Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (11) Kaupunginhallitus Kj/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (11) 1186 Oikaisuvaatimusasia: Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi HEL T Päätös päätti hylätä neljä oikaisuvaatimusta, jotka on tehty kaupunginhallituksen tekemästä päätöksestä. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Hilkka Tapiolinna, kaupunginasiamies, puhelin: hilkka.tapiolinna(a)hel.fi Liitteet 1 Oikaisuvaatimus, Khn päätöksestä , Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 2 Oikaisuvaatimus , Khn päätös , Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 3 Oikaisuvaatimus , Khn päätöksestä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 4 Oikaisuvaatimus , oikaisuvaatimus, Khn päätöksestä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 5 Oikaisuvaatimuksen Liite 1, Helsingin seudun lentokenttäselvitys, ympäristöministeriö Oikaisuvaatimuksen Liite 2, Helsingin seudun lentokenttäselvitys, Liikenne- ja viestintäministeriö 7 Oikaisuvaatimuksen Liite 3, Sam Inkinen - Kaikki virtaa, kaikki lentää Otteet Ote Oikaisuvaatimuksen tekijät Ympäristöministeriö Asumisen rahoitus- ja Otteen liitteet Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (11) kehittämiskeskus ARA Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Valtiovarainministeriö Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessään kaupunginhallitus päätti osaltaan hyväksyä ehdotetun valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Lisäksi kaupunginhallitus päätti valtuuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Vielä kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi sopimusta koskevan allekirjoituspöytäkirjan, joka selventää ja täydentää valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä sopimusta suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asuntotuotannon edistämiseksi. Neljä yksityishenkilöä ovat tehneet kaupunginhallitukselle oikaisuvaatimukset, jotka esittelijä esittää hylättäväksi alla esitetyin perustein. Esittelijän perustelut Kuntalain 92 :n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 89 :n mukaan oikaisuvaatimus tehdään toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 93 :n mukaan oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 95 :n 2 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Kaupunginhallituksen pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Kaikkien neljän oikaisuvaatimuksen osalta todetaan, että oikaisuvaatimus on tehty ajoissa ja oikealle toimielimelle.

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (11) Oikaisuvaatimusten pääasiallinen sisältö Kaupunginhallituksen toimivalta Oikaisuvaatimuksen nro 1 tekijä ********** vaatii oikaisua Malmin lentokentän säilyttämiseksi ilmailukäytössä. Perusteluina esitetään Malmin korkeat rakennuskustannukset, lentoasema imagontekijänä ja monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tarjoajana, Helsingin yrittäjäystävällinen maine, Malmin lentokentän kulttuurihistoriallinen merkitys sekä merkitys kevytilmailun, lentäjien koulutuksen, rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien tarpeitten kannalta. Perusteluissa nostetaan esille korvaavan lentokenttähankkeeseen liittyvät ongelmat ja katsotaan, että lentokenttäverkoston supistaminen loukkaa ICAO sopimusta. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa ehdotetaan, että alueen rakennuskielto tulee kumota, jotta ilmailualan yritykset voivat investoida alueella, ja esitetään, että perustetaan Helsinki City Airport säätiö lentokenttätoimintaa ja ylläpitoa varten. Oikaisuvaatimuksen nro 2 tekijä ********** toteaa mm., että päätös on tehty kuulematta valtuustoa tai arvioimatta sen sisältöä riittävästi Helsingin kannalta ja ilman valtuuston valtuutusta ja ohjausta. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan asian palauttamista valmisteluun kunnolliseen arviointiin Helsingin kaupungin kannalta erityisesti Malmin lentoasemaa koskevien kohtien kohdalta. Oikaisuvaatimuksen nro 3 ja 4 tekijöiden ********** oikaisuvaatimuksissa on todettu mm., että päätös on tehty kuulematta valtuustoa tai arvioimatta sen sisältöä riittävästi Helsingin kannalta ja ilman valtuuston valtuutusta ja ohjausta. Kaupunginvaltuuston on kuntalain mukaan päätettävä kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Oikaisuvaatimuksissa vaaditaan asian palauttamista myös valtuuston käsiteltäväksi ja arvioitavaksi kuten kuntalaki edellyttää. Lisäksi oikaisuvaatimuksissa 2-4 katsotaan, että Helsinkiä sitoo Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Yleisilmailun ja liikelentotoiminnan kestävästä tulevaisuudesta. Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen perusteista. Kaupunginhallituksen johtosäännön 7 :n 1 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää merkittävistä ja taloudellisesti laajakantoisista kaupungin hallinnon järjestämisen periaatteista.

