen kasvu sekä Jätkäsaaren tuleva aluerakentaminen edellyttävät satamatoimintojen ja liikenteen uudelleenjärjestelyä nykyisellä satama alueella. Asemakaavan valmistelun yhteydessä kaupunkisuunnitteluvirastossa tutkitaan erilaisia ratkaisuja Mechelininkadun eteläpään ja lähialueiden ruuhkan helpottamiseksi. Vaihtoehtojen kartoittaminen on käynnissä ja niiden vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen selvitetään. Helsingin uuden yleiskaavan ennusteiden mukainen väestönkasvu tarvitsee yhä enemmän materiaalivirtoja sekä suoraan kulutukseen, pienteollisuudelle että palveluille, mikä puolestaan lisää satamien kautta kulkevan tavaran määrää. Tallinnan liikenteen kasvu tulee tulevaisuudessa näkymään myös Vuosaaren liikenteessä. Rahtiliikenteen osalta pyritään löytämään keinoja Vuosaari Muuga yhteyden kehittämiseksi jo nykyisten tilavarausten puitteissa. Tavaraliikenteen kasvu tulee lisäämään logistiikka alueiden toimintaa ja

74 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/9 työpaikkamääriä. Pidemmällä aikavälillä Vuosaaren sataman kehittämiseen tulee vaikuttamaan mm. Östersundomin yritysalue, joka sijoittuisi Kehä III:n, Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien liittymien yhteyteen. Satamaa käyttävän yritystoiminnan sijoittuminen alueelle on omiaan tehostamaan sataman toimintaa ja lisäämään liikennettä. Matkustajaliikenteen osalta Vuosaaren sataman tämän hetkiset matkustajaterminaalijärjestelyt mahdollistavat nykyisenkaltaisen ropaxliikenteen matkustajamäärien kasvun noin kaksinkertaiseksi. Varsinaisen matkustaja tai matkustaja autolauttaliikenteen käynnistäminen Vuosaaresta edellyttäisi kokonaan uuden terminaalin ja nykyisestä satamarakenteesta erillisen satamanosan sekä siihen liittyvien liikennejärjestelyiden toteuttamista. Ratkaisu vaatisi todennäköisesti satojen miljoonien eurojen investointia. Tällaiselle järjestelylle kaavoitetaan varaus Vuosaaren satama alueen lounaiskulmaan. Liikennejärjestelmänäkökulmasta (liikenteen toimivuus, turvallisuus, kävelyn ja pyöräilyn viihtyisyys) on sitä parempi, mitä enemmän Länsisataman kautta kulkevasta rekka ja henkilöautoliikenteestä saadaan siirtymään käyttämään Vuosaaren satamaa. Länsisataman moottoriajoneuvoliikenteen vähenemisellä olisi merkittävä vaikutus erityisesti Ruoholahden Jätkäsaaren alueen katuverkkoon, joka liikenteelliseltä toimivuudelta on jo nykyisin koko kaupungin ruuhkaisimpia alueita. Sataman aiheuttama ajoneuvoliikenne synnyttää lisäksi paljon kielteistä asukaspalautetta. Helsingin keskustan elinkeinoelämän, muulla kuin henkilöautolla Helsingin ja Tallinnan välisillä laivoilla matkustavien sekä laajemmin Itämerimatkailun kehittämisen näkökulmasta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että matkustajaliikenne tapahtuu myös jatkossa keskustan satamien kautta. Rekkaliikenteen erottaminen matkustajaliikenteestä on osoittautunut varustamoiden nykyisessä liiketoimintamallissa haastavaksi. Satamamaksuilla ja eri insentiiveillä voidaan kuitenkin ainakin jossain määrin ohjata ja kannustaa sellaista liikennettä käyttämään Vuosaaren satamaa, jolla saapumisesta nimenomaan Länsisatamaan ei ole toiminnallista hyötyä. Aloitteessa esitetyt taloudelliset ohjauskeinot voisivat tästä näkökulmasta olla hyvä ratkaisu. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski Anna Nervola, liikenneinsinööri, puhelin: anna.nervola(a)hel.fi Ulla Tapaninen, kansainvälisen logistiikan asiantuntija, puhelin:

75 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/9 ulla.tapaninen(a)hel.fi

76 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ V , Kaj / Valtuutettu Kauko Koskisen aloite Tattarisuon teollisuustonttien vuokra-ajan jatkamisesta HEL T Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Kauko Koskisen aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Kauko Koskisen valtuustoaloite, Kvsto asia 55 2 Koskinen Kauko ym. valtuustoaloite asia 55 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Valtuutettu Kauko Koskinen ja 20 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Tattarisuon teollisuustonttien vuokra aikaa olisi hakemuksesta mahdollista jatkaa ainakin vuoteen 2050, nykyisen 2034 sijaan. viittaa kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kiinteistölautakunnan lausuntoihin ja toteaa, että Tattarisuota on yleiskaava 2050:n vision mukaan tarkoitus kehittää yritysalueena, joka osoitettaisiin kaavassa toimitila alueeksi. Kaupungin yleisten vuokrausperiaatteiden mukaan kaupungilla ei ole syytä olla jatkamatta tontin maanvuokrasopimusta lähempänä vuokraajan päättymistä, ellei alueen asemakaavan mukaista käyttötarkoitusta ole muutettu tai sellaista muutosta ole suunnitteilla, joka estäisi tontin uudelleen vuokrauksen. toteaa, että kaupunki on valmis jatkamaan vuokraaikoja tapauskohtaisesti, jos vuokra aika on esteenä tontin

77 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/10 rakentamisinvestoinneille. Kaikkien vuokra aikojen jatkamista koskeva periaatepäätös voidaan tehdä yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Kaupunginvaltuusto muutti ( 217) työjärjestystään aloitteiden osalta. Valtuutettu Kauko Koskisen aloite on jätetty , joten sen käsittelyjärjestys on ennen muutosta voimassa olleen työjärjestyksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet Tiedoksi; Muutoksenhakukielto, valmistelu 1 Kauko Koskisen valtuustoaloite, Kvsto asia 55 2 Koskinen Kauko ym. valtuustoaloite asia 55 Kaupunginkanslia Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Kiinteistölautakunta HEL T Lausunto

78 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/10 Käsittely Kiinteistölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon koskien Tattarisuon teollisuusalueen yrittäjien toimintaedellytyksistä vuoden 2034 jälkeen: Tattarisuon teollisuusalueella on tehty pitkäaikaisia maanvuokrasopimuksia n. 200 eri yrityksen kanssa siten, että pisimmillään sopimukset ovat voimassa saakka. Kaupungin yleisten vuokrausperiaatteiden mukaan kaupungilla ei ole syytä olla jatkamatta tontin maanvuokrasopimusta lähempänä vuokra ajan päättymistä, mikäli alueen asemakaavan mukaista käyttötarkoitusta ei ole muutettu tai sellaista muutosta ei ole suunnitteilla, mikä estäisi tontin uudelleen vuokrauksen. Tattarisuon teollisuusalue rajoittuu Malmin lentokenttäalueeseen, jonka vuokrasopimus päättyy myös vuoden 2034 lopussa. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi saavutetun neuvottelutuloksen mukaan valtio lopettaa toimintansa Malmin lentokentällä tavoitteena vuoden 2016 aikana, mutta viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. Alueelle ollaan valmistelemassa käyttötarkoituksen muutosta lähinnä asumiseen ja samalla tutkitaan Tattarisuon ja Tattariharjun teollisuusalueiden käyttötarkoituksen muuttamista tai nykyisen käytön tehostamista työpaikka alueena pitkällä tähtäimellä. Lautakunta on tietoinen vuokralaisten huolesta, joka liittyy vuokratontin vakuusarvoon vuokra ajan päättymisajan lähestyessä. Lautakunta ilmoittaa, että vuokra aikaa ollaan valmiita jatkamaan tässä vaiheessa tapauskohtaisesti silloin, kun tontin vuokra aika on esteenä tontin rakentamisinvestoinneille. Periaatepäätös sopimusten jatkamisesta on syytä tehdä kuitenkin vasta yleiskaavan hyväksymisen jälkeen Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan Juhani Tuuttila: Muutan esitystäni seuraavasti: Lausuntoehdotuksen neljännen kappaleen toinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti: Lautakunta ilmoittaa, että vuokra aikaa ollaan valmiita jatkamaan tässä vaiheessa tapauskohtaisesti silloin, kun tontin vuokra aika on esteenä tontin rakentamisinvestoinneille. Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila

79 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/10 Lisätiedot Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: henna.vennonen(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Lausunto Käsittely Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Yleiskaavan vision aineistossa "Lähtökohdat ja periaatteet yritysalueille" todetaan, että Tattarisuo ja Tattariharju mahdollistavat osaltaan monipuolista elinkeinorakennetta Helsingissä. Alueita halutaan edelleen kehittää yritysalueina, mutta ne on listattu pitkällä aikavälillä mahdollisesti muuntuviin alueisiin. Valmisteilla olevassa yleiskaavassa alueet on tarkoitus osoittaa toimitila alueiksi. On tärkeää, että Helsingissä on tilaa myös Tattarisuon kaltaiselle "jalostamattomia" alueita yrityskäyttöön tarjoavalle työpaikka alueelle. On myös tärkeää, että tulevaisuudessa kaupunki turvaa alueen säilymisen ja kehittymisen yrityskäytössä Esittelijän ehdotuksesta poiketen Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä seuraavan Risto Rautavan tekemän ja Eija Loukoilan kannattaman vastaehdotuksen: Muutetaan lausunto (kohdat 2, 3 ja 4) kuulumaan seuraavasti: Yleiskaavan vision aineistossa "Lähtökohdat ja periaatteet yritysalueille" todetaan, että Tattarisuo ja Tattariharju mahdollistavat osaltaan monipuolista elinkeinorakennetta Helsingissä. Alueita halutaan edelleen kehittää yritysalueina, mutta ne on listattu pitkällä aikavälillä mahdollisesti muuntuviin alueisiin. Valmisteilla olevassa yleiskaavassa alueet on tarkoitus osoittaa toimitila alueiksi. On tärkeää, että Helsingissä on tilaa myös Tattarisuon kaltaiselle "jalostamattomia" alueita yrityskäyttöön tarjoavalle työpaikka alueelle. On myös tärkeää, että tulevaisuudessa kaupunki turvaa alueen säilymisen ja kehittymisen yrityskäytössä Pöydälle

80 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/10 Esittelijä Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Crista Toivola, arkkitehti, puhelin: crista.toivola(a)hel.fi

81 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ V , Kaj / Valtuutettu Otso Kivekkään aloite prosenttiperiaatteen käyttöönotosta täydennysrakentamiskohteissa HEL T Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Otso Kivekkään aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Mari Randell, asunto ohjelmapäällikkö, puhelin: mari.randell(a)hel.fi Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Kivekäs Otso valtuustoaloite Kvsto asia 56 2 Allekirjoitettu, Kivekäs Otso valtuustoaloite Kvsto asia 56 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Valtuutettu Otso Kivekäs ja 43 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupungin tulisi ottaa käyttöön prosenttiperiaate täydennysrakentamishankkeissa. Aloitteessa ehdotetaan, että kaavoitettaessa vanhoille alueille uusia asuntoja tai liiketilaa varattaisiin syntyvästä kaavoitushyödystä esimerkiksi 2 % tai 5 % alueen yleiseen kehittämiseen asukkaiden ehdotusten pohjalta. Aloitteessa ehdotetaan, että kohteiden suunnittelu tapahtuisi samanaikaisesti kaavaa valmisteltaessa, ennen talojen rakentamista. Tällaisiksi kohteiksi ehdotetaan mm. leikkipuistoja, suojateitä, julkista taidetta, puistoja ja liikuntapaikkojen kunnostusta. viittaa kiinteistölautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan, liikuntalautakunnan, yleisten töiden lautakunnan ja taidemuseon johtokunnan lausuntoihin ja toteaa, että kaupungilla on käytössään erilaisia keinoja tukea

82 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/11 täydennysrakentamista. Yksityisten maanomistajien osalta kannustimena toimii lisärakennusoikeuden tuoma arvonnousu. Tästä arvonnoususta kaupunki saa maankäyttösopimuksiin perustuen osan korvauksena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Kaupungin vuokratonteilla vuokralaiselle maksetaan rahana kaavamuutoksen nettoarvonnoususta enintään 2/3 täydennysrakentamiskorvauksena ja ns. korvausinvestointina. Julkisen taiteen prosenttiperiaatteesta on syksyllä 2011 toiminut työryhmä, joka on todennut raportissaan, että erikseen sovittaville projektialueille ja täydennysrakentamisalueille voidaan määritellä asemakaava ja tontinluovutusvaiheessa rakentamisaikaisiin kulttuuriprojekteihin tai pysyviin taidehankintoihin kerättävä rahoitusosuus. Kaavamuutoksiin sisältyy usein myös erilaisia eri hallintokuntien budjettivaroista toteutettavia julkisia palveluja ja ympäristön parannustoimenpiteitä. Kaupungilla on täydennysrakentamiseen keskittyneitä toimijoita kaupunginkansliassa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on määräaikainen täydennysrakentamisprojekti ja lähiöprojekti, joiden molempien toiminta kohdentuu aloitteessa mainittuihin alueisiin. toteaa, että täydennysrakentamista voidaan tukea monin tavoin kaupungin nykyisin toiminnoin: Julkisen taiteen prosenttiperiaatteesta on sovittuna periaatteet toimintatavoista, yksittäisten tonttien täydennysrakentamisessa maanomistaja tai vuokralainen saa kaavoituksen tuottamaa hyötyä, hallintokunnat suunnittelevat vuosittaisen talousarvion puitteissa erilaisia kehittämisja perusparannushankkeita sekä lähiörahaston turvin voidaan tukea alueellista kehittämistä budjettirahoituksen lisäksi. pitää tärkeänä, että asukkaiden näkemykset otetaan täydennysrakentamisessa huomioon. Alueet ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä ja myös täydennysrakentamishankkeet ovat keskenään hyvin erilaisia ja erikokoisia. Projektit voivat olla joko yksittäisten tonttien täydentämistä tai laajamittaista uudistuotantoa. Täydennysrakentamisalueille ei ole tarkoituksenmukaista luoda yhtenäisiä malleja vaan ottaa kunkin alueen erityispiirteet huomioon. Näillä alueilla asuntohankkeiden toteutumisedellytyksistä on huolehdittava. Alueen yleinen hintataso määrittää uudistuotannon hintatasoa ja monilla täydennysrakentamisalueilla uudistuotannon hintataso ylittää merkittävästi alueen yleisen hintatason. Erityisesti

83 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/11 näillä hintaherkillä alueilla tulee välttää ylimääräisiä asuntojen hintoja nostavia kustannuseriä. Hyvällä suunnittelulla ja hallintokuntien välisellä yhteistyöllä voidaan turvata täydennysrakentamisalueiden toimintaedellytykset. katsoo, että täydennysrakentamisalueiden investoinnit on tarkoituksenmukaista toteuttaa joko budjettirahoituksena, erillisellä julkisen taiteen prosenttiperiaatteella sovittavilla erillisalueilla tai lähiörahaston turvin. Uutta, aloitteessa tarkoitettua laajennettua prosenttiperiaatetta ei katsota tarkoituksenmukaiseksi. Hallintokuntien välistä yhteistyötä edelleen tiivistämällä, oikea aikaisella asukasyhteistyöllä ja huolellisella suunnittelulla pystytään tarkoituksenmukaisella tavalla tehostamaan täydennysrakentamista. Kaupunginvaltuusto muutti ( 217) työjärjestystään aloitteiden osalta. Valtuutettu Otso Kivekkään aloite on jätetty , joten sen käsittelyjärjestys on ennen muutosta voimassa olleen työjärjestyksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Mari Randell, asunto ohjelmapäällikkö, puhelin: mari.randell(a)hel.fi Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet Tiedoksi; Muutoksenhakukielto, valmistelu 1 Kivekäs Otso valtuustoaloite Kvsto asia 56 2 Allekirjoitettu, Kivekäs Otso valtuustoaloite Kvsto asia 56 Kaupunginkanslia Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle.

84 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/11 Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Mari Randell, asunto ohjelmapäällikkö, puhelin: mari.randell(a)hel.fi Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liikuntalautakunta HEL T Lausunto Liikuntalautakunta antoi kaupunginhallitukselle lausunnon prosenttiperiaatteen käyttämisestä täydennysrakentamisen tukemiseen. Periaate on kannatettava, jos sen toteuttamisella saadaan hallintokuntien käytettäväksi lisämäärärahoja alueiden viihtyvyyden lisäämiseksi. Tällä hetkellä ovat käytössä lähiörahaston myöntämät, hallintokuntarajat ylittävät määrärahat mm. lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen. Mikäli prosenttiperiaate otetaan käyttöön, sen infrarakentamisen säästöistä laskettu hyöty tulisi osoittaa alueille lähiörahaston rahoituksen lisäksi. Esittelijä Lisätiedot vs. liikuntajohtaja Petteri Huurre Asko Rahikainen, hankesuunnittelija, puhelin: Kiinteistölautakunta HEL T Lausunto Kiinteistölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Täydennysrakentamisen eduista Helsingin tasapainoinen ja kestävä kehitys edellyttää panostusta olemassa oleviin kaupunginosiin. Täydennysrakentaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen on ekologisesti ja taloudellisesti kestävää. Nykyisillä alueilla on jo infrastruktuuri, palvelut ja yhteydet. Täydennysrakentaminen vanhoille alueille ylläpitää ja lisää niiden

85 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/11 Aloite asukasmäärää, mahdollistaa palveluiden säilymisen ja parantamisen sekä luo positiivista imagoa. Aloitteessa todetaan perustellusti täydennysrakentamisen taloudellisuus uusien alueiden kustannuksiin verrattuna, sen merkittävä osuus kaupungin asuntorakentamisessa, esitetään vaatimus sujuvammasta prosessista kaavoituksessa ja rakentamisessa sekä todetaan täydennysrakentamisen herättävän usein vanhoilla alueilla asukkaissa epäluuloja. Aloitteessa esitetään, että kaupunki, kaavoittaessa vanhoille alueille uusia asuntoja ja liiketilaa, varaisi syntyvästä kaavoitushyödystä esimerkiksi 2 % tai 5 % alueen yleiseen kehittämiseen asukkaiden ehdotusten pohjalta. Käyttökohteiden suunnittelu olisi syytä tehdä samaan aikaan kun kaavaa valmistellaan ja toteutus ennen talojen rakentamista. Kohteet voivat olla esimerkiksi leikkipuistoja, uusia suojateitä, julkista taidetta, puiston tai liikuntapaikan kunnostus. Rahojen jakaminen voitaisiin organisoida esimerkiksi Lähiörahaston kautta. Täydennysrakentamisen kaavamuutokset Täydennysrakentamishankkeet tulevat vireille maan ja tonttien omistajien tai kaupungin vuokratonttien haltijoiden toimesta. Jokainen hanke on oma yksityinen tapauksensa (in casu), jonka toteuttamiselle taloudelliset, toiminnalliset ja tekniset lähtökohdat ja reunaehdot asettavat haasteita. Erityisesti kaavoituksen ja rakentamisen tuoma arvonnousu riippuu merkittävästi hankkeen sijainnista ja tonttiolosuhteista. Yksityisille tontinomistajille porkkana täydennysrakentamisen kaavamuutoksiin on lisärakennusoikeuden tuoma arvonnousu, josta kaupunki saa tietyin edellytyksin osan korvauksena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin (maankäyttösopimus, MRL 12 a luku, Khs ). Kaupungin vuokratonteilla kaupunki maksaa porkkanana tontin vuokralaiselle rahana kaavamuutoksen tuomasta nettoarvonnoususta enimmillään 2/3 täydennysrakentamiskorvauksena ja ns. korvausinvestointeina (täydennysrakentamisen edistämisperiaatteet, Kvsto ja ). Kaavamuutokset sisältävät usein myös alueen asukkaille kaupungin eri hallintokuntien toimesta budjettivaroin toteutettavia julkisia palveluja ja ympäristön parantamistoimenpiteitä. Täydennysrakentamista koskevasta prosenttiperiaatteesta

86 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/11 Aloitteen mukaisen prosenttiperiaatteen käyttöönotto täydennysrakentamiskaavoissa vanhojen alueiden yleiseen kehittämiseen vaatisi kaupungin hallintokuntien välille uuden, yhteisesti koordinoidun ja normitetun toimintamallin. Siitä aiheutuvat lisäinvestointi ja toimintamenot tulisi kattaa budjettivaroin ja menot kohdistaa toimialoittain oikeille hallintokunnille. Strategiaohjelman, talousarvion ja sen noudattamisohjeiden mukaisesti kaupungin hallintoon ja taloudenpitoon ei tehokkuus ja tuottavuusnäkökohdat huomioiden tulisi luoda uusia rinnakkaisia ja päällekkäisiä kaupungin hallintokuntien välisiä toimintoja, jotka aiheuttavat uusia sitovia lisäinvestointi ja toimintamenoja. Kaupunginkansliassa on täydennysrakentamista johtava täydennysrakentamisprojekti ja kaupunkisuunnitteluvirastossa oma täydennysrakentamisprojekti, jonka tehtävänä on edistää täydennysrakentamiskaavoitusta ja kaavahankkeiden kiinteämpää koordinointia yhdessä Lähiöprojektin koordinoimien julkisten ulkotilojen parannushankkeiden kanssa. Tavoitteena on valmistella täydennysrakentamiskaavoja, joissa vuorovaikutusvaiheessa otetaan monipuolisesti huomioon asukkaiden toiveita alueen julkisten tilojen parantamiseksi. Lähiöprojektin, joka on kaupungin hallintokuntien yhteistyöprojekti, vuoden 2014 keskeisenä tehtävänä on mm. täydennysrakentamisen tukeminen sekä julkisen kaupunkiympäristön parantaminen ja taidehankkeet. Vuoden 2014 alussa lähiörahaston pääoma oli 67,8 milj. euroa. päätti (734 ) myöntää hallintokuntien ehdotuksesta lähiörahastosta esikaupunkien kehittämiseen noin 5 milj. euroa, joilla mm. korjataan ja toteutetaan kaikille kaupunkilaisille avoinna olevia puistoja ja muita yleisiä alueita, lähiliikuntapaikkoja ja harrastustiloja. Lautakunnan mielestä ei uutta täydennysrakentamisen prosenttiperiaatetta ole edellä esitetyistä syistä tarkoituksenmukaista ottaa uutena toimintamallina käyttöön. Aloite tulisi lähettää täydennysrakentamisprojekteille ja Lähiöprojektille sekä kehottaa niitä huomioimaan se toiminnassaan täydennysrakentamiskohteiden suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa sekä asukas ja poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämisessä. Sujuvoittamistyöryhmän loppuraportti Lautakunta toteaa vielä, että kaupunginhallitus päätti (687) AM ohjelman seurantaraporttia 2014 koskevan täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa kaupungin hallintokuntia noudattamaan asunto

87 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/11 tuotannon sujuvoittamistyöryhmän loppuraportissa esitettyjä toimenpide ehdotuksia. Mm. kaupunkikehityksen kannalta merkityksellisissä kaavahankkeissa noudatetaan kick off menettelyä ja muissa kaavahankkeissa järjestetään hallintokuntien kesken valmistelukokoukset. Kaavojen laatimisen yhteydessä arvioidaan kaupungin investointikulut kaavan toteuttamiseksi. Kaavahankkeet tulee lisäksi arvioida niin, että kaavojen toteuttaminen on kokonaistaloudellisesti perusteltua. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavaratkaisujen kustannusvaikutukset asuntorakentamisessa. Kaikilla asuinalueilla pyritään laadukkaisiin ratkaisuihin. Asemakaavan laatumääräykset on kuitenkin suhteutettava alueen sijaintiin ja alueelliseen hintatasoon sekä huomioitava maaperä ja pysäköintikustannukset. Asuntohankkeiden suunnittelua, tonttien toteutuskelpoisuuden suunnittelua ja töiden ohjelmointia tulee tehdä samanaikaisesti yleisten alueiden ja infraverkoston suunnittelun kanssa. Kiinteistöviraston tulee yhteistyössä rakennusviraston kanssa selvittää mahdollisuudet toteuttaa asuntohankkeiden ja niitä ympäröivien katu ja puistohankkeiden rakentaminen saman toimijan toteuttamana. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Esko Patrikainen, apulaisosastopäällikkö, puhelin: esko.patrikainen(a)hel.fi Yleisten töiden lautakunta HEL T Lausunto Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Julkisen taiteen prosenttiperiaate Julkisella taiteella parannetaan rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja tuodaan kuvataide lähelle kaupunkilaisia. Helsingin kaupungilla on vakiintunut käytäntö prosenttirahaperiaatteen noudattamisesta julkisessa taiteessa. Periaatteen mukaisesti merkittävissä julkisissa

88 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/11 rakennushankkeissa varataan noin 1% rakentamismäärärahoista taidehankintoihin. on tehnyt asiasta päätöksen vuonna 1991 ( ). Periaatteen historia ulottuu Suomessa vuoteen 1939, jolloin eduskunta päätti suosittaa sen käyttöä. Prosenttiperiaatteella hankitut teokset ovat osa Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelmia. Prosenttirahakäytäntö oli toimenpidekohtana Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa vuosina Tällöin ajankohtaistui tarve päivittää prosenttiperiaatteen käytännöt ja soveltamisalat. Kaupunginjohtaja nimitti asian valmisteluun työryhmän, joka sai loppuraporttinsa valmiiksi Työryhmä totesi raportissaan, että prosenttiperiaatetta on sovellettu merkittävissä talonrakennus ja perusparannushankkeissa, merkittävissä puisto ja katuhankkeissa sekä projektialueilla. Täydennysrakentaminen on huomioitu työryhmän raportissa seuraavasti: projektialueiden osalta työryhmä esittää ehdotuksenaan, että jatkossa erikseen sovittaville projektialueille ja merkittäville täydennysrakentamiskohteille voidaan määritellä Tasken, Ksv:n ja Kv:n ohjauksessa asemakaava ja tontinluovutusvaiheessa rakentamisaikaisiin kulttuuriprojekteihin ja pysyviin taidehankintoihin kerättävä rahoitusosuus. Se määräytyy esim. asemakaavassa osoitetun kerrosalan ja indeksitarkistuksen mukaan. Rahoitusosuuden suuruus määritellään aina tapauskohtaisesti. Työryhmän ehdotus prosenttirahakäytäntöjen soveltamisesta pyrkii luomaan yhdenmukaiset toimintatavat ja ohjeistukset, jotka vahvistavat suunnitelmallisuutta ja taloudellisten vaikutusten ennakoitavuutta myös pitkällä aikavälillä. Lisäksi lähtökohtana on ollut, että prosenttiperiaatteella toteutetut taidehankkeet hoidetaan kaupungin organisoimana ja poikkihallinnollisina prosesseina. Rakennusviraston rooli julkisen taiteen prosenttirahahankkeissa on ollut olla taiteen tilaaja. Merkittävissä hankkeissa julkiselle taiteelle on varattu noin prosentti rakentamiskustannuksista. Taidemuseo on mandaatillaan toiminut asiantuntijana taideteosta ja taiteilijaa valittaessa. Prosenttirahahankkeet on aina toteutettu yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Prosenttiperiaate täydennysrakentamisessa Yleisten töiden lautakunta kannattaa valtuustoaloitteen ehdotusta prosenttiperiaatteen käyttöön otosta täydennysrakentamiskohteissa. Se on jo nykyisellään mahdollista julkisessa taiteessa prosenttirahaperiaatteen mukaisesti. Julkisten taideteosten mahdollisen määrän lisääntyessä täydennysrakentamisprojektien yhteydessä, on huolehdittava riittävästä resurssien varaamisesta teosten koordinointiin,

89 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/11 kuratointiin ja rahoitukseen. Teokset tarvitsevat myös huoltoa ja ylläpitoa. Täydennysrakentamiskohteissa ehdotus alueen yleiseen kehittämiseen yhdessä asukkaiden kanssa on kannatettavaa. Koska täydennysrakentamiskohteet ovat useimmiten asuin ja liikerakennuksia, tarkoittaisi se uudenlaisen toimintatavan luomista ja vakiinnuttamista. Mallia prosessin kehittämiseen voisi ottaa julkisen taiteen prosenttiperiaatteen mallista. Lisäksi juuri valmistunutta RTohjekorttia RT Taide rakennushankkeessa voidaan soveltaa soveltuvin osin myös alueellisiin kehityshankkeisiin. Tontinluovutusehdoissa voidaan määritellä rahoitusosuus, joka käytetään yleisen alueen kehittämiseen. Mallia on sovellettu esim. Kalasatamassa, jossa varataan kaikista kiinteistöjen rakentamiskustannuksista 10 /m2 julkiseen taiteeseen koko alueella. Rakennuttajaa voitaisiin yleisten töiden lautakunnan mielestä vastaavasti velvoittaa toteuttamaan alueellinen julkisen ympäristön kehittämishanke yhteistyössä kaupungin kanssa vastineeksi saamastaan kaavoitushyödystä. Yleisten töiden lautakunta esittää, että laajoille täydennysrakentamisalueille laaditaan kokonaissuunnitelma kehitettävistä kohteista eri virastojen yhteisenä hankkeena yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Erityisesti asukkaiden oikea aikaisesta kuulemisesta ja osallistamisesta on huolehdittava. Luontevinta suunnitelmien laadinta olisi kaupunkisuunnitteluvirastolle ja siellä vastikään aloittaneelle täydennysrakentamisen suunnitteluprojektille. Näitä kehittämishankkeita on jo määritelty yhdessä asukkaiden kanssa myös rakennusviraston aluesuunnitelmissa. Aluesuunnitelma sopii edelleenkin kehitettävien kohteiden määrittelyyn ja kehittämistavoitteiden asettamiseen pienemmissä ja pidemmän aikavälin täydennysrakentamishankkeissa. Aina kehityskohteen sijoittuessa rakennusviraston hallinnoimalle alueelle, on rakennusviraston osallistuminen suunnitteluun ensiarvoisen tärkeää, jotta hanke voidaan toteuttaa osana rakennusviraston toimintaa. Mahdollisen toteutuksen kustannusjako, omistajuudet sekä toteutuksen ylläpidon vastuut on sovittava aina huolellisesti ja tarkasti. Yleisten töiden lautakunta muistuttaa, että myös lähiöprojekti voi tutkia kehityshankkeiden mahdollisuuksia projektialueillaan osana esikaupunkien kehittämistä. Yleisten töiden lautakunta suhtautuu myönteisesti ehdotukseen prosenttiperiaatteen käyttöön ottamisesta täydennysrakentamisen

90 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/11 tukemiseen ja ehdottaa tässä vaiheessa riittävien resurssien varaamista eri virastojen välisenä yhteistyönä tehtävään täydennysrakentamisalueiden kehittämisen koordinointiin ja rahoituksen toimintamallin kehittämiseen. Esittelijä Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Pia Rantanen, suunnitteluvastaava, puhelin: pia.rantanen(a)hel.fi Taidemuseon johtokunta HEL T Lausunto Taidemuseon johtokunta antoi seuraavan lausunnon valtuustoaloitteesta koskien prosenttiperiaatteen käyttöä täydennysrakentamiskohteissa: Taidemuseon käsittelee tässä lausunnossaan ainoastaan sitä kohtaa esityksessä, joka liittyy julkisen taiteen hankintaan. Lisäksi taidemuseo avaa prosenttiperiaatetta käsitteenä ja prosessina Helsingin kaupungissa. Prosenttiperiaatteella tarkoitetaan Suomessa ja muuallakin maailmaa periaatetta, jonka mukaan rakennusta suunniteltaessa varataan tietty prosenttiosuus (usein 0,5 % 2 %) rakentamisen budjetista taiteen hankkimiseen. Helsingin kaupunki on ollut prosenttiperiaatteen edelläkävijä Suomessa. Ensimmäinen kaupunginhallituksen päätös prosenttiperiaatteen soveltamisesta on vuodelta Päivitetyt prosenttirahahankkeita koskevat periaatteet kaupunginhallitus hyväksyi ( 1134). Prosenttiperiaatteen soveltaminen kirjattiin kaupungin strategiaohjelmaan ja se sisältyy myös kaupungin strategiaohjelmaan vuosille : Taiteen näkymistä kaupunkiympäristössä vahvistetaan uudistettujen prosenttiperiaatteiden myötä. Helsingin kaupunki on määrätietoisesti siten kehittänyt prosenttiperiaatteen soveltamista, jotta merkittävät katu ja

91 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/11 puistokohteet, yksittäiset rakennukset ja korjauskohteet sekä viime vuosina myös projektialueet ovat voineet saada oman taideteoksensa. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan projektialueilla ja merkittävillä täydennysrakentamiskohteilla prosenttiperiaatetta sovelletaan seuraavasti: Kaupunki toteuttaa prosenttirahahankkeita projektialueilla, joilla tarkoitetaan tontinluovutuksen ja rakentamisen aktiivisessa vaiheessa olevia alueita. Projektialueille ja merkittäville täydennysrakentamiskohteille voidaan määritellä asemakaava ja tontinluovutusvaiheessa rakentamisaikaisiin kulttuuriprojekteihin ja pysyviin taidehankintoihin kerättävä rahoitusosuus. Rahoitusosuuden suuruus määritellään aina tapauskohtaisesti. Vuosittaiseen talousarvioon varataan projektialueilta kerättäviä rahoitusosuuksia vastaava määräraha osoitettavaksi rahoitusjohtajan päätöksin ao. virastoille. Virastoille kohdistettavista määrärahoista sovitaan virastojen yhteiskokouksessa. Kerätyt rahoitusosuudet osoitetaan taidehankintoihin ja niiden toteuttamiseen, taideteosten ylläpitoon sekä kulttuuriprojekteihin niin, että määrärahasta osoitetaan lähtökohtaisesti 85 % taidehankintoihin ja niiden toteuttamiseen sekä ylläpitoon ja 15 % kulttuuriprojekteihin. Pysyvät julkisen taiteen teokset liitetään taidemuseon kokoelmiin soveltuvin osin. Prosenttiperiaatepäätöstä valmisteleva työryhmä valmisteli raportin, jossa esitettiin seuraavaa: Projektialueiden osalta työryhmä esitti, että jatkossa erikseen sovittaville projektialueille ja merkittäville täydennysrakentamiskohteille voidaan määritellä Tasken, Ksv:n ja Kv:n ohjauksessa asemakaava ja tontinluovutusvaiheessa rakentamisaikaisiin kulttuuriprojekteihin ja pysyviin taidehankintoihin kerättävä rahoitusosuus. Se määräytyy esimerkiksi asemakaavassa osoitetun kerrosalan ja indeksitarkistuksen mukaan. Rahoitusosuuden suuruus määritellään aina tapauskohtaisesti. Prosenttiperiaatetta toteutetaan poikkihallinnollisina prosesseina, tiiviissä yhteistyössä kaupunginkanslian, Ksv:n, Kv:n ja HKR:n, taidemuseon ja projektialueilla myös Kulken kanssa. Taidemuseolla on hankkeissa asiantuntijarooli taiteilijavalinnoissa sekä taideteoksia valittaessa. Taidemuseo on usein myös koordinaattorin roolissa. Rakennusvirasto on ollut prosenttiperiaatteella toteutettavissa julkisen taiteen hankinnoissa tilaajana. Uusilla alueilla projektinjohto on ollut kaupunginkanslialla.

92 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/11 Helsingin kaupungilla voidaan siten katsoa olevan valmiiksi määritelty toimintaperiaate ja prosenttiperiaatteen soveltamiseksi merkittäville täydennysrakentamisalueille. Tämän perusteella on mahdollista muokata toimiva toimintamalli prosenttiperiaatteen soveltamiseksi täydennysrakentamisalueilla julkisen taiteen hankintaan ja rakentamisaikaisiin kulttuuriprojekteihin. Mikäli aloitteen mukaista käytäntöä ryhdytään soveltamaan täydennysrakentamisalueille ja mikäli kohteet ovat julkista taidetta, taidemuseo haluaa tuoda esille seuraavia seikkoja: Täydennysrakentaminen saattaa kohdistua yhdellä alueella moneen eri paikkaan. Siten täydennysrakentamisen kohteet voivat olla enemmän hajaantuneita kuin mitä ne ovat uusilla alueilla. Projektialueilla toteutetuissa hankkeissa on käytetty periaatetta, jossa taideteokset sijoitetaan niitä kustantaneiden tontinomistajien tai vastaavien lähistölle. Julkisen taiteen teosten ollessa kyseessä, tämä ei välttämättä aina onnistuisi täydennysrakentamisen yhteydessä. Kokemukset siitä, että teokset sijoittuisivat tonteille ja jäisivät taloyhtiöiden tms. omistukseen (esim. Arabianranta), eivät myöskään aina ole pelkästään myönteisiä. Näissä on esimerkiksi ollut ongelmia taideteosten ylläpidossa. Taloyhtiöillä itsellään ei pitkällä tähtäimellä aina ole resursseja eikä asiantuntemusta teosten mahdolliseen kunnostamiseen eikä kaupunki voi velvoittaa yksityistä tahoa ylläpitämään ja kunnostamaan omistamiaan taideteoksia. Taidemuseo kannattaa ajatusta prosenttiperiaatteen käytöstä täydennysrakentamiskohteissa. Tämä loisi uusia mahdollisuuksia tuoda julkista taidetta myös näille alueille. Käytännön toteutukseen on olemassa jo pohja kaupunginhallituksen päätöksessä prosenttiperiaatteen soveltamisesta. Taidemuseo katsoo, että hankkeiden toteuttaminen poikkihallinnollisina projekteina ja suunnitelmallisesti mahdollistaa taiteen hankinnan kohteisiin, joissa vielä ei ole julkista taidetta tai kohteisiin, joissa sitä on vähän. Mikäli julkisen taiteen määrä lisääntyy merkittävästi, tämä tulisi huomioida resursoinneissa. Koska taidemuseo on julkisen taiteen hankkeissa asiantuntijan roolissa, tulisi taidemuseon olla mukana taidehankintoja koskevissa hankkeissa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Taidemuseo on yhtä mieltä rakennusviraston kanssa siitä, että täydennysrakentamisalueille olisi hyvä laatia kokonaissuunnitelma kehitettävistä kohteista mielellään yhteistyössä alueen asukkaiden

93 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/11 kanssa. Taidemuseo suhtautuu valtuustoaloitteen esitykseen myönteisesti ja tukee yleisten töiden lautakunnan lausunnon ehdotusta siitä, että resursseja varattaisiin täydennysrakentamisen kehittämisen koordinointiin ja toimintamallin kehittämiseen. Lausunto kaupunginhallitukselle. Esittelijä Lisätiedot taidemuseon johtaja Maija Tanninen Mattila Elina Leskelä, intendentti, puhelin: elina.leskela(a)hel.fi Klas Fontell, suunnittelija/arkkitehti, puhelin: klas.fontell(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Lausunto Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle: Täydennysrakentaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen on ekologisesti ja taloudellisesti kestävää. Kohdistamalla uudisrakentamista tehokkaasti olemassa olevaan rakenteeseen tuetaan kaupungin kestävää ja laadukasta kasvua. Täydennysrakentaminen on myös uuden yleiskaavan keskeisiä lähtökohtia. Aloite prosenttiperiaatteen hyödyntämisestä täydennysrakentamisen yhteydessä on periaatteessa kannatettava. Näin voitaisiin parhaassa tapauksessa luoda nykyistä paremmat edellytykset hankkeiden toteuttamiselle. Asuntorakentamisen yhteydessä toteutettu julkisen ympäristön kohentaminen voi lisätä myös hankkeiden hyväksyttävyyttä paikallisesti. Monipuolisen resurssisen suuntaamiseen liittyvän vuorovaikutuksen kautta tuetaan myös alueen asukkaiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä, hyvänä esimerkkinä erilaiset osallistavat taidehankkeet. Täydennysrakentamisen edistämiselle kohdistamalla investointeja hankkeiden toteuttamiseen prosenttiperiaatetta hyödyntämällä ei asemakaavoissa lähtökohtaisesti aseteta esteitä. Jokainen täydennysrakentamishanke on oma tapauksensa, jonka toteuttamiselle

94 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/11 taloudelliset, toiminnalliset ja tekniset lähtökohdat ja reunaehdot asettavat haasteita. Esimerkiksi rakentamisesta syntyvä arvonnousu vaihtelee merkittävästi eri kaupunginosissa ja kohteesta riippuen. Prosenttiperiaatetta käytettäessä tulee varmistaa, että uudisrakentamisen hintataso pysyy kohtuullisena eivätkä julkiseen ympäristöön osoitettujen parantamistoimenpiteiden kulut kohdistu suoraan asumiseen tai asuntorakentamiseen. Jotta prosenttiperiaate voisi toimia, tulisi luoda selkeä, yhteisesti koordinoitu toimintamalli ja resursointi kaupungin hallintokuntien välille. Prosenttiperiaatteesta ei tule tehdä yhtenäistä, koko kaupungin toimintamallia, vaan kohdistaa täydennysrakentamista tukevat "statusinvestoinnit" sinne, missä niille on aidosti tarvetta julkisen ympäristön laatutason ja yleisen imagon parantamisen osalta. Avainasemassa toimintamallin toteuttamisessa on myös monipuolisen yhteistyön ja poikkihallinnollisten prosessien varmistaminen sekä asukasvuorovaikutuksen edellytykset. Nykyisten täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä tehdään monipuolisesti työtä julkisen ympäristön parantamistoimenpiteiden ja asukasvuorovaikutuksen toteuttamiseksi. Kaupunkisuunnitteluviraston aluetoimistojen lisäksi täydennysrakentamisprojekti sekä Helsingin lähiöprojekti yhteistyössä muiden virastojen kanssa pyrkii varmistamaan täydennysrakentamishankkeiden hyvät toteuttamisedellytykset ja erilaisten parantamistoimenpiteiden kohdistamisen hankkeen yhteyteen. Kaupunkisuunnitteluvirastoon on perustettu vuoden 2014 alussa täydennysrakentamisprojekti, jonka tehtävänä on edistää täydennysrakentamiskaavoitusta ja kaavahankkeiden kiinteämpää koordinointia yhdessä Lähiöprojektin koordinoimien julkisten ulkotilojen parannushankkeiden kanssa. Tavoitteena on valmistella täydennysrakentamiskaavoja, joissa vuorovaikutusvaiheessa otetaan monipuolisesti huomioon asukkaiden toiveita alueen julkisten tilojen parantamiseksi. Lähiörahastohankkeiden kehittämisessä ja koordinoinnissa Lähiöprojektilla on keskeinen rooli. Tavoitteena on tukea rahaston käytön tarkoituksenmukaisuutta sekä hankevalmistelua. Hankkeissa on korostettu julkisen kaupunkitilan parantamista samalla, kun esikaupunkialueille laaditaan täydennysrakentamiskaavoja. Lähtökohtana on tukea kaupunginosien vetovoimaisuutta sekä kohdistaa investointeja monihallintokuntaisesti koordinoiden ja kustannustehokkaasti alueille, joissa se on rahaston tavoitteet huomioon ottaen perusteltua. Hankkeissa on tehty monipuolista vuorovaikutusta asukkaiden ja alueen muiden toimijoiden kanssa, viime

95 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/11 Käsittely aikaisina esimerkkeinä Tapulikaupungin Maatullinpuiston sekä Pohjois Haagan Runar Schidltin puiston suunnittelutyöt Ehdotuksen mukaan Vastaehdotus: Elina Moisio: Päätösesityksen kohta (3), poistetaan sana 'periaatteessa': Aloite prosenttiperiaatteen hyödyntämisestä täydennysrakentamisen yhteydessä on kannatettava. Kannattajat: Mikko Särelä 1 äänestys JAA ehdotus: Esityksen mukaan EI ehdotus: Päätösesityksen kohta (3), poistetaan sana 'periaatteessa': Aloite prosenttiperiaatteen hyödyntämisestä täydennysrakentamisen yhteydessä on kannatettava. Jaa äänet: 4 Hennariikka Andersson, Matti Niiranen, Tom Packalén, Risto Rautava Ei äänet: 4 Eija Loukoila, Jape Lovén, Elina Moisio, Mikko Särelä Tyhjä: 0 Poissa: 1 Heta Välimäki Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 4 4 puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Esittelijä Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Tero Santaoja, lähiöprojektin projektipäällikkö, puhelin: tero.santaoja(a)hel.fi Pia Sjöroos, projektipäällikkö, puhelin: pia.sjoroos(a)hel.fi

96 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/ V Satama-alueiden vuokrausperusteet (Katajanokka, Eteläsatama, Länsisatama, Hernesaari ym.) HEL T Päätös A esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan Helsingin Satama Oy:lle Helsingin kaupungin 7., 8., 9., 20. ja 54. kaupunginosissa (Ullanlinna, Kaivopuisto, Katajanokka, Länsisatama ja Vuosaari) sijaitsevat liitekarttojen 1 3 ja 5 6 mukaiset maa ja vesialueet kauintaan saakka sekä Kirkkonummen kunnassa Kantvikin alueella sijaitsevat liitekartan 4 mukaiset Helsingin kaupungin omistamat maa alueet kauintaan saakka seuraavin ehdoin: 1 Katajanokan vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 15,7 euron suuruista neliömetrihintaa. Eteläsataman vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 15,7 euron suuruista neliömetrihintaa. Länsisataman ja Hernesaaren vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 13,1 euron suuruista neliömetrihintaa. Vuosaaren sataman vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 5,0 euron suuruista neliömetrihintaa. Kantvikin sataman vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 2,8 euron suuruista neliömetrihintaa. 2 Tilapäisesti vuokrattavien alueiden maanvuokrasta peritään 50 %. 3

97 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 B C D E Vesi ja laiturialueilta ei peritä vuokraa, mutta niiden huolto ja kunnossapitovastuu on vuokralaisella. 4 Täyttöalueilta peritään vuokraa siitä lukien, kun täyttötöiden valmistumisen jälkeen satamayhtiö ottaa alueet käyttöön. 5 Muutoin noudatetaan soveltuvin osin teollisuustonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan päättämiä lisäehtoja. Kaupunginvaltuusto oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Helsingin Satama Oy:lle vuokrattaviin alueisiin tarvittavia täsmennyksiä. Kaupunginvaltuusto oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Helsingin Satama Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan muun muassa satama alueiden vuokrauksessa ulkopuolisille noudatettavista periaatteista ja menettelytavoista. Kaupunginvaltuusto oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään Vuosaaren satama alueella sijaitsevien muille kuin Helsingin Satama Oy:lle vuokrattujen alueiden maanvuokraan sisältyvien kunnallistekniikkakorvausten korvaamisesta Helsingin Satama Oy:lle myöntämällä satamayhtiön kanssa tehtävään Vuosaaren satamaalueen maanvuokrasopimukseen korvausten suuruutta vastaavan alennuksen. Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että maaperän puhdistamiseen liittyvät vastuut satamayhtiön kanssa tehtäviä vuokrasopimuksia edeltävältä ajalta kuuluvat kaupungille lukuun ottamatta pieniä maaperän kunnostuksia, jotka liittyvät rakentamiseen ja jotka määritellään tarkemmin maanvuokrasopimuksissa. F

98 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 Kaupunginvaltuusto oikeuttaa kiinteistölautakunnan merkitsemään Helsingin Satama liikelaitoksen nykyiset sisäiset vuokraukset päättymään Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Liitteet 1 Kartta Eteläsataman ja Katajanokan vuokra alueista 2 Kartta Länsisataman vuokra alueesta 3 Kartta Vuosaaren vuokra alueesta 4 Vuokra alue Kantvik 5 Vesialueet kantakaupunki 6 Vesialueet Vuosaari 7 Vuokralaskelma 8 Siirtyvät sopimukset, rakennukset ja alueet Otteet Ote Helsingin Satama Oy Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Helsingin Satama liikelaitoksen toiminta lakkaa ja uusi Helsingin Satama Oy jatkaa liikelaitoksen tehtäviä alkaen kaupunginvaltuuston päätöksen (220 ) mukaisesti. Helsingin Satama Oy:lle vuokrataan alueet satamatoimintaa varten pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla. Tällä hetkellä satama alueet ovat vuokrattuna Helsingin Satama liikelaitokselle sisäisen vuokrauksen periaatteiden mukaisesti.

