Pärhätuuli. rekisteröidyt henkilöt. Samaiseen rekisteriin. Nyt aloitettu koulutus sisältää lähiopetuspäivinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pärhätuuli. rekisteröidyt henkilöt. Samaiseen rekisteriin. Nyt aloitettu koulutus sisältää lähiopetuspäivinä"

Transkriptio

1 Pärhätuuli 2/2006 HIEROJAN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Järjestyksessään toinen koulutetun hierojan ammattitutkintoon valmistava kurssi alkoi Perheniemen opistolla 27. syyskuuta. Kiinnostus koulutukseen oli suuri, joten nyt aloittavat kahdeksantoista opiskelijaa ovat motivoituneita oppimaan koulutetun hierojan vaativan ammatin. On kaksi aivan eri asiaa, onko hierontaa antava henkilö hieroja vai koulutettu hieroja. Koulutettu hieroja on suojattu ammattinimike, jonka käyttöön ovat oikeutettuja vain näyttötutkinnon hyväksytysti suorittaneet. Koulutetun hierojan on työssänsä paneuduttava aivan eri vakavuudella siihen, mitä kulloinkin asiakkaalle tekee. Hänen on hoitaessaan otettava huomioon mm. hoidon tavoitteellisuus. Vastapainoksi velvoitteille koulutettu hieroja on oikeutettu tiettyihin verotuksellisiin etuuksiin lähinnä arvonlisäverovapauden muodossa. Alansa ammattilaisena hänellä on myös potilasvahinkovakuutus, johon ovat oikeutettuja terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen rekisteröidyt henkilöt. Samaiseen rekisteriin kuuluvat mm. lääkärit, terveydenhoitajat ja fysioterapeutit. Nyt aloitettu koulutus sisältää lähiopetuspäivinä annettavan tuhdin annoksen kaikkea sitä tietoa, mikä koulutetun hierojan on työssään hallittava. On fysiologiaa, anatomiaa, liiketaloutta sekä käytännön hierontaopetusta. Näitä kaikkia oppimisen osa-alueita testataan oppilailta erilaisin teoria- ja käytännön kokein. Kaikkein vaativin koe ajoittuu ensi vuoden syksyyn, jolloin hierojaoppilaat antavat noin kaksi viikkoa kestävän käytännön näytön taidoistaan. Tätä näyttötutkintoa saapuu opistolle valvomaan kaksi henkilöä, joista toinen on koulutukseltaan hieronnan opettaja ja toinen ko. alan ammatinharjoittajan edustaja. Koulutetun hierojan näyttötutkinto on erittäin vaativa ja edellyttää suorittajaltaan runsaasti tietoa ja taitoa. Tutkinnon vaativuus takaa sen, että koulutetun hierojan vastaanotolle saapuva asiakas on hyvissä ja turvallisissa käsissä. Seppo Huttunen hieronnan opettaja, koulutettu hieroja Perheniemen evankelisen opiston kannatusyhdistys ry:n SYYSKOKOUS pidetään opistolla ma klo Käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja sääntömuutosasia. Hartauden pitää Reijo Telaranta. Iitissä Johtokunta

2 PÄÄKIRJOITUS kin yksilöllisyyteen asiakkaiden palvelussa, niin sitä ei saa tehdä kannattamattomasti, koska sillä on pitkäkestoiset seuraamukset. Opistossa on eteenpäin menemisen tunnelma ja hyvillä mielin hyvästelen opistoa ja sen väkeä. Tiina Punkanen rehtori OPISTON UUSIA TUULIA Opistolla on kiireinen kesä takanapäin. Opiskelijoita tulee ja menee, mikä merkitsee eteenpäinmenoa opistolle. Sama ilmiö on valitettavasti havaittavissa henkilökunnassakin. Kurssisihteerin vuorotteluvapaan sijaista on jouduttu vaihtamaan kaksi kertaa. Nyt ruorissa on iittiläinen yomerkonomi Sirpa Piiroinen. Itse lähden kotikuntaani Anjalankoskelle Vanhusten Tuki ry:n johtajaksi. Syynä lähtööni ei suinkaan ole kyllästyminen opistoon, vaan kohdalleni tullut tilaisuus. Pitkä työmatka päivittäin ajettuna on rasittanut jo jonkin aikaa. Nyt 46 kilometrin yhdensuuntainen matka jää alle puolen kilometrin. Alkuun sijaisekseni tulee kasvatustieteen tohtori Eija Temmes-Silvennoinen Hangosta. Neljän kuukauden virkavapaani aikana päätän, jäänkö valitsemalleni tielle vai palaanko opistolle. Haikea mieli on tavaroita pakatessa. On monta ihmistä, joita jään kaipaamaan - samoin moni asia saa mielen liikuttumaan. Uudistavalle ihmiselle, kuten minulle, uusi työpaikka tuo kuitenkin uudet haasteet ja antaa uusia mahdollisuuksia myös itsensä kehittämiseen. Monta asiaa, jotka olen oppinut ja käytäntöä luonut Perheniemessä, voin viedä mukanani ajatuksen tasolla. KUTSU Saan olla niin paljosta kiitollinen Tervetuloa la klo 12 viettämään marraskuista iltapäivää Perheniemen opistolle Kaarinan 70-vuotispäivän merkeissä. Kaarina ja Aimo Aloitamme yhdessäolon kasvislounaalla ja noin klo 13:30 seuraa ohjelmatuokio, jossa esiintyvät: Terttu ja Pirkko Välimäki Eeva Nieminen Johanna ja Juhani Hasu Antti Ojala Veera Nurminen Reijo Telaranta Päivi Sipponen Mahdolliset muistamiset Perheniemen ev. opiston tilille Nordea tai juhlapaikalla lahjaarkkuun. Viitteeksi maksuun: Kaarina 70 vuotta Uusi vuoden 2007 koulutusesite on valmis. Koulutustarjonnasta löytyy niin uutta kuin vanhaakin. Viimeisinä vuosina opiston toiminnassa on kiinnitetty erityistä huomiota kustannuslaskentaan ja vuonna 2007 se on edelleen yksi toiminnan perusperiaatteista. Vaikka opistossa pyritään-