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (11) Asuntotuotannon tavoitteet Valtuuston on päätettävä kunnan omien tavoitteiden lisäksi koko kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Sääntely korostaa valtuuston asemaa kuntakonsernin strategisten tavoitteiden asettajana ja selkeyttää valtuuston ja hallituksen työnjakoa erityisesti konserniohjauksessa. (Harjula-Prättälä, Kuntalaki, 2012, s. 206). Kaupunginvaltuusto hyväksyi , 122, strategiaohjelman vuosiksi Strategian mukaan asuntotuotannolla vastataan kasvavan Helsingin tarpeisiin. Vuosittain laaditaan asemakaavoja asuntotuotantoon vähintään kem2 ja vuotuista asuinkaavoituksen tavoitetta nostetaan asuntoon. Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 :n mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole määrätty muulle viranomaiselle Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä sopimuksessa suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi kunnat sitoutuvat nykyisen aiesopimuksen mukaisen asuntotonttien asemakaavoitustavoitteen saavuttamiseen. Sopimuksen mukaan valtio lopettaa toimintansa Malmin lentokentällä ja alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. Helsingin lisäkaavoitus kohdistuu ensisijaisesti Malmin ja Östersundomin alueille. Kaupunginvaltuusto on strategiaohjelmassaan päättänyt toiminnan keskeisistä tavoitteista ja siinä mm. siitä, että asuntotuotannolla vastataan kasvavan Helsingin tarpeisiin. Malmin lentokenttäalue on vuokrattu valtiolle maavuokrasopimuksella. Lentokentän toiminnan päättyminen on valtion päätösvaltaan kuuluva asia. Kaupunginhallituksen , 1012, tekemä päätös vastaa valtuuston hyväksymän strategian linjausta. Kaupunginhallituksella on toimivalta päättää asioista, joita ei ole määrätty muulle viranomaiselle. Oikaisuvaatimuksessa ei ole kysymys kuntalain 13 :ssä tai kaupunginhallituksen johtosäännön 7 :ssä säädetyistä asioista, jotka kuuluisivat valtuuston toimivaltaan. Kaupunginhallituksella on asiassa toimivalta sillä olevan yleistoimivallan perusteella. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt kaupungin strategiaohjelman vuosille Strategiaohjelmassa esitetään kaupungin keskeiset tavoitteet ja kehittämiskohteet sekä tärkeimmät toimenpiteet valtuustokaudelle Ohjelma linjaa virastojen, laitosten ja konserniyhteisön toimintaa. Strategiaohjelman toimenpiteisiin on kirjattu, että vuotuisen asuinkaavoituksen tavoitetta

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (11) Malmin lentokentän käyttö nostetaan 5500 asuntoon ( kerrosneliömetriä), joten sopimus on näiltä osin kaupunginvaltuuston aiemmin tekemien linjausten mukainen. Kaupungin maankäytön suunnittelua ohjataan yleiskaavalla. Maankäyttö- ja rakennuslain 35 :n mukaan tavoitellun kehityksen pääpiirteet esitetään yleiskaavassa, missä myös osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja maankäytön perustaksi. Hallituksen esityksen (HE 101/1998) mukaan vahvistettu yleiskaava on ohjeena yksityiskohtaisen kaavan laatimiselle sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Vahvistettuun yleiskaavaan liittyy myös viranomaistoimintaa ohjaava vaikutus. Malmin lentokenttäalueen käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen on ollut kaupungin tavoitteena jo yleiskaava 1992:ssa (kaupunginvaltuusto hyv ), minkä keskeisenä lähtökohtana oli uusien rakentamisalueiden osoittaminen asuntotuotantoa varten. Malmin lentokentän alue osoitettiin yleiskaava 1992:ssa merkinnällä liikennealue sekä merkinnällä (A) alue joka muutetaan asuntoalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy alueelta pois". Myös kaupunginvaltuuston hyväksymässä Yleiskaava 2002:ssa Malmin kenttä oli merkitty asumiseen. Lentokenttäalueelle on lisäksi merkitty indeksi, minkä mukaan "Malmin lentokenttäaluetta käytetään liikennealueena siihen asti, kun korvaava sijaintipaikka tai Malmin lentokentän toimintojen sijoittaminen