99 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 Esittelijän perustelut Sataman yhtiöittäminen Nykytilanne Yhtiöittämisen seurauksena vuokrattavia alueita tarkistetaan siten, että Helsingin Satama Oy vuokraa ainoastaan satamatoimintoja varten tarpeelliset maa, vesi ja laiturialueet. Samalla osa nykyisin liikelaitoksen hallitsemista alueista siirtyy kaupungin muille hallintokunnille. Sisäisten vuokrausten päättymisen ja uusien maanvuokrasopimusten laatimisen myötä vuokrausehdot muuttuvat ja vuokrahinnat määritetään vastaavien alueiden, kuten teollisuus ja varastoalueiden, maanvuokrien tason mukaisiksi. Laadittavissa uusissa sopimuksissa Helsingin Satama Oy:lle vuokrataan maa alueita yhteensä noin 170 ha pitkäaikaisesti ja noin 21 ha puolen vuoden irtisanomisajalla. Vuosivuokra näiltä alueilta on vuonna 2015 yhteensä noin 8,8 miljoonaa euroa. Kaupungin käyttöön vapautuu Helsingin Satama liikelaitokselta noin 60 ha maata. EU:n kilpailuneutraliteettisäännöksistä johtuen kuntalakiin on tehty muutos, joka velvoittaa kuntia antamaan kilpailutilanteessa markkinoilla hoitamansa tehtävät osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Lainmuutos tuli voimaan , ja velvoitteen hoitamiseksi asetettu siirtymäaika päättyy Kaupungin strategiaohjelmassa kehotettiin ryhtymään toimiin satamatoiminnan järjestämiseksi lainmuutoksen edellyttämällä tavalla, sillä yhtiöittämisvelvollisuus koskee Helsingin Satama liikelaitoksen toimintaa. Esitys satamayhtiön perustamisesta hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa (220 ). Samalla satamaliikelaitoksen johtosääntö päätettiin kumota Helsingin Satama Oy perustettiin heinäkuussa Helsingin Satama Oy on kokonaan Helsingin kaupungin omistama yhtiö. Satamalle on vuokrattu yhteensä noin 248 ha alueita sisäisinä vuokrauksina. Kaikki voimassaolevat sisäiset vuokraukset on tarkoitus merkitä päättymään Vuonna 2013 vuokraa on peritty sisäisten vuokrausten perusteella 6,86 miljoonaa euroa. Vuosaaressa on kuitenkin täyttöaluetta (n. 60 ha), josta ei tällä hetkellä peritä lainkaan vuokraa. Täyttöalue mukaan laskettuna sisäisesti vuokrattujen alueiden hinta olisi yhteensä noin 10,5 miljoonaa euroa.

100 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 Satamatoiminnan lisäksi Helsingin Satama on rakentanut ja ylläpitänyt useita alueita, jotka ovat tällä hetkellä liikelaitoksen taseessa. Yhtiöittämisen yhteydessä nämä siirtyvät liikelaitokselta kaupungin taseeseen ja kunnossapidettäväksi. Siirryttäessä sisäisestä vuokrauksesta tavallisiin maanvuokrasopimuksiin satamalle vuokrattavien alueiden pinta ala pienenee. Ne alueet, rakennelmat ja rakennukset, joita ei tarvita satamatoimintaan, siirtyvät kaupungin eri hallintokunnille. Helsingin Satama Oy:lle pitkäaikaisesti vuokrattavat alueet Irtisanottavissa olevat alueet Helsingin Satama Oy:lle vuokrataan satamatoimintaa varten tarvittavat alueet Katajanokalta, Eteläsatamasta, Länsisatamasta, Hernesaaresta, Vuosaaresta ja Kirkkonummen Kantvikista. Yhteensä yhtiölle vuokrattavia alueita vuoden 2015 alussa on noin 191 ha ja vuokraa peritään noin 165 ha:sta. Katajanokka 8,95 ha, josta laiturirakenteita 3,17 ha sekä tilapäisaluetta 0,29 ha Eteläsatama 5,38 ha, josta laiturirakenteita 1,74 ha sekä tilapäisaluetta 1,58 ha Länsisatama 11,42 ha, josta laiturirakenteita 3,67 ha, täyttöaluetta 5,43 ha sekä tilapäisaluetta 12,82 ha ja tilapäisalueiden laitureita 1,52 ha Hernesaari 2,21 ha, josta laiturirakennetta 1,40 ha Vuosaari 138 ha, josta laiturirakenteita 15 ha ja tilapäisaluetta 6,13 ha Kantvik 4,1 ha Maa alueiden ja laiturien lisäksi Helsingin Satama Oy:lle vuokrataan vesialueita satamien edustalta. Vuokra alueet näkyvät liitteenä 1 6 olevista kartoista. Vuosaaressa, Katajanokalla, Eteläsatamassa ja Länsisatamassa vuokrasopimuksiin sisällytetään alueita, jotka ovat irtisanottavissa sitä mukaa, kun ne osoitetaan kaavoituksella ja tarvitaan muuhun käyttöön. Irtisanottavissa olevia alueita on yhteensä noin 21 ha (Vuosaari 6,13 ha, Katajanokka 0,29 ha, Eteläsatama 1,58 ha ja Länsisatama 12,82 ha). Guggenheimin varausalue Eteläsatamassa on pinta alaltaan n. 1,9 ha. Varausalueelle sijoittuva sataman vuokrasopimus irtisanotaan

101 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 Vuokra aika Vuokran määrä ja vuokraehdot hankkeen toteutuessa tai kun alue otetaan muuhun uuteen käyttötarkoitukseen. Tilapäisyyden syynä on kaavoituksen keskeneräisyys alueilla. Tarkoituksena on, että alueita luovutetaan korvauksetta kaupungin käyttöön kaavoituksen edetessä. Irtisanottaville alueille jäävistä rakennuksista maksettavista korvauksista neuvotellaan erikseen myöhemmin. Irtisanomisajaksi tulisi puoli vuotta, mutta irtisanomisista neuvoteltaisiin yhteistyössä satamayhtiön ja kiinteistöviraston välillä hyvissä ajoin ennen irtisanomisia. Irtisanomisoikeus olisi molemminpuolinen. Irtisanottavissa olevien vuokra alueiden yhteenlaskettu vuokratuotto kaupungille vuonna 2015 olisi arviolta euroa, mikä on noin 11 % satamayhtiön kaupungille maksamasta vuosivuokrasta. Kalasatamassa sijaitseva teknisen varikon rakennus siirtyy tilakeskukselle ja se vuokrataan pihapiireineen satamayhtiölle. Satama tarvitsee rakennusta arviolta vuoden 2015 kesään saakka, jolloin uudet korvaavat tilat Etelä Satamassa saadaan käyttöön. Satama on saanut rakennuksen purkamista varten esirakentamisrahan (Khs , 124 ), joka on tarkoitus siirtää tilakeskuksen käytettäväksi. Helsingin Satama Oy:n vuokrasopimusten pituudeksi esitetään 60 vuotta, jolloin vuokra aika päättyisi Kantvikin satamaalueen vuokra ajan esitetään päättyvän Irtisanottavissa olevat alueet vuokrataan puolen vuoden irtisanomisajalla. Yhtiöittämisen myötä sataman vuokrasopimukset laaditaan samoin periaattein kuin muiden yksityisten toimijoiden kanssa tehtävät sopimukset. Tästä syystä vuokrat määritellään uudestaan vastaamaan kaupungin vuokrauksissa teollisuus ja varastoalueilla sovellettavaa hintatasoa. Helsingin Satama Oy:lle vuokrattavien alueiden vuokran määrän esitetään perustuvan teollisuus ja varastotonttien hintoihin. Hintojen arvioinnissa on käytetty ulkopuolisen arvioitsijan hintakarttaa (Newsec Valuation 2013), jonka perusteella on arvioitu satama alueiden käypä hintataso. Elinkeinotoimintaa varten vuokrattavien alueiden pääoma arvosta peritään vakiintuneen käytännön mukainen 5 %.

102 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 Satamalle vuokrattavien alueiden hinnoiksi (ind. 100) esitetään seuraavaa: Katajanokka 15,7 euroa/m² (n. 300 euroa) Eteläsatama 15,7 euroa/m² (n. 300 euroa) Länsisatama 13,1 euroa/m² (n. 250 euroa) Hernesaari 13,1 euroa/m² (n. 250 euroa) Vuosaari 5,0 euroa/m² (n. 95 euroa) Kantvik 2,8 euroa/m² (n. 55 euroa) Satamayhtiön pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten vuokra vuonna 2015 olisi alueittain seuraava: Katajanokka euroa Eteläsatama euroa Länsisatama euroa Hernesaari euroa Vuosaari euroa Kantvik euroa Yhteensä n. 8,8 miljoonaa euroa Vuokrahinnat sidotaan elinkustannusindeksin pistelukuun ja niitä tarkistetaan vuosittain alkaen. Tarvittavat laituri ja vesialueet sisällytetään Helsingin Satama Oy:n kanssa tehtäviin vuokrasopimuksiin, mutta niistä ei peritä vuokraa. Vuokraa on tarkoitus periä ainoastaan yhtiölle vuokrattavasta maaalueesta. Laiturit siirtyvät yhtiön taseeseen, jolloin yhtiö vastaa niiden hoidosta ja ylläpidosta. Kaupungin omistamia vesialueita sisällytetään vuokrasopimuksiin siinä laajuudessa, kuin alueita tarvitaan käytettäväksi satamatoiminnan kannalta tarpeelliseen alusliikenteeseen. Vuokralaisen vastuulle kuuluu vesialueiden pitäminen liikennöitävässä kunnossa sekä turva ja muiden laitteiden ja rakenteiden ylläpito vuokra alueella, mutta myös sen ulkopuolella siltä osin, kuin laitteet ja rakenteet liittyvät sataman toimintaan.

103 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 Merenkulkuun liittyvät oikeudet vesialueilla ovat vuokrasopimusten perusteella Helsingin Satama Oy:lle, mutta kaupungilla on mahdollisuus tarvittaessa käyttää vesialueitaan muihin käyttötarkoituksiin sataman kanssa tehtyjen vuokrasopimusten estämättä. Vuokrasopimuksiin otetaan ehto kaupungin mahdollisuudesta muuttaa yhtiön kanssa tehtyjä vuokrasopimuksia vesialueiden osalta siinä tapauksessa, että kaupunki tarvitsee alueita kaupungin kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Vesialueet määräytyvät liitekarttojen 5 ja 6 mukaisesti. Vuokra alueiden sisällä on myös yksityisessä omistuksessa olevia vesialueita, jotka eivät kuulu vuokra alueisiin. Kiinteistövirastolle siirtyvät alueet ja rakennukset Tarkemmat laskelmat vuokrista löytyvät liitteestä 7. Helsingin Satama Oy:n perustamisesta johtuen varsinaiseen satamatoimintaan kuulumattomia maa alueita ja rakennuksia siirretään kiinteistövirastolle alkaen. Kiinteistövirastolle siirtyvillä alueilla ja rakennuksissa on voimassaolevia vuokrasopimuksia, jotka siirtyvät alueiden ja rakennusten mukana kiinteistöviraston hallintaan. Maanvuokrasopimusten yhteenlaskettu vuokratuotto vuonna 2015 on arviolta 3,7 miljoonaa euroa ja rakennusten vuokrasopimusten tuotto miljoona euroa. Ulkopuolisille vuokrattuja alueita on Vuosaaressa, Katajanokalla, Pasilassa ja Metsälässä sekä rakennuksia tämän lisäksi Katajanokalla ja Metsälässä. Ulkopuolisille vuokrattavien alueiden maanvuokrasopimusten tulee olla kiinnityskelpoisia, jolloin niitä voi käyttää vakuutena. Helsingin Satama Oy:n kanssa tehtävien maanvuokrasopimusten laatimisen jälkeen yhtiö ei voi vuokrata alueita ulkopuolisille samoin ehdoin kuin liikelaitos, sillä alivuokrasopimuksia ei ole mahdollista kiinnittää. Vuoden 2015 alussa ulkopuolisille vuokratut alueet ja niiden sopimukset siirtyvät liikelaitokselta kiinteistövirastolle, jolle vuokralaiset maksavat myös vuokransa. Tällöin sopimusten kiinnityskelpoisuus säilyy eikä vuokralaisten asema heikkene yhtiöittämisen vuoksi. Vaikka sopimukset siirtyvät kiinteistövirastolle, niiden velvoitteista ja valvonnasta vastaisi toistaiseksi kuitenkin satamayhtiö. Kiinteistövirastolle siirtyvissä rakennuksissa on voimassaolevia huoneenvuokrasopimuksia, jotka pysyvät voimassa ja siirtyvät kiinteistövirastolle Katajanokalla K6 ja K10 rakennusten sähkö ja lämpö tulee sataman verkosta. Kustannusten keräämisestä vuokralaisilta sovitaan kiinteistöviraston ja satamayhtiön välillä ja

104 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 Korvaukset Vuosaaren infrasta Asemakaavatilanne asiasta neuvotellaan sopimuksiin uudet ehdot. Rakennukset on tarkoitus erottaa sataman verkosta muutaman vuoden sisällä. Helsingin Sataman ja kiinteistöviraston välillä on sovittu yhteistyösopimuksen laatimisesta. Sopimuksen tarkoituksena on sopia menettelytavoista ja periaatteista, joita noudatetaan satamiin liittyvien alueiden vuokrauksessa ulkopuolisille toimijoille. Sopimus laaditaan siten, että se on voimassa alkaen. Siirtyvillä sopimuksilla on vaikutusta sataman toimintaan, mistä johtuen vuokrasopimusten hallinnointi hoidetaan yhteistyössä Helsingin Satama Oy:n ja kiinteistöviraston kesken. Tiedot kiinteistövirastolle siirtyvistä sopimuksista sekä niihin liittyvistä rakennuksista ja alueista ovat liitteessä 8. Satama on rakentanut nykyisen vuokra alueensa sisäpuoliset kadut ja kunnallistekniikan. Ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtyihin vuokrasopimuksiin sisältyy korvaus alueen katujen ja kunnallistekniikan käytöstä. Osa vuokralaisista on maksanut korvauksen kertakorvauksena ja osa maksaa korvausta osana vuokraa. Vuokrasopimusten siirtyessä kiinteistövirastolle vuokralaiset ryhtyvät maksamaan po. korvauksen vuokramaksujensa mukana kiinteistövirastolle. Koska katujen ja kunnallistekniikan huolto ja ylläpito on jatkossakin sataman vastuulla, kiinteistövirastolle maksetut korvaukset pitää hyvittää satamayhtiölle. Tämän vuoksi kaupunginhallitukselle esitetään, että Vuosaaren satama alueen vuokrasopimukseen otetaan ehto alennuksesta, joka vastaa vuokramaksujen yhteydessä kiinteistövirastolle maksettavia infrakorvauksia. Katajanokalla ja Eteläsatamassa on tulossa muutoksia satamaalueiden kaavoihin. Muuhun käyttöön osoitettavat alueet vuokrataan satamayhtiölle irtisanomisoikeudella. Länsisatamassa ja Hernesaaressa satamatoimintaa varten saadaan lisäalueita täyttömaalla. Samalla osa satamakäyttöön nykyisin vuokratuista alueista otetaan asumis tai muuhun käyttöön. Uusien kaavojen valmistelu on käynnissä. Vuosaaressa on voimassa uusi asemakaava, jossa on osoitettu alueet satamatoimintaa varten. Kaava on ajantasainen eikä sen muuttamista ole suunniteltu.

105 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 Maaperävastuut Kantvikin satama alueella on käynnissä kaavoitus ja tavoitteena on saada kaava lainvoimaiseksi vuoden 2015 aikana. Vuosaaren satama aluetta lukuun ottamatta maaperän pilaantuneisuutta ei ole kattavasti tutkittu. Erityisesti sedimentteihin sisältyy riski puhdistamisvelvollisuudesta. Satama alueiden vuokrahintojen esitetään olevan puhtaan maan hintojen tasolla, jolloin on luontevaa, että vastuu pilaantuneisuuden aiheuttamista kustannuksista jää kaupungille. Maaperän puhtaudesta ehdotetaan otettavaksi vuokrasopimukseen ehdot, joiden mukaan kaupunki vastaa laiturien ja muiden suurten rakenteiden sekä rakennusten rakentamiseen liittyvästä maaperän puhdistamisesta silloin, kun toimenpiteistä on sovittu tonttiosaston kanssa. Kaupunki korvaisi tällöin ennen Helsingin Satama Oy:n kanssa tehtyjen vuokrasopimusten alkamista syntyneestä pilaantumisesta aiheutuvat kustannukset. Ainoastaan pienet, rakentamiseen liittyvät puhdistamistoimet olisivat yhtiön vastuulla. Helsingin Satama Oy:n maanvuokrasopimuksen aikainen vastuu maaperän puhtaudesta olisi vuokralaisella. Yhtiö vastaa sedimenttien pilaantuneisuudesta koko satamatoiminnan ajalta siltä osin, kuin pilaantuminen on aiheutunut satamatoiminnasta. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että vesialueista ei peritä vuokraa. Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen. Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen, kaupunginhallitus tulee täytäntöönpanopäätöksellään kehottamaan Helsingin Satama Oy:tä ja kiinteistölautakuntaa asianmukaisesti tiedottamaan vuokralaisilleen mahdollisista liitteestä 7 ilmenevistä vuokranantajan vaihdoksista. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Liitteet 1 Kartta Eteläsataman ja Katajanokan vuokra alueista 2 Kartta Länsisataman vuokra alueesta 3 Kartta Vuosaaren vuokra alueesta 4 Vuokra alue Kantvik

106 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 Otteet 5 Vesialueet kantakaupunki 6 Vesialueet Vuosaari 7 Vuokralaskelma 8 Siirtyvät sopimukset, rakennukset ja alueet Ote Helsingin Satama Oy Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Tiedoksi Kiinteistölautakunta Päätöshistoria Kiinteistölautakunta HEL T Esitys A Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kiinteistölautakunta oikeutetaan vuokraamaan Helsingin Satama Oy:lle Helsingin kaupungin 7., 8., 9., 20. ja 54. kaupunginosissa (Ullanlinna, Kaivopuisto, Katajanokka, Länsisatama ja Vuosaari) sijaitsevat liitekarttojen 1 3 ja 5 6 mukaiset maa ja vesialueet kauintaan saakka sekä Kirkkonummen kunnassa Kantvikin alueella sijaitsevat liitekartan 4 mukaiset Helsingin kaupungin omistamat maaalueet kauintaan saakka seuraavin ehdoin: 1 Katajanokan vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 15,7 euron suuruista neliömetrihintaa.

107 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 Eteläsataman vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 15,7 euron suuruista neliömetrihintaa. Länsisataman ja Hernesaaren vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 13,1 euron suuruista neliömetrihintaa. Vuosaaren sataman vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 5,0 euron suuruista neliömetrihintaa. Kantvikin sataman vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 2,8 euron suuruista neliömetrihintaa. 2 Tilapäisesti vuokrattavien alueiden maanvuokrasta peritään 50 %. B C 3 Vesi ja laiturialueilta ei peritä vuokraa, mutta niiden huolto ja kunnossapitovastuu on vuokralaisella. 4 Täyttöalueilta peritään vuokraa siitä lukien, kun täyttötöiden valmistumisen jälkeen satamayhtiö ottaa alueet käyttöön. 5 Muutoin noudatetaan soveltuvin osin teollisuustonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan päättämiä lisäehtoja. Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kiinteistölautakunta oikeutetaan tekemään Helsingin Satama Oy:lle vuokrattaviin alueisiin tarvittavia täsmennyksiä. Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kiinteistölautakunta oikeutetaan tekemään Helsingin Satama Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan muun muassa satama

108 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 D E alueiden vuokrauksessa ulkopuolisille noudatettavista periaatteista ja menettelytavoista. Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kiinteistölautakunta oikeutetaan päättämään Vuosaaren satamaalueella sijaitsevien, muille kuin Helsingin Satama Oy:lle vuokrattujen alueiden maanvuokraan sisältyvien infrakorvausten korvaamisesta Helsingin Satama Oy:lle myöntämällä satamayhtiön kanssa tehtävään Vuosaaren satama alueen maanvuokrasopimukseen korvausten suuruutta vastaavan alennuksen. Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että maaperän puhdistamiseen liittyvät vastuut satamayhtiön kanssa tehtäviä vuokrasopimuksia edeltävältä ajalta kuuluvat kaupungille lukuun ottamatta pieniä maaperän kunnostuksia, jotka liittyvät rakentamiseen ja jotka määritellään tarkemmin maanvuokrasopimuksissa. F Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kiinteistölautakunta oikeutetaan merkitsemään Helsingin Satama liikelaitoksen nykyiset sisäiset vuokraukset päättymään Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Hanneli Alho, kiinteistölakimies, puhelin: hanneli.alho(a)hel.fi

109 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/ V , Jätkäsaaren Saukonlaiturin länsiosan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12270, Saukonlaituri länsi) HEL T Päätös Käsittely päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) korttelin ja osien kortteleista 20056, ja sekä katu, puisto ja vesialueiden sekä venesataman asemakaavaehdotuksen ja katu, satama ja vesialueiden asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn sekä ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta muodostuvat uudet korttelit , ja Palautusehdotus: Sirpa Puhakka: Palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että luovutaan kanavahankkeesta kustannusten kalleuden vuoksi. Kannattaja: Tuuli Kousa Äänestys: JAA ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan EI ehdotus: Palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että luovutaan kanavahankkeesta kustannusten kalleuden vuoksi. Jaa äänet: 10 Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Osku Pajamäki, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti Ei äänet: 5 Emma Kari, Tuuli Kousa, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Hannu Tuominen Tyhjä: 0

110 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/2 Poissa: 0 Äänin 10 5 kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä. hyväksyi esittelijän ehdotuksen. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu ja Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , muutettu ja Havainnekuva Vuorovaikutusraportti liitteineen 5 Tehdyt muutokset Osa päätöshistoriaa Otteet Ote Uudenmaan elinkeino, liikenneja ympäristökeskus Helsingin seudun ympäristöpalvelutkuntayhtymä/vesihuolto Helen Sähköverkko Oy Otteen liitteet Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Esitysteksti Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä

111 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/2 Esittelijän perustelut Alue sijaitsee Länsisataman kaupunginosassa, Jätkäsaaressa. Aluetta rajaavat pohjoisessa Saukonpaaden satama allas ja lännessä meri. Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistavat aiemmin satamakäytössä olleen alueen muuttamisen asuin ja työpaikkaalueeksi. Tavoitteena on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mukainen Helsingin kantakaupungin jatke, jolla on omalaatuinen ja tunnistettava luonne. Alueelle on suunniteltu erilaisia korttelityyppejä Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo ohjelman hengessä. Kerrostalokortteleiden lisäksi alueelle on suunniteltu rivitaloja townhouse eli kaupunkipientalokortteleita. Alueelle on suunniteltu asuntoja noin asukkaalle. Lisäksi alueelle on suunniteltu kaksi puistoa, kanava, pienvenesatama, palvelu tai toimitilatontti esimerkiksi ravintolalle ja tontti kalastukseen liittyvälle elinkeinolle. Kokonaiskerrosala on k m², josta asumiselle yhteensä k m². Alueen koko on 18,6 hehtaaria, josta vesialuetta on 2,7 hehtaaria. Saukonlaiturin asemakaava ja asemakaavan muutos on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Erityisesti kaava toteuttaa tavoitteita kestävästä alueiden käytöstä sekä riittävästä tonttimaatarjonnasta. Kaava on myös Jätkäsaaren osayleiskaavan mukainen sekä toteuttaa Helsingin kaupungin strategiaohjelmaa ja asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaa. Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Lausunnot Kaavoitustyö on käynnistetty Helsingin kaupungin aloitteesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavaluonnoksesta ja asemakaavan muutosluonnoksesta on saatu kaksi mielipidettä, jotka on otettu kaavoitustyössä huomioon. Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävänä Ehdotuksesta ei esitetty muistutuksia. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa kaupunginmuseo, kiinteistölautakunta, liikuntalautakunta, opetusvirasto, pelastuslautakunta, sosiaalivirasto, talous ja suunnittelukeskus, yleisten töiden lautakunta, ympäristökeskus, Helsingin Satama, Helsingin Energia/Helen Sähköverkko Oy sekä HSY:n vesihuolto.

112 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/2 Lausunnoissa esitettiin erityisesti kanavan rakennettavuuteen ja kustannuksiin kohdistuvia huomautuksia. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota myös vanhan Saukonlaiturin kunnostuksen suunnitteluun, liiketilojen sijaintiin, pysäköintiratkaisuihin, viherkattomääräyksiin, pelastusajoon, rakennusten monimuotoisuuteen ja sijaintiin suhteessa kanavaan, esteettömyyteen, tuulisuuteen sekä inframitoitukseen. Asemakaava ehdotettiin jaettavaksi kahtia, jotta itäosan korttelit, joihin kanavalinjaus ei vaikuta, saataisiin toteutukseen nopeammalla aikataululla. Lausunnot ilmenevät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, ja niiden tiivistelmät sekä lausuntoihin annetut vastineet ovat vuorovaikutusraportissa (liite 4). Asemakaavaehdotukseen ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset Lausuntojen johdosta Saukonlaiturin asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus nro jaettiin kahteen kaava alueeseen: Saukonlaituri itä (nro 12020) ja Saukonlaituri länsi (nro 12270). Kaavan jakamisella mahdollistettiin itäosan toteuttaminen nopeammalla aikataululla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Saukonlaituri itä asemakaavan (nro 12020) , 395 ja se tuli voimaan Lausuntojen johdosta sekä jatkoneuvotteluiden perusteella Saukonlaituri länsi alueella teetettiin tarkentavia maaperätutkimuksia ja toteutettavuustarkasteluja. Tutkimusten ja selvitysten perusteella suunniteltiin uusi kanavalinjaus ja kanavaa koskevat kaavamääräykset tarkennettiin. Uuden kanavalinjauksen vuoksi alueen korttelirakenne, Poseidoninpuiston ja koulutontin sijainti sekä katulinjaukset muuttuivat, mutta kaavan periaatteet ja toiminnallinen sisältö ovat samat kuin vuoden 2010 kaavaehdotuksessa nro Lausunnot on muilta osin otettu huomioon siten, että vanhasta Saukonlaiturista, pysäköintiratkaisuista, inframitoituksesta ja esteettömyydestä on teetätetty lisäselvityksiä ja suunnitelmia ja kaava on valmisteltu tarkentuneiden suunnitelmien mukaan. Liiketilojen sijainnit on keskitetty, viherkattomääräystä ja pelastusajosuunnitelmaa tarkennettu, rakennusten monimuotoisuutta määritteleviä määräyksiä muutettu joustavammaksi, rakennusten sijainti siirretty kauemmaksi kanavanrannasta ja tuulisuuden haittoja poistavia ratkaisuja vahvistettu asemakaavassa. Jatkosuunnittelun ja hallintokuntien välisten muiden neuvotteluiden perusteella kaavasta on mm. poistettu nuorisokodin tontti sosiaali ja terveysviraston linjausten mukaan sekä lisätty venesataman yhteyteen tontti kalastukseen liittyvälle elinkeinolle. Lisäksi autopaikkavaatimuksia

113 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/2 on muutettu kaupunkisuunnittelulautakunnan uusien linjausten mukaisiksi. Muutokset on esitetty tarkemmin liitteessä 5. Jatkosuunnitteluun liittyvässä hallintokuntayhteistyössä kaupunginkanslian talous ja suunnitteluosasto sekä kiinteistöviraston tonttiosasto ovat tuoneet kriittisesti esiin asemakaavaan sisältyvän kanavan kustannukset, jotka eivät mahdu investointikaton puitteisiin ja rakennettuna pienentäisivät kaupungille kaavan toteuttamisesta koituvia tuottoja. Asemakaavaehdotuksen mukaisen rakenteen toteuttamisvaihtoehdoista on tehty konsulttiselvitys, jonka perusteella paras tuotto kaupungille saataisiin perinteisellä tontinluovutusmenettelyllä. Vaihtoehto, jossa kanavaa ei toteutettaisi, tuottaisi kaupungille suurimman tulovirran ja olisi toteutettavissa investointikaton puitteissa. Kanavattomalla ratkaisulla poikettaisiin kuitenkin merkittävästi niistä keskeisistä periaatteista, jotka on hyväksytty Jätkäsaaren osayleiskaavassa, minkä vuoksi tarkistettuunkin asemakaavaehdotukseen on edelleen sisällytetty kanava siten sijainniltaan muutettuna, että perustamisolosuhteiltaan heikoimmat ja eniten kustannuksia aiheuttavat alueet on väistetty. Kaupunki selvittää paraikaa vaihtoehtoisia toteuttamismalleja tarkistetun asemakaavaehdotuksen mukaisen ratkaisun toteuttamiseksi investointikaton puitteissa. Osa alueen toteuttamisesta voidaan aloittaa ennen kanavan rakentamista. Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia ja asianomaisia on kuultu niiden osalta, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäväksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen jälkeen on kaavakarttaan ja selostukseen tehty kolme teknistä korjausta, jotka eivät muuta kaavaehdotuksen sisältöä. Päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltaman ja kaupunkisuunnitteluviraston tarkistaman ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu ja Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus,

114 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/2 Oheismateriaali Otteet päivätty , muutettu ja Havainnekuva Vuorovaikutusraportti liitteineen 5 Tehdyt muutokset Osa päätöshistoriaa 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva Ote Uudenmaan elinkeino, liikenneja ympäristökeskus Helsingin seudun ympäristöpalvelutkuntayhtymä/vesihuolto Helen Sähköverkko Oy Otteen liitteet Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Esitysteksti Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Tiedoksi Helsingin Energia liikelaitos Helsingin Satama liikelaitos Kaupunginmuseo Kaupunkisuunnitteluvirasto Kaupunkisuunnittelulautakunta Kiinteistölautakunta Liikuntalautakunta Kaupunginkanslia Opetusvirasto Pelastuslautakunta Sosiaali ja terveysvirasto Yleisten töiden lautakunta Ympäristökeskus Päätöshistoria

115 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/ HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Kaupunkisuunnitteluvirasto HEL T Ksv 0838_3 Kaupunkisuunnitteluvirasto on tarkistanut asemakaava ja asemakaavan muutosehdotusta kaupunkisuunnittelulautakuntakäsittelyn jälkeen seuraavilla korjauksilla: Kaavakarttaan on lisätty Bahamankadun ja Atlantinkadun kulmaan kartasta puuttunut, poistunut merkintä: kadun nimi "Karibiankatu", "Karibiengatan" ja rastit päälle. Määräyksistä on poistettu kirjoitusvirhe "På" määräyksen "LPAja LPA 1 korttelialueille saa rakentaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia johtoja ja laitteita." alusta. Selostukseen on korjattu muutetut asemakaavakartat ja määräys sekä lisätty kohtaan "Nimistö" sieltä puuttunut Poseidoninpuiston (Poseidonparken) nimi. Tehdyt korjaukset ovat teknisiä eivätkä ne muuta kaavaehdotuksen sisältöä. Lisätiedot Pia Sjöroos, projektipäällikkö, puhelin: pia.sjoroos(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta

116 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/2 HEL T Ksv 0838_3, Jätkäsaaren Saukonlaituri, karttaruutu G2, (Kslk ) Esitys Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) korttelin ja osien kortteleista 20056, ja sekä katu, puisto ja vesialueiden sekä venesataman asemakaavaehdotuksen ja katu, satama ja vesialueiden asemakaavan muutosehdotuksen (muodostuvat uudet korttelit , ja ) nro hyväksymistä ja etteivät annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Muutokset ilmenevät yksityiskohtaisesti esityslistan liitteestä ja kaavaselostuksesta ettei asemakaava ja asemakaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta ilmoittaa, että asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen nro alue on erotettu Saukonlaiturin päivätyn asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen nro alueesta Pöydälle Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Pia Sjöroos, projektipäällikkö, puhelin: pia.sjoroos(a)hel.fi Matti Kaijansinkko, projektipäällikkö, puhelin: matti.kaijansinkko(a)hel.fi Mari Soini, maisema arkkitehti, puhelin: mari.soini(a)hel.fi Anna Nervola, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: anna.nervola(a)hel.fi Topi Vuorio, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: topi.vuorio(a)hel.fi Kati Valkama, diplomi insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, maaperän pilaantuneisuus, puhelin: kati.valkama(a)hel.fi Mikko Juvonen, diplomi insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, yhdyskunta ja tonttitalous, puhelin: mikko.juvonen(a)hel.fi Helena Färkkilä Korjus, diplomi insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, maaperän rakennettavuus, puhelin:

117 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/2 helena.farkkila korjus(a)hel.fi Jouni Kilpinen, diplomi insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, yhdyskuntatekniikka, puhelin: jouni.kilpinen(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, melu ja hiukkaspäästöt, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Raila Hoivanen, diplomi insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, pysäköinti, paloturvallisuus, puhelin: raila.hoivanen(a)hel.fi

118 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/ V , Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen muuttaminen (Sörnäinen, Kalasatama, korttelit nrot ) HEL T Päätös A B C esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa kiinteistölautakunnan: muuttamaan Helsingin kaupungin ja SRV Yhtiöt Oyj:n välillä allekirjoitettua Kalasataman keskuksen toteutussopimusta liitteen 1 mukaisesti; tekemään toteutussopimuksen muutoksen mukaiset kiinteistökaupan esisopimuksen, kiinteistökaupan esisopimuksen muutoksen, maanalaisten alueiden maanvuokrasopimuksen sekä sosiaali ja terveysaseman uuden huoneenvuokrasopimuksen; ja tekemään näihin sopimuksiin tarvittaessa myöhemmin muutoksia, lisäyksiä ja täsmennyksiä edellyttäen, ettei sopimuskokonaisuus muutu olennaisesti toisenlaiseksi. Toteutussopimuksen muutoksen saa allekirjoittaa vain siinä tarkoitettujen kiinteistökaupan esisopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen muutoksen allekirjoittamisen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto päättää kohdassa A tarkoitetun toteutussopimuksen muutoksen perusteella vahvistaa erillistä Kalasataman sosiaali ja terveysasemaa varten kaavoitettavien tonttien 10627/1 ja 2 myyntihinnaksi 400 euroa kerrosneliömetriltä lukuun ottamatta katutasoon tulevassa asemakaavassa osoitettavia liiketiloja, joiden osalta myyntihinta on 500 euroa kerrosneliömetriltä. Myyntihintoihin lisätään kahden (2) prosentin vuosittainen korko Kalasataman keskuksen toteutuskilpailun tarjouksen viimeisen jättämispäivän ( ) ja kaupantekopäivän väliseltä ajalta. Kaupunginvaltuusto päättää kohdassa A tarkoitetun toteutussopimuksen muutoksen mukaisesti muuttaa (172 )

119 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/3 vahvistamiaan Kalasataman keskuksen pysäköintilaitoksen maanalaisten alueiden vuokrausperusteita niin, että vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa neljän (4) euron suuruista lattianeliömetrihintaa ja viiden prosentin tuottovaatimusta pysäköintiin käytettävien tilojen osalta, sekä yhden (1) euron suuruista lattianeliömetrihintaa ja viiden prosentin tuottovaatimusta ajotunneleiden ja maanpinnalle ulottuvien jatkoyhteyksien osalta siltä osin kuin edellä mainitut ovat liitteessä 2 vihreällä piirretyn alueen ulkopuolella. Tätä vuosivuokraa ei peritä Kalasataman keskusta palvelevien teknisten tilojen eikä poistumistiekäytävien, portaikkojen eikä muiden kuilurakenteiden alasta. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Liitteet 1 Sopimusmuutos (sopimus Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen muuttamisesta) ilman liitteitä 2 Maanalaisen maanvuokra alueen ja maanvuokran määräytymisperusteet 3 Kalasataman sosiaali ja terveysaseman asemakaava nro Kalasataman keskuksen asemakaavamuutos nro Muistio Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen muuttamisesta 6 Valikoituja havainnekuvia suunnitelmamuutoksen mukasiesa keskuksesta Otteet Ote SRV Yhtiö Oyj Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Liite 1 Liite 2 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Alkuperäinen sopimus

120 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/3 Jatkosuunnittelu ja sopimusmuutokset Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin kaupungin ja SRV Yhtiöt Oyj:n (=SRV) välillä kaupungin aiemmin järjestämän kilpailun perusteella neuvotellun Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen. Sopimus allekirjoitettiin SRV:n tulee allekirjoitetun toteutussopimuksen ja sen sisältämän suunnitteluratkaisun mukaisesti toteuttaa Kalasataman metroraiteiden ympärille kaavoitettuihin neljään kortteliin noin k m²:n suuruinen kauppa ja viihdekeskus sekä sen päälle kahdeksan toimisto, hotelli ja asuntotornitaloa (noin k m²). Lisäksi SRV:n tulee sopimuksen mukaan rakentaa ja vuokrata kauppakeskuksen yhteydestä kaupungille 20 vuodeksi tilat sosiaali ja terveysasemaa varten ( htm²). Keskuksen kokonaisrakennusoikeus on noin k m² ja bruttopinta ala noin brm². SRV:n kaupungille maksettava hinta keskuksen toteuttamiseen tarvittavista kortteleista ja yleisille alueille tulevista rakennusoikeuksista on sovittu noin 115 miljoonaksi euroksi. SRV käynnisti toteutussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Kalasataman keskuksen rakennuslupaan tähtäävän jatkosuunnittelun. Jatkosuunnittelun aikana on ilmennyt, että keskuksen suunnitteluratkaisua ja toteutussopimusta on tarpeen muuttaa. Sosiaali ja terveysasema Sosiaali ja terveysaseman osalta sopimusta ehdotetaan muutettavaksi niin, että se SRV rakentaa sen erillishankkeena välittömästi keskuksen pohjoispuolelle kaavoitettaville, kaupungin omistamille Työpajankadun palvelurakennusten korttelialueen tonteille 10627/1 ( k m²) ja 10627/2 (5 000 k m²). Tämä on perusteltua, koska keskukseen sijoittuvan sosiaali ja terveysaseman ja sen päälle osittain toteutettavien Suomen korkeimpien tornitalojen hyvin erilaisten toimintojen ja rakenteiden yhteensovittaminen molempia osia hyvin palvelevaksi kokonaisuudeksi on osoittautunut jatkosuunnittelussa erittäin vaikeaksi sekä rakennusteknisesti että eriaikaisten toteutusaikojen vuoksi. Keskukseen sosiaali ja terveysasemalle alunperin suunnitellut tilat ovat vastaavasti käytettävissä pääosin liiketilaksi. Sosiaali ja terveyslautakunta on puoltanut Kalasataman sosiaali ja terveysaseman toteuttamista mainitulla tavalla keskuksen pohjoispuolelle kaavoitettaville tonteille ja tilaohjelman laajentamista

121 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/3 sovitusta htm²:stä muuttuneiden tarpeiden mukaisesti htm²:iin. Sopimusmuutoksessa esitetään, että puheena olevat tontit myydään SRV:n perustamalle kiinteistöyhtiölle toteutusta varten. Tonttien käypä myyntihinta on 400 euroa/k m² lukuun ottamatta asemakaavassa tonttien katutasoon osoitettuja pieniä kaupallisia liiketiloja, joiden osalta myyntihinta on 500 euroa/k m². Sosiaali ja terveysaseman tonttien asemakaavaehdotus on liitteenä 3. Muutokset hankkeen liiketiloissa Sopimusta ehdotetaan muutettavaksi myös Kalasataman keskuksen liiketilojen osalta. Ne ehdotetaan rakennettavaksi uuden toimivamman liiketilakonseptin mukaan. Muutoksen myötä keskuksen maanalainen liiketila kasvaa noin k m²:stä k m²:iin, kun osa keskukseen suunnitellusta kellaripysäköinnistä sijoitetaan keskuksen alle toteutettavaan erilliseen kalliopysäköintilaitokseen. Lisäksi kauppakeskus laajentuu maan päällä noin k m²:n verran kaventaen asemakaavan mukaista Kalasatamankatua 25 metristä 14 metriin edellyttäen, että tätä koskeva erillinen asemakaavamuutos saadaan voimaan. Tämä on mahdollista, koska uuden liikennesuunnitelman mukaan raitiovaunulinjaa ei enää esitetä keskuksen halkaisevalle Kalasatamankadulle. Koko keskuksen kaupallinen pinta ala kasvaa edellä mainittujen muutosten ja erillisen sosiaali ja terveysaseman johdosta noin k m²:stä k m²:iin. Muutokset hankkeen asunto, toimisto ja hotelliosissa Sopimusmuutoksessa esitetään, että Kalasataman keskuksen tornien asunto, toimisto ja hotellirakennusoikeus kasvaa nykyisestä k m²:stä k m²:iin, josta asuntorakentamisen lisäys on noin k m². Mainitut muutokset sisältyvät osittain parhaillaan käsittelyssä olevaan Kalasatamankatua koskevaan asemakaavan muutokseen, joka on liitteenä 4. Osa suunnitellusta rakennusoikeuden lisäyksestä edellyttää toteutuakseen kuitenkin vielä erillisen asemakaavamuutoksen. Muutosten kokonaisvaikutus rakennusoikeuteen ja kauppahintaan Kalasataman keskuksen kokonaisrakennusoikeus ilman sosiaali ja terveysasemaa ja sen muutosta kasvaa esitettävän suunnitelmamuutoksen johdosta noin k m²:stä k m²:iin. Lisäksi tulee sosiaali ja terveysaseman sijoittaminen

122 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/3 naapuritontille ja laajennus alkuperäisestä htm²:stä htm²:iin. Kaikkiaan kaupungille maksettava kauppahinta keskuksen ja erillisen sosiaali ja terveysaseman tonteista ja rakennusoikeuksista nousee noin 115 miljoonasta eurosta noin 150 miljoonaan euroon. Kaupan vaiheittainen toteutuminen Sopimusmuutoksessa esitetään, että SRV:llä on oikeus ja velvollisuus ostaa vaiheittain keskuksen tarvitsemat tontit ja rakennusoikeudet niin, että ensimmäisessä vaiheessa ennen kauppakeskuksen varsinaisten rakennustöiden käynnistymistä se ostaa neljä liiketonttia ja määräosat kahdeksan tornitontin käsittämästä liikerakennusoikeudesta kauppakeskusta varten ( k m²). Lisäksi SRV:llä on oikeus ja velvollisuus ostaa edellä mainittujen tornitonttien asunto, toimisto ja hotellirakennusoikeuden käsittämät määräosat sitä mukaan, kun SRV käynnistää niiden rakentamisen kauppakeskuksen päällä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Helsingin kaupunki ja SRV tulevat olemaan kunkin kahdeksan tornitontin osalta yhteisomistussuhteessa kauppakeskuksen tarvitseman liikerakennusoikeuden oston ja varsinaiseen torninosaan osoitetun asunto, toimisto ja hotellirakennusoikeuden oston välisenä aikana. Menettely poikkeaa sekä allekirjoitetusta toteutussopimuksesta että kaupungin aiemmasta tontinmyyntikäytännöstä, jonka mukaan tontti myydään aina kerralla kaikkine rakennusoikeuksineen. Ehdotettua menettelyä on kuitenkin pidettävä välttämättömänä hankkeen toteuttamisen kannalta. Muussa tapauksessa Kalasataman keskuksen suunniteltu toteutusmenettely johtaisi siihen, että SRV joutuisi ostamaan keskuksen kaiken rakennusoikeuden, arvoltaan 142 miljoonaa euroa, yhdellä kertaa, mikä on taloudellisesti mahdotonta ja johtaisi hankkeen raukeamiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Helsingin kaupunki ja SRV tulevat sopimusmuutoksen mukaan olemaan kunkin kahdeksan tornitontin osalta yhteisomistussuhteessa kauppakeskuksen tarvitseman liikerakennusoikeuden oston ja varsinaiseen torninosaan osoitetun asunto, toimisto ja hotellirakennusoikeuden oston välisenä aikana. Kaupungille tästä tornitonttien määräosaisesta yhteisomistuksesta aiheutuvaa riskiä pienennetään yksityiskohtaisilla hallinnanjakosopimuksilla. Lisäksi sopimusmuutoksessa on asetettu takaraja tonttikaupoille.

123 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/3 Lopuksi Sopimusmuutoksen mukaan SRV on velvollinen ostamaan kaikki keskuksen tontit, tontinosat ja rakennusoikeudet 60 kuukauden kuluessa ehdotuksen mukaisen sopimusmuutoksen allekirjoittamisesta. SRV maksaa puolet kauppahinnasta kunkin tontin, tontinosan ja muun rakennusoikeuden omistusoikeuden siirtymishetkellä ja loppuosan viimeistään kahden vuoden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä, ellei kyse ole sopimusmuutoksessa tarkemmin määritellystä kiinteistömarkkinoilla olevasta markkinahäiriötilanteesta, jolloin kauppahinnan maksu siirtyy vastaavasti. Aikataulumuutokset sopimukseen, pysäköintilaitoksen ajoluiskien vuokrausperusteet Sopimusmuutoksessa esitetään myös kaupunginvaltuuston vahvistamien Kalasataman keskuksen tonttien ja ympärillä olevien yleisten alueiden vuokrausperusteiden muuttamista keskuksen pysäköintilaitoksen maanalaisten ajoluiskien osalta neljästä eurosta/m² yhteen euroon/m² sekä keskuksen toteutusaikojen täsmentämistä pitkittyneestä kaavavalituksesta ja suunnitelmamuutoksesta johtuen. SRV:n esittämän aikataulun mukaan kauppakeskuksen rakentaminen alkaa tämän vuoden lopulla ja se valmistuu keväällä Kuuden asuntotornin rakentaminen kauppakeskuksen päältä tapahtuu suunnitelman mukaan vaiheittain niin, että ensimmäinen alkaa keväällä 2016, toinen syksyllä 2016, kolmas syksyllä 2017, neljäs keväällä 2018, viides talvella 2020 ja kuudes syksyllä Hotellitornin rakentaminen alkaa kesällä 2020 ja toimistotornin rakentaminen talvella Kunkin tornin rakentaminen kestää kuukautta. Sosiaali ja terveysaseman rakentaminen alkaa kesällä 2015 ja se on valmis syksyllä Liitteenä 5 yksityiskohtainen muistio ehdotettavasta toteutussopimuksen muutoksesta ja liitteenä 6 valikoituja havainnekuvia Kalasataman keskuksen suunnitelmamuutoksesta. Kalasataman keskusta koskeva asemakaava tuli voimaan kesällä 2013 korkeimman oikeuden ratkaistua siitä tehdyn valituksen. Asemakaava mahdollistaa keskuksen toteuttamisen pääosin nyt sopimusmuutoksessa esitetyin tavoin, ja sen puolesta keskuksen rakentaminen on mahdollista käynnistää. Koska sopimusmuutoksessa esitetyn keskuksen kokonaisrakennusoikeus on kuitenkin k m²:ä voimassa olevassa asemakaavassa osoitettua suurempi, koko suunnitelmanmukaisen keskuksen toteuttaminen edellyttää vielä asemakaavamuutosta. Lisäksi edellä esitetyn sopimusmuutoksen

124 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/3 toteuttaminen edellyttää, että Kalasatamankadun kaventamisen mahdollistava asemakaavamuutos tulee voimaan. Esitetyt sopimusmuutokset ovat välttämättömiä, jotta Kalasataman keskuksen toteutus voisi käynnistyä uusien täsmennettyjen suunnitelmien ja suunnitellun toteutusjärjestyksen mukaisesti. Samalla varaudutaan sosiaali ja terveysaseman rakentamiseen kaupungin päättämässä uudessa paikassa ja laajuudessa, mutta muutoin jo aiemmin sovittujen sopimusehtojen mukaisesti. Kalasataman keskuksen toteutuessa itäinen kantakaupunki tulee saamaan arkkitehtuurisesti ja toiminnallisesti mielenkiintoisen, monipuolisen ja innovatiivisen uuden kaupunkikeskuksen, jossa urbaani asuminen, työnteko ja vilkkaat liikennevirrat sekä monipuoliset yksityiset ja julkiset palvelut liittyvät tiiviisti toisiinsa. Keskus tulee samalla toimimaan uuden yli k m²:n suuruisen Kalasataman asunto ja toimitila alueen keskuksena ja sen rakentuminen edistää merkittävästi koko alueen toteuttamista. Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Liitteet 1 Sopimusmuutos (sopimus Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen muuttamisesta) ilman liitteitä 2 Maanalaisen maanvuokra alueen ja maanvuokran määräytymisperusteet 3 Kalasataman sosiaali ja terveysaseman asemakaava nro Kalasataman keskuksen asemakaavamuutos nro Muistio Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen muuttamisesta 6 Valikoituja havainnekuvia suunnitelmamuutoksen mukasiesa keskuksesta Otteet Ote SRV Yhtiö Oyj Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Liite 1 Liite 2 Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta

125 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/3 Kiinteistölautakunta Talous ja suunnitteluosasto Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Käsittely Pöydälle Esteelliset: Tuuli Kousa Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Kiinteistölautakunta HEL T Kiinteistökartta 75/ ja 75/ ; Hermannin rantatie, Junatie, Kulosaarensilta, Itäväylä Esitys A Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että Helsingin kaupungin ja SRV Yhtiöt Oyj:n välillä allekirjoitettua Kalasataman keskuksen toteutussopimusta muutetaan liitteen nro 1 mukaisesti. Lisäksi kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että lautakunta oikeutetaan tekemään edellä esitetyn sopimusmuutoksen mukainen kiinteistökaupan esisopimus, kiinteistökaupan esisopimuksen muutos, maanalaisten alueiden maanvuokrasopimus sekä sosiaali ja terveysaseman uusi huoneenvuokrasopimus.