3 HILJA, PAAVO JA KIRSTI Toveripäivillä 2006 pidetty muistopuhe, puhujana Tuulikki Pokela Helsingissä, Vantaanjoen suussa Sörnäisissä syntyi poika, Paavo Lennart Mikael, Nurmijärveltä Helsinkiin muuttaneiden Henrik ja Wilhelmiina Telarannan perheen kuudentena lapsena. Pojan ollessa vähän vanhempi perhe muutti Sörnäisistä Kallion kirkon lähelle Agricolankadulle, mistä käsin Paavo-poika kävi koulua ja osallistui äitinsä opastamana jo pikkupoikana Kallion Rukoushuoneen, nykyisen Pyhän Sydämen kappelin, toimintaan ensin itse kerhopoikana, myöhemmin poikakerhon ohjaajana. Koska Paavo osoitti halukkuutta ja taitoa uusien asioiden oppimiseen, jo työelämään kiinnittyneet isot veljet kustansivat pikkuveljen oppikouluopinnot Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa. Ylioppilaaksi Paavo kirjoitti vuonna 1932 ja jatkoi sitten opintoja Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Vuonna 1937 Paavo sai teologiset opinnot päätökseen erittäin korkein arvosanoin, minkä vuoksi häntä kehotettiin jatkamaan työskentelyä yliopistossa, mutta se ratkaisu ei ollut nuoren miehen mielessä, eikä Luojakaan ilmeisesti tällaista tehtävää ollut Paavolle tarkoittanut. Someron kirkonkylässä, Järvenpään maatalossa syntyi Sariolan perheeseen tytär, Kirsti Mirjam, joka pääsi myöhemmin opintielle Someron vastaperustettuun oppikouluun vuonna 1927 sen ensimmäisten oppilaiden joukossa. Keskikoulun jälkeen oppimiskykyä osoittanut tyttö lähetettiin kahden muun somerolaistytön kanssa jatkamaan koulunkäyntiä Turkuun lukio-opetukseen. Ylioppilaaksi Kirsti kirjoitti siellä vuonna Tämän jälkeen hän - luultavasti Nuorison Ystävästä saamansa innoituksen johdosta - oli Sairalan Ev. opistossa Kirvussa vuoden verran oppilaana ja aloitti sitten Jyväskylän kasvatustieteellisessä korkeakoulussa opinnot valmistuakseen sieltä myöhemmin opettajaksi. Valmiina opettajana hän palasi Kirvuun ja aloitti opistossa opetustyön vuonna Pohjanmaalla Kurikassa syntyi Siiri ja Fabian Syväniemen veistonopettajaperheeseen kolmas tytär Tyttönen sai kasteessa nimekseen Hilja Ilona. Perhe kasvoi vielä kahdella lapsella ja muutti Helsinkiin Kallioon Franzeninkadulle. Tällekin perheelle oli evankelinen herätysliike rakas ja isä Fabian toimikin usein maallikkopuhujana Kallion rukoushuoneella. Hilja kävi sisarustensa tavoin Kallion Yhteiskoulua ja osallistui evankelisen liikkeen toimintaan siskojensa Tuulikin ja Tellervon mukana; myöhemmin myös pikkuveli Keijo ja sisar Sinikka liittyivät Kallion rukoushuoneen kuoroon. Keskikoulun jälkeen Hilja aloitti Hämeenlinnassa seminaariopinnot ja valmistui kansakoulunopettajaksi hyvin nuorena, vain 20-vuotiaana. Paavo Telaranta kävi rippikoulun Kalliossa yhdessä mm. ikätovereidensa Tuulikki Syväniemen ja Arvo Korpisen kanssa ja osallistui heidän kanssaan opiskeluaikanaan aktiivisesti myös evankelisen ylioppilasliiton toimintaan. Paavon rakkaat ystävät, Tuulikki ja Arvo, avioituivat ja lähtivät Japaniin lähetystyöhön. Evankeliset nuoret kokoontuivat usein Syväniemien kodissa ja Paavo kiinnitti tällöin huomionsa myös lettipäiseen, kuusi vuotta nuorempaan sisarukseen Hiljaan. Vähitellen, Hiljan varttuessa nuoreksi neidoksi, ystävyys syveni ja Hiljan aloittaessa Vehmaalla opettajan virassaan talvisodan sytyttyä alkoivat ensin kortit ja sitten kirjeet kulkea tiivistä tahtia sotilaspappina rintamalla toimivan Paavon ja opettaja-hiljan välillä. Kirjeenvaihto johti kihlaukseen ja avioliittoon, joka solmittiin Kallion rukoushuoneessa morsiamen 22-vuotissyntymäpäivänä. Paavo oli ollut harjoittelijana Sairalan Ev. kansanopistossa jo vuosina ja hänet vihittiin papiksi tänä aikana Viipurin tuomiokirkossa. Paavo ehti olla lyhyesti seurakuntapappina Virtasalmella, mutta sodan syttyessä tuli komennus sotilaspapin tehtäviin rintamalle. Sotien välissä Paavo nimitettiin Sairalan opiston vs. johtajaksi vuonna Vakinaisena johtajana hän aloitti sitten sotien jälkeen vuonna Avioliitto Paavon kanssa vei myös Hiljan opistoon; ensin harjoittelijaksi vuosina , sitten tuntiopettajaksi. Sota rajoitti perhe-elämää ja ajoittain Hilja tunsi itsensä hyvin yksinäiseksi sodasta johtuneiden myllerrysten keskellä. Perheeseen syntyi poika, Heikki Johannes, lokakuussa 1941, mutta nuoret vanhemmat joutuivat kovaan elämänkouluun esikoisen sairastellessa ja toukokuussa 1942 heidän oli luovutettava rakas lapsensa taivaan kansalaiseksi. Seuraava poika, Reijo Paavali, syntyi heinäkuussa 1943 ja kulki Hilja-äidin kanssa evakkotaipaleen reitit sodan jälkeen. Sairalan opisto yhdisti näiden kolmen, eri puolilla Suomea syntyneen nuoren aikuisen tiet vuonna 1942, jolloin Kirsti liittyi opiston opettajakuntaan. Tästä alkoi myös heidän maallisen matkan ajan yhteen kietoutunut elämänsä opistoperheessä, työtovereina, ystävinä ja myöhemmin myös Tuulikki-tytön kummiutena perheessä. Näiden nuorten aikuisuus ja työelämä alkoi varsin poikkeuksellisena, sotien varjossa. He aloittivat innolla opistotyönsä Kirvussa, mutta pian tuli eteen ensimmäinen evakkotaival, joka vei heidät ja opiston Muurlaan. Opiston henkilökunnan työnjakokin koki monia muutoksia; välillä nuori Hilja oli naisten hoidossa olevan opiston "yleismies", joka hoiteli mm.