olemassa oleville kentille ja tukikohtiin on selvitetty." Yleiskaava 2002:n hyväksymispäätöksestä valitettiin ja lopputuloksena kenttä rajattiin yleiskaavan ulkopuolelle (korkein hallinto-oikeus ), joten alueella jäi voimaan yleiskaava Oikeudellisesti sitovana kaavana kentän osalta on voimassa Uudenmaan maakuntakaava. Siinä kenttä on Liikennealue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue. Ympäristöministeriön vahvistaman Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan mukaan tämä merkintä on edelleen voimassa. Lisäksi 2. vaihemaakuntakaavassa on Malmin lentokentän kulttuuriympäristön vaalimista (RKY 2009) ja lentomelun huomioonottamista koskevat merkinnät. Helsingin kaupunki on käynnistänyt uuden yleiskaavan valmistelun v Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Yleiskaavan lähtökohdat ja työohjelman ja Vision 2050

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (11) Oikaisuvaatimuksissa mainitut päätöslauselmat Esitys rakennuskiellon poistamiseksi liitteineen Helsingin yleiskaavaluonnoksen laatimisen pohjaksi. Tavoitteena on, että Helsinkiä kehitetään urbaanina tiivistyvänä kaupunkina, jonka ydinaluetta laajentamalla varaudutaan siihen, että Helsingissä voisi 2050 asua noin asukasta ja sijoittua noin työpaikkaa. Yleiskaavan visiossa todetaan, että yleiskaavan merkittävimmät yhtenäiset maankäyttöpotentiaalit löytyvät nykyisten suurten liikenneväylien varsilta ja Malmin lentokentän toimintojen siirtyessä muualle, myös Malmin kenttäalueelta. Yleiskaavan visiossa todetaan lisäksi, että Malmin lentokenttäalueen vuokrasopimus päättyy vuoden 2034 loppuun mennessä. Maankäyttötarkastelujen pitkän aikavälin tavoite on, että Malmin lentokenttäalue on muuttunut asumiseen vuonna Helsingin uuden yleiskaavan valmistelun aikana tullaan selvittämään tarkemmin edellytyksiä ja mahdollisuuksia Malmin lentokenttäalueen ja sen ympäristön osoittamiseen asumiseen, vapaa-ajantoimintoihin ja yritystoimintaan. Valmistelun yhteydessä selvitetään oikaisuvaatimuksissa esitettyjä vaikutuksia kuten kustannusvaikutuksia sekä vaikutuksia ilmailuun, lentokoulutukseen, yritystoimintaan ja harrastusmahdollisuuksiin sekä alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. ********** (nro 2, 3 ja 4) oikaisuvaatimuksissa on vedottu EU:n päätöslauselmaan Yleisilmailun ja liikelentotoiminnan kestävästä tulevaisuudesta. Kyseessä on suositusluonteinen asiakirja, joka ei sido Helsingin kaupungin päätöksentekoa yksittäisessä asiassa ********** (nro 1) oikaisuvaatimuksessa on viitattu ICAO sopimukseen. Lentokenttäverkoston ylläpitäminen on valtion tehtävä. Oikaisuvaatimuksessa esitettyä perustetta voitaisiin käyttää valtion viranomaisen päätöksentekoa kohtaan. ********** (nro 1) oikaisuvaatimuksessa esitetään, että Malmin kentällä oleva rakennuskieltopäätös kumotaan, jotta ilmailualan yritykset voivat investoida rakentamiseen alueella. on määrännyt Malmin lentokentän ja sen ympäristön alueiden määräämisestä rakennuskieltoon yleiskaavan laatimista varten viideksi vuodeksi asti. Alueella oli tätä ennen voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi vuodesta 2001 alkaen. Rakennuskiellon tarkoituksena on maankäytön suunnittelun turvaaminen. Rakennuskielto estää rakennusluvan

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (11) Esittelijän kanta myöntämisen mm. rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai kerrosalan lisäämiseen. Kaikki rakennusten korjaus- ja muutostyöt eivät kuitenkaan MRL 125 :n mukaisesti tarvitse rakennuslupaa. Mikäli rakennuskieltoalueelle sijoittuva hanke on laadultaan sellainen, että sille tarvitaan rakennus- tai, maankäytöllisten vaikutusten arvioimiseksi, toimenpidelupa, voi hankkeelle hakea erityisestä syystä poikkeamislupaa MRL 171 :n nojalla. Lentokentän alueella ovat toiminnanharjoittajat suorittaneet aiemmin määrättyjen rakennuskieltojen voimassaoloaikana