126 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/3 B C Edelleen kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että lautakunta oikeutetaan tekemään edellä mainittuihin sopimuksiin tarvittaessa myöhemmin muutoksia, lisäyksiä ja täsmennyksiä edellyttäen, ettei sopimuskokonaisuus muutu olennaisesti toisenlaiseksi. Samalla todetaan, että sopimusmuutoksen saa allekirjoittaa vain edellä sanotun kiinteistökaupan esisopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen muutoksen allekirjoittamisen yhteydessä. Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että edellä mainitun sopimusmuutoksen perusteella erillistä Kalasataman sosiaali ja terveysasemaa varten kaavoitettavien tonttien 10627/1 ja 2 myyntihinnaksi vahvistetaan 400 euroa kerrosneliömetriltä lukuun ottamatta katutasoon tulevassa asemakaavassa osoitettavia liiketiloja, joiden osalta myyntihinta on 500 euroa kerrosneliömetriltä. Myyntihintoihin lisätään kahden (2) prosentin vuosittainen korko Kalasataman keskuksen toteutuskilpailun tarjouksen viimeisen jättämispäivän ( ) ja kaupantekopäivän väliseltä ajalta. Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että edellä mainitun sopimusmuutoksen perusteella kaupunginvaltuuston (172 ) vahvistamia Kalasataman keskuksen pysäköintilaitoksen maanalaisten alueiden vuokrausperusteita muutetaan niin, että vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa neljän (4) euron suuruista lattianeliömetrihintaa ja viiden prosentin tuottovaatimusta pysäköintiin käytettävien tilojen osalta sekä yhden (1) euron suuruista lattianeliömetrihintaa ja viiden prosentin tuottovaatimusta ajotunneleiden ja maanpinnalle ulottuvien jatkoyhteyksien osalta siltä osin kuin edellä mainitut ovat liitteessä nro 4 vihreällä piirretyn alueen ulkopuolella. Edellä sanotulla tavalla määräytyvään vuosivuokraan ei lasketa Kalasataman keskusta palvelevia teknisiä tiloja eikä poistumistiekäytäviä ja portaita eikä muita kuilurakenteita. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Jaakko Stauffer Jaakko Stauffer, virastopäällikkö, puhelin: jaakko.stauffer(a)hel.fi Pasi Lehtiö, toimistopäällikkö, puhelin: pasi.lehtio(a)hel.fi

127 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/3 Hannu Asikainen, projektijohtaja, puhelin: hannu.asikainen(a)hel.fi

128 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/ V , Jätkäsaaren tornihotellin ja kongressikeskuksen tontin vuokrausperusteet sekä tontilla sijaitsevan makasiinirakennuksen L2 luovuttaminen (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20803/4, Tyynenmerenkatu 2-4) HEL T Päätös A päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro tontin nro 4, pinta ala m²) saakka seuraavin ehdoin: 1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 24,80 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. 2 Rakentamisen aikana tontin vuosivuokrasta peritään 20 %, kuitenkin enintään kahden vuoden ajan pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen alkamisesta. Tämän jälkeen vuokrasta peritään viitenä seuraavan vuonna 50 % ja sen jälkeen kolmena seuraavan vuonna 80 %. Sen jälkeen vuokra peritään täysimääräisenä. 3 Kaupunki hyvittää vuokralaiselle edellä mainitulla tavalla perittävässä maanvuokrassa makasiinirakennuksessa L2 tehtävän haittaainekorjauksen kustannuksia euroon (alv. 0 %) saakka. Hyvitys perustuu vuokralaisen toimittamaan luotettavaan selvitykseen ja menettely sovitaan tarkemmin pitkäaikaisessa maanvuokrasopimuksessa. 4 Muutoin noudatetaan liike ja toimistoalueen vuokrasopimuslomakkeen ehtoja sekä kiinteistölautakunnan päättämiä lisäehtoja.

129 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/4 B Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa kiinteistölautakunnan luovuttamaan tontilla 20803/4 sijaitsevan makasiinirakennuksen L2 tontin vuokralaiselle seuraavin ehdoin: 1 Makasiinirakennus L2 luovutetaan tontin vuokralaiselle vastikkeetta ja siinä kunnossa, jossa se on kaupantekohetkellä. 2 Kauppakirja allekirjoitetaan samanaikaisesti tonttia 20803/4 koskevan pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen kanssa. 3 Muilta osin noudatetaan kiinteistölautakunnan hyväksymiä tavanomaisia rakennuksen kauppakirjan ehtoja sekä tonttiosaston osastopäällikön päättämiä lisäehtoja. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Liitteet 1 Pohjapiirros ja otteet asemakaavasta ja asemakaavaluonnoksesta 2 Havainnekuvia hotelli kongressikeskuksesta Otteet Ote Luovutuksensaaja Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Jätkäsaaren tornihotellin ja kongressikeskuksen tontille esitetään vuokrausperusteiden määräämistä. Tontille on tarkoitus rakentaa uusi hotellirakennus sekä samalla muuttaa vanha makasiinirakennus L2 kongressikeskukseksi.

130 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/4 Esittelijän perustelut Tietoja hankkeesta Asemakaava ja tonttitiedot Yhteensä tontille toteutetaan noin k m² korkeatasoista hotelli ja kongressitilaa. Hotellihuoneita on tarkoitus sijoittaa kahteen 16 kerroksiseen tornimaiseen uudisrakennukseen yhteensä noin 400. Makasiinirakennus L2 ehdotetaan luovutettavaksi tontin vuokralaiselle vastikkeetta. Rakennus on tällä hetkellä tyhjillään. Se on huonokuntoinen ja sisältää haitta aineita, jotka on poistettava rakennuksen kunnostamisen yhteydessä. Kaupunki vastaa rakennuksen kunnostuskustannuksista haitta aineiden osalta enintään euroon asti. Jätkäsaaren tornihotelli ja kongressikeskushanke on edennyt rakennuslupavaiheeseen. Tornihotellista on tulossa 16 kerroksinen, kahdesta hisseillä yhdistetystä tornista koostuva rakennus. Hotelliin on tulossa noin 400 korkeatasoista hotellihuonetta ja muun muassa maisemabaari yläkertaan. Hankkeen yhteydessä vanha makasiinirakennus L2 peruskorjataan ja siihen sijoitetaan uusi kongressikeskus. Rakennuksen alakertaan toteutetaan ravintola, joka palvelee myös hotellin asiakkaita. Hotelli ja kongressikeskus muodostavat yhden rakennuskokonaisuuden ja ne yhdistetään toisiinsa lasisella käytävällä. Hotellin operaattoriksi on valittu Clarion, joka kuuluu Nordic Choice Hotels yritykseen. Yrityksellä on viisi eri kategorian hotelliketjua ja näihin kuuluu yhteensä 164 hotellia Pohjoismaissa ja Baltiassa. Jätkäsaaren hotelli on ensimmäinen Clarion hotelli Suomessa, joten hankkeen toteutuessa Helsinkiin saadaan täällä uusi hotellialan toimija. Rakennushankkeen taustalla on norjalainen AB Invest AS yhtiö. Alueella on voimassa asemakaavan muutos nro Tontti 20803/4 on yhdistetty kaavanmukaisista tonteista 20803/1 ja 2. Tontin osoite on Tyynenmerenkatu 2/Jätkäsaarenlaituri 3. Tontin pintaala on m² ja rakennusoikeus m². Makasiinirakennus L2 on suojeltu kaavassa sr 1 merkinnällä. Sen mukaan tämä Lars Sonckin suunnittelema rakennus on rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas. Rakennusta ei saa purkaa eikä siihen saa tehdä sellaisia korjaus tai muutostöitä, jotka heikentävät sen rakennustaiteellista,

131 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/4 Aiemmat hanketta koskevat päätökset Tietoja makasiinirakennuksesta Tontin vuokrausperusteet kaupunkikuvallista tai historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Olemassa olevat porrashuoneet tulee säilyttää mahdollisimman alkuperäisinä. Pohjapiirros ja otteet aemakaavasta ja asemakaavaluonnoksesta ovat liitteenä 1 ja havainnekuvia hotelli kongressikeskuksesta liitteenä 2. Tontit 20803/1 ja 2 sekä tontilla 2 sijaitseva makasiinirakennus on varattu hotellirakennuksen suunnittelua varten AB Invest AS:lle. Tontti on vuokrattu lyhytaikaisesti rakennusluvan hakemista varten saakka. Makasiinirakennus L2 on rakennettu 1930 luvun alussa. Rakennuksen koko on noin m². Rakennuksessa on neljä kerrosta, joista kaksi alinta on lämmintä ja ylemmät kerrokset kylmiä tiloja. Lisäksi rakennuksessa on kellari. Rakennusmateriaalina on käytetty poltettua tiiltä sekä paikalla valettua betonia. Rakennusta ja talotekniikkaa on remontoitu vuosien varrella, mutta osittain rakennus on alkuperäisessä kunnossa. Edellinen kuntokartoitus on tehty vuonna 1996, joten rakennuksen tämänhetkisestä kunnosta ei ole saatavilla tarkkoja tietoja. Peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä Wise Group on tehnyt rakennuksessa väli ja yläpohjan rakenneteknisen kuntotutkimuksen ja haitta ainekartoituksen ( ). Tutkimuksessa rakenteissa havaittiin sekä aktiivista mikrobikasvustoa että asbestia, jotka edellyttävät korjaustoimenpiteitä rakennuksen kunnostuksen yhteydessä. Ehdotuksen mukaan tontin 20803/4 vuosivuokra määritellään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 24,80 euroa. Hintatasossa 09/2014 (ind. 19,20) tontin keskimääräinen kerrosneliömetrihinta on noin 476 euroa. Vuokraa ehdotetaan perittävän porrastetusti siten, että hankkeen rakennusaikana, enintään kuitenkin kahden vuoden ajan vuokrasta peritään 20 %, tämän jälkeen viitenä seuraavana vuonna 50 % ja sen

132 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/4 Rakennuksen myyminen jälkeen kolmena seuraavana vuonna 80 %. Tämän jälkeen vuokra peritään täysimääräisenä. Tontin alkuvuosivuokra ilman alennuksia on noin euroa vuodessa. Tontin arvosta on saatu päivätty Catellan lausunto. Lausunnossa uudisrakennettavan osan rakennusoikeuden arvoksi on arvioitu 550 euroa/k m² ja makasiinitontin rakennusoikeuden arvoksi 500 euroa/k m². Lausunnon tarkkuus on +/ 10%. Tontilla olevan säilytettävän rakennuksen vaikutusta tontin arvoon ei ole lausunnossa arvioitu. Vertaustietona voidaan todeta, että kaupunginvaltuuston Taivallahden kylpylähotellin tontille vuonna 2010 vahvistamien vuokrausperusteiden mukaan tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 26 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa, joka vastasi vuoden 2014 syyskuun hintatasossa 499 euroa. Taivallahden kylpylähotellitontin rakennusoikeus on k m². Vuokra ajan esitetään olevan noin 50 vuotta, vuoden 2065 loppuun saakka. Rakennus esitetään luovutettavaksi vuokralaiselle vastikkeetta. Haahtela rakennuttaminen Oy:n laatiman arviolausunnon mukaan hankkeen nykyisten suunnitelmien mukaisen kongressirakennuksen toteuttaminen makasiinirakennukseen maksaa lähes yhtä paljon kuin vastaavan uudisrakennuksen rakentaminen eikä rakennuksen rungon käyttämisestä kongressikeskuksen rakentamisessa juuri saada hyötyä. Rakennuksen kunnosta ei tällä hetkellä ole tarkkaa tietoa, vaan sen kunto selviää tarkemmin vasta rakennustöiden käynnistyttyä siinä vaiheessa, kun nykyisiä rakenteita on riittävästi purettu. Neuvotteluvaiheen aikana teetetyssä päivätyssä Väli ja yläpohjan rakenneteknisessä kuntotutkimuksessa ja haittaainekartoituksessa todettiin, että rakennuksen 1. ja 2. kerroksen välipohjissa on aktiivista mikrobikasvustoa. Lisäksi rakennuksessa käytetyt vesieristeet sisältävät asbestia. Näiden edellyttämien korjausja poistotoimenpiteiden kustannusarvio on noin euroa (alv. 0 %). Mahdolliset kosteusvauriot talon rakenteissa voivat kuitenkin aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia, joita ei tässä vaiheessa ole voitu arvioida. Tällä perusteella varauksensaaja esitti, että kaupunki

133 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/4 Hankkeen aikataulu Lopuksi osallistuisi haitta aineiden poistamisen kustannuksiin eurolla. Summa vähennettäisiin tontista maksettavista maanvuokrista. Makasiinirakennuksen kunnostamiseen uuteen käyttötarkoitukseen liittyy joka tapauksessa merkittäviä kustannusriskejä, joita on osittain mahdotonta arvioida etukäteen. Toisaalta on myös kaupungin edun mukaista, että säilytettävä rakennus saadaan hotellihankkeen yhteydessä korjattua ja kunnostettua uuteen sille luontevaan käyttötarkoitukseen. Sanotuista syistä voidaan pitää perusteltuna rakennuksen vastikkeetonta luovuttamista vuokralaiselle korvauksetta samalla, kun tontti vuokrataan pitkäaikaisesti. Rakennuksen kunnostukseen liittyvä poikkeuksellinen kustannusriski huomioon ottaen on myös perusteltua, että kaupunki hyvittää vuokralaiselle maanvuokrassa rakennuksen haitta ainekorjauksen kustannuksia niistä saatavan selvityksen perusteella, enintään kuitenkin euroa. Hotellihankkeen rakennuslupa on parhaillaan käsittelyssä ja lupa hankkeelle myönnettäneen vielä kuluvan vuoden aikana. Rakennustyöt käynnistyvät tämän jälkeen välittömästi ja suunnitellun aikataulun mukaisesti hotelli avataan yleisölle syyskuussa Hotellihanke on ollut pitkä ja monivaiheinen. Ehdotetussa muodossaan sitä voi pitää hyvin kannatettavana. Uusi hotelli lisää suuria kongressitapahtumia varten tarvittavaa hotellikapasiteettia merkittävästi ja lisää näin kaupungin vetovoimaisuutta. Ohessa saadaan kunnostettua rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas makasiinirakennus uuteen käyttöön. Vuokralaisen investointi hotellihankkeeseen on merkittävä, noin 90 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeen yhteydessä syntyy noin 100 uutta palvelualan työpaikkaa. Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Liitteet

134 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/4 Otteet 1 Pohjapiirros ja otteet asemakaavasta ja asemakaavaluonnoksesta 2 Havainnekuvia hotelli kongressikeskuksesta Ote Luovutuksensaaja Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Tiedoksi Kiinteistölautakunta Talous ja suunnitteluosasto Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Kiinteistölautakunta HEL T Kiinteistökartta 49/ , Tyynenmerenkatu 2 Esitys A Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kiinteistölautakunta oikeutetaan vuokraamaan tontti 20803/4 (kiinteistötunnus , os. Tyynenmerenkatu 2 4, pinta ala m²) saakka seuraavin ehdoin: 1

135 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/4 B Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 24,80 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. 2 Rakentamisen aikana tontin vuosivuokrasta peritään 20 %, kuitenkin enintään kahden vuoden ajan pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen alkamisesta. Tämän jälkeen vuokrasta peritään viitenä seuraavan vuonna 50 % ja sen jälkeen kolmena seuraavan vuonna 80 %. Sen jälkeen vuokra peritään täysimääräisenä. 3 Kaupunki hyvittää vuokralaiselle edellä mainitulla tavalla perittävässä maanvuokrassa makasiinirakennuksessa L2 tehtävän haittaainekorjauksen kustannuksia euroon (alv. 0 %) saakka. Hyvitys perustuu vuokralaisen toimittamaan luotettavaan selvitykseen, ja menettely sovitaan tarkemmin pitkäaikaisessa maanvuokrasopimuksessa. 4 Muutoin noudatetaan liike ja toimistoalueen vuokrasopimuslomakkeen ehtoja sekä kiinteistölautakunnan päättämiä lisäehtoja. Kiinteistölautakunta päätti oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön myymään tontilla 20803/4 sijaitsevan makasiinirakennuksen L2 tontin vuokralaiselle seuraavin ehdoin: 1 Makasiinirakennus L2 luovutetaan tontin vuokralaiselle vastikkeetta ja siinä kunnossa, jossa se on kaupantekohetkellä. 2 Kauppakirja allekirjoitetaan samanaikaisesti tonttia 20803/4 koskevan pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen kanssa. 3

136 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/4 Käsittely Muilta osin noudatetaan kiinteistölautakunnan hyväksymiä tavanomaisia rakennuksen kauppakirjan ehtoja sekä tonttiosaston osastopäällikön päättämiä lisäehtoja Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan Jaakko Stauffer: Korjaus esityksen perusteluihin: Esityksen perustelujen kohtaan Hankkeen aikataulu lisätään uusi seuraavan sisältöinen toinen kappale: Vuokralaisen investointi hotellihankkeeseen on noin 90 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeen yhteydessä syntyy noin 100 uutta palvelualan työpaikkaa. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Jaakko Stauffer Hanneli Alho, kiinteistölakimies, puhelin: hanneli.alho(a)hel.fi

137 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/ V , Finavia Oyj:n ja Senaatti-kiinteistöjen Malmin lentoasemalla omistamien kiinteistöjen ja rakennusten osto sekä käyttöoikeussopimusten päättäminen HEL T Päätös A B C päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Finavia Oyj:n kanssa liitteen 3 mukaisen kauppakirjan koskien yhtiön omistamia kiinteistöjä, rakennuksia, rakennelmia, laitteita ja niihin liittyviä liittymiä Helsinki Malmin lentoasemalla ja sen lähialueella 9,81 miljoonan euron kauppahinnasta. Kauppakirjan ehtojen mukaisesti Finavia Oyj (Suomen valtio/ilmailulaitos) luopuu sopimusten (nro 4210), (nro 4210a), (nro 4210b), (nro 6297) ja (nro 3057) mukaisesta Malmin lentokenttäaluetta koskevasta käyttöoikeusalueesta viimeistään ilman erillistä korvausta. Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Senaatti kiinteistöjen kanssa liitteen 4 mukainen kauppakirja koskien yhtiön omistamia rakennuksia Helsinki Malmin lentoasemalla 2 miljoonan euron kauppahinnasta. Kaupunginvaltuusto päättää siirtää määrärahan käyttötarkoitusta muuttaen vuoden 2014 talousarvion kohdasta Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, Khn käytettäväksi 11,81 milj. euroa talousarvion kohtaan Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, Khn käytettäväksi. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi

138 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/5 Liitteet Otteet 1 Sijaintikartta 2 Finavia Oyj:n hakemus 3 Finavia Oyj:n kauppakirja liitteineen 4 Senaatti kiinteistöt kauppakirja liitteineen 5 Rakentamiseen vapautuva alue Ote Finavia Oyj Senaatti kiinteistöt Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Liite 3 Kunnallisvalitus, valtuusto Liite 4 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Kevättalvella 2014 tehtyyn hallituksen kehyspäätökseen (Julkisen talouden suunnitelma vuosille ) on Malmin osalta kirjattu, että asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntokäyttöön viimeistään 2020 luvun alussa. Finavia Oyj:n hakemukseen ja osapuolten väliseen neuvottelutulokseen perustuen ehdotetaan, että Finavia Oyj:n kanssa tehtäisiin kauppakirja, jolla yhtiö myisi Helsingin kaupungille Malmin lentokenttäalueella ja sen läheisyydessä omistamansa 18,465 hehtaaria käsittävät maa alueet ja samalla luopuisi Helsingin kaupungin kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuvasta käyttöoikeudesta noin 116 hehtaarin suuruiseen alueeseen viimeistään Kauppaan sisältyvät alueilla olevat Finavia Oyj:n omistamat rakennukset. Sijaintikartta on liitteenä 1 ja Finavia Oyj:n hakemus liitteenä 2. Finavia Oyj:n kaupungille myymien kiinteistöjen ja rakennusten kauppahinta olisi 9,81 miljoonaa euroa. Omistusoikeus kiinteistöihin ja rakennuksiin siirtyisi kaupungille heti kauppakirjan allekirjoittamisella. Hallintaoikeus maa alueisiin ja rakennuksiin siirtyisi kaupungille viimeistään Samalla Senaatti kiinteistöiltä ostettaisiin lentokenttäalueella sijaitsevat rajavartiolaitoksen käytössä olevat kokonaisalaltaan noin m²:n

139 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/5 Esittelijän perustelut Finavia Oyj:n hakemus Käyttöoikeussopimukset ja niiden tausta suuruiset rakennukset. Rakennukset sijaitsevat Finavia Oyj:n Senaattikiinteistöille vuokraamalla alueella. Rakennusten kauppahinta olisi 2 miljoonaa euroa. Kaupunkisuunnitteluviraston alustavan maankäyttötarkastelun mukaan, joka on laadittu valmisteilla olevan uuden yleiskaavan pohjaksi, lentotoiminnan loppumisen myötä vapautuville alueille olisi mahdollista kaavoittaa kerrosalaa noin 1,3 1,5 milj. k m² (asukkaita noin ja työpaikkoja ). Alueet tukeutuisivat hyviin bussi ja raidejoukkoliikenneyhteyksiin. Finavia Oyj (jäljempänä Finavia) esittää päivätyssä hakemuksessaan Helsingin kaupungille, että kaupunki ostaa yhtiön kiinteistövarallisuuden Helsinki Malmin lentoasemalta ja Helsinki Malmin käyttöoikeusalueiden hallinta palautetaan takaisin Helsingin kaupungille aikaistettuna vuoden 2016 aikana. Finavia Oyj on Suomen valtion kokonaan omistama julkinen osakeyhtiö. Valtioneuvosto on tekemässään päätöksessä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa todennut seuraavaa: Asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020 luvun alussa. Valmistellessaan hallituksen tekemää päätöstä liikenne ja viestintäministeriö on selvittänyt Helsinki Malmin lentoaseman muiden käyttäjäryhmien toiminnan jatkumista ja sijoittumista sekä etsinyt korvaavia operointipaikkoja. Mahdollistaakseen hallituksen päätöksen toimeenpanon Finavia esittää omistajansa pyynnön mukaisesti, että Helsingin kaupunki ostaa Finavian omaisuuden Helsinki Malmin lentoasemalta ja Helsinki Malmin käyttöoikeusalueiden hallinta palautetaan takaisin Helsingin kaupungille aikaistettuna vuoden 2016 aikana. Toimeenpano toteutetaan käydyissä neuvotteluissa saavutetun tuloksen mukaisesti. Asiaa koskevan Finavian ja Helsingin kaupungin välisen sopimuksen voimaantulo edellyttää Finavian toimivaltaisten toimielinten päätöstä. Helsingin kaupunki on allekirjoitetulla sopimuksella luovuttanut korvauksetta Suomen valtion käyttöön Malmin

140 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/5 lentokenttäalueen käytettäväksi ilmaliikenteeseen, ensisijassa posti ja siviili ilmaliikenteeseen, niin pitkäksi aikaa kuin valtio katsoo sen tarpeelliseksi ja sitä käytetään sanottuun tarkoitukseen, ei kuitenkaan pidemmäksi aikaa kuin 99 vuodeksi eli saakka. Sopimusta on täydennetty , , ja Kaupungin ja valtion sopimus syntyi vuonna 1934 olosuhteissa, joissa ensimmäinen maalentokenttä tuli tarpeelliseksi ilmaliikenteeseen, ensisijassa posti ja siviili ilmaliikenteeseen. Lausumalla on ilmeisesti haluttu korostaa, ettei kenttä ole sotilasilmailukenttä. Siviili ilmailussa kyse lähinnä oli AERO:n, Karhumäen ja ulkomaalaisten lentoyhtiöiden siviililentotoiminnasta. Nykyisten lentokerhojen kaltaista toimintaa ei tiettävästi tuolloin liiemmin ollut. Tämän päivän olosuhteet ovat täysin muuttuneet vuodesta Sopimuksen tarkoittama ensisijainen siviiliilmaliikenne on siirtynyt vuosina Helsinki Vantaan lentokentälle. Malmin kentälle on jäänyt pääasiassa rajavartioston helikopteritoiminta ja erilaista lentoharrastukseen liittyvää yleisilmailutoimintaa. Vuosien 1939, 1948 ja 1951 sopimuksilla laajennettiin käyttöoikeusaluetta. Viimeisin sopimus on tehty Siinä kirjattiin ne alueet, joita ilmailulaitos (nykyinen Finavia Oyj) sai luvan luovuttaa 20 vuodeksi ilman erillistä lupaa kolmannelle ilmailuun liittyvään käyttöön. Samalla sopimuksella rajattiin ne alueet, jotka voitiin luovuttaa rakennettaviksi. Kaupungin korvausvelvollisuus ilmailulaitoksen vuokralaisille rakennuksista yms. lakkasi Vuoden 1995 sopimuksen yhteydessä tehtiin aluevaihto, jossa lentokentän päärakennuksen ja hangaarin maa alueet jäivät valtiolle ja kaupunki sai Fallkullan maa alueita. Malmin lentokentän ja sen ympäristön suunnittelu ja kaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistunut ) Malmin lentokentän suunnittelualue on liikennealuetta, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue. Ympäristöministeriön vahvistaman Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan mukaan tämä merkintä on edelleen voimassa. Lisäksi 2. vaihemaakuntakaavassa on Malmin lentokentän kulttuuriympäristön vaalimista (RKY 2009) ja lentomelun huomioonottamista koskevat merkinnät. Helsingin Yleiskaava 2002 tuli alueella voimaan lukuun ottamatta Malmin lentokenttää. Korkein hallinto oikeus kumosi yleiskaavan hyväksymispäätöksen siltä osin. Yleiskaava 1992:ssa lentokenttäalue on osoitettu liikennealueeksi (L), joka

141 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/5 muutetaan asuntoalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy pois. Pääosalla aluetta on voimassa asemakaava nro 5343 (vahvistunut ), jossa suurin osa on merkitty lentokentäksi. Lentokentän ympäristössä on voimassa muitakin eri aikoina hyväksyttyjä asemakaavoja mm. Tattarisuon ja Tattariharjun pienteollisuus ja varastoalueella. Lentokentän alue ympäristöineen on rakennuskiellossa yleiskaavan laatimiseksi. Rakennuskieltoalueen pinta ala on 211,5 hehtaaria. Uudessa valmisteilla olevassa yleiskaavassa tutkitaan lentokentän alueen osoittamista asuinrakentamiseen, jolla on oma lähikeskus. Yleiskaavatyössä on tutkittu varsinaisen lentokenttäalueen lisäksi myös sen ympärillä olevia alueita, joita lentomelun takia ei ole voitu kaavoittaa asuntorakentamiseen. Lentotoiminnan loppuminen vapauttaa näiltä alueilta paljon maata mahdolliseen asuinrakentamiseen. Alustavan maankäyttötarkastelun mukaan, joka on laadittu yleiskaavan pohjaksi, lentotoiminnan loppumisen myötä vapautuville alueille (noin 260 hehtaaria) olisi mahdollista kaavoittaa kerrosalaa noin 1,3 1,5 milj. k m². Pääosa olisi asuinkerrosalaa ja lähikeskuksen alueella myös toimitilojen kerrosalaa. Alueilla olisi asukkaita noin ja työpaikkoja Alueet tukeutuisivat hyviin bussi ja raidejoukkoliikenneyhteyksiin. Tattarisuo ja Tattariharju säilyisivät yritysalueina. Rakentamiseen vapautuva alue on esitetty liitekartassa 5. Maaperän pilaantuneisuus ja soveltuvuus rakentamiseen Helsinki Malmin lentoaseman alueella on tehty maaperätutkimuksia, joiden perusteella maaperä on todettu paikoitellen pilaantuneeksi (Ramboll Finland Oy, Helsinki Malmin lentoaseman maaperän pilaantuneisuuden lisätutkimus ). Alueelta on löytynyt kohonneita pitoisuuksia mm. metalleja, öljyhiilivetyjä, PCB:tä ja PAHyhdisteitä. Alueen pilaantuneisuus keskittyy muutamiin kohtiin, joissa lentoaseman toiminnot ovat aiheuttaneet päästöjä maaperään. Suurimmat pitoisuudet on todettu vanhan lämpökeskuksen länsipuolella. Lisäksi mm. vanhalla paloharjoitusalueella sekä lentokoneiden tankkausalueella havaittiin pilaantumista. Suurimmalla osalla aluetta ei oleteta olevan kunnostustarvetta. Viitearvovertailun perusteella pilaantuneen maan määräarvio on noin t. Pilaantunut maaperä kunnostetaan myöhemmin tulevan käyttötarkoituksen mukaiseen tasoon. Alueen maankäytön

142 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/5 Neuvottelutulos suunnittelu on kesken, joten kunnostustyöt on tarkoituksenmukaista suorittaa vasta alueen rakentamisen yhteydessä. Kiinteistöviraston geoteknisen osaston mukaan Malmin lentokenttäalueen maaperä on tavallista pehmeikköä, jossa saven paksuus on kohtuullinen. Lentokenttäalue ei ole suota (turvetta ei ole). Fallkullan asuinalue Malminkaaren länsipuolella, joka on samaa savikkoa, on rakennettu asuinkäyttöön. Toteutetuista uusista asuinalueista ovat Malmin lentokenttäaluetta vaikeampia pohjaolosuhteiltaan olleet esim. Pikku Huopalahti ja Arabianranta sekä helpompia esim. Itäkeskus ja Torpparinmäki. Suomen valtion ja hallituksen tekemiin päätöksiin perustuen on Finavian, Senaatti kiinteistöjen ja Helsingin kaupungin edustajien kesken käydyissä neuvotteluissa päädytty kauppakirjaluonnosten mukaisiin neuvottelutuloksiin. Finavian kiinteistöjen hankinta ja käyttöoikeussopimusten päättäminen Finavia luovuttaisi Helsingin kaupungille Malmin lentokenttäalueella ja sen läheisyydessä omistamansa maat ja rakennukset yhteensä 11,91 miljoonan euron arvosta. Finavian omistamien kiinteistöjen osuus arvosta olisi 5,28 miljoonaa euroa. Finavian kiinteistöillä, käyttöoikeusalueilla ja vuokra alueilla omistamien rakennusten yhteenlaskettu arvo olisi 6,61 miljoonaa euroa. Lisäksi kaupunki korvaisi Finavialle poistamattomista käyttöoikeuskorvauksista euroa, jotka on maksettu lähialueen kiinteistönomistajille. Kiinteistöjen arvioinnissa on käytetty asemakaavojen puistoalueiden ja asemakaavan ulkopuolisten alueiden osalta kiinteistölautakunnan hyväksymää kaupungin katu ja puistomaan hankinnassa alueella noudattamaa hintaa 22,50 euroa/m² sekä rakennettujen alueiden osalta ulkopuolisen asiantuntijan arviokirjan toimitilarakennusoikeuden hintaa 240 euroa/k m² ja teollisuusrakennusoikeuden hintaa 180 euroa/k m². Rakennukset on arvioitu käyttäen kustannusarvo ja tuottoarvomenetelmää. Maaperän pilaantuneisuus huomioidaan kauppahinnassa alentamalla sitä kunnostuskustannusten arvioidulla ja lopulliseksi sovitulla 2,1 miljoonan euron enimmäismäärällä. Kaupan kohteina olevat kiinteistöt, käyttöoikeusalueet ja vuokra alue luovutetaan siten kaupungille puhdistamattomina ja kaupunki vastaa alueiden kaikista kunnostuskustannuksista. Kauppakirjan mukainen kauppahinta olisi siten 9,81 miljoonaa euroa.

143 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/5 Kauppakirjan ehtojen mukaisesti Finavia luopuisi samalla saakka voimassa olevasta sopimuksiin perustuvasta käyttöoikeudesta noin 116 hehtaarin suuruiseen Malmin lentokenttäalueeseen viimeistään ilman erillistä korvausta. Omistusoikeus kiinteistöihin ja rakennuksiin siirtyisi kaupungille heti kauppakirjan allekirjoittamisella. Hallintaoikeudet maa alueisiin ja rakennuksiin siirtyisivät kaupungille viimeistään Tämän jälkeen Finavialla olisi etuoikeus jatkaa hallintaa erikseen sovittavin ehdoin, mikäli kaupunki ei tarvitsisi kaupan kohdetta alueen rakentamista tai kaavan toteuttamista varten tahi muusta vastaavasta syystä. Finavialla olisi myös oikeus luopua hallintaoikeudestaan ennenaikaisesti ilmoittamalla siitä kirjallisesti vähintään 30 päivää aikaisemmin kaupungille. Finavialla olisi hallintaaikanaan oikeus tehdä sopimuksia, maanvuokrasopimuksia lukuun ottamatta, hallinnassaan olevan omaisuuden käytöstä sekä saada tältä ajalta huoneenvuokratulot sekä muut mahdolliset tuotot. Hallintaoikeuteen sisältyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja kustannusvastuista on tarkemmin sovittu kauppakirjassa. Finavian tekemät maanvuokra ja huoneenvuokrasopimukset Finavian rakennukset Finavia luovuttaisi kaupanteon yhteydessä kaupungille alueella tekemänsä kauppakirjan liitteestä nro 3 ilmenevät maavuokrasopimukset. Maanvuokrasopimuksia on 31 kpl ja pääosalla niistä vuokra ajat päättyvät vuoden 2015 loppuun mennessä. Maanvuokratulot, jotka ovat vuodessa noin euroa, kuuluisivat myyjälle saakka ja ostajalle lukien. Vuokrasopimusehtojen mukaisesti vuokralaisten tulee antaa vuokranantajalle selvitys alueella suoritetusta toiminnasta, tutkituttaa alueen maaperän pilaantuneisuus ja tarvittaessa kunnostaa maaperä ympäristöviranomaisten edellyttämään tasoon. Finavia oikeutettaisiin kaupanteon yhteydessä jatkamaan käyttöoikeusja vuokra alueella vuokrattujen alueiden huoneenvuokrasopimuksia oman hallinta ajan loppuun asti. Finavia sitoutuisi irtisanomaan kaikki toistaiseksi tehdyt huoneenvuokrasopimukset lakkaamaan hallintaaikansa loppuun mennessä. Finavian kaupungille luovuttamia rakennuksia, jotka käyvät ilmi kauppakirjan liitteestä nro 2, on yhteensä 21 kpl ja niiden yhteenlaskettu kerrosala on noin k m². Merkittävimmät rakennukset ovat lentoterminaali ja lentokonehalli, jotka molemmat rakennukset ovat hyväkuntoisia, ja niitä on kunnostettu vaalien

144 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/5 alkuperäistä ulkoasua. Alueella on lisäksi mm. paloasema, auto ja konehalli sekä asuin ja talousrakennuksia. Senaatti kiinteistöjen omistamien rakennusten hankinta Perustelut Senaatti kiinteistöiltä ostettaisiin rajavartiolaitoksen käytössä olevat, kokonaisalaltaan noin k m²:n suuruiset rakennukset. Rakennukset sijaitsevat Finavia Oyj:n Senaatti kiinteistöille vuokraamalla alueella. Rakennusten kauppahinta olisi 2,0 miljoonaa euroa. Rakennusten pihapiirissä havaittu vähäinen maaperän pilaantuneisuus on huomioitu kauppahinnassa sitä alentavana tekijänä. Omistusoikeus rakennuksiin siirtyisi kaupungille kauppakirjan allekirjoituksin ja hallintaoikeus viimeistään Senaattikiinteistöillä olisi oikeus myös luopua hallintaoikeudestaan ennenaikaisesti ilmoittamalla siitä kirjallisesti vähintään 30 päivää aikaisemmin kaupungille. Senaatti kiinteistöjen hallitus on hyväksynyt kaupan. Kevättalvella 2014 tehtyyn hallituksen kehyspäätökseen (Julkisen talouden suunnitelma vuosille ) on Malmin osalta kirjattu, että asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntokäyttöön viimeistään 2020 luvun alussa. Mahdollistaakseen valtioneuvoston päätöksen toimeenpanon Finavia esittää omistajansa pyynnön mukaisesti, että Helsingin kaupunki ostaa Finavian omaisuuden Helsinki Malmin lentoasemalta ja Helsinki Malmin käyttöoikeusalueiden hallinta palautetaan takaisin Helsingin kaupungille aikaistettuna vuoden 2016 aikana. Toimeenpano toteutetaan käydyissä neuvotteluissa saavutetun tuloksen mukaisesti. on hyväksynyt Helsingin kaupungin osalta valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka. Sopimuksessa valtio ilmoittaa lopettavansa toimintonsa Malmin lentokentällä. Aikataulutavoitteena on vuoden 2016 loppuun, kuitenkin viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön.

145 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/5 Lopuksi Määrärahaesitys Sopimuksessa Helsingin kaupunki osaltaan sitoutuu vuonna 2012 solmitun nykyisen MAL aiesopimuksen mukaisen asuntotonttien asemakaavoitustavoitteen saavuttamiseen. Lisäksi Helsingin kaupunki sitoutuu kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina kerrosalana mitattuna noin 25 %:lla verrattuna voimassa olevaan MAL aiesopimukseen. Asuntotonttien asemakaavoituksen lisäys tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Tavoitteiden saavuttaminen Helsingin osalta edellyttää erityisesti Östersundomin ja Malmin lentokentän alueiden etenemistä ja näiden osalta toimivaa yhteistyötä valtion kanssa. Kiinteistöjen hankinta esitetään rahoitettavaksi esirakentamis ym. määrärahasta määrärahan käyttötarkoitusta tältä osin muuttaen. Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Finavia Oyj:n hakemus 3 Finavia Oyj:n kauppakirja liitteineen 4 Senaatti kiinteistöt kauppakirja liitteineen 5 Rakentamiseen vapautuva alue Otteet Ote Finavia Oyj Senaatti kiinteistöt Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Liite 3 Kunnallisvalitus, valtuusto Liite 4 Tiedoksi Kiinteistölautakunta

146 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/5 Kaupunkisuunnitteluvirasto Talous ja suunnitteluosasto Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Käsittely Pöydälle Esteelliset: Tuuli Kousa Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Kiinteistölautakunta HEL T Kiinteistökartta 117/ , 131/ ja 131/ Esitys A Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että lautakunta oikeutetaan tekemään Finavia Oyj:n kanssa liitteen nro 3 mukainen kauppakirja koskien yhtiön omistamia kiinteistöjä, rakennuksia, rakennelmia, laitteita ja niihin liittyviä liittymiä Helsinki Malmin lentoasemalla ja sen lähialueella 9,81 miljoonan euron kauppahinnasta. Kauppakirjan ehtojen mukaisesti Finavia Oyj (Suomen valtio/ilmailulaitos) luopuu sopimusten (nro 4210), (nro 4210a), (nro 4210b), (nro 6297) ja (nro 3057) mukaisesta Malmin lentokenttäaluetta

147 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/5 B C Käsittely koskevasta käyttöoikeusalueesta viimeistään ilman erillistä korvausta. Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että lautakunta oikeutetaan tekemään Senaatti kiinteistöjen kanssa liitteen nro 4 mukainen kauppakirja koskien yhtiön omistamia rakennuksia Helsinki Malmin lentoasemalla 2 miljoonan euron kauppahinnasta. Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että lautakunnalle myönnetään kauppojen toteuttamiseksi tarvittava yhteensä 11,81 miljoonan euron suuruinen lisämääräraha Ehdotuksen mukaan Palautusehdotus: Olli Sademies: Palautusehdotus: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi, jotta tutkitaan lentokentän alueen yrittäjien asema ja tulevaisuudennäkymät kansalaismielipide huomioiden. Palautusehdotus raukesi kannattamattomana. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Tom Qvisén, projektipäällikkö, puhelin: tom.qvisen(a)hel.fi Esko Patrikainen, apulaisosastopäällikkö, puhelin: esko.patrikainen(a)hel.fi Kati Valkama, diplomi insinööri, puhelin: kati.valkama(a)hel.fi

148 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/ V , Jätkäsaaren Bunkkerin toteutuskilpailun järjestäminen HEL T Päätös A B esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa kiinteistölautakunnan järjestämään Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Jätkäsaari) korttelin nro ohjeellisesta tontista nro 2 ja sillä olevasta Bunkkeri rakennuksesta tontteineen sen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi järjestettävän toteutuskilpailun liitteenä 1 olevan alustavan hankekuvauksen pääperiaatteiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään ja luovuttamaan A kohdassa tarkoitetun kilpailun voittajalle Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Jätkäsaari) korttelin nro ohjeellisen tontin nro 2 ja sillä olevan Bunkkeri rakennuksen liitteenä 1 olevan hankekuvauksen 4 luvun mukaisesti ja seuraavin vähimmäismyyntihinnoin: asuinrakennusoikeus 900 euroa/k m² liikuntatilojen rakennusoikeus 300 euroa/k m² toimisto ja muu rakennusoikeus sekä liike ja myymälätilat 500 euroa/k m² maanpäällisten ja maanalaisten pysäköintija huoltotilojen rakennusoikeus 0 euroa/k m². Esitetyt vähimmäismyyntihinnat on sidottu virallisen elinkustannusindeksin (1951=100) pistelukutasoon 1909 (elokuu 2014). Kauppahinta määräytyy myyntihetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi

149 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/6 Liitteet Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut 1 Alustava hankekuvaus 2 Liikuntatilojen tilaohjelma 3 Sijaintikartta 4 Kilpailualueen kartta Päätös on ehdotuksen mukainen. Jätkäsaaren Bunkkeri rakennuksesta ehdotetaan järjestettäväksi toteutuskilpailu, jonka tavoitteena on löytää Jätkäsaaren maamerkkirakennukselle uusi omistaja. Kilpailun voittajan tulee kehittää ja suunnitella Bunkkeriin monipuolinen tilakokonaisuus ja toteuttaa kaupungin tarvitsemat liikuntatilat annettuun määräaikaan mennessä kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisella tavalla. Kaupunki sitoutuu tekemään koulujen liikuntatiloista ja uimahallista vuokrasopimuksen liikuntaviraston ja opetusviraston käyttöön vähintään 20 vuodeksi. Tarvittava asemakaavamuutos tehdään mahdollisuuksien mukaan toteuttamiskilpailun rinnalla ajan säästämiseksi. Uimahalli ja liikuntatilat suunnitellaan liikuntaviraston hyväksymän liitteenä 2 olevan tilaohjelman mukaisesti. Kilpailun yhdeksi lähtökohdaksi ehdotetaan vahvistettavaksi eri käyttötarkoitusten rakennusoikeudelle vähimmäisyksikköhinnat, joita soveltaen kiinteistölautakunta oikeutetaan myymään kilpailun voittajalle suunnittelun lopputuloksena syntyvä kokonaisuus. Sijaintikartta kohteesta on liitteenä 3 ja kilpailualueen kartta liitteenä 4. Jätkäsaaressa olevan sataman entisen kappaletavaravaraston, Bunkkerin, muuttamista uuteen käyttöön on selvitetty vuodesta 2000 lähtien useissa vaiheissa. Selvitystöiden ollessa käynnissä Bunkkeria ympäröivät rakennushankkeet ovat lähteneet toteutumaan. Bunkkeria ympäröivä rakennuskanta tulee kokonaisuudessaan valmistumaan vuoteen 2019 mennessä jättäen hyvin rajalliset työmaatilat Bunkkeriin tehtäville toimenpiteille. Koska kaupungin oma käyttö rajoittuu tulevaisuudessa vain rakennuksen alimpiin kerroksiin, muulle rakennukselle on etsittävä uusi käyttötarkoitus ja sille yksityinen toteuttaja.