4 raha-asioita johtajien ollessa sodassa tai muissa tehtävissä. Välirauhan aikana palattiin riemuiten takaisin Karjalaan, mutta työn alkaessa taas asettua uomiinsa tuli jälleen lähtö - ja sillä kertaa lopullinen. Aktiivisen etsinnän jälkeen opisto löysi väliaikaiset tilat Janakkalasta, Valantaan kartanosta Leppäkoskelta. Nuori johtajapari, Paavo ja Kirsti, saivat käyttää kaikki luovat taitonsa sopeuttaakseen opiston toiminnan ahtaisiin tiloihin ja kootakseen hajalle lyödyt Karjalan lapset yhteen - omaan opistoon. Esimerkiksi kudontaluokkaa ei ollut lainkaan, vaan kangaspuut oli sijoitettu opiston käytäville. Yllättäviäkin kokemuksia kertyi. Tammikuussa 1945 kovassa lumituiskussa isä-paavon oli lähdettävä tavoittamaan kätilöä, mutta asia tuotti niin suuria ongelmia, etteivät kätilö ja Paavo ehtineet ajoissa opistolle ja niinpä nuori Kirsti-opettaja joutui toimimaan kätilönä Hilja-äidin kolmannen lapsen synnytyksessä. Maailmaan putkahti tyttönen, joka nyt seisoo edessänne. Kirstin kädet, jotka minut hellästi ottivat vastaan, hoitelivat myöhemminkin kummilapseksi kastettua Tuulikki-tyttöä. Näin alkoi minun ja Kirstin yhteinen, läheinen taival, joka päättyi viime syksynä Someron terveyskeskuksessa 15. marraskuuta. Kirsti on ollut kummi, jota parempaa en olisi osannut kuvitella. Leppäkosken aika oli väliaikaista ja lopullista sijoituspaikkaa etsittiin opistolle aktiivisesti. Paikka löytyi Iitin Perheniemestä valkjärveläisten siirtolaisten keskeltä tutussa karjalaistunnelmassa. Muuttoaikana Telarannan perheessä oli jo neljä lasta; Heikki Martti ja Kirsti Marjatta olivat myös syntyneet Janakkalassa. Perheniemessä syntyivät vielä Teuvo Antero ja Pekka Tapani, joka on nyt myös mukana täällä toveripäivillä. Paavo ja Kirsti aloittivat työn Perheniemessä vuonna 1948 ja tämä yhteistyö jatkui vuoteen 1962, jolloin Paavo siirtyi Iitin seurakunnan palvelukseen ja siitä seuraavana vuonna Kotkan Ruonalaan ns. esikaupunkipapiksi. Virka muuttui nopeasti Langinkosken kappalaisen viraksi. Kirsti jatkoi Perheniemessä edelleenkin opistotyötä, josta hän luopui vasta 1976 siirtyessään eläkkeelle. Perheniemen aika oli aktiivista, luovaa aikaa molemmille. Rakennuksia lisättiin ja vanhaa korjattiin opiston tarpeisiin paremmin sopiviksi. Opetussuunnitelmaa uudistettiin useaan kertaan ajan henkeen ja tarpeisiin soveltuvaksi. Esimerkiksi traktori hankittiin opistolle 1950-luvun alkupuolella, jotta pojat saisivat opistossa tuntumaa tähän maatalouden uuteen ihmevehkeeseen. Traktoria rassattiin ja sen käyttöä harjoiteltiin. Kotitalousopetukseen ilmestyi myös Paavon erään Helsingin matkan tuliaisina toinen ihme - yleiskone. Paavo Telaranta ehti olla useita vuosia pappina Kotkassa, Langinkosken kappalaisena; eläkkeelle hän siirtyi vuonna 1975 ja muutti vuonna 1990 Hämeenlinnaan Hiljansa ja nuorimmaisen Pekkapoikansa kanssa. Hämeenlinnassa Hilja ja Paavo osallistuivat aktiivisesti Luther-talon toimintaan. Paavo ehti täyttää siellä 90 vuotta, mutta vähän ennen 91-vuotispäiväänsä hän sai kutsun taivaan kirkkauteen, jossa jo kaksi omaa poikaa - molemmat Heikit - olivat häntä odottamassa. Hilja-äidin päivien määrä tuli täyteen viime vuonna, kesäkuun 16. päivänä. Saattelimme hänet haudan lepoon Helsingin Hietaniemessä - Telarantojen sukuhautaan isän rinnalle. Monia yksityiskohtia on mielessäni lapsuuteni opistoelämästä, mutta niiden muisteleminen on mahdotonta näin lyhyessä hetkessä. Niinpä ajattelin lopuksi viivähtää hetken näiden kolmen henkilön merkityksessä opiston elämälle. Hilja-äidin osuus on ollut ulkonaisesti opiston kannalta pienin. Hän toimi silloin tällöin tuntiopettajana, jossain välissä esim. kudonnanopettajan sijaisena pari vuotta, mutta hänen työpanoksensa toteutui perheen hoidossa ja isä-paavon tukemisessa. Johtajan kansliahuone oli tämän uuden päärakennuksen valmistumiseen saakka kotonamme ja niinpä hallinto myös keskellä perhe-elämää. Monia asioita keskusteltiin ja kypsyteltiin milloin kansliassa, milloin keittiön pöydän ääressä. Isä-Paavo osoittautui varsinaiseksi monitoimimieheksi opistoelämässä. Nähtävästi yliopistoura tutkijana olisi ollut tälle tiedemiestyypille sittenkin liian yksitoikkoista. Opiston johtajana hän sai laittaa moninaiset lahjansa paremmin likoon. Hän hoiti yhdessä toisten opettajien kanssa opintosuunnitelmien laatimisen ja toteuttamisen. Opettajana oppitunneilla hänet muistetaan hyvin persoonallisista ja huumorilla höystetyistä, värikkäistä opetustavoista. Pappina hän vastasi myös opiston ja koko Perheniemen kylän hartauselämästä. Opistolla pidettiin sunnuntaisin jumalanpalveluksia, joissa isä oli sekä liturgi että saarnamies. Opistolla ja opistoon liittyvillä kiertomatkoilla vihittiin avioliittoon nuoria pareja ja kastettiin lapsia - joskus useammastakin perheestä yhdellä kertaa. Johtajana isä toimi myös kiinteistöjen vastuullisena isännöitsijänä talonmiehen hoitaessa käytännön puolen. Lisäksi Paavo-isä oli myös opiston PR-mies; kiersi laajaa aluetta itärajalta Janakkalaan asti, usean maakunnan alueella, vieraili eri seurakuntien jumalanpalveluksissa saarnaamassa, järjesteli opistotilaisuuksia ja hartaushetkiä entisten oppilaiden jatkotapaamisten ja uusille nuorille suunnatun opiston esittelyn merkeissä. Isän huolena oli myös opiston rahatalous. Niinpä opistomatkat toimivat muun ohessa varainhankintamatkoinakin, sillä huoli opiston taloudesta oli jatkuvasti läsnä. Jo kiinteistöjen saattaminen toimiviksi kysyi paljon varoja. Olin isän tyttö ja äiti pisti minut mukaan puhujamatkoille "pitämään isää hereillä" pitkiksi venyneillä automatkoilla. Monet lämpöiset muistot näistä matkoista ovat jääneet elämään sieluni sopukoissa - muistot eri kodeista ja eri kirkoista, joissa isän mukana vierailin. Kesäisin saattoi koko perheemme lähteä mukaan milloin Ruokolahdelle, Imatralle, Vehkalahdelle, milloin minnekin päin opistokierrokselle.