hallinnassaan olevissa rakennuksissa lukuisia korjaus- ja muutostöitä sekä asentaneet alueille mm. uusia kevytrakenteisia lentokone-, kalusto- ja varastohalleja. Rakennuskielto ei näin ollen ole toiminnanharjoittajien investointien esteenä, silloin kun poikkeamisen edellytykset muutoin täyttyvät. Esittelijä viitaa edellä esitettyyn sekä kaupunginhallituksen oikaisuvaatimuksen alaiseen päätökseen ja sen perusteluihin, jotka ilmenevät päätöshistoriasta, ja katsoo ettei oikaisuvaatimuksissa ole esitetty seikkoja, joiden vuoksi kaupunginhallituksen päätös olisi kumottava. Sopimus on kaupunginvaltuuston aiemmin tekemien linjausten ja siten kaupungin edun mukainen. Esittelijä toteaa lisäksi, että alueen maankäyttöratkaisuista tullaan päättämään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoitusmenettelyssä, jolloin yleis- ja asemakaavat tulevat valtuuston hyväksyttäviksi. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi alueen rakennuskielto on edelleen perusteltua pitää voimassa. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Hilkka Tapiolinna, kaupunginasiamies, puhelin: hilkka.tapiolinna(a)hel.fi Liitteet 1 Oikaisuvaatimus, Khn päätöksestä , Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 2 Oikaisuvaatimus , Khn päätös , Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 3 Oikaisuvaatimus , Khn päätöksestä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (11) Otteet infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 4 Oikaisuvaatimus , oikaisuvaatimus, Khn päätöksestä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi 5 Oikaisuvaatimuksen Liite 1, Helsingin seudun lentokenttäselvitys, ympäristöministeriö Oikaisuvaatimuksen Liite 2, Helsingin seudun lentokenttäselvitys, Liikenne- ja viestintäministeriö 7 Oikaisuvaatimuksen Liite 3, Sam Inkinen - Kaikki virtaa, kaikki lentää Ote Oikaisuvaatimuksen tekijät Ympäristöministeriö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Valtiovarainministeriö Otteen liitteet Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Tiedoksi Asuntotuotantotoimisto Kaupunkisuunnitteluvirasto Kiinteistövirasto Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) Rakennusvalvontavirasto Talous- ja suunnitteluosasto Päätöshistoria HEL T Viite Päätös

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (11) päätti osaltaan hyväksyä ehdotetun valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Lisäksi kaupunginhallitus päätti valtuuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Vielä kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi sopimusta koskevan allekirjoituspöytäkirjan, joka selventää ja täydentää valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä sopimusta suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asuntotuotannon edistämiseksi Pöydälle Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Kaupunkisuunnitteluvirasto HEL T Valtio ja Helsingin seudun kunnat ovat sopineet suurten infrastruktuurihankkeiden tukemisesta ja asuntotuotannon edistämisestä. Seudun kunnat sitoutuvat kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina kerrosalana mitattuna 25 prosentilla verrattuna voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen. Helsingin tapauksessa tämä tarkoittaa kaavoitustavoitteen nostamista kerrosneliömetriin vuodessa. Asuntotuotannon lisääminen 25 prosentilla on merkittävä korotus, sillä Helsinki kantaa jo nykyisin suurimman vastuun seudun asuntotuotannosta. Valmisteilla olevan yleiskaavan mitoituksella tullaan mahdollistamaan entistä korkeampi asemakaavoitettavan asuinkerrosalan määrä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää erityisesti Östersundomin ja Malmin lentokentän alueiden etenemistä ja näiden osalta toimivaa yhteistyötä valtion kanssa. Kaavoitusprosessin pitkittyessä tai kaavojen toteutusedellytysten heikentyessä vaarantuu koko seudun asuntotuotantotavoite. Sopimuksessa linjataan, että valtio ja sen aluehallintoviranomaiset myötävaikuttavat omalta osaltaan kasvavan kaavoitustavoitteen