150 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/6 Kilpailun ratkaisukriteerit Aluerakentamisen johtoryhmä ja Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta ovat käsitelleet Bunkkeria kevään 2014 aikana. Tehtyjen päätösten mukaisesti kiinteistövirasto on yhdessä eri hallintokuntien kanssa ryhtynyt valmistelemaan Bunkkerin kiinteistön myyntiin, asemakaavamuutokseen ja kaupungin liikuntatilojen toteuttamiseen vuokrahankkeena tähtäävää toteutuskilpailua. Toteutuskilpailu on tarkoitus saada käyntiin syksyn 2014 aikana, jotta Jätkäsaaren koulujen tarvitsemat liikuntatilat valmistuvat ennen koulujen käyttöönottoa vuonna Kilpailulla etsitään toteuttajaa kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti, toiminnallisesti ja aikataulullisesti sekä kaupunkikuvallisesti toteuttamiskelpoiselle ratkaisulle Jätkäsaaren maamerkin uudeksi käytöksi. Kiinteistövirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat alustavasti arvioineet, että Bunkkeriin (nykyisellään noin m²) on mahdollista toteuttaa asumista noin k m² ja muuta kerrosalaa (mm. liikuntatilat, uimahalli ja kaupallisia palveluita) noin k m². Osa Bunkkerin ylemmistä kerroksista voidaan purkaa liikuntatilojen ja asuinrakentamisen tieltä. Rakentamisen lopulliseen määrään vaikuttavat erityisesti pysäköintipaikkojen ratkaisut sekä asuinkerrosten muotoilu ja massoittelu. Kilpailun yhtenä ehtona tulee olemaan velvoite liikuntatilojen toteuttamisesta mennessä. Aikataulu perustuu Jätkäsaaren peruskoulun rakentamisaikatauluun, joka talousarviossa 2014 on ajoitettu vuosille Väestöennusteet tukevat tätä aikataulua. Koulujen yhteyteen ei ole budjetoitu eikä kaavoitettu omia liikuntatiloja vaan vuonna 2009 vahvistuneen asemakaavan mukaan koulujen liikuntatilojen on tarkoitus sijaita Bunkkerissa. Koulujen liikuntatilat ja uimahalli toteutettaisiin Bunkkerin toteutuskilpailun voittajan toimesta ja kaupunki sitoutuisi ko. tilojen vuokralaiseksi (liikuntavirasto) pitkäaikaisella vuokrasopimuksella (vähintään 20 vuotta). Vuokralainen tulee vastaamaan allastekniikan huollosta sekä allas, sauna ja suihkutilojen kunnossapidosta, ilmanvaihto kuuluu vuokranantajalle. Tarjousten vertailuperusteet ja niiden painoarvot ovat seuraavat: 1

151 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/6 Kilpailualueelle muodostettavan tontin myyntihinta tarjouksen luonnossuunnitelman sisältämän toteutettavan kerrosneliömetrimäärän (k m2) perusteella (painoarvo 40 %). Tällöin vertailtava tontin myyntihinta lasketaan päätösehdotuksen mukaisen rakennusoikeuden vähimmäismyyntihinnan tai tarjouksessa esitetyn sitä korkeamman rakennusoikeuden yksikköhinnan (euroa/km2) sekä tarjouksessa esitetyn kerrosneliömetrimäärän (k m2) perusteella. 2 Uusien liikuntatilojen pitkäaikaisesta vuokrauksesta hankintayksikölle aiheutuvat kustannukset (painoarvo 40 %), jolloin vertailtavat kustannukset lasketaan siten, että vuokra aika on 20 vuotta ja liikuntatilojen määrä k m2. Hintatarjouksia vertailtaessa tarjottu liikuntatilojen vuokra pääomitetaan ja lisätään tarjottuun kiinteistön kauppahintaan. 3 Investointivaikutukset Kilpailualueen tontin ja sillä sijaitsevan Bunkkeri rakennuksen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen ratkaisu (painoarvo 20 %). Asetetuilla kriteereillä liikuntatilojen pääomitetulla vuokralla on merkitystä paitsi sellaisenaan merkittävällä painoarvolla, lisäksi tarjottuja kauppahintoja verrattaessa. Toteuttamiskilpailussa ei jaeta rahapalkintoja tai palkkioita. Toteuttamiskilpailulla tai sen ratkaisulla ei ole vaikutuksia kaupungin investointiohjelmaan. Kaupungille Bunkkerista saatavan kiinteistön myyntitulon määrä ja pääomitettu ja kauppahintaan lisätty liikuntatilojen vuokra ovat keskeinen toteuttamiskilpailun arvostelukriteeri tarjouksia vertailtaessa. Vähimmäisyksikköhintojen ja oletettujen asuinrakennusoikeuden ja liikuntatilojen määrien, ja k m2, mukaan laskettuna myyntihinnaksi muodostuisi noin 22,8 miljoonaa euroa, mistä lopputulos voi tietysti poiketa niin rakennusoikeuden määrän kuin laadunkin poiketessa. Vuokravaikutus ja vaikutus käyttötalouteen Jätkäsaaren koulujen liikuntatilat on vuonna 2009 kaavoitettu sijoitettaviksi Bunkkeriin. Tämä tarkoittaa sitä, että liikuntavirasto tulee

152 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/6 Lopuksi pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi Bunkkeriin rakennettaviin liikuntatiloihin. Vuokrakustannuksiin ja vuokralaiselle kuuluviin ylläpitotehtävien kustannuksiin tulee varautua liikuntaviraston ja opetusviraston käyttötaloutta suunniteltaessa vuodesta 2019 alkaen. Kaupungin maksettavaksi tulevan vuokran määrä on yksi Bunkkerin toteuttamiskilpailun keskeisistä arvostelukriteereistä. Tarjouksen mukainen pääomitettu vuokra lisätään kiinteistöstä tarjottuun kauppahintaan tarjouksia vertailtaessa, jolloin houkutus spekuloida vuokran määrällä vähenee. Hankkeen toteutus ja alustava aikataulu Bunkkerin toteutuskilpailun aloitus syksy 2014 Bunkkerin toteutuskilpailun ratkaisu kevät 2015 Asemakaavamuutoksen valmistuminen kevät 2017 Bunkkerin rakennussuunnittelu ja rakentaminen syksy 2015 kevät 2019 Liikuntatilojen luovutus vuokralaisille mennessä. Kun lähtökohdaksi on asetettu se, että Bunkkeri rakennus ainakin osittain säilyy hahmona paikallaan, ehdotuksen mukainen kilpailu on perusteltua järjestää rakennuksen parhaaksi mahdolliseksi hyödyntämiseksi niin, ettei rakennuksen kunnostaminen tai uudelleen rakentaminen kuormita kaupungin investointibudjettia. Onnistuessaan kilpailu ratkaisee ympäristön rakentamiseen ja palveluihin liittyvät tarpeet ja parhaimmillaan on taloudellisestikin lopputulokseltaan tyydyttävä. Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Liitteet Tiedoksi; Kunnallisvalitus, valtuusto 1 Alustava hankekuvaus 2 Liikuntatilojen tilaohjelma 3 Sijaintikartta 4 Kilpailualueen kartta

153 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/6 Kiinteistölautakunta Liikuntavirasto Opetusvirasto Talous ja suunnitteluosasto Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle Pöydälle Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Kiinteistölautakunta HEL T Esitys Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että A kaupunginhallitus päättäisi varata Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Jätkäsaari) korttelin nro ohjeellisen tontin nro 2 ja sillä olevan Bunkkeri rakennuksen suunnittelu ja toteutuskilpailua varten saakka. B kiinteistölautakunta oikeutettaisiin järjestämään Jätkäsaaren Bunkkerista toteutuskilpailu liitteenä 1 olevan alustavan hankekuvauksen pääperiaatteiden mukaisesti. C

154 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/6 kiinteistölautakunta oikeutettaisiin myymään ja luovuttamaan järjestettävän toteutuskilpailun voittajalle Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Jätkäsaari) Korttelin nro ohjeellisen tontin nro 2 ja sillä olevan Bunkkeri rakennuksen liitteenä 1 olevan hankekuvauksen 4 luvun mukaisesti ja seuraavin vähimmäishinnoin: asuinrakennusoikeus 900 euroa/k m² liikuntatilojen rakennusoikeus 300 euroa/k m² toimisto ja muu rakennusoikeus sekä liike ja myymälätilat 500 euroa/k m² maanpäällisten ja maanalaisten pysäköinti ja huoltotilojen rakennusoikeus 0 euroa/k m². Käsittely Edellä esitetyt myyntihinnat on sidottu virallisen elinkustannusindeksin (1951=100) pistelukutasoon 1909 (elokuu 2014). Kauppahinta määräytyy myyntihetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan. D toteutuskilpailun järjestämisen ja sen jälkeisten sopimusten laatimisessa tarvittavien oikeudellisten konsulttipalveluiden palkkioiden maksamiseen osoitetaan euron määräraha Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan Minna Aarnio: Muutan esitystäni seuraavasti: Päätösehdotuksen kohta C muutetaan kuulumaan seuraavasti: kiinteistölautakunta oikeutettaisiin myymään ja luovuttamaan järjestettävän toteutuskilpailun voittajalle Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Jätkäsaari) Korttelin nro ohjeellisen tontin nro 2 ja sillä olevan Bunkkeri rakennuksen liitteenä 1 olevan hankekuvauksen 4 luvun mukaisesti ja seuraavin vähimmäishinnoin: asuinrakennusoikeus 900 euroa/k m² liikuntatilojen rakennusoikeus 300 euroa/k m² toimisto ja muu rakennusoikeus sekä liike ja myymälätilat 500 euroa/k m² maanpäällisten ja maanalaisten pysäköinti ja huoltotilojen

155 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/6 rakennusoikeus 0 euroa/k m². Esittelijä Lisätiedot kiinteistöjen kehittämispäällikkö Minna Aarnio Minna Aarnio, kiinteistöjen kehittämispäällikkö, puhelin: minna.aarnio(a)hel.fi

156 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/ V , Eron myöntäminen opetustoimen johtajan virasta HEL T Päätös Käsittely päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää myöntää Rauno Jarnilalle eron opetustoimen johtajan virasta alkaen. Esittelijä toi liitteen 1 mukaisen esityksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kokouksessa. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi Liitteet 1 Kaupunginhallituksen kokouksessa jaettu esitys

157 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös Helsingin kaupunginhallituksen eräisiin päätöksiin liitetyistä muutoksenhakuohjeista HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteenä olevan eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen , Helsingin kaupunginhallituksen päätöksiin liitettyä virheellistä muutoksenhakukieltoa koskevassa asiassa. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Mari Tammisto, hallintoasiantuntija, puhelin: mari.tammisto(a)hel.fi Liitteet 1 Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Sivistystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen on antanut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle pyydetyn selvityksen Helsingin kaupunginhallituksen päätöksiin liitettyä virheellistä muutoksenhakukieltoa koskevassa asiassa. Liitteenä on eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös, johon on tiivistettynä otettu apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen antama selvitys. Esittelijä toteaa, että kaupunginkanslian hallinto osasto ja oikeuspalvelut on vuoden 2014 aikana suunnannut opastusta hallintokunnille muutoksenhakuohjeisiin liittyen ja Ahjo järjestelmän joulukuun päivityksessä järjestelmään lisätään muutoksenhakuohjeiden merkitsemistä helpottava toiminnallisuus. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

158 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/4 Lisätiedot Mari Tammisto, hallintoasiantuntija, puhelin: mari.tammisto(a)hel.fi Liitteet Tiedoksi: Muutoksenhakukielto, valmistelu 1 Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös Kaupunginkanslia Päätöshistoria Sivistys ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja HEL T Päätös Sivistys ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti vastata kirjeellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvityspyyntöön ja siinä todeta, että kaupunginhallituksen tekemiin päätöksiin :t 1436 ja 1437 (kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien palkan tarkistukset) oli liitetty virheellisesti muutoksenhakukielto. Mainittu virhe on korjattu liittämällä päätöksiin oikaisuvaatimusohje, ja että päätökset on uudestaan kuulutettu nähtäville Lisätiedot Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: leena.mickwitz(a)hel.fi

159 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ Green Net Finland ry:lle myönnetyn lainan lyhennysohjelman muuttaminen HEL T Päätös päätti muuttaa päätöstään , 1343, Green Net Finland ry:n lainan takaisinmaksusuunnitelmasta, ja vahvistaa uudeksi lyhennysohjelmaksi maksamatta olevan euron lainapääoman osalta kaksi tasalyhennystä, ensimmäinen per , ja jälkimmäinen per Lainan korko: lainasta peritään alkuperäisten lainaehtojen mukaisesti edelleen 3 kk:n Euribor koron suuruinen koko lisättynä 1,5 prosenttiyksikön marginaalilla. Kertynyt korko maksetaan kunkin lyhennyksen yhteydessä. Muut lainan ehdot säilyvät ennallaan. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että takaisinmaksusuunnitelman muutos myönnetään ehdolla, että sekä Espoon kaupunki että Vantaan kaupunki tekevät yhdistykselle myöntämänsä vastaavan lainan takaisinmaksusuunnitelman osalta vastaavansisältöiset päätökset. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Tuomo Mäkinen, rahoituspäällikkö, puhelin: tuomo.makinen(a)hel.fi Liitteet 1 GNF ry, ehdotus uudeksi lainanlyhennysohjelmaksi 2 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 23 k.) Otteet Ote Green Net Finland ry Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätösehdotus

160 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/5 Esittelijän perustelut Päätös on ehdotuksen mukainen. Takaisinmaksusuunnitelman muutosta hakeva Green Net Finland ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka toimii ympäristöteknologian osaamiskeskuksena Uudellamaalla. Yhdistyksen perustajajäseniä ovat Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit, Uudenmaan liitto sekä YTV (HSL ja HSY). Yhdistyksen rahoittajina toimivat EU sekä pohjoismaiset ja kansalliset rahoittajat (mm. Tekes, Sitra, Uudenmaan liitto, HSL ja HSY). Yhdistyksen toiminta on keskittynyt ympäristömonitorointiin ja energiatehokkuuteen. Yhdistyksen projektitoiminnan rahoituksen haasteena on em. rahoittajien osalta kustannusten pitkä maksuaika, esim. Etelä Suomen EAKR:ssa noin 220 vuorokautta. Yhdistyksellä ei ole pankkilainan vakuudeksi soveltuvaa omaisuutta. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit hyväksyivät myöntämilleen lainoille joulukuussa 2013 yhdistyksen ehdottaman maksujärjestelyn, jonka mukaisesti 35 % alkuperäisestä lainapääomasta erääntyi maksettavaksi korkoineen per , ja loput 65 % (Helsingin kaupungin myöntämän lainan osalta euroa) loka joulukuussa Joulukuussa 2013 hyväksytty maksuaikataulu on osoittautunut sekä EU:n, että kotimaisten rahoittajien maksatusten toteutumiseen nähden liian lyhyeksi. Esittelijä pitää takaisinmaksusuunnitelman muutosta yhdistyksen hankerahoituksen tilanne huomioon ottaen tarkoituksenmukaisena, kuitenkin siten, että jälkimmäinen lyhennyserä tulee maksaa korkoineen takaisin, yhdistyksen esittämästä uudesta takaisinmaksusuunnitelmasta poiketen, viimeistään Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Tuomo Mäkinen, rahoituspäällikkö, puhelin: tuomo.makinen(a)hel.fi Liitteet 1 GNF ry, ehdotus uudeksi lainanlyhennysohjelmaksi 2 GNF ry, hallituksen kokous Otteet Ote Otteen liitteet

161 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/5 Green Net Finland ry Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätöshistoria HEL T Päätös päätti myöntää Green Net Finland Ry:lle kaupunginhallituksen aiemmalla päätöksellä , 130, myönnettyyn euron lainaan laina ajan pidennyksen ja takaisinmaksusuunnitelman muutoksen seuraavasti: Laina aika ja takaisinmaksuohjelma: laina on maksettava takaisin kolmen kuukauden kuluessa lainan irtisanomisesta, kuitenkin viimeistään kolmessa erässä siten, että alkuperäisestä pääomasta 35 % maksetaan takaisin lainan alkuperäisenä eräpäivänä ; toiset 35 % maksetaan takaisin ja loput 30 % maksetaan takaisin Lainan korko: Lainasta peritään alkuperäisten lainaehtojen mukaisesti edelleen 3 kk:n Euribor koron suuruinen korko lisättynä 1,5 prosenttiyksikön marginaalilla. Kertynyt korko maksetaan kunkin lyhennyksen yhteydessä. Muut lainan ehdot säilyvät ennallaan. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että takaisinmaksusuunnitelman muutos myönnetään ehdolla, että Espoon kaupunki ja Vantaan kaupunki tekevät takaisinmaksusuunnitelman osalta vastaavansisältöiset päätökset Ehdotuksen mukaan Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Tuomo Mäkinen, sijoituspäällikkö, puhelin: tuomo.makinen(a)hel.fi

162 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ Määrärahan myöntäminen kiinteistöviraston tilakeskukselle päiväkotiosakkeiden ostoa varten HEL T Päätös päätti myöntää kiinteistöviraston tilakeskukselle vuoden 2014 talousarvion kohdasta , Arvopaperit, Khn käytettäväksi, Lasten päiväkotitilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankinta euroa päiväkotiosakkeiden hankintaa ja osakeostoista aiheutuvaa varainsiirtoveron maksua varten. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Lasten päiväkoti Lunni sijoittuu Lauttasaareen As Oy Helsingin Kuunarin omistamaan asuinrakennuksen kahteen ensimmäiseen kerrokseen. Päiväkotiin on suunniteltu 42 hoitopaikkaa 1 6 vuotiaille lapsille. Hankkeen rakentaminen ajoittuu vuosille Lasten päiväkoti Lunnin kokonaislaajuus on 492 brm² (412 htm²) ja enimmäiskustannukset euroa (alv 0 %), josta puistoon rakennettavan piha alueen kustannukset ovat euroa (alv 0 %). Lpk Lunnin päiväkotihuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden ja osakkeeseen liittyvien autohalliosakkeiden velaton kauppahinta on euroa. Vuosina 2012 ja 2013 osakkeiden kauppahinnasta on maksettu euroa. Loppuosuus kauppahinnasta euroa ja varainsiirtovero euroa maksetaan vuonna Lasten päiväkoti Jaala on 1 6 vuotiaille lapsille suunniteltu Hitasosakkeena hankittava päiväkoti, joka rakennetaan Jätkäsaareen. Päiväkoti sijaitsee 8 kerroksisen asuntotuotantotoimiston (ATT)

163 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/6 rakennuttaman asuintalon (As Oy Suezinpuisto) ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Päiväkodissa on 70 tilapaikkaa ja sen laajuus on 834 brm² (705 htm²). Hankkeen rakentaminen ajoittuu vuosille Lasten päiväkoti Jaalan enimmäiskustannukset ovat euroa (alv 0 %), josta puistoon rakennettavan piha alueen kustannukset ovat euroa (alv 0 %). Osakemerkintää varten tarvitaan euroa (alv 0 %). Vuonna 2013 osakkeiden kauppahinnasta on maksettu euroa. Loppuosuus kauppahinnasta euroa ja varainsiirtovero euroa maksetaan vuonna Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunginhallitus oikeuttaisi kiinteistöviraston tilakeskuksen käyttämään vuoden 2014 talousarvion kohdassa , Arvopaperit, lasten päiväkotitilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankinta, kaupunginhallituksen käytettäväksi osoitetusta määrärahasta euroa päiväkotiosakkeiden hankintaa ja osakeostoista aiheutuvaa varainsiirtoveron maksua varten. Esittelijä toteaa, että euron määräraha tulisi myöntää tilakeskukselle vuoden 2014 talousarvion kohdasta , Arvopaperit, Lasten päiväkotitilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankinta, Khn käytettäväksi lasten päiväkoti Lunnin ja Jaalan osakkeiden kauppahintojen loppuosuuksien ja varainsiirtoverojen maksuun. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Tiedoksi; Oikaisuvaatimus, kaupunginhallitus Tilakeskus Taloushallintopalvelu liikelaitos Päätöshistoria Kiinteistölautakunta HEL T Esitys

164 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/6 Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus oikeuttaisi kiinteistöviraston tilakeskuksen käyttämään vuoden 2014 talousarvion kohdassa , Arvopaperit, lasten päiväkotitilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankinta, kaupunginhallituksen käytettäväksi osoitetusta euron määrärahasta euroa päiväkotiosakkeiden hankintaa ja osakeostoista aiheutuvaa varainsiirtoveron maksua varten. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Mårten Lindholm, hankeohjelmoija, puhelin: marten.lindholm(a)hel.fi Irmeli Grundström, hankepäällikkö, puhelin: irmeli.grundstrom(a)hel.fi

165 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Vuosaaren kaatopaikan kunnostustöihin ja Myllypuron entisen kaatopaikan maisemointitöihin HEL T Päätös päätti myöntää rakennusvirastolle vuoden 2014 talousarvion alakohdasta , Alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet euroa Vuosaaren kaatopaikan alustaviin kunnostustöihin ja euroa Myllypuron entisen kaatopaikan kohdalla sijaitsevan Alakivenpuiston maisemointitöihin. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Liitteet 1 Rakennusviraston esitys, Rakennusviraston esitys, Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Vuosaaren entisen kaatopaikan kunnostustyöt Vuosaaren kaatopaikka toimi Helsingin kaatopaikkana vuosina Kaatopaikalle rakennettiin 1990 luvun alkupuolella kaatopaikkakaasun sekä kaatopaikkavesien keräysjärjestelmä. Tiivistä pintarakennetta ei tuolloin rakennettu. Keräysjärjestelmät eivät toimi enää kunnolla. Kaatopaikan kunnostaminen on mm. alueen myöhemmän suunnitellun virkistyskäytön kannalta välttämätöntä. Kaatopaikan kunnostamiselle on ympäristölupa. Kunnostamisen lähtökohtana on kunnostaa alue nykylainsäädännön mukaisesti (valtioneuvoston päätös kaatopaikoista 861/1997) peittämällä

166 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/7 kaatopaikka tiiviillä pintarakenteella sekä uusimalla kaasujen ja vesien keräysjärjestelmä. Kunnostamisen jälkeen alue voidaan ottaa virkistyskäyttöön Vuosaaren huipun puistosuunnitelman mukaisesti. Vuosaaren kaatopaikan muotoilussa voidaan hyötykäyttää ylijäämämaita noin m³ ja kaatopaikan pintarakenteissa noin m³. Kaatopaikan kunnostaminen aloitettiin vuonna 2012 maastomuotoilulla ylijäämämaita hyödyntäen. Helsingin kaupunki ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän (HSY) allekirjoittivat sopimuksen kaatopaikka alueeseen liittyvistä toimista. Sopimuksen mukaan kaupunki huolehtii kaatopaikan kunnostamisesta. Kaatopaikan kunnostamisen suunnitteluun ja esivalmisteluihin on käytetty vuosina yhteensä 1,6 milj. euroa. Kaatopaikan kunnostamiskustannukset ovat kokonaisuudessaan 8,5 milj. euroa. Edellä mainituissa kustannuksissa ei ole otettu huomioon ylijäämämaiden hyötykäytöstä saatavia säästöjä, jotka ovat vähintään luokkaa 3 milj. euroa. Rakennusvirasto esittää kaupunginhallitukselle, että se myöntäisi vuodelle 2014 Vuosaaren kaatopaikan kunnostamiseen euroa. Myllypuron Alakivenpuiston puistoalueen rakentaminen Alakivenpuiston alueella sijaitsee Myllypuron entinen kaatopaikka, jonka kunnostustyöt ovat valmistuneet syyskuussa vuonna 2010 ympäristöluvan YS 209 ( ) mukaisesti. Alueen pinta ala on noin 11 hehtaaria. Kunnostetun alueen keskiosaan on rakennettu noin 20 metriä korkea ja halkaisijaltaan noin 140 metrin levyinen kartionmuotoinen täyttömäki. Kartio on rakennettu entisen kaatopaikan pilaantuneilla mailla. Jätteet on eristetty ympäristöluvan mukaisesti pystyeristysseinällä, suojakalvolla ja pintaeristyksellä. Luvan kohdassa 33 määrätään mm. Pintarakenteiden valmistuttua on eristysalue ja sen ulkopuoliset kunnostetut alueet maisemoitava. Alueelle on laadittava maisemointisuunnitelma. Kartioratkaisu perustuu vuonna 2000 järjestettyyn kutsukilpailuun. Kilpailuvoittoon perustuvaa työtä ei muilta osin toteuteta mm. taloudellisista syistä, vaan Khn hyväksymän puistosuunnitelman mukaisesti alue maisemoidaan ja viimeistellään puistomaiseksi. Puisto rakennetaan kaupungin muista rakennuskohteista jääviä maa aineksia hyödyntäen.

167 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/7 Alakivenpuiston rakentamisessa voidaan hyötykäyttää ylijäämämaita noin m³. Ylijäämämaiden hyötykäytöstä saatavat säästöt ovat suuruusluokkaa 0,6 milj. euroa. Alakivenpuiston rakentamiskustannukset ovat puistosuunnitelmasta laaditun kustannusarvion mukaan 2 milj. euroa. Kustannukset jakautuvat vuosille seuraavasti: 0,1 milj. euroa vuodelle 2014, 0,9 milj. euroa vuodelle 2015 ja 1,0 milj. euroa vuodelle Edellä mainituissa kustannuksissa ei ole otettu huomioon ylijäämämaiden hyötykäytöstä saatavia säästöjä. Rakennusvirasto esittää kaupunginhallitukselle, että se myöntäisi vuodeksi 2014 rakennusviraston käyttöön Alakivenpuiston puistoalueen rakentamiseen euroa. Esittelijä toteaa, että Vuosaaren kaatopaikan kunnostustöihin tarvittava euron määräraha sekä Myllypuron entisen kaatopaikan alueella sijaitsevan Alakivenpuiston maisemointitöihin tarvittava euron määräraha tulisi myöntää rakennusvirastolle vuoden 2014 talousarvion alakohdasta , Alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Liitteet 1 Rakennusviraston esitys, Rakennusviraston esitys, Tiedoksi; Oikaisuvaatimus, kaupunginhallitus Rakennusvirasto Taloushallintopalvelu liikelaitos

168 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ Kaupunginvaltuuston tekemien päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että kaupunginvaltuuston tekemät päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti: Kaupunginjohtajan toimiala 1 3 Ei toimenpidettä. 4 päätti 1 ilmoittaa kaupunginjohtajalle kaupunginvaltuuston hyväksymästä päätösehdotuksesta 1 2 ilmoittaa HKL liikelaitoksen johtokunnalle kaupunginvaltuuston hyväksymästä päätösehdotuksesta 2 3 kehottaa kaikkia kaupungin lauta ja johtokuntia sekä virastoja ja liikelaitoksia kiinnittämään huomiota kaupunginvaltuuston hyväksymiin päätösehdotuksiin kehottaa opetuslautakuntaa huomioimaan, että Opetusviraston 7 milj. euron kohdennuksesta ruotsinkielinen varhaiskasvatus min , muu kohdentamaton. Toivomusponsi 4 kaupunginjohtajan valmisteltavaksi. Toivomusponsi 1 kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

169 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/8 Toivomusponsi 2 sivistystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi. Toivomusponnet 3, 5 ja 6 sosiaali ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi. Tiedoksi virastoille ja liikelaitoksille. 5 päätti kehottaa liikuntalautakuntaa toimittamaan Taloushallintopalvelu liikelaitokselle luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote päätöksessä mainituille. Tiedoksi liikuntalautakunnalle, kaupunginkanslialle sekä Taloushallintopalvelu liikelaitokselle. 6 ja 7 Tiedoksi kaupunginkanslialle. Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala 8 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote vuokralaiselle. Tiedoksi kiinteistölautakunnalle Tiedoksi kiinteistölautakunnalle. 12 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille, Helen Sähköverkko Oy:lle, Helsingin seudun liikenne kuntayhtymälle, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle, museovirastolle (kulttuuriympäristön suojelu). Tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, pelastuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle sekä ympäristökeskukselle.

170 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/8 13 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle ja Helen Sähköverkko Oy:lle. Tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistövirastolle, opetusvirastolle, pelastuslautakunnalle, sosiaali ja terveysvirastolle, yleisten töiden lautakunnalle sekä ympäristökeskukselle. 14 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle (Vesihuolto) ja Helen Sähköverkko Oy:lle. Tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunginmuseolle, sosiaali ja terveysvirastolle, pelastuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle sekä ympäristökeskukselle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

171 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 46 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: Khn puheenjohtaja jaostot konserni johtamisen tietotekniikka tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta johtokunnat Helsingin Energia Helsingin Satama Taloushallintopalvelu keskusvaalilautakunta yleishallinnon osalta apulaiskaupunginjohtajat rakennus ja ympäristötointa johtava kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava sivistystointa johtava sosiaali ja terveystointa johtava kaupunginkanslia kansliapäällikkö elinkeinojohtaja hallintojohtaja henkilöstöjohtaja kaupunginlakimies rahoitusjohtaja tietotekniikka ja viestintäjohtaja tietotekniikkapäällikkö viestintäpäällikkö

172 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/9 Taloushallintopalvelu liikelaitos toimitusjohtaja henkilöstökassatoimikunta Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi

173 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kj/ Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 46 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: kaupunginjohtaja johtajiston asiat muut asiat Esittelijä Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi

174 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Ryj/ Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun osakkeiden lunastustarjous HEL T Päätös päätti, ettei kaupunki käytä lunastusoikeuttaan Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun osakkeisiin nrot osakkeiden siirryttyä Sidontakoulu Kukkakinkerit Oy:ltä LKJ Palvelut Oy:lle. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Liitteet 1 Osakkeiden lunastustarjous Otteet Ote Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukku Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Esittelijä toteaa, että yhtiön yhtiöjärjestykseen sisältyy lunastuslauseke, ja kaupungilla on etuoikeus lunastamiseen. Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun hallitus ilmoittaa , että kiinteistöyhtiön osakas Sidontakoulu Kukkakinkerit Oy on myynyt Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun osakkeet nrot , jotka oikeuttavat huoneiston nro 207 hallintaan, kiinteistöyhtiön ulkopuoliselle LKJ Palvelut Oy:lle. Kauppahinta on euroa. Huoneiston pinta ala on 96 m2 (työtila). Lunastusaika on 30 vrk ja päättyy

175 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Ryj/1 Tukkutori on ilmoittanut , ettei sillä ole tarvetta käyttää lunastusoikeutta tässä tilanteessa. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Liitteet 1 Osakkeiden lunastustarjous Otteet Ote Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukku Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Tiedoksi; Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Helsingin tukkutori

176 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Ryj/ Selvitys valtuutettu Petra Malinin aloitteeseen ylijääneen kouluruoan kokeiluluonteisen myymisestä tai jakamisesta HEL T Päätös Käsittely päätti merkitä selvityksen ylimääräisen kouluruuan kokeiluluonteisen myynnin tai jakelun järjestämisestä tiedoksi. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa tuomaan ylimääräisen ruuan jakelun kokeilusta ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä selvityksen kaupunginhallitukselle kokeilun loputtua. Esittelijä muutti esitystään siten, että esitykseen lisättiin jäsen Puhakan vastaehdotuksen mukainen lisäys seuraavasti muutettuna: "Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa tuomaan ylimääräisen ruuan jakelun kokeilusta ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä selvityksen kaupunginhallitukselle kokeilun loputtua." Vastaehdotus: Sirpa Puhakka: Kappaleeseen 1 lisätään seuraava: Samalla kaupunginhallitus kehottaa tuomaan ylimääräisen ruuan jakelun kokeilusta ja jatkotoimenpiteistä selvityksen kaupunginhallitukselle kokeilun loputtua. Kannattaja: Pilvi Torsti hyväksyi esittelijän muutetun esityksen. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: timo.linden(a)hel.fi Liitteet 1 Ylijääneen ruoan jakaminen selvitys

177 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Ryj/2 Päätösehdotus päättää merkitä selvityksen ylimääräisen kouluruuan kokeiluluonteisen myynnin tai jakelun järjestämisestä tiedoksi. Esittelijän perustelut Taustaa Valtuutettu Petra Malin ja 55 muuta valtuutettua esittivät aloitteessaan, että Helsingissä otettaisiin käyttöön ylijääneen kouluruuan myynti tai jakelukokeilu. Selvitys Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti, että ylijäävän kouluruuan myynti tai jakelu edellyttää tarkempaa selvitystä yhteistyössä hallintokuntien ja mahdollisten vapaaehtoistoimijoiden kesken ennen kokeilutoiminnan käynnistämistä. Lisäksi kaupunginvaltuusto edellytti, että selvitys tehdään mennessä ja, että tehdyn selvityksen tuloksista informoidaan kaupunginhallitusta. Palmia on suunnitellut opetusviraston kanssa ylijäävän kouluruuan jakamista koskevan kokeilun toteuttamista. Ylijäävän kouluruuan veloituksetta tapahtuva noutokokeilu on tarkoitus käynnistää ja sen on tarkoitus kesää asti. Koulujen loma aikoina ruuan noutomahdollisuutta ei ole. Ruoka noudetaan välittömästi koulun keittiöstä lounasajan päätyttyä. Ruuan noutokokeilu käsittää vain linjastossa ylijääneen kuuman ruuan jakelun. Ruokaa tai kaikkia aterian osia ei kuitenkaan jää välttämättä yli päivittäin. Ruuan myynti tai jakelutoiminnan jatkamisesta tai mahdollisesta laajentamisesta päätetään myöhemmin ruuan noutokokeilusta saatujen kokemusten ja Palmian hallintomallia koskevien päätösten mukaisesti.p Palmia tiedusteli alustavasti 29 toimijalta heidän kiinnostustaan ylijäävän ruuan noutamisesta kouluista. Kyselyyn osallistuvat toimijat valittiin sattumanvaraisesti. Lisäksi jotkut vapaaehtoisjärjestöt olivat itse yhteydessä Palmiaan. Alkukartoituksen perusteella lähetettiin 14 asiasta kiinnostuneelle toimijalle ruuan noutokokeilun toimintamallin

178 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Ryj/2 kuvaus ja pyydettiin sitovia ilmoittautumista osallistumisesta kokeiluun. Kokeiluun ilmoittautui yksi halukas toimija. Alun perin ilmoittautuneita oli kaksi, mutta toinen vetäytyi kuljetusongelmien vuoksi. Ruoan noutokokeiluun ilmoittautui lopulta vain Herttoniemenrannan Asukastaloyhdistys Ankkuri ry. Noutokokeiluun valittiin ilmoittautumisten perusteella Herttoniemenrannan peruskoulu. Tämä koulu valikoitui kokeiluun siksi, että se on valmistuskeittiö ja lähellä. Koulun ruokailuaika päättyy klo 12.00, joka oli toimijalle sopiva aika. Lisäksi se on lähellä kokeiluun osallistuvaa asukastalo Ankkuria. Kokeiluun oli tarjolla yhteensä yhdeksän suurinta valmistuskeittiökoulua eri puolilta Helsinkiä. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: timo.linden(a)hel.fi Liitteet 1 Ylijääneen ruoan jakaminen selvitys Tiedoksi: Muutoksenhakukielto, valmistelu Opetusvirasto Palmia liikelaitos Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: timo.linden(a)hel.fi

179 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Ryj/ Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 46 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: yleisten töiden lautakunta Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi

180 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/ Pysäköintitontin ja maanalaisen tilan varaaminen YIT Rakennus Oy:lle toimitilahankkeen ja pysäköintilaitoksen suunnittelua ja sen toteutusedellytysten selvittämistä varten (tontti 8189/4 ja maanalaisen pysäköintilaitoksen alue) HEL T Päätös A päätti varata YIT Rakennus Oy:lle Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) autopaikkojen korttelialueen nro 8189 tontin nro 4 toimitilahankkeen suunnittelua ja sen toteutusedellytysten selvittämistä varten saakka seuraavin ehdoin: 1 Varauksensaajalla tarkoitetaan jäljempänä sekä varauspäätöksen mukaista varauksensaajaa että myös hankkeen toteuttamista varten perustettavaa yhtiötä. 2 Varausta ei voi siirtää kolmannelle ilman kaupungin suostumusta. 3 Varauksensaaja on tietoinen, että tontti on rakennettavuudeltaan erittäin vaikea ja että tontin suunnittelussa sekä rakentamisessa tulee ottaa muun ohella huomioon tontilla olemassa olevat säiliöt, tunnelit, laitteet, rakenteet, polttoaineen jakeluasema vuokrasopimuksineen ja muut vastaavat sekä tontille sijoitettavaksi suunnitellut Katajanokan maanalaisen pysäköintilaitoksen ajo ja kulkuyhteydet laitteineen, rakenteineen ja kuiluvarauksineen. Varauksensaaja on velvollinen hankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa huomioimaan edellä mainitut säiliöt, ajo ja kulkuyhteydet laitteineen, rakenteineen ja kuiluvarauksinen sekä yhteen sovittamaan toimitilasuunnitelmat ja tontin rakentamisen niiden kanssa. Varauksensaaja on edelleen velvollinen suunnittelemaan ja rakentamaan hankkeensa niin, ettei siitä aiheudu haittaa eikä vaaraa ympäröiville kiinteistöille.

181 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 4 Varauksensaaja on tietoinen, että hankeen toteuttaminen edellyttää voimassa olevan asemakaavan muuttamista. 5 Hankkeen suunnittelu ja rakennettavuuden selvittäminen on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, Helsingin sataman, rakennusviraston, pelastuslaitoksen ja muiden tarvittavien kaupungin hallintokuntien kanssa. Kiinteistövirastolla on oikeus toimitilahankkeen edistämiseksi osoittaa käyttäjä tontille tulevaan toimitilarakennukseen. Suunnittelussa tulee noudattaa liitteen 1 mukaisia rakennusviraston laatimia yleisten alueiden alle tehtävien rakenteiden suunnitteluohjeita. 6 Varauksensaaja vastaa kustannuksellaan asemakaavan muutoksen laatimisen edellyttämistä hankkeen rakennettavuutta ja muita teknisiä sekä toiminnallisia ominaisuuksia koskevien suunnitelmien ja selvitysten tekemisestä. 7 Hankkeelle varatun tontin luovuttaminen edellyttää, että sitä koskeva asemakaavan muutos saa lainvoiman. Luovutettavan tontin lopulliset rajat, käyttötarkoitus, rakennusoikeus, ajoyhteydet, rasitteet ym. kaavoitukselliset asiat määräytyvät lainvoimaisessa asemakaavan muutoksessa. 8 Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan sopimaan kaikista hankkeen toteuttamisen ja käytön edellyttämistä rasitteista ja yhteisjärjestelyistä sekä esittämään sopimuksen kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksyttäväksi ennen rakennusluvan hakemista, ellei tonttiosaston kanssa erikseen toisin sovita. Tonttiosasto sisällyttää tällöin sopimuksiin kaikki tarpeelliseksi katsomansa rasite ja rasitteenluonteiset ehdot. 9 Ellei kaupungin kanssa toisin sovita, tontti luovutetaan myymällä käypään arvoon, joka määritetään ulkopuolisen asiantuntijan arvioon perustuen. Varausaikana neuvotellaan tontin myyntiä koskeva

182 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 B esisopimus, joka on allekirjoitettava ennen pysäköintilaitoksen rakentamista. 10 Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan hankkimaan kaikki hankkeen toteuttamisen edellyttämät viranomaisluvat ja muut luvat. 11 Kaupungilla on vapaa oikeus varausaikana vuokrata po. tontilta alueita voimassa olevan kaavan mukaisiin ja muihin väliaikaistarkoituksiin. 12 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli alueelle ei saada voimaan hankeen mahdollistavaa asemakaavan muutosta tai aluetta ei muutoin saada rakentamiskelpoiseksi ja tonttia ei voida luovuttaa varauksensaajalle. päätti jatkaa YIT Rakennus Oy:lle maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten varatun maanalaisen määräalan varausta saakka seuraavin ehdoin: 1 Varattava alue on liitteenä 2 olevan maanalaista pysäköintilaitosta varten laaditun osallistumis ja arviointisuunnitelman karttaliitteen mukainen alue. Siltä osin kuin alue sijoittuu kaupungin omistamien alueiden lisäksi muiden kiinteistönomistajien omistamille tai hallitsemille alueille, varauksensaajan tulee hankkia tarvittavat suostumukset laitoksen toteuttamista varten. Pysäköintilaitoksesta on varattava kaupungin niin vaatiessa 50 autopaikkaa (ns. velvoitepaikkaa) asemakaavoituksen tarpeisiin. Mainitut autopaikat voidaan kaupungin toimesta osoittaa alueen tulevien rakennushankkeiden tai muiden kiinteistöjen tarpeisiin. 2 Muutoin noudatetaan liitteestä 3 ilmeneviä kaupunginhallituksen (125 ) tekemän päätöksen mukaisia varausehtoja soveltuvin osin.

183 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 C päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään varausten ehtoihin muutoksia, lisäyksiä ja tarkennuksia. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Liitteet 1 HKR:n ohje maan alle rakentamisesta 2 Osallistumis ja arviointisuunnitelma karttoineen 3 Kaupunginhallituksen päätös (125 ) 4 Sijaintikartta 5 YIT Rakennus Oy:n hakemus liitteineen 6 Tontin 8189/4 voimassa oleva asemakaava Otteet Ote Varauksensaaja Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 1 Liite 2 Liite 3 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Taustaa YIT Rakennus Oy (jäljempänä YIT) on kehittänyt Katajanokalle maanalaista pysäköintilaitosta jo yli kymmenen vuoden ajan. Maanalaiset alueet ovat olleet varattuna YIT:lle kaupungin päätöksin ja kiinteistönomistajien suostumuksin vuodesta 2002 lähtien. Katajanokan maanalaista pysäköintilaitosta koskeva kaavamuutostyö on käynnistynyt uudelleen syksyllä 2014 uuden osallistumis ja arviointisuunnitelman laadinnalla. Kaupunkikuvallisesti ja liikenteellisesti vaativimmaksi asiaksi on noussut ajoyhteyksien sijoittaminen. Sijaintia on haettu yhteistyössä alueen

184 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 Hakemus Varattavaksi esitettävä tontti kiinteistönomistajien, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa. Tarkastelluista vaihtoehdoista on pitkän kaavallisen neuvotteluprosessin lopputuloksena valikoitunut nykyiselle LPA tontille 8189/4 sijoittuva sisään ja ulosajo. Tämä on todettu kaupunkikuvallisesti ja liikenteellisesti parhaiten hyväksyttäväksi ratkaisuksi. YIT toteaa varaushakemuksessaan ( ), että yhtiö on kaupungin kiinteistötoimen pyynnöstä selvittänyt kaupungin omistaman LPA tontin 8189/4 maankäyttöä ja pysäköintilaitoksen ajoyhteyksien integrointia tulevaan talonrakentamiseen. YIT on kiinnostunut kehittämään autopaikkatontin maanpäällistä rakentamista ja hakemaan kaavamuutosta samalla, kun pysäköintilaitoksen kehittäminen jatkuu. Tulevista toiminnoista on tarkasteltu hybridimallia, jossa olisi liiketiloja, pääkonttori/toimitiloja mahdollisesti yksityiseen ja julkiseen käyttöön. Myös erilaiset hotellikonseptit ovat potentiaalisia kehityssuuntia. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on aloitettu elokuussa 2014 neuvottelut asemakaavan muuttamisesta. Edellä olevan perusteella YIT hakee suunnitteluvarausta saakka. Sijaintikartta on esityslistan liitteenä 4 ja hakemus liitteineen kokonaisuudessaan liitteenä 5. Voimassa olevan asemakaavan mukaan Katajanokan tontti 8189/4 kuuluu autopaikkojen kortteli alueeseen (LPA). Tontin pinta ala on m² ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Kopio asemakaavakartasta on esityslistan liitteenä 6. LPA tontista on vuokrattu lukien toistaiseksi 6 kuukauden irtisanomisajoin noin m²:n suuruinen alue (kaavamerkintä lj) Neste Markkinointi Oy:lle huolto ja polttoaineiden jakeluasemaa varten. Kaavan mukainen huoltoasemarakennuksen kerrosala on 130 k m². Tontilla on polttoaineen jakeluasema, autopesula ja pysäköintipaikkoja. Loppuosa LPA tontista on Helsingin sataman hallinnassa ja sillä sijaitsevat satamatoimintaa palveleva valvomorakennus (ev) sekä

185 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 tarpeettomaksi jääneet maanalainen öljysäiliö (mas) ja siihen liittyvät maanalaiset tilat (ma). Katajanokan maanalaista pysäköintilaitosta koskeva varaus ja kaavamuutos Toimitilatontin 8189/4 varausesitys ja sen ehdot Katajanokalta on pysäköintilaitoksen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten ollut vuodesta 2002 alkaen varattuna noin 5 hehtaarin suuruinen maanalainen tila, nyttemmin kaupunginhallituksen (165 ) päättämin ehdoin YIT Rakennus Oy:lle. Nykyinen varaus on voimassa kuluvan vuoden loppuun. Maanalainen pysäköintilaitos, johon rakennettaisiin 500 autopaikkaa yhteen kerrokseen ensisijaisesti lähialueen yritysten ja asukkaiden käyttöön, sijoittuisi kaupungin omistamien alueiden lisäksi eräille muille kiinteistöille. YIT on hankkinut mainittujen kiinteistöjen omistajien suostumukset selvittää ja suunnitella sekä hakea asemakaavan muutosta. YIT on hakenut ( ) maanalaista pysäköintilaitosta koskevaa asemakaavan muutosta ja kaupunkisuunnitteluvirasto on käynnistänyt kaavamuutostyön. Osallistumis ja arviointisuunnitelma ( ) on ollut esillä ja kaavaehdotus on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle loppuvuodesta Osallistumis ja arviointisuunnitelma on esityslistan liitteenä 2 ja kartta pysäköintilaitossuunnitelmasta liitteen 5 hakemuksen liitteenä. Pysäköintilaitoksen sisäänajorampin monia sijaintivaihtoehtoja on tutkittu kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Monet vaihtoehdot ovat osoittautuneet mahdottomiksi toteuttaa tiiviissä kaupunkirakenteessa, joten ainoaksi toteuttamiskelpoiseksi vaihtoehdoksi on jäänyt rampin sijoittaminen varattavalle tontille. Asemakaavatyön ja laitoksen suunnittelun jatkamiseksi on perusteltua jatkaa varausta pysäköintilaitoksen suunnittelemiseksi samaksi ajaksi kuin toimitilatonttivarausta. Varausta jatkettaessa edellytetään noudatettavan entisiä ehtoja soveltuvin osin. Varausta voi jatkua vuoden 2016 loppuun, kuten ehdotetaan uuden toimitilatontinkin osalta. Esittelijä toteaa, että toimitilatontin varausesityksestä on neuvoteltu YIT:n ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kanssa. Hakemukseen ja käytyihin neuvotteluihin perustuen esitetään, että tontti 8189/4 varattaisiin YIT:lle toimitilahankkeen suunnittelua ja sen toteutusedellytysten selvittämistä varten.

186 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 Lopuksi YIT:llä on Katajanokan maanalaisen pysäköintilaitoksen kaavamuutoksen hakijana ja sen suunnittelijana ja toteuttajana parhaat edellytykset suunnitella myös kaupungin omistaman tontin 8189/4 maankäyttöä ja pysäköintilaitoksen ajoyhteyksien integrointia tulevaan talonrakentamiseen. Varausehtoihin esitetään sisällytettäväksi päätösehdotuksesta ilmenevät tontin suunnittelua ja toteutusta koskevat keskeiset ehdot. Näiden mukaan YIT:n tulee erityisesti huomioida, että tontti on rakennettavuudeltaan erittäin haastava ja että tontin suunnittelussa sekä rakentamisessa tulee ottaa muun ohella huomioon tontilla olemassa olevat säiliöt, tunnelit, laitteet, rakenteet ja muut vastaavat sekä tontille sijoitettavaksi suunnitellut Katajanokan maanalaisen pysäköintilaitoksen ajo ja kulkuyhteydet laitteineen, rakenteineen ja kuiluvarauksineen. Varauksensaaja on velvollinen hankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa huomioimaan edellä mainitut säiliöt, ajo ja kulkuyhteydet laitteineen, rakenteineen ja kuiluvarauksinen sekä yhteen sovittamaan suunnitelmat ja tontin rakentamisen niiden kanssa. Edelleen varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan sopimaan kaikista hankkeen toteuttamisen ja käytön edellyttämistä rasitteista ja yhteisjärjestelyistä. Ellei kaupungin kanssa toisin sovita, tontti tultaisiin luovuttamaan myymällä käypään arvoon, joka määritetään ulkopuolisen asiantuntijan arvioon perustuen. Suunnitteluvaraus olisi voimassa saakka muutoin päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin. Kiinteistölautakunnalle esitetään oikeutta tehdä varausten ehtoihin tarvittavia muutoksia, lisäyksiä ja tarkennuksia Ehdotus on toimitilatontin osalta kiinteistölautakunnan esityksen mukainen. Kun samalla ehdotetaan lisäksi myös maanalaista pysäköintilaitosta varten varatun alueen varausajan jatkoa, mahdollistetaan hankkeiden suunnittelu ja niitä varten tarvittavien asemakaavamuutosten valmistelu yhdessä varauksensaajan kanssa koordinoidusti rinnakkain. Esittelijä apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

187 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 Lisätiedot Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Liitteet 1 HKR:n ohje maan alle rakentamisesta 2 Osallistumis ja arviointisuunnitelma karttoineen 3 Kaupunginhallituksen päätös (125 ) 4 Sijaintikartta 5 YIT Rakennus Oy:n hakemus liitteineen 6 Tontin 8189/4 voimassa oleva asemakaava Otteet Ote Varauksensaaja Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 1 Liite 2 Liite 3 Tiedoksi Kiinteistölautakunta Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin Satama liikelaitos Rakennusvirasto Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Kiinteistölautakunta HEL T

188 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 Kiinteistökartta 63/672498, Katajanokanlaituri 13, Kanavakatu 4 Esitys A Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus varaa YIT Rakennus Oy:lle (Y tunnus ) Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) autopaikkojen korttelialueen nro 8189 tontin nro 4 toimitilahankkeen suunnittelua ja sen toteutusedellytysten selvittämistä varten saakka seuraavin ehdoin: 1 Varauksensaajalla tarkoitetaan jäljempänä sekä varauspäätöksen mukaista varauksensaajaa että myös hankkeen toteuttamista varten perustettavaa yhtiötä. 2 Varausta ei voi siirtää kolmannelle ilman kaupungin suostumusta. 3 Varauksensaaja on tietoinen, että tontti on rakennettavuudeltaan erittäin vaikea ja että tontin suunnittelussa sekä rakentamisessa tulee ottaa muun ohella huomioon tontilla olemassa olevat säiliöt, tunnelit, laitteet, rakenteet, polttoaineen jakeluasema vuokrasopimuksineen ja muut vastaavat sekä tontille sijoitettavaksi suunnitellut Katajanokan maanalaisen pysäköintilaitoksen ajo ja kulkuyhteydet laitteineen, rakenteineen ja kuiluvarauksineen. Varauksensaaja on velvollinen hankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa huomioimaan edellä mainitut säiliöt, ajo ja kulkuyhteydet laitteineen, rakenteineen ja kuiluvarauksinen sekä yhteen sovittamaan toimitilasuunnitelmat ja tontin rakentamisen niiden kanssa. Varauksensaaja on edelleen velvollinen suunnittelemaan ja rakentamaan hankkeensa niin, ettei siitä aiheudu haittaa eikä vaaraa ympäröiville kiinteistöille. 4 Varauksensaaja on tietoinen, että hankeen toteuttaminen edellyttää voimassa olevan asemakaavan muuttamista.

189 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 5 Hankkeen suunnittelu ja rakennettavuuden selvittäminen on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, Helsingin sataman, rakennusviraston, pelastuslaitoksen ja muiden tarvittavien kaupungin hallintokuntien kanssa. Kiinteistövirastolla on oikeus toimitilahankkeen edistämiseksi osoittaa käyttäjä tontille tulevaan toimitilarakennukseen. Suunnittelussa tulee noudattaa rakennusviraston laatimia yleisten alueiden alle tehtävien rakenteiden suunnitteluohjeita ( , liite 7). 6 Varauksensaaja vastaa kustannuksellaan asemakaavan muutoksen laatimisen edellyttämistä hankkeen rakennettavuutta ja muita teknisiä sekä toiminnallisia ominaisuuksia koskevien suunnitelmien ja selvitysten tekemisestä. 7 Hankkeelle varatun tontin luovuttaminen edellyttää, että sitä koskeva asemakaavan muutos saa lainvoiman. Luovutettavan tontin lopulliset rajat, käyttötarkoitus, rakennusoikeus, ajoyhteydet, rasitteet ym. kaavoitukselliset asiat määräytyvät lainvoimaisessa asemakaavan muutoksessa. 8 Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan sopimaan kaikista hankkeen toteuttamisen ja käytön edellyttämistä rasitteista ja yhteisjärjestelyistä sekä esittämään sopimuksen kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksyttäväksi ennen rakennusluvan hakemista, ellei tonttiosaston kanssa erikseen toisin sovita. Tonttiosasto sisällyttää tällöin sopimuksiin kaikki tarpeelliseksi katsomansa rasite ja rasitteenluonteiset ehdot. 9 Ellei kaupungin kanssa toisin sovita, tontti luovutetaan myymällä käypään arvoon, joka määritetään ulkopuolisen asiantuntijan arvioon perustuen. Varausaikana neuvotellaan tontin myyntiä koskeva esisopimus, joka on allekirjoitettava ennen pysäköintilaitoksen rakentamista.