5 Kirsti-kummini merkitys opistolaisille ja opistolle oli myös suuri. Hän oli ahkera ja tunnollinen johtajatar, joka osasi itse maatalosta opintielle lähteneenä kannustaa lahjakkaita opistolaisia jatko-opintoihin. Monista entisistä oppilaista on tullut opettajia, kanttoreita, seurakuntasisaria, kodinhoitajia, nuoriso-ohjaajia ja vaikka mitä. Aikoinaan opisto oli se ensimmäinen askel kouluttautumisen tiellä. Kirsti oli kotoisin musiikkiperheestä ja toi musikaalisuutensa myös opiston käyttöön. Muistamme hänet urkuharmonia polkemassa opiston arjessa ja juhlissa - laulamassa ja laulattamassa opiston kuoroa. Kirstin huoneessa oli 1950-luvulla ihme: oikea piano, jota sai kummityttökin opetella soittamaan. Kirsti oli myös urheilullinen, nuorekas ja notkea nainen. Hän osallistui mm. polttopallon peluuseen ja hyppylaudalla hyppimiseen nuorten kanssa. Olin ylpeä kummistani - hän lensi ilmassa todella korkealle hyppylaudan ponkauttamana. Vaikka Kirsti oli perheetön ihminen, hänellä oli läpi elämänsä kolme rakasta kotia. Lapsuuskoti Somerolla, jonne hän loma-aikoina riensi sisarensa ja veljensä avuksi maatalon töihin ja jonne hän asettui eläkepäiviään viettämään. Koti rakkaalla työmaalla, opistolla, ja suuri vaihtuva opistoperhe ympärillään. Opistokoti ja opistoelämä olivat Kirstille rakkaita elämän loppuun saakka. Opistotyöllä oli keskeinen osa esirukouksissa ja opiston tukeminen konkreettisestikin oli hänelle tärkeää. Rakas koti taivaassa oli myös odottamassa maallisen matkan kulkijaa; sinne Kirsti toivoi hartaasti ja ilolla pääsyä. Sinne hän muutti viime marraskuun 15. päivänä. Haudan lepoon hänet saatteli pieni joukko: lähimmät sukulaiset, muutama lapsuuden ystävä ja tämä kummityttö. Taivaalta satava ensilumi juhlisti hautajaispäivän ja muistutti siitä valkeasta vaatteesta, jonka Kirsti-kummini sai ja joka toivon mukaan myös meidän osanamme kerran on. Muistoja näistä kolmesta henkilöstä olisi paljon, yhteisiä tai henkilökohtaisia. Niitä on meillä läheisillä, kaikilla heidän ystävillään ja työtovereillaan niin kuin myös monilla entisillä oppilailla. Opistoelämä oli muistelemaani aikaan myös elämää suuressa opistoperheessä, jossa ilot ja surut jaettiin yhteisesti tai sitten johtajan ja johtajattaren kanssa henkilökohtaisissa keskusteluissa ja sielunhoitotilanteissa. Sekä Paavolle että Kirstille oli Luoja antanut armolahjan päästä näissä keskusteluissa lähelle nuoria. PERHENI EMEN KEITTIÖSTÄ KURPITSAKEITTO 2 kg kurpitsaa 2 sipulia 2 dl vettä 250 g Koskenlaskija-sulatejuustoa suolaa, pippuria, basilikaa, persiljaa Kuutioi kurpitsa ja sipuli ja keitä kattilassa vedessä kypsiksi. Soseuta keitto ja lisää sulatejuusto ja mausteet maun mukaan. Tarvittaessa keittoa voi suurustaa maissitärkkelyksellä. Ruokaisuutta keittoon saa lisäämällä sinne vaikka kuivattua suppilovahverorouhetta tai palvikinkkusuikaleita. Virpi Petäjämäki Jumalan Sana oli se kulmakivi, jolle nuoret opettajat jo työnsä alkutaipaleella elämänsä perustivat. Jumalan Sana oli se kulmakivi, jolle koko opiston toiminta perustui. "Meillä on lunastus" on opiston tunnuslause, mutta se oli myös kaikkien kolmen elämän tunnuslause. Siitä he elivät ja siinä uskossa he myös kuolivat. Muistuttakoon heidän esimerkkinsä nyt meitä, heitä muistelevia, elämämme kalleimmasta asiasta. "Jeesuksen kuolo ja kasteeni kallis, siinä mä raukka oon taivaaseen valmis." SK 184