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (11) toteuttamiseen. Valtion valvovien viranomaistahojen ja sektoriviranomaisten tulee toisin sanoen tukea kaavoitustavoitteen toteutumista. Helsingin seudulla on useita erityiskysymyksiä liittyen RKY-alueisiin, muinaismuistolailla suojeltuihin linnoituslaitteisiin, moottoritieväylien muutoksiin ja erilaisiin ympäristö- ja luonnonsuojeluasioihin, joiden yhteensovittaminen rakentamisen kanssa vaatii hyvin toimivaa yhteistyötä eri viranomaistahojen kesken. Kaavoitustavoitteen toteutumisen edellytyksenä on keskeisimmille maankäyttöpotentiaalia omaaville alueille toteutettavien liikennehankkeiden eteneminen. Näitä ovat mm. Östersundomin metroja pikaraitiotieratkaisut sekä Malmin lentokentän alueen säteittäiset ja poikittaiset raideliikenneyhteydet. Valtion myötävaikuttaminen näiden hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen edistämisessä on tärkeää. Sopimuksessa linjataan myös, että asuntotonttien asemakaavoituksen lisäyksen tulee sijoittua joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille. Tavoitteen onnistumisessa keskeistä on valtion tuki esimerkiksi uusien poikittaisten pikaraitiotieyhteyksien toteuttamiseksi. Toimiva liikennejärjestelmä on kaupungin kasvun edellytys ja investointeja on suunnattava kapasiteetiltaan tehokkaimpiin liikkumismuotoihin. Raide- Jokeri on todettu useassa tutkimuksessa, esimerkiksi HLJ 2015 vaikutustarkasteluissa, seudun kehityksen kannalta kustannustehokkaimmaksi joukkoliikennehankkeeksi ja sen edistäminen tukisi paitsi asuntorakentamistavoitteen saavuttamista, myös seudullisen saavutettavuuden ja ekotehokkuuden parantumista. Useissa Euroopan maissa valtio tukee kaupunkien raidehankkeita elinkeino- ja ympäristöpoliittisista syistä kategorisella osuudella kokonaiskustannuksista. Vastaavan menettelyn käyttöönotto myös Suomessa tukisi kaupunkien resurssi- ja energiatehokasta kasvua. Pisara-radan vaikutus seudulliseen saavutettavuuteen on erittäin suuri. Vaikutukset ovat erityisesti Helsingin ulkopuolella merkittäviä. Valtion sitoutuminen hankkeeseen on positiivinen viesti ja tukee asemanseutujen kehitystä ja tavoitteiden mukaista asuntorakentamista. Seudun liikennejärjestelmän kehittämistä jo hyvin pitkään haitannut kysymys on ollut liityntäpysäköinnin osalta ratkaisematon vastuu- ja kustannusjako. On erittäin tärkeää, että seudun liityntäpysäköinnin kehittämistoimenpiteet sekä vastuu- ja kustannusjako kuvataan HLJ2015-suunnitelmassa ja sisällytetään tavoitteena olevaan MAL - aiesopimukseen Seudullisesti kattavan logiikan mukaisesti tulee tällöin ratkaistavaksi myös Kehäradan liityntäpysäköinnin toteuttamiseen liittyvät vastuu- ja rahoituskysymykset.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (11) Lausuntopyyntö Hallitus katsoo, että metropolialueella pääkaupunkiseudun kunnilta tulee edellyttää tonteissa 5 vuoden varantoa tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla. Helsingillä on asuinrakentamisen asemakaavavarantoa 2,65 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä vastaa tavoitetta, mutta tästä vain 1,55 miljoonaa kerrosneliömetriä on tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla. Helsingin tulisi siis hallituksen linjauksen mukaan kaavoittaa nyt korotetun kaavoitustavoitteen lisäksi vielä merkittävästi enemmän kerrosalaa joka vuosi tavoitteeseen pääsemiseksi. Tämä on nykyresursseilla ja nykyisessä toimintaympäristössä haastavaa. Asemakaavoituksen tieltä pitää määrätietoisesti raivata esteitä ja tässä toimiva yhteistyö valtion ja kuntien välillä on avainasemassa. Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnitteluvirastoa antamaan asiasta lausunnon mennessä. Lisätiedot Heikki Salmikivi, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: heikki.salmikivi(a)hel.fi