190 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/1 B 10 Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan hankkimaan kaikki hankkeen toteuttamisen edellyttämät viranomaisluvat ja muut luvat. 11 Kaupungilla on vapaa oikeus varausaikana vuokrata po. tontilta alueita voimassa olevan kaavan mukaisiin ja muihin väliaikaistarkoituksiin. 12 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli alueelle ei saada voimaan hankeen mahdollistavaa asemakaavan muutosta tai aluetta ei muutoin saada rakentamiskelpoiseksi ja tonttia ei voida luovuttaa varauksensaajalle. Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus oikeuttaa lautakunnan tekemään varausehtoihin muutoksia, lisäyksiä ja tarkennuksia. (S ) Esittelijä Lisätiedot vs. osastopäällikkö Esko Patrikainen Ilkka Aaltonen, tonttiasiamies, puhelin: ilkka.aaltonen(a)hel.fi

191 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Kaj/ Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikoilla 45 ja 46 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: kaupunkisuunnittelulautakunta rakennuslautakunta asuntotuotantotoimisto toimitusjohtaja ja Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi

192 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/ Kulttuuritoimen selvitysryhmän raportti HEL T Päätös Käsittely päätti jättää asian pöydälle siten, että asian käsittelyä jatketaan kaupunginhallituksen kokouksessa. päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle siten, että asian käsittelyä jatketaan tulevan vuoden tammikuun toisessa kaupunginhallituksen kokouksessa. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: leena.mickwitz(a)hel.fi Päätösehdotus päättää merkitä kulttuuritoimen selvitysryhmän raportin tiedoksi. Samalla kaupunginhallitus päättää lähettää kulttuurin selvitysryhmän raportin tiedoksi kaupunginhallituksen johtamisen jaostolle. Esittelijän perustelut Kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiaohjelmassa vuosille todetaan, että kulttuurialojen päätöksenteko ja organisaatiorakenteen uudistetaan siten, että kulttuurialan hallinnointi kokonaisuutena paranee. kehotti valtuustostrategian täytäntöönpanopäätöksessään kulttuurikeskusta yhdessä muiden päätöksessä mainittujen virastojen kanssa valmistelemaan tämän sisältöisen ehdotuksen. Sivistys ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja asetti kulttuuritoimen organisointia sekä yhteistyön malleja ja prosesseja selvittävän työryhmän. Työryhmän nimenä oli Kulttuuritoimen selvitysryhmä. Kulttuuritoimen selvitysryhmä työskenteli kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa ryhmä selvitti kulttuuritoimijoiden asiakkuuksia, kulttuuripalvelujen tuottamisen prosesseja ja toimijoiden yhteistyön mahdollisuuksia. Lisäksi ryhmä keräsi tietoja koti ja

193 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 ulkomaisista päätöksenteko ja organisaatiomalleista. Työryhmä koosti näistä väliraportin, joka on liitteenä. Toisessa vaiheessa ryhmän tuli valmistella ehdotuksensa kulttuurialojen päätöksenteko ja organisaatiorakenteen uudistamiseksi. Selvitysryhmä kartoitti kaupunginkirjaston, kaupunginmuseon, taidemuseon ja kaupunginorkesterin toimintaa, sekä lisäksi nuorisoasiainkeskuksen kulttuurista toimintaa. Virastorakenteen ulkopuolisista toimijoista tarkastelussa oli mukana myös Helsingin juhlaviikot. Selvityksessä käytiin läpi toimijoiden taloutta ja henkilöstöresursseja, tavoitteenasettelua sekä missioita ja visioita. Samassa yhteydessä kuvattiin kaupungin kulttuuritoimijoiden sijoittuminen kaupunkikonserniin (loppuraportti s. 17). Tässä tarkastelussa olivat mukana myös säätiöt ja osakeyhtiöt. Kulttuuritoimen selvitysryhmä esittää raportissaan kahden johtokunnan eli kaupunginmuseon ja taidemuseon johtokunnan yhdistämistä. Selvitysryhmä katsoo, että näin menetellen kaupungin museotoiminnan kokonaisnäkemys vahvistuu ja samalla mallissa on mahdollista säilyttää molempien virastojen toimialoihin liittyvä asiantuntemus. Varsinaisia organisaatiomuutoksia selvitysryhmä ei esitä. Selvitysryhmän näkemyksen mukaan hajaantuneessa organisaatiomallissa toimiminen kuvastaa toimijoiden sisällön moninaisuutta. Selvitysryhmän mukaan malli turvaa parhaiten sisältöjen strategisen notkeuden ja toiminnan laadukkuuden. Nykyinen organisaatiorakenne ja toimintamalli säilyttävät omistajuuden sisältöihin, laadukkaan palvelutoiminnan ytimeen. Selvitysryhmän loppuraporttiin ei näin ollen sisälly ehdotusta organisaatiorakenteen uudistamisesta. Selvitysryhmä on kuitenkin käynyt läpi kulttuurin palvelutuotannon päällekkäisyyksiä ja rajapintoja, ja esittää joukon ehdotuksia uusiksi toimintamalleiksi sekä jatkoselvitysten kohteiksi. Selvitysryhmä on jakanut uudet toimintamallit yhdeksään eri alueeseen, joilla kulttuuriorganisaatioiden toimintaa ja hallinnointia voitaisiin parantaa. Nämä osa alueet ovat seuraavat: 1. Kulttuurin kokonaisnäkemys ja valtuustostrategia 2. Virastojen työnjaon selvittäminen ja yhteistyö 3. Asiakasryhmien tavoittamien 4. Osallistavan kulttuurisen aluetyön Helsingin malli 5. Asukaslähtöisyys 6. Asiakaspalvelut 7. Rakennushankkeet ja aluerakentaminen 8. Osaamisen vahvistaminen ja keskittäminen 9. Jatkoselvitykset

194 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Tiivistelmät lausunnoista Kulttuuritoimijoiden organisointia sivuavat erityisesti ehdotukset nro 2 Työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyö sekä ehdotus nro 9, Jatkoselvitykset. Vielä voidaan mainita ehdotus nro 3, Asiakasryhmien tavoittaminen, jossa ehdotetaan yhteisesti tuotettavia palveluita ja ehdotus 7, Rakennushankkeet ja aluerakentaminen, jossa on mm. mainittu kaupunginmuseon ja taidemuseon yhteinen kokoelma ja konservointikeskus, joka toteutuessaan heijastuisi kummankin toimijan organisaatioon. Ehdotuksissa on kautta linjan korostettu kulttuuritoimijoiden yhteistyötä, koordinointia ja osaamisen jakamista ja hyödyntämistä. Selvitysryhmän raportti on ollut lausunnolla niissä lauta ja johtokunnissa, joita selvitys koskee. Seuraavassa lyhyt tiivistelmä lausuntojen sisällöstä: Kaupunginmuseon johtokunta katsoo lausunnossaan, että nykyinen eriytetty toimintamalli, omat virastot, turvaa parhaiten sisältöjen joustavuuden ja toiminnan korkean laadun. Museoiden yhteisen museojohtokunnan etuna on, että kaupungin museotoiminnan kokonaisnäkemys vahvistuu. Malli vahvistaa museotoiminnan vaikuttavuutta ja painoarvoa kaupunkihallinnossa. Johtokunta katsoo edelleen, että uusilla toimintatavoilla ja malleilla voidaan kehittää yhteistyötä ja parantaa kulttuurisektorin ohjausta ja vahvistaa strategiaohjelman tavoitteiden toteutumista. Kaupunginmuseon lausunnosta äänestettiin. Vastaehdotuksen mukaan kaupunginmuseolla ja taidemuseolla tulisi olla omat johtokuntansa. Äänin 6 3 esittelijän ehdotus voitti. Kulttuuri ja kirjastolautakunta katsoo lausunnossaan, että Helsingin kulttuuritoiminnan kokonaisnäkemyksen vahvistamiseksi on tarpeen käynnistää organisaatiouudistus yhden lautakunnan mallin pohjalta. Tällöin kulttuurilautakunnan alaisuudessa olisivat kulttuurikeskus, kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, taidemuseo, kaupunginorkesteri ja mahdollisesti myös kaupunginteatteri. Nuorisotoimi säilyy oman lautakuntansa alaisuudessa. Kulttuuri ja kirjastolautakunta äänesti lausunnosta useita kertoja. Tehdyt vastaehdotukset ilmenevät päätöshistoriasta. Äänestyksissä äänet jakautuvat 4 4 puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Nuorisolautakunta toteaa, että sillä ei ole yleisellä tasolla huomautettavaa selvitysryhmän esitykseen. Lausunnossa keskitytäänkin nuorisoasiainkeskusta erityisesti koskeviin ehdotuksiin. Ehdotuksessa nro 3 esitetään mm., että nuorisoasiainkeskuksen

195 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Yhteenveto kulttuurisen nuorisotyön toimisto koordinoi nuorille suunnattuja kulttuuri ja taideprojekteja kaupungin kulttuurilinjausten pohjalta. Tätä pidetään erinomaisena avauksena. Lisäksi lausunnossa todetaan, että nuorisoasiainkeskus hakee vastaavaa mallia myös kesä ja lomatoimintaan. Lausunnossa todetaan vielä, että kulttuuritoimijoiden yhteistyöllä, yhteisillä tilahankkeilla ja tilojen yhteiskäytöllä voidaan parantaa tuottavuutta. Lausunnossa katsotaan, että selvitysryhmän esittämät jatkoselvitykset tulisi tehdä. Tapahtumatuottajia on useassa eri virastossa, ja on tarpeen selvittää, onko nykyinen hajautettu järjestelmä tarkoituksenmukainen. Kaupunginorkesterin johtokunta pitää kulttuurin virastorakenteen muutoksia tarpeettomana. Kaupunginorkesterin nykyinen päätöksentekomalli on johtokunnan mielestä asiakkaiden kannalta toimivin. Myös johtokunnan ja orkesterin yhteistyö on nykymallissa tehokasta ja toimivaa. Taidemuseon johtokunta kannattaa selvitysryhmän ehdotuksia muuten, mutta katsoo, että kaupunginmuseon ja taidemuseon johtokunnan yhdistämisellä ei saavuteta merkittäviä säästöjä, vaan yhdistäminen uhkaisi trivialisoida molempien toimintoja. Taidemuseon johtokunta pitää kuitenkin hyödyllisenä ajatusta kehittää Helsingin kulttuuritoimijoiden yleistä tarkastelua ja arviointia. Esittelijä toteaa, että kulttuuri on vahva kaupungin elinvoiman rakentaja, ja kulttuurin toimijoiden yhteistyöllä on mahdollista entisestään parantaa kulttuurin näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Kulttuurin vaikuttavuuden parantuminen ei kuitenkaan välttämättä edellytä organisatorisia muutoksia. Kulttuurin kentällä toimivat kaupungin virastot eroavat jo ydinsisällöltään ja toimintamalliltaan toisistaan. Erot ovat merkityksellisiä arvioitaessa mahdollisia organisatorisia uudistuksia. Organisointitapaa haettaessa tulee pyrkiä ratkaisuun, joka parhaiten tukee kaupungin kulttuuritoimijoita niiden ydintehtävissä. Kulttuurikeskus on kaupungin kulttuuritoimijoista monimuotoisin, se toimii sekä tuottajan että tilaajan roolissa ja mahdollistajana. Kulttuurikeskuksen vastuulla on myös kaupungin kulttuuripolitiikan kehittäminen, ja sen toiminnassa on keskeistä tukea taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä sekä lisätä taiteen saavutettavuutta. Avustuksista päättäminen on kulttuurikeskuksen merkittävimpiä toiminnan muotoja. Niistä päättäminen kytkeytyy tiivisti talousarvioprosessiin. Omaan tapahtumatuotantoon osoitetut resurssit ovat suhteellisen pienet.

196 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Toiseen ääripäähän asettuu kaupunginorkesteri, joka tuottaa lähes kaiken sisällön itse. Myös kaupunginmuseolla ja taidemuseolle sisältöjen tuottaminen on keskeinen ydintoiminta. Kummallakin museoilla on kokoelma, jota ne ylläpitävät ja kartuttavat. Kokoelma ja konservointitoiminnoissa museoille on yhteneväisiä prosesseja, ja yhteistoiminta näillä alueilla voi tuottaa merkittäviä synenergiaetuja. Avustuksia nämä toimijat eivät jaa, ainakaan merkittävässä määrin. Kulttuuritoimijat eroavat toisistaan myös niiden suunnittelun jännevälin perusteella. Taidelaitokset rakentavat valtaosan ohjelmistostaan vähintään kahden, kolmen vuoden jänteellä. Esittämisen ja näytteillepanon rytmi vaihtelee myös. Orkesterin ohjelmisto lyödään lukkoon vuosiksi eteenpäin, mutta se rakentuu päivittäin ja viikoittain vaihtuvien esitysten varaan. Taidemuseossa näyttelyt vaihtuvat kahden kolmen kuukauden välein, jopa tiheämmin, kun taas kaupunginmuseon näyttelyt ovat luonteeltaan huomattavasti pysyvämpiä, usein kahden kolmen vuoden mittaisia. Erilainen näyttelyrytmi merkitsee, että näyttelyihin liittyvät tutkimus, suunnitteluja rakentamisprosessit eroavat merkittävästi toisistaan ja rytmittävät eri lailla virastojen toimintaa. Toiminnan sisällöissä ja rytmissä on siis toimijoiden ydintoiminnan määrittelemiä merkittäviä eroja. Strategisissa linjauksissa löytyy kuitenkin paljon myös yhteisiä elementtejä. Kaikki kulttuuritoimijat joutuvat pohtimaan esimerkiksi, miten puhutella ns. suuria yleisöjä toisaalta, ja miten avata tietä uudelle ja vakuuttaa asiantuntijat, kollegat. Kulttuurikeskus on tällaisten kysymysten äärellä jakaessaan avustuksia, jolloin pohdittavaksi tulee tasapaino uuden ja vakiintuneen toiminnan tukemisen välillä. Museot ja orkesterit pyrkivät tahollaan rakentamaan ohjelmistojaan niin, että niistä löytyy osioita, jotka houkuttelevat suurta yleisöä, ja osioita, joiden kohderyhmä on paljon suppeampi. Kaupunginvaltuustonstrategia ohjaa kulttuuritoimijoita linjauksissa ja toiminnan painopisteitä haettaessa. Kulttuurin selvitysryhmä korosti valtuustostrategian ohjaavaa merkitystä, ja katsoi, että sen merkitys yhteisten linjausten asettajana tulee edelleen kasvamaan. Yhtenä esimerkkinä strategian ohjaavasta merkityksestä voidaan mainita selvitystyöryhmän ehdotus ns. Helsinki mallin käyttöönotosta, jossa avustuksia myönnettäessä kiinnitetään huomiota avustuksen saajien toimintaan mm. lähiöissä. Helsinki malli haastaa kaupungin muutkin kulttuuritoimijat ottamaan huomioon toiminnan saavutettavuuden ja hyvinvointierojen kaventamisen, eli valtuuston strategian mukaiset tavoitteet. Kulttuuritoimijoille on kuitenkin ominaista moninaisuus, moniäänisyys, toimijoiden yleisöt eroavat toisistaan. Siten kulttuuritoimijoilla on oltava mahdollisuus myös nopeisiin liikkeisiin,

197 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 spontaaniuteen ja omistajuuteen tuottamiinsa sisältöihin samalla kun ne kutsuvat asukkaita mukaan toiminnan suunnittelemiseen. Esittelijä katsoo, että kulttuuritoimijoiden moninaisuus, niiden toimintojen erilaiset ydinsisällöt ja rytmit puoltavat sitä, että myös päätöksentekorakenne on hajautettu. Malli, jossa olisi yksi kokoava lautakunta, ja sen alla erilaisia jaostoja, ei olisi parannus nykytilaan verrattuna, vaan toisi järjestelmään pikemminkin kankeutta ja moniportaisuutta. Näin ollen esittelijä katsoo myös, että kaupunginmuseon ja taidemuseon johtokuntien yhdistämisestä saatavat hyödyt eivät ole niin merkittäviä, että johtokuntien yhdistämiseen tulisi ryhtyä. Selvitysryhmä on esittänyt uusien toimintamallien käyttöönottoa ja jatkoselvitysten käynnistämistä. Esittelijän näkemyksen mukaan näiden ehdotusten toteuttaminen voi tuoda mukanaan merkittäviä toiminnan tehostamisia ja päällekkäisyyksien karsimista. Jatkotarkastelun kohteena on hyvä olla kaupungin kulttuuritoimijoiden kenttä kokonaisuudessaan. Tarkastelu on perusteltua tehdä osin myös palvelu tai hallintotoimikohtaisesti. Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto valmistelee parhaillaan kaupungin johtamisjärjestelmien uudistamista. Kulttuuritoimen organisaatio ja päätöksentekorakenteet ovat osa johtamisen järjestelmää. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että kaupunginhallitus lähettää Kulttuuritoimen selvitysryhmän loppuraportissa esitetyt linjaukset ja ehdotukset tiedoksi johtamisen jaostolle. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: leena.mickwitz(a)hel.fi Liitteet Tiedoksi: Muutoksenhakukielto, valmistelu 1 Kulttuuritoimen selvitysryhmän raportti Selvitystyöhön osallistuneet Konsernijaosto Päätöshistoria

198 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Kaupunginmuseon johtokunta HEL T Lausunto Kaupunginmuseo johtokunta antoi kulttuuritoimen organisaatiota koskevasta loppuraportista seuraavan lausunnon: Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunginmuseon johtokunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle kulttuuritoimen selvitysryhmän raportista ja ehdotuksesta koskien kulttuurialojen päätöksenteko ja organisaatiorakenteen uudistamista. Työryhmän tehtävänä oli selvittää sitä, millaiset päätöksenteko ja organisaatiorakenteet sekä toimintamallit palvelisivat parhaiten asiakkaita, olisivat kustannustehokkaita ja turvaisivat palvelujen kehittämisen ja laajentamisen. Ehdotusten tavoitteena on lisätä kulttuurin vaikuttavuutta, parantaa kulttuurin kokonaisnäkemyksen muodostamista sekä vahvistaa kulttuuritoiminnan strategista ohjattavuutta. Selvityksessä on perusteellisesti kartoitettu kaupungin omia kulttuuritoimijoita sekä haettu vertailukohteita muiden maiden toimintamalleista. Johtokunta pitää arvossa sitä, että raportissa kulttuuri on nähty moniulotteisesti niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta merkittävänä inhimillisen hyvinvoinnin ja taloudellisen elinvoimaisuuden tuottajana sekä kansalaisuuden muodostumista tukevana toimintana. Organisaatiorakenne ja päätöksenteko Apulaiskaupunginjohtajan asettama kulttuuritoimen selvitysryhmä otti työskentelynsä lähtökohdaksi tulevan ehdotuksen yksimielisyyden. Organisaatiorakenteen ja päätöksenteon kannalta työryhmä esitti vain yhtä muutosta: kaupunginmuseon ja taidemuseon johtokuntien yhdistämistä yhden johtokunnan alaisuuteen. Kulttuuritoimen virastorakenteeseen ei ehdoteta muutoksia. Johtokunta kannattaa selvityksen ehdotusta ja korostaa, että organisaatioiden yhdistämisellä ei saavuteta kulttuurivirastojen operatiivisessa toiminnassa sellaisia etuja, että ne ylittäisivät yhdistämisestä aiheutuvat haitat. Johtokunta katsoo, että nykyinen eritytetty toimintamalli turvaa parhaiten sisältöjen joustavuuden ja toiminnan korkean laadun. Virastojen itsenäisyyden takaaminen on johtokuntien yhdistämisestä huolimatta tärkeää, koska molemmilla on operatiivisessa toiminnassa ja sisällöntuotannossa toisistaan selkeästi

199 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 poikkeavat erityispiirteensä. Nykyinen malli mahdollistaa molempien virastojen omiin toimialoihin liittyvän asiantuntemuksen säilyttämisen. Toiminnan kehittäminen ja yhteistyön lisääminen on täysin mahdollista nykyisen organisaatiomallin puitteissa. Jo nyt on käynnissä useita yhteistyöhankkeita, joista esimerkkinä on museoiden yhteisen kokoelma ja konservointikeskuksen suunnittelu. Yhteisen kokoelma ja konservointikeskushankkeen myötä on mahdollista saavuttaa huomattavaa taloudellista ja toiminnallista synergiaa. Mallissa on mahdollista parantaa virastojen toimintaedellytyksiä kehittämällä ja jakamalla museotyön samankaltaisten prosessien, palvelumuotoilun ja hallinnon osaamista. Museoiden yhteisen museojohtokunnan/ lautakunnan etuna ehdotetussa mallissa on, että kaupungin museotoiminnan kokonaisnäkemys vahvistuu. Malli vahvistaa yhden kaupungin keskeisen kulttuurialan museotoiminnan vaikuttavuutta, painoarvoa ja näkyvyyttä kaupunkihallinnossa. Johtokunta yhtyy raportin näkemykseen siitä, että yhteisen johtokuntatyön kautta museoiden on helpompi saada toteutettua toimintansa kannalta keskeisiä kehittämishankkeita, kuten kokoelma ja konservointikeskuksen tilahanke. Mallin etuna on myös se, että kaupungilla on hieman vähemmän kulttuurin päätöksentekoelimiä. Uudet toimintamallit Johtokunta kannattaa selvityksessä esitettyjä uusia ja toteuttamiskelpoisia toimintamalleja ja yhteistyömuotoja, jotka lisäävät merkittävästi kulttuurin vaikuttavuutta. Nämä ovat selvityksen mukaan helposti toteutettavissa nykyisen organisaatiorakenteen sisällä. Selvitysryhmä ehdotti, että kulttuuripalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi aletaan toteuttaa yhdessä jaettuja toimintamalleja, joiden kohteena ovat: 1. Kulttuurin kokonaisnäkemys ja valtuustostrategia 2. Virastojen työjaon selkeyttäminen ja yhteistyö 3. Asiakasryhmien tavoittaminen 4. Osallistavan kulttuurisen aluetyön Helsingin malli 5. Asukaslähtöisyys 6. Asiakaspalvelut 7. Rakennushankkeet ja aluerakentaminen

200 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Käsittely 8. Osaamisen vahvistaminen ja keskittäminen 9. Jatkoselvitykset Selvitysryhmä halusi korostaa, että valtuustostrategian merkitys kulttuuritoimijoiden yhteisten linjausten asettajana on keskeinen ja sen merkitys tulee edelleen korostumaan. On tärkeää, että kulttuuritoimijat työstävät yhdessä valmistelussa tarvittavaa aineistoa vielä edellistä kierrosta syvällisemmin ja myös toteuttavat strategiaa yhteistyössä keskenään. Kulttuuripalveluiden kokonaisvaikuttavuus välittyy jatkossa vahvemmin tavoitteisiin, toimintaan sekä budjettisuunnitteluun ja seurantaan. Työnjakoa kulttuuritoimijoiden kesken selkeytetään. Päällekkäisyyksiä myös muiden kaupungin toimijoiden kanssa kartoitetaan ja poistetaan ja mahdolliset puuttuvat toiminnot huomioidaan tulevan suunnittelussa. Kulttuurisektorin osaamista jaetaan, jotta asiakasryhmät tavoitetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakasryhmille tuotetaan yhdessä kohdennettuja palveluita. Nuoriso otetaan toiminnassa erityiseksi kohderyhmäksi ja yhteistyötä nuorisoasiainkeskuksen kanssa lisätään. Helsinki mallissa osallistuvaa kulttuurista aluetyötä korostetaan. Näin varmistetaan, että taide ja kulttuuripalvelut ulottuvat koko Helsingin alueelle ja kaikkiin kaupunkilaisiin. Asukaslähtöistä toimintaa kehitetään yhdessä. Avoimien data aineistojen verkkopalveluita edistetään. Yhteisiä asiakaspalveluiden kehittämishankkeita toteutetaan. Jatkossa toteutetaan yhdessä palveluverkkosuunnittelua ja lisätään yhteistyötä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Kulttuurivirastot parantavat edelleen yhteistyötä kaupunginhallinnon edellyttämien selvitysten ja suunnitelmien valmistelussa. Lisäksi nyt tehtyä selvitystyötä jatketaan eri osa alueista tehtävillä jatkoselvityksillä. Tarkoituksena on museoiden osalta kehittää jatkossa kokoelmatoiminnan ja muistiorganisaatioiden keskeisiä prosesseja, kuten esim. konservoinnin, arkistojen, muistomerkkien ja julkisen taiteen hoidon sekä alueellisen museotyön prosesseja. Johtokunta katsoo, että uusilla toimintatavoilla ja malleilla voidaan kehittää yhteistyötä ja parantaa kulttuurisektorin ohjausta. Esitetty toimintatapojen kehittäminen vahvistaa strategiaohjelman tavoitteiden toteutumista ja lisää kaupunkilaisten hyvinvoinnin, kaupungin elinvoimaisuuden ja viihtyisyyden kannalta tärkeää kulttuurin vaikuttavuutta Ehdotuksen mukaan äänestyksin

201 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Vastaehdotus: Irmeli Ahola: Selvitystyöryhmä esittää päätöksenteon osalta kahden museon johtokunnan yhdistämistä museojohtokunnaksi. Nyt museot toimivat omien johtokuntiensa alaisuudessa. Selvityksen mukaan nykyisessä mallissa poliittinen päätöksenteko on keskittynyt luontevasti kummankin museon erityisalaan ja päättäjille kehittyy valtuustokauden aikana vankka asiantuntemus johtamiensa virastojen toimintaan. Taidemuseon ja kaupunginmuseon ydintoiminnot ovat selvästi erilaiset. Kaupunginmuseon johtokunta katsoo, ettei johtokuntien yhdistämisellä saavuteta merkittäviä säästöjä, samalla kun se kaventaa demokratiaa ja kasvattaa yksittäisen lautakunnan alaa liian suureksi, yhdenasian liikkeeksi. Yhdistäminen uhkaa trivialisoida molempien museoiden toimintoja. Helsingin Kaupunginmuseolla ja Taidemuseolla tulee jatkossakin olla omat johtokuntansa. Helsingin kaupunginmuseon johtokunta ei näe silti mitään esteitä tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä taidemuseon kanssa, mm. yhteinen varastohanke. Kappale 8 pois kokonaan. Kannattajat: Mikko Ilanko 1 äänestys JAA ehdotus: Esityksen mukaan EI ehdotus: Selvitystyöryhmä esittää päätöksenteon osalta kahden museon johtokunnan yhdistämistä museojohtokunnaksi. Nyt museot toimivat omien johtokuntiensa alaisuudessa. selvityksen mukaan nykyisessä mallissa poliittinen päätöksenteko on keskittynyt luontevasti kummankin museon erityisalaan ja päättäjille kehittyy valtuustokauden aikana vankka asiantuntemus johtamiensa virastojen toimintaan. Taidemuseon ja kaupunginmuseon ydintoiminnot ovat selvästi erilaiset. Kaupunginmuseon johtokunta katsoo, ettei johtokuntien yhdistämisellä saavuteta merkittäviä säästöjä, samalla kun se kaventaa demokratiaa ja kasvattaa yksittäisen lautakunnan alaa liian suureksi, yhdenasian liikkeeksi. Yhdistäminen uhkaa trivialisoida molempien museoiden toimintoja. Helsingin Kaupunginmuseolla ja Taidemuseolla tulee jatkossakin olla omat johtokuntansa. Helsingin kaupunginmuseon johtokunta ei näe silti mitään esteitä tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä taidemuseon kanssa, mm. yhteinen varastohanke. Kappale 8 pois kokonaan.

202 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Jaa äänet: 6 Kyösti Helin, Marika Lahti, Raine Luomanen, Miika Sahamies, Marjukka Vainio Rossi, Ville Ylikahri Ei äänet: 3 Irmeli Ahola, Sari Hartonen, Mikko Ilanko Tyhjä: Pöydälle Esittelijä Lisätiedot museonjohtaja Tiina Merisalo Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: tiina.merisalo(a)hel.fi Kulttuuri ja kirjastolautakunta HEL T Lausunto Kulttuuri ja kirjastolautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon: Kulttuuri ja kirjastolautakunnalta on pyydetty lausuntoa kulttuuritoimen selvitysryhmän ehdotuksesta koskien kulttuurialojen päätöksenteko ja organisaatiorakenteen uudistamista. Kulttuuritoimen organisaatio ja päätöksentekorakennetta on selvitetty 2010 luvulla kerran aiemmin vuonna Tuolloin selvityksen laati talous ja suunnittelukeskus. Vuoden 2011 organisaatioselvityksessä ehdotettiin virastojen organisaatiorakenteen osalta, että virastot pidetään erillään niiden palvelujen poiketessa paljon toisistaan. Kulttuuritoimen lautakuntarakennetta ehdotettiin tiivistettäväksi siten, että kulttuuria tuottavat tai tukevat virastot olisivat saman lautakunnan alaisuudessa. Tuolloin ehdotettiin, että kulttuurikeskus, kaupunginkirjasto, taidemuseo, kaupunginmuseo ja kaupunginorkesteri toimisivat yhteisen lautakunnan alaisuudessa, jolle kuuluisi myös yhteisöjen tukeminen ja avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille. Uudelle kulttuuri, kirjasto ja museolautakunnalle ajateltiin muodostuvan linjaavampi rooli ja kattava näkemys kulttuuritoimen kokonaisuudesta. Lautakunnan sihteerityö olisi sijoitettu kulttuurikeskukseen.

203 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Ehdotukseen yhteisen lautakunnan perustamiseksi kaupunginorkesterin, kaupunginmuseon ja taidemuseon johtokuntien kannat olivat kielteisiä ja kulttuuri ja kirjastolautakunnan myönteinen. Kaupunginmuseon esittelijän alkuperäinen päätösehdotus oli myönteinen, mutta muuttui johtokuntakäsittelyn edetessä kielteiseksi. Kaupunginorkesterin johtokunta vetosi kielteisessä kannassaan tuoreeseen muuttoon Musiikkitaloon (2011), jonka vaikutuksia vasta arvioitiin. Taidemuseon johtokunnan kielteisessä päätöksessä vedottiin käynnissä olevaan Guggenheim selvitykseen, jonka vaikutukset haluttiin arvioida. Kaupunginmuseon johtokunnan lopullisen kielteisen kannan perustana oli huoli asiantuntijuuden ja kansalaisdemokratian heikentymisestä. Kulttuurikeskuksen myönteinen kanta sisälsi joukon tarkennuksia, kuten kysymyksen lautakunnan koosta ja jaostoista sekä siitä miten asiantuntemus ja demokratia turvataan keskitetyssä lautakunnassa. Organisaatioselvitys 2014 Nyt käsillä olevan organisaatioselvityksen perustana on kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiaohjelmassa. Sen mukaan kulttuurialojen päätöksenteko ja organisaatiorakenne uudistetaan siten, että kulttuurialan hallinnointi kokonaisuutena paranee. Lähtökohtana oli, että kaupunginteatteri säilytetään itsenäisenä. kehotti strategian täytäntöönpanopäätöksessään kulttuurikeskusta yhteistyössä kaupunginkirjaston, kaupunginmuseon, taidemuseon, kaupunginorkesterin ja talous ja suunnittelukeskuksen kanssa valmistelemaan ehdotuksen kulttuurialojen päätöksenteko ja organisaatiorakenteen uudistamisesta siten, että kulttuurialan hallinnointi kokonaisuutena paranee. Ehdotus tuli jättää toukokuun 2014 loppuun mennessä. Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja asetti , 21, kulttuuritoimen organisointia sekä yhteistyön malleja ja prosesseja selvittävän työryhmän, jossa olivat edustettuina kulttuurivirastojen lisäksi nuorisoasiainkeskus sekä asiantuntijaedustajat kaupunginkansliasta, Helsingin juhlaviikoilta ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporresta. Työryhmän jäseniä olivat kunkin viraston virastopäälliköt. Kulttuurikeskus vastasi työryhmän sihteerin tehtävien hoitamisesta. Työryhmän tehtävä oli kaksivaiheinen. Tehtävänä oli ensimmäisessä vaiheessa selvittää kulttuuritoimijoiden asiakkuuksia, kulttuuripalvelujen tuottamisen prosesseja ja em. tahojen yhteistyömahdollisuuksia henkilöstön osaamisen hyödyntämisessä, viestinnässä sekä tilojen

204 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 käytössä. Lisäksi tehtävänä oli kerätä tietoja koti ja ulkomaisista päätöksenteko ja organisaatiomalleista sekä koota vertailutietoja kulttuuritoimijoiden taloudesta ja toiminnasta. Tämän osuuden määräaika oli Ryhmän tuli toisessa vaiheessa valmistella ehdotus kulttuurialojen päätöksenteko ja organisaatiorakenteen uudistamiseksi. Jälkimmäisen selvityksen määräaika oli Toisessa vaiheessa valmistunut raportti sisältää mm. kulttuuritoimijoiden kuvauksen, työryhmän ehdotukset uusiksi toimintamalleiksi sekä ryhmän kannanotot organisaation ja päätöksenteon rakenteiden uudistamiseen. Työryhmä on työnsä kuluessa informoinut henkilöstöpoliittista työryhmää työn etenemisestä. Vastaavasti työryhmä on kuullut työryhmässä mukana olleiden virastojen henkilöstöjärjestöjen edustajia. Ensimmäisen vaiheen selvitystä valmisteltaessa kuultiin kyselyillä sekä workshopeissa laajasti kulttuuritoimen johtajia, esimiehiä ja vastaavia henkilöitä toimialan kehittämistarpeista ja suunnista. Kertyneestä aineistoista nousi selvästi esiin yhteinen tarve päätöksenteon tehostamisesta. Aineiston perusteella kokonaiskulttuuripoliittinen ohjaus koetaan jossain määrin tehottomana. Tukea mahdolliselle päätöksenteon tehostamiselle löytyisi, kunhan se toteutetaan sisältölähtöisesti. Nykyisen hajautetun päätöksentekorakenteen ongelmana pidetään erityisesti kulttuuripoliittisen kokonaisohjauksen puutetta. Lisäksi päätöksentekoon toivotaan enemmän linjaavuutta. Kyselyaineiston vastauksista voi havaita, että nykymuotoinen hajautettu virastomalli koetaan yhtä aikaa rasitteeksi ja eduksi. Hallintorakenteiden suhteellinen ohuus ja pieni koko koetaan tekevän virastoista notkeita ja mahdollistavan sisältölähtöisen toiminnan, jolloin omaa toimintaa on mahdollista nopeasti kohdentaa strategisesti oikeisiin toimenpiteisiin. Toisaalta sama pieni koko tekee virastoista hauraita: hallinnollisten velvoitteiden lisääntymisen koetaan vievän huomiota pois itse sisällöstä palvelujen tuottamisesta asukkaille. Toisaalta suurten virastoyksiköiden ja lautakuntien haasteena arvioidaan olevan asiantuntijuuden ja substanssiomistajuuden häviäminen sekä hallinnon kasvu. Kokonaiskuvan vuoksi on tarpeellista avata asian valmisteluvaiheessa esillä olleita vaihtoehtoja. Tutkitut päätöksentekomallit Selvitysryhmän työskentelyn aikana pohdittiin erilaisia, selkeästi keskitetympiä lautakuntamalleja. Pohdinnassa oli koko kulttuuritoimen

205 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 (pl. nuorisolautakunta) keskittäminen yhden tai kahden lautakunnan malliin. Selvitysryhmä näki lähes yksimielisesti molemmat näistä vaikuttavuutta lisäävistä päätöksentekoa keskittävistä malleista toteuttamiskelpoisena. Pohdittuja vaihtoehtoja olivat mm. 1. yhden lautakunnan malli: kulttuurilautakunta. Tämän alaisuudessa olisivat kulttuurikeskus, kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, taidemuseo ja kaupunginorkesteri. Tällöin erilliset lauta ja johtokunnat lakkautettaisiin. Nuorisotoimi säilyy oman lautakuntansa alaisuudessa. 2. kahden lautakunnan malli: museolautakunta sekä kulttuuri ja kirjastolautakunta. Tällöin nykyään omien johtokuntien alaisuudessa toimivat museot yhdistettäisiin yhteisen lautakunnan alaisuuteen. Orkesteri yhdistettäisiin nykyinen kulttuuri ja kirjastolautakunnan yhteyteen. Nuorisotoimi säilyisi oman lautakuntansa alaisuudessa. Pohdintaa eri päätöksenteon mallien eduista ja haasteista Nykyinen hajautettu päätöksentekomalli Nykyisen mallin arvioidaan tuovan virastojen toiminnalle työrauhaa ja itsenäisyyttä. Poliittinen päätöksenteko on sitoutunut kunkin viraston sisältöihin, ja se on notkeaa ja vastaa nopeasti viraston toiminnasta nousseisiin tarpeisiin. Keskusteluyhteys viraston ja lautakunnan välillä on luontevaa. Kulttuuripolitiikkaan on sitoutunut laaja joukko poliitikkoja. Päättäjille kehittyy toimintakauden aikana asiantuntemus kunkin viraston asioihin. Kullakin virastolla on kaupunkipäätöksenteossa juuri omaan sektoriin paneutuvat luottamushenkilöt. Tässä mallissa kaupungille ei kuitenkaan muodostu kulttuurin päätöksentekoon kokonaisnäkemystä. Heikkoutena on tilanne, jossa jokainen kulttuuritoimija työskentelee tahoillaan ja laajemmat, kaupunkitasoiset kehityshankkeet ja strategiat jäävät toteutumatta tai torsoiksi. Hajautettuna toimiessaan yksittäisten virastojen ja lautakuntien on vaikea saada tasapuolisesti omia hankkeitaan läpi kaupunkihallinnon. Mallin heikkoutena on kulttuurin merkitystään vähäisempi painoarvo ja näkyvyys kaupungin laajemmassa poliittisessa päätöksenteossa. Riskinä on myös, että kulttuuriin muodostuu kilpailevia ääniä, jotka vähentävät kaikkien äänen kuulumista ja heikentävät läpimenokykyä. Mallissa tulee varmistaa, että kokonaisnäkemys välittyy tavoitteisiin, toimintaan sekä budjettisuunnitteluun ja seurantaan.

206 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Malli on asiakkaille vaikeasti hahmottuva: ei ole ulospäin selvää, missä päätöksentekoelimessä kunkin kulttuuritoimijan asiat käsitellään. Yhden lautakunnan malli Kulttuurilautakuntamalli mahdollistaisi luontevasti kaupungin kulttuurisen kokonaisnäkemyksen muodostumisen ja painoarvon lisääntymisen. Kulttuuritoiminnan päätöksenteon keskittäminen vahvistaisi kulttuuripalvelujen vaikuttavuutta. Kaupungille muodostuisi kulttuurin kokonaisnäkemys, jolloin kokonaispalvelullista tarkastelua ja erilaisia strategisia, kohdennettuja toimenpiteitä olisi helpompi toteuttaa. Palveluja voitaisiin kohdistaa tarpeiden mukaan ja palveluaukot havaitaan nopeasti. Kulttuurin painoarvo vahvistuisi myös kaupungin sisäisessä rakenteessa sekä kaupunkimarkkinoinnissa. Yksi päätäntäelin seuraisi, että yhteisesti asetetut tavoitteet ja strategiat toteutuvat käytännössä. Lautakunnalla olisi enemmän kausikohtaista linjaavuutta ja keskittymistä suuriin kysymyksiin. Keskitetyn kulttuurilautakunnan haasteena olisi kansalaisdemokratian väheneminen sekä yksittäisen viraston asioiden hukkuminen. Mallissa olisi vaarana myös toiminnan ja päätöksenteon notkeuden väheneminen. Virastoilla ei olisi enää omaa, kunkin viraston erityiskysymyksiin keskittyvää päätöksentekoa. Haasteena olisi myös virastojen erityispiirteiden asiantuntijuuden heikentyminen, koska käsittelylle saattaisi jäädä aiempaa vähemmän aikaa ja poliitikoilta edellytettäisiin kulttuurialojen moniosaamista. Virastojen näkyvyyttä päätöksenteossa voitaisiin kuitenkin parantaa esim. jakamalla virastojen asiat kahteen eri kokoukseen kuukaudessa. Asioiden jakamista kahteen kokoukseen pidetään valmistelevaa jaostomallia parempana. Jaostokäsittely työllistäisi sekä virkamiesvalmistelua ja muodostaisi hallinnollisia väliportaita. Kahden lautakunnan malli: museolautakunta ja kulttuuri ja kirjastolautakunta Mallissa museot yhdistettäisiin omaan lautakuntaansa. Etuna on, että kaupungilla olisi nykyistä vähemmän kulttuurin päätöksentekoelimiä. Museot saisivat näkyvyyttä, asiantuntijuutta ja laajempaa vetoapua toisistaan. Museoalan asiantuntijuuden painoarvo lisääntyisi. Mallista ei kuitenkaan nouse erityisiä hyötyjä. Sillä pyritään hyötymään päätöksenteon keskittämisestä, mutta kulttuurialan jakaminen kahteen ei parhaalla mahdollisella tavalla tukisi kulttuurin kokonaisnäkemyksen syntymistä. Myös yhden kulttuurilautakunnan malli sisältää tämän mallin edut, mikäli virastojen asiat esitellään kahdessa eri kokouksessa.

207 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Esittelijä toteaa, että työryhmän aikataulu ei mahdollistanut perehtymistä kokonaan toisenlaisiin päätöksenteko ja palvelutuotantorakenteisiin. Näistä yleisimmin käytössä on ns. tilaajatuottaja malli. Tällöin merkittävä linjaava päätöksenteko on tilaajaorganisaatiossa palveluntuottajien keskittyessä perustehtäväänsä. Mallia on käytetty pohjana uudessa SoTeesityksessä ja siinä voisi olla on etuja ainakin erityisryhmien palveluita järjestettäessä. Mikäli mallia halutaan tutkia lisää, tarkastelun piirissä tulisi olla Helsingin kulttuuritoimijoiden mahdollisimman kattavasti. Kulttuuritoimen organisaatioselvityksen keskeinen sisältö SJ:n asettama kulttuuritoimen selvitysryhmä otti työskentelynsä lähtökohdaksi tulevan ehdotuksen yksimielisyyden. Kulttuuritoimen selvitysryhmän tavoitteena oli ehdotus, joka: lisää kulttuurin vaikuttavuutta parantaa kulttuurin kokonaisnäkemyksen muodostumista lisää kulttuurin strategista ohjattavuutta Yksimielisyystavoitteen johdosta selvitysryhmä ehdotti lopulta päätöksentekorakenteessa vain museoiden keskittämistä yhden lautakunnan alaisuuteen ( Museolautakunta ). Kulttuuritoimen virastorakenteeseen ei ehdoteta muutoksia. Selvitysryhmä ehdotti, että kulttuuripalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi aletaan toteuttaa yhdessä jaettuja toimintamalleja, joiden kohteena ovat: 1. Kulttuurin kokonaisnäkemys ja valtuustostrategia 2. Virastojen työjaon selkeyttäminen ja yhteistyö 3. Asiakasryhmien tavoittaminen 4. Osallistavan kulttuurisen aluetyön Helsingin malli 5. Asukaslähtöisyys 6. Asiakaspalvelut 7. Rakennushankkeet ja aluerakentaminen 8. Osaamisen vahvistaminen ja keskittäminen 9. Jatkoselvitykset Selvitysryhmä halusi korostaa, että valtuustostrategian merkitys kulttuuritoimijoiden yhteisten linjausten asettajana on keskeinen ja sen merkitys tulee korostumaan. On tärkeää, että kulttuuritoimijat työstävät yhdessä valmistelussa tarvittavaa aineistoa ja toteuttavat strategiaa yhteistyössä keskenään. Kulttuuripalveluiden kokonaisvaikuttavuus välittyy jatkossa vahvemmin tavoitteisiin, toimintaan sekä

208 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Muuta huomioitavaa budjettisuunnitteluun ja seurantaan. Virastojen yhteistyölle olisi syytä asettaa tavoitteet, toteutustavat ja resurssit. Museoiden yhteisen museojohtokunnan etuna uudessa, ehdotetussa mallissa on, että kaupungin museotoiminnan kokonaisnäkemys vahvistuu. Mallissa on mahdollista säilyttää molempien virastojen toimialoihin liittyvä asiantuntemus sekä parantaa virastojen toimintaedellytyksiä vahvistamalla jaettuihin, museotyön yhteisiin prosesseihin, esimerkiksi kokoelmatyöhön, liittyvää yhteistyötä. Museoiden lähentyminen yhteisen johtokuntatyöskentelyn kautta mahdollistaa uudenlaiset yhteistyön muodot myös palvelusuunnittelussa ja osaamisen jakamisessa. Yhteisen johtokuntatyön kautta museoiden on helpompi saada toteutettua toimintansa kannalta keskeisiä kehittämishankkeita, kuten kokoelma ja konservoinnin tilahanke. Mallin etuna on myös se, että kaupungilla on hieman vähemmän kulttuurin päätöksentekoelimiä. Malli vahvistaa yhden kaupungin keskeisen kulttuurialan museotoiminnan vaikuttavuutta, painoarvoa ja näkyvyyttä kaupunkihallinnossa. Yksimielisyyslähtökohdista päätöksentekoa koskevat keskittämisehdotukset rajautuivat siis koskemaan vain museoiden johtokuntien yhdistämistä. Työryhmä katsoi, että uusilla toimintatavoilla ja malleilla voidaan osaltaan ainakin jonkin verran kehittää yhteistyötä ja parantaa kulttuurisektorin ohjausta. Selvitysryhmä listasi lisäksi joukon toimijoita, joiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja työnjakoa olisi erillisenä perusteltua selvittää. Kaupungin kulttuurikonsernin kulttuuripolitiikan kokonaiskuvan saamiseksi tarkastelu tulisi jatkossa ulottaa myös seuraavien kaupunkikonsernin toimijoiden rooliin kokonaisuudessa: Helsingin teatterisäätiö (Helsingin kaupunginteatteri) UMO säätiö (Umo Jazz Orchestra) Virkagalleria kaupunginkanslian / elinkeino osaston kaupunkimarkkinointiyksikkö (ent. tapahtumayksikkö) tietokeskuksen kaupunginarkisto soveltuvin osin myös Helsingin työväenopiston ja Svenska arbetarinstitutet Arbiksen toiminta. Huomioitavana voisivat olla myös tiloja hallinnoivat konsernin osat, mm. Finlandia talo Oy, Kiinteistö Oy Kaapelitalo (Kaapelitehdas ja Suvilahti) sekä esim. Musiikkitalon palveluyhtiö Helsingin Musiikkitalo

209 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Käsittely Oy. Selvityksessä voitaisiin arvioida myös prosenttirahakäytäntöjä suhteessa kaupunkikonsernin kulttuurisektorin tapahtumatoimintaan. Kulttuuri ja kirjastolautakunta katsoo, että Helsingin kulttuuritoiminnan kokonaisnäkemyksen vahvistamiseksi on tarpeen käynnistää organisaatiouudistus yhden lautakunnan mallin pohjalta. Tällöin kulttuurilautakunnan alaisuudessa olisivat kulttuurikeskus, kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, taidemuseo, kaupunginorkesteri ja mahdollisesti myös kaupunginteatteri. Tällöin erilliset lauta ja johtokunnat lakkautettaisiin. Nuorisotoimi säilyy oman lautakuntansa alaisuudessa Esittelijän ehdotuksesta poiketen Vastaehdotus: Risto Kolanen: 1. Vastaesitys (Lisäyksiä tekstin sisään lausuntoon, lautakunta ja johtokuntanäkökulmaa perusteleva) 1. lisäys väliotsikon tekstin perään: Yhden lautakunnan malli Uusi kolmas, neljäs ja viides kpl (2 nykyisen kpl jälkeen) Luottamushenkilöiden näkökulmasta päähuoleksi jää kysymys. Kasvattaako päätettävien asioiden etäisyys ja monilukuisuus sellaista kehitystä, jossa laaja kulttuuri, kirjasto ja museolautakunta olisi vaarassa muuttua etäiseksi kumileimasimeksi, joka enemmän siunaa viiden viraston ratkaisuja kuin ohjaa kunnallisen kulttuuripolitiikan kokonaisuutta, mikä on organisaatioselvityksen varsinainen tarkoitus? Kun luottamushenkilöillä on jo nyt täysi tekeminen asiakokonaisuuksien hallitsemisessa, olisi uusi hallintoelin entistä enemmän virkamiesvalmistelun kahlehtima. Kuntalaisten laaja osallistuminen ja vaikutuskanavien runsaus ovat periaatteita, joita kaupungin demokratiaraportti on korostanut. Kaupungin asioiden valmistelu saa suuren lisäpanoksen siitä, että on olemassa vapaaehtoisia ihmisiä, jotka paneutuvat kulttuurin asiakysymyksiin ja antavat oman maallikkopanoksensa, joka usein voi perustua myös syvään asiantuntemukseen kulttuurin erityisaloilta. Kulttuurisektorilla osaamista myös luottamuselimissä on hyvä jakaa, jotta erilaiset asukkaat tavoitetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Helsinki mallissa osallistuva kulttuurinen aluetyö korostuu. Näin varmistetaan, että taide ja kulttuuripalvelut ulottuvat koko Helsingin

210 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 alueelle ja kaikkiin kaupunkilaisiin. Asukaslähtöistä toimintaa kehitetään yhdessä. Yhden lautakunnan malli olisi vaihtoehdoista huonoin sekä kulttuurielinten asiantuntemuksen kaventumisen että alhaalta nousevan kansalaisvaikuttamisen ja aluetyön näkökulmasta. Se ei ota riittävästi huomioon sitä, että Helsinki on maan pääkaupunki, jossa toimivat kulttuurin hallintokunnat ovat alallaan valtakunnallisia lippulaivoja. Helsingin kokoisessa kaupungissa on tärkeää, että voidaan tarjota kansalaisille mahdollisuuksia osallistua merkittäviin luottamustehtäviin, jotka he kokevat omikseen. Päätöksenteon keskittäminen yhdelle ylätasolle kaventaisi kunnallista demokratiaa ja kaupungin demokratiaprojektissa korostettua kansalaisten osallistumisen ja aloitteellisuuden lisäämistä. Kannattajat: Jaana Alaja Vastaehdotus: Risto Kolanen: 2. Vastaesitys (Lisäyksiä tekstin sisään lausuntoon, lautakunta ja johtokuntanäkökulmaa perusteleva) Lisäys väliotsikon sisään: Kahden lautakunnan malli: museolautakunta ja kulttuuri ja kirjastolautakunta Uusi toinen, kolmas ja neljäs kpl tekstin väliin: Museoiden johtokuntien yhdistämistä voisi puoltaa museoiden yleisen aseman mahdollinen vahvistuminen kaupungin päätöksenteon sisällä, kun uuteen, toivon mukaan suurempaan lautakuntaan/johtokuntaan saadaan poliittisesti vahvempi luottamushenkilöedustus kuin kahteen pienempään johtokuntaan. Toisaalta asiantuntijuus pirstoutuu. Molempien museoiden johtokunnat ovat elimiä, joissa nk. hiljainen tieto kehittyy ajan myötä omalta erikoisalalta. Yhteinen museolautakunta/johtokunta on tietysti aina parempi kuin erilliset museojaostot yhteisen lautakunnan sisällä, jota selvityksessä ei pidetä hyvänä. Erillisiä johtokuntia eli nykyistä järjestelmää voi puolustaa sillä, että taidemuseon ja kaupunginmuseon ydintoiminnat ovat selvästi erilaisia. Taidemuseo on nykytaiteen aktiivinen kehittäjä, jonka johtokunnan keskeinen tehtävä on kaupungin kuvataidepolitiikan johtaminen. Kaupunginmuseo on selkeästi muistin organisaatio jolla ei ole vastaavaa taideprofiilia. Sen johtokunta on toiminut pitkään omalla alallaan. Kuvataiteita varten oli aikanaan oma jaosto. Selvityksen

211 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 mukaan nykyisessä mallissa poliittinen päätöksenteko on keskittynyt luontevasti kummankin museon erityisalaan ja päättäjille kehittyy valtuustokauden aikana vankka asiantuntemus johtamiensa virastojen toimintaan. Nykyinen eriytetty toimintamalli turvaa parhaiten sisältöjen joustavuuden ja toiminnan korkean laadun. Johtokuntien yhdistämisellä ei saavuteta merkittäviä säästöjä, mutta yhdistäminen uhkaisi trivialisoida molempien toimintoja. Helsingin Taidemuseolla ja Kaupunginmuseolla olisi hyvä jatkossakin olla omat johtokuntansa. Kolmesta vaihtoehdosta johtokuntien yhdistäminen on silti parempi vaihtoehto kuin kokonaan yhteinen kulttuurihallinnon lautakunta. (jatkuisi) Esittelijä toteaa Kannattajat: Jaana Alaja Vastaehdotus: Johanna Sumuvuori: Lisäys päätösesitykseen: Lautakunta katsoo, että Helsingin kulttuuritoiminnan kokonaisnäkemyksen vahvistamiseksi on tarpeen käynnistää organisaatiouudistus yhden lautakunnan mallin pohjalta. Tällöin kulttuurilautakunnan alaisuudessa olisivat kulttuurikeskus, kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, taidemuseo, kaupunginorkesteri ja mahdollisesti myös kaupunginteatteri. Tällöin erilliset lauta ja johtokunnat lakkautettaisiin. Nuorisotoimi säilyy oman lautakuntansa alaisuudessa. Kannattajat: Johanna Sydänmaa Vastaehdotus: Juha Pekka Väisänen: Helsingin kulttuuripolitiikan suuntana tulee olla osallistuvan kulttuurin ja helsinkiläisten roolia tulee kehittää aktiivisen kansalaisen suuntaan. Kulttuuri ja kirjastolautakunnan tulee edistää myös omassa organisaatiossa toimia joilla niin kulttuurityöntekijöitä, taiteilijoita, vähemmistöjä ja asukkaita mahdollistetaan ottamaan aktiivista roolia oman kulttuurin tekijänä ja osallisuutta kulttuurista päättämisessä. Tämä edellyttää päätösvallan jakamista ja dynaamisempaa dialogisuhdetta viraston, kulttuuritoimijoiden, päättäjien ja kaupunkilaisten välillä. Nyt esitetty yhteisen lautakunnan superlautakunnan tai kahden lautakunnan perustaminen, jossa aikaisemmat kaupunginorkesterin, kaupunginmuseon ja taidemuseon johtokuntien sulautetaan pienempään tai kokonaan yhteen on luonteeltaan päätösvaltaa keskittävä ja virkamiesvaltaa lisäävä.