6 OPINTOMATKA VIROON Matkanjohtaja:Tiina Punkanen Ravinto- ja luontaishoitajaopiskelijat: Airi Koljonen Minna Koskinen Ritva Koskivirta Timo Rannanpiha Eija Tikka Päivi Uusitalo kun taas remontoimattomalla puolella havaitsimme asukkaissa ahtauden tuomaa ahdistusta ja jännittyneisyyttä. Laitokseen sijoitetut asukkaat harvoin palaavat normaaliin elämään; yksi pitkäaikaisimmista asukeista on ollut laitoksessa sen perustamisvuodesta 1957 lähtien. Keski-ikä asukkailla on noin 50 vuotta. Osa asukkaista työskentelee laitoksessa eri tehtävissä ja hankkii tällä tavoin itselleen pientä taskurahaa. Huoltokoti sijaitsee kaukana kaikista palveluista, mutta alueella on asukkaiden käytössä pieni kauppa. Vaikka huoltokoti tarvitsisi miljoona euroa kunnostustöihin, asukkaat hoidetaan lämmöllä ja rakkaudella. Paluumatkallamme Tallinnaan poikkesimme vanhassa Kiiun tornissa, jonka historia ulottuu aina 1500-luvulle asti. Keskiviikko Keskiviikkoaamuna nousimme Tallinnan tornien tasolle Toompean mäelle Ortodoksikirkkoon. Kirkon upea loisto häikäisi, kuten ortodoksikirkot yleensä. Joillekin meistä suitsukkeiden vahva tuoksu oli miltei liikaa. Tiistai Ennen aamun kajoa iloinen porukka suuntasi matkan Perheniemestä kohti Helsinkiä, Katajanokan terminaalia. Lauttamatka sujui joutuisasti Nordic Jet Line aluksella. Tallinna otti meidät vastaan pilvipoutaisella syyssäällä. Satamassa meitä odotti tilataksi, joka kuljetti meidät ensimmäiseen kohteeseemme, Viimsin kylpylään. Viimsi Spa sijaitsee noin 10 km Tallinnasta Narvaan päin. Talon esitteli meille ylihoitaja Ave Taal. Monipuolinen kylpylä tarjoaa asiakkailleen palveluja klassisesta hieronnasta aina kauneuskirugiaan asti. Hotellissa on tällä hetkellä 104 huonetta, mutta puolentoista vuoden päästä valmistuvaan uuteen osaan saadaan 90 vuodepaikkaa lisää. Oli mielenkiintoista nähdä uusi Thalasso-kylpylä, jossa höyrysaunan ohella oli mahdollista saada suolahierontahoitoa hotellin vanhemmassa osassa sijaitsevan suolahuoneen lisäksi. Hoitoja on moninaisia, mutta jäimme miettimään hoidon yksilöllisyyttä kunkin asiakkaan kohdalla. Viimsi Span jälkeen matkamme jatkui läpi Viron maaseudun Valklan huoltokotiin. Rehtorimme Tiina Punkasen mainitsema realiteetti-terapia kohtasi meidät saavuttuamme huoltokodin pihalle. Ensivaikutelma oli karu ja koskettava, mutta vastaanotto oli lämmin ja tunsimme olevamme tervetulleita. Huoltokodin johtajatar Terje Salo ja talouspäällikko Hillar Kranvelt esittelivät meille talon. Huoltokoti on valtion omistama 232-asiakaspaikkainen laitos, johon on sijoitettuna kehitysvammaisia ja psyykkisesti sairaita henkilöitä. Uusituilla osastoilla aistimme potilaiden hyvän olon, Kirkon jälkeen suuntasimme kulkumme kohti Viron terveydenhuoltomuseota. Matkan varrella oli monta mielenkiintoista kahvilaa ja kauppaa, joiden ohitse rehtorimme joutui meitä paimentamaan ehtiäksemme aikataulun mukaisesti tähän viimeiseen kohteeseemme. Museon kokoelmia on kerätty 1980-luvulta lähtien ja näyttely on ainutlaatuinen maailmassa. Esimerkiksi ihmisen solumalli on suurennettu kertaisesti ja kertoo solun rakenteen hyvin havainnollisesti. Näyttelyssä pystyimme testaamaan myös oman kehomme ominaisuuksia esimerkiksi reaktionopeuden ja rasvaprosentin suhteen. Museokierros oli erittäin hyödyllinen tulevaa ammattiamme ajatellen. Opintomatkamme Viroon oli mielenkiintoinen ja hauska, mistä suuri kiitos kuuluu matkanjohtajallemme rehtori Tiina Punkaselle.