212 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Vastustan yhteisen lautakunnan ja kunnallisen päätösvallan kaventamista koska esitys on epädemokraattinen ja kaupungin kulttuuristrategian hengen vastainen. Esitän, että johtokunnat ja lautakunta säilytetään nykymuotoisina. Tästä johtuen muutos kohtaan 5 Ehdotukseen yhteisen lautakunnan perustamiseksi kaupunginorkesterin, kaupunginmuseon ja taidemuseon johtokuntien kannat olivat kielteisiä ja kulttuuri ja kirjastolautakunnan kielteinen. Kannattajat: Sami Muttilainen 1 äänestys JAA ehdotus: Esityksen mukaan EI ehdotus: Lisäys päätösesitykseen: Lautakunta katsoo, että Helsingin kulttuuritoiminnan kokonaisnäkemyksen vahvistamiseksi on tarpeen käynnistää organisaatiouudistus yhden lautakunnan mallin pohjalta. Tällöin kulttuurilautakunnan alaisuudessa olisivat kulttuurikeskus, kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, taidemuseo, kaupunginorkesteri ja mahdollisesti myös kaupunginteatteri. Tällöin erilliset lauta ja johtokunnat lakkautettaisiin. Nuorisotoimi säilyy oman lautakuntansa alaisuudessa. Jaa äänet: 4 Jaana Alaja, Risto Kolanen, Sami Muttilainen, Juha Pekka Väisänen Ei äänet: 4 Jukka Relander, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Timo Vuori Tyhjä: 0 Poissa: 1 Päivi Storgård Puheenjohtajan ääni ratkaisi EI ehdotuksen puolesta. 2 äänestys JAA ehdotus: Esityksen mukaan EI ehdotus: Helsingin kulttuuripolitiikan suuntana tulee olla osallistuvan kulttuurin ja helsinkiläisten roolia tulee kehittää aktiivisen kansalaisen suuntaan. Kulttuuri ja kirjastolautakunnan tulee edistää myös omassa organisaatiossa toimia joilla niin kulttuurityöntekijöitä, taiteilijoita, vähemmistöjä ja asukkaita mahdollistetaan ottamaan aktiivista roolia oman kulttuurin tekijänä ja osallisuutta kulttuurista päättämisessä. Tämä edellyttää päätösvallan jakamista ja dynaamisempaa

213 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 dialogisuhdetta viraston, kulttuuritoimijoiden, päättäjien ja kaupunkilaisten välillä. Nyt esitetty yhteisen lautakunnan superlautakunnan tai kahden lautakunnan perustaminen, jossa aikaisemmat kaupunginorkesterin, kaupunginmuseon ja taidemuseon johtokuntien sulautetaan pienempään tai kokonaan yhteen on luonteeltaan päätösvaltaa keskittävä ja virkamiesvaltaa lisäävä. Vastusta yhteisen lautakunnan ja kunnallisen päätösvallan kaventamista koska esitys on epädemokraattinen ja kaupungin kulttuuristrategian hengen vastainen. Esitän, että johtokunnat ja lautakunta säilytetään nykymuotoisina. Tästä johtuen muutos kohtaan 5. Ehdotukseen yhteisen lautakunnan perustamiseksi kaupunginorkesterin, kaupunginmuseon ja taidemuseon johtokuntien kannat olivat kielteisiä ja kulttuuri ja kirjastolautakunnan kielteinen. Jaa äänet: 4 Jukka Relander, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Timo Vuori Ei äänet: 4 Jaana Alaja, Risto Kolanen, Sami Muttilainen, Juha Pekka Väisänen Tyhjä: 0 Poissa: 1 Päivi Storgård Puheenjohtajan ääni ratkaisi JAA ehdotuksen puolesta. 3 äänestys JAA ehdotus: Esityksen mukaan EI ehdotus: Kulttuuri ja kirjastolautakunta Kulttuuripolitiikka 1. Kulttuuri ja kirjastolautakunnan lausunto kulttuuritoimen organisaatiota koskevasta loppuraportista Risto Kolanen: 1. Vastaesitys (Lisäyksiä tekstin sisään lausuntoon, lautakunta ja johtokuntanäkökulmaa perusteleva) 1. lisäys väliotsikon tekstin perään: Yhden lautakunnan malli Uusi kolmas, neljäs ja viides kpl (2 nykyisen kpl jälkeen) Luottamushenkilöiden näkökulmasta päähuoleksi jää kysymys. Kasvattaako päätettävien asioiden etäisyys ja monilukuisuus sellaista kehitystä, jossa laaja kulttuuri, kirjasto ja museolautakunta olisi vaarassa muuttua etäiseksi kumileimasimeksi, joka enemmän siunaa viiden viraston ratkaisuja kuin ohjaa kunnallisen kulttuuripolitiikan kokonaisuutta, mikä on organisaatioselvityksen varsinainen tarkoitus? Kun luottamushenkilöillä on jo nyt täysi tekeminen asiakokonaisuuksien hallitsemisessa, olisi uusi hallintoelin entistä enemmän virkamiesvalmistelun kahlehtima.

214 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Kuntalaisten laaja osallistuminen ja vaikutuskanavien runsaus ovat periaatteita, joita kaupungin demokratiaraportti on korostanut. Kaupungin asioiden valmistelu saa suuren lisäpanoksen siitä, että on olemassa vapaaehtoisia ihmisiä, jotka paneutuvat kulttuurin asiakysymyksiin ja antavat oman maallikkopanoksensa, joka usein voi perustua myös syvään asiantuntemukseen kulttuurin erityisaloilta. Kulttuurisektorilla osaamista myös luottamuselimissä on hyvä jakaa, jotta erilaiset asukkaat tavoitetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Helsinki mallissa osallistuva kulttuurinen aluetyö korostuu. Näin varmistetaan, että taide ja kulttuuripalvelut ulottuvat koko Helsingin alueelle ja kaikkiin kaupunkilaisiin. Asukaslähtöistä toimintaa kehitetään yhdessä. Yhden lautakunnan malli olisi vaihtoehdoista huonoin sekä kulttuurielinten asiantuntemuksen kaventumisen että alhaalta nousevan kansalaisvaikuttamisen ja aluetyön näkökulmasta. Se ei ota riittävästi huomioon sitä, että Helsinki on maan pääkaupunki, jossa toimivat kulttuurin hallintokunnat ovat alallaan valtakunnallisia lippulaivoja. Helsingin kokoisessa kaupungissa on tärkeää, että voidaan tarjota kansalaisille mahdollisuuksia osallistua merkittäviin luottamustehtäviin, jotka he kokevat omikseen. Päätöksenteon keskittäminen yhdelle ylätasolle kaventaisi kunnallista demokratiaa ja kaupungin demokratiaprojektissa korostettua kansalaisten osallistumisen ja aloitteellisuuden lisäämistä. Jaa äänet: 4 Jukka Relander, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Timo Vuori Ei äänet: 4 Jaana Alaja, Risto Kolanen, Sami Muttilainen, Juha Pekka Väisänen Tyhjä: 0 Poissa: 1 Päivi Storgård Puheenjohtajan ääni ratkaisi JAA ehdotuksen puolesta. 4 äänestys JAA ehdotus: Esityksen mukaan EI ehdotus: Kulttuuri ja kirjastolautakunta Kulttuuripolitiikka 1. Kulttuuri ja kirjastolautakunnan lausunto kulttuuritoimen organisaatiota koskevasta loppuraportista Risto Kolanen: 2. Vastaesitys (Lisäyksiä tekstin sisään lausuntoon, lautakunta ja johtokuntanäkökulmaa perusteleva)

215 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Lisäys väliotsikon sisään: Kahden lautakunnan malli: museolautakunta ja kulttuuri ja kirjastolautakunta Uusi toinen, kolmas ja neljäs kpl tekstin väliin: Museoiden johtokuntien yhdistämistä voisi puoltaa museoiden yleisen aseman mahdollinen vahvistuminen kaupungin päätöksenteon sisällä, kun uuteen, toivon mukaan suurempaan lautakuntaan/johtokuntaan saadaan poliittisesti vahvempi luottamushenkilöedustus kuin kahteen pienempään johtokuntaan. Toisaalta asiantuntijuus pirstoutuu. Molempien museoiden johtokunnat ovat elimiä, joissa nk. hiljainen tieto kehittyy ajan myötä omalta erikoisalalta. Yhteinen museolautakunta/johtokunta on tietysti aina parempi kuin erilliset museojaostot yhteisen lautakunnan sisällä, jota selvityksessä ei pidetä hyvänä. Erillisiä johtokuntia eli nykyistä järjestelmää voi puolustaa sillä, että taidemuseon ja kaupunginmuseon ydintoiminnat ovat selvästi erilaisia. Taidemuseo on nykytaiteen aktiivinen kehittäjä, jonka johtokunnan keskeinen tehtävä on kaupungin kuvataidepolitiikan johtaminen. Kaupunginmuseo on selkeästi muistin organisaatio jolla ei ole vastaavaa taideprofiilia. Sen johtokunta on toiminut pitkään omalla alallaan. Kuvataiteita varten oli aikanaan oma jaosto. Selvityksen mukaan nykyisessä mallissa poliittinen päätöksenteko on keskittynyt luontevasti kummankin museon erityisalaan ja päättäjille kehittyy valtuustokauden aikana vankka asiantuntemus johtamiensa virastojen toimintaan. Nykyinen eriytetty toimintamalli turvaa parhaiten sisältöjen joustavuuden ja toiminnan korkean laadun. Johtokuntien yhdistämisellä ei saavuteta merkittäviä säästöjä, mutta yhdistäminen uhkaisi trivialisoida molempien toimintoja. Helsingin Taidemuseolla ja Kaupunginmuseolla olisi hyvä jatkossakin olla omat johtokuntansa. Kolmesta vaihtoehdosta johtokuntien yhdistäminen on silti parempi vaihtoehto kuin kokonaan yhteinen kulttuurihallinnon lautakunta. (jatkuisi) Esittelijä toteaa Jaa äänet: 4 Jukka Relander, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Timo Vuori Ei äänet: 4 Jaana Alaja, Risto Kolanen, Sami Muttilainen, Juha Pekka Väisänen Tyhjä: 0 Poissa: 1 Päivi Storgård Puheenjohtajan ääni ratkaisi JAA ehdotuksen puolesta.

216 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Eriävät mielipiteet: Sami Muttilainen: Lautakunnat ja johtokunnat tulisi säilyttää ennallaan. Kunnallisvaaleissa äänestettyjä luottamushenkilöiden paikkoja katoaa, virkamiesvalta lisääntyy. Mutkat vedetään aikaisempaa suoremmaksi, jo nyt on ollut vääntöä mitkä henkilövalinnat ja avustusalueet kuuluu lautakunnalle mitkä virkamiehille. Riittäisikö uuden lautakunnan energia ja asiantuntemus, vai suuntautuuko intohimo enemmän kokoussämpylään ja kumileimasin käy. Tämä ei tarkoittaisi merkittäviä kuluista säästämistä, vaikka luottamushenkilöiden paikkoja vähennettäisiin, kokousten määrää tulisi joka tapauksessa lisätä. Muut johtokunnat ovat olleet yhdistämistä vastaan. Ennallaan oleva malli on hyvä, muussa tapauksessa demokratialla pyyhitään takapuolta. Juha Pekka Väisänen: Helsingin kulttuuripolitiikan suuntana tulee olla osallistuvan kulttuurin ja helsinkiläisten roolia tulee kehittää aktiivisen kansalaisen suuntaan. Kulttuuri ja kirjastolautakunnan tulee edistää myös omassa organisaatiossa toimia joilla niin kulttuurityöntekijöitä, taiteilijoita, vähemmistöjä ja asukkaita mahdollistetaan ottamaan aktiivista roolia oman kulttuurin tekijänä ja osallisuutta kulttuurista päättämisessä. Tämä edellyttää päätösvallan jakamista ja dynaamisempaa dialogisuhdetta viraston, kulttuuritoimijoiden, päättäjien ja kaupunkilaisten välillä. Nyt esitetty yhteisen lautakunnan superlautakunnan tai kahden lautakunnan perustaminen, jossa aikaisemmat kaupunginorkesterin, kaupunginmuseon ja taidemuseon johtokuntien sulautetaan pienempään tai kokonaan yhteen on luonteeltaan päätösvaltaa keskittävä ja virkamiesvaltaa lisäävä. Vastustan yhteisen lautakunnan ja kunnallisen päätösvallan kaventamista koska esitys on epädemokraattinen ja kaupungin kulttuuristrategian hengen vastainen. Uusi helsinkiläinen kulttuuri voimistuu monialaisesta, kulttuurienvälisestä ja osallistavasta toiminnasta. Kulttuuripäättäminen ei ole erillinen saareke, jota pitäisi tiivistää kauemmaksi kuntalaisten toiminnasta vaan päinvastoin. Päätösvaltaa kulttuurin kentän asioista tulee keskittämisen sijaan jakaa ja nykyiset johtokunnat säilyttää. Lisäksi esitän pilottihanketta kaupunkikulttuuriavustusten jakamisen yhteydessä, jossa yhden tai useamman alueellisen kulttuuritalon ympärille perustetaan vuonna 2016 alueellisesta taide ja

217 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 kulttuuriosaamisesta koostuva raati, joka kulttuuritoimen kanssa yhdessä hallinnoisi osaa avustuksista. Jaana Alaja: Jos kulttuurihallintokuntien johtokunnat yhdistetään yhden lautakunnan alaisuuteen, tulisi samalla myös tutkia sekä virastojen että kaikkien kaupungin alaisuudessa olevien kulttuuritoimijoiden yhdistämistä tai tiiviimpää yhteistyötä. Risto Kolanen: Lautakunnan puheenjohtajan äänellä, 4 4 äänestysluvuin, päätetty suositus lausuntoon, esittelijän ehdotuksesta poiketen, käynnistää organisaatiouudistus yhden lautakunnan mallin pohjalta on mielestäni kunnallisdemokratiaa ja osallistumista kaventava, virkamiesvaltaa luottamushenkilöiden yli lisäävä ja Helsingin erityisroolin maan pääkaupunkina sivuuttava harha askel, jota ei harkittu riittävästi. Se oli mahdollista myös siksi, että virkamiesesittely oli eri malleja pohtiva ja pyörittävä, mutta ei selkeästi suosittanut mitään. Luottamushenkilöiden näkökulmasta päähuoleksi yhden lautakunnan mallissa jää kysymys: Kasvattaako päätettävien asioiden etäisyys ja monilukuisuus sellaista kehitystä, jossa laaja kulttuuri, kirjasto ja museolautakunta olisi vaarassa muuttua etäiseksi kumileimasimeksi, joka enemmän siunaa viiden viraston ratkaisuja kuin ohjaa kunnallisen kulttuuripolitiikan kokonaisuutta, mikä on organisaatioselvityksen varsinainen tarkoitus. Kun luottamushenkilöillä on jo nyt täysi tekeminen kahden viraston lautakuntana asiakokonaisuuksien hallitsemisessa, olisi uusi hallintoelin entistä enemmän virkamiesvalmistelun kahlehtima. Tämä ei ole kommentti nykyisiä luottamushenkilöitä kohtaan, vaan rakenteellisen, tällaisen mallin kiireen ja valmisteltavien asioiden erilaisuuden synnyttämä huoli. Kokousrytmityksellä asioiden vuorojärjestyksellä, kokousten lukumäärän lisäämisellä ja erilaisten jaostojen perustamisella haittaa voi yrittää rajata. Kuntalaisten laaja osallistuminen ja vaikutuskanavien runsaus ovat periaatteita, joita kaupungin demokratiaraportti on korostanut. Kaupungin asioiden valmistelu saa suuren lisäpanoksen siitä, että on olemassa vapaaehtoisia ihmisiä, jotka paneutuvat kulttuurin asiakysymyksiin ja antavat oman maallikkopanoksensa, joka usein voi perustua myös syvään asiantuntemukseen kulttuurin erityisaloilta. Kulttuurisektorilla osaamista myös luottamuselimissä on hyvä jakaa, jotta erilaiset asukkaat tavoitetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Helsinki mallissa osallistuva kulttuurinen aluetyö korostuu. Näin

218 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 varmistetaan, että taide ja kulttuuripalvelut ulottuvat koko Helsingin alueelle ja kaikkiin kaupunkilaisiin. Yhden lautakunnan malli on vaihtoehdoista huonoin sekä kulttuurielinten asiantuntemuksen kaventumisen että alhaalta nousevan kansalaisvaikuttamisen ja aluetyön näkökulmasta. Se ei ota riittävästi huomioon sitä, että Helsinki on maan pääkaupunki, jossa toimivat kulttuurin hallintokunnat ovat alallaan valtakunnallisia lippulaivoja. Helsingin kokoisessa kaupungissa on tärkeää, että voidaan tarjota kansalaisille mahdollisuuksia osallistua merkittäviin luottamustehtäviin. Päätöksenteon keskittäminen yhdelle ylätasolle kaventaisi kunnallista demokratiaa ja kaupungin demokratiaprojektissa korostettua kansalaisten osallistumisen ja aloitteellisuuden lisäämistä. Erillisiä museojohtokuntia eli nykyistä järjestelmää voi puolustaa sillä, että taidemuseon ja kaupunginmuseon ydintoiminnat ovat selvästi erilaisia. Taidemuseo on nykytaiteen aktiivinen kehittäjä, jonka johtokunnan keskeinen tehtävä on kaupungin kuvataidepolitiikan johtaminen. Kaupunginmuseo on selkeästi muistin organisaatio jolla ei ole vastaavaa taideprofiilia. Sen johtokunta on toiminut pitkään omalla alallaan. Kuvataiteita varten oli aikanaan oma kulttuurilautakunnan jaosto. Selvityksen mukaan nykyisessä mallissa poliittinen päätöksenteko on keskittynyt luontevasti kummankin museon erityisalaan ja päättäjille kehittyy valtuustokauden aikana vankka asiantuntemus johtamiensa virastojen toimintaan. Nykyinen eriytetty toimintamalli turvaa parhaiten sisältöjen joustavuuden ja toiminnan korkean laadun. Johtokuntien yhdistämisellä ei saavuteta merkittäviä säästöjä, mutta yhdistäminen uhkaisi trivialisoida molempien toimintoja, Taidemuseon johtokunnassa 4.9. melko laajalla enemmistöllä on lausuttu samasta asiasta. Helsingin Taidemuseolla ja Kaupunginmuseolla olisi hyvä jatkossakin olla omat johtokuntansa. Kolmesta vaihtoehdosta johtokuntien yhdistäminen on silti parempi vaihtoehto kuin kokonaan yhteinen kulttuurihallinnon lautakunta. Yhteinen museolautakunta/johtokunta on myös aina parempi kuin erilliset museojaostot yhteisen lautakunnan sisällä, jota selvityksessä ei pidetä hyvänä. Yhteisen lautakunnan alle haluttaisiin, 4 4 äänin voittaneessa lausuntolinjauksessa, paitsi kulttuurikeskus, kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, taidemuseo, kaupunginorkesteri ja mahdollisesti myös kaupunginteatteri. Tällöin erilliset lauta ja johtokunnat lakkautettaisiin. Nuorisotoimi säilyy oman lautakuntansa alaisuudessa. Linjaus on täysin hihasta vedetty siltä osin, että kaupunginteatteri ei ollut edes tämän selvityksen kohteena, josta lausunto annettiin. Se toimii kaupungin sopimalla tavalla Helsingin Teatterisäätiön muodossa,

219 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 jolla on oma hallitus ja edustajisto. Rationaaliseen päätöksentekoon kuuluu, että tällainen siirto selvitetään, ennen kuin siitä lausutaan mielivaltaisesti. Samalla virke paljastaa pyrkimyksen valtapoliittisen tarkoituksenmukaisuuden Pöydälle Pöydälle Esittelijä Lisätiedot kulttuurijohtaja Stuba Nikula Stuba Nikula, kulttuurijohtaja, puhelin: stuba.nikula(a)hel.fi Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja, puhelin: tuula.haavisto(a)hel.fi Reetta Sariola, kulttuurisuunnittelija, puhelin: reetta.sariola(a)hel.fi Taidemuseon johtokunta HEL T Lausunto Taidemuseon johtokunta antoi asiasta seuraavan kokouksessa muutetun lausunnon: Taidemuseon johtokunta arvostaa sitä, että Helsingin kaupunki ymmärtää kulttuurin moniulotteisen merkityksen hyvinvoinnin ja taloudellisen elinvoimaisuuden tuottajana. Merkillepantavaa on myös se, että asiaa lähestytään raportissa sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti. Selvitysryhmän tehtävä oli selvittää, millaiset päätöksenteko ja organisaatiorakenteet sekä toimintamallit palvelisivat parhaiten asiakkaita, olisivat kustannustehokkaita ja turvaisivat palvelujen kehittämisen ja laajentamisen. Työryhmän ehdotusten tarkoituksena on lisätä kulttuurin vaikuttavuutta, parantaa kulttuurin kokonaisnäkemyksen muodostumista sekä vahvistaa kulttuurin strategista ohjattavuutta. Selvityksessä on lisäksi kartoitettu perusteellisesti kaupungin omat kulttuuritoimijat ja niiden nykyinen rakenne. Selvitykseen on haettu hyviä vertailukohteita muiden maiden vastaavista malleista. Uudet toimintamallit:

220 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Taidemuseon johtokunta kannattaa selvityksessä esitettyjä uusia ja toteuttamiskelpoisia toimintamalleja ja yhteistyömuotoja, jotka lisäävät merkittävästi kulttuurin vaikuttavuutta. Nämä ovat selvityksen mukaan helposti toteutettavissa nykyisen toimintarakenteen sisällä. Valtuustostrategiaa valmistellaan, toteutetaan ja seurataan yhteistyössä. Työnjakoa kulttuuritoimijoiden kesken selkeytetään. Päällekkäisyyksiä myös muiden kaupungin toimijoiden kanssa kartoitetaan ja poistetaan ja mahdolliset puuttuvat toiminnot huomioidaan tulevan suunnittelussa. Kulttuurisektorin osaamista jaetaan, jotta asiakasryhmät tavoitetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakasryhmille tuotetaan yhdessä kohdennettuja palveluita. Nuoriso otetaan toiminnassa erityiseksi kohderyhmäksi ja yhteistyötä nuorisoasiainkeskuksen kanssa lisätään. Helsinki mallissa osallistuvaa kulttuurista aluetyötä korostetaan. Näin varmistetaan, että taide ja kulttuuripalvelut ulottuvat koko Helsingin alueelle ja kaikkiin kaupunkilaisiin. Asukaslähtöistä toimintaa kehitetään yhdessä. Avoimien data aineistojen verkkopalveluita edistetään. Yhteisiä asiakaspalveluiden kehittämishankkeita toteutetaan. Jatkossa toteutetaan yhdessä palveluverkkosuunnittelua ja yhteistyötä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa voimistetaan. Kulttuurivirastot alkavat tehdä yhteistyötä kaupunginhallinnon edellyttämissä selvityksissä ja suunnitelmissa. Lisäksi yhteistä selvitystyötä jatketaan eri osa alueista tehtävillä jatkoselvityksillä. Organisaatiorakenne ja päätöksenteko: Taidemuseon johtokunta kannattaa selvityksessä esitettyä ehdotusta siitä, että kulttuurin virastorakenteeseen ei tehdä muutoksia. Organisaatioiden yhdistämisellä ei saavuteta kulttuurivirastojen operatiivisessa toiminnassa sellaisia etuja, että ne ylittäisivät yhdistämisestä aiheutuvat haitat. Nykyinen eriytetty toimintamalli turvaa parhaiten sisältöjen strategisen notkeuden ja toiminnan laadukkuuden. Operatiivisella tasolla voidaan museoiden yhteistyötä lisätä nykyisen organisaatiomallin puitteissa ja luoda myös uusia toimintamalleja. Selvitys sisältää tästä useita konkreettisia ehdotuksia. Kaupungin kulttuuriorganisaatioilla on jo nyt käynnissä useita yhteistyöhankkeita, joista merkittävin on yhteisen kokoelmakeskuksen suunnittelu. Taidemuseo katsoo, että kaupunginmuseolla ja taidemuseolla on mahdollisuus yhteistyöhön erityisesti hallinnollisissa sekä palvelujen

221 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Käsittely kehittämiseen liittyvissä hankkeissa, mikä poistaa päällekkäisyyksiä ja tehostaa toimintaa. Selvityksen työryhmä esittää päätöksenteon osalta kahden museon johtokunnan yhdistämistä museojohtokunnaksi. Nyt museot toimivat omien johtokuntiensa alaisuudessa. Selvityksen mukaan nykyisessä mallissa poliittinen päätöksenteko on keskittynyt luontevasti kummankin museon erityisalaan ja päättäjille kehittyy valtuustokauden aikana vankka asiantuntemus johtamiensa virastojen toimintaan. Taidemuseon ja kaupunginmuseon ydintoiminnat ovat selvästi erilaisia. Taidemuseo on nykytaiteen aktiivinen kehittäjä, jonka johtokunnan keskeinen tehtävä on kaupungin kuvataidepolitiikan johtaminen. Taidemuseon johtokunta katsoo, ettei johtokuntien yhdistämisellä saavuteta merkittäviä säästöjä, mutta yhdistäminen uhkaisi trivialisoida molempien toimintoja. Helsingin Taidemuseolla ja Kaupunginmuseolla tulee jatkossakin olla omat johtokuntansa. Taidemuseo pitää kuitenkin hyödyllisenä ajatusta itsenäisten johtokuntien rinnalla kehittää Helsingin kulttuuritoimintojen yleistä tarkastelua ja arviointia Esittelijän ehdotuksesta poiketen Vastaehdotus: Thomas Wallgren teki lausuntoon seuraavan vastaehdotuksen: Lausunnon alku säilytetään ennallaan, tekstiosa muutetaan seuraavaksi alkaen kohdasta Organisaatiorakenne ja päätöksenteko: Taidemuseon johtokunta kannattaa selvityksessä esitettyä ehdotusta siitä, että kulttuurin virastorakenteeseen ei tehdä muutoksia. Organisaatioiden yhdistämisellä ei saavuteta kulttuurivirastojen operatiivisessa toiminnassa sellaisia etuja, että ne ylittäisivät yhdistämisestä aiheutuvat haitat. Nykyinen eriytetty toimintamalli turvaa parhaiten sisältöjen strategisen notkeuden ja toiminnan laadukkuuden. Operatiivisella tasolla voidaan museoiden yhteistyötä lisätä nykyisen organisaatiomallin puitteissa ja luoda myös uusia toimintamalleja. Selvitys sisältää tästä useita konkreettisia ehdotuksia. Kaupungin kulttuuriorganisaatioilla on jo nyt käynnissä useita yhteistyöhankkeita, joista merkittävin on yhteisen kokoelmakeskuksen suunnittelu. Taidemuseo katsoo, että kaupunginmuseolla ja taidemuseolla on mahdollisuus yhteistyöhön erityisesti hallinnollisissa sekä palvelujen

222 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 kehittämiseen liittyvissä hankkeissa, mikä poistaa päällekkäisyyksiä ja tehostaa toimintaa. Selvityksen työryhmä esittää päätöksenteon osalta kahden museon johtokunnan yhdistämistä museojohtokunnaksi. Nyt museot toimivat omien johtokuntiensa alaisuudessa. Selvityksen mukaan nykyisessä mallissa poliittinen päätöksenteko on keskittynyt luontevasti kummankin museon erityisalaan ja päättäjille kehittyy valtuustokauden aikana vankka asiantuntemus johtamiensa virastojen toimintaan. Taidemuseon ja kaupunginmuseon ydintoiminnat ovat selvästi erilaisia. Taidemuseo on nykytaiteen aktiivinen kehittäjä, jonka johtokunnan keskeinen tehtävä on kaupungin kuvataidepolitiikan johtaminen. Taidemuseon johtokunta katsoo, ettei johtokuntien yhdistämisellä saavuteta merkittäviä säästöjä, mutta yhdistäminen uhkaisi trivialisoida molempien toimintoja. Helsingin Taidemuseolla ja Kaupunginmuseolla tulee jatkossakin olla omat johtokuntansa. Taidemuseo pitää kuitenkin hyödyllisenä ajatusta itsenäisten johtokuntien rinnalla kehittää Helsingin kulttuuritoimintojen yleistä tarkastelua ja arviointia. Kannattajat: Jukka Seppinen 1 äänestys JAA ehdotus: Esityksen mukaan EI ehdotus: Vastaehdotus: Thomas Wallgrenin tekemä vastaehdotus lausunnon muuttamisesta alkaen kohdasta Organisaatiorakenne ja päätöksenteko. Jaa äänet: 1 Valentina Ahlavuo Ei äänet: 5 Kirsikka Moring, Saija Salonen, Kimmo Sarje, Jukka Seppinen, Thomas Wallgren Tyhjä: 1 Jussi Salonranta Poissa: 2 Elisa Koponen, Pauli Waroma Pöydälle

223 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Esittelijä Lisätiedot taidemuseon johtaja Maija Tanninen Mattila Maija Tanninen Mattila, taidemuseon johtaja: maija.tanninen(a)hel.fi Nuorisolautakunta HEL T Lausunto Yleiset periaatteet Nuorisolautakunta antoi seuraavan lausunnon kulttuuritoimen selvitysryhmän raportista: Nuorisoasiainkeskus pitää tärkeänä, että selvitystyöryhmä lähestyy kulttuuria laaja alaisesti. Nuorisoasiainkeskuksen mielestä kaupungin kulttuurityön tulee osaltaan vähentää alueellisia hyvinvointieroja sekä lisätä kaupunginosien vetovoimaisuutta. Nuorisoasiainkeskus näkee toimintansa osana kaupungin sivistyksellistä tehtävää. Nuorisotyö, kuten muu selvityksen piirissä ollut toiminta, tuottavat kuntalaisille tilaisuuksia ja välineitä oman elämän ja muiden elämän hahmottamiseen. Sivistyksellisten palveluiden vahvistama kyky empatiaan itsestä toisenlaisia kohtaan on elinehto demokratian toiminnalle. Sen merkitys vain korostuu tulevaisuuden Helsingissä, joka on monikulttuurisempi, moniarvoisempi ja moniulotteisempi kuin se kaupunki johon olemme tottuneet. Juuri kulttuurin avulla vahvistetaan merkittävällä tavalla kuntalaisten omia toimintavalmiuksia vastuulliseen ja elämisen arvoiseen elämään. Nuorisoasiainkeskuksella ei ole huomauttamista yleisellä tasolla selvitystyöryhmän esittämiin periaatteisin ja ehdotuksiin. Nuorisoasiainkeskus ei ota kantaa ehdotukseen museoiden yhteisestä johtokunnasta tai laajemmasta kulttuurihallinnon uudistamisesta. Koska kulttuurinen työ on vain yksi osa nuorisotyötä, nuorisoasiainkeskus pitää tärkeänä, että nuorisolautakunta säilyy itsenäisenä lautakuntana, joka käsittelee nuorten asioita laaja alaisesti. Omaa lautakuntaa sekä omaa virastoa puolustaa myös strategiaohjelman voimakas painotus nuorten hyvinvointiin. Ehdotukset yhteistyöstä ovat kannatettavia. Erityisesti tämä koskee johdon yhteistyötä valtuustostrategian valmistelussa.

224 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Asukaslähtöisyys ja paikallisuus ovat tärkeitä lähtökohtia. Nuorisoasiainkeskus kehittää alueellista nuorisotyötä yhä vahvemmin juuri eri alueiden omista tarpeista käsin. Osallistavan kulttuurisen aluetyön Helsingin malli on kannatettava. Mallia toteutettaessa tulee varmistaa, että asukkaiden ja alueiden tarpeet aidosti määrittelevät tekemistä. Yhteisiä ponnistuksia tulee erityisesti lisätä sosioekonomisesti heikommilla alueilla. Nuorisoasiainkeskusta koskevat ehdotukset Selvitysryhmän raportissa on ehdotuksia, jotka koskevat erityisesti nuorisoasiainkeskusta. Selvitysryhmä ehdottaa muun muassa, että nuorisoasiainkeskuksen kulttuurisen nuorisotyön toimisto koordinoi jatkossa nuorille suunnattuja kulttuuri ja taideprojekteja sekä tarjoaa kulttuurin ammattilaisille nuorisotyöllistä apua, koulutusta, yhteistä viestintää ja tuotantotukea. Kulttuurisen nuorisotyön toimisto toimii välittäjänä ja tulkkina ammattitaiteilijoiden (taidelaitosten) sekä nuorisotyön tekijöiden tai muiden nuorten ryhmiä vetävien tahojen välillä. Kulttuurinen nuorisotyö koordinoi nuorten kanssa toteutettavia taideprojekteja kaupungin kulttuurilinjausten pohjalta. Nuorisoasiainkeskus pitää ehdotusta erinomaisena avauksena suuntaan, jossa kuntalaisten ja kulttuuritoimijoiden on helpompi löytää itseään kiinnostavaa ja hyödyttävää tekemistä sekä hyviä yhteistyökumppaneita. Nuorisoasiainkeskus hakee vastaavaa mallia myös kesä ja lomatoimintaan, jota nyt järjestävät ja avustavat monet hallintokunnat. Esitetty ehdotus tukee kulttuurisen nuorisotyön kehittämisnäkemyksiä. Nuorisoasiainkeskuksen tavoitteena on lisätä eri kulttuuri ja taidetoimijoiden roolia kulttuurisen nuorisotyön palvelujen tuottamisessa. Onnistuneet nuorten kulttuuriset projektit syntyvät osallistuvien nuorten, taiteen ammattilaisten ja nuorisotyöntekijöiden yhteistyönä. Esitetty malli edellyttää viestintää, ihmisten tutustumista ja yhteisiä pelisääntöjä. Nuorisoasiainkeskus näkee, että koordinaatiorooli on toteutettavissa nykyisten budjettivarojen puitteissa. Nuorisoasiainkeskuksen kokemuksen perusteella nuorten, ammattitaiteilijoiden ja nuorisotyöntekijöiden tulisi päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteiseen keskusteluun ja näkemykseen toteutettavasta taideprojektista. Esimerkiksi katutaiteen, tanssin, kuvataiteiden ja teatterin alueella voitaisiin merkittävästi lisätä kuntalaisia hyödyttävää yhteistyötä jopa nykyisten budjettivarojen puitteissa. Nuorisoasiainkeskuksen ja Helsingin juhlaviikkojen yhteiset kesätyöprojektit ovat esimerkki tavoista, joilla kulttuuritoimijoiden

225 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 yhteistyö toteuttaa laajemminkin kaupungin strategiaohjelman tavoitteita. kulttuurivirastojen alueelliset toimipisteet, kuten kirjastot ja nuorisotalot, voivat toimia alueellisina yhteistyökumppaneina taidelaitoksille. kulttuuritoimijoille tarjotaan mahdollisuutta esimerkiksi kumminuorisotaloon. Kulttuurivirastojen tiloja voidaan lisäksi hyödyntää esimerkiksi loma aikoina pop up nuorisotiloina. kirjasto ja nuorisoasiainkeskus tekevät jatkossa yhteistyötä aluehankkeiden suunnittelussa. Yhteistyö on jo aloitettu Maunula talossa. Lisäksi tulevina vuosina suunnitellaan yhdessä Herttoniemen ja Laajasalon palveluita. Juuri yhteisillä tilahankkeilla ja nykyisten tilojen yhteiskäytöllä voidaan saavuttaa kaupunkilaisten kokonaisetua edistävää tuottavuutta. Uusien tilojen suunnittelussa nuorisoasiainkeskuksen keskeisenä periaatteena on tilojen yhteiskäyttö. Tämä on yhä tärkeämpää nykyisessä kaupungin taloudellisessa tilanteessa. Rakentamalla tilat siten, että osa tiloista on niin sanottuja yhteiskäyttötiloja, syntyy säästöjä ja toimijat saavat käyttöönsä enemmän tiloja. Nuorisoasiainkeskus näkee, että sen laaja alueellisten toimintapaikkojen verkosto toimii erinomaisesti alustana myös muiden toteuttaman kulttuurityön jalkauttamiseen alueille. Nuorisoasiainkeskus pitää viisaana, että alueellisen Pulssi toiminnan kaltaista yhteistyötä jatketaan. Nuorisoasiainkeskus pitää tärkeänä, että virastot yhä parantavat yhteistyötään yhteisissä tiloissa kuten kulttuuritaloissa tai nuorisotalojen ja kirjaston yhteisrakennuksissa. Osallistavan budjetoinnin käytännöt voivat auttaa tunnistamaan kuntalaisten toiveita ja tarpeita entistä paremmin. Nuorisoasiainkeskus katsoo, että on tarpeen tehdä selvitysryhmän esittämät jatkoselvitykset. Tapahtumatuottajia on useassa eri virastossa, myös nuorisoasiainkeskuksessa. On tarpeen selvittää onko nykyinen hajautettu järjestelmä toimiva, tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Mikko Vatka Pekka Sihvonen, kehittämispäällikkö, puhelin: pekka.sihvonen(a)hel.fi

226 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Kaupunginorkesterin johtokunta HEL T Lausunto Kaupunginorkesterin johtokunta antoi lausunnon: Johtokunnalla ei ole lisättävää Kulttuuritoimen selvitysryhmän raporttiin. Orkesterin johtokunta näkee ehdotuksen lisätä kulttuurin vaikuttavuutta, parantaa kulttuurin kokonaisnäkemyksen muodostumista ja lisätä kulttuurin strategista ohjattavuutta ehdotuksessa nimettyjä toimintamalleja käyttäen hyväksi. Orkesterin johtokunta näkee ehdotuksen mukaan kulttuurin virastorakenteen muutokset tarpeettomina ja kaupunginorkesterin nykyisen päätöksentekomallin asiakkaiden kannalta toimivimmaksi ja tehokkaimmaksi. Myös johtokunnan ja orkesterin yhteistyö on tässä mallissa tehokasta ja toimivaa. Esittelijä Lisätiedot Intendentti Gita Kadambi Virpi Tahvanainen, Viestintäassistentti, puhelin: virpi.tahvanainen(a)hel.fi Gita Kadambi, Intendentti, puhelin: gita.kadambi(a)hel.fi Kaupunginjohtaja/J HEL T Päätös Päätöksen perustelut Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä merkitä tiedoksi kulttuuritoimen organisointia sekä yhteistyön malleja ja prosesseja selvittäneen työryhmän raportin. Samalla kaupunginjohtaja päätti kehottaa sivistystointa johtavaa apulaiskaupunginjohtajaa lähettämään raportin lausunnolle kulttuuri ja kirjastolautakuntaan ja nuorisolautakuntaan sekä kaupunginmuseon, taidemuseon ja kaupunginorkesterin johtokuntiin.

227 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Kaupungin strategiassa on yhtenä toimenpiteenä kulttuurialojen päätöksenteko ja organisaatiorakenteen uudistaminen niin, että kulttuurialan hallinnointi kokonaisuutena paranee. kehotti kulttuurikeskusta yhteistyössä kaupunginkirjaston, kaupunginmuseon, taidemuseon, kaupunginorkesterin ja talous ja suunnittelukeskuksen kanssa valmistelemaan ehdotuksen asiassa. Täytäntöönpanopäätöksen mukaan ehdotuksen on oltava valmiina toukokuun 2014 loppuun mennessä. Sivistys ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja asetti kulttuuritoimen organisointia sekä yhteistyön malleja ja prosesseja selvittävän työryhmän. Täytäntöönpanopäätöksessä mainittujen tahojen lisäksi työryhmässä nimettiin edustajat nuorisoasiainkeskuksesta, ja silloisesta hallintokeskuksesta. Lisäksi työryhmässä oli kaksi asiantuntijaa. Työryhmän työ alkoi selvitysosiolla, jossa ryhmä selvitti mm. kulttuuritoimijoiden asiakkuuksia ja prosesseja tietoja sekä keräsi tietoja vastaavista koti ja ulkomaisista päätöksenteko ja organisaatiomalleista. Toisessa vaiheessa työryhmä valmisteli ehdotusta kulttuurialojen päätöksenteko ja organisaatiorakenteen uudistamiseksi. Työryhmän työssä oli keskiössä myös uusien toimintamallien ja tapojen hakeminen ja yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä. Työryhmän päivätty raportti on liitteenä. Kyseisen raportin liitteenä on myös ensimmäisestä työvaiheesta tehty kooste. Työryhmän raportti on perusteltua lähettää lausunnoille työhön osallistuneiden virastojen lauta ja johtokuntiin, jonka jälkeen asia on tarkoitus viedä kaupunginhallituksen käsittelyyn. Lisätiedot Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: leena.mickwitz(a)hel.fi Sivistys ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja HEL T Päätös Sivistys ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti asettaa toimialansa kulttuuritoimen organisointia sekä yhteistyön malleja ja prosesseja selvittävän työryhmän. Työryhmän nimenä on Kulttuuritoimen selvitysryhmä. Kulttuuritoimen selvitysryhmän tehtävänä on selvittää, millaiset kulttuurin päätöksenteko, organisaatiorakenteet ja toimintamallit palvelevat nykyistä paremmin asiakkaita, ovat kustannustehokkaita ja

228 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 turvaavat osaltaan kulttuuripalvelujen kehittämisen ja laajentamisen. Selvitysryhmä kartoittaa ja arvioi ensimmäisessä vaiheessa kaupungin kulttuuritoimijoiden toimintatapoja ja asiakkuuksia uusien yhteistyömuotojen ja toimintatapojen löytämiseksi. Selvitystyö kohdentuu seuraaville alueille: kulttuuritoimijoiden asiakkuuksien määrittely ja sen selvittäminen, miten asiakkaiden toiveet ja tarpeet otetaan huomioon palvelujen suunnittelussa ja kohdentamisessa, alueellinen näkökulma ja kaupungin monimuotoisuus huomioon ottaen kulttuuripalvelujen tuottamisen prosessien läpikäynti ja sen arviointi, onko saman tyyppisten toimintojen prosesseja mahdollista kehittää toimijoiden yhteistyönä yhteistyömahdollisuudet henkilöstön työpanoksen hyödyntämisessä, esimerkiksi henkilöstökiertoa kehittämällä tai yhteishankkeissa yhteistyön mahdollisuudet viestinnässä mahdollisuudet käyttää yhteisiä tiloja tai muuten kehittää yhteistyötä tilojen käytössä Tämän selvitystyön rinnalla selvitysryhmä kerää tietoja vastaavista kotija ulkomaisista päätöksenteko ja organisaatiomalleista sekä kokoaa tarvittavat vertailutiedot selvityksen piirissä olevien kulttuuritoimintojen taloudesta ja toiminnasta. Selvitystyössä otetaan huomioon kaupunginkirjaston velvoitteet yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja vastaavasti museoiden alueelliseen toimintaan liittyvät velvoitteet. Selvitys ja koontityön valmistuttua selvitysryhmä valmistelee ehdotuksen kulttuurialojen päätöksenteko ja organisaatiorakenteen uudistamiseksi. Selvitystyössä ja ehdotusta laadittaessa on otettava huomioon kaupunginhallituksen yhteyteen perustettavassa johtamisjaostossa käynnistyvä valmistelu, jonka pohjalta kaupungissa otetaan käyttöön uusi johtamisjärjestelmä vuoden 2017 alusta. Työryhmän puheenjohtajana toimii kulttuurijohtaja ja sen jäseninä ovat kirjastotoimen johtaja, museonjohtaja, taidemuseon johtaja, nuorisotoimenjohtaja, kaupunginorkesterin intendentti ja kulttuuritoimesta sivistystoimessa vastaava kaupunginsihteeri. Lisäksi työryhmään on kutsuttu asiantuntijoiksi toiminnanjohtaja Erik Söderblom Helsinki viikon säätiöstä ja erikoistutkija Pasi Saukkonen Cuporesta. Erityissuunnittelija Tero Niininen talous ja suunnittelukeskuksesta toimii yhtenä asiantuntijana työryhmässä. Samalla sivistys ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa, että henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat ilmoittaneet seuraavansa työryhmän työtä henkilöstöpoliittisessa työryhmässä.

229 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Päätöksen perustelut Lisäksi työryhmä tulee työn molemmissa vaiheissa kuulemaan työryhmässä mukana olevien virastojen henkilöstöjärjestöjen edustajia. Kulttuurikeskus vastaa työryhmän sihteerin tehtävien hoitamisesta. Työryhmä voi kuulla asiantuntijoita tarvittaessa. Työryhmän on jätettävä ehdotuksensa sivistys ja henkilöstötointa johtavalle apulaiskaupunginjohtajalle viimeistään kuitenkin niin, että ensimmäisen vaihteen kartoitukset on jätettävä viimeistään Työryhmä raportoi työnsä edistymisestä sivistys ja henkilöstötointa johtavalle apulaiskaupunginjohtajalle sekä kulttuuriverkostolle aina verkoston kokoontuessa. Työryhmän on toiminnassaan noudatettava kaupunginhallituksen antamaa ohjetta tilapäisistä toimielimistä. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kulttuuristrategiassa asetetaan tavoitteeksi, että Helsinki on monimuotoinen ja omaleimainen taiteen, luovuuden ja kulttuurin keskus sekä kansainvälisesti kiinnostava kulttuurin edelläkävijä Itämeren alueella. Kulttuurilla on keskeinen rooli myös kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiassa vuosille kehotti valtuustostrategian toimeenpanopäätöksessään kulttuurikeskusta yhdessä muiden päätöksessä mainittujen virastojen kanssa valmistelemaan ehdotuksen kulttuurialojen päätöksenteko ja organisaatiorakenteen uudistamiseksi siten, että kulttuurialan hallinnointi kokonaisuutena paranee. Päätöksessä todettiin vielä, että kaupunginteatteri säilytetään itsenäisenä. Kulttuuritoiminnoille asetettujen tavoitteiden toteuttaminen ja kulttuuripalvelujen kehittäminen ja laajentaminen edellyttävät, että kulttuuritoimijoiden hallinto ja päätöksenteko on järjestetty mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, kulttuurialan ominaispiirteet huomioon ottaen. Päätöksenteko ja organisaatiorakennetta arvioitaessa ytimessä ovat kaupungin omat kulttuuritoimijat, kulttuurikeskus, kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, taidemuseo ja orkesteri. Niiden rinnalla on otettava huomioon kaupungin muut kulttuuritoiminnot kuten nuorisoasiainkeskuksen kulttuurinen nuorisotyö, Virkagalleria ja tapahtumayksikkö. Lisäksi tulevat kaupunkikonserniin kuuluvat toimijat kuten Helsingin juhlaviikot ja UMO.

230 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/1 Organisoinnin tavat ja päätöksentekojärjestelmät heijastuvat monin tavoin siihen, miten kulttuuripalveluja järjestetään ja tarjotaan. Asetettavan työryhmän tehtävänä onkin ensimmäisessä vaiheessa tarkastella kulttuuripalveluita ja niiden järjestämisen tapaa sekä asiakkaiden että prosessien näkökulmasta. Yhtenä näkökulmana on kulttuuripalveluiden saavutettavuus, sekä alueellinen että tosiasiallinen, kaupungin monimuotoisuuden huomioon ottava palvelujen saavutettavuus. Vastaavasti työryhmän tehtävänä on tarkastella kulttuuritoimijoiden palvelutuotannon prosesseja ja toimijoiden yhteistyön mahdollisuuksia. Näiden selvitysten valmistuttua käynnistyy varsinaisen organisaatio ja päätöksentekorakenteen uudistamista koskevan ehdotuksen valmistelu. Tässä valmistelussa on otettava huomioon se työ, jota tehdään kaupunginhallituksen alaisessa johtamisen jaostossa, joka on lähdössä valmistelemaan koko kaupungin johtamisjärjestelmien uudistamista. Tämän vuoksi työryhmän ehdotuksessa on perusteltua tuoda erityisesti esille niitä kulttuuritoimijoiden yhteishankkeita ja yhteistyön muotoja, jotka ovat toteutettavissa myös nykyisen organisaatio ja päätöksentekorakenteen sisällä. Lisätiedot Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: leena.mickwitz(a)hel.fi

231 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/ Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Kiinteistö Oy Köysi ja Potkurille HEL T Päätös päätti oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Kiinteistö Oy Köysi ja Potkurille 49. kaupunginosassa (Laajasalo) osoitteessa Isonsarvastontie 8 sijaitsevan, noin m²:n suuruisen, karttaliitteeseen merkityn alueen venealan yritystoimintaa varten ajalle seuraavin ehdoin: 1 Vuosivuokra, joka vastaa elinkustannusindeksin pistelukua 1890, on ,90 euroa. 2 Rakennusmaan osalta vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 11,77 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. 3 Muun vuokra alueen osalta vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 0,096 euron suuruista neliömetrihintaa. 4 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi Liitteet 1 Kiinteistö Oy Köysi ja Potkurin hakemus 2 Vuokra alueen kartta Otteet

232 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/2 Ote Kiinteistö Oy Köysi ja Potkuri Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Venesatama alue ja sopimuksen tausta Laajasalossa sijaitsevalla Iso Sarvaston venesatama alueella on voimassa asemakaava nro 7415, joka on tullut voimaan Kiinteistölautakunta on vuokrannut venesatama alueen liikuntalautakunnalle sisäisellä vuokrauksella, joka päättyy Sisäinen vuokra vuonna 2014 on 1 / m² / vuosi. Kiinteistö Oy Köysi ja Potkuri on ollut pitkään liikuntaviraston vuokralaisena venesatama alueella. Sen tiloissa toimii venealan yritys, jonka pääasiallisena toimialana on venemoottorien huolto ja jälleenmyynti sekä veneiden talvisäilytys. Kiinteistö Oy Köysi ja Potkuri on yhteisellä hakemuksella Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarilan ja Vmax Oy:n kanssa esittänyt kaupungille vuokrasopimuksen uusimista. Nykyinen vuokrasopimus päättyy Vuokran määräytyminen Vuokrattava alue on noin m², ja sillä sijaitsee 800 kem² rakennus osittain kahdessa kerroksessa. Muun maa alueen alana huomioidaan m². Rakennetun alueen osalta käyvän maanarvon perusteena pidetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 11,77 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Vuosivuokra on 5 % maan pääoma arvosta. Rakennetun alueen osalta vuosivuokraksi saadaan vuoden 2013 keskiarvon pisteluvulla 1890 laskien: 800 kem² x 11,77 /kem² x 18,90 x 5 % = 8 898,10 euroa. Muun maa alueen osalta käytetään neliömetrihintaa, joka vastaa veneiden talvisäilytys ja pysäköintialueista perittyä vuokraa. Elinkustannusindeksin pisteluvulla 100 se on 0,096 /m²/vuosi. Muun maa alueen osalta vuosivuokraksi saadaan siten: m² x 0,096 /m² x 18,90 = 4 606,80 euroa. Vuosivuokra on yhteensä ,90 euroa.

233 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/2 Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi Liitteet 1 Kiinteistö Oy Köysi ja Potkurin hakemus 2 Vuokra alueen kartta Otteet Ote Kiinteistö Oy Köysi ja Potkuri Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Tiedoksi Liikuntavirasto Päätöshistoria Liikuntalautakunta HEL T Päätös Liikuntalautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että liikuntalautakunta oikeutettaisiin vuokraamaan Kiinteistö Oy Köysi ja Potkurille 49. kaupunginosan (Laajasalo) tilaan kuuluva, yhteensä noin m2:n suuruinen, karttaliitteeseen merkitty alue (osoite: Isonsarvastontie 8), venealan yritystoimintaa varten ajalle seuraavin ehdoin: Vuosivuokra, joka vastaa elinkustannusindeksin pistelukua 1890, on ,85 euroa. Rakennusmaan osalta vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 11,77 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Muun vuokra alueen osalta vuosivuokran perusteena pidetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 0,096 euron suuruista neliömetrivuokraa.

234 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/2 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Turo Saarinen Soile Lehmusto, hallintosihteeri, puhelin: soile.lehmusto(a)hel.fi Turo Saarinen, osastopäällikkö, puhelin: turo.saarinen(a)hel.fi

235 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/ Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarilalle HEL T Päätös päätti oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarilalle 49. kaupunginosassa (Laajasalo) osoitteessa Isonsarvastontie 6 sijaitsevan, noin m²:n suuruisen, karttaliitteeseen merkityn alueen venealan yritystoimintaa varten ajalle seuraavin ehdoin: 1 Vuosivuokra, joka vastaa elinkustannusindeksin pistelukua 1890, on ,80 euroa. 2 Rakennusmaan osalta vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 11,77 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. 3 Muun vuokra alueen osalta vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 0,096 euron suuruista neliömetrihintaa. 4 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi Liitteet 1 Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarilan hakemus 2 Vuokra alueen kartta Otteet

236 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/3 Ote Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarila Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Venesatama alue ja sopimuksen tausta Laajasalossa sijaitsevalla Iso Sarvaston venesatama alueella on voimassa asemakaava nro 7415, joka on tullut voimaan Kiinteistölautakunta on vuokrannut venesatama alueen liikuntalautakunnalle sisäisellä vuokrauksella, joka päättyy Sisäinen vuokra vuonna 2014 on 1 / m² / vuosi. Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarila on ollut pitkään liikuntaviraston vuokralaisena venesatama alueella. Sen tiloissa toimii venealan yritys, jonka pääasiallisena toimialana on venemoottorien huolto ja jälleenmyynti sekä veneiden talvisäilytys. Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarila on yhteisellä hakemuksella Kiinteistö Oy Köysi ja Potkurin ja Vmax Oy:n kanssa esittänyt kaupungille vuokrasopimuksen uusimista. Nykyinen vuokrasopimus päättyy Vuokran määräytyminen Vuokrattava alue on noin m², ja sillä sijaitsee 800 kem²:n rakennus osittain kahdessa kerroksessa. Muun maa alueen alana huomioidaan m². Rakennetun alueen osalta käyvän maanarvon perusteena pidetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 11,77 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Vuosivuokra on 5 % maan pääoma arvosta. Rakennetun alueen osalta vuosivuokraksi saadaan vuoden 2013 keskiarvon pisteluvulla 1890 laskien: 800 kem² x 11,77 /kem² x 18,90 x 5 % = 8 898,10 euroa. Muun maa alueen osalta käytetään neliömetrihintaa, joka vastaa veneiden talvisäilytys ja pysäköintialueista perittyä vuokraa. Elinkustannusindeksin pisteluvulla 100 se on 0,096 /m²/vuosi. Muun maa alueen osalta vuosivuokraksi saadaan siten: m² x 0,096 /m² x 18,90 = 5 956,70 euroa.

237 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/3 Vuosivuokra on yhteensä ,80 euroa. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi Liitteet 1 Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarilan hakemus 2 Vuokra alueen kartta Otteet Ote Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarila Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Tiedoksi Liikuntavirasto Päätöshistoria Liikuntalautakunta HEL T Päätös Liikuntalautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että liikuntalautakunta oikeutettaisiin vuokraamaan Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarilalle 49. kaupunginosan (Laajasalo) tilaan kuuluva, yhteensä noin m2:n suuruinen, karttaliitteeseen merkitty alue (osoite: Isonsarvastontie 6), veneilytoimintaa varten ajalle , seuraavin ehdoin: Vuosivuokra, joka vastaa elinkustannusindeksin pistelukua 1890 on ,80 euroa. Rakennusmaan osalta vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 11,77 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

238 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/3 Muun vuokra alueen osalta vuosivuokran perusteena pidetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 0,096 euron suuruista neliömetrivuokraa. Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Turo Saarinen Soile Lehmusto, hallintosihteeri, puhelin: soile.lehmusto(a)hel.fi Turo Saarinen, osastopäällikkö, puhelin: turo.saarinen(a)hel.fi

239 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/ Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Vmax Oy:lle HEL T Päätös päätti oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Vmax Oy:lle 49. kaupunginosassa (Laajasalo) osoitteessa Isonsarvastontie 4 sijaitsevan, noin m²:n suuruisen, karttaliitteeseen merkityn alueen venealan yritystoimintaa varten ajalle seuraavin ehdoin: 1 Vuosivuokra, joka vastaa elinkustannusindeksin pistelukua 1890, on 7 776,50 euroa. 2 Rakennusmaan osalta vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 11,77 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. 3 Muun vuokra alueen osalta vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 0,096 euron suuruista neliömetrihintaa. 4 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi Liitteet 1 Vmax Oy:n hakemus 2 Vuokra alueen kartta Otteet

240 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/4 Ote Vmax Oy Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Venesatama alue ja sopimuksen tausta Laajasalossa sijaitsevalla Iso Sarvaston venesatama alueella on voimassa asemakaava nro 7415, joka on tullut voimaan Kiinteistölautakunta on vuokrannut venesatama alueen liikuntalautakunnalle sisäisellä vuokrauksella, joka päättyy Sisäinen vuokra vuonna 2014 on 1 / m² / vuosi. Vmax Oy on ollut pitkään liikuntaviraston vuokralaisena venesatamaalueella. Sen pääasiallisena toimialana on venemoottorien huolto ja jälleenmyynti sekä moottoriveneiden, vesijettien ja kanoottien vuokraus. Vmax Oy on yhteisellä hakemuksella Kiinteistö Oy Köysi ja Potkurin ja Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarilan kanssa esittänyt kaupungille vuokrasopimuksen uusimista. Nykyinen vuokrasopimus päättyy Vuokran määräytyminen Vuokrattava alue on noin m², ja sillä sijaitsee 299 kem²:n rakennus osittain kahdessa kerroksessa. Muun maa alueen alana huomioidaan m². Rakennetun alueen osalta käyvän maanarvon perusteena pidetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 11,77 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Vuosivuokra on 5 % maan pääoma arvosta. Rakennetun alueen osalta vuosivuokraksi saadaan vuoden 2013 keskiarvon pisteluvulla 1890 laskien: 299 kem² x 11,77 /kem² x 18,90 x 5 % = 3 325,70 euroa. Muun maa alueen osalta käytetään neliömetrihintaa, joka vastaa veneiden talvisäilytys ja pysäköintialueista perittyä vuokraa. Elinkustannusindeksin pisteluvulla 100 se on 0,096 /m²/vuosi. Muun maa alueen osalta vuosivuokraksi saadaan siten: m² x 0,096 /m² x 18,90 = 4 450,80 euroa. Vuosivuokra on yhteensä 7 776,50 euroa.

241 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/4 Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi Liitteet 1 Vmax Oy:n hakemus 2 Vuokra alueen kartta Otteet Ote Vmax Oy Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Tiedoksi Liikuntavirasto Päätöshistoria Liikuntalautakunta HEL T Päätös Liikuntalautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että liikuntalautakunta oikeutettaisiin vuokraamaan Vmax Oy:lle 49. kaupunginosan (Laajasalo) tilaan kuuluva, yhteensä noin m2:n suuruinen, karttaliitteeseen merkitty alue (osoite: Isonsarvastontie 4), venealan yritystoimintaa varten ajalle seuraavin ehdoin: Vuosivuokra, joka vastaa elinkustannusindeksin pistelukua 1890 on 7 776,35 euroa. Rakennusmaan osalta vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 11,77 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Muun vuokra alueen osalta vuosivuokran perusteena pidetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 0,096 euron suuruista neliömetrivuokraa.

242 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/4 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Turo Saarinen Soile Lehmusto, hallintosihteeri, puhelin: soile.lehmusto(a)hel.fi Turo Saarinen, osastopäällikkö, puhelin: turo.saarinen(a)hel.fi Osastopäällikkö HEL T Päätös Päätöksen perustelut Osastopäällikkö päätti jatkaa vuodella VMAX Oy:n kanssa solmittua vuokrasopimusta, joka koskee m2:n suuruista maa aluetta Iso Sarvaston venesatamassa. Vuokrasopimus (Lilk , 291, , 3 ja ,312 ) jatkuu siten, että se on voimassa saakka ja muut ehdot vuokasopimuksen mukaisesti. Lisäksi osastopäällikkö päätti vuokrata 130 m2:n lisämaa alueen ajalle muutoin, edellisen päätöksen (Meos , 15, osastopäällikkö) mukaisin ehdoin. Alueella olevat yrittäjät ovat anoneet tuleviin vuokrasopimuksiin 25 vuoden vuokra aikaa. Tästä johtuen VMAX Oy:n sopimuksia jatketaan siten, että ne päättyvät yhtä aikaa muiden yrittäjien sopimuksien kanssa. Näin kaikkien yrittäjien uudet pitkäaikaiset vuokrasopimukset alkaisivat Uudet sopimukset valmistellaan liikuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen käsiteltäväksi vuoden 2014 aikana. Lisätiedot Soile Lehmusto, hallintosihteeri, puhelin: soile.lehmusto(a)hel.fi

243 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/ Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL T Lausunto Järjestäjäverkon tiivistämisen tavoitteet päätti antaa opetus ja kulttuuriministeriölle seuraavan lausunnon: Helsingin kaupunki pitää tarkoituksenmukaisina esitysluonnoksen tavoitteita järjestäjäverkon tiivistämisestä, entistä vahvemmista koulutuksen järjestäjistä, koulutuksen alueellisesta saavutettavuudesta ja yhteistyöstä koulutuksen järjestäjien kesken. Erityisesti niukkenevien resurssien ja kasvavien haasteiden olosuhteissa nämä ovat erinomaisia tavoitteita. Vahvoilla koulutuksen järjestäjillä on paremmat mahdollisuudet monipuoliseen ja laadukkaaseen koulutustarjontaan, yksilöllisten opintopolkujen turvaamiseen, koulutustarpeen alueelliseen ennakointiin ja työelämän muutoksiin vastaamiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa koottaessa päätavoitteena tulisi olla, että alueella toimii monialainen, kaikki nuorten ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen palvelut omaava koulutuksen järjestäjä, jonka palveluita täydentävät koulutustehtävältään profiloituneet pienemmät, mutta kuitenkin riittävän vahvat koulutuksen järjestäjät. Lukiokoulutuksen verkkoa koottaessa on tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta, jos kaikki alueen lukiokoulutuksen järjestäjät ovat riittävän vahvoja toteuttamaan laadukasta ja monipuolista lukiokoulutusta, tekemään yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ja kehittämään koulutusta. Talouden rakenteellinen muutos ja toiselle asteelle kohdistut säästöt edellyttävät toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää uudistamista sekä koulutuksen voimavarojen entistä vaikuttavampaa ja tuottavampaa käyttöä. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisella arvioidaan saatavan noin 69 miljoonan euron säästöt kokonaiskustannuksiin, josta valtionosuus on valtakunnallisesti vuosina noin 18 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin osuus on laskennallisesti noin kymmenesosa. Tältä osin Helsingin kaupunki katsoo, että kyse ei ole velvoitteiden, tehtävien tai normien purkamisesta, vaan rahoituksen tason leikkauksesta. Hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut, että se pidättäytyy uusien,

244 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että samalla päätetään vastaavan suuruisista karsimisista tai uusien velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Helsinki toisen asteen koulutuksen alueena Esitysluonnoksen mukaan koulutuksen järjestäjäverkko rakentuisi vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laajan alueen tai väestöpohjan koulutustarvetta. Järjestäjien työnjako alueella on selkeä. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa koottaessa Helsinkiä tulisi tarkastella omana alueenaan ja toisaalta osana pääkaupunkiseutua ja koko Uuttamaata. Ruotsinkielistä järjestäjäverkkoa koottaessa tulisi huomioida erityisesti koko Uusimaa ja pääkaupunkiseutu. Helsinki poikkeaa muusta Suomesta koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden suuren määrän vuoksi. Helsingissä on toisen asteen koulutuksessa olevia opiskelijoita reilusti yli Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijoita on noin ja lisäkoulutuksessa noin Päivälukioissa opiskelee noin opiskelijaa. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko on Helsingissä tiheä. Kaupungin alueella on yli 30 ammatillisen koulutuksen ja 21 lukiokoulutuksen järjestäjää. Helsingin kaupunki on ylivoimaisesti suurin lukiokoulutuksen (noin opiskelijaa ja 16 lukiota) ja ammatillisen koulutuksen järjestäjä (yli valtionosuuteen oikeuttavaa opiskelijaa Stadin ammattiopistossa ja Stadin aikuisopistossa). Muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien valtionosuuteen oikeuttavien opiskelijoiden määrä vaihtelee opiskelijan välillä. Lukiokoulutuksessa yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion ylläpitämien lukioiden opiskelijamäärä vaihtelee vajaasta sadasta 450 opiskelijaan. Helsingissä on muista kunnista tulevia opiskelijoita noin 30 %. Helsingin ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa noin 40 % opiskelijoista tulee muista kunnista. Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan järjestäjäverkon tiivistämisellä tulee todennäköisesti olemaan vaikutusta myös Helsingin toisen asteen koulutuksen verkkoon. Jos järjestäjäverkko harvenee muualla Uudellamaalla, on oletettavaa, että entistä enemmän opiskelijoita hakeutuu opiskelemaan Helsinkiin. Tiheän järjestäjäverkon vaikutukset

245 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 Helsingissä on monipuolinen toisen asteen koulutuksen järjestäjäkenttä, joka on koulutustarjontaa rikastuttava tekijä. Toisaalta usean erikokoisen koulutuksen järjestäjän muodostama toisen asteen koulutusverkko näyttäytyy koulutukseen hakeutuvalle sirpaleisena ja vaikeasti hahmotettavana kokonaisuutena. Joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen sekä tutkinnon osien suorittaminen eri koulutuksen järjestäjien tarjonnasta on haastavaa. Jotta joustavat ja yksilölliset opintopolut voisivat toteutua ja sitä kautta koulutuksen läpäisy tehostua, koulutuksen järjestäjien tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä keskenään. Tätä esitysluonnoksessa tavoitellaankin. Kuten perusteluissa todetaan, suuremmilla ja vahvemmilla koulutuksen järjestäjillä olisi laajemman koulutustehtävänsä puitteissa suurempi liikkumavara ja siten paremmat mahdollisuudet vastata joustavasti muuttuviin koulutustarpeisiin alueilla. Näin opiskelijoiden liikkuvuus voisi toteutua nykyistä tasapuolisemmin ja väestö ja hakijamuutosten aiheuttamat riskit olisivat paremmin hallittavissa. Tasavahvuisemmat koulutuksen järjestäjät pystyisivät tehokkaammin huomioimaan erilaisten oppijoiden tarpeet ja huolehtimaan yhteistyössä nuorisotakuun toteuttamisesta. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan suurelle, monialaiselle koulutuksen järjestäjälle tulisi myöntää yhdessä luvassa ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen järjestämislupa oppilaitosmuotoiseen, näyttötutkintoina suoritettaviin tutkintoihin ja niihin valmistavaan koulutukseen sekä oppisopimuskoulutukseen. Tämä takaa kustannustehokkaamman koulutuksen järjestämisen. Tällöin voidaan sekä nuorten että aikuisten ammatillisessa koulutuksessa hyödyntää yhteisiä tiloja, koneita ja laitteita ja rakentaa joustavasti yksilöllisiä koulutuspolkuja opiskelijoille. Hallituksen esitysluonnoksessa jää epäselväksi, minkä luvan piiriin nuorten oppisopimuskoulutus kuuluisi. Sen mukaan oppisopimuskoulutuksena järjestettävien ammatillisten perustutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen järjestämisestä säädettäisiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa. Se koskee kuitenkin vain näyttötutkintoina suoritettavia tutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta. Nuorten oppisopimuskoulutuksena järjestettäviä ammatillisia perustutkintoja pitäisi voida järjestää myös opetussuunnitelmaperusteisena koulutuksena. Hallituksen esitysluonnoksen perusteluissa todetaan, että oppisopimuskoulutuksen järjestäminen on osa aikuiskoulutustehtävää. Nuorten oppisopimuskoulutuksen lupaa ei siten ole pohdittu riittävästi.

246 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 Helsingin kaupunki pitää hyvänä, että oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen liittyvää osaamista ja järjestämisedellytyksiä arvioidaan kokonaisuutena erikseen. Lukiokoulutuksen erityinen koulutustehtävä Vapaan sivistystyön järjestäjäverkko Lausunnon keskeinen sisältö Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan lukiokoulutuksen erityinen koulutustehtävä tulisi myöntää niille koulutuksen järjestäjille, joilla on vahva osaaminen ja kokemus sekä riittävät resurssit erityisen koulutustehtävän järjestämiseen valtakunnallisesti vetovoimaisella tavalla. Helsingillä on pääkaupunkina pitkä kokemus ja erinomaiset tulokset usean erityisen koulutustehtävän kouluttajana. Tätä toimintaa halutaan jatkaa laajasti ja monipuolisesti. Ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa Helsingin kaupungilla on erityisen tehtävän kouluttajan vastuu koko Etelä Suomen alueella. Vapaan sivistystyön osalta hallituksen esitysluonnos koskee ylläpitämisen edellytyksiä, joita ovat sivistystarve sekä ammatilliset ja taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen ja koulutuksen järjestämiseen. Opetus ja kulttuuriministeriö on vuonna 2012 uusinut kaikkien kansalaisopistojen ylläpitoluvat. Nyt esitysluonnos pitää sisällään ylläpitäjän taloudellisten edellytysten tutkimisen. Helsingin kaupunki katsoo, että sen ylläpitämien suomenkielisen ja ruotsinkielisen työväenopiston ylläpitämisedellytykset täyttyvät hyvin. Sivistystarpeesta kertoo lähes sataprosenttinen kurssien täyttöaste ja kurssijonot. Ammatilliset edellytykset täyttää monipuolinen ja kattava henkilöstömäärä ja sen laatu. Taloudellisesti Helsingin kaupunki on jo tällä hetkellä mahdollistanut valtionosuusresursseja laajemman opetusmäärän. Kuntalaista kohden kansalaisopistojen valtionosuutta tulee pääkaupunkiseudun alueelle noin 12 % koko maan valtionosuuden perustana olevista opetustunneista, vaikka väestön osuus on 20 %. Pääkaupunkiseudun alueella toimii lähes 30 vapaan sivistystyön toimijaa. Helsingissä on kaksi kaupungin ylläpitämää kansalaisopistoa ja kolme yksityisen ylläpitämää. Näiden lisäksi pääkaupunkiseudulla on kolme kunnallista opistoa Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Helsingin kaupungin ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kansalaisopistot ovat tehneet jo vuosia monipuolista yhteistyötä sekä opetuksen suunnittelussa että asiakaspalvelun kehittämisessä.

247 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 Käsittely Helsingin kaupunki pitää lausunnossaan esitysluonnoksen tavoitteita toisen asteen ja vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisestä ja entistä vahvemmista koulutuksen järjestäjistä hyvinä ja tarkoituksenmukaisina. Helsinki poikkeaa muusta Suomesta elinkeinorakenteen, koulutuksen järjestäjäverkon ja opiskelijamäärän osalta. Helsingissä on huomattavasti enemmän työpaikkoja, koulutuksen järjestäjiä ja opiskelijoita kuin muualla. Helsinki muodostaa siten oman alueensa koottaessa toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko on Helsingissä tiheä. Kaupungin alueella on yli 30 ammatillisen koulutuksen ja 21 lukiokoulutuksen järjestäjää. Usean erikokoisen koulutuksen järjestäjän muodostama koulutusverkko näyttäytyy koulutukseen hakeutuvalle sirpaleisena ja vaikeasti hahmotettavana kokonaisuutena. Joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen sekä tutkinnon osien suorittaminen eri koulutuksen järjestäjien tarjonnasta on haastavaa. Suurelle monialaiselle koulutuksen järjestäjälle tulisi myöntää yhdessä luvassa ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen järjestämislupa oppilaitosmuotoiseen, näyttötutkintoina suoritettaviin tutkintoihin ja niihin valmistavaan koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Tämä takaisi kustannustehokkaamman ja laadukkaamman koulutuksen järjestämisen. Lukiokoulutuksen erityinen koulutustehtävä tulisi myöntää sellaisille koulutuksen järjestäjille, joilla on vahva osaaminen ja kokemus erityisen koulutustehtävän järjestämisestä ja riittävät resurssit sen järjestämiseen valtakunnallisesti vetovoimaisella tavalla. Vapaan sivistystyön osalta hallituksen esitysluonnoksen suorat vaikutukset ovat vähäisiä, koska Helsingin kaupungin ylläpitämien työväenopistojen ylläpitämisedellytykset täyttyvät. Esteelliset: Pekka Sauri Vastaehdotus: Laura Rissanen: Lisätään tiheän järjestäjäverkon vaikutukset otsikon jälkeen, ennen kappaletta (9) seuraava: "Helsingissä on monipuolinen toisen asteen koulutuksen järjestäjäkenttä, joka on koulutustarjontaa rikastuttava tekijä. "

248 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 Sekä muutetaan sitä seuraavan kappaleen (9) ensimmäistä lausetta seuraavasti: "Toisaalta usean erikokoisen koulutuksen järjestäjän muodostama toisen asteen koulutusverkko näyttäytyy koulutukseen hakeutuvalle sirpaleisena ja vaikeasti hahmotettavana kokonaisuutena." Kannattaja: Marcus Rantala Vastaehdotus: Laura Rissanen: Poistetaan kappale (10), joka kuuluu seuraavasti: "Tiheän järjestäjäverkon alueella opintojen keskeyttämisiä tulee paljon kaikille koulutuksen järjestäjille, kun opiskelijat vaihtavat yhden koulutuksen järjestäjän koulutuksesta toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen. Esimerkiksi opiskelijan väärä alan valinta johtaa helposti opintojen keskeyttämiseen yhdellä koulutuksen järjestäjällä ja opintojen aloittamiseen toisella. Alueella, jossa on vain yksi ammatillisen koulutuksen ja yksi lukiokoulutuksen järjestäjä, siirtymiä koulutuksen järjestäjältä toiselle on vähemmän." Samoin poistetaan lausunnon yhteenvedosta kappaleen (22) lause, joka kuuluu: "Tiheän järjestäjäverkon alueella opintojen keskeyttämisiä tulee paljon kaikille koulutuksen järjestäjille, kun opiskelijat vaihtavat koulutuksen järjestäjältä toiselle." Kannattaja: Marcus Rantala Vastaehdotus: Laura Rissanen: Poistetaan kappaleen (14) kolme viimeistä virkettä, jotka kuuluvat: "Kaupungin näkemyksen mukaan oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävät tulisi määritellä selkeästi kunnalliseksi tehtäväksi, jolloin niitä hoitaisivat kunnat yksin tai yhdessä. Näin oppisopimuskoulutuksen sekava kenttä selkiytyisi ainakin pääkaupunkiseudulla. Tämä yhtenäistäisi koulutuksen toimintatapoja ja käytäntöjä yritysten, työpaikkojen, oppilaitosten ja opiskelijoiden osalta ja parantaisi oppisopimuskoulutuksen laatua." Samoin poistetaan lausunnon yhteenvedosta kappaleesta (23) kaksi seuraavaa virkettä:

249 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 "Oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävät tulisi määritellä selkeästi kunnalliseksi tehtäväksi, jolloin niitä hoitaisivat kunnat yksin tai yhdessä. Tämä selkeyttäisi oppisopimuskoulutuksen sekavaa kenttää pääkaupunkiseudulla, yhtenäistäisi koulutuksen toimintatapoja ja käytäntöjä ja parantaisi oppisopimuskoulutuksen laatua." Kannattaja: Marcus Rantala 1. äänestys: JAA ehdotus: Esityksen mukaan EI ehdotus: Lisäys ennen kappaletta (9): "Helsingissä on monipuolinen toisen asteen koulutuksen järjestäjäkenttä, joka on koulutustarjontaa rikastuttava tekijä". Ja lisäys kappaleen (9) ensimmäiseen lauseeseen: "Toisaalta usean erikokoisen " Jaa äänet: 6 Tuuli Kousa, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti Ei äänet: 9 Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Lasse Männistö, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Hannu Tuominen Tyhjä: 0 Poissa: 0 Äänin 6 9 kaupunginhallitus hyväksyi jäsen Rissasen vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen. 2. äänestys: JAA ehdotus: Esityksen mukaan EI ehdotus: Poistetaan kappale (10), joka alkaa seuraavasti: "Tiheän järjestäjäverkon.." Samoin poistetaan lausunnon yhteenvedosta kappaleen (22) lause, joka kuuluu: "Tiheän järjestäjäverkon alueella opintojen keskeyttämisiä tulee paljon kaikille koulutuksen järjestäjille, kun opiskelijat vaihtavat koulutuksen järjestäjältä toiselle."

250 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 Jaa äänet: 6 Tuuli Kousa, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti Ei äänet: 9 Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Lasse Männistö, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Hannu Tuominen Tyhjä: 0 Poissa: 0 Äänin 6 9 kaupunginhallitus hyväksyi jäsen Rissasen vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen. 3. äänestys: JAA ehdotus: Esityksen mukaan EI ehdotus: Poistetaan kappaleen (14) kolme viimeistä virkettä, jotka kuuluvat: "Kaupungin näkemyksen mukaan oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävät tulisi määritellä selkeästi kunnalliseksi tehtäväksi, jolloin niitä hoitaisivat kunnat yksin tai yhdessä. Näin oppisopimuskoulutuksen sekava kenttä selkiytyisi ainakin pääkaupunkiseudulla. Tämä yhtenäistäisi koulutuksen toimintatapoja ja käytäntöjä yritysten, työpaikkojen, oppilaitosten ja opiskelijoiden osalta ja parantaisi oppisopimuskoulutuksen laatua." Samoin lausunnon yhteenvedosta kappaleesta (23) kaksi seuraavaa virkettä: "Oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävät tulisi määritellä selkeästi kunnalliseksi tehtäväksi, jolloin niitä hoitaisivat kunnat yksin tai yhdessä. Tämä selkeyttäisi oppisopimuskoulutuksen sekavaa kenttää pääkaupunkiseudulla, yhtenäistäisi koulutuksen toimintatapoja ja käytäntöjä ja parantaisi oppisopimuskoulutuksen laatua." Jaa äänet: 6 Tuuli Kousa, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti Ei äänet: 9 Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Lasse Männistö, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Hannu Tuominen Tyhjä: 0

251 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 Poissa: 0 Äänin 6 9 kaupunginhallitus hyväksyi jäsen Rissasen vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen. Kolmen suoritetun äänestyksen perusteella kaupunginhallitus hyväksyi jäsen Rissasen kolmen vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi Tero Niininen, erityissuunnittelija, puhelin: tero.niininen(a)hel.fi Liitteet 1 OKM:n lausuntopyyntö 2 Hallituksen esitysluonnos Otteet Ote Opetus ja kulttuuriministeriö Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Lausuntoehdotus Järjestäjäverkon tiivistämisen tavoitteet päättää antaa opetus ja kulttuuriministeriölle seuraavan lausunnon: Helsingin kaupunki pitää tarkoituksenmukaisina esitysluonnoksen tavoitteita järjestäjäverkon tiivistämisestä, entistä vahvemmista koulutuksen järjestäjistä, koulutuksen alueellisesta saavutettavuudesta ja yhteistyöstä koulutuksen järjestäjien kesken. Erityisesti niukkenevien resurssien ja kasvavien haasteiden olosuhteissa nämä ovat erinomaisia tavoitteita. Vahvoilla koulutuksen järjestäjillä on paremmat mahdollisuudet monipuoliseen ja laadukkaaseen koulutustarjontaan, yksilöllisten opintopolkujen turvaamiseen, koulutustarpeen alueelliseen ennakointiin ja työelämän muutoksiin vastaamiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa koottaessa päätavoitteena tulisi olla, että alueella toimii monialainen, kaikki nuorten ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen

252 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko palvelut omaava koulutuksen järjestäjä, jonka palveluita täydentävät koulutustehtävältään profiloituneet pienemmät, mutta kuitenkin riittävän vahvat koulutuksen järjestäjät. Lukiokoulutuksen verkkoa koottaessa on tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta, jos kaikki alueen lukiokoulutuksen järjestäjät ovat riittävän vahvoja toteuttamaan laadukasta ja monipuolista lukiokoulutusta, tekemään yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ja kehittämään koulutusta. Talouden rakenteellinen muutos ja toiselle asteelle kohdistut säästöt edellyttävät toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää uudistamista sekä koulutuksen voimavarojen entistä vaikuttavampaa ja tuottavampaa käyttöä. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisella arvioidaan saatavan noin 69 miljoonan euron säästöt kokonaiskustannuksiin, josta valtionosuus on valtakunnallisesti vuosina noin 18 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin osuus on laskennallisesti noin kymmenesosa. Tältä osin Helsingin kaupunki katsoo, että kyse ei ole velvoitteiden, tehtävien tai normien purkamisesta, vaan rahoituksen tason leikkauksesta. Hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut, että se pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että samalla päätetään vastaavan suuruisista karsimisista tai uusien velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Helsinki toisen asteen koulutuksen alueena Esitysluonnoksen mukaan koulutuksen järjestäjäverkko rakentuisi vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laajan alueen tai väestöpohjan koulutustarvetta. Järjestäjien työnjako alueella on selkeä. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa koottaessa Helsinkiä tulisi tarkastella omana alueenaan ja toisaalta osana pääkaupunkiseutua ja koko Uuttamaata. Ruotsinkielistä järjestäjäverkkoa koottaessa tulisi huomioida erityisesti koko Uusimaa ja pääkaupunkiseutu. Helsinki poikkeaa muusta Suomesta koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden suuren määrän vuoksi. Helsingissä on toisen asteen koulutuksessa olevia opiskelijoita reilusti yli Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijoita on noin ja lisäkoulutuksessa noin Päivälukioissa opiskelee noin opiskelijaa. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko on Helsingissä tiheä. Kaupungin alueella on yli 30 ammatillisen koulutuksen ja 21 lukiokoulutuksen järjestäjää. Helsingin kaupunki on ylivoimaisesti suurin lukiokoulutuksen (noin opiskelijaa ja 16 lukiota) ja

253 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 ammatillisen koulutuksen järjestäjä (yli valtionosuuteen oikeuttavaa opiskelijaa Stadin ammattiopistossa ja Stadin aikuisopistossa). Muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien valtionosuuteen oikeuttavien opiskelijoiden määrä vaihtelee opiskelijan välillä. Lukiokoulutuksessa yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion ylläpitämien lukioiden opiskelijamäärä vaihtelee vajaasta sadasta 450 opiskelijaan. Helsingissä on muista kunnista tulevia opiskelijoita noin 30 %. Helsingin ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa noin 40 % opiskelijoista tulee muista kunnista. Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan järjestäjäverkon tiivistämisellä tulee todennäköisesti olemaan vaikutusta myös Helsingin toisen asteen koulutuksen verkkoon. Jos järjestäjäverkko harvenee muualla Uudellamaalla, on oletettavaa, että entistä enemmän opiskelijoita hakeutuu opiskelemaan Helsinkiin. Tiheän järjestäjäverkon vaikutukset Usean erikokoisen koulutuksen järjestäjän muodostama toisen asteen koulutusverkko näyttäytyy koulutukseen hakeutuvalle sirpaleisena ja vaikeasti hahmotettavana kokonaisuutena. Joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen sekä tutkinnon osien suorittaminen eri koulutuksen järjestäjien tarjonnasta on haastavaa. Tiheän järjestäjäverkon alueella opintojen keskeyttämisiä tulee paljon kaikille koulutuksen järjestäjille, kun opiskelijat vaihtavat yhden koulutuksen järjestäjän koulutuksesta toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen. Esimerkiksi opiskelijan väärä alan valinta johtaa helposti opintojen keskeyttämiseen yhdellä koulutuksen järjestäjällä ja opintojen aloittamiseen toisella. Alueella, jossa on vain yksi ammatillisen koulutuksen ja yksi lukiokoulutuksen järjestäjä, siirtymiä koulutuksen järjestäjältä toiselle on vähemmän. Jotta joustavat ja yksilölliset opintopolut voisivat toteutua ja sitä kautta koulutuksen läpäisy tehostua, koulutuksen järjestäjien tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä keskenään. Tätä esitysluonnoksessa tavoitellaankin. Kuten perusteluissa todetaan, suuremmilla ja vahvemmilla koulutuksen järjestäjillä olisi laajemman koulutustehtävänsä puitteissa suurempi liikkumavara ja siten paremmat mahdollisuudet vastata joustavasti muuttuviin koulutustarpeisiin alueilla. Näin opiskelijoiden liikkuvuus voisi toteutua nykyistä tasapuolisemmin ja väestö ja hakijamuutosten aiheuttamat riskit olisivat paremmin hallittavissa. Tasavahvuisemmat koulutuksen järjestäjät pystyisivät tehokkaammin huomioimaan erilaisten oppijoiden tarpeet ja huolehtimaan yhteistyössä nuorisotakuun toteuttamisesta. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat

254 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan suurelle, monialaiselle koulutuksen järjestäjälle tulisi myöntää yhdessä luvassa ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen järjestämislupa oppilaitosmuotoiseen, näyttötutkintoina suoritettaviin tutkintoihin ja niihin valmistavaan koulutukseen sekä oppisopimuskoulutukseen. Tämä takaa kustannustehokkaamman koulutuksen järjestämisen. Tällöin voidaan sekä nuorten että aikuisten ammatillisessa koulutuksessa hyödyntää yhteisiä tiloja, koneita ja laitteita ja rakentaa joustavasti yksilöllisiä koulutuspolkuja opiskelijoille. Hallituksen esitysluonnoksessa jää epäselväksi, minkä luvan piiriin nuorten oppisopimuskoulutus kuuluisi. Sen mukaan oppisopimuskoulutuksena järjestettävien ammatillisten perustutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen järjestämisestä säädettäisiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa. Se koskee kuitenkin vain näyttötutkintoina suoritettavia tutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta. Nuorten oppisopimuskoulutuksena järjestettäviä ammatillisia perustutkintoja pitäisi voida järjestää myös opetussuunnitelmaperusteisena koulutuksena. Hallituksen esitysluonnoksen perusteluissa todetaan, että oppisopimuskoulutuksen järjestäminen on osa aikuiskoulutustehtävää. Nuorten oppisopimuskoulutuksen lupaa ei siten ole pohdittu riittävästi. Helsingin kaupunki pitää hyvänä, että oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen liittyvää osaamista ja järjestämisedellytyksiä arvioidaan kokonaisuutena erikseen. Kaupungin näkemyksen mukaan oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävät tulisi määritellä selkeästi kunnalliseksi tehtäväksi, jolloin niitä hoitaisivat kunnat yksin tai yhdessä. Näin oppisopimuskoulutuksen sekava kenttä selkiytyisi ainakin pääkaupunkiseudulla. Tämä yhtenäistäisi koulutuksen toimintatapoja ja käytäntöjä yritysten, työpaikkojen, oppilaitosten ja opiskelijoiden osalta ja parantaisi oppisopimuskoulutuksen laatua. Lukiokoulutuksen erityinen koulutustehtävä Vapaan sivistystyön järjestäjäverkko Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan lukiokoulutuksen erityinen koulutustehtävä tulisi myöntää niille koulutuksen järjestäjille, joilla on vahva osaaminen ja kokemus sekä riittävät resurssit erityisen koulutustehtävän järjestämiseen valtakunnallisesti vetovoimaisella tavalla. Helsingillä on pääkaupunkina pitkä kokemus ja erinomaiset tulokset usean erityisen koulutustehtävän kouluttajana. Tätä toimintaa halutaan jatkaa laajasti ja monipuolisesti. Ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa Helsingin kaupungilla on erityisen tehtävän kouluttajan vastuu koko Etelä Suomen alueella.

255 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 Lausunnon keskeinen sisältö Vapaan sivistystyön osalta hallituksen esitysluonnos koskee ylläpitämisen edellytyksiä, joita ovat sivistystarve sekä ammatilliset ja taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen ja koulutuksen järjestämiseen. Opetus ja kulttuuriministeriö on vuonna 2012 uusinut kaikkien kansalaisopistojen ylläpitoluvat. Nyt esitysluonnos pitää sisällään ylläpitäjän taloudellisten edellytysten tutkimisen. Helsingin kaupunki katsoo, että sen ylläpitämien suomenkielisen ja ruotsinkielisen työväenopiston ylläpitämisedellytykset täyttyvät hyvin. Sivistystarpeesta kertoo lähes sataprosenttinen kurssien täyttöaste ja kurssijonot. Ammatilliset edellytykset täyttää monipuolinen ja kattava henkilöstömäärä ja sen laatu. Taloudellisesti Helsingin kaupunki on jo tällä hetkellä mahdollistanut valtionosuusresursseja laajemman opetusmäärän. Kuntalaista kohden kansalaisopistojen valtionosuutta tulee pääkaupunkiseudun alueelle noin 12 % koko maan valtionosuuden perustana olevista opetustunneista, vaikka väestön osuus on 20 %. Pääkaupunkiseudun alueella toimii lähes 30 vapaan sivistystyön toimijaa. Helsingissä on kaksi kaupungin ylläpitämää kansalaisopistoa ja kolme yksityisen ylläpitämää. Näiden lisäksi pääkaupunkiseudulla on kolme kunnallista opistoa Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Helsingin kaupungin ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kansalaisopistot ovat tehneet jo vuosia monipuolista yhteistyötä sekä opetuksen suunnittelussa että asiakaspalvelun kehittämisessä. Helsingin kaupunki pitää lausunnossaan esitysluonnoksen tavoitteita toisen asteen ja vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisestä ja entistä vahvemmista koulutuksen järjestäjistä hyvinä ja tarkoituksenmukaisina. Helsinki poikkeaa muusta Suomesta elinkeinorakenteen, koulutuksen järjestäjäverkon ja opiskelijamäärän osalta. Helsingissä on huomattavasti enemmän työpaikkoja, koulutuksen järjestäjiä ja opiskelijoita kuin muualla. Helsinki muodostaa siten oman alueensa koottaessa toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko on Helsingissä tiheä. Kaupungin alueella on yli 30 ammatillisen koulutuksen ja 21 lukiokoulutuksen järjestäjää. Usean erikokoisen koulutuksen järjestäjän muodostama koulutusverkko näyttäytyy koulutukseen hakeutuvalle sirpaleisena ja vaikeasti hahmotettavana kokonaisuutena. Joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen sekä tutkinnon osien suorittaminen eri koulutuksen järjestäjien tarjonnasta on haastavaa.