7 SIVARIN MIETTEITÄ Siviilipalvelusmiehen työnkuva ja etenkin itse siviilipalvelusmies ovat monille hyvin sumuisia käsityksiä tiettyine vahvoine stereotypioineen. Ja täytyy sanoa, että nämä olivat itsellenikin hieman tuntemattomia ennen palvelukseenastumispäivää, mutta joillekin ihmisille ne ovat suorastaan myyttejä. Vaikka olenkin kuullut näitä inttitarinoiden vastakohtia, sivaritarinoita, vasta itse siviilipalvelustyön tekeminen antaa sen kunnollisen kuvan siitä, millaista on sivarin elämä palveluksen aikana. Sivarin kanssa tekemisissä oleva voi jopa joissakin tapauksissa murtaa näiden kahden suomalaisen kansanluokan leikkimielisen vieroksumiskäyttäytymisen ja stereotyyppisen aivopesun luoman illuusion. Itse olen ollut varsin onnekas työpaikkani suhteen, sillä olen saanut tehdä paljon mielekästä ja vaihtelevaa työtä. Kun toisena päivänä tehdään fyysistä ja hikistä duunia, toisena pääsee toimistoon toteuttamaan itseään. Tällainen variointi virkistää työtätekevää kummasti. Älkääkä edes odottako sitä sanontaa, joka alkaa sanoin jokainen päivä. Kun asiaa pohtii, niin huomaa ettei koko palvelusaikaa ole oikeastaan ajatellut ollenkaan siviilipalveluksena, vaan ihan tavallisena väliaikaisena työnä. Tämänkaltaista työpaikkaa tai palvelusta toivoisin henkilökohtaisesti kaikille, enkä ainoastaan sivareille vaan myös intin valitseville. Ei kukaan järkevä halua viettää elämänsä laatuaikaa paikassa, jossa ei missään muodossa viihdy. Monille kovin kauhu siviilipalveluksen tai armeijan valinnan aikana on se kauhistuttava vuoden palvelusaika. Voin kuitenkin vakuuttaa, että jos vain hyvä paikka löytyy, niin ei ole väliä onko palveluksessa puoli vuotta tai vuoden. Vuosi voi äkkiseltään kuulostaa ikuisuudelta etenkin alussa, mutta kun asiaa ei sen kummemmin mieti niin aika rientää äkkiä ja kohta huomaakin, että palvelusaika lähenee loppuaan. Ja kerranhan sitä vain elämä riistetään, eikö? Mutta sen sanon vielä, että päivärahoja pitää nostaa! Antti Lehtola Uusia työntekijöitä Perheniemen Opistolla Perheniemen opiston kurssisihteerin vuorotteluvapaasijaisena on aloittanut Sirpa Piiroinen. Hän on 38-vuotias ja syntyisin Lohjalta, josta muutti noin yhdeksän vuotta sitten Iittiin. Sirpa asuu maatilalla Kymentakana avomiehen ja kahden tyttären kanssa. Koulutukseltaan hän on yomarkkinointimerkonomi ja hänen työhistoriansa koostuu monenlaisista toimistoalan työtehtävistä. Viimeiset kahdeksan vuotta Sirpa on ollut kotiäiti. Kaipuu takaisin työelämän pariin kasvoi vuosien myötä suureksi, joten Sirpa on erittäin motivoituneena ottanut vastaan mielenkiintoisen ja haasteellisen tehtävän kurssisihteerin sijaisena. Uusia koulutuksia alkuvuonna 2007 Perheniemen opistossa Kurssit Vanhemmuusko huviretki voimavaroja vanhemmuuteen (15 h) Hyvä päätös elämälle Saattohoidon koulutus vapaaehtoisille saattohoidon tukihenkilöille (60 h) , koulutus toteutetaan kolmena kahden päivän jaksona Monimuotokoulutukset Logoterapian perusopinnot 15 ov (25 op) Ryhmätyötaitojen koulutus Kurssiohjelman ja lisätietoja opiskelumahdollisuuksista ja kursseista saa kurssisihteeriltä puh (arkisin klo ) tai Tutustu myös kotisivuihimme: VUODEN 2007 KOULUTUSESITTEEMME ILMESTYY MARRASKUUSSA!