256 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 Esittelijän perustelut Tiheän järjestäjäverkon alueella opintojen keskeyttämisiä tulee paljon kaikille koulutuksen järjestäjille, kun opiskelijat vaihtavat koulutuksen järjestäjältä toiselle. Suurelle monialaiselle koulutuksen järjestäjälle tulisi myöntää yhdessä luvassa ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen järjestämislupa oppilaitosmuotoiseen, näyttötutkintoina suoritettaviin tutkintoihin ja niihin valmistavaan koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Tämä takaisi kustannustehokkaamman ja laadukkaamman koulutuksen järjestämisen. Oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävät tulisi määritellä selkeästi kunnalliseksi tehtäväksi, jolloin niitä hoitaisivat kunnat yksin tai yhdessä. Tämä selkeyttäisi oppisopimuskoulutuksen sekavaa kenttää pääkaupunkiseudulla, yhtenäistäisi koulutuksen toimintatapoja ja käytäntöjä ja parantaisi oppisopimuskoulutuksen laatua. Lukiokoulutuksen erityinen koulutustehtävä tulisi myöntää sellaisille koulutuksen järjestäjille, joilla on vahva osaaminen ja kokemus erityisen koulutustehtävän järjestämisestä ja riittävät resurssit sen järjestämiseen valtakunnallisesti vetovoimaisella tavalla. Vapaan sivistystyön osalta hallituksen esitysluonnoksen suorat vaikutukset ovat vähäisiä, koska Helsingin kaupungin ylläpitämien työväenopistojen ylläpitämisedellytykset täyttyvät. Opetus ja kulttuuriministeriö pyytää kaupungin lausuntoa toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Esitys on osa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Sen tavoitteena ovat vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamistarpeisiin. Lausuntopyyntö ja hallituksen esitysluonnos ovat kokonaisuudessaan liitteinä 1 ja 2. Lausuntopyynnön määräaika on. Ministeriö on erillisessä viestissään ilmoittanut, ettei se hallituksen esityksen tiukan aikataulun vuoksi voi huomioida myöhässä saapuvia lausuntoja, joten kaupunginhallituksen tulisi käsitellä asia tässä kokouksessa. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi

257 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 Liitteet Otteet Tero Niininen, erityissuunnittelija, puhelin: tero.niininen(a)hel.fi 1 OKM:n lausuntopyyntö 2 Hallituksen esitysluonnos Ote Opetus ja kulttuuriministeriö Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi Tero Niininen, erityissuunnittelija, puhelin: tero.niininen(a)hel.fi Opetuslautakunta HEL T Lausunto Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Tavoitteet Opetuslautakunta pitää tarkoituksenmukaisina niukkenevien resurssien ja kasvavien haasteiden olosuhteissa esityksen tavoitteita lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisestä, entistä vahvemmista koulutuksen järjestäjistä, koulutuksen alueellisesta saavutettavuudesta ja yhteistyöstä koulutuksen järjestäjien kesken. Vahvoilla koulutuksen järjestäjillä on paremmat mahdollisuudet koulutustarjonnan

258 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 Helsinki toisen asteen koulutuksen alueena monipuolistamiseen ja yksilöllisten opintopolkujen turvaamiseen kustannustehokkaammin, koulutuksen alueelliseen määrälliseen ja laadulliseen ennakointiin ja suunnitteluun sekä työelämän muutoksiin vastaamiseen ja koulutuksen laadun parantamiseen. Päätavoitteena alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa koottaessa tulisikin olla, että alueella toimii monialainen, kaikki nuorten ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen palvelut omaava koulutuksen järjestäjä, jonka palveluita täydentävät koulutustehtävältään profiloituneet pienemmät, mutta kuitenkin riittävän vahvat koulutuksen järjestäjät. Lukiokoulutuksen verkkoa koottaessa on tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta, jos kaikki alueen lukiokoulutuksen järjestäjät ovat riittävän vahvoja toteuttamaan laadukasta ja monipuolista lukiokoulutusta, tekemään yhteistyötä muiden lukio ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa ja kehittämään koulutusta. Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjäverkko rakentuisi vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laajan alueen tai väestöpohjan koulutustarvetta ja järjestäjien työnjako alueella on selkeä. Esityksessä jää epäselväksi, mitä alueella tarkoitetaan. Opetuslautakunta toteaa, että toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa koottaessa Helsinkiä on tarkasteltava omana alueenaan ja toisaalta osana pääkaupunkiseutua ja koko Uuttamaata. Ruotsinkielistä järjestäjäverkkoa koottaessa on huomioitava erityisesti koko Uusimaa ja pääkaupunkiseutu. Helsinki poikkeaa muusta Suomesta, Uudestamaasta ja myös pääkaupunkiseudusta elinkeinorakenteen, koulutuksen järjestäjäverkon ja opiskelijamäärän volyymin osalta. Helsingissä on huomattavasti enemmän kuin muualla työpaikkoja, koulutuksen järjestäjiä ja opiskelijoita. Näistä syistä johtuen Helsinki muodostaa oman alueensa. Helsingin elinkeinorakenne on monipuolinen, eikä mikään päätoimiala nouse muita hallitsevampaan asemaan. Palvelualojen kokonaisosuus kaikista työpaikoista on lähes 90 %. Tukku ja vähittäiskauppa oli suurin työllistäjä 16 prosentin henkilöstömääräosuudella vuonna Heti kaupan jälkeen sijoittuivat prosentin osuuksin informaatio ja viestintä, hallinto ja tukipalvelut ja ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Seuraaville sijoille 7 8 prosentin osuuksin sijoittuivat rakentaminen, rahoitustoiminta, kuljetus ja varastointi sekä teollisuus. Helsingissä on noin yritystä. Suurin osa Helsingissä toimivista yrityksistä on pieniä, alle 50 henkeä työllistäviä yrityksiä. Kuitenkin suurten ja keskisuurten yritysten osuus kaikkien kaupungissa toimivien

259 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 yritysten henkilöstöstä on peräti 49 %, vaikka näiden yritysten osuus toimipaikoista on vain noin 3 %. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko on Helsingissä tiheä. Helsingissä on yli 30 ammatillisen koulutuksen järjestäjää ja 21 lukiokoulutuksen järjestäjää. Helsingin kaupunki on ylivoimaisesti suurin lukiokoulutuksen (noin opiskelijaa, 16 lukiota) ja ammatillisen koulutuksen järjestäjä (yli valtionosuuteen oikeuttavaa opiskelijaa Stadin ammattiopistossa ja Stadin aikuisopistossa). Muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien valtion osuuteen oikeuttavien opiskelijoiden määrä vaihtelee opiskelijan välillä. Lukiokoulutuksessa yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion ylläpitämien lukioiden opiskelijamäärä vaihtelee vajaasta sadasta 450 opiskelijaan. Helsingin sisällä toisen asteen oppilaitokset sijaitsevat pääasiassa keskustan alueella ja läntisessä Helsingissä. Helsingissä toisen asteen koulutuksessa opiskelijoita on reilusti yli Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijoita on noin ja lisäkoulutuksessa noin Päivälukioissa opiskelee noin opiskelijaa. Muista kunnista tulevia opiskelijoita on noin 30 %. Helsingin ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa noin 40 % opiskelijoista on muista kunnista. Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan järjestäjäverkon tiivistämisellä tulee todennäköisesti olemaan vaikutusta myös Helsingin toisen asteen koulutuksen verkkoon. Jos järjestäjäverkko harvenee muualla Uudellamaalla, on oletettavaa, että entistä enemmän opiskelijoita hakeutuu opiskelemaan Helsinkiin. Tiheän järjestäjäverkon vaikutukset koulutukseen hakeutumiseen, opintojen keskeyttämiseen ja läpäisyyn sekä yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen Usean erikokoisen koulutuksen järjestäjän muodostama toisen asteen koulutusverkko näyttäytyy koulutukseen hakeutuvalle sirpaleisena ja vaikeasti hahmotettavana kokonaisuutena. Joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen sekä tutkinnon osien suorittaminen eri koulutuksen järjestäjien tarjonnasta on haastavaa. Ongelmana on myös erilaisten rakenteiden, järjestelmien ja toimintakäytäntöjen yhteensovittaminen yksilöllisiä opintopolkuja rakennettaessa eri koulutuksen järjestäjien koulutuksiin. Kun opintojen keskeyttäminen ja läpäisy lasketaan koulutuksen järjestäjittäin, eikä esimerkiksi alueellisesti, Helsingissä sijaitsevat koulutuksen järjestäjät ovat epäsuotuisammassa asemassa verrattuna muuhun maahan, jossa alueella on useimmiten vain yksi ammatillisen ja yksi lukiokoulutuksen järjestäjä. Tässä epätasapainoisessa

260 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 tilanteessa opintojen keskeyttämisiä tulee paljon kaikille koulutuksen järjestäjille, kun opiskelijat vaihtavat opiskelemaan eri koulutuksen järjestäjien koulutuksiin. Erityisesti tämä epätasapaino näkyy ammatillisessa koulutuksessa, jossa Helsingin kaupunki on ainut monialainen koulutuksen järjestäjä ja muut pääosin yksialaisia. Helsingin kaupungillakaan ei ole järjestämisluvassaan kaikkia aloja kuten muualla Suomessa sijaitsevilla suurilla koulutuksen järjestäjillä. Esimerkiksi opiskelijan väärä alan valinta johtaa helposti opintojen keskeyttämiseen yhdellä koulutuksen järjestäjällä ja opintojen aloittamiseen toisella. Jos yhdellä ja samalla koulutuksen järjestäjällä on tarjottavanaan kaikki koulutusalat, opintojen keskeyttämistä ei tapahdu samassa määrin. Jotta joustavat ja yksilölliset opintopolut voisivat toteutua ja sitä kautta koulutuksen läpäisy tehostua, koulutuksen järjestäjien tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä keskenään, mitä esityksessä tavoitellaankin. Kuten lakiesityksen perusteluissa todetaan, suuremmilla ja vahvemmilla koulutuksen järjestäjillä olisi laajemman koulutustehtävänsä puitteissa suurempi liikkumavara ja siten paremmat mahdollisuudet vastata joustavasti muuttuviin koulutustarpeisiin alueilla. Näin opiskelijaliikkuvuus voisi toteutua nykyistä tasapuolisemmin ja väestö ja hakijamuutosten aiheuttamat riskit olisivat hallittavissa. Helsingissä enemmän tasavahvuiset koulutuksen järjestäjät pystyisivät paremmin ja tehokkaammin ottamaan huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet ja myös koulutuspolkujen räätälöinnin maahanmuuttajataustaisille nuorille ja siten huolehtimaan yhteistyössä nuorisotakuun toteuttamisesta. Erilliset järjestämisluvat ammatillisessa koulutuksessa Opetuslautakunta kiinnittää huomiota ammatillisen koulutuksen moniin järjestämislupiin. On perusteltua, että suurelle monialaiselle koulutuksen järjestäjälle tulisi myöntää yhdessä luvassa ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen järjestämislupa oppilaitosmuotoiseen, näyttötutkintoina suoritettaviin tutkintoihin ja niihin valmistavaan koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Tämä takaa kustannustehokkaamman koulutuksen järjestämisen, koska silloin voidaan sekä nuorten että aikuisten ammatillisessa koulutuksessa hyödyntää yhteisiä tiloja, koneita ja laitteita ja rakentaa joustavasti yksilöllisiä koulutuspolkuja opiskelijoille. Esityksessä jää epäselväksi, minkä luvan piiriin nuorten oppisopimuskoulutus kuuluisi. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävien ammatillisten perustutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen järjestämisestä säädettäisiin esityksen mukaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, joka koskee vain

261 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 Lukiokoulutuksen erityinen koulutustehtävä Lausunnon keskeinen sisältö näyttötutkintoina suoritettavia tutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta. Nuorten oppisopimuskoulutuksena järjestettäviä ammatillisia perustutkintoja pitäisi voida järjestää myös opetussuunnitelmaperusteisena koulutuksena. Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että oppisopimuskoulutuksen järjestäminen on osa aikuiskoulutustehtävää. Vaikuttaakin sille, että nuorten oppisopimuskoulutuksen lupaa ei ole pohdittu esityksessä riittävästi, vaikka nuorten oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksoa ollaan parhaillaan liittämässä valmistavan koulutuksen, valman, osaksi ja tavoitteena on myös mallin laajentaminen. Opetuslautakunta pitää hyvänä, että oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen liittyvää osaamista sekä järjestämisedellytyksiä arvioidaan kokonaisuutena erikseen. Opetuslautakunta esittää, että oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävät määritellään selkeästi kunnalliseksi tehtäväksi, jolloin sitä hoitaisivat kunnat yksin tai yhdessä. Näin oppisopimuskoulutuksen sekava kenttä selkiytyisi ainakin pääkaupunkiseudulla, mikä yhtenäistäisi koulutuksen toimintatapoja ja käytäntöjä yritysten, työpaikkojen, oppilaitosten ja opiskelijoiden osalta ja parantaisi siten oppisopimuskoulutuksen laatua Opetuslautakunta esittää, että lukiokoulutuksen erityinen koulutustehtävä myönnetään niille koulutuksen järjestäjille, joilla on vahva osaaminen ja kokemus erityisen koulutustehtävän järjestämisestä ja riittävät resurssit sen järjestämiseen valtakunnallisesti vetovoimaisella tavalla. Luontevaa olisi, että Helsingin kaupunki pääkaupunkina sekä pitkän kokemuksen ja erinomaiset tulokset omaavana usean erityisen koulutustehtävän kouluttajana jatkaa edelleen tätä toimintaa laajasti ja monipuolisesti. Ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa Helsingin kaupungilla on erityisen tehtävän kouluttajan vastuu ei ainoastaan pääkaupunkiseudulla vaan koko Etelä Suomen alueella. Opetuslautakunta pitää tarkoituksenmukaisina niukkenevien resurssien ja kasvavien haasteiden olosuhteissa esityksen tavoitteita lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisestä, entistä vahvemmista koulutuksen järjestäjistä, koulutuksen alueellisesta saavutettavuudesta ja yhteistyöstä koulutuksen järjestäjien kesken. Helsinki poikkeaa muusta Suomesta, Uudestamaasta ja myös pääkaupunkiseudusta elinkeinorakenteen, koulutuksen järjestäjäverkon ja opiskelijamäärän volyymin osalta. Helsingissä on huomattavasti

262 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/5 enemmän kuin muualla työpaikkoja, koulutuksen järjestäjiä ja opiskelijoita. Näin Helsinki muodostaa oman alueensa koottaessa toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko on Helsingissä tiheä. Helsingissä on yli 30 ammatillisen koulutuksen järjestäjää ja 21 lukiokoulutuksen järjestäjää. Usean erikokoisen koulutuksen järjestäjän muodostama koulutusverkko näyttäytyy koulutukseen hakeutuvalle sirpaleisena ja vaikeasti hahmotettavana kokonaisuutena. Joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen sekä tutkinnon osien suorittaminen eri koulutuksen järjestäjien tarjonnasta on haastavaa. Kun opintojen keskeyttäminen ja läpäisy lasketaan koulutuksen järjestäjittäin, eikä esimerkiksi alueellisesti, opintojen keskeyttämisiä tulee paljon kaikille koulutuksen järjestäjille, kun opiskelijat vaihtavat opiskelemaan eri koulutuksen järjestäjien koulutuksiin. Suurelle monialaiselle koulutuksen järjestäjälle tulisi myöntää yhdessä luvassa ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen järjestämislupa oppilaitosmuotoiseen, näyttötutkintoina suoritettaviin tutkintoihin ja niihin valmistavaan koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Tämä takaa kustannustehokkaamman ja laadukkaamman koulutuksen järjestämisen. Esityksessä jää epäselväksi, minkä luvan piiriin nuorten oppisopimuskoulutus kuuluisi. Oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävät tulisi määritellä selkeästi kunnalliseksi tehtäväksi, jolloin sitä hoitaisivat kunnat yksin tai yhdessä. Näin oppisopimuskoulutuksen sekava kenttä selkiytyisi ainakin pääkaupunkiseudulla, mikä yhtenäistäisi koulutuksen toimintatapoja ja käytäntöjä parantaisi oppisopimuskoulutuksen laatua. Lukiokoulutuksen erityinen koulutustehtävä tulisi myöntää niille koulutuksen järjestäjille, joilla on vahva osaaminen ja kokemus erityisen koulutustehtävän järjestämisestä ja riittävät resurssit sen järjestämiseen valtakunnallisesti vetovoimaisella tavalla Esittelijä Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Arja Kukkonen, ohjauspalveluiden päällikkö, puhelin: arja.kukkonen(a)hel.fi Liisa Pohjolainen, linjanjohtaja, puhelin: liisa.pohjolainen(a)hel.fi

263 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/ Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 46 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: eläintarhan johtokunta kaupunginmuseon johtokunta kaupunginorkesterin johtokunta kulttuuri ja kirjastolautakunta liikuntalautakunta nuorisolautakunta opetuslautakunta opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta suomenkielisen työväenopiston johtokunta taidemuseon johtokunta Henkilöstön kehittämispalvelut johtokunta eläintarhan johtaja museojohtaja kaupunginorkesterin intendentti ruotsinkielisen työväenopiston rehtori suomenkielinen työväenopisto: rehtori apulaisrehtori osastopäällikkö (asiakaspalveluosasto) osastopäällikkö (hallinto osasto) taidemuseon johtaja tietokeskus: johtaja tutkimuspäällikkö tietohuoltopäällikkö kehittämispäällikkö työterveysjohtaja Henkilöstön kehittämispalvelut toimitusjohtaja

264 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Sj/6 Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: leena.mickwitz(a)hel.fi Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: leena.mickwitz(a)hel.fi Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi

265 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/ Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa HEL T Päätös päätti antaa Etelä Suomen aluehallintovirastolle seuraavan selvityksen hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa: Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) AvoHILMO tietoihin perustuvat hoitoon pääsyn seurantatiedot on julkaistu THL:n tilastossa ensimmäistä kertaa. Tiedoista käy ilmi, että Helsingin terveyspalveluihin yli kolme kuukautta odottavista potilaista 53 on terapiapalveluiden (41 fysioterapia, 7 jalkaterapia ja 5 ravitsemusterapia) potilaita ja vain 3 on terveysasemien potilaita. THL:n tieto osaston kehittämispäällikön antamassa konsultaatiovastauksessa on todettu, että hoitoon pääsyn seurannassa seurataan vain avosairaanhoitoa. THL:n tilastoihin tehtävää tietojen poimintaa ja tulkintaa selvitetään yhteistyössä THL:n asiantuntijoiden kanssa. Asiaa käsiteltiin mm. THL:n perusterveydenhuollon seurantaryhmän kokouksessa THL tuntee tietojen poimintaongelman ja on yhteistyössä kuntien ja järjestelmätoimittajien kanssa suunnittelemassa tähän ratkaisua. THL:n kanssa käydään myös neuvotteluja siitä, miten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi katsottu terapia tulee merkitä potilastietojärjestelmiin hoitoon pääsyn seurantaa varten. Terveysasemien osalta kolmen yli kolme kuukautta odottaneeksi todetun potilaan merkinnät johtuvat hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä tehdyistä tilastointivirheistä. Tällöin potilas on virheellisesti merkitty hoitotakuun piiriin kuuluvaksi, tai kyse on tilanteesta, jossa potilas ei vastaanota hänelle tarjottua aikaa, vaan valitsee itse jonotuksen haluamalleen lääkärille, vaikka se ylittäisi kolmen kuukauden ajan. Ylilääkäreille tehdyn kyselyn mukaan terveysasemilla ei ole vuoden 2014 aikana ollut yhtään yli kolme kuukautta hoitoa odottavaa potilasta. Mahdollisia myöhempiä tietotarpeita varten THL on myös luvannut selvittää, onko hoitotakuun ylittävistä odottajista mahdollisista saada henkilötunnuksellista tietoa, jotta potilaskohtaiset tilanteet voidaan tarpeen vaatiessa selvittää. Tällä hetkellä potilastiedot ovat kryptattua tietoa, eikä niitä voida yksilökohtaisesti tarkistaa.

266 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/1 Esittelijä Lisätiedot vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen Marja Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: marja liisa.rautanen(a)hel.fi Liitteet 1 ESAVIn selvityspyyntö _ Otteet Ote Etelä Suomen aluehallintovirasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Etelä Suomen aluehallintovirasto on ( ) pyytänyt kaupunginhallitukselta mennessä selvitystä hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa. Selvityspyynnön mukaan Helsingissä on ollut maaliskuussa 2014 yhteensä 56 henkilöä, jotka ovat odottaneet hoitoon pääsyä terveyskeskukseen yli kolme kuukautta. Liitteenä olevan pyynnön mukaan selvityksessä on vastattava ainakin seuraaviin kysymyksiin: 1. Mistä pitkä odotusaika terveyskeskukseen johtuu? 2. Mihin toimenpiteisiin Helsingin kaupunki on ryhtynyt hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi? Aluehallintovirastot ja sosiaali ja terveysalan lupa ja valvontavirasto (Valvira) seuraavat yhdessä hoitoon pääsyn toteutumista erillisen valvontaohjelman avulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valvontaa varten tarvittavat tiedot hoitoon pääsyn toteutumisesta. Keväästä 2014 alkaen tietojen keräämisessä on käytetty pääosin AvoHILMO rekisteriä ja Webropol kyselyä. Sosiaali ja terveysvirasto on valmistellut päätösehdotuksen mukaisen aluehallintovirastolle annettavan selvityksen. Esittelijä vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen

267 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/1 Lisätiedot Marja Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: marja liisa.rautanen(a)hel.fi Liitteet 1 ESAVIn selvityspyyntö _ Otteet Ote Etelä Suomen aluehallintovirasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Tiedoksi Sosiaali ja terveysvirasto Päätöshistoria Sosiaali ja terveysvirasto HEL T Vastaus Etelä Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön hoitoon pääsystä terveyskeskukseen. Selvityspyynnön mukaan Helsingissä on ollut maaliskuussa 2014 yhteensä 56 henkilöä, jotka ovat odottaneet hoitoon pääsyä terveyskeskukseen yli kolme kuukautta. Selvityksestä tulee pyynnön mukaan ilmetä: 1) Mistä pitkä odotusaika terveyskeskukseen johtuu? 2) Mihin toimenpiteisiin Helsingin kaupunki ryhtyy hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi? THL:n AvoHILMO tietoihin perustuvat hoitoon pääsyn seurantatiedot on julkaistu THL:n kuutioissa ensimmäistä kertaa. Tiedoista käy ilmi, että Helsingin terveyspalveluihin yli kolme kuukautta odottavista potilaista 53 on terapiapalveluiden (41 fysioterapia, 7 jalkaterapia ja 5 ravitsemusterapia) potilaita ja vain 3 on terveysasemien potilaita. THL:n tieto osaston kehittämispäällikkö Kaisa Möllärin antamassa konsultaatiovastauksessa todetaan, että hoitoon pääsyn seurannassa seurataan vain avosairaanhoitoa.

268 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/1 Tietojenpoimintaa ja tulkintaa THL:n kuutioihin selvitetään yhteistyössä THL:n asiantuntijoiden kanssa. Asia oli käsittelyssä mm. THL:n perusterveydenhuollon seurantaryhmän kokouksessa THL on tietoinen tietojen poimintaongelmasta ja on yhteistyössä kuntien ja järjestelmätoimittajien kanssa suunnittelemassa tähän ratkaisua. THL:n kanssa on meneillään myös neuvottelut siitä, miten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi katsottu terapia tulee merkitä potilastietojärjestelmiin hoitoon pääsyn seurantaa varten. Terveysasemien osalta kolmen yli kolme kuukautta odottaneeksi todetun potilaan merkinnät johtuvat hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä tehdyistä tilastointivirheistä. Tällöin potilas on virheellisesti merkitty hoitotakuun piiriin kuuluvaksi, tai kyse on tilanteesta, jossa potilas ei vastaanota hänelle tarjottua aikaa, vaan valitsee itse jonotuksen haluamalleen lääkärille, vaikka se ylittäisi kolmen kuukauden ajan. Kyseisten kolmen terveysaseman ylilääkäreille tehdyn kyselyn mukaan terveysasemilla ei ole vuoden 2014 aikana ollut yhtään yli kolme kuukautta hoitoa odottavaa potilasta. Mahdollisia myöhempiä tietotarpeita varten THL on myös luvannut selvittää, onko hoitotakuun ylittävistä odottajista mahdollisista saada henkilötunnuksellista tietoa, jotta potilaskohtaiset tilanteet voidaan tarpeen vaatiessa selvittää. Tällä hetkellä potilastiedot ovat kryptattua tietoa, eikä niitä voida yksilökohtaisesti tarkistaa. Lisätiedot Risto Mäkinen, vs. terveysasemien johtajalääkäri, puhelin: risto.makinen(a)hel.fi

269 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/ Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta HEL T Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuustoon hyväksymän toivomusponnen (Mari Holopainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille. Vastaehdotus: Hannu Tuominen: Kappaleen (1) jälkeen lisättään seuraava: "Lisäksi kaupunginhallitus toteaa että vuoden 2014 aikana toteutetun varhaiskasvatusviraston tilatarkastelun jälkeen nykyisten tilojen käyttö on tehostettu äärimmilleen. Tilapaikkojen lisääminen nykyisissä toimitiloissa olisi palvelun laatua sekä lasten ja henkilöstön hyvinvointia heikentävä toimenpide." Kannattaja: Sirpa Puhakka Äänestys: JAA ehdotus: Esityksen mukaan EI ehdotus: Kappaleen (1) jälkeen lisättään seuraava: "Lisäksi kaupunginhallitus toteaa että vuoden 2014 aikana toteutetun varhaiskasvatusviraston tilatarkastelun jälkeen nykyisten tilojen käyttö on tehostettu äärimmilleen. Tilapaikkojen lisääminen nykyisissä toimitiloissa olisi palvelun laatua sekä lasten ja henkilöstön hyvinvointia heikentävä toimenpide." Jaa äänet: 9 Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Osku Pajamäki, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Kaarin Taipale Ei äänet: 5 Emma Kari, Tuuli Kousa, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Hannu Tuominen

270 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/2 Tyhjä: 1 Pilvi Torsti Poissa: 0 Äänin 9 5 (1 tyhjä) kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen. Esittelijä Lisätiedot vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen Annikki Thoden, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: annikki.thoden(a)hel.fi Liitteet 1 Kiinteistöviraston lausunto Otteet Ote Ponnen ehdottaja Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Käsitellessään kaupungin talousarvioehdotusta vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosille kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen: "Hyväksyessään päiväkotien tilavaatimuksen muutoksen valtuusto edellyttää, että selvitetään keinot sen varmistamiseen, ettei tilanormin tiivistäminen vanhoissa päiväkodeissa huononna lasten terveyttä ja hyvinvointia eikä tilojen toiminnallisuutta, ja tätä tulee etukäteen arvioida ja seurata varhaiskasvatuslautakunnassa". (Mari Holopainen) Kaupungin työjärjestyksen 24 :n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille. Käsitellessään ponsivastausta kokouksessaan kaupunginhallitus palautti toivomusponnen uudelleen valmisteltavaksi siten, että lasten käytössä olevien hyötytiloihin perustuvan

271 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/2 tilatarkastelun yhteydessä lautakunnassa määritellään sopivat mittarit tilojen toiminnallisuuden, terveellisyyden ja turvallisuuden arviointiin. Esittelijä viittaa varhaiskasvatuslautakunnan ja ympäristölautakunnan päätöshistoriassa mainittuihin lausuntoihin sekä kiinteistöviraston liitteenä olevaan lausuntoon ja toteaa, että Helsingin kaupungin hyväksytyn varhaiskasvatussuunnitelman mukaan hyvän kasvun edellytyksenä on hyvä ja turvallinen kasvuympäristö. Hyvä oppimisympäristö mahdollistaa lasten jokapäiväisen riittävän liikkumisen, tarjoaa virikkeitä, välineitä, tilaa ja aikaa lasten taiteelliseen toimintaan ja kokemiseen ja tukee lasten mahdollisuuksia ympäristön ja sen ilmiöiden tutkimiseen. Esittelijä toteaa, että kaupunginvaltuuston päättämään talousarvioon on kirjattu, että varhaiskasvatuksen tilavaatimusta tarkastetaan 9 neliöstä 8 neliöön uusissa tiloissa ja olemassa olevissa tiloissa, joissa se on toiminnallisesti mahdollista. Päivähoitopalveluissa periaatteena on, että palvelu pyritään antamaan perheille läheltä kotia. Päivähoidon tilojen terveellisyyttä, toiminnallisuutta ja turvallisuutta tarkastellaan sekä tilojen suunnittelun että käyttöönottovaiheessa monen eri viranomaisen yhteistyönä perustuen viranomaisten vastuulla olevaan normistoon. Keskeisiä viranomaisia ovat rakennusvalvonta, paloviranomaiset, ympäristökeskus, tilakeskus ja toiminnallisuuden näkökulmasta varhaiskasvatusvirasto. Tilojen suunnittelua ohjaa valtakunnallinen Rakennustieto Oy:n päiväkotitilojen suunnitteluohje ja kaupungin omat ohjeet, esimerkiksi konseptikäsikirja. Lisäksi jokaisessa päivähoidon toimipisteessä on ajan tasalla oleva turvallisuus ja pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmaa edellyttää pelastuslaki. Turvallisuus ja pelastussuunnitelman edellyttämiä toimenpiteitä harjoitellaan säännöllisesti, jotta toimintatavat ovat selvillä, mikäli tulee todellinen pelastautumistarve. Tiloihin liittyen ei ole olemassa yksittäisiä mittareita. Keskeisiä tekijöitä tilojen seurannassa ovat tilan kunto, ylläpito ja hyvä toiminnallinen suunnittelu. Neliöiden seurannan näkökulmasta kaikille päiväkotitiloille on määritelty tilapaikat, joiden määrittelyssä on otettu huomioon viranomaistahojen tiedossa olevat tilaan liittyvät rajoitukset. Varhaiskasvatusvirastossa on tarkistettu kaikkien eri osoitteissa sijaitsevien päiväkotitilojen tilapaikat kevään 2014 aikana. Tehdyssä tarkastelussa on käytetty tilapaikkojen määrittelyssä lähtökohtatietona huoneistoalaa. Tämä tieto on ollut saatavilla varhaiskasvatusviraston kaikista käytössä olevista tiloista. Varhaiskasvatuslautakunnalle tuodaan kaksi kertaa vuodessa tiedoksi palveluverkkosuunnitelma, jossa kuvataan muun muassa tilapaikkojen tilannetiedot

272 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/2 varhaiskasvatusalueilla. Tila ja väestötietoja käytetään apuna suunniteltaessa päivähoidon investointeja osana kaupungin rakentamisohjelmaa. Esittelijä toteaa, että niissä päiväkodeissa, joissa on integroitu erityisryhmä, on vähennetty tämä ryhmä ja heidän kotialueensa tilatarkastelun ulkopuolelle. Päiväkotitilojen suunnittelussa noudatetaan valtioneuvoston asetusta työpaikkojen turvallisuus ja terveysvaatimuksista ja varataan riittävät tilat henkilökunnan työ, lepoja sosiaalitiloiksi. Varhaiskasvatusvirasto ja tilakeskus ovat lisäksi sopineet, että tilaselvitystä jatketaan tarkistamalla kaikki tilat STM:n suosituksen ja Rakennustieto Oy:n lasten toimintatilan laskutavalla. Tämä työ käynnistyy Tilakeskuksen pilotilla kymmenen eri aikoina valmistuneen päiväkodin tarkastelusta siten, että tuotetaan laajuustiedot sisätilojen ja piha alueiden osalta. Tilat selvitetään tilaryhmittäin niin, että huoneistoalan lisäksi saadaan tieto lasten käytössä olevasta huoneistoalasta. Lisäksi selvitetään wc/pesutilayksiköiden määrä ja käytössä olevien pesualtaiden sekä wc istuinten määrä ja ilmanvaihto. Pilotin tarkoituksena on selvittää, kuinka mittavasta selvitystyöstä on kyse. Päiväkotitoimintaa on yli 300 eri ikäisessä kiinteistössä, tilat ovat osin kaupungin omia ja osin ulkopuolisilta vuokrattuja, joten tietojenkeruu vaaditulla tarkkuustasolla on haasteellista. Pilotti tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä ja tulokset raportoidaan varhaiskasvatuslautakunnalle. Esittelijä toteaa, että sekä varhaiskasvatuksen oppimisympäristöihin että fyysiseen ympäristöön liittyviä laadullisten tekijöiden arviointia tulee täydentää ja kehittää osana meneillään olevaa esiopetuksen ja tulevaa varhaiskasvatussuunnitelman uudistamistyötä. Laadukas varhaiskasvatustoiminta on kokonaisuus, joka muodostuu päivittäisestä sekä sisä että ulkotiloissa tapahtuvasta monipuolisesta, pedagogisesta ja lapsia osallistavasta toiminnasta. Esittelijä Lisätiedot vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen Annikki Thoden, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: annikki.thoden(a)hel.fi Liitteet 1 Kiinteistöviraston lausunto Otteet

273 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/2 Ote Ponnen ehdottaja Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Tiedoksi Kaupunginvaltuusto Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle Palautettiin Pöydälle Esittelijä Lisätiedot vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen Annikki Thoden, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: annikki.thoden(a)hel.fi Varhaiskasvatuslautakunta HEL T Lausunto Tilastrategia ja nykytila Varhaiskasvatuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Mari Holopaisen toivomusponnesta päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta. Toivomusponsi palautettiin uudelleen valmisteltavaksi lautakuntaan siten, että lasten käytössä olevien hyötytiloihin perustuvan tilatarkastuksen yhteydessä lautakunnassa määritellään sopivat mittarit tilojen toiminnallisuuden, terveellisyyden ja turvallisuuden arviointiin. Kaupunginvaltuuston päättämään talousarvioon on kirjattu, että varhaiskasvatuksen tilavaatimusta tarkastetaan 9 neliöstä 8 neliöön uusissa tiloissa ja olemassa olevissa tiloissa, joissa se on

274 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/2 toiminnallisesti mahdollista. Päivähoitopalveluissa periaatteena on, että palvelu pyritään antamaan perheille läheltä kotia. Varhaiskasvatusvirastossa on tarkistettu kaikkien eri osoitteissa sijaitsevien päiväkotitilojen tilapaikat kevään 2014 aikana. Tehdyssä tarkastelussa on käytetty tilapaikkojen määrittelyssä lähtökohtatietona huoneistoalaa. Tämä tieto on ollut saatavilla varhaiskasvatusviraston kaikista käytössä olevista tiloista. Varhaiskasvatuslautakunta on käynyt keskustelua päätöksessä mainitusta hoitopaikkojen määrän muutoksia koskevasta delegointipäätöksestä. Varhaiskasvatuslautakunnalle tuodaan kaksi kertaa vuodessa tiedoksi palveluverkkosuunnitelma, jossa kuvataan muun muassa tilapaikkojen tilannetiedot varhaiskasvatusalueilla. Huoneistoala on usein sama kuin vuokranmaksuala. Huoneistoalaan lasketaan hyötyalan lisäksi käytävät ja kevyet väliseinät. Helsingissä varhaiskasvatuksen vuokranmaksualaan sisältyy myös esimerkiksi keittiötilat ja henkilöstön tilat. Huoneistoalaan ei lasketa porrashuoneita, teknisiä tiloja, ulkoseiniä, hormeja sekä kantavia rakenteita. Huoneistoala on saatavilla suoraan tilakeskuksen järjestelmistä. Varhaiskasvatusvirastossa käytössä olevat päiväkotitilat ovat erilaisia ja eri aikoina rakennettuja. Lapsikohtainen neliömetrimäärä vaihtelee päiväkodeittain 6,5 12,5 m² välillä. Tällä hetkellä tilaa on käytössä keskimäärin hieman yli 9 m² lasta kohden. Varhaiskasvatusvirastossa tilapaikat on määritelty samanaikaisesti hoidossa olevaa lapsimäärää kohden. Lasten vakituiset poissaolot otetaan huomioon päivähoidon sijoituksissa, mutta tällä hetkellä tietojärjestelmät eivät erottele hoitopaikkojen osa aikaista käyttöä vaan seuranta tapahtuu hoitosuhteessa olevien lasten määrän mukaan, mikä on usein enemmän kuin samanaikaisesti hoidossa olevat lapset. Varhaiskasvatusvirastossa seurataan tilankäyttöä kaupungin yhteisillä talousarviossa mainituilla mittareilla, jotka ovat tilojen lukumäärä, käytettävissä oleva huoneistoala kokonaisuutena, sekä lapsikohtainen huoneistoala. Lisäksi käytössä on tilapaikkojen ja hoidossa olevien lasten suhdetta kuvaava tilatäyttö. Päiväkodit ja niiden piha alueet muodostavat lasten toimintaympäristön. Toiminta tiloissa suunnitellaan siten, että niissä voidaan tukea lapselle ominaisten toimintatapojen toteutuminen päivähoitopäivän aikana sisä ja ulkotiloja joustavasti käyttäen. Toimintaperiaatteena on, että lapset jaetaan toiminnallisiin pienryhmiin, jolloin tiloja voidaan paremmin ja joustavammin käyttää lasten tarpeiden mukaan. Niissä päiväkodeissa, joissa on integroitu erityisryhmä, on vähennetty tämä ryhmä ja heidän kotialueensa

275 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/2 Toiminnan terveellisyys ja turvallisuus tilatarkastelun ulkopuolelle. Päiväkotitilojen suunnittelussa noudatetaan valtioneuvoston asetusta työpaikkojen turvallisuus ja terveysvaatimuksista ja varataan riittävät tilat henkilökunnan työ, lepoja sosiaalitiloiksi. Niille päiväkodeille, joihin on lisätty tilapaikkoja vuonna 2014, on kohdennettu hakemusten perusteella määrärahoja yhteensä euroa kalusteisiin, akustiikan parantamiseen ja muihin materiaalihankintoihin. Myös vuodelle 2015 pyritään varaamaan tähän tarkoitukseen irtaimenomaisuuden määrärahoja. Toiminnan käynnistyessä uusissa tiloissa ympäristökeskukselle tehdään terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus, ja siinä yhteydessä ympäristökeskus ottaa kantaa wc tilojen ja ilmanvaihdon riittävyyteen tiloihin suunnitellun enimmäislapsimäärän osalta. Ilmoitus tulee tehdä myös, jos lasten määrää lisätään huomattavasti jo käytössä olevissa tiloissa. Helsingin kaupungin ympäristökeskus ei ole päivähoitotilojen suunnitteluohjeissa asettanut tiloille neliöperusteisiä vaatimuksia. Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa on todettu, että hyvän kasvun edellytyksenä on hyvä ja turvallinen kasvuympäristö. Hyvä oppimisympäristö mahdollistaa lasten jokapäiväisen riittävän liikkumisen, tarjoaa virikkeitä, välineitä, tilaa ja aikaa lasten taiteelliseen toimintaan ja kokemiseen ja tukee lasten mahdollisuuksia ympäristön ja sen ilmiöiden tutkimiseen. Esiopetuksen opetussuunnitelmassa korostetaan oppimisympäristön suunnittelun lähtökohtana lapsiryhmän ja yksittäisen lapsen tarpeita sekä toiminnan tavoitteita. Keskeistä oppimisympäristössä ovat siinä toimivat ihmiset sekä vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet heidän välillään. Oppimisympäristön fyysiset tekijät muodostuvat rakennuksista, pihapiiristä, lähimaastosta sekä muista fyysisistä järjestelyistä. Hyvä oppimisympäristö on fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen. Jokaisessa päivähoidon toimipisteessä on ajan tasalla oleva turvallisuus ja pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmaa edellyttää pelastuslaki. Turvallisuus ja pelastussuunnitelman edellyttämiä toimenpiteitä tulee harjoitella säännöllisesti, jotta toimintatavat ovat selvillä, mikäli tulee todellinen pelastautumistarve. Tilojen käytössä ja tilojen käytön tehostamisessa otetaan huomioon mahdolliset viranomaispäätökset, jotka rajoittavat niiden käyttöä.

276 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/2 Päiväkotitilojen suunnittelusta Hyötyneliöihin perustuva tarkastelu Yhteenveto Tilapaikkojen määrittelyssä uusiin vuoden 2012 lopulta valmistuneisiin kohteisiin on määritelty tilapaikat siten, että huoneistoalaa on varattu 8 m² yhtäaikaisesti läsnä olevaa lasta kohden. Rakennustieto Oy:n päiväkotitilojen suunnitteluohjeessa päiväkodin tilaohjelmaan varataan noin 7 m² hyötyalaa lasta kohden, joka tilan huoneistoalana tarkoittaa noin 9 m². Kun huoneistoalaa varataan 8 m² kutakin samanaikaisesti läsnä olevaa lasta kohden, se puolestaan on noin 6 m² hyötyalaa. Valviran valvontaohjeiston mukaan hyötypintaalaa tulisi olla 4 10 m²/ lapsi. Uusien tilahankkeiden päätöksenteon yhteydessä kuvataan jatkossa huoneistoalan lisäksi lasten toimintatilojen, keittiöiden ja henkilöstön tilojen laajuudet. Varhaiskasvatuslautakunnan päätöksessä todetaan, että tilaselvitystä jatketaan tarkistamalla kaikki tilat STM:n suosituksen ja Rakennustieto Oy:n lasten toimintatilan laskutavalla. Tämän mukaisesti varhaiskasvatusvirasto ja tilakeskus ovat sopineet, että työ käynnistyy tilakeskuksen pilotilla kymmenen eri aikoina valmistuneen päiväkodin tarkastelusta siten, että tuotetaan laajuustiedot sisätilojen ja pihaalueiden osalta. Tilat selvitetään tilaryhmittäin niin, että huoneistoalan lisäksi saadaan tieto lasten käytössä olevasta huoneistoalasta. Lisäksi selvitetään wc/pesutilayksiköiden määrä ja käytössä olevien pesualtaiden sekä wc istuinten määrä ja ilmanvaihto. Pilotin tarkoituksena on selvittää, kuinka mittavasta selvitystyöstä on kyse. Päiväkotitoimintaa on yli 300 eri ikäisessä kiinteistössä, tilat ovat osin kaupungin omia ja osin ulkopuolisilta vuokrattuja, joten tietojenkeruu vaaditulla tarkkuustasolla on haasteellista. Pilotointi tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä. Asia tuodaan tiedoksi varhaiskasvatuslautakuntaan selvityksen teon jälkeen. Edellä mainittua laajempaa selvitystä, tietojen keruuta tai uusien mittareiden laadintaa varten ei ole henkilöstöresursseja tai määrärahoja tilakeskuksessa eikä varhaiskasvatusvirastossa, vaan siihen on osoitettava lisäresursseja. Yhteenvetona todetaan, että päivähoidon tilojen terveellisyyttä, toiminnallisuutta ja turvallisuutta tarkastellaan sekä tilojen suunnitteluettä käyttöönottovaiheessa monen eri viranomaisen yhteistyönä perustuen eri viranomaisten vastuulla olevaan normistoon. Keskeisiä

277 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/2 Käsittely viranomaisia ovat rakennusvalvonta, paloviranomaiset, ympäristökeskus, tilakeskus ja toiminnallisuuden näkökulmasta varhaiskasvatusvirasto. Tilojen suunnittelua ohjaa valtakunnallinen Rakennustieto Oy:n päiväkotitilojen suunnitteluohje ja kaupungin omat ohjeet, esimerkiksi konseptikäsikirja. Tiloihin liittyen ei ole olemassa yksittäisiä mittareita. Keskeisiä tekijöitä seurannan näkökulmasta ovat tilan kunto, ylläpito ja hyvä toiminnallinen suunnittelu. Neliöiden seurannan näkökulmasta kaikille päiväkotitiloille on määritelty tilapaikat, joiden määrittelyssä on otettu huomioon viranomaistahojen tiedossa olevat tilaan liittyvät rajoitukset. Varhaiskasvatuslautakunnan mielestä vuoden 2014 aikana toteutetun tilatarkastelun jälkeen nykyisten tilojen käyttö on tehostettu äärimmilleen. Tilapaikkojen lisääminen nykyisissä toimitiloissa olisi palvelun laatua sekä lasten ja henkilöstön hyvinvointia heikentävä toimenpide. Lautakunnan tavoitteena on, että lisääntyvän lapsimäärän päivähoitoratkaisuiksi suunnitellaan riittävä määrä uusia toimitiloja. Varhaiskasvatusvirastossa pidetään erittäin tärkeänä, että varhaiskasvatuksen oppimisympäristöihin ja fyysiseen ympäristöön liittyviä laadullisten tekijöiden arviointia tulee täydentää ja kehittää osana meneillään olevaa esiopetuksen sekä tulevaa varhaiskasvatussuunnitelman uudistamistyötä. Laadukas varhaiskasvatustoiminta muodostuu päivittäisestä sekä sisä että ulkotiloissa tapahtuvasta toiminnasta. Käytössä olevat tilat ovat terveellisiä ja turvallisia sekä lapsille että henkilöstölle Esittelijän ehdotuksesta poiketen Vastaehdotus: Sanna Vesikansa: Lisätään seuraavat lauseet yhteenvedon kolmanneksi kappaleeksi: Varhaiskasvatuslautakunnan mielestä vuoden 2014 aikana toteutetun tilatarkastelun jälkeen nykyisten tilojen käyttö on tehostettu äärimmilleen. Tilapaikkojen lisääminen nykyisissä toimitiloissa olisi palvelun laatua sekä lasten ja henkilöstön hyvinvointia heikentävä toimenpide. Lautakunnan tavoitteena on, että lisääntyvän lapsimäärän päivähoitoratkaisuiksi suunnitellaan riittävä määrä uusia toimitiloja. Kannattajat: Pauliina Lehtinen 1 äänestys

278 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/2 JAA ehdotus: Esityksen mukaan EI ehdotus: Lisätään seuraavat lauseet yhteenvedon kolmanneksi kappaleeksi: Varhaiskasvatuslautakunnan mielestä vuoden 2014 aikana toteutetun tilatarkastelun jälkeen nykyisten tilojen käyttö on tehostettu äärimmilleen. Tilapaikkojen lisääminen nykyisissä toimitiloissa olisi palvelun laatua sekä lasten ja henkilöstön hyvinvointia heikentävä toimenpide. Lautakunnan tavoitteena on, että lisääntyvän lapsimäärän päivähoitoratkaisuiksi suunnitellaan riittävä määrä uusia toimitiloja. Jaa äänet: 4 Mukhtar Abib, Mika Ebeling, Juha Levo, Juha Sola Ei äänet: 5 Veronika Honkasalo, Pauliina Lehtinen, Terhi Mäki, Aleksi Niskanen, Sanna Vesikansa Tyhjä: 0 Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä Sanna Vesikansan tekemä vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin Palautettiin Esittelijän ehdotuksesta poiketen Pöydälle Esittelijä Lisätiedot varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas Carola Harju, erityissuunnittelija, puhelin: carola.harju(a)hel.fi Ympäristölautakunta HEL T Päätös Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta. Ympäristökeskus ei päivähoitotilojen suunnitteluohjeissaan ole asettanut tiloille neliöperusteisia vaatimuksia. Lasten

279 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/2 enimmäismäärään kantaa otettaessa on kiinnitetty erityistä huomiota wc tilojen ja ilmanvaihdon riittävyyteen. Kokopäiväryhmän tiloissa tulee olla yksi wc istuin ja käsienpesuallas jokaista alkavaa kymmentä lasta kohti. Ainakin alle kolmevuotiaiden lasten pesutiloissa tulee olla käsienpesualtaan lisäksi myös suihkuallas tai vastaava alapesupaikka. Hyvän sisäilman laadun näkökulmasta on linjattu, että ulkoilmavirran on syytä olla vähintään 6 l/s/henkilö myös vanhoihin rakennuksiin rakennettavissa uusissa päivähoitotiloissa. Jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus ylittää 1500 ppm:n ohjearvon, ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla. Sosiaali ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valviran antaman valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjeiston mukaan päiväkodeissa tulisi huomioida erityisesti, että lattian hyötypinta alaa tulisi olla 4 10 m²/lapsi. Lisäksi ohjeistossa linjataan, että valvonnassa tulee huomioida tilojen riittävyys lapsimäärään nähden sekä tilojen tarkoituksenmukaisuus ja toimintojen sijoittuminen huoneistoon siten, että toiminnat eivät häiritse toisiaan. Niin ikään tulee kiinnittää huomiota muun muassa säilytys, eteis ja lepotilojen riittävyyteen sekä siivousvälinetilojen varusteluun. Ympäristökeskus toteaa käytännön kokemuksistaan, että jo nykyisin ahtaat märkäeteistilat ja tavalliset eteiset vaatisivat lasten määrän lisääntyessä lisäkalusteita. Niin ikään lisääntyvälle lapsimäärälle otetaan jo tällä hetkellä lisää wc tiloja henkilökunnalta (mukaan lukien keittiöhenkilökunta), jolloin koko päiväkodin henkilöstöllä saattaa olla käytössään yksi ainoa wc tila. Lisäksi on huomioitava, että kaikissa kiinteistöissä ilmanvaihtoa ei ole mahdollista tehostaa entisestään ilman, että tehdään mittavampaa ilmanvaihtoremonttia. Ympäristölautakunta pyytää myös kiinnittämään huomiota siihen, mitkä tilat on tarkoitettu lasten käyttöön. Tarkastuksilla on jo nyt havaittu, että varastotiloja on otettu leikkitiloiksi. Samoin henkilökunnan työ ja taukotilat sekä wc tilan etuhuone toimivat ajoittain lasten leikkitilana. Varhaiskasvatuslautakunnan lausunnossa todetaan, että tilojen käytössä otetaan huomioon mahdolliset viranomaispäätökset, jotka rajoittavat tilojen käyttöä. Lausunnossa todetaan lisäksi, että varhaiskasvatusvirastossa käydään olemassa olevat päiväkotitilat yksitellen läpi ja selvitetään, missä määrin tilankäytön tehostamista voidaan tehdä tilojen toiminnallisuus, terveellisyys ja turvallisuusnäkökulmat huomioon ottaen. Tilaselvitystä jatketaan tarkistamalla kaikki tilat sosiaali ja terveysministeriön suosituksen ja Rakennustieto Oy:n lasten toimintatilan laskutavan perusteella. Ympäristölautakunta pitää hyvänä edellä mainittuja varhaiskasvatuslautakunnan lausunnossa esille nostettuja toimintatapoja.

280 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/2 Käsittely Lausunnossa mainitaan myös, että varhaiskasvatusvirasto käy tilatarkistukseen liittyen neuvotteluja kiinteistöviraston tilakeskuksen ja ympäristökeskuksen kanssa ja sopii toimintatavoista tilanteissa, joissa selvityksen perusteella on mahdollista lisätä tilankäytön tehokkuutta. Tähän liittyen ympäristölautakunta huomauttaa, että lasten määrän huomattava lisäys voidaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella tulkita toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi, josta toiminnanharjoittajan tulee viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan muutosta tehdä ympäristökeskukselle terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus. Muilta osin ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan Esteelliset: Anita Vihervaara Pertti Forss: Toiseen kappaleeseen lisäys:...jokaista alkavaa kymmentä lasta kohti. Ainakin alle kolmevuotiaiden lasten pesutiloissa tulee olla käsienpesualtaan lisäksi myös suihkuallas tai vastaava alapesupaikka. Esittelijä Lisätiedot ympäristöterveyspäällikkö Pertti Forss Toni Lyyski, johtava ympäristötarkastaja, puhelin: toni.lyyski(a)hel.fi

281 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (286) Stj/ Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 46 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: sosiaali ja terveyslautakunta varhaiskasvatuslautakunta Esittelijä Lisätiedot vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen Marja Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: marja liisa.rautanen(a)hel.fi Annikki Thoden, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: annikki.thoden(a)hel.fi Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen Marja Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: marja liisa.rautanen(a)hel.fi Annikki Thoden, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: annikki.thoden(a)hel.fi