8 2 *. V853* YRTTIKULMA PUOLUKKA Puolukkaa on käytetty Suomessa talvimarjana hyvin kauan. Yksi syy on varmaan se, että puolukka säilyy ilman keittämistä ja sokeria, toisin kuin useimmat marjat. Puolukoita voi säilyttää vedessä taikka survottuna sellaisenaan. Bentsoehapon, salisyylihapon ja luonnollisten sokereiden yhdistelmä on säilymisen taustalla. Ennen pakastimien aikakautta tällainen ominaisuus oli todella tärkeä. Nykyisin kaikkia marjoja voidaan pakastaa keittämättä ja sokeria lisäämättä, eikä puolukan hyvä säilyvyys ole enää yhtä oleellista. On ollut aika, jolloin puolukkaa ei pidetty kovin arvokkaana. Puolukassa ei nimittäin ole hirvittävän suuria määriä C-vitamiinia, jos sitä verrataan moniin muihin marjoihin. Siinä ei myöskään ole erikoisen paljon E-vitamiinia, B-vitamiineja tai A-vitamiinin esiasteita. Kun marjojen arvo laskettiin näiden vitamiinien mukaan, tulokset olivat puolukan kohdalla vaatimattomat. Luontaislääkinnän asiantuntijat ovat kuitenkin aina arvostaneet puolukkaa. Sen on tiedetty ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja sekä erilaisia tulehduksia, hoitavan virtsateiden ongelmia ja parantavan suoliston toimintahäiriöitä. Sen väitetään jopa ehkäisevän syöpää. Karpalon ohella se on ainoa marja, jota voidaan käyttää myös suoliston hiivan häätökuurin aikana. Tämän kuurin aikana ei myöskään hedelmiä saa syödä. Bentsoehapolle tai salisyylihapolle yliherkät voivat saada oireita myös puolukasta, eivätkä voi sitä käyttää. Monet lisätyille hapoille herkistyneet sietävät kuitenkin puolukkaa. määrä siis. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä kaikkia flavonoideja puolukassa on ja mitkä ovat niiden vaikutukset, yhteisvaikutuksista puhumattakaan. Se mielenkiintoinen piirre flavonoideihin liittyy, että niitä on samassakin lajissa monin verroin enemmän silloin, kun laji kasvaa Pohjois-Euroopassa eikä Keski- tai Etelä- Euroopassa, missä puolukka tosin on harvinainen muutenkin. Lignaanit ovat kasvihormoneja, joiden on ihmisellä havaittu ehkäisevän osteoporoosia ja jopa syöpää. Yksi puolukan vahvuuksista on se, että sitä voi käyttää mainiosti sekä etu- että jälkiruokiin. Puolukkasurvos on erittäin hyvää kaaliruokien ja liharuokien kanssa, mutta sopii minkä tahansa lämpimän ruoan yhteyteen. Sitä voi myös laittaa voileivän päälle tai salaatteihin, puuroihin ja mysleihin. Puolukasta voi valmistaa jälkiruoaksi kiisseliä, ruismarjapuuroa tai vispipuuroa. Puolukkamehu on hyvää sekä jano- että pöytäjuomana ja se pitää samalla virtsatietulehdukset ja suolistoongelmat loitolla. Puolukoiden poimiminen syksyisessä metsässä on terapiaa sellaisenaan. Puolukka kasvaa helppokulkuisissa maastoissa, ja poimiminen käy nopeasti. Toki puolukkaa voi myös ostaa, jos itse poimiminen ei luonnu. Marketta Hoogesteger Kun kasveista on löydetty uusia aineita, myös puolukan terveysvaikutukset ovat saaneet selityksen. Puolukasta on löytynyt todella runsaasti flavonoideja ja lignaaneja. Flavonoidit ovat kasveissa olevia tehoaineita, joita on olemassa ainakin parituhatta todella suuri Pärhätuuli 2/2006 Pärhätuuli 2/2006 on postitettu kaikille, jotka ovat maksaneet tämän vuoden lehtimaksun. Jos haluat tilata lehden, soita Seuraava Pärhätuuli 1/2007 ilmestyy maaliskuussa. Jos haluat jättää materiaalia lehteen, sen tulee olla opistolla mennessä. Perheniemen opisto Opistontie 15 B, PERHENIEMI Toimitus päätoimittaja Tiina Punkanen toimitussihteeri / taitto Sirpa Piiroinen kuvat Perheniemen opiston kuva-arkisto, ellei toisin mainita Puh Fax Kotisivut:

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU Kulttuurikaverin kanssa voit lähteä niin konserttiin kuin pesäpallo-otteluunkin! Eurajoen kulttuuritoimi Eurajoen sosiaalitoimi Kulttuurikaverin tilaaminen on helppoa:

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

ARMO. Hattulan Kotikirkon kuukausitiedote. Lokakuu 2013

ARMO. Hattulan Kotikirkon kuukausitiedote. Lokakuu 2013 ARMO Hattulan Kotikirkon kuukausitiedote Lokakuu 2013 Uusia seurakuntaisia Jyrki ja Saija Alanko Jyrki Alanko on aloittanut osaaikaisena pastorina Hattulan Kotikirkossa 1.8.2013. Hän on syntynyt v.1963

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Jarmo kertoo: Se oli mielenkiintoista työtä. Tunsin kaikki vankilat ja rikollisten säilöpaikat kuin omat taskuni.

Jarmo kertoo: Se oli mielenkiintoista työtä. Tunsin kaikki vankilat ja rikollisten säilöpaikat kuin omat taskuni. Jarmo Sivusaari Jarmo Erkki Sivusaari syntyi 19.7.1933 Vaasassa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan Yhteiskoulusta 1954 ja suoritti merkonomin tutkinnon Vaasan Kauppaopistossa. Sitä ennen, jo 16-vuotiaana,

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Ylä-Savon asialla. Kuolinilmoitukset ja surukiitokset (veroton pmm-hinta 1,88 ) Yksipalstaiset mm á yht. sis. 1 x 70 1 x 75 1 x 80 1 x 85 1 x 90 1 x 95 1 x 100 1 x 105 1 x 110 1 x 115 1 x 120 1 x 125 1

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot